Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016"

Transkriptio

1 Suomen Purjehdus ja Veneily ry JÄRJESTELMÄKUVAUS Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS

2 SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS Tiivistelmä Suomalaisen huippukilpapurjehduksen keskiössä on aina urheilija. Urheilijan päivittäinen valmentautuminen luo koko toiminnan perustan. Purjehdusurheilussa huippu- urheilun tuet kohdentuvat läpinäkyvästi ja tehokkaasti sinne minne ne ovat tarkoitettu ja myönnetty, purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Huippupurjehduksen valmennuspolku liitetään entistä tiiviimmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi osaksi kaikille lajeille yhteistä uudistunutta Suomen Olympiakomitean / Paralympiakomitean koordinoimaa, Huippu- urheiluyksikkö / Urheiluakatemia - järjestelmää. Tällä varmistetaan: huipulle tähtäävän tai siellä jo olevan purjehtijan koulun käynnin ja opiskelun sekä ammattiin valmistumisen yhdistäminen päivittäiseen ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti kestävällä tavalla urheilijan tarvitsemien oheisvalmennus- ja tukipalveluiden helpompi saatavuus valmennukseen kustannustehokkuutta entistä nuorempien purjehtijoiden saaminen kokopäivätoimisten ammattivalmentajien valmennuksen piiriin koko maan kattaen paremmat edellytykset ja olosuhteet uusien kokopäivätoimisten ammattivalmentajien palkkaamiseen Tavoitteisiin päästään perustamalla Urheiluakatemioiden yhteyteen vuoteen 2016 mennessä neljä alueellista harjoittelukeskusta (Hak) yhdessä paikallisten jäsenseurojen kanssa. Keskukset perustetaan keskeisille opiskelumaalipaikkakunnille. Nykyiset, Espoon ja Helsingin jo olemassa olevat keskukset, jatkavat harjoittelukeskuksina, jotka toimivat entiseen tapaan purjehtijoiden keskitetyn harjoittelun valmennusalustoina. Turun harjoittelukeskus jatkaa alueellisena keskuksena (Hak) Turun Seudun Urheiluakatemian yhteydessä. Purjehdus on Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (URHEA:n) painopistelaji, mikä tukee osaltaan harjoittelukeskusten määrällisesti suurempaa painottumista pääkaupunkiseudulle. Purjehdus hakee näillä toimilla valmennusjärjestelmänsä kehittämisen ja rationalisoimisen lisäksi tehokkuutta kohdentaa purjehduksen saamat tuet paremmin suoraan purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Tämä haettu vaikuttavuus tehostuu entistä enemmän, jos urheiluakatemiat muuttuvat tulevaisuudessa HuMu:n esittämiksi alueellisiksi huippu- urheiluvalmennuksen resursointi- ja kehittämiskeskuksiksi. Purjehduksessa toimii nyt kolme Suomen Olympiakomitean tukemaa nuorten olympiavalmentajaa (NOV). Näiden lisäksi luodaan vuoteen 2016 mennessä viisi uutta aluevalmentajan (AV) toimea harjoittelukeskuksiin. Heidän valmennustyön painopisteenä on valmentaa alkeisluokista tulevia huipulle tähtääviä junioripurjehtijoita. Valmentajien palkkaus resursoidaan Olympiakomitean NOV - palkkauksessa käytetyn yhdistelmävalmentajamallin mukaisesti, jonka avulla on helpompi luoda uusia kokopäivätoimisia ammattivalmentajien yhdistelmätoimia purjehdukseen. Tarkoituksena on myös uudistaa liiton valmennusorganisaatiota vastaamaan kokonaisuutena paremmin uuden yhdistyneen liiton ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionapujärjestelmän uudistuksesta seurannutta tilannetta. Ensisijaisesti näillä muutoksilla on tarkoitus luoda liiton maajoukkueen päävalmentajalle parempi mahdollisuus keskittyä järjestelmätukiurheilijoiden ja myös maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän kehittämiseen olympiakomitean edellyttämällä tavalla niin, että järjestelmätuen myöntämiselle asetettu tavoite, olympiamitali, saavutetaan. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV:n) on näillä tavoitteilla ja toimilla tarkoitus turvata suomalainen olympiapurjehdus ja sen menestys niin Riossa vuonna 2016 kuin sen jälkeenkin. SPV haluaa antaa näillä uudistuksilla lisää sisältöä ja uskottavuutta myös purjehduksen tuotelupaukseen: Optimistijollasta - Olympialaisiin ja olla näin mukana tukemassa purjehtijan urheilijaelinkaaren sekä urheilijanpolun kaikkia vaiheita.

