ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelin 46 osa sekä siihen liittyvä puistoalue ja yleiselle jalankululle varattu alue Luonnosvaihe 10 / 2014 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta Hyväksyminen Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.20xx xx 1. Perus- ja tunnistetiedot YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 1.1 Tunnistetiedot 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelin 46 tonttia 7 sekä puistoaluetta ja yleiselle jalankululle varattua katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelin 46 tontti 8 sekä puisto- ja katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,3153 ha, sijoittuu Kaisaniemen (6.) kaupunginosaan käsittäen Kaarnakujan yleiselle jalankululle varatun katualueen sekä siihen rajoittuvan korttelin 46 tontin 7 sekä puistoalueen osan kortteleiden 46 ja 44 välissä ja puistoalueen osan Kaarnakujan länsipäässä. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus

3 3 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyy yksityisen maanomistajan kaavamuutosaloitteen pohjalta maankäyttöja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi voimassaolevan asemakaavan mukaisen 6. kaupunginosan korttelin 46 tonttia 7 koskien sekä siihen liittyvän puistoalueen osalta. Kaavamuutoksessa käsitellään kaupungin aloitteesta myös Kaarnakujan kevyen liikenteen kadun muuttaminen normaaliksi asuntokaduksi. Yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi nykyisessä asemakaavassa osoitettu Kaarnakuja palvelee nykyisellään kahdeksalle omakotitontille myös ajoneuvoilla liikennöintiä. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Tarkoituksena on suunnittelualueen asukkaan aloitteen ja kaupungin tavoitteiden pohjalta uudistaa asemakaavaa noin 0,3153 ha:n suuruisella alueella seuraavasti: Asukkaan aloite: 1) Omakotitonttiin , pinta-ala noin 0,1215ha (rakennusoikeus 200 k-m 2 / e = 0,16) osoitetaan asemakaavamuutoksella 6. kaupunginosan puistoalueesta ( ) lisäaluetta asemakaavan mukaisten kortteleiden 46 ja 44 välistä. Kaupungin aloite: 2) Vuoden 1975 asemakaavan mukaisesta yleiselle jalankululle varatusta katualueesta muodostetaan Kaarnakujan asuntokatu ja Kaarnakuja länsipäässä oleva rakentunut kääntöpaikka puistoalueella osoitetaan myös katualueena. Kaavamuutoksella on muodostettavissa: 1) Aloitteen tehneelle maanomistajalle 0,1492 ha:n suuruinen omakotitontti (AO I), jolla rakennusoikeutta on muutoksen jälkeen edelleen 200 k-m 2 jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 0,13. Tontille merkitään asemakaavamuutoksessa kaupunkia varten johtoaluerasite olevaa viemäriä ja vesijohtoa varten. 2) Kaarnakujan katualuetta, pinta-ala noin 0,1661 ha. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 4 Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ KAAVATALOUS Yleistä Rakentamiskustannukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT... 26

5 5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt yksityinen maanomistaja ja teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö/kaavatiimi. Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi xx.xx. xx.xx.2014 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä, viranomaisilta pyydetään lausunnot. - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema - Elisa Oyj / Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin nähtävillä ollessa xx lausuntoa: Valmisteluaineistosta jätettiin xx mielipidettä: Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta jätettiin xx lausuntoa Ehdotuksesta jätettiin xx muistutuksia. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen teknisten palveluiden lautakunnassa xx.xx.201x xx..

6 6 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,3153 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään osoitettuna: 0,1215 ha omakotitalojen korttelialueena (AO 1 =rakennusryhmittäin samantyyppisten yhden perheen asuinrakennusten korttelialue), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 200 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,16, 0,0277 ha ja 0,0253 ha puistoalueita (P), 0,1408 ha yleiselle jalankululle varattua katualuetta. Voimassaolevan asemakaavan lisämääräyksessä on todettu: Kaarnakujaa saadaan käyttää ajoneuvoliikenteeseen siihen saakka, kun asemakaava-aluetta pohjoiseen päin laajennetaan ja ajoneuvoyhteys korttelille 6-46 siinä yhteydessä järjestetään. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,3153 hehtaaria. Lähiympäristön asuntoalueet ovat asemakaavojen mukaisesti toteutuneita. Kaavamuutoksella osoitetaan lisäaluetta yksityisen maanomistajan asemakaavan mukaiseen omakotitonttiin siten, että muodostuu uusi, noin 0,1492 ha:n, suuruinen tontti. Kaupunki luovuttaa maanomistajalle kaavamuutoksella muodostettavaan omakotitonttiin lisäaluetta noin 0,0277 ha ja kyseiselle alueelle osoitetaan asemakaavamuutoksessa kaupungin johtorasitevaraus olevaa viemärilinjaa varten. Kaarnakujan kevyen liikenteen kadun muuttaminen normaaliksi asuntokaduksi. Yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi nykyisessä asemakaavassa osoitettu Kaarnakuja palvelee nykyisellään kahdeksalle omakotitontille myös ajoneuvoilla liikennöintiä. Kaarnakuja länsipäähän osoitetaan jo rakentunut kääntöpaikka katualueena.

