UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUO- ALUEET JA NIIDEN VALINTA NURMIJÄRVELLÄ

Transkriptio

1 UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUO- ALUEET JA NIIDEN VALINTA NURMIJÄRVELLÄ Esa Lammi & Marko Vauhkonen

2 UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUO-ALUEET JA NIIDEN VALINTA NURMIJÄRVELLÄ Sisällys 1 Johdanto LUO-alueiden valinta LUO-alueet Nurmijärvellä Käytettyjen aineistojen luotettavuus Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Laidunkäytössä ollutta harjumetsää Kassakummun alueella. Valokuva Esa Lammi. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. 2

3 1 JOHDANTO Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita eli LUO-alueita. LUOalueet ovat luonnonarvoiltaan arvokkaimmista alueista niitä, jotka eivät sisälly toteutuneisiin luonnonsuojelualueisiin eivätkä valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuihin alueisiin. LUO-alueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, tukevat luonnonarvojen ja luonnonympäristön kestävää käyttöä sekä eliö- ja kasvilajien suojelua. Ne ylläpitävät ekologista verkostoa sekä turvaavat lajien elinalueita, levähdyspaikkoja ja kulkuyhteyksiä. LUO-alueet perustuvat maakuntakaavatyön pohjaksi laaditun Zonation-analyysin tuloksiin. Merkintä edellyttää, että alueen suunnittelussa on selvitettävä tarkemmin ja otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät lajit, elinympäristöt ja ekologiset yhteydet (Uudenmaan liitto 2015a). Zonationanalyysiin sisällytetyt luontoarvot liittyvät esimerkiksi arvokkaisiin luontotyyppeihin, metsäpiirteisiin, geologisiin muodostumiin, vesistöihin, uhanalaisten lajien esiintymistietoihin ja muihin lajistotietoihin. Luontoarvojen lähtötiedoissa ja analyyseissä on painotettu elinympäristötietoja suhteessa lajistotietoihin mm. maakuntakaavan yleispiirteisen mittakaavan takia (Uudenmaan liitto & Helsingin yliopisto 2015). LUO-alueista valtaosa sijaitsee maakuntakaavojen ns. valkoisilla alueilla, jotka ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Nurmijärveltä LUO-alueita osoitettiin vaihemaakuntakaavan luonnoksessa kolme: Kassakummun alue, Lallinsuo ja Suomiehensuon eli Hanhisuon alue. Ehdotusvaiheessa LUO-alueita on kaksi, sillä Lallinsuolle oli Zonation-analyysin jälkeen vaihdettu LUO-merkinnän korvaava luonnonsuojelualuevaraus. Nurmijärven kunta teetti vuonna 2015 yleiskaavatasoisen luontoselvityksen kultakin luonnosvaiheen LUO-alueelta (Lammi & Routasuo 2016). Tässä lausunnossa tarkastellaan Zonation-analyysin onnistumista Nurmijärven arvokkaiden luontokohteiden tunnistamisessa käyttämällä apuna vuonna 2015 tehtyä selvitystä ja Nurmijärveltä aiemmin koottuja luontotietoja. Tuloksia ei tule yleistää, sillä analyysissä painottuvat aineistot vaihtelevat kohteelta ja kohdetyypiltä toiselle. 2 LUO-ALUEIDEN VALINTA Zonation on Helsingin yliopistossa kehitetty paikkatietopohjainen laskentaohjelma, jonka avulla voidaan analysoida suuria määriä luontoarvoja kuvaavaa tietoa. Analyysin lähtöaineistot voivat olla erityyppistä piste-, alue- tai rasterimuotoista paikkatietoa. Zonation laskee analysoitavasta alueesta paikkaan sidotun prioriteettiluokituksen niin, että jokainen alueen rasteriruutu saa prioriteettiarvon välillä 0,0 (vähiten arvokas) ja 1,0 (arvokkain) suhteessa muihin 3

