LAPSEMME. Perhepalvelut uusiksi. Isäksi oppimassa. Digileikit yleistyvät. Hammasharjalle. Lapsella on oikeus yksityisyyteen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Perhepalvelut uusiksi. Isäksi oppimassa. Digileikit yleistyvät. Hammasharjalle. Lapsella on oikeus yksityisyyteen."

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2013 LAPSEMME Digileikit yleistyvät Hammasharjalle hommia Lapsella on oikeus yksityisyyteen Isäksi oppimassa Perhepalvelut uusiksi

2 Suomen Pääkirjoitus vanhemmat Fig. 1 Muurahaisvanhempien poikaset oppivat varhain itsensä kehittämisen tärkeyden. Muurahaisvanhemmat {L. PARENTIS PERFECTUS} Muurahaisvanhemmille lajityypillistä on täydellisyyteen kurottava hoivavietti, joka joskus johtaa ns. ylisuorittamiseen. Alalajeja mm. käsikirjakasvattajat, suorittajat, projektimammat jne. Fig. 1 Pöllövanhempien poikaset oppivat varhain arvostamaan luontoa. Pöllövanhemmat L. PARENTIKUS IDEALISMUS Tätä lajia ohjaa aatteen valo, joka määrittää lajin toimintaa nukkumisesta ruokailuun. Yksi yleisimpiä alalajeja ovat luomuilijat, jotka vastustavat kaikkea synteettistä, lisäaineellista tai teollista. Fig. 1 Nallevanhempien poikasista tulee hyviä halaajia. Nallevanhemmat L. PARENTIKUS SUPPORTIVINUS Nallevanhemmille on tyypillistä lämmin ja lohtuisa syli, johon poikasten on helppo sukeltaa. Myös urokset ovat helliä ja hoivaavia. V Pupuvanhemmat L. SÖPÖLINUS PARENTICUS Pupuvanhemmat viettävät paljon aikaa lasten tahdissa hyppien. Ne ovat herttaisia, lämpimästi rakastavia ja hyväluonteisia vanhempia. Riikinkukkovanhemmat L. PARENTIS MINÄMEIKÄCUS Riikinkukkovanhemmille on tyypillistä koko pesueen merkit seminen omalla koodistolla. Vaatetuksen lisäksi merkitseminen ulottuu harrastuksiin, ajoneuvoihin ja pesän sisustukseen. Kissavanhemmat L. PARENTIS LUNGIMUS Tälle vanhemmuuslajille on tyypil listä pesue, joka kulkee siinä sivus sa. Kissavanhemmat välttävät välttävät kaikin tavoin kosketusta stressiin ja rutiineihin. Sisältö Fig. 1 Pupuvanhempien lapset tietävät arvonsa. Fig. 1 Riikinkukkovanhempien poikaset oppivat ulkoasun merkityksen. Fig. 1 Kissavanhempien jälkeläiset osaavat viihdyttää itseään. 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Rohkea investointi kannatti Imatra uudisti perhepalvelunsa 15 Lasten asialla 16 Harjalle hommia Huono puhdistus ja napostelu pilaavat hampaat 19 Isän kynästä 22 Murrosikä voi yllättää parisuhteen 26 Luistimilla! 28 Digilelut pujahtavat leikkiin Digilelut yhdistyvät perinteisiin leluihin 32 Iloa vai noloa? Suojele lastasi verkossa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Haaveena rooleja Kulttuurikierros 38 Isäksi oppimassa Huolenpitoa, läheisyyttä ja suuria tunteita 42 Valmiina vaarojen varalle Ensiaputaitoja pitää harjoitella 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut Kaksplus.fi LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Tomi Nuotsalo Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: fi. Lapsemme 2/2013 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta. Lapsemme 1/2013 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Susa Junnola Kaikille kaveri Kaikille kaveri on MLL:n hanke, jossa kehitetään keinoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden vahvistamiseksi sekä yksinäisyyden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hanke teetti kyselyn viiden pilottikoulun työntekijöille, joista noin kolmannes kokee oppilaiden yksinäisyyden olevan ongelma omassa koulussa. Vastaajat vaativat koulun aikuisten yhteistä linjaa ja välitöntä puuttumista kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Hyvä alku yläkouluun MLL toteuttaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hyvä alku yläkouluun -kampanjan. Tarkoitus on tukea seitsemäsluokkalaisten vanhempia lapsen alkaessa kasvaa lapsuudesta nuoruuteen. Onnea Olli! MLL:n puheenjohtaja, lastentautiopin professori Olli Simell on saanut ruotsalaisen Barndiabetesfondenin palkinnon Pohjoismaiden merkittävimmästä lapsidiabetestutkimuksesta. Palkinnon luovutti marraskuussa Tukholmassa säätiön suojelija, kruununprinsessa Victoria. Myös TYKS-säätiö on muistanut Simelliä tunnustuspalkinnolla merkittävästä kliinisestä tutkimustyöstä. Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: KM Eija Alaraasakka: Väkivallan tuolle puolen Turvattomuudesta turvallisuuteen koulussa YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television katselun yhteydessä KM Anna Lehtonen: Lasten ja nuorten tulevaisuusajatuksista esitykseen osallisuus ja tulevaisuusoppiminen draamakasvatuksen ryhmälähtöisissä esitysprojekteissa PsM Anu Leinonen: Miten puhua lasten kanssa vanhemman mielenterveysongelmista? YTL Antti Mäkelä: Poliisin huoli lapsesta PsM Virpi Taxell-Lassas: Psykoosia sairastaneiden äitien lapset -seurantatutkimus. Lue MLL:n viesti kuntapäättäjille >kannanotot Vapaaehtoinen tukimaksu MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. Tuen voi ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai kiusaamisen vastaiseen työhön kotimaassa. Tukimaksu on molemmissa 5 euroa. Kutsu ystävä mukaan Onko sinulla ystävää tai sukulaista, jonka voisit ajatella liittyvän jäseneksemme? Mitä jos kysyisit häneltä. MLL:n jäsen tukee jäsenmaksullaan liiton työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän puolesta. Lisää jäsenyydestä sivulla 48. Isä-lapsitoiminnan opas innostaa ja rohkaisee niin yhdistyksiä kuin vapaaehtoisia isiä isälapsitoimintaan. Oppaassa tarjotaan ideoita toiminnan toteuttamiseen sekä kerrotaan hyvistä kokemuksista. Esimerkkeinä ovat mm. suositut isä-lapsileirit, retket ja puutyökerhot. Julkaisun tilaukset Varsinais- Suomen piiristä. Julkaisun verkkoversio löytyy osoitteesta varsinaissuomenpiiri.mll.fi Kuva: Colourbox Reilusti ryhmässä Harjoittelemalla sosiaalisten taitojen taitureiksi Muumi-oppia MLL on tuottanut päiväkoteihin ja MLL:n kerhoihin Reilusti ryhmässä -materiaalin sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Materiaaliin kuuluu 12 tietoiskua ja opasvihkonen harjoituksineen. Muumiaiheisten videoiden avulla opetellaan ryhmässä olemista ja muiden huomioon ottamista. Aineisto soveltuu parhaiten ryhmiin, joissa on 5 6-vuotiaita lapsia. Kerhoihin opetuspaketteja voi tilata tilauspalvelusta, päiväkoteihin aineisto lähetetään erikseen. Tietoiskut voi katsoa osoitteessa Johtajakoulutus alkaa Paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattu Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus starttaa Lähes vuoden mittainen lähi- ja etäopiskeluna toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää omia johtamisvalmiuksia ja samalla yhdistyksen toimintaa. Koulutus toteutetaan OK-opintokeskuksen kanssa joka kolmas vuosi. Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio vieraili loppuvuodesta liiton keskustoimistossa, jossa hänelle esiteltiin MLL:n työtä. MLL:n uusi suunta MLL:n Suunta 2014 on Helsingin liittokokouksessa 2005 hyväksytty strategia, joka toimii yhteisenä ohjenuorana liiton työn suunnittelussa. Nyt on tullut aika kääntää katseet seuraavaan strategiakauteen, joka ulottuu vuoteen Uuden strategian valmistelu alkoi viime syksyn puheenjohtajapäivillä. Koko liiton yhteinen työskentely, johon kuuluu työpajoja, haastatteluja, kyselyitä ja kuulemisia jatkuu ensi vuoden kevääseen. MLL:n Suunta 2024 hyväksytään Turun liittokokouksessa kesäkuussa Kuva: Matti Matikainen Kuva: Antero Aaltonen Pääsihteerin pohdintoja Matteusperiaatteesta Mirjam Kalland Tule kerääjäksi Kevätilo-keräyksemme käynnistyy jälleen huhtikuussa. Kuuden viikon ajan Kevätilo kerää varoja paikalliselle työlle lasten ja perheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen. Ilmoittaudu mukaan oman yhdistyksesi keräysvastaavalle. Yhteystiedot löydät osoitteesta Seuraathan somea Tykkää MLL:sta facebookissa, niin tiedät, mitä liitossa tapahtuu. mannerheiminlastensuojeluliitto Nyt voit seurata MLL:a