7 7 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijoittuu vuonna 1975 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti toteutuneen asuntokorttelin 6-46 alueelle ja siihen liittyvälle puisto ja katualueelle. Yksityinen maanomistaja omistaa asemakaavan mukaisen omakotitontin Nykyisellään tontille kulkeminen tapahtuu kaavoituksella osoitetun noin 8 metriä leveän puistovyöhykkeen kautta, eikä tontille ole liittymää Kaarnakujalta. Vuoden 1975 asemakaavan mukaiselle puistoalueelle sijoittuu kaupungin viemäri. Maanomistaja on käyttänyt aluetta tontille kulkemiseen. Puistoalueen osaa on nykyisellään hoidettu tontin osana ja sille sijoittuu kaupungin jätevesiviemäri. Yksityisen omistama omakotitontti kt Kaupungin omistaman puistoalueen kt osa, jonka kautta tontille on ajoyhteys. Kuva: Ote ktj /ilmakuva: Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö

8 8 Liikenne Kaavamuutosalue on osa Kaisaniemen pientaloaluetta ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa kokoojakatu- ja asuntokatuverkostojen kautta. Kaavamuutosalue Yleiskaava liite 5: Maantiet, pääkadut, kokoojakadut Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat vanhaa pientaloaluetta, jotka ovat jo pääosin rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Kaarnakujan varteen sijoittuu vielä yksi asemakaavan mukainen rakentumaton omakotitontti. Kaavamuutosalueelle kuljetaan Kaarnatien ja Kaarnakujan yleiselle jalankululle varatun katualueen kautta. Kaavoitettava alue liittyy kevyen liikenteen verkostojen välityksellä keskustatoimintojen alueeseen. Alue on kävelymatkan päässä, noin 1-1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kuva: Yleiskaava liite 5/ Pyörätien pääväylät

9 9 Alueelta on yhteydet eripuolilla kaupunkia oleviin ulkoilualueisiin Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole merkittävää luonnonympäristöä vaan alue on rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueella oleva kaupungin omistama puistoalueen osa on jo muodostunut käytännössä omakotitontin piha-alueeksi, kun sitä kautta on ollut käytössä jo asemakaavan hyväksymisestä lähtien ajoyhteys tontille ja kyseistä aluetta on hoidettu pihapiirinä. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 1: Yksityisen maanomistajan omistama tontti ja Kuva 2: Puistoalue, jota kautta tontille on ajoyhteys ja jota on hoidettu piha-alueena Kuva : Näkymä tontille puistoalueen suunnalta

10 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu yksi omakotikiinteistö tontilla (kuva1), rakennettu vuonna 1993, jossa kolme asukasta. Alue on osa asuntokorttelista. Muut omakotitalot, jotka rajautuvat ( asukkaita 11 kpl ) Kaarnakujaan ovat korttelissa 6-46 vuosilta Kaarnakujaan rajoittuvat rivitalot ovat vuodelta Alla on kuvia rakennetusta ympäristöstä (kuvat: Google Maps), asemakaava vuodelta AO -kortteli 6-46, tontti 7, Kaarnakuja 1 AO -kortteli 6-44, tontti 1, Kaarnatie 19 AO- kortteli 6-46 tontti 6 Omakotitalo, rakennettu v Asemakaavassa ei ole tonttiliittymää kadulta vaan yhteys on muodostunut ajoyhteytenä osittain puisto alueen kautta. Omakotitalo, rakennettu v Rajoittuu kaavamuutosalueeseen etelässä. AO -kortteli 6-46 tontti 5 Omakotitalo, rakennettu v Kaarnakuja 3. AO- kortteli 6-46 tontti 3 Omakotitalo, rakennettu v Kaarnakuja 5. AO- kortteli 6-46 tontti 4 AO- kortteli 6-46 tontti 2 Omakotitalo, rakennettu v Kaarnakuja 9 Rajoittuu Kaarnakujaan. Omakotitalo, rakennettu v Kaarnakuja 7 AO- kortteli 6-46 tontti 1 Ei rakennuksia Kaarnakuja 11 Omakotitalo, rakennettu v Kaarnakuja 13

