Kehitysehdoituksia Tervareitistölle

Transkriptio

1 Kehitysehdoituksia Tervareitistölle LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN OPISKELIJAT PSK-AIKUISOPISTO Haurinen LYO syyskuuta 2016

2 Johdanto Tervareitistö on Oulun Sankivaarasta Rokualle menevä reitti, jonka kesälinjaus on 100 kilometriä pitkä. Se kulkee kolmen kunnan alueella ja on perustettu Muhoksen kohdalla on valittavana myös vaihtoehtoinen reittilinjaus, joka käy kuntakeskuksessa. Luonto- ja ympäristöalan opiskelijat kartoittivat Tervareitistöä opiskelijaprojektin tiimoilta Projektin tarkoitus oli kartoittaa reitin kunto, vaaranpaikat ja varustetaso sekä reitin maisemalliset, että kulttuurilliset kohokohdat. Reitti kuljettiin viidessä noin 20 kilometrin osassa ja vaihtoehtoisesta kohdasta kartoitettiin pohjoinen eli Lemmenpolkua pitkin kulkeva linjaus. Tervareitistö kulkee vaihtelevassa maastossa ja näyttää kulkijalle mahtavasti koko pohjoispohjanmaalaisen luonnon moninaisuuden. Sen varrella on myös paljon esihistoriallisia paikkoja, kulttuuri- ja luonnonhistoriaa. Tervareitistö on vähän tunnettu reitti, mutta se ansaitsisi parempaa tunnettavuutta. Se toisi reitille lisää kulkijoita ja näin ollen myös pusikoituminen, joka paikka paikoin reitillä on nähtävissä, hidastuisi. Kokonaisuutena reitti kaipaa ehostusta mm. pitkospuiden korjausta ja reittimerkkien uudelleen maalausta tai kiinnittämistä. Lisäksi sen varrelle kaivataan lisää levähdys- tai taukopaikkoja sekä vesipisteitä km: Sankivaara Ylikiimingintie a) Reitin aloituspisteen sijainti Sankivaaran golfkentän reunalta on vaikeasti löydettävissä. Tarkkaa infoa reitin alkupisteestä ei juuri löydy internetistäkään, ja painettu kartta on liian suurpiirteinen, jotta reitin aloituspaikalle voisi suunnistaa. b) Pitkokset Sanginjoen ylityksen jälkeisen pellon takana huonokuntoiset c) Reitti kulkee enimmäkseen selkeitä polkuja ja reitti on hyväkuntoinen, reittimerkkejä on sopivasti. Taukopaikkoja ensimmäisen 20 kilometrin matkalla on Pilpajärvellä ja Pilpakankaalla, mutta niistä puuttuvat puuceet. Nuotiopaikkoina ne ovat kuitenkin hyväkuntoisia ja suht helposti huollettavissa. d) Matkalammella voisi olla pitkoksilla levähdyspaikka. e) Ennen Kallioselän autiotupaa pitkosten päät märissä kohdissa on myllätty pyörillä kävely kelvottomiksi. Kävelijä ei pääse kuivin jaloin pitkoksille. Kaipaisi pitkosten pidennystä. f) Kallioselän autiotuvalla on hyvä taukopaikka Tervareitin varrella. Se on reitin ainoa yöpymistupa. Kallioselältä löytyy tuvan lisäksi nuotiopaikka, puucee, sauna ja kota sekä vesipiste (lähde). g) Reitti Kallioselältä Ylikiimingintielle (834) on osin huonokuntoinen. Reitti vaatisi raivaamista ja maiseman siistimistä km: Ylikiimingintie Halinsaari a) Puuceet puuttuvat Tervajärveltä, Matkajärveltä ja Halinsaaresta. Nuotiopaikkoina ne ovat kuitenkin hyviä taukopaikkoja reitin varrelta. Käymälät lisäisivät niiden SIVU 1

