Lastenkulttuurikeskus Verson toimintasuunnitelma 2014 ja toimintakertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenkulttuurikeskus Verson toimintasuunnitelma 2014 ja toimintakertomus 2013"

Transkriptio

1 Lastenkulttuurikeskus Verson toimintasuunnitelma 2014 ja toimintakertomus Lastenkulttuurikeskus Verson toimintamalli Versoverkko. s Taustaa 1.2. Toiminta-ajatus 1.3. Verson tavoitteet ja tehtävät 1.4. Verson painopistealueet 1.5. Verkostomuotoinen rakenne saavutettavan lastenkulttuurin edistämisessä 2. Toiminta... s Versokunnat ja niissä asuvien lasten lukumäärä 2.2. Toiminnalla saavutettavat lapset 2.3. Toiminnan organisoituminen ja toimintatapa 2.4. Yhteistyökumppanit 2.5. Kuntien varhaiskasvatus- ja kulttuuriopetussuunnitelmat 3. Toimintasuunnitelma 2014.s Laadulliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Menetelmäoppaat 3.4. Verso-viikot 2014 ja Verson toiminta kunnittain vuonna Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Vuoden 2013 toiminta ja tulokset... s. 28

2 1. Lastenkulttuurikeskus Verson toimintamalli Versoverkko Lastenkulttuurikeskus Verso on 11 kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Verson perustivat vuonna 2008 Varkauden, Pieksämäen, Leppävirran, Heinäveden ja Joroisten kunnat. Verso laajentui vuonna 2012 yhdentoista kunnan muodostamaksi verkostomuotoiseksi lastenkulttuurikeskukseksi kun jäseniksi liittyivät Mikkeli, Savonlinna, Rantasalmi, Juva, Mäntyharju ja Hirvensalmi. Verson perusrahoitus muodostuu kuntarahoitusosuuksista. Lastenkulttuurikeskus Verso toimii Varkauden kaupungin / Soisalo-opiston alaisuudessa. Soisaloopisto on Varkauden kaupungin ylläpitämä seudullinen, maakuntarajat ylittävä opisto, joka toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden kuntien alueella vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksena. Opistoon kuuluu myös koulutuspalveluja tarjoava kehittämis- ja koulutusyksikkö, jonka alaisuudessa toimii verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Verso TAUSTAA Verkostomuotoisen lastenkulttuurikeskuksen perustamista edelsi perusteellinen selvitystyö Varkauden aluekeskusohjelman Helmitarha-hankkeessa ( ), jossa perustettiin lastenkulttuurin työryhmä ( ). Varkauden seutukunnallisen Verso-työryhmän edustajat jokaisesta viidestä kunnasta alkoivat valmistella toiminta- ja rahoitusmallia alueelliselle lastenkulttuurikeskukselle tavoitteena lastenkulttuurin saavutettavuus alueellisesti ja ympärivuotisesti. Nanna Vehviläisen opinnäytetyö Versolle juuria selvitys Varkauden seutukunnallisen ja verkostomuotoisen lastenkulttuurikeskus Verson toimintamahdollisuuksista selvitti lastenkulttuuritoimijoiden ja perheiden odotukset ja toiveet mahdolliselle lastenkulttuurikeskukselle. Työryhmän valmistelutyö ja opinnäytetyö antoivat arvokkaan näkökulman Verson lapsilähtöisen lastenkulttuuritoiminnan suunnittelulle ja loivat Verson tulevaisuudelle vahvat juuret. Kesäkuussa 2008 perustettiin verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Verso Soisalo-opiston yhteyteen. Sijoittaminen vuonna 2008 syntyneen viiden kunnan alueellisen opiston yhteyteen oli luonteva ratkaisu, sillä Soisalo-opiston toiminta-alueeseen kuuluivat jo kaikki viisi Verso-kuntaa. Näin sijoitettuna Versolla on valtakunnallisesti ainutlaatuinen asema. Uudessa hallintomuodossaan Soisaloopisto on eräs suurimpia opistoja ja merkittävä alueellinen kulttuurivaikuttaja. 2

