Terveydelle haitallinen mikrobivaurio rakennuksessa

Transkriptio

1 Terveydelle haitallinen mikrobivaurio rakennuksessa Esitelmä Erityistoimihenkilöt ET r.y. Koulutuspäivä Seinäjoki Mirja Salkinoja-Salonen Elintarvike- ja ympäristötieteiden lts, Helsingin Yliopisto Rakennustekniikan lts, Aalto Yliopisto 1

2 Suomessa eletään yli 95% ajasta sisätiloissa: sisätyö, sisäliikunta, sisäharrastukset, työ- ja koulumatkat ulkoilmalta suljetuissa ajoneuvoissa. Kuntaliiton tuore tutkimus : Suomi on maailman pohjoisin teollisuusmaa; sisäilman laatu on suomalaiselle tärkeämpää kuin missään muualla. Suomessa on Euroopan puhtain ulkoilma. Siitä huolimatta rakennuksiin ja sisäilman laatuun liittyvä, työ- ja toimintakykyä vammauttava sairastaminen on Suomessa karannut käsistä: 2

3 Asiaa on tutkittu verovaroin yli 20 vuotta, ja tutkitaan yhä: Remontti ohjelma , Kosteus kuriin -kampanja 1996, 1998 Terve Talo ohjelma Sisäilmavuosi 2002, pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen korjausrakentamisen periaatepäätös , Ympäristöministeriöni korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Valtioneuvoston päätös : viisivuotinen Kosteus- ja hometalkoot toimenpideohjelma ; Talkoot: käynnistetty n. 60 hanketta joiden tavoitteeksi määrättiin löytää suoraan käytäntöön vietäviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Budjetti 3,4 M, päättyvät 2014 lopussa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan Kosteus- ja hometalkoita oli tarkoitus jatkaa ja turvata niiden tuoman osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille. Alexander Stubbin hallitus (2014), ministeri Antti Rinteen Remontti Oy hanke, valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin yhteinen ja tarjoaa rahoituksen budjettikehyksen ulkopuolella. Remontti OY vauhdittaisi rapautuneiden julkisten rakennusten kuten homekoulujen kunnostamista ja tarjoaa uudenaikaisen ympäristönäkökulman (??). Panoksia paljon, silti (tai juuri siksi?) sisäilmaterveyshaitta on 2010-luvulle tultaessa eskaloitunut epidemiaksi, jopa 10% väestöstä ( Eduskunta, Trk 1/2012, s.11-13). 3

4 Miksi näin on käynyt vaikka radonkaasu, formaldehydi (hartsiliimoista), tupakansavu ja asbesti sisäilmasta sairastumisen aiheuttajina saatiin jo 2000-luvulle tultaessa hallintaan? Tutkijan vastaus: Käytössä on ja on ollut Suoran toiminnan malli, korjaustoimet tehdään ilman tietoa siitä, mikä on haitan aiheuttanut toimitaan uskomusten varassa, johtavina uskonkappaleina KOsteus ja HOmeet - Niitä yritetään hoitaa : Kuivaamalla Desinfioimalla Terästämällä rakennusmateriaalit biosidisilla kemikaaleilla Tiivistämällä rakennuksen vaippaa tiivistysmassoilla, liimalla, teipeillä, saumausaineilla Näillä toimilla pyritään estämään haitta-mikrobien / aineiden pääsy ulkoilmasta /vaipasta sisätilaan. Tämä ei voi toimia, koska haittamikrobien suurin esiintyvyys on ulkovaipan sisäpuolella, josta ne pitäisi ohjata ulos ulkoilmaan eikä imeä sisätilaan 4