myös twitterissä osoitteessa twitter.com/mll_fi. 4 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Virkkalan yhdistyksessä vietettiin liikunnallista Lystilauantaita, johon osallistui reilusti toistasataa lasta vanhempineen. Jättipomppupatjoilla hyppiminen ja loikkiminen olivat parasta! Etelä-Helsingin yhdistys on julkaissut Pienen runokirjan, jonka runot on nyt myös sävelletty. Yhdistys jakaa kirjan ja cd:n perhevalmennuksen yhteydessä ensimmäistä lastaan odottaville äideille. Venäjältä Suomeen muuttanut Elena Khodakova (vas.) lapsensa Milanan ja Minna Tuovinen lastensa Alman, Telman ja Taimin kanssa tekevät yhdessä kaikkea mukavaa. Kuva: Pirkko Ullgren Kylämummeille ja -vaareille tunnustus Pohjois-Pohjanmaan piirin Kylämummi ja -vaaritoiminta palkittiin Oulun seudun vuoden 2012 vapaaehtoistoimintana. Tunnustus on kiitos alueelle vakiintuneesta uudenlaisesta tärkeästä toiminnasta, joka vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja sukupolvien välistä ketjua. Palkinnon jakoi Oulun Seudun Setlementti. Mikä yhdistää suomalaista ja kongolaista perheenäitiä? MLL:n Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -tapaamisissa opetellaan ystäväparin kanssa suomen kieltä, kerrotaan oman maan tavoista ja kokataan yhdessä. Samalla ystävystyvät myös lapset. E Teija Silvonen 6 Lapsemme 1/2013 EEVA SUHONEN KUVA HANNA VIINIKKA Ystävä auttaa Äidit haluavat oppia suomea Itsevarmuutta vanhemmuuteen itsenäistymään Ystävätoiminta laajenee Pipsa Laitakari Mukaan toimintaan Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä Uudenmaan tai Varsinais-Suomen piiriin tai Tampereen osastoon. Edellytyksenä on hyvä suomen kielen taito. Vapaaehtoisille järjestetään yhden illan koulutus, jossa käydään läpi perusasioita ystävätoiminnasta ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. Vuoden varrella piiri järjestää jatkokoulutusta ja ystäväpareille yhteisiä tapahtumia. tampere.mll.fi Lapsemme 1/2013 7

5 Rohkea investo inti kannatti LIISA PARTIO Kuvat ARI NAKARI Imatralainen Poralin perhe iloitsee hyvin toimivasta neuvolasta, jossa työntekijöillä on aikaa. Entä jos kunnat leikkausten sijaan panostaisivat perhepalveluihin lisää rahaa? Imatra teki vaikeassa tilanteessa rohkean päätöksen ja palkkasi kuusi uutta perhetyöntekijää. Nyt ratkaisu tuo säästöä ja perheet voivat paremmin. U Tiina Kirmanen 8 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 9

6 Äidin näkökulmasta Hyvinvointineuvola toimii 10 Lapsemme 1/2013 Tiina Kirmanen kannustaa lisäämään yhteistyötä ja tekemään päättäjille konkreettisia, rohkeita ehdotuksia. Pinja-äiti, Pihla ja Sisu ovat vielä yhdessä kotona. Isompia huolia perheessä ei ole ollut, mutta jos niitä tulisi, apu tuntuisi olevan lähellä. Miten päätös syntyi? Pitää nähdä perhe keskellä Positiivinen kierre Tarja Paakkosen Neuvola on hyvä ja toimiva, kertoo kokemuksistaan 4-vuotiaan Pihlan ja 2-vuotiaan Sisun äiti Pinja Porali. Säännöllisten tarkastusten lisäksi kuvioon ovat kuuluneet kotikäynnit ennen ja jälkeen synnytyksen. Perhetyöntekijän mukana olo on ollut luontevaa. Hän keskittyy vähän erilaisiin asioihin kuin terveydenhoitaja. Hänen kanssaan jutellaan enemmän kotiasioista, kasvatuksesta ja parisuhteesta, Pinja kertoo. Tapaamisissa ovat mukana molemmat vanhemmat. Miehen mielestä ensimmäinen käynti oli hyvä, mutta sen jälkeiset ehkä vähän turhan tuntuisia, koska niissä käsiteltiin samoja asioita. Luulen, että noista keskusteluista olisi kyllä apua, jos olisi ongelmia. Pinja Porali kiittelee Mansikkalan neuvolaa. Meidän neuvolan tädillä on aina aikaa, mikä on tosi hyvä. Meillä molemmat lapset ovat olleet pienikokoisia, joten painoa on seurattu tarkasti. Jos huolia tulisi, Pinja kokee, että apu olisi lähellä. Molemmille on helppo puhua - kuuntelevat, mutta eivät liikaa tuppaudu. Terveyspalvelut toimivat lapsiperheen näkökulmasta sujuvasti. Lasten asioissa pääsee aina tosi nopeasti suoraan lääkäriin, aikuiset sen sijaan voivat joutua odottamaan. Hoitopaikan hakeminen alkaa olla ajankohtaista, ja senkin suhteen Poralin perhe on toiveikas. Viimeksi paikka järjestyi kahdessa viikossa. Miten lastensuojelun kustannukset syntyvät Neuvolassa terveydenhoitajalla on työparina perhetyöntekijä. Lapsemme 1/