3 Lastenkulttuurikeskus Verson toiminta käynnistyi elokuussa 2008 koordinaattoriksi kutsutun Mervi Riikosen aloittaessa toiminta- ja kehittämissuunnitelmien laatimisen ja yhteistyötahojen kartoituksen. Lastenkulttuurikeskuksen toimintaa ohjaamaan ja koordinaattorin tueksi perustettiin Verso-tiimi, joka koostuu Verso-kuntien nimeämistä edustajista. Kuntien perusrahoituksen lisäksi Etelä-Savon taidetoimikunnalta saatiin apua eteläsavolaisten taiteilijoiden palkkaamiseen Verson taidekasvatustyöhön. Vuoden kestänyt Versoverkko-hanke ( ) käynnistyi Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntaliittojen rahoituksella. Maakuntarajat ylittävällä avustuspohjalla osoitettiin, miten laaja-alaisella verkostoitumisella voidaan edistää luovaa, kauas kantavaa savolaista yhteishenkeä voimistavaa kulttuurityötä. Versoverkko -hankkeessa luotiin lastenkulttuuriverkostolle koordinoinnin ja tiedotuksen avuksi -sivusto. Toisena hankkeen tuloksena toimitettiin Versotarhan Tarinat - julkaisu, joka kertoo moniäänistä tarinaa Verson taidekasvatustyöstä eri paikkakunnilla toteutettujen työpajojen ja lasten tarinoiden kautta. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana Verson perustehtäväksi asetettu saavutettava ja ympärivuotinen lastenkulttuuritoiminta oli tavoittanut varhaiskasvatuksessa, kouluissa, tapahtumissa työpajojen, esitysten ja koulutustilaisuuksien kautta yli lasta ja aikuista. Vuoden 2012 alusta lastenkulttuurikeskus Verso vahvistui kuudella eteläsavolaisella jäsenkunnalla, kun Mikkelin, Savonlinnan, Juvan, Rantasalmen, Mäntyharjun ja Hirvensalmen kunnat liittyivät verkostoon. Maaliskuussa 2012 käynnistyi Verson hallinnoima ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama kaksivuotinen Versoverkko Etelä-Savoon -hanke, jonka tavoitteena on verkostomuotoisen lastenkulttuurikeskuksen toimintamallin laajentaminen Etelä- Savon kuntiin. Hanke päättyy Yhdeksällä eteläsavolaisella Verso-paikkakunnalla kehitetään ESR-hankkeen pilottitoiminnalla moniammatillisissa tiimeissä taidekasvatusmenetelmiä varhaiskasvatuksen, koulujen ja kirjastojen pysyviksi toimintamuodoiksi. Kulttuurin soveltavien menetelmien kehittäminen osaksi työyksiköiden toimintaa luo työtilaisuuksia taiteen ammattilaisille ja vahvistaa työyhteisöjen ammatillista osaamista ja luo uudenlaista verkostoyhteistyötä kuntien ja taideorganisaatioiden välille. Toiminta-alueen laajentuessa ja Verson tehtäväkentän kasvaessa Versossa aloitti maaliskuussa 2012 osa-aikaisena kulttuurituottajana Terhi Siippainen. Elokuussa 2013 Versossa aloitti myös määräaikaisen osa-aikatyön projektityöntekijä Minnamaria Koistinen, jonka tehtävät koostuvat jalkautuvasta taidekasvatustoiminnasta päiväkodeissa, kerhoissa ja kirjastoissa. Verson toimintaa kehittäneet opinnäytetyöt Vehviläinen, Nanna: Versolle juuria selvitys Varkauden seutukunnallisen ja verkostomuotoisen lastenkulttuurikeskus Verson toimintamahdollisuuksista. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Joensuun yksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, Joensuu Rostedt, Hillevi & Toivanen, Piia: Kun pienet sormet väreihin tarttuu. Päiväkotien työntekijöiden kokemuksia Lastenkulttuurikeskus Verson taidetoiminnasta. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Sosiaalialan koulutusohjelma, Pieksämäki Karhunen, Hanna: Lastenkulttuurikeskus Verson markkinointitutkimus. Opinnäytetyö, Savoniaammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma, Varkaus Viidessä vuodessa Verson verkostomuotoinen toiminta on versonut vahvan 11 kunnan muodostaman Versoverkon, jossa saavutettavan ja ympärivuotisen lastenkulttuurin tarjonta tavoittaa yli kymmenen tuhatta lasta vuosittain. 3

4 1.2. TOIMINTA-AJATUS Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Luovuuteen ja itseilmaisuun kannustavien leikki- ja toimintaympäristöjen kehittäminen on Verson toiminnan keskeinen tavoite. Toiminnan vahvuutena on alueellinen yhteistyö ja moniammatillinen osaaminen, joka edistää lastenkulttuurin saavutettavuutta ja on osaltaan tukemassa perheitä hyvään elämään. Lastenkulttuurin saavutettavuuden edistäminen viemällä taidetoimintaa suoraan toimintayksiköihin on keskeistä Verson toiminnassa VERSON TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien turvaaminen Taide on perusoikeus (YK:n lastenoikeuksien julistus: 31 artikla) Itse luodun kulttuurin edistäminen, jossa lapsi on toimija. (Opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuuripoliittinen ohjelma ) Taide ja hyvä kulttuurielämä on jokaisen perusoikeus, jonka toteutuminen ja perusta luodaan taidekasvatuksella ja lastenkulttuurilla. (Opetusministeriön taiteilijapoliittinen ohjelma v. 2003) Lasten ja nuorten oman kulttuurin vahvistaminen Lasten ja nuorten kulttuurin luomiseen mahdollistavien leikki- ja toimintaympäristöjen kehittäminen Lasten itse luodun kulttuurin esille tuominen Lasten ja nuorten produktiot, näyttelyt ja esitykset Lasten ja nuorten osallisuus taiteen ja kulttuurin kokemiseen ja tuottamiseen 4

5 Päivähoidon ja koulujen kulttuurikasvatuksen tukeminen Taiteilija opettaja/kasvattaja-yhteistyö, taiteilija koulussa -toiminta Opetusmateriaalin tuottaminen Kiertävät produktiot, työpajat, näyttelyt, esitykset Koulutukset ja kurssit kasvattajille ja opettajille Kulttuurilaitosten ja koulujen yhteistyön kehittäminen Lasten itse luodun kulttuurin esille tuominen Yhteistyö kulttuuriopetussuunnitelmien suunnittelussa ja toteutuksessa Alueellisen yhteistyön kehittäminen Yhteistyömuotojen kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, kirjastot, museot, kulttuurilaitokset, oppilaitokset, taiteen perusopetus, lastenkulttuurin toimijat, järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, yritykset) Verkostomuotoisen toimintatavan toteuttaminen ja kehittäminen 11 Verso-kunnan alueella Itä-Suomessa Lastenkulttuuritoiminnan koordinoiminen ja tiedottaminen Lastenkulttuuripalvelujen tuottaminen ja kulttuuriyrittäjyyden edistäminen Lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyön kehittäminen esim. yhteisillä produktioilla Ympärivuotinen lastenkulttuuritarjonta: Verso-viikot, satutunnit, työpajat, näyttelyt, tapahtumayhteistyö Taiteilijoiden ja taidekasvattajien työllistäminen ja työtilaisuuksien luominen Koulutustilaisuudet, tiedottaminen ja markkinointi 5

