Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio OPINTO-OPAS Nimi: Ryhmä:

2

3 YHTEYSTIEDOT OULUN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN LUKIO Maunonkatu OULU REHTORI Riitta-Mari Punkki-Heikkinen riitta-mari.punkki-heikkinen@ouka.fi APULAISREHTORI Timo Koivunen timo.koivunen@ouka.fi KOULUSIHTEERIT Birgitta Anttila Saija Tuovinen OPINTO-OHJAAJAT Ari Forstén Krista Kautto Mervi Kela OPETTAJAINHUONE VIRASTOMESTARI Tommi Ilmarinen KIINTEISTÖNHOITAJA Pekka Niskanen RUOKALA Tiina Vuorio

4 SISÄLLYSLUETTELO Lukiolainen 6 Vanhempainillat 7 Työpäivät 8 Opintokompassi 9 Koulun historiaa 10 Yleisiä opiskeluohjeita 10 Ohjeita valintojen tueksi 10 Opinto-ohjaus 11 Ryhmänohjaaja 11 Tutorit 12 Tutorit ryhmittäin 12 Henkilökunta 13 Opiskeluhuolto 14 Opiskelijahuoltoryhmä 14 Terveydenhoito 14 Erityisopetus 15 Koulukuraattori & -psykologi 15 Arviointi 16 Poissaolot 17 Itsenäinen suoritus 17 Osaamisen tunnustaminen 18 Arviointiviikko 18 Uusintakuulustelut ja kokeisiin ilmoittautuminen 18 Kursseille ilmoittautuminen ja opinto-ohjelman tarkistaminen 18 Lukiodiplomit 19 Oulun kaupungin lukioiden välinen yhteistyö 19 Ylioppilaskirjoitukset 19 Järjestyssäännöt 22 Kurssivastaavuudet 24 Kurssit lukuvuonna Uusi OPS 32 Äidinkieli ja kirjallisuus 32 Toinen kotimainen kieli 32 Ruotsi B1-kieli 32 Vieraat kielet Englanti A-kieli / Englanti toisena kielenä 32 Espanja A-kieli 33 Ranska A-kieli 33 Saksa A-kieli 33 Ranska B2-kieli ja B3-kieli 33 Saksa B2-kieli ja B3-kieli 33 Espanja B2-kieli ja B3-kieli 33 Venäjä B2-kieli ja B3-kieli 33 Matemaattiset aineet Matematiikan pitkä oppimäärä 34 Matematiikan lyhyt oppimäärä 34 Biologia 34 Maantiede 34 Fysiikka 34 Kemia 34 Historia 35 Yhteiskuntaoppi 35 Uskonto 35 Elämänkatsomustieto 35 Filosofia 35 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Opinto-opas Kannen kuva: Meiju Juvani 14B

5 Psykologia 35 Terveystieto 36 Taito- ja taideaineet 36 Kuvataide 36 Musiikki 36 Liikunta 36 Opinto-ohjaus 36 Teemaopinnot 36 Draama ja teatteri 37 Opiskelijakunnan hallituksen jäsenyys 37 Vanha OPS 38 Äidinkieli ja kirjallisuus 38 Toinen kotimainen kieli Ruotsi B1-kieli 38 Vieraat kielet Englanti A-kieli / Englanti toisena kielenä 39 Espanja A-kieli 39 Ranska A-kieli 39 Saksa A-kieli 39 Ranska B2-kieli ja B3-kieli 40 Saksa B2-kieli ja B3-kieli 40 Espanja B2-kieli ja B3-kieli 40 Venäjä B2-kieli ja B3-kieli 40 Matemaattiset aineet 41 Matematiikan pitkä oppimäärä 41 Matematiikan lyhyt oppimäärä 41 Biologia 41 Maantiede 42 Fysiikka 42 Kemia 42 Historia 42 Yhteiskuntaoppi 43 Uskonto 43 Elämänkatsomustieto 43 Filosofia 43 Psykologia 44 Terveystieto 44 Taito- ja Taideaineet 44 Kuvataide 44 Musiikki 44 Liikunta 45 Opinto-ohjaus 45 Draama ja teatteri 45 Mediaopinnot 45 Yksilö- ja yhteisötaidot Tutor-toiminta 46 OS-kurssit 46 Oppilaskunnan hallituksen jäsenyys 46 Oppikirjat lukuvuonna Uusi OPS 48 Vanha OPS 51 Kurssikertymät 55 Kurssitaulukot Tapahtumat 58 Poissaololupa-anomus 66

6 LUKIOLAINEN Tämän opinto-oppaan tarkoitus on antaa sinulle niitä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opiskelujen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Lisäksi se sisältää kalenterin, johon on merkitty tärkeimmät opiskeluun liittyvät päivämäärät. Pidätämme oikeuden muutoksiin, koska kalenteria täydennetään tarpeen mukaan. Opiskelijan on seurattava säännöllisesti ilmoitustaulujen, koulun kotisivujen ja wilman kautta tulleita viestejä. LUKUVUODEN AIKATAULUJA syyslukukausi kevätlukukausi jakso jakso jakso jakso jakso TYÖPÄIVÄN AIKATAULU 1. tunti tunti ruokailu tunti tunti tunti Tunneille on tultava ajoissa! Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion viikoittaisia aikoja: Aamunavaukset klo Ruokailut jaksoissa 1 3 Ruokailut jaksoissa G ja 14-ryhmät klo G ja 15-ryhmät klo ryhmät klo ryhmät klo ryhmät klo RYHMÄNOHJAUSTUOKIO JAKSON VIIMEISENÄ TORSTAINA ENNEN KOEVIIKKOA KLO KOTILUOKASSA ARVIOINTIVIIKOT kokeiden palautus alk. klo

7 UUSINTA- JA KOROTUSKUULUSTELUT klo (kahden kokeen tekijöillä ja pidentäjillä klo ) Katso tarkemmat ohjeet sivulta 18. Uusintakuulustelu (alkaa klo 8.00) ilmoittautuminen klo mennessä Korotuskuulustelu (alkaa klo 8.00) ilmoittautuminen klo mennessä abit Kevään viimeisen jakson uusinta on seuraavan syksyn elo-syyskuussa. VANHEMPAINILLAT keskiviikko klo vuoden opiskelijoiden vanhemmat keskiviikko klo luokkalaisten vanhemmat keskiviikko klo ikäluokan vanhemmat OULUN KAUPUNGIN LUKIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA TUNTIKAAVIO Katso tarkemmat ohjeet sivulta 19. Huom! Oulun Lyseon lukiossa tuntikaaviossa keskiviikon 2. ja 8. koodi vaihtavat keskenään paikkaa jaksoissa 1 3. Kastellin lukio ja Oulun aikuislukio käyttävät erilaista tuntikaaviota. Oulun aikuislukion lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Erityistehtävän saaneiden lukioiden (Kastellin urheilulukio, Madetojan musiikkilukio, Oulun Lyseon lukion IB-ohjelma) erityisohjelmaan kuuluvat kurssit eivät pääsääntöisesti ole avoimia muiden lukioiden opiskelijoille. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan seuraavanlaista tuntikaaviota: Kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu kerho kerho kerho kerho