7 Malliksi muillekin? Imatralla lasten ja nuorten palveluja kehitetään nyt yhtenä kokonaisuutena. ǡ Ǧ Ú Ǥ Ǥ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǥ Ȃ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ Ǧǡ Ǧǡ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Perhe keskiöön Ú Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ ǡ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǥ Ȃ ǡ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ú Ǧ Ú Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ú Ǧ Ǧ 12 Lapsemme 1/2013 Onko Imatra ainoa, joka on panostanut voimakkaasti perhetyöhön, uudistusta konsultoinut dosentti Matti Rimpelä? Perhetyötä on pyritty lisäämään ja tehostamaan monissa kunnissa, mutta yleensä on tehty erilaisia projekteja. Imatran innovaatio on siinä, että muutos toteutettiin investointirahoituksella. Saatiin siis uusi määräraha, aito lisäinvestointi. Se, että perhetyöntekijöillä ei ole vastaanottohuonetta, osoittautui tärkeäksi ratkaisuksi. Se on pakottanut miettimään työtapoja, joissa perheitä tavataan kotona tai vertaisryhmissä. Imatran malli on ainoa, jossa työntekijät asettuvat vastaanottohuoneiden ja perheen väliin. Toinen tärkeä tekijä onnistumisessa oli, että työlle luotiin selvä struktuuri. Mikä estää muita seuraamasta? Iso ongelma on kehysbudjetointi, jossa pitäisi saman vuoden sisällä siirtää henkilöstöä perhetyöhön. Uusia avauksia tarvitaan, mutta ne eivät onnistu kehysbudjettiajattelulla, tarvitaan se investointi. - Toinen pulma on, että kehitysehdotukset ovat liian pieniä, vaikka tarvittaisiin rohkeutta. Imatralla tilanne oli niin katastrofaalinen, että oli pakko löytää ihan uusia malleja. Voisiko perhe keskiöön -ajatus toimia esimerkiksi Oulussa, sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen? - Jos se toimii Imatralla, miksei se toimisi muuallakin. Yleensä tarvitaan jokin ulkopuolinen ärsyke, joka pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Muuten arkityössä tulee liian helposti tehtyä asiat niin kuin ennenkin. Kunnissa ollaan myös aika rakastuneita organisaatiorajoihin ja professiokeskeiseen ajattelutapaan. Toinen este muutoksille on, että hallinto on muutaman lamakauden jälkeen vedetty niin tiukaksi, että aikaa innovatiiviseen ajatteluun ei tahdo olla, kun kaikki aika menee siihen, että saadaan arki rullaamaan. Meillä on tehtävänä lasten ja nuorten elinolojen kehittäminen laajentuneessa Oulussa. Siinä työssä on tärkeää tiivistää yhteistyötä yli sektorirajojen, esimerkiksi sivistys- ja kulttuuri sekä hyvinvointipalvelujen kesken. Kunnissa on pakko löytää uusia tapoja ja tarttua hyviin käytäntöihin - ihan jo taloudellisista syistä. ǡ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ǥ Ǧ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǡ Ǧ Ǥ Ȃ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ú Ú Ǥ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǣ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǧ Ú Ú Ǥ Ȃ Ǧ Ú ǡ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ O

8 TALVI-IHOLLE! Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies Lapset päätöksenteon keskiöön ISOILLE JA PIENILLE Apobase perusvoiteet jokaiseen päivään. Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. Lasten hyvinvointi ja pahoinvointi ovat usein esillä poliittisten päätöksentekijöiden puheissa. Tästä muodostuu käsitys, että lasten asiat olisivat päätöksenteon keskiössä. Puheet ja teot eivät kuitenkaan aina kohtaa. Puheista huolimatta lapset ovat jääneet yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaaliin. Esimerkkejä on monia. Lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat tuntuvasti matalammalla reaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä oli silti ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotukset juuri päätettiin jäädyttää. Kotihoidon tukea ja päivähoitoa tarkastellaan politiikassa lähinnä työelämän tarpeiden näkökulmasta. Lapsen oikeus hoivaan ja varhaiskasvatukseen on sivuosassa. Lapsiperheiden kotipalvelu on supistunut viidesosaan siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän voimakas kasvu kertoo osaltaan ehkäisevän työn ja avohuollon työn laiminlyönneistä. Politiikan ja hallinnon tarkastelunäkökulma on lyhyt: talousarviovuosi, kehyskausi, hallituskausi tai valtuustokausi. Kun julkista taloutta tarkastellaan liian lyhyellä aikavälillä, ajaudutaan näennäistehokkuuteen. Tänä vuonna säästetty satatuhatta euroa voi tulla maksamaan myöhemmin miljoonan. Näennäistehokkuuden seurauksena lasten ja perheiden palveluihin on kohdistettu säästöjä, jonka seurauksena erityispalveluiden tarve ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat edellytyksenä korkealle työllisyysasteelle, kilpailukyvylle ja julkisen talouden kestävyydelle. Fyysinen ja psyykkinen terveys ja sosiaalinen hyvinvointi muodostuvat lapsuus- ja nuoruusiässä. Toiminta- ja työkyvyn perusta rakennetaan silloin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa sikiökaudelta aina 21 vuoden ikään asti, korostui arkisten kehitysympäristöjen merkitys hyvinvoinnin tukemisessa ja suojaavien tekijöiden vahvistamisessa. Peruspalveluilla, kuten neuvolalla, päivähoidolla, koululla ja oppilashuollolla, on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että säästäminen lasten ja perheiden varhaisesta tuesta tulee kalliiksi. Esimerkiksi Tarja Paakkosen viime vuonna Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessa todetaan lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin. Palasin viime vuonna takaisin MLL:oon työskenneltyäni sosiaali- ja terveysministeriössä vajaan vuoden. Kokemus oli silmiä avaava. Opin, että valtionhallinnossa lapsiasioita pidetään yleisesti tärkeinä, mutta lapsiasiat ja lapsinäkökulma jäävät käytännössä muiden asioiden jalkoihin. On myös kestämätöntä, miten pienillä henkilöstöresursseilla lapsiasioita hoidetaan. Lasten asioiden nostaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Meidän täytyy yhä pontevammin viestiä päätöksentekijöille, että lapsiin panostaminen on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävintä politiikkaa. Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT COLOURBOX Harjalle hommia Puutteellinen puhdistus, jatkuva napostelu ja limsojen lipitys pilaavat hampaat. Koululaisilla olisi hampaiden hellimisessä paljon parannettavaa. M itä koululaisten suuhun kuuluu, terveyskeskushammaslääkäri, HLT Pia Meurman? Mitkä ovat suurimmat uhat koululaisten hampaille? Oppilaille pitää järjestää suun terveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Miten ne toteutuvat? Miksi hampaat on harjattava kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan? Pitääkö vanhemman tarkastaa pesutulos? Miten ksylitolipurukumista tai -tableteista on apua hampaille? Onko väliä, harjaako tavallisella vai sähköhammasharjalla? Mikä merkitys on harjasten kovuudella? Ovatko kaikki hammastahnat turvallisia? Luvattoman laiskaa Suomalaiset koululaiset pesevät laiskasti hampaitaan. Esim. peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 62 prosenttia harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Heistä 9 prosenttia ilmoitti pesevänsä hampaat vähintään kerran viikossa, mutta ei päivittäin. Tytöistä 38 prosenttia harjasi hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä, ilmenee Kouluterveyskyselystä. Harjaaminen on vähäistä myös eurooppalaisittain. WHO:n koululaistutkimuksessa suomalaisnuoret sijoittuvat hampaiden puhdistamisessa lähes 40 maan joukossa häntäpäähän. 16 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