3 - Suomen huippukilpapurjehduksen VISIO: Suomi on kansainvälisesti merkittävä kilpapurjehdusmaa. Kilpapurjehdus on Suomessa arvostettu urheilulaji, jota suuri osa suomalaisista harrastaa. - Suomen huippukilpapurjehduksen MISSIO: Luoda valmennuspohja kilpapurjehdukselle niin, että kansainvälinen menestys on lajin harrastajien saavutettavissa. - Suomen huippukilpapurjehduksen ARVOT: *Toimintamme ja toimintatapamme on avointa ja läpinäkyvää - Liiton toimintajärjestelmä (henkilövalinnat, kuuleminen valmistelussa, päätöksenteko ym.) on avoin - Liiton visio, missio, arvot ja strategiset valinnat ovat määritelty ja ne ovat kaikkien saatavilla *Toimintamme on yhteiskunnallisesti vastuullista - Edistämme aktiivisesti turvallista vesillä liikkumista - Edistämme ympäristöystävällistä ajattelua - Edistämme yhteisöllisyyttä ja jäsenistön hyvinvointia tarjoamalla lapsille, nuorille ja aikuisille harrastus- ja kilpailumahdollisuuden maantieteellisesti tasapuolisesti - Sitoudumme antidoping- toimintaan *Toimintamme on tavoitteellista ja johdonmukaista - Toteutamme valittuja strategisia linjauksia asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti - Pidämme kiinni tehdyistä päätöksistä ja toimimme niiden mukaan *Toimintamme on kannustavaa, oikeudenmukaista ja keskinäistä arvostusta edistävää - Kuuntelemme ihmistä - Kunnioitamme toistemme mielipiteitä - Arvostamme vapaaehtoisten toimijoiden panosta - Suomen huippukilpapurjehduksen STRATEGIA:

4 KAAVIOKUVA STRATEGIAKOKONAISUUDESTA:

5 Suomen Purjehdus ja Veneily ry STRATEGIAKUVAUS Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA SUOMALAISTA KILPAPURJEHDUSTA JO YLI 155 VUOTTA

6 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Anti- doping toiminta ja eettisesti kestävä valmennus 3. Urheiluakatemia - järjestelmä 3.1. Urheiluakatemia (UA) 3.2. Urheiluoppilaitos 3.3. Harjoittelukeskus (HAK) 3.4. Valmennuskeskus (VAK) 3.5. Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana 4. Valmennustasot 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV:n valmennuksen aloitustaso) 4.2. Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) 4.3. Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.4. Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.5. Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) 4.6. Valintakriteerit Ala- ja yläkouluryhmä Haastajaryhmä Nuorten maajoukkue Haastajamaajoukkue Olympiamaajoukkue 4.7. Valmennusjärjestelmäalusta kaaviokuvana 4.8. Valmennustasot kaaviokuvana 5. Suositeltavat veneluokat ja luokkapolku 5.1. Optimistijolla 5.2. Zoom E- jolla 5.4. Laser Radial / er 5.6. Hybridi Olympiaveneluokat 5.8. Luokkapolku kaaviokuvana 6. Paralympiapurjehdus 6.1. Suositeltavat veneluokat paralympiapurjehduksessa Access Dinghy mR J Scud Sonar Paralympialuokat 6.2. Paralympialaisiin tähtäävien luokkapolku kaaviokuvana 7. Resurssit ja ajan käyttö 7.1. Päävalmentaja (PV) 7.2. Valmennuspäällikkö (VP) 7.3. Maajoukkuevalmentaja (MV) 7.4. Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) 7.5. Aluevalmentaja (AV) 7.6. Valmentajien ajankäyttö (NOV ja AV) 8. Harjoittelukeskusten perustaminen 8.1. Opiskelumaalipaikkakunta 8.2. Harjoittelukeskuspaikkakunnat 8.3. Harjoittelukeskuksen kriteerit 8.4. Aikataulu ja rahoitus 9. Huippu- urheilun organisaatio ja työnjako 9.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 9.2. Suomen Olympiakomitea (OK) 9.3. Suomen Paralympiakomitea (Para)

7 9.4. Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) 9.5. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) 9.6. Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) 9.7. Urheiluakatemia (UA) 9.8. Valmennuskeskus (VK) 9.9. Harjoittelukeskus (HAK) Luokkaliitto (LL) 10. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sisäinen työnjako huippukilpapurjehduksessa Tiedotus ja markkinointi Varainhankinta Toimikuntien välinen työnjako 11. Urheilijan polku Urheilijan polku urheilussa Urheilijan polku purjehduksessa SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA OSA I