4 ruutuihin. Rasteriruudut, joiden arvo on 0,9 1,0 kuvastavat parasta kymmentä prosenttia koko alueesta. Näillä alueilla on luontoarvojen suurin potentiaali analyysissä käytetyn biodiversiteettitiedon perusteella. Analyysiprosessia on kuvattu tarkemmin Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston (2015) julkaisussa. Analyysissä käytettiin 18 lajiaineistosta ja 21 elinympäristöaineistosta muodostettuja rastereita. Rastereiden sisäiset ruutuarvot luokiteltiin perustuen uhanalaisuustietoon, havaintomäärään, esiintymistodennäköisyyteen tai johonkin muuhun, aineiston ominaisuustietoihin kuuluvaan luokitukseen. Lisäksi ihmisvaikutusta kuvaavaa rasteria varten yhdistettiin 22 eri maankäyttötyyppejä kuvaavaa paikkatietoaineistoa. Käytetyt elinympäristöaineistot ja lajiaineistot selviävät taulukosta 1. Lähtötiedoista karsittiin pois aineistoja, jotka olisivat laadultaan olleet muuten erinomaisia, mutta jotka eivät kattaneet koko tarkasteltavaa aluetta riittävän tasaisesti. Alueellinen kattavuus on tärkeää, jotta tulokset eivät koko alueen luontopiirteiden priorisoinnissa painotu vain niihin alueisiin, joista tietoa on ollut hyvin saatavissa. Taulukko 1. LUO-alueiden valinnassa käytetyt elinympäristö- ja lajiaineistot. Lähde: Uudenmaan liitto & Helsingin yliopisto (2015). 4

5 3 LUO-ALUEET NURMIJÄRVELLÄ Kassakummun LUO-alueelta on Zonation-analyysissä käytetyssä aineistossa tietoja arvokkaista luontopiirteistä 2,1-kertaisesti verrattuna samankokoiseen alueeseen Uudellamaalla keskimäärin. LUO-alueen hehtaariruutujen keskiarvo on 94,7 pistettä (maksimi 100), kun hehtaariruudut on pisteytetty prioriteettijärjestykseen niiden luontoarvojen mukaan (Uudenmaan liitto 2015b). Suomiehensuon LUO-alueella vastaavat luvut ovat 4,0 ja 94,5. Lallinsuon LUO-alueelta Zonation-analyysin tuloksia ei ole käytettävissä, sillä LUO-rajaus korvattiin kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualuevarauksella. Kassakummun alueelta tavanomaista edustavampia luontokohteita paljastui vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä vain LUO-alueen itäosasta, jossa on luonnontilainen puronvarsi ja sen ympäristössä uhanalaisiin luontotyyppeihin lukeutuvia saniais- ja lähdekorpia. Alueen itäosa kuuluu myös liito-oravan elinympäristöön. Aiempien luontoselvitysten (Ympäristösuunnittelu Enviro 2004, Lammi & Routasuo 2013) perusteella arvokas alue jatkuu LUO-alueen itäpuolelle Ruosteojan ja Myllyojan ympäristöön (lajistossa mm. liito-orava ja purotaimen, puusto varttunutta, lahopuustoa paikoin, hakkuita niukasti). Alueen LUO-kortin (Uudenmaan liitto 2015b) mukaan rajaus perustuu elinympäristöjen osalta myös alueen pohjoisosan lajistollisesti merkittävään harju- tai reunamuodostumaan. Alueen arvoa selittävät vähäisemmässä määrin ruohostomaat (erityisesti nurmi- ja niittyalueet sekä lisäksi laitumet ja pellonpientareet) sekä puustotiedot. Vuoden 2015 selvityksessä harjualueelta ei kuitenkaan paljastunut merkittäviä luontokohteita tai lajiesiintymiä. Harjurinteen puusto on suurimmaksi osaksi hakattu, eikä alueella aiemminkaan ole todettu paahdeympäristöjä tai muita harjualueille keskittyviä elinympäristöjä tai lajeja. Harjumuodostuma sinänsä on hyvin säilynyt, sillä alueelta ei ole otettu maaaineksia, eikä jyrkimpiä harjurinteitä ole käytetty rakentamiseen. LUO-alueen länsiosassa on hevoslaidun, mutta alueen muu laidunkäyttö (nautojen metsä- ja peltolaidunnus) on päättynyt joitakin vuosia sitten alueella olleen maatilan autioiduttua. LUO-alueella on tehty runsaasti hakkuita viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Puustoltaan arvokasta metsää on jäljellä lähinnä alueen itäosassa ja LUO-alueen itäpuolella, mutta hyvin vähän harjualueella. Kuvassa 1 on maakuntakaavaehdotuksen LUO-alue ja sen päällä punaisella viivalla alue, joka elinympäristöjen laadun ja lajistotietojen perusteella paremmin sopisi LUO-alueeksi. 5

6 Kuva 1. Zonation-analyysin tuottama LUO-alue (vihreä rajaus) sekä luontoselvitysten tulosten perusteella erottuva alue, johon Kassakummun eteläpuoliset luontoarvot keskittyvät (punainen rajaus). Lallinsuo on keidassuo, joita Keski-Uudellamaalla on vähän. Nurmijärven kolmesta keidassuosta yksi on Natura alue ja kaksi muuta suojelualueiden ulkopuolisia kohteita. Lallinsuo on melko hyvin säilynyt keidassuokokonaisuus, jonka arvoa nostavat laiteiden rehevät lehtokorvet, ruoho- ja heinäkorvet sekä lounaisosan reunametsät, joista keväällä 2015 löydettiin myös liito-oravan jätöksiä. Lehtokorvet ja ruohokorvet ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Suolta on tavattu myös uhanalaisen (vaarantuneen) rämekarvajalan toukkia (Eliölajit-tietokanta). Vaihemaakuntakaavan luonnoksen LUO-rajauksessa oli mukana koko suoalue reunametsineen. Vuonna 2015 tehdyn luontoselvityksen perusteella rajaus on onnistunut. Suon länsipuolella olevan turpeenottoalueen sisällyttäminen rajaukseen ei luontoarvojen puolesta ole tarpeen. Suomiehensuon alueen LUO-rajauksessa (luonnosvaihe) oli mukana Suomiehensuon eli Hanhisuon suoalue, siihen rajautuvat harjumaastot sekä suon itä- ja pohjoislaiteita reunustava maatalousmaa. LUO-aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti suoalueeseen ja arvokkaaseen luontotyyppiesiintymään (Suomiehen katajaketo). Vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä suoalue osoittautui paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (keidassuo), vaikka sen itäosa on 1900-luvun alkupuolella ollut 6