8 TYÖPÄIVÄT vko SL ma ti ke to pe la vko KL ma ti ke to pe la A/J1 11 ro J O U L U L O M A I A U/I yo-info 23 v16 25 ro16/u/i yo-info 17 v9lk 19 K K v15 ro taksv av1 av2 av3 av k/a-kieli k/ruotsi k/c-kielet ro äi/t av5 av6 av7-8 J4 äi/t re1 20 A-kieli av1 ruotsi/av k/ruotsi k/a-kieli k/c-kielet pe wa äi/e/av3 av4 mat/av5 av6 re2/av kp I C-kiel./J I U U/yo T A L V I L O M A kp I äi/e 14 re1 16 A-kieli S Y Y S L O M A ruotsi 21 mat ro re U C-kielet av1 av av3 av4 av5 av6 av ro J PP av1 av2 av3 av PP av5 av6 av7 J3 L kp I YVP IP VP U kp 20 I P JL ro J O U L U L O M A av1 av2 HT av av4 av5 av6 av7 kp PL 6 syyslukukausi yht. 90 kevätlukukausi yht. 97 Lakkiaiset (L): pe klo la klo Lauantaityöpäivät: päättäjäis- ja lakkiaispäivä Huom! yökirkko Lomat ja vapaapäivät: syysloma (vko 43) ylimääräinen vapaapäivä (YVP) itsenäisyyspäivä (IP) joululoma (JL) loppiainen (LP) talviloma (viikko 10) pääsiäinen (PP) vapunpäivä (VP) helatorstai (HT) A = lukukauden alkamispäivä P = lukukauden päättöpäivä I= viimeinen ilmoittautumispäivä kokeeseen U= uusintakoe K= korotuskoe av1 av7-8= arviointiviikon koodit ro= ryhmänohjaus yo-info= info yo-kokelaille U/yo= yo-kokeen takia tekemättä jäänyt koe kp= kokeiden palautus VP= vapaapäivä J= Jakso taksv. = taksvärkki v= vanhempainilta pe= penkkarit wa= vanhojen päivä

9 OPINTOKOMPASSI Keneltä kysyn? Kenelle selvitän? RO OPO AO rehtori apulaisrehtori koulusihteeri opinto-ohjelman toteutuminen ja opintomenestyksen seuranta X X opinto-ohjelman muutokset X lukujärjestykset, jaksotodistukset X X opiskelijoiden Wilma-tunnukset X huoltajien Wilma-tunnukset X kurssien suoritusjärjestys X itsenäinen opiskelu X X uusintakuulusteluun X ilmoittautuminen muiden oppilaitosten kurssit X X X poissaoloselvitykset X X lupa tunnilta poissaoloon 1 5 X X X päivää lupa yli 5 päivän poissaoloon X yo-tutkinto X X X X yo-kirjoitusten ainekohtaiset X kysymykset yo-tutkinnon hajauttaminen X X X opintotuki, koulumatkatuki X X jatkokoulutusasiat X erilaiset hakemukset, X X lomakkeet, todistukset jne. matka-asiat, alennusliput X opiskelijan oikeusturva-asiat X opiskeluvaikeudet X X X X henkilökohtaiset ongelmat X X X X X opintojen keskeyttäminen X X X RO= ryhmänohjaaja AO= aineen opettaja - Lihavoitu rasti kertoo, kenen puoleen ensisijaisesti käännyt. - Kaikki henkilökuntaan kuuluvat auttavat tarvittaessa.

10 1. Koulun historiaa Koulu perustettiin vuonna 1902 Oulun Suomalaiseksi Yhteiskouluksi Mauno Rosendalin aloitteesta. Hänen johtavina ajatuksinaan olivat suomalaisen kulttuurin vaaliminen ja yhteiskouluaate. Yksityinen koulu eli kuitenkin jatkuvassa rahapulassa, kunnes valtio otti sen haltuunsa ja koulun nimi vaihtui Oulun yhteislyseoksi vuonna Yhteislyseona se toimi vuonna 1974 toteutettuun peruskoulu-uudistukseen saakka, jolloin syntyivät Kuusiluodon yläaste ja lukio. Lukuvuoden alusta lähtien koulurakennuksessa toimi ainoastaan Kuusiluodon lukio. Vuonna 2005 Kuusiluodon lukioon yhdistettiin Toppilan lukio ja koulurakennus peruskorjattiin lukuvuonna Peruskorjaustöiden päätyttyä heinäkuussa 2006 koulu siirtyi takaisin Maunonkatu 1:een. Koskitiellä vietetyn evakkovuoden jälkeen ja koulun nimeksi otettiin Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Koulutalomme täytti vuotta. Nyt lukiomme tarjoaa uudet, ajanmukaisella opetusteknologialla varustetut tilat, jotka mahdollistavat opetussuunnitelmien mukaisen perusopetuksen lisäksi laaja-alaisen taidekasvatuksen toteuttamisen. 2. Yleisiä opiskeluohjeita Lukio-opiskelu vaatii laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Niinpä läksyjä ja kokeisiin luettavaa on paljon. Tämän lisäksi kursseilla edetään nopeasti. Läksyjen säännöllinen tekeminen ja poissaolojen välttäminen ovat ehdoton edellytys lukio-opinnoissa menestymiseen. Tee oppitunnilla muistiinpanoja. Osallistu keskusteluihin, väittelyihin ja kerää lisätietoja. Opiskele koko kurssin ajan, älä jätä kaikkea koetta edeltävän illan varaan. Suunnittele aikatauluja kotitehtävien teolle ja kokeisiin luvulle. Muista jättää aikaa myös harrastuksille. Kysy rohkeasti neuvoa aineen opettajalta, opinto-ohjaajilta, ryhmänohjaajalta tai rehtorilta. Osallistu perhelomiin vain koulun loma-aikoina. Lukiolaisen opintotuesta löydät tietoa netissä osoitteessa: ( Opiskelijalle). Huom. Opintotuki peritään takaisin jälkikäteen, ellei opiskelu ole ollut päätoimista eli opiskelija ei ole osallistunut lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. 3. Ohjeita valintojen tueksi Lukion kurssit jakautuvat yhteisiin (pakollisiin), syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Yhteisiä kursseja on jokaisen suoritettava matematiikan tasosta riippuen vähintään tai joko 47 tai 51, syventäviä vähintään 10 ja soveltavia valinnan mukaan tarpeellinen määrä. Lukion käytyään täytyy opiskelijalla olla suoritettuna vähintään 75 kurssia ylärajaa ei ole määritelty. Syventävät kurssit liittyvät välittömästi oppiaineen yhteisiin opintoihin. Ylioppilaskokeet perustuvat kyseisen oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat koulu-kohtaisia, usein monen aineen yhteistyökursseja. Ne voivat olla myös yhteistyökursseja muiden oppilaitosten kanssa. Lukion uuden opetussuunnitelma (2015) mukaan opiskelevat 1. vuoden opiskelijat (16-ryhmät). Vanhan opetussuunnitelman (2003) mukaan opiskelevat opinnot aiemmin aloittaneet eli 2., 3. ja 4. vuoden opiskelijat (15-, 14- ja 13G-ryhmät) Luokattomassa lukiossa voi lukiotutkinnon suorittaa 2 4 vuodessa. Opintojaan voi nopeuttaa suorittamalla kursseja tiiviimmässä tahdissa tenttimällä osan tai pätevästä syystä hidastaa siirtämällä osan kursseista myöhemmäksi. Poiketessasi tavanomaisesta kolmen vuoden lukio-opiskelusta neuvottele hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa opinto-ohjelmasi onnistumisen varmistamiseksi. Opinto-ohjelmaa valitessaan opiskelijan tulisi tuntea omat rajansa, ettei opiskelu käy liian rankaksi eikä toisaalta myöskään liian kevyeksi. Ainevalintoihin vaikuttaa aikaisempi opintomenestys, mielenkiinto oppiainetta kohtaan ja jatko-opintosuunnitelmat. Harrastuksia ei pitäisi myöskään lukioaikana kokonaan unohtaa. Tasapaino opiskelun ja harrastusten ja hyvien ihmissuhteiden välillä luo pohjan jaksamiselle. 10

