Ajankohtaista maaseutuverkostosta - Yhteistyöllä menestystä Lapin hanketreffit Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja

Transkriptio

1 Ajankohtaista maaseutuverkostosta - Yhteistyöllä menestystä Lapin hanketreffit Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja

2 1) Yhteistyöllä menestystä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuodet 2) Maaseutuverkoston toiminnasta Innovaatioleirit 3) Viestinnästä 4) Tuleva ohjelmakausi

3 Maaseutuverkostoyksikkö maaseudun kehittäjien kumppanina - maaseudun toimijoiden verkostoitumisen edistäminen kaikilla tasoilla Maaseutuverkostoyksikkö koordinoi maaseutuverkoston toimintaa ja kokoaa maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset yhteen.

4 Coordination committee (Virva Terho, Päivi Kujala) Leader subcommittee (Sihvola, Markkola) DG AGRI CP Expert group Thematic group: Territorial specificities and needs in RD programmes (Hilkka Vihinen) Thematic group: Agriculture and wider rural economy (Jyrki Niemi) Thematic group: Public goods and public intervention Thematic group: Delivery mechanisms of European Rural Development policy (Sirpa Karjalainen) European Evaluation Network Services: Secretariat of ENRD structures + thematic groups Support to transnational cooperation Coordination with national networks Analysis of monitoring indicators Promotion and representation Good practices database Communication tools : Information line EN RD Website Extranet facility Seminars / conferences Publications (e-newsletter, periodicals, best practices, thematic publications) Rural actors Rural actors Rural actors Rural actors Rural actors Managing authorities Managing authorities Managing authorities Managing authorities National Networks National Networks National Networks National Networks National Networks

5 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma : Suomen maaseutuverkosto Maaseutuvirasto Toimeenpano: suunnittelu, kehittäminen, seuranta Varojen maksaminen ja valvonta Maa- ja metsätalousministeriö Strategia ja kansalliset kehittämisohjelmat Lainsäädäntö ja rahoitus Ohjelman toteutumisen seuranta Ryhmien valinta ja paikallisten kehittämissuunnitelmien hyväksyntä Maaseutuverkostoyksikkö Tiedottaa Kouluttaa Edistää kansainvälistymistä Rakentaa yhteistyötä Toimintaryhmät (56) Paikallinen kehittämissuunnitelma Suunnitelman toteuttaminen Aktivointi Hanke-esitysten käsittely ELY-keskukset (15) Alueellinen kehittämissuunnitelma Tukien myöntäminen Maksaminen Valvonta Muut paikallistason toimijat Tuensaajat Kunnat (336) Aktivointi Toimintaympäristön luonti Hankkeiden osarahoittaja Ympäristötuen ja LFA-tuen hallinnointi

6 MAASEUTUVERKOSTON ja MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN VISIO Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkostoyksikkö on 2013 lisännyt maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä, niin että maaseutuohjelmat ovat hyödynnetty täysimittaisesti. 6

7 Vuoden 2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teema Yhteistyöllä menestystä Tavoitteena tämän kauden tulosten kertominen sillan rakentaminen ohjelmakausien välille vahvistaa yhteistyötä ohjelman toimijoiden välillä

8 Teemavuodet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintatapana Vuonna 2009 yrittäjyys

9 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemana

10 Vuoden 2011 teema Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu ELÄMÄNLAATU, ASUMISVIIHTYVYYS NUORET AIKUISET TOIMEENTULO PALVELUT

11 Mehtätivoli Levillä maaliskuussa 2011

12 Vuoden 2012 ja 2013 teema: Maaseudulla tilaa tulevaisuudelle kehittämisohjelmien vaikuttavuuden lisääminen ja ihmisten osallistaminen tulevaisuustyöpajat - uudet ideat tulevaisuuden maaseudun rakentajana innovaatioleirit - alueellinen yhteistyö innovaatioiden tuottamisessa Sivu Päivi Kujala

13 Menestys Millä tavalla saavutetaan? Kaiken menestyksen ydin on hyväntahtoisuus, ahkeruus ja kekseliäisyys. Ei piittaamattomuutta ja laiskuutta, ei kohtuuttomuuksia. Myönteinen ajattelu, ystävällisyys ja kekseliäs ahertaminen. Pitkäjänteisyys kasvaa korkoa, kärsivällisyys tuo omaisuuksia.

14 Menestys Kenen hyödyksi? asiakkaiden ja myös oman itsensä hyödyksi menestys markkinoilla on viime kädessä kiinni asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä - niin myös ohjelmatyössä

15 Yhteistyötä tekevät ihmiset Menestyvät ihmiset arvostavat hyvinvointia antavat toistenkin elää ja menestyä ovat rehellisiä osaavat kommunikoida ovat kekseliäitä ovat kestäviä, eivät anna periksi ovat harkitsevaisia ja huolellisia rakentavat jatkuvuutta nauttivat tekemisestä ja elämästä oppivat kokoajan -

16 MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA

17 Toimintasuunnitelma 2014 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet analysoida ja esitellä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien tuloksia ja vaikuttavuutta lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelman toimijoiden välillä edesauttaa uuden ohjelmakauden käynnistymistä sekä nykyisen ohjelmakauden sujuvaa loppuunsaattamista

18 Toiminnan osa-alueet 1. Elinkeinot ja yrittäjyys 2. Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen 3. Ympäristön tilan kehittäminen 4. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot 5. Leader 6. Kansainvälistymisen edistäminen Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma maaseutu.fisivustolla

19 Vuoden 2014 teemana Yhteistyöllä menestystä Keskeiset toimenpiteet: 1. Parhaat käytännöt kilpailu 2014 ja Maaseutugaala 2. Landepaku-kiertue 3. Leader-ryhmien avoimet ovet 4. Alueelliset innovaatioleirit ja hanketreffit

20 Parhaat käytännöt 2010, 2012 ja 2014

21 Parhaat käytännöt kilpailu Parhaat käytännöt kilpailulla viestitään Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä sekä levitetään hyödyllisiä toimintamalleja. Ensimmäisen kilpailu järjestettiin vuonna Maaseutugaalaa 2010 juhlittiin Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä.

22 Parhaat käytännöt 2014 Viisi kilpailusarjaa ja kaksi kunniamainintaa Maaseutugaala marraskuun alussa Kilpailun palkintoina jaetut, kotimaisesta koivusta valmistetut, Näkijän pallot symboloivat kykyä ennustaa sekä tehdä tulevaisuutta.

23 Landepaku toi maaseudun luokse vuonna 2011 ja valloittaa uudelleen turut ja torit vuonna / /2011

24 Maaseutuverkoston alueelliset innovaatioleirit 2013 ja 2014 Leirien tavoitteet positiivisen kehittämishengen luominen yhteistyön rakentaminen oman alueen kehittäminen alueellisten ja paikallisten suunnitelmien pohjalta osaamisen hyödyntäminen alueilla konkreettisten ideoiden työstäminen ja saattaminen käytäntöön

25 2013 Alueelliset innovaatioleirit Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Forssan seutu Tunturi-Lappi Keski- ja Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi 2014 Allfinlandsvenskt innovationsläger Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta ja Vakka-Suomi

26 Leirien teemat 2013 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Maaseudun kehittämisen kehittäminen Forssan seutu Ekologiset tuotteet ja palvelut Tunturi-Lappi Hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin kehittäminen Keski- ja Pohjois-Karjala Laajakaista ja Luomu Kaakkois-Suomi Venäjän rajan läheisyyden mahdollisuudet

27 Innovaatioleirit 2014 Allfinlandssvenska innovationsläger: Gränsen som möjlighet Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: "Näe lähelle", lähiteemat Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa: Nuoret, yrittäjyys ja maaseutu Pohjois-Savo: Luonto, hyvinvointi ja matkailu Satakunta ja Vakka-Suomi: Uusia tuotteita ja toimintamalleja elintarvikealan kehittämiseen

28 Idea Aidosti hullu tehtävä Lapille Tunturi-Lapin Innovaatioleiri Jerisjärvi TUNTURI-LAPIN KEHITYS RY 1/27/2014

29 Hanketreffit vuonna 2014 Teemoina Matkailu Lähiruoka Kulttuuri ja hyvinvointi toteutus yhteistyössä teemojen mukaisten sidosryhmien kanssa

30 Viestinnästä

31 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tunnettuustutkimus Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013 Takaisin sisällysluetteloon

32 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksella selvitetään EU:n maaseuturahoituksen sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimus antaa vastauksen koko väestön, maaseudun pk-yrittäjien sekä maataloustuottajien keskuudessa mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ko. yhteyksissä käytetyt logot tunnetaan? Kuinka hyvin EU:n maaseuturahoitus ja Manner-Suomen maaseutuohjelma ja sen tukimahdollisuudet tiedetään? Mitä ko. rahoituksella ja ohjelmalla tuetaan? Mitä mieltä ollaan kehittämisohjelmien vaikuttavuudesta? Mitä mieltä ollaan maatalouden ympäristötyöstä ja -vaikutuksista? Maatalouden ympäristötyön vaikuttavuutta koko väestön keskuudessa verrataan vuoden 2009 mittaukseen. EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

33 Tutkimuksen toteutus: kohderyhmät, näyte, tiedonkeruu Kohderyhmät vuotiaat suomalaiset, koko väestöä edustava pl. Ahvenanmaa 2. Maaseudun pk-yritykset 3. Maataloustuottajat Tiedonkeräys web-kyselyinä Tiedonkeräysmenetelmä Kohderyhmien koko 1-2. Koko väestö ja pk-yrittäjät: TNS-Gallup Forum webpaneeli 3. Maataloustuottajat: Gallup Elintarviketiedon maatilanimistö 1. Koko väestö: = 2240 vastaajaa 2. Pk-yrittäjät: 324 vastaajaa, joista 121 maaseudulla 3. Maataloustuottajat: 340 vastaajaa Painotukset Virhemarginaali Koko väestö: Tutkimusaineisto on oikaistu vastaamaan vuotiaiden väestörakennetta iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Maataloustuottajat: Tutkimusaineisto on oikaistu alueittain, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan edustamaan kunkin alueen maatiloja Koko väestöä edustavan tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin +1,8 prosenttiyksikköä ja keskiarvoista 0,07 tasoa vastaajaryhmän koosta riippuen EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

34 Tutkimuksen toteutus /TNS-GallupForum GallupForum muodostuu noin suomalaisesta jäsenestä, jotka edustavat Suomen aktiivi-ikäistä väestöä. Vastaajat vastaavat tutkimuslomakkeisiin internetin kautta omalla tietokoneellaan. GallupForumin jäsenet vastaavat tutkimuksiin keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. TNS Gallup Oy on rekrytoinut vastaajat erillisillä rekrytointilomakkeilla muiden tutkimusten yhteydessä tai erillisellä rekrytointitutkimuksella. EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

35 YHTEENVETO EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013 Takaisin sisällysluetteloon

36 -tunnuksen tunnettuus ja rahoitusmahdollisuudet Tunnuksen oli aiemmin nähnyt joka neljäs (27 %) maataloustuottaja. Maaseudun pk-yrittäjistä 7 % ja koko väestöstä 2 % tunsi merkin spontaanisti. Tunnus oli nähty mm. mainoksissa, esitteissä, tiedotteissa, lehdissä, maaseudun tai EU:n kehittämishankkeiden yhteydessä, maaseutu.fi-sivustolla. Noin 60 % koko kansasta ja pk-yrittäjistä osasi mainita ainakin jonkin tahon missä tunnusta käytetään. Maataloustuottajista tunnuksen käyttäjätahon tunnisti kolme neljästä. Tunnuksen käyttäjätahoina mainittiin yleisimmin Suomen maaseutuverkosto ja Euroopan maaseutu-rahasto. Maataloustuottajat mainitsivat lähes yhtä usein myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman. EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

37 Maataloustuottajat tuntevat parhaiten EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuudet mutta noin puolella tukea ei-saaneista ei ollut sopivaa käyttötarkoitusta tuelle. Vajaa puolet (43 %) ei tiennyt EU:n maaseuturahoituksen tukimahdollisuuksista. Maaseudun pk-yrittäjistä ja koko väestöstä lähes 70 % ei tunne EU:n maaseuturahoituksen tukimahdollisuuksia. Käyttötarkoitus puuttuu reilulta neljännekseltä. Suuri osa ei myöskään tiennyt hankkeita tai yrityksiä, joissa EU:n maaseutuvaroja olisi käytetty. Maaseudun pk-yrittäjistä rahoitusta käyttäneitä hankkeita/yrityksiä tiesi 17 % ja koko väestöstä 10 %. Yli Noin 40 % maataloustuottajista tiesi hankkeita/yrityksiä tai katsoi saaneensa hyötyä kehittämistyöstä. Nuorten tuottajien osalta osuus oli 60 %. TNS 2013

38 Mielipiteitä maaseutuohjelman merkityksestä Selvä enemmistö katsoo, että Koko Suomi hyötyy, jos maaseutu on elinvoimainen. Koko väestöstä tällä kannalla on 85 %, pk-yrittäjistä 88 % ja maataloustuottajista 96 %. Noin puolet (52 %) kansalaisista katsoo, että Maaseudulla on ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin sekä, että EU:n maaseuturahoitus kehittää maaseudun toimintaedellytyksiä. Pk-yrittäjät ovat hieman useammin ja maataloustuottajat selvästi useammin samaa mieltä ko. väittämien kanssa. EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

39 Vajaa puolet koko väestöstä (44 %) ja pk-yrittäjistä (46 %) ajattelee, että EU:n maaseuturahoitus auttaa harjoittamaan maataloutta taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla sekä, että EU: maaseuturahoitus vahvistaa paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa kehitykseen. Maataloustuottajista tätä mieltä on noin 60 %. Kolmannes väestöstä on sitä mieltä, että EU:n maaseuturahoitus on parantanut maaseudun tilannetta. Maataloustuottajista tällä kannalla on joka toinen ja pk-yrittäjistä lähes 40 %. Useammalla on kuitenkin myönteinen kuin kielteinen kanta. Kaupunkilaiset olivat hieman kriittisempiä väittämien Maaseudulla on ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin ja Koko Suomi hyötyy, jos maaseutu on elinvoimainen kanssa. Naiset suhtautuvat hieman miehiä myönteisemmin maaseutuohjelman vaikutuksiin. TNS 2013

40 Kommentteja suomalaisesta maataloudesta ja sen ympäristövaikutuksista Kansalaisia huolestuttaa mm. vesistöjen rehevöityminen (Itämeri, järvet, joet), lannoitteiden ja kasvinsuojelu-aineiden käyttö, lietelanta, tehomaatalous ja avohakkuut. Toisaalta todetaan että ympäristöasioissa on edistytty. Myös maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden toimeentulosta kannetaan huolta. Luomutuotanto ja lähiruoka nostetaan esiin parempina vaihtoehtoina. Kotimainen puhdas ruoka halutaan säilyttää. Maaseudun toivotaan pysyvän elinvoimaisena ja -kelpoisena sekä maiseman hoidettuna. EU:n maaseuturahoituksen ja Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 2013 TNS 2013

41 Alueellisen viestinnän vahvistaminen 1/2 Arvioinneissa ja kyselyissä viestintäverkoston merkitystä korostettu. Nykyistä viestintäverkostoa halutaan vahvistaa: - Valtakunnallinen kattavuus (nyt vahvat viestintähankkeet vain joillain alueilla). Sisältöä valtakunnalliseen viestintään. - Jatkuvuus - Alueiden yhteistyötä halutaan tiivistää (yhdyshenkilö kokoaa alueen viestinnän tekijät yhteen ja välittää tietoa valtakunnan viestintään) - Päällekkäisen työn ehkäisy: kuvapankit, verkkoalustat jne.

42 Alueellisen viestinnän vahvistaminen 2/2 Alueverkostojen vahvistaminen - alueen oman kehittämistoiminnan vahvistaminen, maaseudun kehittämisohjelman näkyvyys alueella Kokopäivätoimiset viestinnän ammattilaiset (ei oto). Parhaiden osaajien rekrytointi koko ohjelmakaudelle > sitoutuminen ja jatkuvuus. Aluetiedottajat mukaan ohjelman viestintäryhmään (MMM-Mavi): samat työkalut kaikilla, alueiden ääni esiin valtakunnallisessa viestinnässä Lisäksi tarve alueellisille ja paikallisille viestintähankkeille (ohjelmaviestinnän ulkokehä).

43 Maaseutu.fi uudistushanke Tavoitteet hankeelle määritettiin konseptointiprojektissa Ajantasainen tiedottaja Avoimuuden lisääminen ja aktivointi Maaseudun markkinoija Portaali, joka jakaa liikenteen Verkostoituminen maaseudun toimijoiden kesken

44

45 Maaseutu.fi uudistushanke Tärkeimmät uudet ominaisuudet - Ulkopuolisten käyttäjien kirjautuminen - Vieraskynäartikkelit - Hankesivut - Kommentointi - Kartat

46 Ohjelmakausi

47 Läpileikkaavat teemat: Innovaatiot Ympäristö Ilmaston muutos

48 Maaseudun kehittämisen tavoitteet EU:n tason tavoitteet: Maatalouden kilpailukyky Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet Maaseutualueiden tasapainoinen aluekehitys Tavoitteet edistävät ÄLYKÄSTÄ, KESTÄVÄÄ ja OSALLISTAVAA kasvua koskevan Eurooppa strategian toteuttamista. Tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan unionin prioriteettien kautta, jotka muutetaan yhteisessä strategiakehyksessä temaattisiksi tavoitteiksi prioriteettiklusterit. Manner-Suomen ohjelman strategian painopiste-esitys: Uudistuminen, biotalous, elinkeinojen kannattavuus, työllisyys Ympäristö, kestävä kehitys, vesien suojelu Paikallinen kehitys ja palvelut Sivu 48

49 Maaseudun kehittämisen prioriteetit Tietämyksensiirto ja innovointi 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Ruokaketjun organisointi ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien palauttaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla Sivu 49 Helsinki

50 Yhteistyö Tuetaan vähintään kahden osapuolen välistä yhteistyötä Erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja elintarvikeketjussa sekä toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämisen tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista Yhteistyötä pienten toimijoiden (mikroyritykset) välillä (yhteiset työprosessit, tilat ja resurssit sekä matkailupalveluiden kehittäminen ja markkinointi) Lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita edistävää yhteistyötä Elintarvikeketjun yhteistyö esim. maitoalalla Lähi- ja luomutuotannon edistäminen ja viestintätoimet Uusien tuotteiden, käytäntöjen ja tekniikoiden kehittämistä Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden rakentuminen Sivu 50

51 Yhteistyö Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet Uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet Sivu 51

52 Kansainvälistymisen edistäminen, KV- työ laajenee KV-hankekavalkadi KV-ajankohtaispäivät Opintomatkat (ei vuonna 2014) Asiantuntijoita Euroopan tasolla seminaareissa Pohjoismaa-Baltia yhteistyö Itämeristrategian edistäminen Euroopan maaseutuverkostojen ja Leader-ryhmien yhteistyö Pohjoismaa-Baltia parhaat käytännöt- kilpailu

53 Näin onnistuimme: Maaseutuverkoston opintomatkat (Kansainvälistymisen edistäminen) Tausta: - Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on edistää aluerajat ylittävää yhteistyötä, tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä sekä kv-hankkeiden syntymistä. Toimet: - Maaseutuverkostoyksikkö on mukana järjestämässä eri sidosryhmien teemakohtaisia opintomatkoja muihin jäsenmaihin; 3-5 opintomatkaa / toimintavuosi - tavoitteena hyvien käytäntöjen vaihtaminen ja kv-kontaktien syntyminen vertaisryhmien välillä. Vaikutukset: - opintomatkoilla nähdyistä toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä otettu mallia - uusia kv-kontakteja syntynyt, vaikka kv-hankkeiden suhteen onkin vielä tehtävää - yksi kiitetyimmistä toimintamalleistamme sekä Suomessa että muissa EU-jäsenmaissa.

54 EIP (European Innovation Partnership) Maa- ja metsätalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalainen innovaatiokumppanuus NW Focus group Focus group NW Focus group EIP Network Focus group tutkimus Focus group NW RAHA TIETÄMYS innovaatio

55 YTR- maaseutuverkostoyhteistyö Tavoitteet - poliittinen, tutkimus- ja kehittämisulottuvuus Menetelmät - maaseutuverkostoyksikön edustus YTR-n sihteeristössä - YTr:n apulaispääsihteeri 1/3 maaseutuverkostoyksiköstä - YTR:n edustus maaseutuverkoston ohjausryhmässä Konkreettiset toimet - yhteiset tilaisuudet, tapahtumat YTR:n ja sen teemaryhmien kanssa

56 Lisätietoja maaseutu.fi- sivustolta Kiitos!