Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS

Transkriptio

1 Suomen Purjehdus ja Veneily ry JÄRJESTELMÄKUVAUS Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS

2 SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS Tiivistelmä Suomalaisen huippukilpapurjehduksen keskiössä on aina urheilija. Urheilijan päivittäinen valmentautuminen luo koko toiminnan perustan. Purjehdusurheilussa huippu- urheilun tuet kohdentuvat läpinäkyvästi ja tehokkaasti sinne minne ne ovat tarkoitettu ja myönnetty, purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Huippupurjehduksen valmennuspolku liitetään entistä tiiviimmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi osaksi kaikille lajeille yhteistä uudistunutta Suomen Olympiakomitean / Paralympiakomitean koordinoimaa, Huippu- urheiluyksikkö / Urheiluakatemia - järjestelmää. Tällä varmistetaan: huipulle tähtäävän tai siellä jo olevan purjehtijan koulun käynnin ja opiskelun sekä ammattiin valmistumisen yhdistäminen päivittäiseen ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti kestävällä tavalla urheilijan tarvitsemien oheisvalmennus- ja tukipalveluiden helpompi saatavuus valmennukseen kustannustehokkuutta entistä nuorempien purjehtijoiden saaminen kokopäivätoimisten ammattivalmentajien valmennuksen piiriin koko maan kattaen paremmat edellytykset ja olosuhteet uusien kokopäivätoimisten ammattivalmentajien palkkaamiseen Tavoitteisiin päästään perustamalla Urheiluakatemioiden yhteyteen vuoteen 2016 mennessä neljä alueellista harjoittelukeskusta (Hak) yhdessä paikallisten jäsenseurojen kanssa. Keskukset perustetaan keskeisille opiskelumaalipaikkakunnille. Nykyiset, Espoon ja Helsingin jo olemassa olevat keskukset, jatkavat harjoittelukeskuksina, jotka toimivat entiseen tapaan purjehtijoiden keskitetyn harjoittelun valmennusalustoina. Turun harjoittelukeskus jatkaa alueellisena keskuksena (Hak) Turun Seudun Urheiluakatemian yhteydessä. Purjehdus on Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (URHEA:n) painopistelaji, mikä tukee osaltaan harjoittelukeskusten määrällisesti suurempaa painottumista pääkaupunkiseudulle. Purjehdus hakee näillä toimilla valmennusjärjestelmänsä kehittämisen ja rationalisoimisen lisäksi tehokkuutta kohdentaa purjehduksen saamat tuet paremmin suoraan purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Tämä haettu vaikuttavuus tehostuu entistä enemmän, jos urheiluakatemiat muuttuvat tulevaisuudessa HuMu:n esittämiksi alueellisiksi huippu- urheiluvalmennuksen resursointi- ja kehittämiskeskuksiksi. Purjehduksessa toimii nyt kolme Suomen Olympiakomitean tukemaa nuorten olympiavalmentajaa (NOV). Näiden lisäksi luodaan vuoteen 2016 mennessä viisi uutta aluevalmentajan (AV) toimea harjoittelukeskuksiin. Heidän valmennustyön painopisteenä on valmentaa alkeisluokista tulevia huipulle tähtääviä junioripurjehtijoita. Valmentajien palkkaus resursoidaan Olympiakomitean NOV - palkkauksessa käytetyn yhdistelmävalmentajamallin mukaisesti, jonka avulla on helpompi luoda uusia kokopäivätoimisia ammattivalmentajien yhdistelmätoimia purjehdukseen. Tarkoituksena on myös uudistaa liiton valmennusorganisaatiota vastaamaan kokonaisuutena paremmin uuden yhdistyneen liiton ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionapujärjestelmän uudistuksesta seurannutta tilannetta. Ensisijaisesti näillä muutoksilla on tarkoitus luoda liiton maajoukkueen päävalmentajalle parempi mahdollisuus keskittyä järjestelmätukiurheilijoiden ja myös maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän kehittämiseen olympiakomitean edellyttämällä tavalla niin, että järjestelmätuen myöntämiselle asetettu tavoite, olympiamitali, saavutetaan. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV:n) on näillä tavoitteilla ja toimilla tarkoitus turvata suomalainen olympiapurjehdus ja sen menestys niin Riossa vuonna 2016 kuin sen jälkeenkin. SPV haluaa antaa näillä uudistuksilla lisää sisältöä ja uskottavuutta myös purjehduksen tuotelupaukseen: Optimistijollasta - Olympialaisiin ja olla näin mukana tukemassa purjehtijan urheilijaelinkaaren sekä urheilijanpolun kaikkia vaiheita.