11 4. Rehtori Koulun johtajana toimii rehtori, joka päättää merkittävistä koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Hän päättää mm. luvista pitempiaikaisiin poissaoloihin ja toisissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien vastaavuuksista. Hänelle on myös jätettävä kirjallinen ilmoitus, jos eroaa koulusta tai on lähdössä vaihto-oppilaaksi. Rehtorin tavoittaa numerosta ja sähköpostitse 5. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajat pitävät opo-tunteja sekä antavat henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. opinto-ohjaaja Ari Forstén opinto-ohjaaja Krista Kautto opinto-ohjaaja Mervi Kela puh: , puh: , puh , Huoltajat voivat ottaa yhteyttä joko puhelimitse, wilma-viestillä, sähköpostitse tai käymällä koululla. 6. Ryhmänohjaaja Jokaisella opetusryhmällä on oma ryhmänohjaajansa, joka seuraa opintojen etenemistä, opastaa opiskelijoitaan opinto-ohjelman laatimisessa ja kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaaja seuraa poissaoloja ja voi myöntää luvan 1 5 päivän poissaoloihin. Hänelle on ilmoitettava myös kahta päivää pitemmistä sairauspoissaoloista. Pitemmistä poissaoloista on neuvoteltava rehtorin kanssa. Ryhmänohjaustuokiot ovat pakollisia ja ne luetaan osaksi opinto-ohjauskurssien suoritusta. Sähköpostitse ryhmänohjaajat (ja opettajat) tavoittaa osoitteesta: etunimi.sukunimi@eduouka.fi. Huoltajat voivat olla yhteydessä koululle myös wilman välityksellä. Ryhmänohjaajat ja opot ryhmittäin: ryhmä kotiluokka ryhmänohjaaja opo 16A 24 Mervi Hälinen MKE 16B 13 Mervi Kela MKE 16C 25 Eveliina Partanen MKE 16D 39 Hanna Scroderus AFO 16E 14 Leena Kiuru KKR 16F 23 Sari Vallineva KKR 15A 34 Vesa Perttunen MKE 15B 27 Timo Vesimäki MKE 15C 36 Ari Forstén AFO 15D 20 Anna-Leena Koldits AFO 15E 22 Jarmo Huuki KKR 15F 37 Krista Kautto KKR 14A 18 Minna Korpierkki KKR 14B 17 Silja Lähteenkorva MKE 14C 31 Kaisu Mäki MKE 11

12 14D 15 Päivi Mällinen MKE 14E 38 Maarit Pylkkö AFO 14F 32 Tarja Väisänen AFO 13G 33 Tommi Tauriainen AFO AFO = Ari Forstén KKR = Krista Kautto MKE = Mervi Kela 7. Tutorit Tutorit ovat 2. vuoden opiskelijoita, jotka toimivat ensisijaisesti 1. vuoden opiskelijoiden apuna erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa (mm. tutustuttaminen, kurssivalinnat ym.). Tutorit ryhmittäin 16A ro Mervi Hälinen Kanervo Oskari Mäkelä Madeleine Saukkonen Rilla Ylitarvas Anna 15C 15D 15F 15F 16B ro Mervi Kela Kujala Carita 15C Marttila-Tornio Elina 15C Terho Jenni 15F Turunen Maija 15F 16C ro Eveliina Partanen Kemppainen Toni Lompolojärvi Simo Mononen Miika Räinä Joona 15B 15C 15D 15E 16D ro Hanna Schroderus Alapudas Henriikka Laukka Inkeri Luopajärvi Jenni Paananen Arsi 15A 15C 15C 15D 16E ro Leena Kiuru Ihalainen Iiris Nieminen Hilda Savaloja Pinja Vuorijärvi Tiia 14B 15D 15F 15F 12

13 16F ro Sari Vallineva Paukkunen Maikki Rautio Anna Rissanen Joona Rokka Ruut 15E 15E 15E 15E 8. Henkilökunta Opettajat Opettajainhuone puh sähköposti: opettajat tavoittaa myös wilma-viestillä Nimi (oppiaine) ryhmä työpuhelin Ala-Opas Tiina (KU, MED) Blomqvist Anna-Kaisa (LI, TE) Forstén Ari (OPO, HI, YH) 15C Hautala Hanna (DRA) Hollsten Nina (EN) Huovinen Riikka (RU) 13E Huuki Jarmo (FY, MA) 15E Hälinen Mervi (EN, VE) 16A Juntunen Jukka (HI, YH) Kautto Krista (PSY, OPO) 15F Kela Mervi (OPO) 16B Kesälahti Pekka (MA, FY, KE) Keski-Filppula Jukka (FI, ET, UE) Kiuru Leena (RU) 16E Koivunen Timo (apul.reht. BI, GE) Koldits Anna-Leena (MU) 15D Korpierkki Minna (AI) 14A Loukkola Timo (LI, TE) Lähteenkorva Silja (ÄI) 14B Mattila Marjo (erityisopettaja) Mäki Kaisu (ÄI) 14C Mällinen Päivi (ÄI) 14D Oikarainen Juha (PS, HI, YH) Ontero Anne (EN, ESL) Papunen Jari (FI, ET, SA) Partanen Eveliina (EN, ESP) 16C Perttunen Vesa (ATK, MA, MED) Pirkola Titta (PS, UE) Punkki-Heikkinen Riitta-Mari (rehtori, DRA, AI) Pylkkö Maarit (KE, MA) 14E Schroderus Hanna (KU, MED) 16D Tauriainen Tommi (ATK, MA, MED) 13G Toivonen Liisa (DRA) Vallineva Sari (MA, KE, FY) 16F Vesimäki Timo (BI, GE) 15B Viitanen Sari (PS, UE, FI, ET) Väisänen Tarja (LI, TE) 14F