5 Sisäilman terveydelle haitallisuus, mitä se on? Ihminen tarvitsee elämiseen: ravintoa, vettä, ja ilmaa Ravinnon ja juomaveden valvontaan on Euroopan yhteisön säännöt. Niiden kansallisesta toteuttamisesta vastaa EVIRA (Elintarviketurvallisuusvirasto). Sääntöjen mukaan ruokamyrkytysepidemia tarkoittaa tilannetta, jossa vähintään kaksi henkilöä, jotka eivät asu yhteistaloudessa, on sairastunut aterioituaan samassa tilassa. Tämä koskee ruokaa ja juomavettä. SIIS: ei edellytetä että kaikki samaa ruokaa syöneet tai edes tietty osuus ruokailijoista sairastuu. Vastaavasti pitäisi määritellä sisäilmasta sairastuminen: jos kaksi henkilöä sairastuu saman rakennuksen ilmaa hengitettyään.. EU:ssa on säännöt ulkoilman laadulle ja valvontaan. Sisäilma kuuluu Suomessa kahden eri ministeriön alaisuuteen: YM ja STM. 5

6 Mikrobeja on kaikkialla, myös rakennusmateriaaleissa Onko tästä haittaa? Mikrobiton rakennus ei voi pysyä terveenä, kuten ei mikrobiton ihminenkään. Mikrobin ominaisuudet ratkaisevat, onko siitä hyötyä vai haittaa ihmiselle. Simo Lehtinen (Mikrofocus Oy) ja Johanna Salo (Aalto)

7 Kosteus- ja homevaurio (HoKo)... Kun vaurio syntyy kosteudesta, niin poistuuko se kuivaamalla? Homeisen kipsilevyn toksisuus tutkittiin ennen ja jälkeen kuivauksen: kuivatettu kasvusto oli toksisempaa kuin kostea kasvusto. Sian siittiöt Solukuolema Tappava vaikutus Liikuntakyvyn häviäminen MNA (hiiren hermosolu) PK-15 (sian munuaissolu) Altistusaika 2h 30 min 1d 4d 2d 2d Näyte Tehollinen toksisuus, EC 50 [μg/ml] Kuivunut paperi < Kostea paperi Kuivunut kasvusto Kostea kasvusto Kipsilevypalasta irrotettiin pintapapereita mallas-agar-maljoille. 8 viikon aikana kasvanut mikrobimassa kerättiin ja sen toksisuus mitattiin siittiöillä, hermosoluilla (MNA) ja munuaistubulusten epiteelisoluilla (PK-15). Sekä kuivunut kipsilevyn pintapaperi että kuivunut kipsilevystä eristetty kasvusto olivat toksisempia kuin vastaavat kosteana pidetyt. Taulukossa toksisuus on ilmoitettu EC 50 arvona [μg/ml], joka on alin soluvamman aiheuttava pitoisuus/annos. Mitä pienempi arvo sitä suurempi myrkyllisyys. Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto & Aalto Yliopisto 7 Maria Andersson Johanna Salo

8 Pölynäytteet akateemisen oppilaitoksen toimistohuoneista, joissa oireiltiin tai ei oireiltu sisäilmaan liittyen. Oirehuoneista maljoille kasvaneista pesäkkeistä % oli solutesteissä toksisia. Mutta: Samaan aikaan ympäröivältä pihalta kerätyt ilma ja materiaalinäytteet sisälsivät vain harvoja toksiinin tuottokykyisiä homeita. Tuhannen taalan kysymys : Mitkä olosuhteet aikaansaavat rakennuksen muuttumisen houkuttelevaksi nimenomaan toksiineja tuottaville mikrobeille? Tässä esityksessä esitellään työkaluja sisäilmahaittaisen sisätilan tunnistamiseen ja haittapäästöjen paikantamiseen. Maria Andersson Johanna Salo 8

9 Mustavalolamppu paljasti toksisia pisaroita erittävän myrkkyhome pesäkkeen laskeumamaljalla 9

10 Tutkittiin suuren toimistokiinteistön huoneita, joiden käyttäjä koki sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja. Mittaus tehtiin on-line monitoreilla 24/7, mittaus 5 minuutin välein. Tulokset osoittivat, että viikonloppuna kun ilmanvaihto on alhaalla, eikä toimistohuoneessa ollut ketään, sinne ilmaantui ulkoilman ylittävä pitoisuus hiilidioksidia..se osoittaa että rakenteissa on hengittäviä eliöitä: mikrobimassaa 10