6 1.4. VERSON PAINOPISTEALUEET Leikki- ja toimintaympäristöjen kehittäminen Lasten osallisuuden mahdollistaminen oman ympäristönsä kehittämiseen, luonnonympäristöt leikkiympäristöinä, ympäristökasvatus taiteen keinoin Haja-asutusalueiden toimintaympäristöjen kehittäminen Nukketeatteri Nukketeatteri taidemuotona Nukketeatteri varhaiskasvatuksen taidelähtöisenä menetelmänä Nukketeatterikoulutus varhaiskasvattajille ja opettajille Tarinallinen taidekasvatus Lasten oman kulttuurin luomiseen mahdollistavien taidekasvatusmenetelmien kehittäminen Sanataide osana monitaiteista taidekasvatustoimintaa Satutuntitoiminta kirjastoissa Pienten lasten taidekasvatuksen kehittäminen Monitaiteiset työpajat varhaiskasvatuksessa Verso-viikot perhepäivähoidon ja kotihoidon lapsille Varhaiskasvattajien ja opetushenkilöstön koulutus 6

7 1.5. VERKOSTOMUOTOINEN RAKENNE SAAVUTETTAVAN LASTENKULTTUURIN EDISTÄMISESSÄ Lastenkulttuurikeskus Verso on 11 kunnan muodostama lastenkulttuuriverkosto, jonka perusrahoitus tulee kunnilta. Versoverkosto ylittää maakuntarajat kattaen yhdeksän kuntaa Etelä-Savon maakunnassa ja kaksi kuntaa Pohjois-Savon maakunnassa. Suomen kartalla Verson toiminta-alue on merkittävä. Kuntatalouden ja kuntaliitosten vaatimusten paineissa Verson toimintatapa on malliesimerkki verkostomuotoisesta rakenteesta, jossa toimitaan yli kuntaja maakuntarajojen, lastenkulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. Synergiaetuja saavutetaan keskitetyn koordinoinnin mahdollistamalla hallinnon keveydellä, alueellisella yhteistyöllä ja kuntien poikkihallinnollisella rahoituksella. Osa kuntien maksuosuuksista Versolle ohjataan kuntien kulttuuritoimesta, osa koulu- ja varhaiskasvatustoimesta. Kunnat ovat sitoutuneet lastenkulttuuritoiminnan kehittämiseen yli hallinnonrajojen ja Versossa kehitettyjen lastenkulttuurin toimintamallien vakiinnuttamiseen kunnan perustoimintaan. Kunnissa ymmärretään Verson kulttuurityön painoarvo ennaltaehkäisevässä työssä ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Äkillisten rakennemuutosongelmien rasittamat Pohjois- ja Etelä-Savon kunnat eivät kuitenkaan pysty rahoittamaan Verson toimintaa juurikaan nykytasoa suuremmilla jäsenosuuksilla. Verso painottaa toimintansa saavutettavan ja tasa-arvoisen lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Verso vie lastenkulttuurin haja-asutusalueille ja suoraan toimintayksiköihin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, kerhoihin ja kirjastoihin sekä tapahtumiin yhteistyössä kulttuurilaitosten ja alueen taidetoimijoiden kanssa. Haja-asutusalueilla toimiessa lastenkulttuuritoiminnan toteuttamiselle syntyy lisäkustannuksia, sillä etäisyydet ovat pitkät. Yhden päivän aikana ehditään vierailemaan esimerkiksi vain yhdellä kyläkoululla. Verso työllistää alueen taiteilijoita, taidekasvattajia ja kulttuuriyrittäjiä säännöllisesti kulttuuritoiminnan toteuttajiksi kuntien toimintaympäristöihin. Vuosittain noin 30 Verson toiminta-alueella asuvaa taiteilijaa/taidekasvattajaa on mukana Verson taidekasvatus- ja kulttuuritoiminnassa. Valtakunnallisesti merkittävää on Verson osaaminen nukketeatteritaiteen ja nukketeatterin soveltavien menetelmien kehittämisessä. Verso kehittää nukketeatterin taidekasvatuksellisia menetelmiä erityisesti varhaiskasvatukseen. Alueen vahva nukketeatteriosaaminen perustuu nukketeatterikoulutuksen olemassaoloon Pieksämäen Seurakuntaopistossa ja alueella vaikuttaviin nukketeatteriammattilaisiin, jotka kaikki ovat mukana Verson taidekasvatustyössä. Verson painopistealueena on alusta asti ollut nukketeatteritaide ja vuonna 2014 Verso aikoo Suomen Unima ry:n juhlavuoden kunniaksi vahvistaa nukketeatterin asemaa taidekentällä sekä julkaista useita menetelmäoppaita nukketeatterikasvatuksen edistämiseksi. 7

8 Versolle juuria selvityksen lapsinäkökulma Lapsilta kysyttiin MITÄ ON LASTENKULTTUURI? Vastauksissa lähes puolessa esiintyi sana leikki tai leikkiminen. Lapsi on leikkiminen. Lastenkulttuurissa voi syödä. Jotain niinku lasten puistoa. Sellasta niinku lastenmuseookin. Että on kivaa olla lapsi. Äitin lapsi. Lapsi elää. Lapset leikkii ja pelaa. Lapsi on pieni ihminen. Varmaankin joku lasten uutinen. Tulee mieleen ne kulttuurilapset. Ne sanat siis toisinpäin. Mielikuvitusmatka Verso lapsen maailmaan,