10 Pitääkö koululaisten käyttää jo hammaslankaa? Jos pelkää hammaslääkäriin menoa, miten pitäisi toimia? 18 Lapsemme 1/2013 Miten lävistykset ja korut vaikuttavat suuhun? Entä päihteet? Klikkaa netissä: Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere, tiedustelut ja ryhmämyynti (03) Teini voi korvata hampaiden aamupesun purukumilla ja pestä hampaat iltaisin, jos muistaa. Miten huonot tavat muutetaan? Suunvuoro.fi -sivusto kertoo hauskasti ja rennosti suun terveydestä ja sopivan makeasta elämästä. Sivusto on suunnattu vuotiaille. ESITYKSET PISPALASSA KEVÄÄLLÄ 2013 HUOM! Esitykset ovat tilattavissa ympäri Suomen HELMIKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) la klo (ensi-ilta) to klo ti klo la klo ke klo ja MAALISKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) pe 1.3. klo to 7.3. klo ja la 2.3. klo pe 8.3. klo ti 5.3. klo la 9.3. klo ja ke 6.3. klo Pupun kevät (yli 3-vuotiaille) ke klo ma klo to klo ti klo pe klo ke klo ja la klo la klo ja HUHTIKUU Mitä kuuluu, Hanhiemo? (yli 3-vuotiaille) ti 9.4. klo la klo ke klo ke klo to klo to klo pe klo pe klo la klo la klo TOUKOKUU Marjamatka (yli 3-vuotiaille) la 4.5. klo ke 8.5. klo ja ti 7.5. klo Aikataulumuutokset mahdollisia Lapsiperheen kodin turvataidoista tärkein on oikea puhallustekniikka. Ei liian lujaa, muttei liian hiljaakaan, sillä liian hiljaisessa puhalluksessa uloshengityksen mukana tulevat parantavat kemikaalit jäävät valjuiksi. Puhalluksessa olennaista on saada ilmavirtaan sopivassa suhteessa puuduttavia lääkemolekyyliä, parantavia troppeja sekä tulevaisuudenuskoa luovia ainesosia. Yleensä tämä ei onnistu yhdellä puhalluksella, vaan tarvitaan ainakin muutama. Lääkäriliiton suosituksen mukaan, jos lapsen polveen on tullut mustelma tai peräti pieni haava, tulee ensin puhaltaa kolme kertaa vammakohtaan, sen jälkeen silittää viisi kertaa lapsen päätä ja puhaltaa uusi kolmen sarja. Ellei sekään auta, on otettava käyttöön radikaalit lääketieteelliset toimenpiteet, eli laastari. Sen käytössä on kuitenkin oltava varovainen, sillä laastarin uhka sattuu yleensä enemmän kuin keskikokoinen portaista putoaminen. Jonkin verran ensiaputoimenpiteiden rajuus tietenkin riippuu lapsen iästä. Ihan pienet pelkäävät laastaria, mutta hieman vanhemmat kehittävät itsesuojeluvaiston ja ryhtyvät käyttämään laastareita jopa ennaltaehkäisevästi. Se tapahtuu yleensä noin neljän vuoden iässä. Silloin perheessä kuluu hyvinkin kolme metriä laastaria viikossa. Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Puhalluksia ja hitsipilli Muun kuin puhallusensiavun suhteen olennaista on pitää käsillä kaakaota ja vilttejä sekä muumivideoita. Niiden avulla pienen potilaan shokkitila saadaan tasaannutettua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun hän on pureskellut kynsiään hieman liikaa ja sormenpäitä sattuu. Kaakao auttaa myös senkaltaisissa onnettomuuksissa, kun uhri on tunkenut kielensä keinun metallirunkoon kahdenkymmenen asteen pakkasella. Silloin juoma ei tosin saa olla kuumaa. Varsinaisista lääkärintarvikkeista hyvä on hankkia hitsipilli sekä jonkinlainen saha. Nämä siksi, että merkittävä osa onnettomuuksista on sellaisia, joissa lapsi on tunkenut jonkin ruumiinosansa paikkaan, josta sitä ei saa pois. Saattaa kuulostaa kummalliselta, että ruumiinosan saa jonnekin mutta ei enää pois. Asia selittyy kasvupyrähdyksellä: pää on yksinkertaisesti ehtinyt kasvaa siellä kaiteen välissä juuri sen verran, että jää jumiin. Silloin tarvitaan työkaluja. Kaikenlaiset lääkekaapin tabletit ovat luonnollisesti täysin turhia, sillä lapset eivät kuitenkaan suostu syömään niitä. Niin ikään nestemäiset lääkkeet voi unohtaa, kun ne ovat niin kamalan pahoja. Sinänsä on mielenkiintoista, miten on mahdollista, että kokonainen suklaapatukka mahtuu kerralla helposti kurkusta, mutta neljäsosa Buranaa ei mene sitten millään. Kyseessä lienee samantapainen kurkkutorven anatomiseen muotoiluun liittyvä asia kuin pinaattikeiton tapauksessa. Pelastautumista, eli nopeaa poistumista