Virtaa ja elinvoimaaseuroihin (VIRE) kehittämishanke

Transkriptio

1 Virtaa ja elinvoimaaseuroihin (VIRE) kehittämishanke

2 1

3 Hakijan yhteystiedot Pohjois-Karjalan Liikunta ry Rantakatu 35, Joensuu Kehittämishankkeen nimi ja kesto Virtaa ja elinvoimaa seuroihin (VIRE) -kehittämishanke Kehittämishankkeen toiminta-aika on Hankeidea lyhyesti Kehittämishankkeen tarkoituksena on edistää urheiluseurojen ja muiden liikuntaa tarjoavien yhdistysten toimintaa, osaamista, yhteistyötä ja liikuntapalveluita Keski-Karjalan Leaderin (Jetina) toiminta-alueen kunnissa ja täten lisätä maaseudun elinvoimaisuutta lisääntyneen toiminnan kautta. Hanke kohdistuu noin 20 urheiluseuraan ja 40 muuhun paikalliseen vapaaehtoistoimintaa järjestävään yhteisöön (esim. kyläyhdistykset, kansanterveysjärjestöt, marttayhdistykset), joilla on halua verkostoitua hankkeen kautta yhteiseen toiminnan suunnitteluun. Tämän paikallisen verkoston ytimessä toimivat urheiluseurat, joihin hankkeen palvelut pääosin kohdistuvat. Kukin seura saa hankkeelta vuoden aikana 3-4 seurakonsultointia ( á 3h), 4 kuntakohtaista seurojen yhteiskoulutusta ( á 3h), sekä seuratoiminnan pitkäjänteistä toimintaa ajatellen jonkin hankkeen aikana yhdessä suunnitellun kirjallisen tuotoksen esim. toimintakäsikirjan. Lisäksi mukana olevat seurat ja muut yhteisöt saavat näkyvyyttä toiminnalleen hankkeessa toteutettavien liikunnallisten kylätapahtumien (yht. 10 kpl) ja kuntakohtaisten tapahtumien (3kpl) avulla. Yhteisiä tapahtumien suunnittelupalavereja pidetään 2-4 kpl per tapahtuma (á 3h). Seurojen saamien palvelujen koko kuvaus löytyy liitteestä 1. Hankekokonaisuuden kuvaus. 2. Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali) Pokali on maakunnallinen liikunnan ja urheilun asiantuntija-, kehittämis-, ja yhteistyöjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen. Pokalin toiminta ulottuu maakunnan kaikkiin kuntiin. Toiminnan keskeisiä toimenpiteitä ovat lasten ja nuorten liikunta, aikuisliikunta, seuratoiminta, erilaiset liikuntatapahtumat ja liikunnan edunvalvonta. 3. Kehittämishankkeen tausta ja tarve Tarve VIRE hankkeen kaltaiselle toiminnalle on syntynyt erityisesti kuntien ja liikuntaseurojen toiveista ja tarpeista. Liikunnalla ja urheilulla on merkittävä rooli ihmisten kokonaisvaltaisen viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vastaavasti liikuntaseuroilla on merkittävä rooli paikallisten liikuntapalveluiden tuottamisessa yhteistyössä kunnan ja yksityisen sektorin liikuntapalvelutuottajien kanssa. Vapaaehtoistoiminta on haasteiden edessä. Vapaaehtoistoimijat ikääntyvät ja nuoria halutaan mukaan toimintaan. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja uutta osaamista entisten toimintamallien sijaan. Tämä vaatii usein seuroilta taloudellista lisäresurssia. Valitettavasti tätä lisäresurssia kaikilta seuroilta ei löydy. Sitoutuminen vuosikausiksi seuratoimintaan ja ohjaustehtäviin on vähentynyt. Yhä useampi ohjaaja haluaa taloudellista korvausta työstään, asiakkaat ja jäsenet odottavat laadukkaampia palveluja. 2

4 VIRE hanke tarjoaa työkaluja ja osaamista seuroille juuri näihin yllä oleviin haasteisiin. Hankkeen kautta saatavat konkreettiset ja henkiset työkalut: innostuminen ja yhdessä jaksaminen, sekä uudet toimintamallit takaavat, että kunnissa on vireitä ja toimivia liikuntaseuroja myös jatkossa. 4. Kuntayhteistyö / kumppanit Hankkeessa ovat mukana myös Keski-Karjalan kunnat, jotta paikallisuus ja seurojen toiminta hankkeessa saavat myös kunnassa näkyvyyttä ja hyväksynnän. Kunnat otetaan mukaan yhteiseen toiminnan suunnitteluun. 5. Pokalin aikaisempien seurahanketoimintojen ja tutkimusten tuloksia Aikaisempien Pokalin seurakehityshankkeiden tuloksista selviää, että urheiluseuroilla on kehittämistarpeita laajalla skaalalla: pitkän aikavälin strategiatyössä, varainhankinnassa ja yritysyhteistyössä, viestinnässä ja markkinoinnissa, kuntayhteistyössä, vapaaehtoisten mukaan saamisessa ja kouluttamisessa, ohjaajien ja valmentajien mukaan saamisessa ja kouluttamisessa sekä johtokunta- ja hallitustyöskentelyssä. Voidaan myös todeta, että pohjoiskarjalaiset seurat ovat valtaosin pieniä ja keskikokoisia. Suurin osa pienistä seuroista on jäsenistöltään alle 20 henkilön suuruisia. Tämä osaltaan tarkoittaa, että taloudelliset ja fyysiset mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen useilla seuroilla ovat omin voimin lähes olemattomat. 6. Kehittämishankkeen tavoitteet Hankkeen antamat suorat tukitoimenpiteet (seurakonsultoinnit, koulutukset ja tapahtumasuunnittelut) ovat yksittäistä seuraa kohden vuositasolla tuntia. Tarkempi kuvaus ja määrät löytyvät liitteestä 2. Hankkeen toteuttamisprosessi. Kehittämishankkeen tavoitteita ovat: - yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin vahvistaminen, liikuntatapahtumien avulla seuratoiminnan elinvoimaisuus ja yhteistoiminta lisääntyvät maaseudulla - pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus toiminnassa lisääntyvät; kehittämishankkeen kautta saadaan uusia tekijöitä ja uusia toimintamalleja, joiden kautta seuratoimijoiden yleinen jaksaminen, innostus ja motivaatio kasvavat - kehittämishankkeen kautta toimitaan noin 20 urheiluseuran ja 40 yhdistyksen kanssa (esim. kyläyhdistykset, kansanterveysjärjestöt, marttayhdistykset) : yhteistyöverkostot ja käytännön yhteistyö lisääntyvät niin paikallisella kuin seutukunnallisellakin tasolla - kehittämishankkeen kautta toteutetaan 10 seurojen ja muiden yhdistysten järjestämää liikunnallista kylätapahtumaa ja kolme kuntakohtaista tapahtumaa 3

5 7. Toimenpiteet Toimenpiteet koskevat kaikkia hankkeeseen osallistuvia seuroja ja liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä. a. Seurakonsultointi Seurakohtainen kehittämistarpeen kartoitus: Webropol-kysely nykytilasta ja kehittämistarpeesta. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden kannalta on äärimmäisen tärkeää saada tuoretta tietoa seuran nykytilasta ja kehittämistarpeista. Seuratoiminnan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (mm. uusi järjestörakenne ja kuntien avustuksiin tapahtuvat muutokset) ovat tällä hetkellä todella nopeita. Kehittämistarpeet muuttuvat vuosittain. Webropol-kysely kehittämistarpeista lähetetään hallituksen lisäksi jäsenistölle, jolloin saadaan laaja ja yksityiskohtaisempi näkemys kehittämistarpeesta. Lisäksi kyselyn voi räätälöidä sidosryhmille. Hankekoordinaattorin seurakäynnit: Seurakäyntien aikana seuralle tehdään räätälöity kehittämissuunnitelma. Hankekoordinaattori ja seuran toimihenkilöt laativat yhdessä tämän suunnitelman. Suunnitelman pohjalta syntyy esim. seuran toimintakäsikirja, jonka kautta helpotetaan seuran toimintojen kehittämistä jatkossa. Hankekoordinaattorin seurakäyntejä tehdään 3-4 kpl per seura. Seurakäyntien ja konsultoinnin yhteydessä voi luonnollisesti nousta esiin seurakehittämiseen liittyviä seurojen omia Leader -hankeajatuksia. Tässä VIRE hanke auttaa ja opastaa seuroja omalta osaltaan eteenpäin, jotta nuo ajatukset myös päätyisivät hakemuksiksi saakka. b. Osaamisen kehittäminen Kehittämishankkeen aikana järjestetään koulutusta kuntakohtaisesti neljästi vuodessa, eli hankkeen aikana yhteensä kahdeksan kertaa. Koulutusten tavoitteena on seuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen, eli pääkohderyhminä ovat seurajohto, valmentajat ja ohjaajat sekä nuoret. Koulutuksen aiheina voivat siis olla mm. talous, hallinto, viestintä, talkootoiminnan tai valmennusjärjestelmän kehittäminen, nuorten järkkää tapahtuma jne. Hankekoordinaattori vastaa näistä koulutuksien vetämisestä tai järjestää niihin asiantuntijan kouluttajaksi. Tilojen salliessa koulutukset voivat olla avoimia tilaisuuksia. Koulutusten kesto on yleensä 2-3 tuntia, jolloin sitä pystytään järjestämään arki-iltoina. Koulutukset rakennetaan vuorovaikutuksellisiksi, joissa koulutettavat pääsevät itse pohtimaan oman seuransa tilaa ja kehittämistä. Myös aiheet ja sisällöt/toimenpiteet räätälöidään mahdollisimman seurakohtaisiksi. Hankkeen päätteeksi suunnitellaan yhdessä seuran kanssa loppuseminaari, jossa vedetään yhteen hankkeen anti. Loppuseminaarissa myös julkaistaan seuran kanssa yhdessä tehty toimintakäsikirja 4

6 tai vastaava opas seuran jatkotoimintaa ja kehittämistä varten. Kirjallinen opas on räätälöity aina kunkin seuran tärkeimpiin tarpeisiin. c. Tapahtumat Uusien toimintatapojen kokeilu ja rekrytointi seuraan kuuluvat olennaisena osana kehittämishankkeeseen. Näitä toimintoja testataan järjestämällä seurakohtaisia kyläliikuntatapahtumia, joissa esitellään seuran osaamista ja haetaan uusia resursseja. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä paikallisten kyläyhdistysten yms. kanssa jolla haetaan samalla myös yhteisöllisyyttä ja verkostoja seuran toiminnoille. Näitä kyläliikuntatapahtumia toteutetaan seurojen ja muiden yhdistysten kanssa hankkeessa yhteensä 10 kappaletta. Yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa järjestetään myös kuntakohtainen liikuntatapahtuma, jossa mukana ovat kaikki paikalliset kehittämishankkeessa mukana olevat seurat. Nämä tilaisuudet pidetään avoimina myös muille liikuntaseuroille ja yhteisöille. 8. Viestintä, markkinointi ja tiedottaminen Markkinointiviestinnässä hyödynnetään sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisten nettiyhteisöjen mahdollisuudet. Uusien viestintäkeinojen rinnalla käytössä ovat myös perinteiset seurapostit, sähköpostit ja muun perinteisen median hyödyntäminen. Kohdennettu viestintä (kuten sähköpostit) suunnataan etupäässä liikuntaseuroille ja muille liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Markkinointiviestintä kohdistetaan jäsenyhteisöjen hallitusten ja johtokuntien jäsenille sekä työntekijöille. Tällaisessa markkinointiviestinnässä korostuvat henkilökohtaiset jäsenyhteisöissä vierailut. Kuntien rooli markkinointiviestinnän tukena tule olemaan merkittävä. Lisäksi kuntien liikuntatoimet hyödynnetään markkinointiviestinnässä. 9. Nettisivujen ja markkinointimateriaalin suunnittelu ja tekeminen Kehittämishankkeen nettisivut tulevat Pokalin nettisivujen alle. Markkinointimateriaaleihin kuuluvat esitteet, nettisivujen ilme, tiedotepohja jne. 5

7 10. Hankkeen aikataulu 2015 : Suunnittelukausi Kunta-, Seura- ja yhdistyskontaktit Markkinointi ja viestintä Markkinointimateriaalin suunnittelu ja tekeminen Nettisivujen teko Markkinointi / kuntakierrokset Seurojen valinta Tiedotustilaisuus Seurakohtaisen kehittämistarpeen kartoitus 2016: Aktiivinen toimintakausi Seurakohtainen kehittämistarpeen kartoitus Hankekoordinaattorin seurakäynnit Seurakohtaisten kehittämissuunnitelmien tekeminen Kehittämistoimenpiteiden aloittaminen Vuosiraportti 2017 : Aktiivinen toimintakausi Kehittämistoimenpiteet Paikkakuntakohtaiset yhteistapahtumat Loppuraportti Loppuseminaarit Hankkeen päätös, koulutusten vakiinnuttaminen osaksi seuratoimintaa 11. Henkilöstön tarve Hankkeelle tarvitaan hankekoordinaattori, joka palkataan koko hankkeen ajaksi. Hankekoordinaattorin panos hankkeelle on neljä työpäivää viikossa. Lisäksi hankkeessa voidaan tarvita asiantuntijoiden työpanosta ostopalveluina. Kehittämishankkeeseen liittyvät viestinnän ja taloushallinnon palvelut tulevat myös Pokalilta. Tämä on huomioitu kehittämishankkeen budjetissa. 6

8 12. Hankkeen budjetti Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Yhteensä KULUT Hankekoordinaattori, palkka+lomarahaosuus+sivukulut Toimistosihteeri, palkka+lomarahaosuus+sivukulut Palkat ja sivukulut Asiantuntijapalkkiot Palkkiot Ostopalvelut (vartiointi-, tietoliikenne- ja siivouspalvelut, sähkö) Ostopalvelut Vuokrat, toimitilat Vuokrat (salit, seminaaritilat) Vuokrat Matkakulut Asiantuntijoiden ja ostopalveluiden matkakulut Matkakulut Toimistotarvikkeet Kopiointi, esitteet, postitus ja kopiokoneen leasingvuokra Puhelin Henkilöstön koulutus Kokous- ja tarjoilukulut Muut kustannukset YHTEENSÄ TUOTOT Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Yhteensä Leader rahoitus (80% hankekokonaisuudesta) Mukaan liittyvien seurojen omavastuuosuus, 200 / seura (10 seuraa per täysi vuosi) Kuntien osuus, 1500 / vuosi / kunta (3 kuntaa) Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n osuus YHTEENSÄ

9 Päiväys ja allekirjoitus Joensuussa Jari Hurskainen Aluejohtaja Liitteet Liite 1: Hankkeen toimintamalli Liite 2: Hankkeen toimintaprosessi Liite 3: Perusteet kustannusarviolle Liite 4: Vuokrakustannusten perusteet 8