RAKENNUSTEN KEMIKAALIEN JOUKOSSA ON IHMISELLE MYRKYLLISIÄ JA HERKISTÄVIÄ SEKÄ HAITTAMIKROBEJA SUOSIVIA YHDISTEITÄ

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSTEN KEMIKAALIEN JOUKOSSA ON IHMISELLE MYRKYLLISIÄ JA HERKISTÄVIÄ SEKÄ HAITTAMIKROBEJA SUOSIVIA YHDISTEITÄ"

Marjut Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 RAKENNUSTEN KEMIKAALIEN JOUKOSSA ON IHMISELLE MYRKYLLISIÄ JA HERKISTÄVIÄ SEKÄ HAITTAMIKROBEJA SUOSIVIA YHDISTEITÄ Penicillium expansum Sisäilmastoseminaari 2014

2 Yhteishanke hyvinvointirakentamiseen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Maria A. Andersson, Johanna Salo, Olli Lipponen, Pauliina Salonen, Martti Viljanen, Heikki Ojamo, Raimo Mikkola, Esko Sistonen, Michael Gasik, Vera V Teplova, Mikko Salin, Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja Ympäristötieteiden lts; Aalto-yliopisto: Rakennustekniikan lts, Kemian Tekniikan lts, Materiaalitekniikan lts, Soveltavan tutkimuksen kumppaneina: Venäjän Tiedeakatemia, Inst. of Theoretical and Experimental Biophysics (RAS, Pushchino); Inspector Sec OY, Oulu; Sipoon kunta

3 Mikrobeja on kaikkialla, myös valmiiksi rakennusmateriaaleissa Onko tästä haittaa? Mikrobiton rakennus ei voi pysyä terveenä, kuten ei mikrobiton ihminenkään. Mikrobin ominaisuudet ratkaisevat, onko siitä hyötyä vai haittaa ihmiselle. Simo Lehtinen Johanna Salo

4 Mitkä olosuhteet aikaansaavat rakennuksen muuttumisen terveydelle haitalliseksi? Huone Pesäkkeitä pölynäytteistä Toksisia/ kaikki [lkm] Toksisia tutkituista 31a 26/30 87 [%] Tunnistetut lajit (n=) Aspergillus versicolor* (13) Aspergillus ustus* (4) Chaetomium sp* (5) Penicillium expansum* (3) Acrostalagmus sp * (2) 31b 5/6 83 Penicillium sp.* (9) 35 10/16 75 Aspergillus versicolor* (9) 46 11/ Chaetomium sp* (malja täynnä) 45b 7/ /5 <1 Chaetomium sp* Aspergillus niger* Rhizopus sp (malja täynnä) Penicillium sp Pölynäytteet ovat yliopistokiinteistön toimistohuoneista, joissa ei oireiltu tai oireiltiin sisäilmaan liittyen. Oiretiloissa % maljoille kasvaneista pesäkkeistä oli solutesteissä toksisia. Mitkä olosuhteet suosivat toksiinin tuottajien menestymistä? Maria Andersson Johanna Salo

5 Olosuhde 1. Desinfioivia biosideja sisätiloissa (1/4) Mirja Salkinoja-Salonen Yhdisteet tunnistaa parhaiten CAS-numeron perusteella. Desinfioivia biosideja käytetään esimerkiksi maaleissa, liimoissa, tiivistemassoissa, ilmanvaihtokanavissa, siivoustuotteissa, homeenestoaineissa ja tekstiileissä. Punainen laatikko: Ihmiselle myrkyllisiä/herkistäviä Sininen laatikko: Suosivat toksiineja tuottavia homeita

6 Olosuhde 1. Desinfioivia biosideja sisätiloissa (2/4) Kipsilevykasvusto Kipsilevyn mikrobit eroteltiin ja löydettiin ainakin kymmenen eri lajia. Maria Andersson, Mirja Salkinoja-Salonen Johanna Salo

7 Olosuhde 1. Desinfioivia biosideja sisätiloissa (3/4) PHMG:n läsnäolo maljalla valikoi kipsilevyn kymmenestä lajista kolme toksista. PHMG 500 ppm maljalla Maria Andersson, Mirja Salkinoja-Salonen