3 - Suomen huippukilpapurjehduksen VISIO: Suomi on kansainvälisesti merkittävä kilpapurjehdusmaa. Kilpapurjehdus on Suomessa arvostettu urheilulaji, jota suuri osa suomalaisista harrastaa. - Suomen huippukilpapurjehduksen MISSIO: Luoda valmennuspohja kilpapurjehdukselle niin, että kansainvälinen menestys on lajin harrastajien saavutettavissa. - Suomen huippukilpapurjehduksen ARVOT: *Toimintamme ja toimintatapamme on avointa ja läpinäkyvää - Liiton toimintajärjestelmä (henkilövalinnat, kuuleminen valmistelussa, päätöksenteko ym.) on avoin - Liiton visio, missio, arvot ja strategiset valinnat ovat määritelty ja ne ovat kaikkien saatavilla *Toimintamme on yhteiskunnallisesti vastuullista - Edistämme aktiivisesti turvallista vesillä liikkumista - Edistämme ympäristöystävällistä ajattelua - Edistämme yhteisöllisyyttä ja jäsenistön hyvinvointia tarjoamalla lapsille, nuorille ja aikuisille harrastus- ja kilpailumahdollisuuden maantieteellisesti tasapuolisesti - Sitoudumme antidoping- toimintaan *Toimintamme on tavoitteellista ja johdonmukaista - Toteutamme valittuja strategisia linjauksia asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti - Pidämme kiinni tehdyistä päätöksistä ja toimimme niiden mukaan *Toimintamme on kannustavaa, oikeudenmukaista ja keskinäistä arvostusta edistävää - Kuuntelemme ihmistä - Kunnioitamme toistemme mielipiteitä - Arvostamme vapaaehtoisten toimijoiden panosta - Suomen huippukilpapurjehduksen STRATEGIA:

4 KAAVIOKUVA STRATEGIAKOKONAISUUDESTA:

5 Suomen Purjehdus ja Veneily ry STRATEGIAKUVAUS Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA SUOMALAISTA KILPAPURJEHDUSTA JO YLI 155 VUOTTA

6 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Anti- doping toiminta ja eettisesti kestävä valmennus 3. Urheiluakatemia - järjestelmä 3.1. Urheiluakatemia (UA) 3.2. Urheiluoppilaitos 3.3. Harjoittelukeskus (HAK) 3.4. Valmennuskeskus (VAK) 3.5. Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana 4. Valmennustasot 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV:n valmennuksen aloitustaso) 4.2. Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) 4.3. Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.4. Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.5. Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) 4.6. Valintakriteerit Ala- ja yläkouluryhmä Haastajaryhmä Nuorten maajoukkue Haastajamaajoukkue Olympiamaajoukkue 4.7. Valmennusjärjestelmäalusta kaaviokuvana 4.8. Valmennustasot kaaviokuvana 5. Suositeltavat veneluokat ja luokkapolku 5.1. Optimistijolla 5.2. Zoom E- jolla 5.4. Laser Radial / er 5.6. Hybridi Olympiaveneluokat 5.8. Luokkapolku kaaviokuvana 6. Paralympiapurjehdus 6.1. Suositeltavat veneluokat paralympiapurjehduksessa Access Dinghy mR J Scud Sonar Paralympialuokat 6.2. Paralympialaisiin tähtäävien luokkapolku kaaviokuvana 7. Resurssit ja ajan käyttö 7.1. Päävalmentaja (PV) 7.2. Valmennuspäällikkö (VP) 7.3. Maajoukkuevalmentaja (MV) 7.4. Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) 7.5. Aluevalmentaja (AV) 7.6. Valmentajien ajankäyttö (NOV ja AV) 8. Harjoittelukeskusten perustaminen 8.1. Opiskelumaalipaikkakunta 8.2. Harjoittelukeskuspaikkakunnat 8.3. Harjoittelukeskuksen kriteerit 8.4. Aikataulu ja rahoitus 9. Huippu- urheilun organisaatio ja työnjako 9.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 9.2. Suomen Olympiakomitea (OK) 9.3. Suomen Paralympiakomitea (Para)