11 CO 2 [ppm] Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy korkeiksi pitoisuuksiksi Homeiden tuottama hiilidioksidi olosuhdekammioissa Homeitten kasvualustana kipsilevy 100 cm 2, kammion tilavuus 12,5 litraa Aspergillus westerdijkiae + NH 4 Cl Aspergillus westerdijkiae + KNO Aspergillus westerdijkiae + H 2 O Trichoderma atroviride + KNO 3 Trichoderma atroviride + H 2 O Huoneilman hiilidioksidipitoisuus Trichoderma atroviride + NH 4 Cl Päiväys Johanna Salo 11

12 Pitäisikö rakenteet suunnitella hiilidioksidia läpäiseviksi? (4/4) Hiilidioksidin diffuusiokertoimet (D) ja hiilidioksidivastukset (Z) kipsilevyssä, huokoisessa puukuitulevyssä, bitumivuorauspaperissa ja höyrynsulkumuovissa 20 C). Olli Lipponen 12

13 Olosuhde 5. Kuivunut mikrobikasvusto Kokeissa todettiin, että kipsilevyn pintapaperiin kasvanut mikrobikasvusto oli kuivatettuna toksisempaa kuin kostea kasvusto. Sian siittiöt Solukuolema Tappava vaikutus Liikuntakyvyn häviäminen MNA (hiiren hermosolu) PK-15 (sian munuaissolu) Altistusaika 2h 30 min 1d 4d 2d 2d Näyte Tehollinen toksisuus, EC 50 [μg/ml] Kuivunut paperi < Kostea paperi Kuivunut kasvusto Kostea kasvusto Kipsilevypalasta irrotettiin pintapapereita mallas-agar-maljoille. 8 viikon aikana kasvanut mikrobimassa kerättiin ja sen toksisuus mitattiin siittiöillä, hermosoluilla (MNA) ja munuaistubulusten epiteelisoluilla (PK-15). Sekä kuivunut kipsilevyn pintapaperi että kuivunut kipsilevystä eristetty kasvusto olivat toksisempia kuin vastaavat kosteana pidetyt. Taulukossa toksisuus on ilmoitettu EC 50 arvona [μg/ml], joka on alin soluvamman aiheuttava pitoisuus/annos. Mitä pienempi arvo sitä suurempi myrkyllisyys. Maria Andersson Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Johanna Yliopisto Salo 13

14 Toksiineja tuottavat homeet sietävät korkeita pitoisuuksia kemikaaleja, joita käytetään rakennusmateriaaleissa ehkäisemään homevaurioita. Tulos on useimmiten päinvastainen: Yllä on hometalon saman pölynäytteen yhtäsuuret osanäytteet viljelty kolmelle rinnakkaiselle maljalle jotka sisälsivät 500, 1000 tai 8000 mg/kg boorihappoa. Tulos osoittaa että myrkkyä tuottava keltainen home, joka myöhemmin tunnistettiin Aspergillus westerdijkiae lajiksi, pärjäsi parhaiten maljalla, jossa booripitoisuus oli korkein (8000 mg/litra). Mikkola ym. (2015) Toxicon 99,

15 CO 2 [ppm] Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy korkeiksi pitoisuuksiksi. Tämä todettiin kun tutkittiin rakennushomeita olosuhdekammioissa. Homeitten kasvualustana kipsilevy 100 cm2. kammion tilavuus 12,5 litraa. Kuva on Johanna Salon DI-työstä Aspergillus westerdijkiae + NH 4 Cl Aspergillus westerdijkiae + KNO Aspergillus westerdijkiae + H 2 O Trichoderma Huoneilman hiilidioksidipitoisuus atroviride + KNO 3 Trichoderma atroviride + H 2 O Päiväys Johanna Salo 15