3 käyttömukavuutta ja vähentäisivät luontoon kohdistuvaa jätekuormitusta. Tervajärven laavu ongelmallinen sijainnin vuoksi, sillä se on saavutettavissa lähinnä jalkaisin. Matkajärvelle ja Halinsaareen pääsee joko autolla tai mönkijällä huoltoa varten. b) Ylikiimingintieltä lähtevän metsätien päässä on sora-alue, johon kertyy vettä. Sen ylitys on hankalaa, koska siinä ei ole pitkoksia. Nyt siinä on laitettu kävelijöiden toimesta pieniä rankoja, mutta se ei ole riittävä. c) Polttopuita ei ole Tervajärvellä eikä Halinsaaressa (käyntikerralla). d) Osin reitti vaatii risukoiden raivaamista. Mm. ennen Korkalonvaaraa pitkospuut ja/tai polku peittyy vitikkoon sekä nokkoskasvustoon. e) Korkalonvaarasta lähdettäessä reitti menee vähän hukkaan ja löytyy vähän matkan päästä Monttaan päin (Korkalonvaaran jälkeen reitti myös jakautuu kahteen vaihtoehtoon, tämä ei selkeästi näy tien varressa), kunnes taas häviää talojen välissä (pohjoinen reitti). f) Pyhäkosken voimalaitoksen puuceet kaipaa ehostusta, vaikka ovatkin ihan toimivat. g) Pitkospuut ennen Halinsaarta voivat olla todella liukkaan, koska niille on kertynyt paljon pudonneita lehtiä yms. h) Ylikiimingin tien ylitys paikka olisi luonnollinen välilähtöpaikka, mutta se on autoilijoille huonosti merkitty, lisäksi siinä kohtaa ei ole kunnollista pysäköintipaikkaa. Talvireitin vastaava kohta merkitty autoilijoille hyvin ja sieltä löytyy pysäköintipaikka. Halinsaari - Pällin voimalaitos a) Reitti kulkee pääsääntöisesti ajotien vartta. b) Pällissä uimarannalla on huonokuntoinen puucee. Vaatii kunnostusta km: Pällin voimalaitos Utajärvi (junaradan ylityskohtaan asti): a) Lääväsuolla on pitkoksia veden alla; pahemmin keväisin ja syksyisin, mutta keskellä kuivaa kesähellettäkin osa pitkoksista on veden alla. b) Lääväsuon 8 km:n osuudelle olisi hyvä saada levennys- ja levähdyspaikka; siellä ei ole mitään kohtaa missä evästellä tai jossa ryhmä voisi esim. kuunnella opastusta. c) Sotkajärven / Kivijärven kinttupolun risteyksen jälkeen (n. kohdassa WGS84: lat , lon ) reitti menee täysin pusikkoiseksi (nokkosta ja vadelmapuskaa) ja häviää. Seuraavassa karttajäljessä on ko. kohta toisesta suunnasta tullessa; se kulkee pellonviertä, mutta reittimerkkejä ei ole, ja sitten reitti sukeltaa nokkos- ja SIVU 2

4 vadelmapusikkoon. Pellonreunassa ei ole varsinaista polkua lainkaan, vaan reitti on multainen, savinen ja erittäin hankala kulkea. Lisäksi kulkija ei voi edes olla varma, missä reitti varsinaisesti menee. d) Sotkajärven laavu kannattaisi ehkä poistaa kartasta/esitteestä; se on niin huonossa kunnossa ja poikkeaa niin pitkälle reitiltä. e) Utajärvi/kohta, missä reitti ylittää Vaalan tien ennen Saviniemeä Merilän uimaranta/laavu: Tämän karttajäljen alku- (ja paluupisteestä) Muhokselle päin lähdettäessä (katso karttajälki ja kuva) on kohta, jossa reitti menee pellonreunaan ja sitten pusikkoon. Reittimerkit häviävät myös. Huom! Kuva on otettu kesäkuun alussa; elokuun alkuun mennessä pusikko on yli metrin korkuista. f) Pian Vaalantien ylityksen jälkeen (Muhokselta Utajärvelle päin mennessä) on kohta, jossa pitkokset ovat olleet jo pari kesää todella huonossa kunnossa, ja pusikoituneet (kuva otettu suuntaan Utajärvi-Muhos, ts. pohjoinen on ylhäällä). SIVU 3