9 2. Toiminta 2.1. VERSOKUNNAT JA NIISSÄ ASUVIEN LASTEN LUKUMÄÄRÄ Verson 11 jäsenkuntaa ovat Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna, Leppävirta, Joroinen, Heinävesi, Juva, Rantasalmi, Mäntyharju ja Hirvensalmi. Kunnista kaksi, Varkaus ja Leppävirta sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa ja loput yhdeksän Etelä-Savon alueella. Kuntien alueella asuu kaikkiaan alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Verson toiminta painottuu jäsenkuntien toiveesta erityisesti varhaiskasvatukseen ja kotona hoidettujen alle kouluikäisten saavutettavan kulttuuritoiminnan edistämiseen. 0 6-vuotiaita lapsia alueella asuu Pääosin Etelä-Savon kunnista koostuva Verson toiminta-alue on kärsinyt vuosikausia muuttotappiosta. Samaan aikaan väestön keski-ikä on noussut, ja Etelä- Savo on Suomen iäkkäin maakunta. Etelä-Savossa väestön keski-ikä oli vuonna 2010 vajaat 46 vuotta kun se koko maassa oli noin 41,5 vuotta. Vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut ja lasten sekä nuorten ikäluokkien osuudet ovat pienentyneet. Etelä-Savossa syntyneiden lasten määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan. Tähän on vaikuttanut perhekoon pienenemisen lisäksi synnytysikäisten asukkaiden väheneminen. Maakunnan väestön väheneminen vaikuttaa oleellisesti myös työvoiman vähenemiseen. Työvoiman ulkopuolella olevassa väestössä eläkeläisten määrä on lisääntynyt ja lasten määrä vähentynyt. Väestörakenne tuo kunnille monia haasteita palvelujen järjestämisessä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2012 lopussa koko maassa 54,3 ja alueittain tarkasteltuna korkein Etelä-Savon maakunnassa (63,2). Etelä-Savo on harvaan mutta tasaisesti läpi koko alueen asuttu. Maakunnan asukastiheys on 11,1 asukasta/maakm2, kun vastaava luku koko maassa on 17,7. Alueella on useita asuttuja seutuja, joista matka-aika lähimpään palveluja tarjoavaan keskukseen on yli puoli tuntia. Vesistöt, joiden rannoille asutus on aikanaan levittäytynyt, hidastavat nykyistä liikennettä, kun niitä joudutaan kiertämään. Lähteet: Etelä-Savo ennakoi / Tilastokeskus Tilastokeskus / Väestörakenne 9

10 Verson jäsenkuntien asukasluvut ikäryhmittäin v Lähde: Tilastokeskuksen Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Väestö/Väestörakenne

11 2.2. TOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT LAPSET Versolla ei ole omia toimitiloja, sillä toiminta viedään suoraan sinne missä lapset ovat: päiväkoteihin, kouluihin, iltapäiväkerhoihin, avoimen varhaiskasvatuksen ja seurakuntien kerhoihin, kirjastoihin ja muiden yhteistyökumppanien tiloihin. Näissä tilaisuuksissa tavataan vuosittain resursseista riippuen noin lasta ja heidän hoitajaansa, opettajaansa tai vanhempaansa. Vuonna 2013 toiminnalla tavoitettiin lasta ja aikuista. Lisäksi Verso tavoittaa lapsiperheitä ja lasten parissa työskenteleviä esimerkiksi - sivuston tarjoaman lastenkulttuuritoiminnan tiedotuksen sekä Vinkkivasun ideapankin kautta. Sivuston kävijämäärä on 02/2014 mennessä, 3,5 vuoden aikana yhteensä Myös Mikkelin ja Savonlinnan päiväkodeissa kiertävät Verson toteuttamat nukketeatterimatkalaukut (14 kpl) tavoittavat lapsia ja lasten kanssa työskenteleviä viikoittain. Tavoitteena on tuottaa vastaavia nukketeatterimatkalaukkuja jokaiseen Verso-kuntaan. Verson painopistealueena on varhaiskasvatukseen suunnattu taidetoiminta, jonka toteuttajiksi palkataan pääsääntöisesti versokuntien alueella asuvia taiteilijoita ja taidekasvattajia. Taidetyöpajat varhaiskasvatuksessa vakiinnutetaan kunnan perustoiminnaksi ja taiteilijoiden työpajat vuosittain toteutuviksi. Esimerkiksi Pieksämäellä Tunteiden Tuuli tunnetaitokasvatus kokonaisuuden saa jokainen esikoululainen ja 1-luokkalainen vuosittain. Toimintaan liittyy myös varhaiskasvatuksen ja opettajien koulutus. Lastenkulttuurikeskus Verso toimii eri kunnissa eri tavoin, sillä toiminnan kuntakohtainen laajuus suhteutetaan kunnan maksuosuuteen ja painopistealueissa on kuntakohtaista vaihtelua. Verso toimii ennen kaikkea haja-asutusalueilla paikaten niitä alueita, joita muu kulttuuritoiminta ei tavoita. Suurimmassa osassa Verso-kuntia Verso toteuttaa kunnan koko lastenkulttuuritoiminnan. Pienissä kunnissa Verso tavoittaa koko ikäryhmän, suuremmissa kaupungeissa puolestaan täydennetään kunnan omaa kulttuuritoimintaa. Esimerkiksi Leppävirran kunnassa Verso on toiminut vuonna 2013 ainoastaan alle kouluikäisten parissa. Kunnassa asuu vuotiasta, ja Verso on saavuttanut perhepäivähoito- ja kotihoitolasten työpajatoiminnalla, satutuntitoiminnalla ja varhaiskasvatusyksiköihin jalkautuvalla taidekasvatustoiminnalla vuoden 2013 aikana 1077 leppävirtalaista lasta ja 192 aikuista. Verson toiminnassa korostuu varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön koulutus, jonka kautta edistetään lastenkulttuurin saavutettavuutta. Yksiköihin jalkautuvassa työpajatoiminnassa ryhmän ohjaajat ja opettajat osallistuvat toimintaan ja sen kehittämiseen, jolloin menetelmäosaaminen voi jäädä pysyväksi osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa. Lasten ohjaajia/opettajia ja vanhempia Verson toiminnoissa oli vuoden 2013 aikana mukana