8 1. Johdanto Tämän esityksen tarkoituksena on toimia Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n suomalaisen huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän kokonaisvaltaisena strategiana. Strategia noudattaa Huippu- urheilun muutostyöryhmän linjausta, jonka mukaan huippu- urheilun valmennusjärjestelmä kattaa koko urheilijan elinkaaren siitä kun hän aloittaa urheilun, aina olympiamitaliin asti. Valmennusjärjestelmän strategian avulla Valmennus- ja Huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) sekä Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) haluavat luoda liiton jäsenkunnassa yhteisen tahtotilan ja edellytykset sekä suuntaviivat menestyksen ja tulosten tekemiselle ja toteuttamiselle niin, että kaikki suomalaiset kilpapurjehdustoimijat voivat siihen sekä samaistua että sitoutua. Valmennusjärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi on otettu purjehduksen liittäminen entistä tiiviimmin ja laaja- alaisemmin viralliseksi osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä uudistuneen Suomen Olympiakomitean hyväksymää ja koordinoimaa Urheiluakatemia - järjestelmää sekä huippu- urheilun strategiaa Huippu- urheilun Muutostyöryhmän (HuMu) esityksen mukaisesti. Tämän avulla luodaan huipulle tähtäävään valmennukseen lisää laatua ja määrää eettisesti kestävällä tavalla sekä myös vaadittavaa kustannustehokkuutta integroimalla purjehduksen lajivalmennus osaksi urheiluakatemioiden kaikille lajille yhteisesti tarjoamaa tukipalvelu- ja oheisvalmennusjärjestelmää. Huippukilpapurjehduksen tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä aloitetaan koko maan kattavan valmennusjärjestelmän luomisella purjehduksessa oma nuorten huippu- urheiluohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu- urheiluun tähtäävää valmentautumista. Liiton fokus tähän liittyen on tulevaisuudessa urheilijakeskeinen. Lajiliiton tavoitteena on olla myös nuorten huippu- urheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilaji. Liiton huippu- urheilutoiminnan painopiste on edelleen vahvasti olympiapurjehtijoissa ja paralympiapurjehtijoissa ja sitä vahvistetaan edelleen. Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste on tämän linjauksen mukainen. Huippu- urheiluvalmennusta kehitetään yhteistyössä uudistuneen Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa. Tavoitteena on, että purjehdus jatkaa Olympiakomitean järjestelmätukilajina myös vuoden 2012 jälkeen. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukiurheilijoita, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Liiton päätöksentekoa ja työnjakoa kehitetään sekä valmennuspäällikön toimenkuvaa kehitetään niin, että hän kykenee vastaamaan ja keskittymään entistä paremmin näihin vaatimuksiin maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän hoitamisessa sekä koordinoimisessa. Samalla muutetaan valmennuspäällikön nimike päävalmentajaksi ja valmennuksen koordinaattorin nimike valmennuspäälliköksi. Tämän tarkoituksena on korostaa päävalmentajan osallistumista valmennustapahtumiin vesillä. Muutoksen avulla pyritään myös saavuttamaan Suomen Olympiakomitean edellyttämät järjestelmätuen tavoitteet varmemmin. 2. Antidoping- toiminta ja eettisesti kestävä valmennus SPV:n valmennusjärjestelmä perustuu urheilun yleisesti hyväksyttyjen periaatteisiin, jossa urheilu on dopingista vapaa ja urheilijan hyvinvoinnista huolehditaan niin aktiiviuran kuin sen jälkeisenäkin aikana. SPV osallistuu antidopingtoimikunnan työhön asian vaatimalla vakavuudella ja rakentaa valmennusjärjestelmänsä niin, että valmennusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa tämä on huomioitu. Valmennusjärjestelmän tulee myös kantaa vastuuta urheilijan kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta. Tämä tarkoittaa muun muassa, että valmennus suunnitellaan niin, että urheilijalle on taloudellisesti mahdollista osallistua valmennukseen, samalla kun se mahdollistaa koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämisen huipulle tähtäävään valmennukseen ja kannustaa urheilijaa valmistumaan ammattiin. 3. Urheiluakatemia - järjestelmä