5 g) Saviniemessä reitin varsi on avohakattu ja maisemat ovat rujoja. h) Penkkatiellä reitti häviää parissa kohtaa (mm. Saviniemen päässä) joko pitkään pusikkoon/kelkkareitille. SIVU 4

6 i) Kylän jälkeen ennen Utasta kohta, jossa reittimerkit häviävät pusikkoon, n. Kohdassa WGS84: lat , lon j) Penkkatieltä Utasen kohdalle saavuttaessa ja linjalle jatkaessa reitti häviää; merkit ovat pajukossa jota voisi varmaan vähän raivata. k) Utasen jälkeen on todella vaarallinen tie 22:n ylitys (100 km/h-rajoitus), jolle nyt ei paljon voi tehdä, paitsi että esitteen karttaan se kannattaisi ehkä merkitä jollain vaaran merkillä. SIVU 5

7 l) Ylityksen jälkeen linjalta poistumisen jälkeen reittimerkki on ollut kaatuneena maahan pitkään (en tiedä onko tänä kesänä korjattu). m) Todella isoja avohakkuita; myös reittimerkkejä tällä kohtaa hävinnyt. n) Utaselle olisi hyvä saada taukopaikka. Laavu, tulipaikka ja puucee palvelisi hyvin patikoijia ja mahdollisesti myös kalastajia km: Utajärvi (junaradan ylityskohta) Rokua a) Junaradan ylityskohdassa voisi olla isommat varoitusmerkit ja esim. pyöräilijöille kiertopuomit, jotta radalle ei pääsisi kulkemaan hidastamatta. b) Matkajärven pohjoispuolella kesä- ja talvireitit erkaantuvat toisistaan. Näiden kyltitystä voisi selkeyttää. c) Matkajärven ja Vähäjärven välillä kesäreitti kulkee hiekkatietä taimikossa. Pohjoisesta päin tultaessa reitin käännös risteävälle tielle jää herkästi huomaamatta, koska reittimerkki peittynyt kasvaneeseen taimikkoon. d) Vähäjärven rannalla on uimaranta pukukoppeineen, mutta kunnollinen nuotiopohja istuimineen lisäisi paikan varustetasoa taukopaikkana reitin varrella. Myös puucee lisäisi taukopaikan viihtyisyyttä. Ranta on helposti saavutettavissa huoltoa varten autolla. e) Ahmasjärven rannalla sijaitsevan Seurantalon pihapiiristä löytyy avoin laavu sekä puucee. Nämä ovat kuitenkin huonokuntoiset, mutta huollettuina palvelisivat hyvin Tervareitistön käyttäjiä. SIVU 6