16 16:04:50 17:09:50 18:14:50 19:19:51 20:24:50 21:29:50 22:34:50 23:39:50 0:44:50 1:49:50 2:54:50 3:59:50 5:04:50 6:09:50 7:14:50 8:19:50 9:24:50 10:29:50 11:34:50 12:34:43 13:07:13 13:39:43 14:12:14 14:44:43 15:17:13 15:49:43 16:22:13 16:54:43 17:27:13 17:59:43 18:32:13 19:04:43 19:37:13 20:09:43 20:42:13 21:14:44 21:47:13 22:19:43 22:52:13 23:24:43 23:57:13 0:29:43 1:02:13 1:34:43 2:07:13 2:39:43 3:12:13 3:44:43 4:17:13 4:49:43 5:22:13 5:54:43 6:27:13 6:59:43 7:32:13 8:04:43 8:37:13 concentration (ppm) Klo 17 Toimistokiinteistön työhuone, jossa työntekijä koki vakavia sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja. Huone oli tyhjänä klo 10 kun sinne tuli tutkimustiimin henkilö tuomaan mittalaitteita. Hän poistui n. 30 min kuluttua ja huone jäi tyhjilleen. Huoneessa kä Klo 10 Klo Mittausjakso Klo 12 Klo Maanantai Mon Tiistai Tue Keskiviikko Wed 300 Klo 22 Klo Contact: Raimo Mikkola Emmanuelle Castagnoli 16

17 Rakennushomeiden itiöintiä ja toksiinin tuottoa tutkittiin olosuhdekammiossa hiilidioksidin ja ilman seoksessa ( 5% hiilidioksinia, 5 % happea, 90% typpeä ). Kaikkien tutkittujen rakennushomeiden (n= 8) itiöiden ja toksiinien tuotto nopeutuivat 3-5 kertaisiksi tavalliseen huoneilmaan verrattuna. Hiilidioksidin diffuusiokertoimet (D) ja hiilidioksidivastukset (Z) kipsilevyssä, huokoisessa puukuitulevyssä, bitumivuorauspaperissa ja höyrynsulkumuovissa 20 C). Rakenteet pitäisi suunnitella hiilidioksidia läpäiseviksi Olli Lipponen 17

18 13:50 14:18 14:46 15:14 15:42 16:10 16:38 17:06 17:34 18:02 18:30 18:58 19:26 19:54 20:22 20:50 21:18 21:46 22:14 22:42 23:10 23:38 0:06 0:34 1:02 1:30 1:58 2:26 2:54 3:22 3:50 4:18 4:46 5:14 5:42 6:10 6:38 7:06 7:34 8:02 8:30 8:58 9:26 9:54 10:22 10:50 11:18 11:46 12:14 12:42 13:10 13:38 TVOC concentration (µg/m 3 ) TVOC mittauksia toimistosta, jonka sisäilmasta ei ollut valituksia: TVOC pulsseja (10 30 mikrogrammaa / m 3, isobutyleeni equivalenttia, (anturi IQ-610) tuli epäsäännöllisin väliajoin huoneeseen, mutta pitoisuudet ovat pieniä Klo 22 Klo Klo 14 Klo 24 Klo 09 Klo Klo Torstai Thu Havaintoraja / limit of Perjantai Fri Detection: 0,012 mg / m 3 Contact: Raimo Mikkola & Emmanuelle Castagnoli 18