9 3.1. Urheiluakatemia (UA) Urheiluakatemia on alueellinen yhteistyöverkosto, joka auttaa urheilijoita yhdistämään urheilu- uran koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä ammattiin valmistumiseen. Se tukee laadukasta ja monipuolista valmentautumista eettisesti kestävällä tavalla. Opiskelun ja valmennuksen rinnalla se verkottaa urheilijan tarvitsemat tukipalvelut helposti tavoitettavaksi tukiverkostoksi lajirajat ylittäen. Suomessa toimii tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa. Osa niistä on Suomen Olympiakomitean auktorisoimia ja ne ovat saaneet huippu- urheiluakatemia - statuksen. Suomen Olympiakomitea koordinoi urheiluakatemiatoimintaa valtakunnallisesti. Se ohjaa akatemioille sekä välillistä että suoraa tukea. Olympiakomitea vastaa toiminnan kehittämisestä niin, että se vastaa huippu- urheilun asettamiin vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Lisätietoja Urheiluakatemioista saa Suomen Olympiakomitean kotisivuilta osoitteesta: urheilu/opinto- ja_uraohjaus/urheilijoiden_opiskelumahdollisu/urheiluakatemiat 3.2. Urheiluoppilaitos Urheiluoppilaitoksiin kuuluvat urheilupainotteiset ala- ja yläkoulut, urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tiedekorkeakoulut, jotka ovat Urheiluakatemian jäseniä ja sitoutuneet noudattamaan sen suosituksia suhteessaan urheileviin oppilaisiinsa. Urheiluoppilaitoksen tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu- urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla. Toisen asteen oppilaitoksia (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) on kahden tasoisia; urheilullisen erityistehtävän saaneita oppilaitoksia (esim. Märsky) ja urheilupainotteisia oppilaitoksia. Erityistehtävän saaneissa lukioissa, valmennusurheilijan statuksella opiskeleva urheilija saa kouluaikaiseen lajivalmennukseen osallistumisesta kurssin (1 kurssi/jakso), jonka avulla hän voi jättää osan lukion opetussuunnitelmaan kuuluvista pakollisista kursseista pois. Pakollisia kursseja on lukiossa 45-49, joista urheilija voi pudottaa enintään 8 pois. Valmennukseen osallistumisesta saa kurssia riippuen opiskeluajan pituudesta. Nämä kurssit voi sisällyttää lukion päättötodistuksessa vaadittavaan kurssiin Harjoittelukeskus (Hak) Harjoittelukeskus on urheiluakatemiaan kuuluva kouluaikana urheiluoppilaitosten opiskelijoille lajivalmennusta tarjoava keskus. Urheilijoiden valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä vastaa lajiliitto yhdessä paikallisen seuran tai seurayhteenliittymän sekä oppilaitosten kanssa. Valmennusta tehostetaan lajien välisellä yhteistyöllä. Eri lajien urheilijoilla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemioiden kautta useiden lajien urheilijoiden yhteisharjoituksiin. Harjoittelukeskus ei ole niinkään paikka, vaan ennen kaikkea tapa toimia ja toteuttaa huipulle tähtäävää päivittäistä/ammattimaista valmennusta seurassa/seurayhteenliittymässä yhdistämällä se eettisesti kestävällä tavalla urheilijan opiskeluun ja ammattiin valmistumiseen. Hak voi olla lajikohtainen ja liitto- tai seurajohtoinen keskittymä, jonka tarkoituksena on tehostaa huipulle pyrkivien urheilijoiden päivittäisvalmennusta ammattivalmentajan johdolla sekä parantaa valmentautumisedellytyksiä. Purjehduksessa toimii neljä paripurjehduksen Match Race Center:iä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Niiden toimintaperiaate on sama kuin harjoittelukeskusten. Ne tarjoavat oman toimintansa ohella kaikille suomalaisille

10 huippukilpapurjehtijoille parikilpailuvalmennusta, minkä tyyppistä osaamista myös fleet race - purjehtijat tarvitsevat menestyäkseen uudentyyppisen olympiapurjehdusformaatin finaalipurjehduksissa Valmennuskeskus (Vak) Valmennuskeskuksen tehtävä on suomalaisen huippu- urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu- urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluja. Valtakunnallisia valmennuskeskuksia on Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, jotka ovat olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyviä tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Purjehduksen valmennuskeskuksena toimii Suomen Urheiluopisto (Vierumäki) Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana URHEILUAKATEMIA - JÄRJESTELMÄ Suomen Olympiakomitean hyväksymä ja koordinoima Urheiluakatemia Urheilu - lukiot Urheilu - ammatti - oppilaitos Yliopistot Suomen Urheiluakatemia ALUEELLINEN URHEILUAKATEMIA Opiskelun ja Huippu - urheilun koordinaattori Ammatti - korkea - koulut Valmennuksen tukipalvelut Kaupungin liikuntatoimi (liikuntapaikat) Harjoittelu - ja valmennuskeskukset sekä urheiluseurat Lajiliitot 4. Valmennustasot