12 2.3. TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN JA TOIMINTATAPA Lastenkulttuurikeskus Verso on 11 kunnan yhteinen verkosto, jonka rahoitus koostuu tällä hetkellä kokonaisuudessaan jäsenkuntien omarahoitusosuuksista (yhteensä ). Lisäksi Verso hallinnoi ESRrahoitteista Versoverkko Etelä-Savoon ( )-hanketta. Verso sai vuodelle 2014 OKM:n avustuksen (25 000). Verso toimii kahden maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon alueella kuten hallinnoijaorganisaatio Soisaloopistokin. Verson toiminta toteutuu hallinnonrajat ylittävänä yhteistyönä myös kuntien hallinnossa. Verson lastenkulttuurikoordinaattori, FM, taidekasvattaja Mervi Riikonen, kulttuurituottaja, tradenomi Terhi Siippainen sekä projektityöntekijä, KM Minnamaria Koistinen toimivat tällä hetkellä osa-aikaisina työntekijöinä. Toimisto sijaitsee Soisalo-opiston / Soisalo-kuvataidekoulun tiloissa Varkaudessa. Lastenkulttuurikoordinaattori koordinoi alueellista lastenkulttuurityötä ja toimii pääsääntöisesti asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Riikonen toimii saakka Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen projektipäällikkönä (50% kokonaistyöajasta). Kulttuurituottajan tehtäviin kuuluvat Verso-viikkojen sekä muun ympärivuotisen toiminnan tuottaminen kaikkien 11 kunnan alueella (70% työajasta), Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen tiedotus ja dokumentointityö (20%) sekä Soisalo-opiston tehtävät Kestävän kehityksen ja sosiaalisen median saralla (10%). Soisalo-opiston ja lastenkulttuurikeskus Verson yhteiseksi projektityöntekijäksi ajalle palkattu Minnamaria Koistinen toimii Verson tehtävissä 30% osa-aikaisesti toteuttaen päiväkoteihin, kerhoihin ja kirjastoihin jalkautuvaa taidekasvatustoimintaa erityisesti teatterin, sanataiteen ja musiikin alueella. Taidetoiminnan toteuttajina Versossa ovat versokuntien alueella asuvat taiteilijat ja taidekasvattajat, joista Verso on koonnut ympärilleen taiteen eri alueiden ammattilaisten luovan toimijaverkoston. Paikallisten ammattilaisten työllistäminen on yksi Verson merkittävistä tavoitteista. Verso ostaa palveluja taiteilijaryhmiltä, taiteilijoilta ja taidekasvattajilta, joista osa työllistyy Verson kautta pitkäaikaisiin projekteihin ja toimintoihin, osa on mukana kertaluontoisesti. Esimerkiksi Pieksämäellä Verso tekee pitkäjänteistä työtä esi- ja alkuopetukseen suunnatun tunnetaitokasvatuksen saralla, ja draamaohjaaja Nazia Asif on kehittänyt Tunteiden Tuuli-menetelmää kiertäen viikoittain kaupungin 6-7-vuotiaiden parissa vuoden 2012 alusta lähtien. Toimintaa ollaan kirjaamassa osaksi seudullista esiopetussuunnitelmaa ja draama on kirjattu Pieksämäen Kulttuuriopetussuunnitelmaan 1-luokkalaisille Verson toteuttamana. 12

13 Vuonna 2013 Verson toimintoja on ollut toteuttamassa 30 Verson alueella asuvaa taiteilijaa / taidekasvattajaa. Etelä-Savon alueella on vahvaa nukketeatteriosaamista, joka pohjautuu sekä Pieksämäellä toteutettavaan nukketeatterikoulutukseen että alueella asuviin nukketeatterin ammattilaisiin. Seurakuntaopistossa Pieksämäellä on teatterialan ammattitutkinnon nukketeatterin suuntautumisosion valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintojen vastaanottoa. Verso tekee koulutusyhteistyötä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutuksen vastuuopettajana toimii FM teatteriohjaaja Marja-Liisa Lintunen, jolla on myös oma nukketeatteriin erikoistunut Salainen Teatteri. Etelä-Savon nukketeatterin ja lastenkulttuurin läänintaiteilija Aapo Repo (Mikkeli) on vahvasti mukana Verson työssä ja häneltä ostetaan myös Nukketeatteri Reaktorin esityksiä ja palveluita. Slovenian valtionpalkinnolla nukketeatterityöstään AEIOU-ryhmän kanssa palkittu Katja Kähkönen on paluumuuttanut Joroisiin ja on kehittämässä Verson taidekasvatustoimintaa. Myös Katja Kähkösen työryhmältä ostetaan esityksiä ja palveluita. Savonlinnalaiselta nukketeatterikasvattaja Helena Kaipiolta tilataan erityisesti asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä varhaiskasvatuksen käyttöön suunnattuja nukketeatterimatkalaukkuja. Yhä kasvavassa määrin Verson toiminnoissa ovat mukana Soisalo-taideleikkikoulun ja Soisalo-opiston taiteen perusopetuksen opettajat tanssin, musiikin ja kuvataiteen aloilta. Verson toiminnoissa opiston opettajat toteuttavat taidekasvatusta eri taideaineita integroiden. 13