8 Olosuhde 1. Desinfioivia biosideja sisätiloissa (4/4) Kosteassa tilassa olleen kipsilevyn palasia levitettiin erilaisille maljoille. Niistä kasvaneitten pesäkkeiden toksisuudet tutkittiin sian siittiöillä ja munuaissoluilla. Tulos Eri maljoilla kasvaneista pesäkkeistä toksisia oli seuraavasti: Mallas-agar ilman lisiä: 20 % toksisia MA ppm PHMG: 86 % toksisia MA ppm PHMB: 80 % toksisia MA ppm Triklosan 66 % toksisia Maria Andersson, Mirja Salkinoja-Salonen Johanna Salo

9 Olosuhde 2. Kemikaalit rakennusmateriaaleissa (1/2) Arseenipitoinen puunsuoja-aine Rakennusten toksiineja tuottavat homeet ovat stressiaktivoituvia: Homeenestoaineet eivät estä kasvua, vaan nopeuttavat toksiinien ja itiöiden tuottoa. Booriyhdiste PHMG homepesuaine Mirja Salkinoja-Salonen

10 Olosuhde 2. Kemikaalit rakennusmateriaaleissa (2/2) Tutkittu näyte mitattu pitoisuus, mg / kg kuiva-ainetta Rakennusmateriaalinäytteet arseeni boori kromi kupari rakennusvillat (n = 3) < < 3 <2 tapetti < 3 97 rakennuspaperi (n= 3) 1-2 < < pahvi 1 30 < 3 97 kuitulevy, tuulensuojalevy (n = 2) < < 3 < 1 59 puuaines (n = 3) < 1 < < 3 < 2 sahanpuru 2 < 20 < 3 10 Sisätilapölyt oireileva asunto terve asunto < 1 < maatilapöly Vertailunäytteitä maanäytteet (n = 4) lehtikomposti (n = 3) Epäorgaanisten puunsuojausaineiden (arseeni, boori, kromi, kupari) pitoisuuksia sisätilapölyissä ja vakavasti terveyshaittaoireisten rakennusten (n= 2) materiaalinäytteissä. Näytteet kerätty v Pölyt olivat 3 12 kk kertymiä. Mirja Salkinoja-Salonen

11 Olosuhde 3. Rakennusmateriaaliemissiot Rakennusmateriaaleista voi emittoitua yhdisteitä, jotka suljetussa tilassa, kuten rakenteiden sisällä, kiihdyttävät toksiineja tuottavan homeen kasvua. Kuvassa kahden viikon kasvatuksen jälkeen sisäilmasta eristetty Penicillium expansum P61 tiiviisti umpeen teipatuilla mallas-agar-maljoilla. Ylärivin maljoissa ilmatilassa oli rakennuspaperi, alarivillä ei. Johanna Salo

12 Olosuhde 4: Korkea hiilidioksidipitoisuus (1/4) Korkea hiilidioksidipitoisuus edistää myrkyllisiä trilongiineja tuottavien Trichodermojen kasvua rakennusmateriaalissa. Trichoderma longibrachiatum Thg tuulensuojalevyllä CO 2 -pitoisuus 400 ppm, kasvatusaika kolme viikkoa CO 2 -pitoisuus 3000 ppm, kasvatusaika kolme viikkoa Pauliina Salonen

13 Mikä tuottaa korkeita hiilidioksidipitoisuuksia rakennuksiin? (2/4) Ihminen itse: Päiväkotien lepohuoneet, Mitattu hiilidioksidi sisätilasta Mikrobit rakenteiden sisällä: Mitattu hiilidioksidi rakenteesta Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry, OAMK, MAMK, TAMK, SAMK, Metropolia, (2012),Päiväkotien sisäilmatutkimus. Johanna Salo

14 Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy korkeiksi pitoisuuksiksi (3/4) Homeiden tuottama hiilidioksidi kasvatuskammioissa Homeitten kasvualustana kipsilevy 100 cm 2, kammion tilavuus 12,5 litraa CO 2 [ppm] Aspergillus westerdijkiae PP2+ NH 4 Cl Aspergillus westerdijkiae PP2 + KNO 3 Aspergillus westerdijkiae PP2+ H 2 O Trichoderma atroviride 1/226+ KNO 3 Trichoderma atroviride 1/226 + H 2 O Huoneilman hiilidioksidipitoisuus Trichoderma atroviride 1/226 + NH 4 Cl Päiväys Johanna Salo