11 Suomen Purjehdus ja Veneily ry siirtyy purjehtijoiden tasojaottelussa käyttämään yhtenäistä ja myös Urheiluakatemioiden käyttämää nimikekäytäntöä sekä ryhmittelyä. Tason 1 urheilijat: Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat sekä vastaavan tasoiset ei- olympiaurheilijat Tason 2 urheilijat: Lajiliiton maajoukkuevalmennusryhmiin kuuluvat urheilijat (nuorten ja aikuisten maajoukkueet) Tason 3 urheilijat: Haastajaryhmän urheilijat, esim. urheiluoppilaitoksissa olevat urheilijat (lisäksi luokkaliitoilla voi olla omat edustusjoukkuevalmennusryhmänsä, jotka valmistautuvat luokkien omiin kv. arvokilpailuihin) 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV valmennuksen aloitustaso) Harjoittelukeskukset voivat perustaa toimintansa yhteyteen ala- ja yläasteikäisille tarkoitetun kouluvalmennusryhmän. Ryhmän perustaminen vaatii kunnan koulutoimen kanssa tehtyä sopimusta, että kunnan liikuntapainotteinen yläastekoulu ottaa purjehduksen painotettujen liikuntalajiensa piiriin. Jos kunnan liikuntapainotteinen yläaste sijaitsee hankalien kulkuyhteyksien päässä purjehduksen lajivalmennuksen kannalta, voidaan koulutoimen kanssa tehdä erillinen sopimus jonkun paremmin tavoitettavan yläkoulun liittämisestä erityisjärjestelyin mukaan toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa purjehtijoiden lajivalmennuksen toteuttaminen edes osittain kouluaikana tapahtuvaksi (esim. purjehdusvalmennus tarjolla valinnaisena aineena tällaisessa koulussa). Meneillään on lakimuutos, joka antaa kunnille mahdollisuuden perustaa urheilullisen erityistehtävän saaneita yläastekouluja, toisen asteen tapaan. HuMu - työryhmä johtaa tätä muutosta ja SPV seuraa tätä prosessia. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa urheilijan kouluvalinnat kuntarajat ylittävästi ja valmennusosioiden paremman hyväksymisen viralliseksi osaksi koulunkäyntiä. Nykyinen urheilu- / liikuntapainotteinen koulu tarjoaa mahdollisuuden koulupiirirajat ylittävän kouluvalinnan tekemiseen ainoastaan kuntarajan sisällä. Yläasteryhmän tarkoituksena on kannustaa purjehtijoita hakeutumaan toisen asteen yhteisvalintojen yhteydessä edelleen urheiluoppilaitokseen (esim. urheilulukioon). Samalla ryhmä antaa valmiudet toteuttaa alkeisluokissa purjehtiville nuorille mahdollisuuden päästä tehostetun valmennuksen piiriin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Urheiluakatemian jäsenyys on nyt myös mahdollista jo vuotiaille yläasteikäisille urheilijoille, mikä parantaa merkittävästi nuoren urheilijan välttämättä tarvitsemia oheisvalmennuspalveluja ja valmennuksen tukipalveluja vähentäen samalla valmennuksen kokonaiskustannuksia. Päätöksen ala- ja yläkouluryhmän perustamisesta tekee SPV:n nimeämä harjoittelukeskus. Valmennusryhmän käyttöön suositellaan veneluokiksi (valmennuksen yhtenäistämiseksi) Optimistijollaa tai Zoom8 - jollaa tai vaihtoehtoisesti jotain väliluokan venettä, jos tarvetta siihen esiintyy. Suositeltava valmennusryhmän koko on 5-12 purjehtijaa. Säännöllistä kouluaikaista viikkoharjoittelua on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa ja se tehostaa sekä lisää normaalia seuraharjoittelua, ei korvaa sitä. Valmennus resursoidaan SPV:n aluevalmentaja (AV) lähtöisesti yhteistyössä ao. luokkaliiton ja seuran kanssa. Valmennusta voidaan tehostaa leirityyppisesti yhdistämällä eri harjoittelukeskusten yläkouluryhmien valmennus- ja kilpailumatkat yhdessä hoidettaviksi.

12 Valtakunnallisesti ala- ja yläkouluryhmätason valmennusta koordinoi SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää yläasteryhmien yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) Valtakunnallisesti haastajaryhmä koostuu urheiluoppilaitosten tai erillisen sopimuksen harjoittelukeskuksen kanssa tehneistä purjehtijoista, jotka kuuluvat jäseninä alueellisiin urheiluakatemioihin. Haastajaryhmän ikäraja on vuotta. Haastajaryhmän valmennus on paikallista tai alueellista ja toisella asteella aluksi kouluryhmävalmennusta. Tavoitteena on, että purjehtija siirtyy mahdollisimman nopeasti hänelle soveltuvaan ja tavoiteltuun olympialuokkaan, kun se vain on fyysisesti ja taitotasollisesti perusteltua sekä hänen on mahdollista saavuttaa luokassa edellytettävä, yleisesti sekä järkevästi hyväksyttävä, tulostaso. Valmennuksesta vastaa harjoittelukeskuksessa Nuorten olympiavalmentaja (NOV) tai Aluevalmentaja (AV) tai vastaavan tasoinen muu valmentaja. Harjoittelu tapahtuu kouluaikana ja se muodostaa osan toisen asteen opiskelijalta vaaditusta päättötodistuksesta. Säännöllistä lajiharjoittelua on vähintään 3-4 kertaa viikossa avovesikaudella lisättynä erillisellä henkilökohtaisella fyysisellä harjoittelulla. Talvikaudella urheilijan kuntovalmennus tapahtuu urheiluakatemia - järjestelmän mukaisesti joko urheiluoppilaitoksen tai urheiluakatemian toimesta toteutettuna yhdessä alueen muiden vaativien yksilöurheilulajien urheilijoiden kanssa. Haastajaryhmän valmennusta tehostetaan luokkakohtaisilla yhteisillä valmennusleiri- ja kilpailumatkoilla avovesikauden aikana kotimaassa ja talvella ulkomailla. Tämä toiminta koordinoidaan yhdessä ko. luokkaliittojen kanssa. Valtakunnallisesti haastajatason valmennuksen koordinoinnista vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää haastajaryhmän vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Nuorten maajoukkue on tarkoitettu tavoitteellisesti purjehtiville nuorille urheilijoille. Nuorten maajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon KPT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista, siihen ei voi itse hakea. Valitun purjehtijan tulee ensisijaisesti olla potentiaalinen tuleva haastajamaajoukkuepurjehtija. Purjehtijat ryhmään esittää valmennuspäällikkö KPT:n valmennusjaokselle, joka puolestaan esittää valinnat hyväksyttäväksi VHT:lle. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman luokkansa Nuorten MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja, jos tulee valituksi niihin, niin myös itse kilpailuihin. Purjehtijalla tulee olla riittävän haastava ja nousujohteinen valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n valmennuspäälliköllä. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus resursoidaan harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV) tai, jos sellaista ei veneluokassa ole, niin vähintään vastaavan tasoisella muulla valmentajalla. Päivittäisvalmennus tapahtuu aluetasolla ja maajoukkuevalmennus voi olla valtakunnallisesti keskitettyä.

13 Valtakunnallisesti Nuorten maajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää Nuorten maajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää Nuorten maajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Haastajamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Joukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti potentiaalinen olympiapurjehtija. Haastajamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu hän myös itse kilpailuihin. Purjehtijan suositellaan osallistuvan täysipainoisesti Euroopassa järjestettäviin ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan. Purjehtijalla tulee olla korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus voidaan resursoida harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV), jos sellainen on veneluokassa. Purjehtijan valmennus voi olla järjestetty myös kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on valtakunnallisesti keskitettyä, mutta voi olla myös kansainvälisesti keskittynyttä. Haastajamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää haastajamaajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Haastajamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Haastajamaajoukkueen purjehtijat ovat esim. Suomen Olympiakomitean haastaja- tai naistentukea saavia urheilijoita tai hyvin lähellä tätä tasoa olevia purjehtijoita Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) Olympiamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia erittäin korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Olympiamaajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien, korkeiden tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti olympiapurjehtija tai ainakin hyvin lähellä sen tasoinen purjehtija. Olympiamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu myös itse kilpailuihin. Purjehtijaa suositellaan osallistumaan mahdollisimman täysipainoisesti ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan.

14 Purjehtijalla tulee olla erittäin korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus pyritään resursoimaan aina kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on kansainvälisesti keskittynyttä ja sille on haettu strategiset liittolaiset maajoukkueen kansainvälisten harjoitteluryhmien kautta. Strategisesti liittoudutaan myös alan keskeisten suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. säätutkimus, aerodynamiikka ja purjekehitys, kinetiikka jne.) Olympiamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää Olympiamaajoukkueen yhteisen, mutta riittävästi purjehtijakohtaisesti yksilöidyn vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Olympiamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Olympiamaajoukkueen purjehtijat ovat pääsääntöisesti Suomen Olympiakomitean yksilöimiä järjestelmätukiurheilijoita tai Olympiakomitean ja/tai Opetus- ja kulttuuriministeriön tukiurheilijoita Valintakriteerit Ala- ja Yläkouluryhmä Harjoittelukeskus valitsee purjehtijat yhdessä valmennuspäällikön kanssa, ko. luokkaliiton konsultoidessa tarvittaessa ryhmän rakennetta. Purjehtijoiden tasoperusteeksi suositellaan ensisijaisesti valitun veneluokan MM tai EM tai JuPM - ryhmiin kuuluvia tai lähellä sitä olevia purjehtijoita, ainakin niin, että nämä muodostaisivat valmennusryhmän enemmistön Haastajaryhmä Haastajaryhmään valinta tapahtuu toisen asteen kouluvalintojen yhteishaun yhteydessä SPV:n urheilijapisteytyksen avulla. Jos urheilija pääsee erityistehtävän saaneeseen urheilulukioon, on hän tällöin haastajaryhmän tasoinen purjehtija ja myös oman alueensa Urheiluakatemian jäsen. Sellaiset purjehtijat, jotka eivät jostain syystä voi hakeutua eritystehtävän saaneeseen urheiluoppilaitokseen, voivat hakea erikseen paikallisen Urheiluakatemian jäsenyyttä ja samalla pääsyä sen yhteydessä toimivan Harjoittelukeskuksen valmennusryhmään SPV:n valmennuspäällikön suosituksesta. Tämä edellyttää kuitenkin aina erillistä sopimusta Harjoittelukeskuksen ja urheilijan oppilaitoksen välillä, missä sovitaan kouluaikaiseen harjoitteluun osallistumisesta ja mm. seurantamenettelystä, millä varmistetaan urheilijan koulumenestys kaikissa olosuhteissa. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, jos potentiaalinen purjehtija hakeutuu myöhemmässä ikävaiheessa järjestelmän piiriin. Tällaisilla erillissopimuksilla taataan esim. ruotsinkielisten purjehtijoiden tasapuolinen kohtelu järjestelmään valinnoissa sekä myös joissain tapauksissa alueellisesti tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Valtakunnallisen yhteishaun yhteydessä tapahtuvan urheilijapisteytyksen urheiluoppilaitoksiin tekee KPT, valmennuspäällikön valmistelun perusteella Nuorten maajoukkue

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi Jari Lämsä 5.2.2014 Akatemioiden tunnusluvut 2012 LÄHDE: Valtionavustushakemukset 2012 URHEILIJAT KPL 1. TASO 221 2. TASO 1373 3. TASO

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SPV:n strategia

SPV:n strategia SPV:n strategia 2015-2020 SPV:n visio 2020 Järjestäytynyt veneily on tavoiteltua. Veneurheilu on suosittua ja tuo kansainvälistä mainetta ja menestystä. SPV:n missio 2020 SPV kehittää yhteistyössä jäsenseurojen

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo Työryhmän ensimmäinen tapaaminen 14.11.2016 klo 12.00-14.30 Työryhmän jäsenet: Juuso Toivola, pj Jukka Ikäläinen Reijo Jylhä Pekka Tiitinen Vesa Tauriainen Eero Hietanen Pirjo Muranen (este / ei paikalla)

Lisätiedot

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia SVNL:n hallituksen kokous 14.9.2016 Asiakirjan Voimanosto 2021 tarkoitus Luoda yhteinen näkemys Suomen Voimanostoliiton tulevaisuuden suunnasta

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 3.3 2008 klo 14-16 Mäkelänrinteen Uintikeskus, Terassi Pöytäkirja 1/08

PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 3.3 2008 klo 14-16 Mäkelänrinteen Uintikeskus, Terassi Pöytäkirja 1/08 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 3.3 2008 klo 14-16 Mäkelänrinteen Uintikeskus, Terassi Pöytäkirja 1/08 Läsnä; Seppo Pitkänen, puheenjohtaja Timo Luopajärvi Jyrki Heliskoski Riitta

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden yläkoulut

Urheiluakatemioiden yläkoulut Urheiluakatemioiden yläkoulut Urheilukoulu Koulutuksenjärjestäjän painotuskoulu Urheiluluokka liikuntaa ja urheilua 10 h/vk Täyttää kansalliset urheilukoulukriteerit Mahdollisesti lisäksi liikuntaluokka

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Kohti urheiluyläkoulukokeilua. Kokeilun tarkoitus ja sisältö (luonnosversio) Jyväskylä Seppo Pitkänen

Kohti urheiluyläkoulukokeilua. Kokeilun tarkoitus ja sisältö (luonnosversio) Jyväskylä Seppo Pitkänen Kohti urheiluyläkoulukokeilua Kokeilun tarkoitus ja sisältö (luonnosversio) Jyväskylä 17.3.2016 Seppo Pitkänen Kokeiluluvan hakeminen OKM:ltä valtakunnallisen etenemisen portaat Yläkoulukokeilusta puhuttu

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun valmennusprosesseja

Lisätiedot

Visio, missio, arvot ja strategia

Visio, missio, arvot ja strategia Visio, missio, arvot ja strategia Joensuun Kataja ry taitoluistelujaosto Arvot toiminnan perusta Visio tahtotila Jatkuva kehitys Missio tehtävä Strategia toimintamalli Arvot AVOIMUUS Asioista puhutaan

Lisätiedot

Urheiluakatemiaohjelma. Urheiluyläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto

Urheiluakatemiaohjelma. Urheiluyläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto Urheiluakatemiaohjelma Urheiluyläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto 15.6.2015 Urheiluakatemioiden yläkoulut Koulut yhteistyössä seurojen, lajiliittojen ja urheiluakatemioiden kanssa: Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Suomen Palloliitto, liittohallitus 13.9.2015. Talenttivalmentajatuki 2016-2017

Suomen Palloliitto, liittohallitus 13.9.2015. Talenttivalmentajatuki 2016-2017 Suomen Palloliitto, liittohallitus 13.9.2015 Talenttivalmentajatuki 2016-2017 Taustaa ja tavoitteet Talenttivalmennus vuosina 2014-15 Talenttivalmentajat laatujärjestelmän mukaisesti valituissa seuroissa

Lisätiedot

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA SML:N ANTIDOPINGOHJELMA Sisällysluettelo: ANTIDOPINGOHJELMA 1 SML:N ANTIDOPINGTYÖN ARVOPERUSTA 2 ANTIDOPINGTYÖ JA -VALVONTA 3 DOPINGRIKKOMUKSET (LÄHDE ADT) 4 TAVOITTEET 5 TOIMENPITEET 5.1 Säännöt, ohjeistukset

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto 22.3.2015. Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT

Suomen Urheiluliitto 22.3.2015. Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Suomen Urheiluliitto 22.3.2015 Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Suomen Urheiluliiton toiminnan tarkoituksena on innostaa ja palvella jäseniään tuottamaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Seuraseminaari 19.11.2011. Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa

Seuraseminaari 19.11.2011. Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa Seuraseminaari 19.11.2011 Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa Lapsi ja nuorisotoiminta Ohjaajakoulutus Junioriohjaajan starttikurssi, junioripurjehdusohjaajan peruskurssi, junioripurjehdusohjaajan

Lisätiedot

Turun Seudun Urheiluakatemia Avaustilaisuus 8.10.2013

Turun Seudun Urheiluakatemia Avaustilaisuus 8.10.2013 Turun Seudun Urheiluakatemia Avaustilaisuus 8.10.2013 Valtakunnallinen Urheiluakatemiaohjelma Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan urheiluakatemiaverkoston johtamisesta Suomessa.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Kisakallio Toimintasuunnitelma 2012 A. NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Kilpailutapahtumien monipuolistaminen Taitokisat Show Your Skills Harjoittelukulttuurin kehittäminen seuroissa Yksilön valmentaminen joukkueurheilussa

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Opiskelujen suunnittelu Vastuu opinnoista Opiskelun tuki Valmistuminen Aamuharjoittelu Fyysinen harjoittelu Henkinen valmennus Urheilijan elämäntavat *Sitoutuu noudattamaan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

STUL rock'n swing toiminta 2007

STUL rock'n swing toiminta 2007 Suomen Tanssiurheiluliitto rock'n swing valiokunta STUL rock'n swing toiminta 2007 Sisällys: RS-valiokunta Tehtävät ja vastuut Valiokunnan muodostuminen ja kokoonpano 2007 Toiminta vuonna 2007 Kilpailuasiat

Lisätiedot

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LÄHTÖKOHDAT Ikäluokka=joukkue vaatii myös eriyttämistä yksilötasolla, jokaiselle sopivia haasteita. Pelaajien taitotaso noussut vaatii myös pelaajien yksilöllisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2 1. Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen menestyssuunnitelma 2020 2. Suomalaisen huippu-urheiluverkoston yhteiset tulostavoitteet 2016 2020 ONE MISSION ONE TEAM

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely

Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely Ohjelman tavoite Osa seuroista haluaa rakentaa junioritoiminnan keskeiseen osaan koko seuran toiminnassa Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Menestyvä kerho huolehtii jäsenhankinnasta ja nykyisten jäsenten aktiivisuudesta strategiamme mukaisesti!

Menestyvä kerho huolehtii jäsenhankinnasta ja nykyisten jäsenten aktiivisuudesta strategiamme mukaisesti! Menestyvä kerho huolehtii jäsenhankinnasta ja nykyisten jäsenten aktiivisuudesta strategiamme mukaisesti! Resurssi- ja voimavaratavoitteet mielessä Ryhmätyön tulokset 15.4.2016 Rauman kevätseminaarissa

Lisätiedot