14 Palvelut tuotetaan jäsenosuuksien suhteessa Jäsenkunnille tarjotaan Verson palveluja kuntien rahoitusosuuksien suhteessa. Kunnan maksamalla rahoitusosuudella hankittuun Verso-jäsenyyteen automaattisesti kuuluvat osa-alueet jokaisella Verso-paikkakunnalla vuonna 2014: Jäsenyys alueellisessa yhteistyöverkostossa, joka koordinoi, kehittää ja edistää lasten ja nuorten kulttuuria ja sen saavutettavuutta. Lastenkulttuurikoordinaattorin, kulttuurituottajan ja projektityöntekijän palvelut. Näkyvyys Verson alueellisessa toiminnassa mm. esitteissä, julkaisuissa sekä versoverkko.fi -sivustolla, jonne mm. päivitetään kuntakohtaiset lasten ja nuorten tapahtumakalenterit. Sivusto palvelee myös perhepäivähoitajia ja kotona hoidettuja lapsia esim. luovan toiminnan vinkkien muodossa. Lisäksi Verso hyödyntää yhä aktiivisemmin sosiaalisen median kanavia (mm. blogi: ja Facebook: joiden avulla tavoitetaan yhä suurempi joukko lapsiperheitä ja lisätään lastenkulttuuritoiminnan saavutettavuutta. Jokaisella Verso-paikkakunnalla järjestetään vuosittain pienten lasten taideviikko, Verso-viikko, joka koostuu erilaisista työpajoista ja/tai esityksistä, ja sen sisältö suunnitellaan yhteistyössä kaupungin/kunnan kulttuuritoimen sekä varhaiskasvatuksen edustajien kanssa. Verso tuottaa taideviikon ja välittää tiedotusmateriaalit kaikille yhteistyökumppaneille. Työpajojen toteuttajiksi työllistetään pääosin paikkakunnan omia taiteilijoita/taidekasvattajia. Kunnan rahoitusosuuden mahdollistamissa puitteissa järjestetään myös Verso-viikon ulkopuolista toimintaa, kuten päivähoitoon, esiopetukseen tai kouluihin suunnattuja kokonaisuuksia tai varhaiskasvatus/opetushenkilöstön koulutusta. Lisäksi Verso toteuttaa ostopalveluna erilaisia kulttuuripalveluja, kuten Pieksämäen Nukkekodin kesätoiminnan, osuuden Vekara- Varkaus -festivaalista, työpajoja tai esityksiä eri tahojen järjestämiin tapahtumiin. Verso voi myydä yksittäisiä palveluja myös niihin alueen kuntiin, jotka eivät ole Verso-jäseniä. Verso-tiimi Verso-tiimi on versokuntien edustajista muodostettu asiantuntijaryhmä, joka ohjaa ja valvoo lastenkulttuurikeskuksen toimintaa kokoontuen noin viisi kertaa vuodessa. Verso-tiimin jäsenet ovat kulttuurisihteeri Anne Puurunen (Varkaus), sivistysjohtaja Johanna Vesterinen (Leppävirta), vapaa-aikasihteeri Tiina Silvast-Törrönen (Pieksämäki), vapaa-aikatoimenpäällikkö Anitta Korhonen (Joroinen), sivistysjohtaja Maarika Kasonen (Heinävesi), kulttuurituottaja Susanna Latvala (Mikkeli), kulttuuri- ja nuoriso-ohjaaja Kaisa Suhonen (Juva), nuoriso-ohjaaja Ann-Helena Koivunoro (Rantasalmi), kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo (Savonlinna), kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky (Mäntyharju), nuorisonohjaaja Heidi Nironen (Hirvensalmi) sekä esittelijöinä koordinaattori Mervi Riikonen ja kulttuurituottaja Terhi Siippainen Versosta. 14

15 2.4. YHTEISTYÖKUMPPANIT Verso tekee laaja-alaista yhteistyötä 11 kunnan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaaaikatoimijoiden kanssa, kirjastojen, museoiden sekä erilaisten kulttuuri- ja taidelaitosten ja tapahtumatoimijoiden kanssa. Koska Versolla ei ole omaa toimitilaa, jossa taidekasvatusta toteutettaisiin, suunnitellaan toiminta aina yhteistyössä em. tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen edustajat ovat mukana suunnittelemassa jalkautuvan taidekasvatuksen sisältöjä, joita teemoitetaan päivähoidon arjessa ajankohtaisten teemojen mukaisesti. Koulujen, iltapäiväkerhojen tai nuorisotoimen palveluiden kanssa suunnitellaan toimintaan luontevasti lomittuvaa taidekasvatusta työpajoina tai esityksinä. Kirjastot ovat osoittaneet monimuotoisuutensa toimiessaan joustavassa yhteistyössä niin satutuntien kuin muidenkin työpajojen suhteen. Yksi Verson toimintamuodoista ovat esimerkiksi kirjastoseikkailut, joiden aikana kirjastossa järjestetään nonstop-periaatteella toimiva lastenkulttuuritapahtuma erilaisine toimipisteineen. Museoissa järjestetään paitsi työpajatoimintaa, myös lasten omia näyttelyitä (mm. Taidetulkki-toiminta Varkaudessa, Askel Kuvataideseikkailuun Mäntyharjulla). Yhteistyökumppaneita ovat mm. Olavinlinna (Savonlinna), Taidekeskus Salmela (Mäntyharju), lasten festivaali Vekara- Varkaus (Varkaus), nukketeatterifestivaali Satujen sateenvarjo (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna), Hulivili-karnevaali (Mikkeli), Tapahtumaverkko ry (Pieksämäki), joiden järjestämiin tapahtumiin Verso tuottaa taidekasvatuksellista sisältöä joko työpajojen, taideleikkituokioiden tai erilaisten esitysten muodossa. Oppilaitosyhteistyötä on tehty kautta Verson historian, ja sitä syvennetään yhä tarjoamalla työharjoittelu-, opinnäytetyö-, työkokeilu- ja työelämävalmennusmahdollisuuksia alueen opiskelijoille ja työttömille työnhakijoille. Yhteistyötä on tehty ja jatketaan mm. Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja aikuisopiston, Seurakuntaopiston Pieksämäen yksikön, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savonlinnan taidelukion opiskelijoiden kanssa. Verso on mukana useissa kehittämishankkeissa. Soisalo-opisto on saanut Opetushallitukselta laatu- ja kehittämisavustusta vuosille organisaation rakenteellisiin muutoksiin ja taidepedagogiikan kehittämiseksi, ja kehittämistyössä Versolla on merkittävä rooli taidekasvatustoiminnan saavutettavuuden edistämiseksi. Itäsuomalaista lastenkulttuuriyhteistyötä kehitetään Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Itä-Suomen toimialueen kanssa. Pohjois-Savossa toimiva Sanataidekoulu Aapeli sekä pohjoiskarjalainen Sanaratas ry tekevät sanataiteen saralla yhteistyötä lastenkulttuurikeskus Verson kanssa. Lapinlahdella toimivan Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa on tehty yhteisprojekteja ja yhteistyön tapoja kehitetään tiiviimmäksi yhteisessä itäsuomalaisessa verkostossa. 15