19 13:50 14:19 14:48 15:17 15:46 16:15 16:44 17:13 17:42 18:11 18:40 19:09 19:38 20:07 20:36 21:05 21:34 22:03 22:32 23:01 23:30 23:59 0:28 0:57 1:26 1:55 2:24 2:53 3:22 3:51 4:20 4:49 5:18 5:47 6:16 6:45 7:14 7:43 8:12 8:41 9:10 9:39 10:08 10:37 11:06 11:35 12:04 12:33 13:02 13:31 formaldehyde concentration (ppb) Formaldehydimittauksia samasta toimistohuoneesta (josta ei ollut sisäilmaan liittyviä terveysahaittaoire-valituksia): 2 vrk mittausjakson kuluessa formaldehydianturi rekisteröi kaksi mittauskynnyksen ylittänyttä pulssia. Muut pitoisuudet olivat alle mittarien havaintorajan. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Formaldehydipulssien ajankohdat osuivat suunnilleen samaan aikaikkunaan kuin TVOC pulssit. Jos perjantaina oli pulssi niin se jäi havaintorajan alle 5,0 0,0 Torstai Thu Perjantai Fri Mittauksen alaraja / Limit of detection: 10 ppb Contact: Raimo Mikkola & Emmanuelle Castagnoli 19

20 15:27:02 19:07:02 22:47:02 2:27:02 6:07:02 9:47:02 13:27:03 17:07:02 20:47:02 0:27:02 4:07:02 7:47:02 11:27:02 15:07:02 18:47:02 22:27:02 2:07:02 5:47:02 9:27:03 13:07:02 16:47:02 20:27:02 0:07:02 3:47:02 7:27:02 11:07:02 14:47:02 18:27:02 22:07:02 1:47:02 5:27:02 9:07:02 12:47:02 16:27:02 20:07:02 23:47:02 3:27:02 7:07:02 10:47:02 14:27:02 18:07:02 21:47:02 1:27:02 5:07:02 8:47:02 12:27:02 16:07:03 19:47:02 23:27:02 3:07:02 6:47:02 10:27:02 TVOC concentration (µg/m 3 ) TVOC mittauksia toimistosta, jossa koettiin sisäilmaan liittyneitä terveyshaittaoireita: TVOC taso koholla (75 85 μg/m 3 ) yhtäjaksoisesti 7 päivän monitoroinnin ajan loma-ajan jaksona, jolloin tilassa ei ollut ketään. Pitoisuus sisäilmassa kohosi öisin (klo 20 alkaen) ja laski aamuun klo 7 mennessä edellisen päivän tasolle. Öiset nousut ajoittuivat niihin jaksoihin jolloin ilmanvaihdon tuloilma oli alas säädettynä tai suljettuna. Tuloilman puuttuessa tiloihin muodostuu alipaine joka imee haihtuvia kemikaaleja (mikrobien tuottamia tai rakennusaineiden sisältämiä) rakenteista sisäilmaan Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo Maanantai Mon 20 Keskiviikko Wed Perjantai Fri Sunnuntai Sun Tiistai Tue Contact: Raimo Mikkola Emmanuelle Castagnoli 20

21 15:27:02 19:16:02 23:05:02 2:54:02 6:43:02 10:32:02 14:21:02 18:10:02 21:59:02 1:48:02 5:37:02 9:26:02 13:15:02 17:04:02 20:53:02 0:42:02 4:31:02 8:20:03 12:09:02 15:58:02 19:47:02 23:36:02 3:25:02 7:14:02 11:03:02 14:52:02 18:41:02 22:30:02 2:19:02 6:08:02 9:57:02 13:46:02 17:35:02 21:24:02 1:13:04 5:02:02 8:51:02 12:40:02 16:29:02 20:18:02 0:07:02 3:56:02 7:45:02 11:34:02 15:23:02 19:12:02 23:01:02 2:50:03 6:39:02 10:28:02 formaldehyde concentration (ug/m3) Saman sisäilmahaittaisen toimiston formaldehydi pitoisuudet sykkivät vuorokausirytmissä syke: öisin (klo 20 alkaen) pitoisuudet nousivat, lasku alkoi n. klo 05 alkaen ja päivätaso (matala) palautui klo mennessä. 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 Klo 24 15,00 10,00 5,00 0, Maanantai Mon Keskiviikko Wed Perjantai Fri LOD: 10 ppb Contact: Raimo Mikkola Emmanuelle Castagnoli 21