14 MUU HENKILÖKUNTA Anttila Birgitta koulusihteeri Saija Tuovinen koulusihteeri Ilmarinen Tommi vahtimestari Linna Johanna terveydenhoitaja Laurila Hanna lukiokuraattori Palosaari Kati lukiopsykologi Vuorio Tiina ruokala Ahonen Terttu palvelutyöntekijä Lehto Katri palvelutyöntekijä Savilaakso Kaisu palvelutyöntekijä 9. Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvästä oppimisesta, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, opiskeluhuollosta vastaaville viranomaisille ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Opiskeluhuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Pääpaino tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä. Opiskelijan olisi tärkeää saada kokea koulu turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saada apua ongelmatilanteissa. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. OSYKin opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy Wilmasta Opiskeluhuoltoryhmä Opiskeluhuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa opiskeluhuoltoryhmässä. Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat lukuvuonna rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, erityisopettaja, lukiokuraattori, lukiopsykologi, psyykkari, koulupastori, opiskelijakunnan yhdysopettaja ja kaksi opiskelijakunnan edustajaa. Ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin noin kerran jaksossa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojensaantia ja salassapitoa ohjaavat säädökset Terveydenhoito Lukion terveydenhoitaja Johanna Linna on tavattavissa Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolla maanantaisin, keskiviikkoisin sekä torstaisin. Näinä päivinä päivystysaikana klo vastaanotolle voi tulla hoitamaan kiireellisiä asioita ilman ajanvarausta. Muutoin ajat ovat ajanvarauksella. Puhelimitse terveydenhoitajan tavoittaa päivittäin numerosta Tarvittaessa voit lähettää myös tekstiviestin tai jättää viestin puhelinvastaajaan. Opiskelijat ja huoltajat voivat ottaa yhteyttä myös Wilmalla. Terveydenhoitaja pyrkii vastaamaan viesteihin mahdollisimman pian koulujen työaikoina. Terveydenhoitaja kutsuu ensimmäisen vuoden opiskelijat terveystapaamiseen. On tärkeää, että tulet sovittuna aikana tai perut saamasi ajan ajoissa. Mikäli opiskelija jättää käymättä terveydenhoitajalla, kiinnitetään häneen erityistä huomiota poisjäännin syyn selvittämiseksi. Myös runsaiden koulusta poissaolojen vuoksi opiskelijaan ja huoltajaan otetaan yhteyttä opintojen edistymisen turvaamiseksi. Lääkärintarkastusaika tarjotaan tytöille lukion toisena vuotena. Poikien kutsuntaterveystarkastus vastaa lukion toisen vuoden lääkärillä käyntiä. 14

15 Opiskelijat on vakuutettu koulussa ja koulumatkalla sattuneen tapaturman varalta. Tapaturman tai sairastumisen vuoksi on tärkeää, että koulun kansliassa ja terveydenhoitajalla on ajan tasalla oleva tieto siitä, miten huoltaja voidaan tavoittaa koulupäivän aikana. Tapaturman sattuessa opettaja tai terveydenhoitaja antaa ensiavun ja tarvittaessa opiskelija lähe tetään jatkohoitoon ensisijaisesti omalle terveysasemalle. Sairausasioissa lääkärin vastaanotolle hakeudutaan ensisijaisesti omalle terveysasemalle. Ulkopaikkakuntalaiset voivat käyttää lisäksi oman kotikuntansa palveluja. Kiireellisissä päivystysluontoisissa sairausasioissa voi käydä myös Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen akuuttivastaanotossa Kajaanintie 46 A, 0krs. Hoitoon pääsy tapahtuu vuoronumerolla. Raskaudenehkäisyasioissa opastaa oman koulun terveydenhoitaja, joka tarvittaessa voi myös aloittaa hormonaalisen ehkäisyn. Hammashuollon palvelut ovat oululaisille oman asuinalueen hammashoitolassa ja ulkopaikkakuntalaisille omassa kunnassa tai Keskustan hammashoitolassa, Saaristonkatu 22. Peruuttamattomista, käyttämättömistä ajanvarauksista peritään sakkomaksu Erityisopetus Lukion erityisopettajan ensisijaisena tehtävänä on tarjota tietoa, ohjausta ja tukea erilaisissa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada yksilöohjausta. Erityisopettajan kanssa on mahdollista selvitellä oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja suunnitella tarvittavia tukitoimia. Ohjauksen yhteydessä erityisopettaja voi myös arvioida opiskelijan mahdollista lukivaikeutta. Erityisopettaja ei anna tukiopetusta oppiaineiden sisältöihin liittyvissä asioissa, mutta hän voi tukea ja ohjata opiskelijaa esimerkiksi itselle sopivien opiskelutapojen ja oman oppimistyylin löytämisessä ja vahvistamisessa sekä auttaa erityisesti kielellisiin vaikeuksiin liittyvissä opiskeluongelmissa. Lukion aloittavalla on mahdollista osallistua lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen 1. jakson aikana. Sekä opiskelija että huoltajat saavat palautteen lukikartoituksen tuloksista. Mikäli opiskelijalla on jokin opintoihin vaikuttava erityispiirre (esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeus), se voidaan huomioida arvioinnissa. Oppimistilanteissa, kokeissa ja ylioppilastutkinnossa opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin, mikäli tuen tarve niitä edellyttää. Opiskelijalle voidaan laatia pedagogisen tuen suunnitelma. Erityisopettaja voi tarvittaessa laatia opiskelijan luku- ja kirjoitusvaikeudesta lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle. Ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyt pitää hakea erikseen. Erityisopetuksen tarpeesta voi keskustella aineenopettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa. Erityisopettajaan voi ottaa myös suoraan yhteyttä. Erityisopettajana toimii Marjo Mattila, puh Koulukuraattori ja -psykologi Lukiopsykologi ja -kuraattorityön työn keskeinen tavoite on edistää opiskelijoiden opiskelua, kehitystä sekä hyvinvointia ensisijaisesti koko oppilaitosyhteisössä toteutettavana työnä. Lukiopsykologi ja -kuraattori osallistuvat oppilaitosten opiskeluhuollollisen työn suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen mm. oppilaitoksen moniammatillisissa opiskelijahuoltoryhmissä. Lisäksi lukiopsykologi ja -kuraattori voivat toteuttaa oppilaitoksessa ryhmämuotoista toimintaa, osallistua oppilaitoksen tapahtumiin ja hyvinvointipäiviin jne. Lukiokuraattori ja -psykologi tapaavat opiskelijoita sekä tekevät yhteistyötä opiskelijan vanhempien, oppilaitoksen henkilökunnan, muun sosiaalisen verkoston sekä eri viranomaistahojen kanssa opiskelijan tarvitseman tuen turvaamiseksi. Lukiokuraattoriin voit olla yhteydessä mm. opiskeluun, kaverisuhteisiin, perhesuhteisiin ja opiskelijan elämässä tapahtuviin muutoksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi lukiokuraattorilta voi saada ohjausta taloudellisissa asioissa. Lukiopsykologiin voit olla yhteydessä mm. oppimiseen ja opiskeluun, elämäntilanteen muutoksiin, ihmissuhtei- 15