7 9.4. Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) 9.5. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) 9.6. Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) 9.7. Urheiluakatemia (UA) 9.8. Valmennuskeskus (VK) 9.9. Harjoittelukeskus (HAK) Luokkaliitto (LL) 10. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sisäinen työnjako huippukilpapurjehduksessa Tiedotus ja markkinointi Varainhankinta Toimikuntien välinen työnjako 11. Urheilijan polku Urheilijan polku urheilussa Urheilijan polku purjehduksessa SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA OSA I

8 1. Johdanto Tämän esityksen tarkoituksena on toimia Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n suomalaisen huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän kokonaisvaltaisena strategiana. Strategia noudattaa Huippu- urheilun muutostyöryhmän linjausta, jonka mukaan huippu- urheilun valmennusjärjestelmä kattaa koko urheilijan elinkaaren siitä kun hän aloittaa urheilun, aina olympiamitaliin asti. Valmennusjärjestelmän strategian avulla Valmennus- ja Huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) sekä Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) haluavat luoda liiton jäsenkunnassa yhteisen tahtotilan ja edellytykset sekä suuntaviivat menestyksen ja tulosten tekemiselle ja toteuttamiselle niin, että kaikki suomalaiset kilpapurjehdustoimijat voivat siihen sekä samaistua että sitoutua. Valmennusjärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi on otettu purjehduksen liittäminen entistä tiiviimmin ja laaja- alaisemmin viralliseksi osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä uudistuneen Suomen Olympiakomitean hyväksymää ja koordinoimaa Urheiluakatemia - järjestelmää sekä huippu- urheilun strategiaa Huippu- urheilun Muutostyöryhmän (HuMu) esityksen mukaisesti. Tämän avulla luodaan huipulle tähtäävään valmennukseen lisää laatua ja määrää eettisesti kestävällä tavalla sekä myös vaadittavaa kustannustehokkuutta integroimalla purjehduksen lajivalmennus osaksi urheiluakatemioiden kaikille lajille yhteisesti tarjoamaa tukipalvelu- ja oheisvalmennusjärjestelmää. Huippukilpapurjehduksen tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä aloitetaan koko maan kattavan valmennusjärjestelmän luomisella purjehduksessa oma nuorten huippu- urheiluohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu- urheiluun tähtäävää valmentautumista. Liiton fokus tähän liittyen on tulevaisuudessa urheilijakeskeinen. Lajiliiton tavoitteena on olla myös nuorten huippu- urheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilaji. Liiton huippu- urheilutoiminnan painopiste on edelleen vahvasti olympiapurjehtijoissa ja paralympiapurjehtijoissa ja sitä vahvistetaan edelleen. Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste on tämän linjauksen mukainen. Huippu- urheiluvalmennusta kehitetään yhteistyössä uudistuneen Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa. Tavoitteena on, että purjehdus jatkaa Olympiakomitean järjestelmätukilajina myös vuoden 2012 jälkeen. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukiurheilijoita, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Liiton päätöksentekoa ja työnjakoa kehitetään sekä valmennuspäällikön toimenkuvaa kehitetään niin, että hän kykenee vastaamaan ja keskittymään entistä paremmin näihin vaatimuksiin maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän hoitamisessa sekä koordinoimisessa. Samalla muutetaan valmennuspäällikön nimike päävalmentajaksi ja valmennuksen koordinaattorin nimike valmennuspäälliköksi. Tämän tarkoituksena on korostaa päävalmentajan osallistumista valmennustapahtumiin vesillä. Muutoksen avulla pyritään myös saavuttamaan Suomen Olympiakomitean edellyttämät järjestelmätuen tavoitteet varmemmin. 2. Antidoping- toiminta ja eettisesti kestävä valmennus SPV:n valmennusjärjestelmä perustuu urheilun yleisesti hyväksyttyjen periaatteisiin, jossa urheilu on dopingista vapaa ja urheilijan hyvinvoinnista huolehditaan niin aktiiviuran kuin sen jälkeisenäkin aikana. SPV osallistuu antidopingtoimikunnan työhön asian vaatimalla vakavuudella ja rakentaa valmennusjärjestelmänsä niin, että valmennusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa tämä on huomioitu. Valmennusjärjestelmän tulee myös kantaa vastuuta urheilijan kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta. Tämä tarkoittaa muun muassa, että valmennus suunnitellaan niin, että urheilijalle on taloudellisesti mahdollista osallistua valmennukseen, samalla kun se mahdollistaa koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämisen huipulle tähtäävään valmennukseen ja kannustaa urheilijaa valmistumaan ammattiin. 3. Urheiluakatemia - järjestelmä