7 turvetuotantoalueena. Hyvinkään puolella lähellä suota sijaitseva katajaketo on maakunnallisesti merkittävä perinneympäristö, josta on tavattu uhanalaisia lajeja. Muita LUO-alueen valintaperusteena olleita luontopiirteitä ovat lähteet ja alueen pohjois- ja lounaisosissa sijaitseva lajistollisesti merkittävä harju- tai reunamuodostuma-alue. Alueen arvoa selittävät vähäisemmässä määrin myös ruohostomaat (pellonpientareet, nurmet ja niityt, laitumet) sekä puustotiedot ja kytkeytyminen ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Maakuntakaavan luonnosvaiheen LUO-rajauksessa mukana olleilla harjualueilla ei kesällä 2015 todettu huomattavia luontoarvoja, sillä alueet ovat lähes kokonaan käytöstä poistuneita soranottopaikkoja. Kaavaehdotusvaiheen LUO-rajauksesta harjualueet onkin poistettu suohon ja peltoihin rajoittuvia metsäisiä reunoja lukuun ottamatta. LUO-alueen läheispäässä ollut lähde on turmeltu. Alueella ei todettu muita säilyneitä lähteitä. Kesällä 2015 tehdyn selvityksen mukaan maakuntakaavan ehdotusvaiheen LUOrajauksen eteläosaa (Nurmijärven puolella) voidaan pitää onnistuneena. Pohjoispuolisko (Hyvinkään puolella) rajausta olisi mahdollista supistaa pohjoisreunastaan. 4 KÄYTETTYJEN AINEISTOJEN LUOTETTAVUUS Zonation-analyysiä tehtäessä huomattiin, että lähtöaineistoissa oli ajallista, alueellista, laadullista tai menetelmällistä vaihtelua. Vaikka aineistot saatiin Uudenmaan kattavina, etenkin lajiaineistojen osalta ei voitu varmistua siitä, että esimerkiksi eri inventoinneista peräisin olevat havainnot kattaisivat lajin koko levinneisyyden Uudellamaalla. Epävarmuuksia voivat aiheuttaa inventointien keskittyminen tietyille alueille suhteessa toisiin alueisiin sekä tiedon laadun ja ajantasaisuuden ongelmat, inventoijien erilaiset menettelytavat ja inhimilliset virheet sekä alueittain vaihteleva aktiivisuus tietokantojen päivittämisessä ja tuottamisessa. Kuitenkin silloin kun aineistoja on paljon, epätarkkuudet yhdessä piirrekerroksessa vaikuttavat priorisoinnin tulokseen hyvin vähän (Uudenmaan liitto & Helsingin yliopisto 2015). Seuraavassa tarkastellaan Zonation-analyysissä käytettyjen aineistojen laatua ja mahdollisia virhelähteitä Nurmijärven mittakaavassa. Nurmijärven tiedot pohjautuvat Ympäristösuunnittelu Environ vuosina tekemiin luontoselvityksiin ja niiden yhteydessä koottuihin aineistoihin (mm. useita laajoja yleiskaava-alueita: Kirkonkylä, Klaukkala, Lepsämä, Nummimäki, Palojoki, Perttula). Tarkastelu kattaa ne aineistot, joiden arviointi tehtyjen selvitysten perusteella vaikuttaa mahdolliselta. Metsävara-aineistot. Analyysissä käytettiin valtakunnallisen Zonation-suojelupriorisoinnin yhteydessä prosessoituja tietoja (tilavuus, keskiläpimitta, pohjapinta-ala ym.). Aineisto kuvaa puuston rakenteen kautta 7