16 siin tai jaksamiseen ja mielialaan liittyvissä asioissa. Lukiokuraattori Hanna Laurila, p Tavoitat minut parhaiten puhelinajoillani maanantaisin ja tiistaisin klo Muina aikoina jätä viesti vastaajaani niin otan sinuun yhteyttä. Muistathan mainita yhteydenotossasi nimesi, numerosi ja lukiosi. Koululta minut tavoitat keskiviikkoisin alakerran neuvotteluhuoneesta. Lukiopsykologi Kati Palosaari, p Tavoitat minut parhaiten puhelinajoillani keskiviikkoisin ja torstaisin klo Muina aikoina jätä viesti vastaajaani niin otan sinuun yhteyttä. Muistathan mainita yhteydenotossasi nimesi, numerosi ja lukiosi. Koululta minut tavoitat tiistaisin terveydenhoitajan huoneesta. 10. Arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koko kurssin ajan. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosanan kurssin päätyttyä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itse- ja vertaisarviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi esimerkiksi portfoliota, opiskelijan ja opettajan välisiä keskusteluja ja kyselylomakkeita. Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Kurssi voidaan arvostella lukioasetuksessa (2. luku 6 13 ) määritellyin numeroin 4 10, suoritusmerkinnällä (suoritettu/hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai sanallinen arviointi voivat myös täydentää tai täsmentää numeroarvostelua. Valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti kurssin suoritusmerkintänä käytetään kirjainta S ja hylättyä kurssia merkitään kirjaimella H. Opiskelijalla voi opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä valtakunnallisista syventävistä kursseista olla hylättyjä kurssiarvosanoja seuraavasti: opiskeltuja kursseja hylättyjä kursseja saa olla enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat vaikuttaa vain korottavasti oppiaineen oppimäärän lopulliseen arviointiin. Hyväksytyn kurssin voi uusia osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen, jolloin parempi arvosana jää voimaan. Korotuskuulustelupäivänä opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa suoritettua kurssia (kerran/kurssi). Asiasta on keskusteltava etukäteen ko. aineenopettajan kanssa. Hylätyn kurssin (4) voi uusia joko osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen tai osallistumalla ko. kurssin kokeeseen uusintakuulustelupäivänä. Hylättyä kurssia saa yrittää uusia pelkällä kokeella vain kerran. Kun opiskelijalta puuttuu hyväksytystä syystä jokin osasuoritus, kurssi arvostellaan merkinnällä T. Tällöin opiskelijan tulee viipymättä sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa puuttuvat tehtävät ja/tai opettajan määräämät lisätehtävät. Kurssisuoritus on täydennettävä seuraavan jakson arviointiviikon loppuun mennessä ja viidennen jakson osalta seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson arviointiviikon loppuun mennessä. Mikäli näin ei tapahdu, kurssi katsotaan keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssi on käytävä kokonaan uudelleen. 16

17 Jos opiskelija ei vastaa kurssikokeeseen, hän saa siitä arvosanan 4. Kurssin arvosana voi kuitenkin olla muu kuin 4. Huoltaja saa lukioasetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä wilman kautta. Koska todistukset ovat julkisia asiakirjoja, ne voidaan lähettää myös yli 18-vuotiaiden vanhemmille. 11. Poissaolot Lukiolain mukaan opiskelijan on osallistuttava opetukseen. Esim. autokoulu tai ansiotyö eivät ole päteviä syitä olla pois koulusta. Jokainen poissaolo on aina selvitettävä kyseisen kurssin opettajalle, tai alle 18-vuotiaan vanhempi voi kuitata poissaolon wilmaan omilla tunnuksillaan. 18 vuotta täyttäneet selvittävät poissaolonsa itse. Jatkuvan näytön puuttuessa opettaja voi edellyttää opiskelijalta täydentäviä tehtäviä. Mikäli opiskelija on sairaana tai muusta hyväksytystä syystä poissa arviointiviikolla, hänen on aina ilmoitettava poissaolosta ko. aineenopettajalle ennen kokeen alkamista. Lisäksi poissaolo on selvitettävä kirjallisesti tai wilmalla viikon kuluessa. Opiskelija on oikeutettu tulemaan uusintakokeeseen vain, jos hän on selvittänyt poissaolonsa kurssikokeesta. Jos opiskelija ei sairauden vuoksi voi osallistua uusinta- tai korotuskokeeseen, hänen on ilmoitettava poissaolostaan ko. aineenopettajalle ennen kokeen alkamista. Muussa tapauksessa uusintamahdollisuus katsotaan käytetyksi. Opiskelijan edun mukaista on osallistua esim. perhelomiin vain koulun loma-aikoina. Opiskelijan edellytetään jokaisessa jaksossa osallistuvan vähintään kolmen kurssin normaaliopetukseen. Poikkeamista on aina erikseen sovittava rehtorin kanssa. Opiskelijoidemme vanhemmille jaetaan wilma-ohjelmaan omat tunnukset ja salasanat, joiden avulla he pääsevät katsomaan nuorensa tiedot ja kuittaamaan poissaolot netin kautta siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Jos vanhemmilla ei ole nettiä käytettävissään, poissaoloselvitys on tehtävä kirjallisesti kyseisen kurssin opettajalle. Opiskelijan on itse selvitettävä ja opiskeltava itsenäisesti poissaolonsa aikana tunneilla ja kotitehtävinä käydyt asiat. Lupa 1 5 päivän poissaoloon kysytään ryhmänohjaajalta ja pidempiin poissaoloihin rehtorilta. 12. Itsenäinen suoritus Opiskelijan opiskellessa kurssin itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arvosteluperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista on tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava etukäteen kurssin opettajan kanssa. Hän antaa tehtävät ja suoritusohjeet. Kyseisen kurssin kokeeseen on osallistuttava yhtä aikaa muiden kurssiin osallistuvien kanssa. Annettujen tehtävien tulee olla valmiina ennen koeviikon alkua. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain sellaisen jakson aikana, jolloin ko. kurssia tarjotaan normaaliopetuksessa. Perustellusta syystä opiskelija voi saada luvan itsenäiseen suorittamiseen muulla ajalla ja kokeen tekemiseen tällöin uusintakoepäivänä. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja itsenäisesti vain kotilukiossaan. Lukioiden yhteisesti järjestämillä kursseilla itsenäinen suorittaminen hoidetaan järjestäjälukiossa. Itsenäisen suorittamisen tavoitteena on nopeuttaa opintoja eikä siis ole tarkoitus vapautua normaalista tunneilla olemisesta. Tästä johtuen opiskelijan edellytetään jokaisessa jaksossa osallistuvan vähintään kolmen kurssin normaaliopetukseen. Lopullisen luvan antaa rehtori. Lupaa tenttimiseen anotaan erillisellä lomakkeella, jonka saa kansliasta. Tenttimislupaa on pyydettävä viimeistään edeltävän jakson koeviikon alkuun mennessä (1. jaksossa tentittäessä viimeistään 1. oppitunnilla). Tenttimistä varten tarvittavat lomakkeet (2 kpl) löytyvät kansliasta sekä koulun kotisivuilta Lomakkeista (Anomus kurssin opiskeluun itsenäisesti, sekä Ohjeet opiskelijalle kurssin itsenäiseen suorittamiseen). Hylätty tentitty kurssi on mahdollista uusia vain osallistumalla kurssin opetukseen. 17