9 3.1. Urheiluakatemia (UA) Urheiluakatemia on alueellinen yhteistyöverkosto, joka auttaa urheilijoita yhdistämään urheilu- uran koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä ammattiin valmistumiseen. Se tukee laadukasta ja monipuolista valmentautumista eettisesti kestävällä tavalla. Opiskelun ja valmennuksen rinnalla se verkottaa urheilijan tarvitsemat tukipalvelut helposti tavoitettavaksi tukiverkostoksi lajirajat ylittäen. Suomessa toimii tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa. Osa niistä on Suomen Olympiakomitean auktorisoimia ja ne ovat saaneet huippu- urheiluakatemia - statuksen. Suomen Olympiakomitea koordinoi urheiluakatemiatoimintaa valtakunnallisesti. Se ohjaa akatemioille sekä välillistä että suoraa tukea. Olympiakomitea vastaa toiminnan kehittämisestä niin, että se vastaa huippu- urheilun asettamiin vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Lisätietoja Urheiluakatemioista saa Suomen Olympiakomitean kotisivuilta osoitteesta: urheilu/opinto- ja_uraohjaus/urheilijoiden_opiskelumahdollisu/urheiluakatemiat 3.2. Urheiluoppilaitos Urheiluoppilaitoksiin kuuluvat urheilupainotteiset ala- ja yläkoulut, urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tiedekorkeakoulut, jotka ovat Urheiluakatemian jäseniä ja sitoutuneet noudattamaan sen suosituksia suhteessaan urheileviin oppilaisiinsa. Urheiluoppilaitoksen tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu- urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla. Toisen asteen oppilaitoksia (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) on kahden tasoisia; urheilullisen erityistehtävän saaneita oppilaitoksia (esim. Märsky) ja urheilupainotteisia oppilaitoksia. Erityistehtävän saaneissa lukioissa, valmennusurheilijan statuksella opiskeleva urheilija saa kouluaikaiseen lajivalmennukseen osallistumisesta kurssin (1 kurssi/jakso), jonka avulla hän voi jättää osan lukion opetussuunnitelmaan kuuluvista pakollisista kursseista pois. Pakollisia kursseja on lukiossa 45-49, joista urheilija voi pudottaa enintään 8 pois. Valmennukseen osallistumisesta saa kurssia riippuen opiskeluajan pituudesta. Nämä kurssit voi sisällyttää lukion päättötodistuksessa vaadittavaan kurssiin Harjoittelukeskus (Hak) Harjoittelukeskus on urheiluakatemiaan kuuluva kouluaikana urheiluoppilaitosten opiskelijoille lajivalmennusta tarjoava keskus. Urheilijoiden valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä vastaa lajiliitto yhdessä paikallisen seuran tai seurayhteenliittymän sekä oppilaitosten kanssa. Valmennusta tehostetaan lajien välisellä yhteistyöllä. Eri lajien urheilijoilla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemioiden kautta useiden lajien urheilijoiden yhteisharjoituksiin. Harjoittelukeskus ei ole niinkään paikka, vaan ennen kaikkea tapa toimia ja toteuttaa huipulle tähtäävää päivittäistä/ammattimaista valmennusta seurassa/seurayhteenliittymässä yhdistämällä se eettisesti kestävällä tavalla urheilijan opiskeluun ja ammattiin valmistumiseen. Hak voi olla lajikohtainen ja liitto- tai seurajohtoinen keskittymä, jonka tarkoituksena on tehostaa huipulle pyrkivien urheilijoiden päivittäisvalmennusta ammattivalmentajan johdolla sekä parantaa valmentautumisedellytyksiä. Purjehduksessa toimii neljä paripurjehduksen Match Race Center:iä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Niiden toimintaperiaate on sama kuin harjoittelukeskusten. Ne tarjoavat oman toimintansa ohella kaikille suomalaisille