22 Kysymys 1. Miten antimikrobisten kemikaalien käyttö vaikuttaa sisätilahomeisiin? Vastaus: Homerihmaston myrkyllisyys suureni (= EC 50 arvo pieneni) kun se sai kasvaa biosidia sisältävässä ympäristössä. Tässä esimerkissä kasvuston tuottaja oli kipsilevyn pala. Mallas-agar PHMG 500 mg/l PHMB 500 mg/l Triklosan 200 mg/l EC 50 [μg/ml] siittiösoluille EC 50 [μg/ml] PK- 15 -soluille > Maria A. Andersson 22

23 Merkillistä mutta totta: Jokainen tämän sisäilmahaittaisen toimistohuoneen näyte (sisäilma, laskeuma, pöly, pyyhintänäyte) kasvoi maljalla samana toksiineja tuottavana homeena, riippumatta siitä, mitä biosidia maljalle oli lisätty vaiko ei mitään Kysymys 3: mitä rakenuksen homeille tapahtuu kun pintoja tai rakenteita käsitellään homeen-estoaineilla? Koetulos kertoo: Valokuvassa on aktiivikäytössä olevan toimistotilan näytteistä kasvaneita viljelmiä maljoilla, jotka sisälsivät rakennuksissa käytettyjä homeenestoaineita: Maljat: Ylärivi : laskeumat ( 1 tunti) Alarivi: Kirjahyllyn pyyhintänäyte Maljat vasemmalta oikealle: - Mallasagar (MA) - MA ppm didekyylidimetyyli ammonium kloridi - MA ppm boorihappoa 23

24 Kysymys: Siirtyykö puunsuojauskemikaaleja rakennusmateriaaleista huonepölyyn? Tutkittu näyte mitattu pitoisuus, mg / kg kuiva-ainetta Rakennusmateriaalinäytteet arseeni boori kromi kupari rakennusvillat (n = 3) < < 3 <2 tapetti < 3 97 rakennuspaperi (n= 3) 1-2 < < pahvi 1 30 < 3 97 kuitulevy, tuulensuojalevy (n = 2) < < 3 < 1 59 puuaines (n = 3) < 1 < < 3 < 2 sahanpuru 2 < 20 < 3 10 Sisätilapölyt oireileva asunto terve asunto < 1 < maatilapöly Vertailunäytteitä maanäytteet (n = 4) lehtikomposti (n = 3) Epäorgaanisten puunsuojausaineiden (arseeni, boori, kromi, kupari) pitoisuuksia sisätilapölyissä ja vakavasti terveyshaittaoireisten rakennusten (n= 2) materiaalinäytteissä. Rakennusvilloissa oli paljon booria, mutta se ei estänyt toksiineja tuottavien Aspergillusten kasvua. Näytteet kerätty v Pölyt olivat 3 12 kk kertymiä. Maria Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto 24

25 Sisäilmaongelmaisen rivitalohuoneiston keskuspölynimurin hienopöly-pussin sisältöä tutkittiin: - Pöly laimennettiin steriiliin veteen - Laimennosta levitettiin viljelymaljoille (0.01 mg pölyä/malja). - Osa maljoista terästettiin boorikemikaalilla - Annettiin kasvaa (14 d) - TULOS alla: - Maljat joilla oli ppm booria, kasvoivat lähinnä bakteereja. - Maljoilla joihin oli lisätty ppm booria, pölyn sisältämä runsas määrä - JOHTOPÄÄTÖS: - Aspergillus itiöit kasvoivat pesäkkeiksi vain niillä maljoilla, joiden booripitoisuus oli niin suuri ( mg/kg eli ppm) että se vaimensi bakteerikasvun. 25

26 Desinfioivia biosideja sisätiloissa: vaikutukset homeisiin ja välitön myrkyllisyys ihmiselle Yhdisteet tunnistaa parhaiten CAS-numeron perusteella. Desinfioivat biosidit muuttavat rakennuksen mikrobistoa ja aiheuttavat sisätilojen käyttäjille terveyshaittaa. Biosideja sisältyy maaleihin, liimoihin, tiivistemassoihin, ym. joita käytetään sisätiloissa ja ilmanvaihtokanavissa. Lue käyttöturvallisuutiedote! Punainen laatikko: Ihmiselle myrkyllisiä/herkistäviä Sininen laatikko: Suosivat toksiineja tuottavia homeita Mirja Salkinoja-Salonen 26

27 Isotiatsoloni-biosideja kulkeutuu rakennusmateriaaleista hengitysilmaan: Isotiatsolonit ovat herkistävä kemikaaleja Nagorka ym., (Saksan liittotasavallan Ympäristövirasto), julkaistu: Indoor Air,

28 Arvovaltaisen lääketieteellisen tiedesarjan British Medical Journal päätoimittaja valitsi pääkirjoitussivulle tanskalaistutkijoiden kirjoituksen jossa vaaditaan isotiatsolonien käytön lopettamista rakennustuotteissa, koska nämä aineet ovat aiheuttaneet massiivisen allergia-epidemian Euroopassa, USAssa, Australiassa ja Etelä-amerikassa: 28

29 Johtopäätöksiä 1. Rakennuksissa on desinfioivia biosideja, jotka ovat ihmiselle myrkyllisiä/herkistäviä, mutta eivät estä toksiineja tuottavien homeiden kasvua. 2. Desinfioivat biosidit tappavat etupäässä itiöttömiä bakteereja. Homeet ovat vähemmän herkkiä desinfiointiaineille kuin bakteerit. Seurauksena tilaan valikoituu toksiineja tuottavia itiöiviä bakteereja ja homeita. 3. Rakennusten toksiineja tuottavat homeet ovat stressiaktivoituvia, ja homeenestoaineet kiihdyttävät niiden kasvua ja itiöintiä. 4. Rakennusmateriaaleista voi emittoitua yhdisteitä, jotka suljetussa tilassa, kuten rakenteiden sisällä, kiihdyttävät toksiineja tuottavan homeen kasvua muiden mikrobien kustannuksella. 29

30 Johtopäätöksiä (jatkoa) 5. Mikrobit uloshengittävät hiilidioksidia ja vettä samoin kuin ihminen. Tiivistetyssä rakenteessa mikrobien uloshengittämä vesihöyry kertyy rakenteeseen ja rakenteen sisäinen hiilidioksidipitoisuus nousee homeiden kasvua suosivalle tasolle. 6. Rakennusmateriaalien hiilidioksidiläpäisevyydessä on miljoonakertaisia eroja, jotka vaikuttavat hiilidioksidin kertymiseen 7. Mikrobikasvuston kuivattaminen ei vähennä sen toksisia vaikutuksia. 30

31 Tämän esitelmä tutkimustulokset tuotettiin hyvinvointirakentamisen yhteishankkeessa, Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto: Maria A. Andersson, Johanna Salo, Olli Lipponen, Pauliina Salonen, Martti Viljanen, Heikki Ojamo, Raimo Mikkola, Esko Sistonen, Michael Gasik, Vera V Teplova, Mikko Salin, Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja Ympäristötieteiden lts; Aalto-yliopisto: Rakennustekniikan lts, Kemian Tekniikan lts, Materiaalitekniikan lts. Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto & Aalto Yliopisto 31

32 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Maria A. Andersson, Johanna Salo, Olli Lipponen, Pauliina Salonen, Martti Viljanen, Heikki Ojamo, Raimo Mikkola, Esko Sistonen, Michael Gasik, Vera V Teplova, Mikko Salin, Mirja Salkinoja-Salonen 32