18 13. Osaamisen tunnustaminen Opiskelija voi sisällyttää lukion oppimäärään myös muissa oppilaitoksissa kuin kumppanuuslukiossa suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista. Tällöin hänen on haettava osaamisen tunnustamista rehtorilta ja tarvittaessa asianomaisen oppiaineen opettajalta. Lisätietoja löytyy Rotokollasta koulun kotisivuilta. 14. Arviointiviikko Kunkin jakson lopuksi on arviointiviikko. Arviointiviikolla joka koodilla (1 7/8) on oma päivänsä. Työpäivä alkaa klo 9.00 ja päättyy klo Arviointipäivän tarkemmasta aikataulusta ja ruokailusta (klo välillä) sovitaan opettajan kanssa. Kokeiden palautus tapahtuu siten, että opiskelija hakee kokeensa opettajilta (luokista, joissa kurssit olivat) kokeidenpalautuspäivinä klo välisenä aikana. Jakson arvosanat näkyvät Wilman jaksotodistuksessa kokeiden palautusta seuraavana päivänä. Ks. kokeidenpalautuspäivät sivulta Uusintakuulustelut ja kokeisiin ilmoittautuminen Varsinaisia uusintakuulusteluja on viisi: , , , ja klo 8.00 alkaen. Lisäksi abeilla on uusintakoe Korotuskuulustelut pidetään ja klo 8.00 alkaen. Kokeeseen on tultava vähintään viisi minuuttia ennen kokeen alkua. Uusintakuulusteluun ja korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kansliasta ja koulun kotisivuilta Lomakkeista löytyvällä lomakkeella, joka on palautettava henkilökohtaisesti sille opettajalle, jonka kokeeseen ilmoittautuu. Jos opiskelija tekee tällöin kaksi koetta samana päivänä, hänen on ilmoittauduttava kumpaankin kokeeseen erillisellä lomakkeella ja merkittävä niihin myös toisen kokeen tiedot. Jos sairastuu ennen koetta, siitä on ilmoitettava ko. opettajalle tai kansliaan. Poissaolo on selvitettävä myöhemmin myös kirjallisesti kyseisen aineen opettajalle tai wilman välityksellä. Uusinta- tai korotuskuulusteluun ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Ks. ajankohdat sivulta Kursseille ilmoittautuminen ja opinto-ohjelman tarkistaminen Ilmoittautuminen ko. lukuvuoden aikana pidettäville kursseille tehdään itsenäisesti wilman välityksellä. Koska koulumme kurssitarjotin on myös muiden Oulun lukioiden opiskelijoiden käytettävissä, kannattaa omat kurssivalinnat tehdä ajoissa ja pitää ajan tasalla koko lukuvuoden. 1. vuoden opiskelijoille tehdään 1. jakson lukujärjestys valmiiksi. Uusien opiskelijoiden kanssa harjoitellaan opotunneilla kurssivalintojen tekemistä. Myöhemmin vastuu kursseille ilmoittautumisesta on opiskelijalla itsellään. Huom! Kuhunkin opetusryhmään mahtuu yleensä oppiaineesta riippuen opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Uuden kurssin voi ottaa ja kurssille ilmoittautumisen voi perua viimeistään kolmea (3) päivää aikaisemmin ennen uuden jakson alkamista. Tähän mennessä opiskelijan on myös poistettava wilmasta sellaiset kurssit, joille ei aiokaan osallistua. Matematiikan ja ylimääräisten kielten kurssimuutoksista on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa, ja muutokset vahvistaa aina rehtori. Kurssimuutokset tehdään opinto-ohjaajalta saatavalle tai koulun kotisivuilta tulostetulle (opinto-ohjelman tarkistaminen) lomakkeelle. Kurssin keskeyttämisestä on keskusteltava ko. opettajan kanssa. Kurssin keskeyttämisestä on ilmoitettava kurssin opettajalle myös wilman välityksellä. 18

19 17. Lukiodiplomit Kuvataiteessa, musiikissa, teatteritaiteessa, mediassa ja liikunnassa opiskelija voi suorittaa valtakunnallisen lukiodiplomin. Nämä ovat vapaaehtoisia ja niistä saa erillisen todistuksen. Asiasta kannattaa keskustella jo hyvissä ajoin kyseisen aineen opettajan kanssa. Lukiodiplomeista löytyy lisätietoa osoitteesta Oulun kaupungin lukioiden välinen yhteistyö Rotokollassa annetaan ohjeet ja pelisäännöt Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimeen kuuluvien lukioiden keskinäisen vapaaehtoisen yhteistyön organisoimiseen ja suunnitteluun. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös muissa Oulun kaupungin lukiossa. Nämä suoritetut kurssit hyväksytään osaksi opiskelijan oppimäärää. Toisessa lukiossa suoritettavista kursseista on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. Vaihtojakso Opiskelijalla on mahdollisuus opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan siirtyä opiskelemaan toiseen lukioon kokonaisen jakson ajaksi. Tällöin hän valitsee kaikki jakson aikana suoritettavat kurssit kumppanuuslukiosta. Opiskelijalla voi lukioaikana olla korkeintaan kolme kumppanuuslukioissa suoritettua vaihtojaksoa. Kumppanuuslukioiden kurssitarjottimet ovat näkyvissä kaikille wilmassa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu viimeistään kolme (3) työpäivää ennen ko. jakson alkua wilmassa. Tämän jälkeen kurssille voi päästä mukaan vain kurssin opettajan luvalla. Kursseille osallistuminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että ko. kursseilla on tilaa. Oman koulun opiskelijat ovat aina etusijalla kursseille ilmoittautumisessa. E-Lukiossa opiskellaan lukio-opintoja joustavasti verkossa. Siellä voi suorittaa myös yksittäisiä kursseja. Erityisesti vieraita kieliä on runsaasti tarjolla. Siellä suoritetut kurssit luetaan normaalisti mukaan lukiokursseihin. Opiskelija voi itse ilmoittautua e-lukioon ilmoittautumalla wilmassa e-lukion kursseille. E-lukion kurssitarjotin löytyy wilmasta samasta paikasta kuin päivälukioiden tarjottimet. Lisätietoa Ylioppilaskirjoitukset ( Ylioppilastutkinnon rakenne Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja valtakunnallisina syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe. 19

20 Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada ylioppilastutkintotodistuksen, jos hänen kompensaatiopisteensä riittävät. Tällöin hylätty arvosana merkitään ylioppilastutkintotodistukseen. Suulliset kuulustelut eri oppiaineissa Lukion eri oppiaineissa järjestettävien vapaaehtoisten suullisten kuulustelujen tarkoitus on helpottaa oppiaineen koko oppimäärän kertaamista ja siten valmistautumista yo-kirjoituksiin. Samalla annetaan mahdollisuus korottaa oppimäärän arvosanaa ennen lukion päättötodistuksen antamista. Kuulustelu koskee kaikkia opiskelijan opiskelemia kursseja ko. oppiaineessa. Suulliset kuulustelut ovat vapaaehtoisia, ja niitä järjestetään tarvittaessa sekä ennen että jälkeen yo-kirjoitusten. Opiskelija saa osallistua kirjoituksiin, kun hän on suorittanut kyseisen aineen pakolliset kurssit. Kannattaa kuitenkin huomioida, että koetehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien mukaan. Luvan kirjoituksiin osallistumiseen antaa rehtori. Opiskelija voi suorittaa ylioppilaskokeen lisäksi valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen kaikissa A-kielissä ja ruotsin kielessä. Tällöin hänen tulee osallistua myös suullisen kielitaidon kurssille tai osoittaa sitä korvaavat opinnot. Suulliset kielitaidon kokeet järjestetään kurssin päättyessä. Abiturientti voi osallistua äidinkielessä ja kirjallisuudessa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeeseen. Nämä ovat vapaaehtoisia ja niistä saa erillisen todistuksen. Asiasta kannattaa keskustella jo hyvissä ajoin kyseisen aineen opettajan kanssa. Tutkinnon suorittaminen Yo-tutkinnon saa hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, eli toisin sanoen kaikkien pakollisten aineiden kirjoituksiin tulee osallistua tänä aikana. Tutkintoa voi täydentää myöhemmin. Lue tarkemmat ohjeet: Kokeiden uusiminen Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa. Ylioppilastutkintoa saa myöhemmin myös täydentää. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen voi osallistua myös muihin ainereaalikokeisiin, joista saa sitten erillisen todistuksen. Arvostelu Kokeet arvostellaan seuraavilla arvosanoilla ja pisteillä: laudatur (7) eximia cum laude approbatur (6) magna cum laude approbatur (5) cum alude approbatur (4) lubenter approbatur (3) approbatur (2) improbatur (0) 20

21 lähde: Yo-tutkintotodistukseen merkitään vain hyväksytyt kokeet, ellei kokelas anna yo-tutkintolautakunnalle lupaa hylätyn kokeen suorituksen merkitsemiseen. (Koskee ns. kompensaatiotapauksia.) Jos kokelas uusii kokeen ennen todistuksen antamista, niin tällöin todistukseen merkitään kokelaan saamista arvosanoista parempi. Huom! Vaikka kaikki pakolliset yo-kokeet olisivat menneet läpi, ei opiskelija saa yo-tutkintotodistusta, jos pakollisia kursseja puuttuu tai minimikurssimäärä (75 kurssia) ei ole valmis. Jos kurssimäärä jää tällä tavalla vajaaksi, on opiskelijan ilmoitettava asia hyvissä ajoin kansliaan (heti yo-kokeiden tulosten tultua), jotta asia ehditään ilmoittaa YTL:lle ennen kuin valmistuneiden lista julkaistaan netissä. Anottaessa kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman tai vieraskielisyyden huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa tarvittavat hakemukset ja lausunnot laaditaan sähköisessä palvelussa ja rehtori lähettää ne lautakuntaan palvelun kautta. Ylioppilaskokeen sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin nuorten tuleviin osaamistarpeisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä. Sähköistäminen antaa tehtävänlaatijoille mahdollisuudet tehdä entistä monipuolisempia tehtäviä ja myös kokelailla on mahdollisuus näyttää laaja-alaisesti osaamistaan. 21

22 20. Järjestyssäännöt Opiskelijakunnan hallitus on yhteistyössä opettajien ja rehtorin kanssa määritellyt seuraavat järjestyssäännöt, joita jokaisen yhteisön jäsenen tulee noudattaa: Näiden järjestyssääntöjen tavoitteena on työrauhan ja viihtyvyyden sekä turvallisuuden takaaminen kaikille kouluyhteisön jäsenille. 1. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. (Lukiolaki 25) Ryhmänohjaaja voi myöntää perustellusta syystä vapautuksen 1 5 päiväksi. Pitemmät lomat anotaan rehtorilta kirjallisesti. Myös terveydenhoitaja ja lääkäri voivat myöntää vapautuksen opiskelusta määräajaksi. Pitemmän sairauden osalta asia käsitellään tapauskohtaisesti. Kaikki poissaolot on selvitettävä ja alle 18-vuotiailta vaaditaan huoltajan allekirjoitus tai selvitys wilmalla. 2. Tehtävät on suoritettava tunnollisesti. Opiskelijan on tehtävä hänelle annetut tehtävät ohjeiden mukaan, myös poissaoloajalta. 3. Annettuja määräaikoja on noudatettava. Oppitunti aloitetaan täsmällisesti. Tehtävien palautukset, ilmoittautumiset uusintakuulusteluun, yo-kirjoituksiin, kursseille yms. on tehtävä ajallaan. 4. Jokainen käyttäytyy asiallisesti ja huolehtii omalta osaltaan koulun ja sen ympäristön siisteydestä. Asiallisella käyttäytymisellä tarkoitetaan työyhteisön muiden jäsenten (opettajien, henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä esim. mahdollisten vieraiden) huomioon ottamista. Tahallaan aiheutettu vahinko on korvattava. 5. Kouluun tullaan asiallisesti pukeutuneena. Koska koulu on työpaikka, noudatetaan yhteiskunnan yleisten normien mukaista käytäntöä. 6. Noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hyviä tapoja. Puhelimen käyttö oppitunnin aikana on sallittua vain poikkeuksellisesti, jos siitä erikseen sovitaan. Esim. kamerapuhelimen käytössä otetaan huomioon yksityisyydensuoja. 7. Tupakan ja tupakan kaltaisten tuotteiden käyttö ja esilläpito on kielletty koulun tiloissa ja sen välittömässä läheisyydessä sekä koulun tilaisuuksissa. Päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito, sekä päihtyneenä esiintyminen on kielletty. 8. Koulun normaalista lukujärjestyksestä poikkeavat yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat koskevat koko kouluyhteisöä. 9. Kurinpitokäytännöissä noudatetaan Lukiolain ( /478) 26 määräyksiä. Sen lisäksi rehtori voi käyttää harkintansa mukaan myös suullista varoitusta. 10. Jos opiskelija plagioi tai lunttaa kurssikokeessa, koko kurssi on opiskeltava uudelleen. Kaikki rangaistukset kirjataan rangaistuskirjaan. Nämä säännöt ovat voimassa soveltuvin osin kaikissa koulun tilaisuuksissa esim. matkoilla. Ristiriitatilanteessa koulun opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva aikuinen ohjaa käyttäytymään hyväksyttävällä tavalla. 22

23 23

24 KURSSIVASTAAVUUDET Jos kurssilla ei ole vastaavuutta uudessa OPSissa, on sen suorittamisesta neuvoteltava aina erikseen aineenopettajan kanssa. Ikäluokka tarkoittaa sitä, millä ikäluokalla kurssi on suositeltavinta suorittaa. Äidinkieli ja kirjallisuus Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Äi1 wäi1 1 Äi2 wäi6 1 Äi3 wäi3 1 Äi4 wäi4 2 Äi5 wäi5 2 Äi6 ei vastaavuutta 2 Äi7 wäi7 milloin vaan Äi8 wäi9 3 Äi9 wäi8 3 Englanti ESL kurssien vastaavuudet menevät kuten A-englannissa (ESL1 6) Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ena11 wena9 1 Ena1 wena1 1 Ena2 wena2 1 Ena3 wena5 1 Ena4 wena4 2 Ena5 wena6 2 Ena6 wena3 2 Ena7 wena7 3 Ena8 wena8 3 Ena9 (abikurssi) wena12 3 A-espanja, A-ranska, A-saksa Kurssivastaavuudet ja ikäluokkasuositukset ovat kuten A-englannissa. Paitsi espanjassa, ranskassa ja saksassa ei ole 0- eikä 9-kursseja. 24