10 huippukilpapurjehtijoille parikilpailuvalmennusta, minkä tyyppistä osaamista myös fleet race - purjehtijat tarvitsevat menestyäkseen uudentyyppisen olympiapurjehdusformaatin finaalipurjehduksissa Valmennuskeskus (Vak) Valmennuskeskuksen tehtävä on suomalaisen huippu- urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu- urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluja. Valtakunnallisia valmennuskeskuksia on Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, jotka ovat olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyviä tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Purjehduksen valmennuskeskuksena toimii Suomen Urheiluopisto (Vierumäki) Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana URHEILUAKATEMIA - JÄRJESTELMÄ Suomen Olympiakomitean hyväksymä ja koordinoima Urheiluakatemia Urheilu - lukiot Urheilu - ammatti - oppilaitos Yliopistot Suomen Urheiluakatemia ALUEELLINEN URHEILUAKATEMIA Opiskelun ja Huippu - urheilun koordinaattori Ammatti - korkea - koulut Valmennuksen tukipalvelut Kaupungin liikuntatoimi (liikuntapaikat) Harjoittelu - ja valmennuskeskukset sekä urheiluseurat Lajiliitot 4. Valmennustasot

11 Suomen Purjehdus ja Veneily ry siirtyy purjehtijoiden tasojaottelussa käyttämään yhtenäistä ja myös Urheiluakatemioiden käyttämää nimikekäytäntöä sekä ryhmittelyä. Tason 1 urheilijat: Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat sekä vastaavan tasoiset ei- olympiaurheilijat Tason 2 urheilijat: Lajiliiton maajoukkuevalmennusryhmiin kuuluvat urheilijat (nuorten ja aikuisten maajoukkueet) Tason 3 urheilijat: Haastajaryhmän urheilijat, esim. urheiluoppilaitoksissa olevat urheilijat (lisäksi luokkaliitoilla voi olla omat edustusjoukkuevalmennusryhmänsä, jotka valmistautuvat luokkien omiin kv. arvokilpailuihin) 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV valmennuksen aloitustaso) Harjoittelukeskukset voivat perustaa toimintansa yhteyteen ala- ja yläasteikäisille tarkoitetun kouluvalmennusryhmän. Ryhmän perustaminen vaatii kunnan koulutoimen kanssa tehtyä sopimusta, että kunnan liikuntapainotteinen yläastekoulu ottaa purjehduksen painotettujen liikuntalajiensa piiriin. Jos kunnan liikuntapainotteinen yläaste sijaitsee hankalien kulkuyhteyksien päässä purjehduksen lajivalmennuksen kannalta, voidaan koulutoimen kanssa tehdä erillinen sopimus jonkun paremmin tavoitettavan yläkoulun liittämisestä erityisjärjestelyin mukaan toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa purjehtijoiden lajivalmennuksen toteuttaminen edes osittain kouluaikana tapahtuvaksi (esim. purjehdusvalmennus tarjolla valinnaisena aineena tällaisessa koulussa). Meneillään on lakimuutos, joka antaa kunnille mahdollisuuden perustaa urheilullisen erityistehtävän saaneita yläastekouluja, toisen asteen tapaan. HuMu - työryhmä johtaa tätä muutosta ja SPV seuraa tätä prosessia. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa urheilijan kouluvalinnat kuntarajat ylittävästi ja valmennusosioiden paremman hyväksymisen viralliseksi osaksi koulunkäyntiä. Nykyinen urheilu- / liikuntapainotteinen koulu tarjoaa mahdollisuuden koulupiirirajat ylittävän kouluvalinnan tekemiseen ainoastaan kuntarajan sisällä. Yläasteryhmän tarkoituksena on kannustaa purjehtijoita hakeutumaan toisen asteen yhteisvalintojen yhteydessä edelleen urheiluoppilaitokseen (esim. urheilulukioon). Samalla ryhmä antaa valmiudet toteuttaa alkeisluokissa purjehtiville nuorille mahdollisuuden päästä tehostetun valmennuksen piiriin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Urheiluakatemian jäsenyys on nyt myös mahdollista jo vuotiaille yläasteikäisille urheilijoille, mikä parantaa merkittävästi nuoren urheilijan välttämättä tarvitsemia oheisvalmennuspalveluja ja valmennuksen tukipalveluja vähentäen samalla valmennuksen kokonaiskustannuksia. Päätöksen ala- ja yläkouluryhmän perustamisesta tekee SPV:n nimeämä harjoittelukeskus. Valmennusryhmän käyttöön suositellaan veneluokiksi (valmennuksen yhtenäistämiseksi) Optimistijollaa tai Zoom8 - jollaa tai vaihtoehtoisesti jotain väliluokan venettä, jos tarvetta siihen esiintyy. Suositeltava valmennusryhmän koko on 5-12 purjehtijaa. Säännöllistä kouluaikaista viikkoharjoittelua on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa ja se tehostaa sekä lisää normaalia seuraharjoittelua, ei korvaa sitä. Valmennus resursoidaan SPV:n aluevalmentaja (AV) lähtöisesti yhteistyössä ao. luokkaliiton ja seuran kanssa. Valmennusta voidaan tehostaa leirityyppisesti yhdistämällä eri harjoittelukeskusten yläkouluryhmien valmennus- ja kilpailumatkat yhdessä hoidettaviksi.