16 2.5. KUNTIEN VARHAISKASVATUS- JA KULTTUURIOPETUSSUUNNITELMAT Lastenkulttuurikeskus Verson toiminta-alueella osassa kunnista on käytössä kulttuuriopetussuunnitelmat tai kulttuuripolut ja osassa ei. Verso on ollut mukana esimerkiksi Pieksämäen kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmatyössä ja toteuttaa Pieksämäellä vuosittain 1-luokkalaisten draamakasvatusosuuden Tunteiden Tuuli -menetelmällä. Pieksämäen peruskoulun luokkalaisille laaditussa kulttuuriopetus-suunnitelmassa on jokaiselle vuosiluokalle kulttuuriteema, jonka mukaisesti koulut toteuttavat suunnitelmaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Varkauden kaupungissa kulttuuriopetussuunnitelmaa ollaan parhaillaan laatimassa monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Verso on mukana kehittämistyössä ja Verson painopistealueeksi on tulossa pienten koulujen, eli 0 2-luokkien kulttuurikasvatus ja erityisesti nukketeatteri. Varkaudessa on lisäksi käytössä 9-kortti, jolla 9- luokkalaiset saavat kulttuuriin liittyviä etuja. Savonlinnan kaupungissa on kulttuuripolku, joka on otettu käyttöön vuonna Kulttuuripolun kautta jokainen peruskoululainen käy vuosittain jossakin kulttuurilaitoksessa tai osallistuu johonkin kulttuuritapahtumaan tai pääsee muulla tavoin osalliseksi taiteesta ja kulttuurista. Mikkelin kaupunki on Verson toiminta-alueen kaupungeista pisimmällä kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutuksen suhteen. Peruskoululaisille laaditun kulttuuripolun ja varhaiskasvatuksessa toimivan Kulttuurikamelin kautta järjestetään jokaiselle päivähoitolapselle ja peruskoululaiselle vierailu kulttuurilaitokseen tai taiteilijavierailu kouluun/päiväkotiin. Lastenkulttuurikeskus Verso suunnittelee toiminnot yhteistyössä Kulttuurikamelin kanssa ja painottaa toimintaa sinne, minne Kulttuurikamelin toiminta ei yllä, kuten perhepäivähoitajien ja kotihoitolasten pariin sekä kaupungin reuna- ja haja-asutusalueille. Leppävirralla, Heinävedellä, Joroisissa, Juvalla, Rantasalmella, Hirvensalmella ja Mäntyharjulla kulttuurikasvatus- tai opetussuunnitelmia ei ole vielä käytössä, mutta tahtotila niiden luomiseksi on vahva. Esimerkiksi Juvan kunnalle valmistui vuonna 2012 opinnäytetyö kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotosta. Suunnitelmaa ei ole kuitenkaan vielä pystytty luomaan. Verson toiminta Juvalla tukee hyvin aiemmin suunniteltua polkua ja kunnan toiveena on, että Verso olisi yhtenä palasena mukana polkua rakennettaessa. Joroissa ja Rantasalmella kuntakohtaiset opetussuunnitelmatyöryhmät pohtivat kulttuuriopetussuunnitelmatyötä ja lastenkulttuurikeskus Versolta toivotaan jatkossa tukea. Hirvensalmella puolestaan suunnitellaan kulttuuriopetussuunnitelmatyön kytkemistä uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon. 16

17 3. Toimintasuunnitelma LAADULLISET TAVOITTEET 2014 Saavutettava ja tasa-arvoinen lastenkulttuuri Versoverkon laadullisten tavoitteiden perustana ovat lasten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen saavutettavan ja kaikille lapsille tarjottavan tasa-arvoisen, maksuttoman lastenkulttuurin avulla Verso vie maksuttoman lastenkulttuurin suoraan kuntien toimintayksiköihin varhaiskasvatukseen, kouluihin, kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin sekä lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin Toiminnan suunnittelussa huomioidaan haja-asutus- ja kuntaliitosalueet Taiteen soveltavien menetelmien vakiinnuttaminen kuntien toimintaympäristöön Verson tuottama lastenkulttuuritoiminta vakiinnutetaan osaksi kuntien vuosittaista perustoimintaa kirjaamalla toimintamallit osaksi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia Verson tavoitteena on myös vahvistaa varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista kulttuuri- ja taidekasvatuksen soveltavien menetelmien käytössä Pedagogisen henkilöstön ja taiteilijoiden yhteistyön vahvistaminen leikki- ja toimintaympäristöjen kehittämisessä ja menetelmäoppaiden luomisessa Kestävän kehityksen arvopohja toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Versoverkon arvoperustaan kuuluvat kestävän kehityksen periaatteet ja ekologiset, kierrätystä suosivat toimintatavat Tavoitteena on taide- ja ympäristökasvatus, joka tukee lasten ja yhteisöjen elinikäistä kasvua kestävän kehityksen mukaiseen ja luonnon tasapainoa edistävään hyvinvointiin ja kulttuuriin 17