25 B1-ruotsi (RUB1) Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Rub110 wrub8 1 Rub11 wrub1 1 Rub12 wrub2 1 Rub13 wrub3 1 2 Rub14 wrub4 2 Rub15 wrub5 2 Rub16 wrub6 3 Rub17 wrub7 2 3 Rub18 (abikurssi) wrub11 3 B2-espanja, B2-ranska, BS-saksa, B2-venäjä, B3-espanja, B3-ranska, B3-saksa ja B3-venäjä Saman numeroiset kurssit uudessa ja vanhassa OPSissa vastaavat toisiaan, paitsi rab3, veb3, sab3 ja eab3- oppimäärissä 7 kurssi (uusi OPS) -> 6 kurssi (vanha OPS) sekä 6 kurssi (uusi OPS) -> 7 kurssi (vanha OPS). B3- kieli suositellaan suoritettavaksi seuraavalla aikataululla. Espanja menee lv eri aikataululla: 1. vuosi kurssit 1, 2, 3 ja 4 (paitsi espanja 1, 2, 3) 2. vuosi kurssit 5, 6, 7 ja 8 3. vuosi B2-kieli seuraavasti: 1. vuosi kurssit 1 ja 2 (paitsi espanja 1) 2. vuosi kurssit 3, 4, 5, 6 3. vuosi kurssit 7, 8 Matematiikka lyhyt Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka May1 ei vastaavuutta 1 Mab2 wmab1 1 Mab3 wmab2 1 Mab4 wmab3 2 Mab5 wmab5 2 Mab6 wmab7 2 Mab7 wmab4 3 Mab8 ei vastaavuutta 3 Mab9 (abikurssi) wmab9 3 25

26 Matematiikka pitkä Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka May1 ei vastaavuutta 1 Maa2 wmaa2 1 Maa3 wmaa3 1 Maa4 wmaa5 1 Maa5 wmaa4 2 Maa6 wmaa7 2 Maa7 wmaa9 2 Maa8 wmaa8 2 Maa9 wmaa10 3 Maa10 wmaa6 3 Maa11 wmaa11 1 Maa12 wmaa12 2 Maa13 wmaa13 3 Maa14 (abikurssi) wmaa14 3 Biologia Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Bi1 wbi1 1 Bi2 wbi3 1 2 Bi3 wbi2 2 3 Bi4 wbi4 2 3 Bi5 wbi5 2 3 Bi6 (abikurssi) wbi6 3 Bi7 wbi7 2 3 Bi 8 (bi+ps) ei vastaavuutta 2 3 Huom! Vanhan OPSin mukaan opiskelevien kannattaa käydä wbi2 kurssi lukuvuonna Maantiede Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ge1 wge3 1 Ge2 wge1 1 2 Ge3 wge2 1 2 Ge4 wge4 2 3 Ge5 (abikurssi) wge6 2 3 Huom! Vanhan OPSin mukaan opiskelevien kannattaa käydä wge2 kurssi lukuvuonna

27 Fysiikka Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Fy1 wfy1 1 Fy2 wfy2 1 Fy3 wfy6 1 Fy4 wfy4 2 Fy5 wfy3 2 Fy6 wfy7 2 Fy7 wfy8 3 Fy8 (abikurssi) wfy9 3 Kemia Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ke1 wke1 1 Ke2 wke2 1 2 Ke3 wke3 2 Ke4 wke4 2 3 Ke5 (abikurssi) wke5 3 Uskonto Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ue1 wue1 1 Ue2 wue2 1/2 Ue3 wue4 1 Ue4 wue5 2/3 Ue5 ei vastaavuutta 3 Ue6 e vastaavuutta 2 Ue7 (abikurssi) wue7 3 Huom! Vanhan OPSin Ue3 kurssilla (wue3) ei ole vastaavuutta uudessa OPSissa. Vanhan OPSin mukaan opiskelevien tulee suorittaa kurssi lv aikana. Elämänkatsomustieto Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Et1 Et2, sovi opettajan kanssa milloin vaan Et2 Et1, sovi opettajan kanssa milloin vaan Et3 Et3, sovi opettajan kanssa milloin vaan Et4 Et4, sovi opettajan kanssa milloin vaan Et5 Et5, sovi opettajan kanssa milloin vaan 27

28 Historia Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Hi1 whi1 1 Hi2 whi3 2 3 Hi3 whi4 2 3 Hi4 whi2 2 3 Hi5 whi5 2 3 Hi6 whi6 2 3 Hi7 (abikurssi) whi9 3 Hi8 whi7 2 3 Hi9 whi8 2 3 Yhteiskuntaoppi Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Yh1 wyh1 1 Yh2 wyh2 1 2 Yh3 wyh4 2 3 Yh4 wyh3 2 3 Yh5 (abikurssi) wyh5 3 Filosofia Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Fi1 wfi1 1 Fi2 wfi2 2 3 Fi3 wfi4 2 3 Fi4 wfi3 2 3 Musiikki Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Mu1 wmu1 milloin vaan Mu2 wmu2 milloin vaan Mu3 wmu3 milloin vaan Mu4 wmu4 milloin vaan Mu7 wmu7 milloin vaan Mu8 wmu8 milloin vaan Mu9 wmu9 milloin vaan Mu10 wmu10 3 Ta1 wmu5 milloin vaan Ta3 wmu6 milloin vaan Muld6 wmu11 3, lukiodiplomi 28

29 Kuvataide Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ku1 wku1 1 Ku2 wku2 2 Ku3 wku3 milloin vaan Ku4 wku4 milloin vaan Ku5 wmed3 milloin vaan Ku6 wku6 milloin vaan Ku7 wku7 milloin vaan Ku8 wku8 milloin vaan Ku9 wku9 milloin vaan Ku10 wku10 milloin vaan Ku11 wmed2 milloin vaan Ku12 wku12 milloin vaan Ku13 wku13 milloin vaan To1 (teemaopinnot) wku11 milloin vaan To3 (teemaopinnot) wku16 milloin vaan Ta2 wku5 milloin vaan Ta3 wku15 milloin vaan Ta4 (yet) wku17 milloin vaan Ta5 wku18 3 Kuld (diplomi) wku19 3, lukiodiplomi Liikunta Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Li1 wli1 1 Li2 wli2 2 Li3 wli3 1 3 Li4 wli4 1 3 Li5 wli5 1 3 Li6 wli24 2, pojat 1 3 Li7 wli Li8 wli Li9 wli Li10 wli7 vain 3 Lidl4 (diplomi) wli6 diplomi,

30 Psykologia Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Ps1 wps1 1 Ps2 wps2 1 2 Ps3 wps3 2 Ps4 wps4 2 Ps5 wps5 2 3 Ps6 (abikurssi) wps8 3 Ps7 wps6 1 2 Ps8 (ps+bi) ei vastaavuutta 2 Terveystieto Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Te1 wte1 1 Te2 wte2 2 Te3 wte3 2 3 Te4 (abikurssi) wte4 2 3 Opinto-ohjaus Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Op1 wop1 1 Op2 2 ja 3 Op3 (tuutortoiminta) 2 Op5 (opiskelutaidot) wop3 1 2 OP6 (kohti työelämää) 1 3 Op4 kurssia ei OSYKissä ole. Op6 kurssi suoritetaan itsenäisesti. Draama ja teatteri Uusi OPS Vanha OPS ikäluokka Dra1 wdra1 1 Dra2 wdra2 1 Dra3 wdra3 1 Dra4 wdra4 ja 9 2 Dra5+6 wdra Dra7 wdra8 2 Teld8 wdra7 3, lukiodiplomi 30