11 11 Kuva: Kaarnakujan etelärajaan rajoittuvat rivitalotontit rakennuksineen AR- kortteli 45 tontti 1, Kaarnakuja 4 AR- kortteli 45 tontti 2, Kaarnakuja 2 As Oy Ylivieskan Kaarnatuuli rakennettu v As Oy Ylivieskan Kaarnakuja rakennettu v.1985 Kaupunkikuva Kaavamuutosalue on osa Kaisaniemen rakentuneesta pientalokorttelista joka on osa laajaa Kaisaniemen kaupunginosan asuntoaluetta, joka on toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Palvelut Kaavamuutosalue, noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) ja Simonpuiston päiväkoti sijaitsevat Kaisaniemessä sekä Rahkorannnan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta.

12 12 Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava, liite 4/ Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, muut maanalaiset johdot. Kuva: Tekninen huolto

13 13 Sosiaalinen ympäristö Alue on osa Kaisaniemen omakotialueesta. Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista ja sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle noin kahden kilometrin etäisyydelle ydinkeskustasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varteen ja alue on toteutunut pientaloalueena Maanomistus Kaavamuutosalueesta on osa kaupungin (noin 0,1938 ha/ 61 %) ja osa yksityisen maanomistajan omistuksessa (noin 0,1215 ha/39 %). Kiinteistöluettelo AO 4 - tontti Yksityinen Kaarnakujan yleiselle jalankululle varattu alue osa Kaupunki Puistoalue osa Kaupunki Kuva: maanomistus

14 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Asemakaavan muutosalueella ei ole maankäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MRA 25 ). Maakuntakaava Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain ja maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihekaavaehdotuksen Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskettava merkintä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.

15 15 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaava Kaavamuutosalue Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu: PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottamatonta palelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaita pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua.

16 16 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,3153 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa muutosalueelle on merkittynä: 0,1215 ha omakotitalojen korttelialueena (AO 1 =rakennusryhmittäin samantyyppisten yhden perheen asuinrakennusten korttelialue), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 200 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,16, 0,0277 ha ja 0,0253 ha puistoalueita (P), 0,1408 ha yleiselle jalankululle varattua katualuetta. Voimassaolevan asemakaavan lisämääräyksessä on todettu: Kaarnakujaa saadaan käyttää ajoneuvoliikenteeseen siihen saakka, kun asemakaava-aluetta pohjoiseen päin laajennetaan ja ajoneuvoyhteys korttelille 6-46 siinä yhteydessä järjestetään. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta Muita suunnitelmia ja selvityksiä Aluetta koskien ei ole laadittu muita suunnitelmia. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on voimassa lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta ja suunnittelualueen kiinteistöt ovat kaupungin yleisiä alueita. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

17 17 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,3153 hehtaaria. Lähiympäristön asuntoalueet ovat asemakaavojen mukaisesti toteutuneita. Kaavamuutoksella osoitetaan lisäaluetta yksityisen maanomistajan asemakaavan mukaiseen omakotitonttiin siten, että muodostuu uusi, noin 0,1492 ha:n, suuruinen tontti. Kaupunki luovuttaa maanomistajalle kaavamuutoksella muodostettavaan omakotitonttiin lisäaluetta noin 0,0277 ha ja kyseiselle alueelle osoitetaan asemakaavamuutoksessa kaupungin johtorasitevaraus olevaa viemärilinjaa varten. Kaarnakujan kevyen liikenteen kadun muuttaminen normaaliksi asuntokaduksi. Yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi nykyisessä asemakaavassa osoitettu Kaarnakuja palvelee nykyisellään kahdeksalle omakotitontille myös ajoneuvoilla liikennöintiä. Kaarnakuja länsipäähän osoitetaan jo rakentunut kääntöpaikka katualueena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite yksityiseltä maanomistajalta saatiin ja kaavatyön valmistelu aloitettiin teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä, jonka pohjalta maankäyttöyksikössä laadittiin kaavoituksen valmisteluaineisto. Alueen kaavan laatimisesta tehdään vireille tulo päätös teknisten palveluiden lautakunnassa Samalla oikeutetaan tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehtiilmoituksella xx.xx.2014 Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos ovat nähtävillä xx.xx. xx.xx Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueenmaanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä kaavahankkeessa paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Elisa Oyj / Tuotanto ja Sonera Carrier Networks Oy ja muita viranomaisia ovat mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutoksen ollessa nähtävillä. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä.