12 Valtakunnallisesti ala- ja yläkouluryhmätason valmennusta koordinoi SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää yläasteryhmien yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) Valtakunnallisesti haastajaryhmä koostuu urheiluoppilaitosten tai erillisen sopimuksen harjoittelukeskuksen kanssa tehneistä purjehtijoista, jotka kuuluvat jäseninä alueellisiin urheiluakatemioihin. Haastajaryhmän ikäraja on vuotta. Haastajaryhmän valmennus on paikallista tai alueellista ja toisella asteella aluksi kouluryhmävalmennusta. Tavoitteena on, että purjehtija siirtyy mahdollisimman nopeasti hänelle soveltuvaan ja tavoiteltuun olympialuokkaan, kun se vain on fyysisesti ja taitotasollisesti perusteltua sekä hänen on mahdollista saavuttaa luokassa edellytettävä, yleisesti sekä järkevästi hyväksyttävä, tulostaso. Valmennuksesta vastaa harjoittelukeskuksessa Nuorten olympiavalmentaja (NOV) tai Aluevalmentaja (AV) tai vastaavan tasoinen muu valmentaja. Harjoittelu tapahtuu kouluaikana ja se muodostaa osan toisen asteen opiskelijalta vaaditusta päättötodistuksesta. Säännöllistä lajiharjoittelua on vähintään 3-4 kertaa viikossa avovesikaudella lisättynä erillisellä henkilökohtaisella fyysisellä harjoittelulla. Talvikaudella urheilijan kuntovalmennus tapahtuu urheiluakatemia - järjestelmän mukaisesti joko urheiluoppilaitoksen tai urheiluakatemian toimesta toteutettuna yhdessä alueen muiden vaativien yksilöurheilulajien urheilijoiden kanssa. Haastajaryhmän valmennusta tehostetaan luokkakohtaisilla yhteisillä valmennusleiri- ja kilpailumatkoilla avovesikauden aikana kotimaassa ja talvella ulkomailla. Tämä toiminta koordinoidaan yhdessä ko. luokkaliittojen kanssa. Valtakunnallisesti haastajatason valmennuksen koordinoinnista vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää haastajaryhmän vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Nuorten maajoukkue on tarkoitettu tavoitteellisesti purjehtiville nuorille urheilijoille. Nuorten maajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon KPT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista, siihen ei voi itse hakea. Valitun purjehtijan tulee ensisijaisesti olla potentiaalinen tuleva haastajamaajoukkuepurjehtija. Purjehtijat ryhmään esittää valmennuspäällikkö KPT:n valmennusjaokselle, joka puolestaan esittää valinnat hyväksyttäväksi VHT:lle. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman luokkansa Nuorten MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja, jos tulee valituksi niihin, niin myös itse kilpailuihin. Purjehtijalla tulee olla riittävän haastava ja nousujohteinen valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n valmennuspäälliköllä. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus resursoidaan harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV) tai, jos sellaista ei veneluokassa ole, niin vähintään vastaavan tasoisella muulla valmentajalla. Päivittäisvalmennus tapahtuu aluetasolla ja maajoukkuevalmennus voi olla valtakunnallisesti keskitettyä.