uhkaavasta tilanteesta, on syytä harjoitella lapsen syntymän päivästä saakka, sillä muuten voi käydä niin, että joutuu viettämään merkittävän osan aikuiselämästään jäähallilla tai puffetissa. Pelastautumisharjoituksissa tärkeää ovat mielikuvaharjoitteet, joita voi treenata jo ihan vauvojen kanssa. Lepertelemällä niille tiettyjä koodisanoja, ne saa ehkä ohjelmoitua järkevien ja suositeltavien harrastusten pariin. Sellaisia ovat esimerkiksi piirtäminen, perheliikunta, kavereiden kanssa leikkiminen, itsekseen leikkiminen sekä mielikuvituksen kehittäminen kirjojen, pelien ja sarjakuvien avulla. Myös kirjoittaminen ja elokuvien tekeminen ovat mainioita harrastuksia, joissa vanhempia ei viedä henkiseen ja taloudelliseen perikatoon. Muita harkitsemisen arvoisia ovat pyöräily (huom! dopingvaara!) sekä lenkkeily (ei tarvitse viedä harjoituksiin, koska lapsi voi lenkkeillä sinne). Pelastautumistaitoja tarvitaan myöhemmin myös esimerkiksi silloin, kun pitää ryhtyä puhumaan esimurkkujen kanssa seksistä tai vähän aikaisemmin, kun vauvalle pitää vaihtaa vaippa. Kun ryhtyy pelastautumaan näistä viimeksi mainittujen kaltaisista tehtävistä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että se saattaa herättää pahaa verta puolisossa. Näin ollen kohtuus ja jonkinlaiset yhteisesti sovitut pelastautumisvuorot ovat paikallaan. Ai niin: äärimmäisessä hätätapauksessa, kuten jos ei ole nukkunut kahteen kuukauteen, kannattaa kilauttaa omille vanhemmille tai kavereille ja pyytää apua. Roope Lipasti Lapsemme 1/

11 Käy MLL:n kaupassa ja Syntymäpäivä, nimipäivä, vuosipäivä, naistenpäivä, äitienpäivä, tupaantuliaiset, kissanristiäiset, ensimmäinen kevätpäivä, muuten vaan hyvä päivä... On lukuisia syitä muistaa läheisiä. Ostamalla MLL-tuotteen tuet työtä lasten hyväksi. Uusissa korteissa kukkivat herkät vuokot ja omenankukat. Pupun ja tee hyvä ostos! tummansininen 20 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

12 PIRKKO VARJO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Murrosikä voi yllättää parisuhteen Riidat nuoren kanssa koettelevat helposti myös vanhempien parisuhdetta. Parhaiten selviää, kun muistaa puhua ja kuunnella puolisoaan. M Sari Liljeström Tunteet ja ajatukset esiin Muista nämä Ole kiinnostunut nuoren elämästä, mutta älä urki. Vietä välillä aikaa kahden kesken nuoren kanssa. Pidä kiinni turvallisista rajoista. Et voi kuitenkaan päättää kaikkea: nuoren omia asioita ovat hänen ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, mielipiteensä ja huoneensa sisustus. Nuorella on myös oikeus ilmaista kaikkia tunteitaan. Vanhempien erottua nuori ei aina halua tavata äidin tai isän uutta kumppania. Anna nuorelle aikaa äläkä painosta tapaamiseen. Kahden perheen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Etenkin nuoret tarvitsevat paljon aikaa tutustuakseen toisiinsa. Tarvitaan kärsivällisyyttä; ehkä uusperheen muodostaminen voisi odottaa muutaman vuoden? 22 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

13 Uusvanhemmuus vaatii aikaa Pekka Larkela Lisää aiheesta: Palikkatalo avuksi 24 Lapsemme 1/2013 Vanhemmassa herää eloon oma elämänhistoria sen mukaan, missä iässä oma lapsi kulloinkin on. Murrosikäinen nuori ja hänen murrosikäiset vanhempansa - lause kuvaa juuri tätä. Se tuo myös esiin kysymyksen omasta seksuaalisuudesta, siitä millainen olen naisena tai miehenä, kirkon parisuhde- ja perhetyön kouluttajana toimiva Arja Seppänen sanoo. Lapsen nopea muuttuminen, mielialojen vaihtelut ja rajojen kokeilu saavat monet vanhemmat neuvottomiksi. Murrosiän vaativuutta korostaa nykyaika, jossa fyysisyys ja seksuaalisuus ovat kaikkialla niin vahvasti läsnä. Ajankohtaiseksi tulee myös kysymys seurustelun aloittamisesta: milloin on sopiva ikä siihen ja millaisilla pelisäännöillä se tapahtuu. Lisänä on vielä nettimaailma, jonne nuori saattaa upota, eivätkä vanhemmat tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Vanhemmat eivät