8 f) Seurantalon jälkeen kesäreitti kulkee Ahmasjärveä ympäri pitkin Ahmasjärventietä (18606). Reittimerkit tienlaidassa harvakseltaan. Reitti poikkeaa tieltä ennen Räisälää ja suuntaa kohti Ahmaksen kalevalaista perinnekylää. Tässä reittimerkitys saisi olla näkyvämmin ja tiheämmässä, muutoin reitiltä voi harhautua. g) Perinnekylän jälkeen reitti ylittää Ahmastien (8293) ja jatkuu peltotietä Roinilan ohi kohti Keisarintietä. Reittimerkit ovat haalistuneet ja niitä on liian harvassa, ilman tarkkaa tietoa suunnasta oikeaa reittiä ei välttämättä tunnista. h) Keisarintietä reitti jatkuu noin 200 metriä (reittimerkkejä harvassa puissa tien sivussa) ja kääntyy sen jälkeen huomaamatta oikealle Tolppakaarron suuntaan. Ensimmäinen merkkitolppa on liian kaukana metsän puolella ja sille ei mene selkeää polkua. i) Tolppakaarrossa reittimerkit kuitenkin loppuvat ja polku katoaa, koska alueella on tehty taimikon harvennustöitä ja reitti on peittynyt ja merkkipuita kaadettu. Polkua on siis liki mahdoton seurata tässä kohtaa reittiä. Alue vaatisi raivausta ja uusia reittimerkkejä. Olemme nimenneet tämän kohdan leikkisästi Bermudan kolmioksi, sen verran siellä on tiettävästi kulkijoita harhaillut. Taimikon jälkeen Tolppakaarrosta etelään päin polku jatkuu suorana ja hyväkuntoisena Rokuan suuntaan. j) Rokualla Kirvesjärven kodalta lähtien Tervareitti kulkee samoja polkuja muiden patikkareittien kanssa. Tervareitti on merkattu puihin oransseilla täplillä, mutta suuntakylteissä Tervareittiä ei mainita. Reitiltä voi siis eksyä, mikäli seuraa vain tekstikylttejä eikä huomaa etsiä täplämerkkejä puista. Rokualla polut kuitenkin hyväkuntoisina ja Kirvesjärven kota hyvä taukopaikka. k) Rokua Health & Span edustalla polkujen risteys, josta oikea suunta kohti Rokuanhovia lähes mahdoton havaita. Tekstikylteissä ei edelleenkään mainintaa Tervareitin kesäreitistä ja seuraava Tervareitti-tolppa aivan liian kaukana risteyksen jälkeen. SIVU 7

9 l) Reitti kylpylältä opastuskeskus Supalle jatkuu hyväkuntoisia teitä ja kuntopolkuja, mutta matkan varrelta on kaatunut todella monta merkkitolppaa. Etenkin opastuskeskuksen ympäristössä lojuu kaatuneita tolppia. Kuvassa kaksi kaatunutta tolppaa. Ensimmäinen ennen suojatietä ja toinen Supan liittymässä. SIVU 8

10 m) Opastuskeskuksen jälkeen Tervareitin kesäreitti jatkuisi asfalttitietä pitkin Rokuanhoville, mutta lähin reittimerkki on vaikeasti havaittavissa tien vierellä mäen jälkeen. Muut patikkareitit Supan luota ohjataan kuntopolulle, joka seurailee tietä metsän puolella Rokuanhoville asti. Suosittelisimme Tervareitinkin siirtämistä kulkemaan muiden reittien kanssa polkua pitkin. n) Reitti päättyy Rokuanhovin takana mäen päälle oleville infotauluille. Rokuanhovin ollessa auki se palvelee reitin käyttäjiä taukopaikkana. o) Myös hiihtostadionin laavu on mainio evästelypaikka, tosin puita siellä ei ole ja vessa puuttuu (Rokuanhovin ollessa kiinni.) Yhteenveto Kaikkinensa reitti vaatii pientä ehostusta, jotta olisi mukava kulkea. Raivauksella, reittimerkkien ja pitkosten uusimisella tekisi jo ihmeitä. Huippureitiksi se saataisiin muutamalla lisätaukopaikalla ja parilla vesipisteellä sekä puuceiden lisäämisellä. Tällaisille lähiretkeilyreiteille on koko ajan enemmän kysyntää. Oppilaiden tekemän kyselyn tuloksena (Pohjois-Suomen Erämessut 2015) suurin osa ei tiennyt tästä reitistä ollenkaan. Parempi palvelurakenne tuo enemmän kulkijoita ja siten myös reitti pysyy parempana. Lisänä uudistettu kartta reitistä toisi ihmiset helpommin reitille. Tämän hetkisellä kartalla ei maastoon voi lähteä. Tänä vuonna reitille jo järjestettiin asiakaspalveluita (Tervapatikka) ja tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää niitä enemmänkin ja tuoda myös kansainvälisiä asiakkaita reitistölle. Tämä vaatii parempaa infraa, koska kv-asiakkaat ovat vaativampia kuin pääsääntöisesti kotimaiset. Toivomme, että tästä selvityksestä on kunnille apua ja näin saataisiin hieno reitti käyttökuntoon sekä suurempaan suosioon. SIVU 9