8 metsän rakenteellisia ominaisuuksia, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta toivottuja. Nurmijärven metsät ovat olleet tehokkaassa talouskäytössä ja niissä on luvun puolella tehty runsaasti hakkuita. Kassakummun harjualueen metsistä suurin osa on hakattu viimeisen vuoden aikana. Harjun etelärinne on hakattu paljaaksi noin vuonna Analyysissä käytetyt puustotiedot lienevät 2000-luvun alkuvuosilta. Metsien laatu on todennäköisesti korostunut liikaa Kassakummun LUO-alueella. Muilla LUO-kohteilla metsää on vain niukasti. Metsäelinympäristöjen kytkeytyvyys. Uudenmaan liiton analyyseissä metsätietojen kytkeytyvyysetäisyytenä käytettiin 500 metriä. Etäisyys perustuu arvioon metsälajiston keskimääräisestä liikkumiskyvystä. Hyvin toisiinsa kytkeytyneitä metsäalueita voidaan pitää eliölajien liikkuvuuden kannalta tärkeinä. Kassakummun ja Suomiehensuon alueiden kytkeytyvyys mainitaan hyväksi. Metsäympäristöihin pohjautuvassa Nurmijärven ekologisten yhteyksien tarkastelussa (Lammi & Routasuo 2014) Kassakummun alue on arvioitu paikallisesti merkittäväksi ekologiseksi yhteydeksi. Maakunnallisesti merkittäviä itä länsisuuntainen yhteys sijoittuu hieman etelämmäksi Perttulan peltoalueen pohjoispuolelle. Lallinsuo on osa maakunnallisesti tärkeää pohjois eteläsuuntaista yhteyttä ja Suomiehensuo kuuluu paikallisesti arvokkaaseen yhteyteen. Suoelinympäristöt. Suoelinympäristön osalta analyysissä käytettiin neljää aineistopiirrettä Uudenmaan suurialaisemmista (yli 20 ha) suoalueista, turvemaiden ojitustilanteesta, suolajihavainnoista sekä soistumista. Nurmijärvellä ja Keski-Uudellamaalla ylipäänsä on laajoja soita niukasti. Nurmijärven molemmat suojelualueiden ulkopuolella olevat keidassuot valikoituivat LUO-alueiksi. Kohteet ovat maastossa tehtyjen tarkistustenkin perusteella kohtalaisen edustavia. Arvokkaat luontotyypit ja harjualueiden lajit. Aineistokokonaisuus sisältää Suomen ympäristökeskuksesta saadun luontotyyppiaineiston (LuLu) sekä lajirikkaat harjut -aineiston. Arvokkaiden luontotyyppien aineisto kattaa hiekkarannat, hiekkadyynit, jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, merenrantaniityt ja tervaleppäkorvet. Lajirikkaat harjut -aineisto on Suomen ympäristökeskuksessa vuonna 2011 laadittu paikkatietoaineisto, joka sisältää Etelä-Suomen harjualueisiin yhdistettyä lajistotietoa. Kassakummun LUO-aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti lajistollisesti merkittävään harju- tai reunamuodostuma-alueeseen. Tämä tuntuu alueelta koottujen luontotietojen perusteella yllättävältä, sillä Kassakummun alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten harjulajien esiintymiä. Nurmijärven edustavat harjualueet ovat idempänä Sääksjärven eteläpuolelta, josta ovat myös lähes kaikki Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietokannassa mainitut 8

9 harjulajien löydöt. Zonation-analyysissä käytetyistä 13 harvinaisesta tai vaateliaasta harjukasvista vain karvaskallioinen on tavattu Kassakummun LUOalueella. Arvokkaan lajiston puuttuminen puoltaa harjualueen poistamista LUOrajauksesta (vrt. kuva 1). LUO-analyysi on tunnistanut Kassakummun peltoalueen itäpuolella olevat luonnonololoiltaan arvokkaat kohteet (puronvarsi, korpialueet). Ruohostomaat ja maatalousalueet. Maatalouselinympäristöjen osalta analyysissä käytettiin paikkatietoa perinnemaisema-alueista, laidunmaista, monivuotisista nurmista ja niityistä, hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmistä sekä peltopientareista. Aineistojen valmistelussa käytettiin esimerkkinä SYKE:n yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuonna 2007 teettämää selvitystä luontoarvoiltaan merkittävistä maatalousalueista. Ruohostoalueiden lisäksi huomioitiin peltolohkoja ympäröivä peltopiennar, joka on etenkin perhosja niittykasvilajiston kannalta merkittävää aluetta. Ruohostomaiden ja maatalousalueiden edustavutta on korostettu Kassakummun ja Suomiehensuon LUO-alueiden kuvauksessa. Suomiehensuon pohjoispuolinen, Hyvinkään puolella oleva alue on perinneympäristökohteena varsin edustava. Elinympäristöt alueella ovat myös säilyneet hyvin. Uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Analyysissä on käytetty ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä syyskuussa 2013 saatua aineistoa, joka sisältää tiedot uhanalaisuusluokkien mukaisesti ryhmitetyistä eliölajeista sekä yksittäisten havaintojen varmuudesta. Alkuperäisestä aineistosta valittiin lajiryhmät, joista tiedettiin olevan alueellisesti kattavaa tietoa Uudeltamaalta. Eliölajit-tietokannan käyttöä hankaloittaa se, että siihen kootut tiedot eivät ole maantieteellisesti kattavia, sillä havaintoja on saatu lähinnä niiltä kohteilta, joiden lajistoa on tarkoin selvitetty. Aineistossa painottuvat mm. harjualueet, lehdot, lähteiköt, ravinteikkaat suot ja muut erityisympäristöt, jotka ovat kiinnostaneet tutkijoita tai harrastajia esimerkiksi erilaisia valtakunnallisia suojeluohjelmia valmisteltaessa. Sama epätasaisen aineiston ongelma on myös analyysissä käytetyssä liito-orava-aineistossa, joka on saatu Uudenmaan ELYkeskuksesta. Aineisto on Nurmijärven osalta varsin kattava, mutta siinä painottuvat voimakkaasti ne alueet, joita on tutkittu kunnan teettämien kaavaselvitysten yhteydessä. Muilta alueilta havaintoja on saatu vain satunnaisesti. Uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista saadut tiedot ovat nostaneet Suomiehensuon LUO-alueen arvoa, mutta eivät ilmeisesti ole merkittävästi vaikuttaneet muihin alueisiin. Liito-oravahavaintoja oli ennestään tiedossa vain Kassakummun alueelta. Keväällä 2015 liito-oravasta tehtiin havainto myös Lallinsuon alueella. Havaintotiedot uhanalaisista linnuista ja petolinnuista. Aineisto on saatu Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastusrekisteristä, jossa on paikkatietoa Suomessa pesivistä luonnonvaraisista petolinnuista, uhanalaisista linnuista sekä 9