18 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Suunnittelualueelta yksityinen maanomistaja on esittänyt kaavamuutosaloitteen Aloitteessa on esitetty liitettäväksi maanomistajan tonttiin lisäaluetta asemakaavan mukaisesta kaupungin omistamasta puistoalueesta, jonka jälkeen tontille muodostuu virallisesti katuyhteys Kaarnakujalta. Tontille on nykyisellään kulku asemakaavan mukaisen puiston alueelta, jonka kautta on johdettu jätevesiviemäri. Kaavamuutoksella puistoaluetta osoitetaan 0,0277 ha lisäalueena yksityisen omistamaan omakotitonttiin. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on asemakaavan maanomistajan aloitteen mukaisesti liittää noin 0,0277 ha:n lisäalue puistoalueesta tonttiin. Kyseisellä alueella on kaupungin jätevesiviemäri, jota varten asemakaavamuutoksessa osoitetaan kaavamääräyksellä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Voimassaolevassa vuoden 1975 asemakaavan lisämääräyksessä on todettu: Kaarnakujaa saadaan käyttää ajoneuvoliikenteeseen siihen saakka, kun asemakaavaaluetta pohjoiseen päin laajennetaan ja ajoneuvoyhteys korttelille 6-46 siinä yhteydessä järjestetään. Alueen pohjoispuolelle on hyväksytty Pakolan asuntoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavalaajennuksen yhteydessä ei Kaarnakujan varteen rakentuneille omakotitaloille korttelissa 46 ole järjestetty uutta katuyhteyttä. Tämän kaavamuutoksen yhteydessä Kaarnakujan yleiselle jalankululle varattu katuyhteys muutetaan ajoneuvoliikenteen sallivaksi asuntokaduksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueelta on laadittu oikeusvaikutteiseksi Keskustan osayleiskaava 2030 ja asemakaavoitettava alue on merkitty yleiskaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu hankekaavana yksityisen ja kaupungin aloitteiden pohjalta.

19 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen 19 Valmisteluaineisto nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014: Kuva: Ote nähtävillä kaavaluonnos Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat lausunnot: Kaavoittajan vastine: Kaavoituksen valmisteluaineistosta jätettiin xx mielipidettä Kaavoittajan vastine: Yhteenvetona kaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen tehdyt muutokset: Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta tehdään / ei tehdä muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen.

20 20 Ehdotus nähtävillä xx.xx.2014 xx.xx.2014 Ote: Kaavaehdotus Lausunnot ehdotuksesta: Kaavoittajan vastineet: Muistutukset ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi Vesa ja Helena Isosalo jättivät kaava-aloitteen elokuussa Kaavatiimi käsitteli kaavamuutoksen suunnitteluperiaatteet ja päätettiin ottaa Kaarnakujan yleiselle jalankululle varattu katualue mukaan kaavamuutosalueeseen. Teknisen palveluiden lautakunta Päätös vireilletulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Valmisteluaineisto nähtäville xx.xx.2014 xx.xx.2014 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta.

21 21 Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.2014 xx Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä xx.xx.201x xx.xx.201x. Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.201x xx Kaavamuutoksen hyväksyminen. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,3153 ha, josta: Korttelialueet Osuus 47,3 % kaava-alueesta Omakotitalojen korttelialue (AO I) noin 0,1492 ha Kortteli 46 osa tontti nro 8 Tonttitehokkuus e = 0,13 Rakennusoikeus 200 k-m 2, kerrosluku I AO- korttelialueen tontille on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohti Kaarnakuja 0,1661 ha Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Puistoalue pienenee yht. noin 0,0277ha. Puistoalueesta osoitetaan osa AO- korttelialueeseen, joten tontille muodostuu ajoyhteys ja liittymä Kaarnakujan katualueelta. Kaarnakujan länsipäässä osoitetaan puistoalueesta 0,0253 ha Kaarnakujan katualueen kääntöpaikaksi. Yleiselle jalankululle varattu katualue muutetaan ajoneuvoliikenteen sallivaksi asuntokaduksi, jollaisena se on jo tähänkin asti toiminut Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu Kaisaniemen sekä Hakalahden kaupunginosassa oleviin julkisiin ja ydinkeskustassa ja Kaisaniemessä sijaitseviin kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaisaniemessä sijaitsee mm julkisista palveluista Jokirannan koulu /yläkoulu, päiväkoti Simonpuisto. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaavamuutoksen kaavamääräyksellä on mm esitetty, että tontin alueella on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontille on osoitettu liittymä Kaarnakujan katualueelta. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla ohjaavat rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö.