13 Valtakunnallisesti Nuorten maajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää Nuorten maajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää Nuorten maajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Haastajamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Joukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti potentiaalinen olympiapurjehtija. Haastajamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu hän myös itse kilpailuihin. Purjehtijan suositellaan osallistuvan täysipainoisesti Euroopassa järjestettäviin ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan. Purjehtijalla tulee olla korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus voidaan resursoida harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV), jos sellainen on veneluokassa. Purjehtijan valmennus voi olla järjestetty myös kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on valtakunnallisesti keskitettyä, mutta voi olla myös kansainvälisesti keskittynyttä. Haastajamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää haastajamaajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Haastajamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Haastajamaajoukkueen purjehtijat ovat esim. Suomen Olympiakomitean haastaja- tai naistentukea saavia urheilijoita tai hyvin lähellä tätä tasoa olevia purjehtijoita Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) Olympiamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia erittäin korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Olympiamaajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien, korkeiden tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti olympiapurjehtija tai ainakin hyvin lähellä sen tasoinen purjehtija. Olympiamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu myös itse kilpailuihin. Purjehtijaa suositellaan osallistumaan mahdollisimman täysipainoisesti ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan.

14 Purjehtijalla tulee olla erittäin korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus pyritään resursoimaan aina kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on kansainvälisesti keskittynyttä ja sille on haettu strategiset liittolaiset maajoukkueen kansainvälisten harjoitteluryhmien kautta. Strategisesti liittoudutaan myös alan keskeisten suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. säätutkimus, aerodynamiikka ja purjekehitys, kinetiikka jne.) Olympiamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää Olympiamaajoukkueen yhteisen, mutta riittävästi purjehtijakohtaisesti yksilöidyn vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Olympiamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Olympiamaajoukkueen purjehtijat ovat pääsääntöisesti Suomen Olympiakomitean yksilöimiä järjestelmätukiurheilijoita tai Olympiakomitean ja/tai Opetus- ja kulttuuriministeriön tukiurheilijoita Valintakriteerit Ala- ja Yläkouluryhmä Harjoittelukeskus valitsee purjehtijat yhdessä valmennuspäällikön kanssa, ko. luokkaliiton konsultoidessa tarvittaessa ryhmän rakennetta. Purjehtijoiden tasoperusteeksi suositellaan ensisijaisesti valitun veneluokan MM tai EM tai JuPM - ryhmiin kuuluvia tai lähellä sitä olevia purjehtijoita, ainakin niin, että nämä muodostaisivat valmennusryhmän enemmistön Haastajaryhmä Haastajaryhmään valinta tapahtuu toisen asteen kouluvalintojen yhteishaun yhteydessä SPV:n urheilijapisteytyksen avulla. Jos urheilija pääsee erityistehtävän saaneeseen urheilulukioon, on hän tällöin haastajaryhmän tasoinen purjehtija ja myös oman alueensa Urheiluakatemian jäsen. Sellaiset purjehtijat, jotka eivät jostain syystä voi hakeutua eritystehtävän saaneeseen urheiluoppilaitokseen, voivat hakea erikseen paikallisen Urheiluakatemian jäsenyyttä ja samalla pääsyä sen yhteydessä toimivan Harjoittelukeskuksen valmennusryhmään SPV:n valmennuspäällikön suosituksesta. Tämä edellyttää kuitenkin aina erillistä sopimusta Harjoittelukeskuksen ja urheilijan oppilaitoksen välillä, missä sovitaan kouluaikaiseen harjoitteluun osallistumisesta ja mm. seurantamenettelystä, millä varmistetaan urheilijan koulumenestys kaikissa olosuhteissa. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, jos potentiaalinen purjehtija hakeutuu myöhemmässä ikävaiheessa järjestelmän piiriin. Tällaisilla erillissopimuksilla taataan esim. ruotsinkielisten purjehtijoiden tasapuolinen kohtelu järjestelmään valinnoissa sekä myös joissain tapauksissa alueellisesti tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Valtakunnallisen yhteishaun yhteydessä tapahtuvan urheilijapisteytyksen urheiluoppilaitoksiin tekee KPT, valmennuspäällikön valmistelun perusteella Nuorten maajoukkue