18 3.2. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2014 Verson tavoitteena on saavuttaa vuoden 2014 aikana lasta kasvattajineen. * Kuntakohtaiset toiminnot s Tilaisuuksia järjestetään vuoden 2014 aikana noin 400. Tilaisuuksiin lukeutuvat 11 Verso-viikon aikana toteutettavat pienten lasten taidetyöpajat ja esitykset sekä Verso-viikkojen ulkopuolella tapahtuva ympärivuotinen lastenkulttuuritoiminta, kuten museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavat työpajat, kirjastoissa toteutettava satutuntitoiminta 7 paikkakunnalla, päiväkoteihin jalkautuva monitaiteinen taidekasvatustoiminta, koululaisten kanssa toteutettavat projektit ja lasten kanssa työskentelevien koulutustilaisuudet. Verso-viikot jokaisessa 11 jäsenkunnassa, suunnattu pääsääntöisesti perhepäivähoitoryhmille ja kotihoitolapsille. Verson hallinnoiman Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen pilottitoimintaa on toteutettu vuosina kaikkiaan 9 paikkakunnalla ja osa piloteista jatkuu kevään 2014 aikana. Hanke päättyy Verso tuottaa palveluja jäsenkuntiinsa suhteutettuna kunnan jäsenmaksuosuuteen. Kuntakohtaisesti resurssien mukaan toteutetaan päiväkoteihin, kouluihin ja kerhoihin työpajatoimintaa sekä varhaiskasvatushenkilöstön taidekasvatuskoulutusta. Varkaudessa kevään 2014 aikana jokaiseen kahdeksaan päiväkotiin jalkautuvat monitaiteiset Satusalkkuseikkailut yhteistyössä Soisalotaideleikkikoulun kanssa. Satusalkkuseikkailu-toimintaa jatketaan syksyllä 2014 Leppävirralla ja sitä suunnitellaan laajennettavaksi syksyllä 2014 myös muihin opistokuntiin, Joroisiin ja Heinävedelle. Lisäksi Varkaudessa kehitetään esiopetukseen kuukausittain jalkautuvaa monitaidekasvatustoimintaa. Satutuntitoimintaa toteutetaan kaikkiaan 7 paikkakunnalla (Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Savonlinna). Satutuntitoiminta pyritään laajentamaan jatkossa kaikille Verso-paikkakunnille. Varkaudessa jatketaan museoyhteistyötä: Varkauden museon perhesunnuntait sekä Taidetulkki-toiminta Museoyhteistyötä tullaan toteuttamaan Savonlinnan maakuntamuseon, Olavinlinnan ja Mäntyharjun Iso-Pappilan museon kanssa Pieksämäen kaupunki ostaa Versolta Sadun ja Seikkailun talo - Nukkekodin kesätoiminnan toukokuusta elokuuhun Verso on mukana tapahtumissa, kuten Vekara-Varkaus (kesäkuu 2014 Varkaus ja ympäristökunnat), Hulivili-karnevaali (Mikkeli, heinäkuu 2014), Satujen Sateenvarjo-nukketeatterifestivaali (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, elokuu 2014) ja Syystulet (Savonlinna, elokuu 2014). Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen päätösseminaari Versotarhan Sadonkorjuupäivä järjestetään Pieksämäellä kulttuurikeskus Poleenissa Seminaarissa esitellään kaikkien pilottien tulokset. Itäsuomalaista yhteistyötä jatketaan Lastenkulttuurikeskus Lastun, Joensuun kaupungin, Joensuun Perheentalon ja Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun sivutoimipisteen kanssa. 18

19 3.3. MENETELMÄOPPAAT Vuoden 2014 aikana Versossa tuotetaan useita menetelmäoppaita, joista osa toteutetaan ESR-rahoitteisen Versoverkko Etelä-Savoon hankkeen puitteissa, osa Verson perustoimintana. Menetelmäoppaat julkaistaan pääosin sähköisenä, osasta julkaistaan painetut versiot. Versossa on tuotettu vuosien varrella myös -sivujen Vinkkivasu-osioon vapaasti käytettävissä olevia, lasten oman kulttuurin luomiseen kannustavia ideoita ja pieniä pdfopaslehtisiä, jotka on suunnattu erityisesti perhepäivähoitajille ja kotona hoidettujen lasten vanhemmille. Satu ja Aatos tarinallista taidekasvatusta teatterin keinoin (maaliskuu 2014) Kohderyhmä: kirjastot, varhaiskasvatus ja alakoulut Tunteiden Tuuli tunnetaitokasvatusta draaman keinoin (maaliskuu 2014) Kohderyhmä: esiopetus ja alakoulut Musiikki yhteistä on lasten ja ikäihmisten yhteiset musiikkituokiot (maaliskuu 2014) Kohderyhmä: varhaiskasvatus, esiopetus ja alakoulut 19

20 Lapset taiteen tulkkeina (Varkauden museot ja Verso, syksy 2014) Kohderyhmä: esiopetus ja alakoulut Nukketeatterimatkalaukut nukketeatteri varhaiskasvatuksen osallistavana menetelmänä (maaliskuu 2014) Kohderyhmä: varhaiskasvatus ja esiopetus Värivarjoteatteri nukketeatterin elämyksellinen tarinatila (syksy 2014) Kohderyhmä: varhaiskasvatus, esiopetus ja alakoulut Satusalkkuseikkailu monitaiteista taidekasvatusta (Verso, Soisalo-opisto ja alueen varhaiskasvatus, syksy 2014) Kohderyhmä: varhaiskasvatus ja esiopetus 20

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Kulttuurikasvatus osana Keski-Savon seudullista OPS:ia

Kulttuurikasvatus osana Keski-Savon seudullista OPS:ia Kulttuurikasvatus Keski-Savon seudulliseen OPSiin 2015 2016 1 Kulttuurikasvatus osana Keski-Savon seudullista OPS:ia Lastenkulttuurikeskus Verso on mukana valtakunnallisessa Kulttuurivoltti-hankkeessa,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ Oulun kaupungin päivähoidon ALAKÖÖKI 2004- http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ H.Makkonen Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 KOKKOLA VUOSINA 2008-2012 Kuntaliitos Kokkola-Kälviä-Lohtaja-Ullava 1.1.2009

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LASTENKULTTUURIKESKUS

LASTENKULTTUURIKESKUS Satu ja Aatos Tarinallista taidekasvatusta teatterin keinoin Menetelmäopas LASTENKULTTUURIKESKUS Satu ja Aatos 1 Versotarhan satoa LastenkulttuurikeskusVerson menetelmäoppaat Lastenkulttuurikeskus Verso

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot