VESIKATON KUNTOTUTKIMUS. Asunto Oy Juhannusrinne Parolantie 3, Espoo.

Transkriptio

1 Asunto Oy Juhannusrinne Parolantie 3, Espoo VESIKATON KUNTOTUTKIMUS Kilpailutus Porvoo

2 2(31) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Työn tilaaja Yhteyshenkilö Kohteen tiedot Tutkimuksen suorittaja Tutkimuksen ajankohta ja sää Tutkimuksen sisältö Käytetyt mittarit Rajaukset kohteessa KOHTEEN PERUSTIEDOT Kiinteistö Vesikattorakenne (pääpiirustuksen mukaan) Vesikate Sadevesijärjestelmä Läpiviennit Kattoturvatuotteet Taustaa HAVAINNOT JA KOMMENTIT Tuuletus ja yläpohjan rakenteet Huoneiston G 13 vuotokohta ja aluskate yleensä Vesikate Läpiviennit Sadevesijärjestelmä Kattoturvatuotteet Lähteet YHTEENVETO JA KORJAUSTOIMENPITEET Yhteenveto Korjaustoimenpiteet Kustannusarvio KUVASIVUT... 10

3 3(31) 1. YLEISTÄ 1.1 Työn tilaaja As. Oy Juhannusrinne c/o Matinkylän Huolto Oy Matinkatu ESPOO 1.2 Yhteyshenkilö Projektipäällikkö Markku Kuusjoki gsm: Kohteen tiedot As. Oy Juhannusrinne, Parolantie 3, Espoo 1.4 Tutkimuksen suorittaja Jaakko Suvinen 1.5 Tutkimuksen ajankohta ja sää Poutaa, lämpötila +0,6 C ja suhteellinen kosteus 79 %. 1.6 Tutkimuksen sisältö Kuntotutkimus perustui saatavilla olleisiin vanhoihin suunnitelma-asiakirjoihin, paikan päällä tehtyihin silmämääräisiin havaintoihin ja tilaajan antamiin ennakkotietoihin. 1.7 Käytetyt mittarit Pintakosteusmittari, Exotek Instruments MC 160SA Lämpötilan- ja kosteuden mittari, Testo Rajaukset kohteessa -

4 4(31) 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kiinteistö Tarkastettu kohde on 1984 valmistunut kiinteistö, joka koostuu viidestätoista (15) paritalosta ja yhdestä (1) erillistalosta. Neljä(4) taloista on kaksikerroksisia ja loput yksikerroksisia. 2.2 Vesikattorakenne (pääpiirustuksen mukaan) Yläpohjarakenteena on käytetty seuraavaa rakennetta: Katelevy Ruoteet 50x100 mm, k 1100 Muovikartonkinen aluskate (panssari) Kattokannattajat(NR-ristikot) 45 x120 mm, k 900 Yläpohjan tuuletustila Yläpohjan eristeet mm ( mm, talot M-P) Höyrynsulku Harvalaudoitus (ontelolaatta, talot M-P) Kipsilevy 2.3 Vesikate Kiinteistön vesikatteena on kuitusementtilevy (varttikate). Kattojen kaltevuus on 1:5. Vesikattojen pinta-ala on noin 4250 m2, josta varastokoppien osuus on noin 270 m2 ja autokatosten noin 360 m Sadevesijärjestelmä Sadevesien poisto on toteutettu vesikaton ulkopuolisin 5 kantikkain riippuvesikouruin, joissa on ulkopuoliset kannakkeet. Syöksytorvet ovat malliltaan kantikkaat 75x100 mm. Sadevesijärjestelmä on uusittu muutama vuosi sitten. 2.5 Läpiviennit Katoilla on IV- hormeja, viemärin tuuletusputkija ja kattoluukkuja. Muutamalla katolla on myös tulisijan hormi ja lisäksi P-talon katolla on antenniputki. 2.6 Kattoturvatuotteet Vesikatoille kulku on järjestetty rakennusten päätyihin asennettuja talotikkaita pitkin. Katoilla ei ole kattosiltoja, lapetikkaita eikä lumiesteitä laisinkaan. 2.7 Taustaa Tilaajan antamien ennakkotietojen perusteella vettä oli vuotanut tuulisen ja sateisen viikonlopun aikana huoneiston G 13 kirjastohuoneiston sisäkatosta ulkoseinälinjan läheltä. Vuoto oli lakannut sunnuntaina, kun sade ulkona lakkasi. Vesivuodon aiheuttajaa oli tutkittu Matinkylän Huollon toimesta , josta on laadittu muistio. Muistiossa todettiin seuraavaa: sisäkatossa havaittiin halkeama, jonka ympärillä oli kohonneita kosteusarvoja vesikatolla ja yläpohjassa ei havaittu poikkeamia julkisivussa olevan tiilimuurauksen ja puupaneelin yhdistävä katkaisupelti on puutteellinen

5 5(31) 3. HAVAINNOT JA KOMMENTIT 3.1 Tuuletus ja yläpohjan rakenteet Kiinteistön yläpohjan rakenne on kattotyypille tyypillinen, tuuletettavaksi suunniteltu loiva varttikatto. Kuva 2. Piirros 1 Kattojen tuuletuksen sisäänottoaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa juuri ja juuri 2 promillen sääntöä(taulukko 1), mutta poistoilma-aukot ovat liian pienet. Kuvat 3-4. Koska aluskate on asennettu harjalta umpeen, niin poistoilma pitäisi huolehtia päätysäleikköjen tai alipainetuulettimien kautta. Kuva 5. Taulukko 1.

6 6(31) Yläpohjan puutavara on hyväkuntoista ja eristepaksuus vastaa pääosin ilmoitettua. Muutamassa talossa eristeet on painunut yläpohjassa liikkumisen vuoksi. Eristeissä on näkyvissä hiirien aiheuttamia kulkureittejä. Kuvat 6-8. Huoneistojen välisissä osastoivissa palokatkoissa on pieniä puutteita, lähinnä Gyproc levyjen osalta. Kuvat Huoneiston G 13 vuotokohta ja aluskate yleensä Huoneiston G 13 kohdalla takapihan räystäälle oli asennettu muovia. Yläpohjassa oli näkyvissä uusittuja yläpohjan eristeitä. Kuvat Huoneiston kohdalla olevat aluskatteet ovat vettyneet vuosien saatossa ja menettäneet muotonsa monin paikoin. Kuva 13. Niiden keskinäinen limitys on puutteellinen, eikä vastaa enää valmistajan ohjeita.(piirros 2) Vaikka varttilevyjen valmistaja suosittelee kartonkisen aluskatteen käyttöä, niin kokemus on osoittanut sen heikkouden, niin kuin tässäkin katossa on nähtävissä. Piirros 2. Katon harjalla, harjakappaleiden ja kattolevyjen välissä ei ole käytetty tiivistettä (piirros 3), jolloin kaikki roskat ja vesi pääsee tuulella aluskatteiden päälle. Kuva 14. Piirros 3.

7 7(31) Roskat tukkivat osittain veden vapaata virtaamista aluskatteen päällä ja näin lisäävät myös aluskatteen vettymistä ja rikkoutumista. Asia korostuu, koska aluskatteen ja ruoteiden välissä ei ole käytetty tuuletusrimoja. Kuva 15. Aluskate on repeytynyt muutamasta kohtaa eri rakennusten katoilla. Lisäksi kaikkien läpivientien (iv-hormit, tuuletusputket ym.) kohdalla aluskate on puhkaistu, eikä liitosta ole tehty tiiviiksi. Tästä seuraa se, että kovalla tuulella veden päästessä harjalta aluskatteen päälle, se etenee esteettä yläpohjan rakenteisiin. Kuvat Vesikate Vesikattojen kaltevuus katemateriaalin suhteen on suosituksiin (taulukko 2) nähden aivan rajoilla. Kuva 19. Koska katelevyt ovat valmistuneet ennen vuotta 1989, niissä on suurella todennäköisyydellä käytetty sidosaineena asbestia, jolloin niiden huolto- sekä purkutöissä pitää käyttää asianmukaisia suojavarusteita. Taulukko 2. Tutkimuspäivänä katelevyt olivat osittain kuurassa, mutta näkyviltä osin itse levyt ovat tyydyttävänkuntoisia. Yhtään halkeamaa en löytänyt, mikä onkin aika tyypillistä tämän ikäluokan levyissä (asbestilevyt kestävät paremmin, kuin nykyiset.) Levyjen pinnassa esiintyy vähäisissä määrin kasvustoa ja lisäksi levyjen väripinta on kulunut osittain pois. Kuva 20. Levyjen kiinnityksessä on käytetty kierrenauloja, jotka ovat osittain nousseet ylös. Ylösnousseiden naulojen alla olevat tiivisteprikat eivät enää tiivistä kiinnitysreikiä. Kuva 21. Osa rakennusten sekä autokatosten katoista on hyvinkin roskaisia. Katolla olevat roskat sekä sammal pitävät ko. alueet pidempään märkänä, joka heikentää katelevyjä. Kuvat Lähes kaikilla yksikerroksisilla katoilla on ylimääräistä tavaraa. Irrallisilla katelevyillä ja muilla tarvikkeilla on todennäköisesti suojattu huoneistojen ja varastokoppien välinen aukko sateelta. Irralliset tavarat vaarantavat alla olevat ihmiset, jos lumet liikuttavat niitä. Myös veden virtaus vesikouruihin näillä alueilla on osittain estynyt. Kuva 24.

8 8(31) 3.4. Läpiviennit Kaikissa läpivienneissä on käytetty tehdasvalmisteisia valmiiksi katteen muotoon prässättyjä muovisia juurikappaleita. Kattoluukkujen alakehyksistä puuttuvat tukipuut, jolloin ne vaurioituvat niihin varatessa painon yläpohjaan mennessä. Luukuista puuttuvat myös kiinnitysketjut. Kuva 25. Aluskatteen liitos on tehty virheellisesti, jolloin vesi pääsee raosta yläpohjaan. Kuva 26. IV-hormien vierellä oli jäätynyttä vettä. Kannen avauksen jälkeen havaittiin, että hormista puuttui ns. välikansi, joka estäisi kondensoituneen veden pääsyn hormin eristeisiin. Kuvat Hormien ja kattoluukkujen yläpuolelta puuttuvat taustakaadot, joita ei ole voitu tehdä käytettäessä tehdasvalmisteisia läpivientikappaleita. Läpivientien taakse kertyy roskia. Kuva 30. Muutama tulisijan hormi on asennettu väärin käyttämällä kaulusta, joka on limiliitoksella ns. vastakarvaan veden virtaukseen nähden. Kuvat Viemärin tuuletusputkien juurista puuttuvat lämpömanttelit, jotka estävät jäätymisen aiheuttamaa vauriota. Kuva 33. P-talon katolla olevat antenniputkien juurien läpivientikaulukset ovat toteutettu huonosti. Kuva Sadevesijärjestelmä Vesikourut on toteutettu harvinaisen siististi. Kourun kulmat on viimeistelty hyvin ja lisäksi kouruissa näytti olevan riittävät kaadot. Kuvat Osassa kouruista oli runsaasti roskia, jotka estävät veden vapaata virtausta. Kuva 37. Syöksytorvet ovat hyväkuntoiset. Auenneita takasaumoja ei havaittu. Torvien ulosheittäjät ovat asennettu pääsääntöisesti oikealle korkeudelle. Kuva Kattoturvatuotteet Talotikkaiden asennuskorkeus on määräysten mukainen. Kuva 39. Tikkaisiin on asennettu räystästuet, jotka tukevoittavat tikkaita huomattavasti. Tuet pienentävät myös jalkojen kiinnityspisteiden kuormitusta. Tikkaiden yläkaaret on kiinnitetty kattoon käyttäen kattosillan alusrautaa. Kaarien kiinnitys oli pääsääntöisesti kunnossa, mutta parissa kohdassa kiinnitysruuvit oli korkannut irti. Kuvat L-talon seinätikkaiden paikka on väärä, koska katolle siirtyminen tapahtuu vaarallisesti. Piipun kylkeen asennettu lautasantenni estää suoran poistumisen, joten katolle menijä joutuu siirtymään yläkaarien ulkopuolelta katolle. Kuva 42. Kiinteistön katoilta puuttuvat kattosillat ja lapetikkaat kokonaan. Kuva 43. (Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie. Kattokulkutien eri osien etäisyys toisistaan on enintään 400 mm.) Kattosilta olisi hyvä asentaa koko rakennuksen matkalle, mikä olisi hyvä tapa esim. vesikourujen puhdistuksen ja mahdollisen lumen pudotuksen kannalta. Katoilta puuttuvat myös lumiesteet kokonaan. Tarve on lähinnä M-P talojen sisäänkäyntien puolelle. Kuva 44. (Lumieste tarvitaan katolla karkeapintaisella katteella, kun katto on jyrkempi kuin1:4 ja sileäpintaisella katteella, kun katto jyrkempi kuin 1:8.)

9 9(31) 3.7 Lähteet 1. Vesikaton kaltevuudet, katteen valinta RT Varttikato, asennusohjeet, Cembrit Oy 3. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL RakMk Kosteus, C2 5. RakMK Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus, F2 6. Vesikaton turvavarusteet, RT Rakennusten suojapellitykset, RT Metalliset sadevesijärjestelmät, RT RakMK Rakennusten paloturvallisuus, E1 4. YHTEENVETO JA KORJAUSTOIMENPITEET 4.1 Yhteenveto aluskatteet ovat huonokuntoiset ja niiden liitos läpivientien on huono yläpohjan tuuletus on puutteellinen yläpohjan eristepaksuus on nykymääräyksiin nähden pienehkö palokatkoissa on puutteita vesikatot on toteutettu minimikallistuksin katemateriaalin nähden katelevyt ovat kokonaisuutena vielä tyydyttävänkuntoiset kiinnitysnaulat ovat osittain löystyneet kattojen harjalinja on tiivistämättä osalla katoista on huomattavasti roskia kattoluukuista puuttuvat tukipuut iv-hormeista puuttuvat välikannet muutama läpivienti on liitetty varttilevyyn virheellisesti tuuletusputkista puuttuvat lämpömanttelit sadevesijärjestelmä on hyväkuntoinen osassa kouruista on roskaa rakennuksista puuttuvat kattosillat, lapetikkaat ja lumiesteet kokonaan 4.2 Korjaustoimenpiteet Katon uusinta ei olisi vielä tarpeen varttilevyjen tyydyttävän kunnon vuoksi, mutta jos vesivuodot halutaan varmuudella kuriin, niin aluskate täytyy uusia. Aluskatteen uusinta ilman levyjen poistoa ei onnistu, jolloin ei vanhoja levyjä ole kustannustehokasta laittaa takaisin paikoilleen. Jos kattoremonttia halutaan siirtää, voidaan vesivuodon riskiä pienentää merkittävästi asentamalla harjalinjaan tuulettuva tiiviste. (piirros 3) Yläpohjan tuuletusta voidaan parantaa asentamalla säleiköt (piirros 1) päätykolmioihin tai alipainetuulettimet harjalinjaa. 4.3 Kustannusarvio Vesikatteen uusinta maksaa (Alv 22%), toteutusratkaisuista riippuen. Harjatiivisteen ja tuuletussäleikköjen asennus maksaa noin (Alv 22%). Porvoossa Jaakko Suvinen