15 Pitäisikö rakenteet suunnitella hiilidioksidia läpäiseviksi? (4/4) Hiilidioksidin diffuusiokertoimet (D) ja hiilidioksidivastukset (Z) kipsilevyssä, huokoisessa puukuitulevyssä, bitumivuorauspaperissa ja höyrynsulkumuovissa 20 C). Olli Lipponen

16 Olosuhde 5. Kuivunut mikrobikasvusto Kokeissa todettiin, että kipsilevyn pintapaperiin kasvanut mikrobikasvusto oli kuivatettuna toksisempaa kuin kostea kasvusto. Sian siittiöt Solukuolema Tappava vaikutus Liikuntakyvyn häviäminen MNA (hiiren hermosolu) PK-15 (sian munuaissolu) Altistusaika 2h 30 min 1d 4d 2d 2d Näyte Tehollinen toksisuus, EC 50 g/ml] kuivapainoa kohti Kuivunut paperi < Kostea paperi Kuivunut kasvusto Kostea kasvusto Kipsilevypalasta irrotettiin pintapapereita mallas-agar-maljoille. 8 viikon aikana kasvanut mikrobimassa kerättiin ja sen toksisuus mitattiin siittiöillä, hermosoluilla (MNA) ja munuaistubulusten epiteelisoluilla (PK-15). Sekä kuivunut kipsilevyn pintapaperi että kuivunut kipsilevystä eristetty kasvusto olivat toksisempia kuin vastaavat kosteana pidetyt. Taulukossa toksisuus on ilmoitettu EC 50 arvona [ g/ml], joka on alin soluvamman aiheuttava pitoisuus/annos. Mitä pienempi arvo sitä suurempi myrkyllisyys. Maria Andersson Johanna Salo

17 Johtopäätöksiä olosuhteista 1. Rakennuksissa on desinfioivia biosideja, jotka ovat ihmiselle myrkyllisiä/herkistäviä, eivät estä toksiineja tuottavien homeiden kasvua. 2. Desinfioivat biosidit tappavat mikrobeja valikoivasti ja kaventavat lajikirjoa toksiineja tuottavien lajien hyväksi. 3. Rakennusten toksiineja tuottavat homeet ovat stressiaktivoituvia, ja homeenestoaineet kiihdyttävät niiden kasvua ja itiöintiä. 4. Rakennusmateriaaleista voi emittoitua yhdisteitä, jotka suljetussa tilassa, kuten rakenteiden sisällä, kiihdyttävät toksiineja tuottavan homeen kasvua.

18 Johtopäätöksiä olosuhteista 5. Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy korkeiksi pitoisuuksiksi, ja suosii homeiden kasvua. 6. Rakennusmateriaalien hiilidioksidiläpäisevyydessä on miljoonakertaisia eroja, jotka vaikuttavat hiilidioksidin kertymiseen rakenteeseen. 7. Mikrobikasvuston kuivattaminen ei vähennä sen toksisia vaikutuksia.

19 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Mirja Salkinoja-Salonen Maria A. Andersson Johanna Salo Olli Lipponen Pauliina Salonen Martti Viljanen Heikki Ojamo Raimo Mikkola Esko Sistonen Michael Gasik Vera V Teplova Mikko Salin Kiitämme rahoittajia: Työsuojelurahasto (hanke Tsr112134), Suomen Akatemia (SA ja SA ) teknisestä tuesta: Mikrofokus Oy sekä Riggert Förnäs UVA-Finland

Samankaltaiset tiedostot

Terveydelle haitallinen mikrobivaurio rakennuksessa

Terveydelle haitallinen mikrobivaurio rakennuksessa Esitelmä Erityistoimihenkilöt ET r.y. Koulutuspäivä Seinäjoki 2015 02 07 Mirja Salkinoja-Salonen Elintarvike- ja ympäristötieteiden lts, Helsingin Yliopisto