22 5.3. Aluevaraukset Korttelialueet Asuntoalueet ovat yhteensä noin 47,3 % kaavamuutosalueesta. Erillispientalojen korttelialue (AO) Osuus noin 47,3 % kaavamuutosalueen asuntoalueesta. Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja). Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,1492 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 200 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on I. AO- korttelialueella tontilla on varattava kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta on näköyhteys ulos. Liikennealueet (L) Osuus noin 52,7 % kaavamuutosalueesta. Kaarnakujan katualue, pinta-ala on noin 0,1661ha. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalue liittyy kiinteästi ja on osa olevaa ja rakentunutta Kaisaniemen laajaa pientaloaluetta. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta ja aluetehokkuus jopa jonkin verran pienenee. Kaavoitus ei vaikuta alueen väestömäärään. Kaavamuutosalue Kuva: Ote ktj-kartta

23 23 Elinympäristö. Kaavamuutoksen ratkaisu ei muuta alueen asukkaiden elinympäristöä. Tontin lisäalueeksi osoitetulla puistoalueen osalla (0,0277 ha) on toiminut ajoneuvoyhteys sekä osa alueesta on hoidettu tontin pihapiirinä. Kaavamuutos ei lisää alueen rakennusoikeutta ja kaavamääräyksellä on osoitettu tontille alueen osa maanalaista johtoa varten. Kaarnakuja on toiminut ajoneuvoliikenteen katuna ja siltä on osoitettu liittymät siihen rajoittuviin omakoti- ja rivitalokiinteistöihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Kaavamuutosalue, noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) ja Simonpuiston päiväkoti sijaitsevat Kaisaniemessä sekä Rahkorannan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta. Kaavamuutosalue Virkistys Lähialueella on virkistys- ja ulkoilu- ja luonnonmaisema-alueita, jotka ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen reittien kautta. Lähimmät puistot ovat Kaisaniemen asuntoalueelle sijoittuvia lähipuistoja. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä kaavamuutoskohteesta.

24 24 Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys Liikenne Asemakaavamuutoksella ei ole mitään uusia vaikutuksia liikenteeseen. Alueen sisäinen liikenne säilyy nykyisellään. Tonttiliittymä kaavamuutosalueen tontille on osoitettu Kaarnakujalta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, muut maanalaiset johdot. Kuva: Tekninen huolto

25 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Kaavamuutos ei aiheuta muutosta kaupunkirakenteeseen. Luonnonolot Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole ollut merkittävää luonnonympäristöä. Tonttiin liitetylle puistoalueen osalle on sijoitettukaupungin jätevesiviemäri. Puistoalueen osalta on ajoyhteys omakotitontille ja se on hoidettu omakotitalon pihapiirinä. Kuvat: Ktj- ilmakuva, Google maps kuva kiinteistöstä Kaavamuutosalue ja ympäristö ovat rakentuneet asemakaavojen mukaisesti ja yksityinen maanomistaja on hoitanut omistamaansa pientalotonttiin liittyvää puistoalueen osaa pihapiirinään ja on istuttanut myös olevan puuston. Kaavamuutoksen jälkeen, kaupunki myy tontin omistajille kaavoituksella muodostuvan tontin lisäalueen ja alue varataan kaavamääräyksellä ja merkinnällä maanalista johtoa varten varatuksi alueen osaksi. Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja.

26 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 26 Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavamuutoskartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous Yleistä Kaavamuutos toteuttaa suunnittelualueen käytännössä olevaa tilannetta. Kaavamuutoksella poistuu puistoalueen osan kautta oleva yhden omakotitontin ajoyhteys ja kaavamuutos toteuttaa muutoinkin alueella olevan tilanteen: Kaarnakujan yleiselle jalankululle varattua katualuetta on jo nykyisellään käytetty Kaarnakujaan rajoittuville tonteille ajoneuvolla kulkemiseen ja länsipäässä on jo ollut asfaltoituna kääntöpaikka Rakentamiskustannukset Kaavamuutos ei aiheuta kaupungille yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle muodostuu yksityiselle maanomistajalle olevaa maanomistusta ja rakentunutta pihapiiriä vastaava asuinpientalotontti, jolle on tonttiliittymä Kaarnakujan katualueelta. Kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen kaupunki myy omakotitonttiin osoitetun lisäalueen. Uuden asemakaavan mukaisen tontin kiinteistönmuodostuskustannukset sekä tonttijako- ja kaavamuutosmaksun maksaa tontin omistajat. 7. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, YLIVIESKA /kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p /kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p /kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p etunimi.sukunimi@ylivieska.fi