10 EU:n lintudirektiivin lajeista. Aineisto on koottu lintujen rengastuksen ja linturengastajien tekemien petolintujen pesäpaikkatarkistusten yhteydessä. Rengastajien tuottama aineisto painottuu niille alueille, joissa lintuja rengastetaan. Petolinnut pesivät samoilla paikoilla usein vuodesta toiseen. Petolintujen pesäpaikka-aineisto on Uudellamaalla paikoin melko kattava, mutta muiden lajien osalta aineistossa on huomattavia aukkoja. Lintutietoja mainitaan ainoastaan Kassakummun LUO-kortissa, jonka mukaan alueella on pesinyt lintudirektiivin liitteen I lajeihin lukeutuva viirupöllö. Suurin osa viirupöllöistä pesii laajoilla metsäalueilla lintuharrastajien tai rengastajien ripustamissa pöntöissä. Laji tulee toimeen myös ikärakenteeltaan vaihtelevissa talousmetsissä, kunhan sopiva pesäpaikka löytyy. Zonation-analyysissä on käytetty myös BirdLife Suomen kokoamia kansainvälisesti (IBA), kansallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) tärkeiden lintualueiden rajauksia. Näihin kuuluvien alueiden pesimälinnusto tai muuttoaikoina oleskeleva linnusto on huomattavasti ympäristöä monipuolisempi ja runsaampi. Nurmijärven tärkeät lintualueet eivät sijaitse LUO-alueilla tai niiden lähellä. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Lammi, E. & Routasuo, P. 2013: Perttulan osayleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Nurmijärven kunta. Lammi, E. & Routasuo, P. 2014: Nurmijärven ekologiset yhteydet. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Nurmijärven kunta. Lammi, E. & Routasuo, P. 2016: Nurmijärven Kassakummun, Lallinsuon ja Suomiehensuon luonnonolot. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Nurmijärven kunta. Uudenmaan liitto 2015a: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotuksen selostus. Lausuntoaineisto Uudenmaan liitto 2015b: Maakunnalliset luontoarvot Zonation-analyysissä. Nurmijärven kohdekortit. Uudenmaan liitto & Helsingin yliopisto 2015: Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä. Uudenmaan liiton julkaisuja E 145. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004: Nurmijärven pienvesien kasvillisuusinventointi Nurmijärven kunta. 10