oikein edes tiedä, pitääkö huolestua ja jos, niin milloin, Seppänen pohtii. Kirkkohallituksen aloittaman Parisuhteen palikat -nimisen hankkeen tavoitteena on tuoda tukea parisuhteeseen ja perheeseen elämänkulun eri vaiheissa. Sen keskeinen osa on konkreettinen, puinen, erivärisistä palikoista koottava Parisuhteen palikkatalo. Jokainen palikka kuvaa yhtä tärkeää parisuhteen, vanhemmuuden tai seurustelun osa-aluetta. Palikoiden nimet ovat: sitoutuminen, tunteet, seksuaalisuus, riidat, sanat, teot, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Yhdessä palikassa ei ole nimeä, ja sen voi nimetä vaikkapa murrosiäksi. Työkalu antaa avainsanoja, joista keskustelu pääsee helposti käyntiin. Palikoissa olevat sanat ovat pohja, mutta tietysti on olemassa muitakin tärkeitä sanoja ja alueita, joista voidaan keskustella, Seppänen kertoo. Työkalusta saatu palaute on ollut tosi hyvää. Kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä työntekijät kohtaavat ihmisiä elämäntilanteissa, joissa on tarve saada tukea ja neuvoja. Monella työntekijällä ei ole paljonkaan parisuhteeseen liittyvää koulutusta. Parisuhteen palikat antavat heille ihan konkreettisesti kättä pidempää esimerkiksi vertaiskeskustelun synnyttämiseen perhekerhossa tai perhevalmennuksessa. Työkalua ei ole siis tarkoitettu vain ammattilaisille, kuka tahansa parisuhteen kehittämisestä kiinnostunut voi tilata sen. Työkalua voi käyttää myös vanhemmuuden kysymyksissä ja seurusteluvaiheessa, kun parisuhde on vasta syntymässä ja perhe-elämä edessäpäin. Osallistu Kevätilo-keräykseen Osallistumalla tuet MLL:n paikallista työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai nuorisotyöhön. Lue lisää Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Luistinradalla Kypärä päähän ja luistimille. Talven linnaan vieraisille. Vauhtiin tyttö, lentoon letti. Pyöri toinen piruetti! Pakkasprinssi Kruunu päässä kruunu jäässä majesteettisessa säässä. Poskella on smaragdi, nenänpää kuin timantti. Kruuunu jäässä kruunu päässä majesteettisessa säässä. Tittamari Marttinen: Maailmanpyörässä. Kirjapaja Lasten kanssa liikkumassa Luistelijat Kiiltää jo jää, näin viilettää saa pitkin pintaa. On hauskaa tää. Säv. Waldteufel Emile Charles Suom. Sauvo Puhtila Sääbileet Pakkaspäivä paukkuu pakkaskoira haukkuu pakkaskengät nirskuu pakkaslumi kirskuu pakkaspoika tirskuu: Jäähileet sääbileet niin sileet on kelit! Kaija Pispa: Kärpäslätkää. Wsoy 2006.

15 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Tulevaisuudessa leikkihuoneen ovella voi tulla vastaan digitaalinen nalle. Perinteiset lelut ja digitekniikka yhdistyvät ja luovat uudenlaisia leikkikokemuksia. Digilelut Kuva: Mattel pujahtavat leikkiin P Kuva: Mattel Frans Mäyrä Keskustelua ja liikuntaa Palapelejä ilman palasia Lilja Santala, 3,5 vuotta, nököttää keskittyneenä olohuoneen pöydällä. Hän kokoaa palapeliä. Tosin ilman yhtäkään käsin kosketeltavaa palasta. Tyttö liikuttelee tottuneesti palasia paikalleen ipad-tablettitietokoneen näytöllä. Äiti Marjukka Santala ajattelee ipadin olevan aktivoivampi ja vuorovaikutteisempi viihdyke lapselle kuin vaikkapa dvd:n katsominen. Tekniset taidot, sorminäppäryys ja hienomotoriikkakin harjoittuvat esimerkiksi pianonsoittopelissä. Kohtuus ja monipuolinen leikki on silti tärkeintä. Lilja viettää laitteen kanssa aikaa puolisen tuntia kerrallaan kerran viikossa. Pidempään mielenkiinto ei riitä. Hän ei itse pyydä ipadia, mutta käyttää sitä tilaisuuden tullen mielellään. Erityisen hyödylliseksi laite on osoittautunut matkoilla, Marjukka Santala toteaa. Muutoin Lilja leikkii, kuten kuka tahansa neljättä ikävuottaan lähestyvä temppuillen ja piirrellen. Myös Liljan vajaa kaksivuotias Aarne-veli osaa näppäillä tablettia. Näin pientä ja uteliasta jännä laite näyttää koukuttavan ja houkuttavan. Usein se on laitettava taaperolta piiloon kiusausten välttämiseksi. Lilja Santala on tottunut ipadin käyttäjä. Hän aloitteli laitteen käyttöä alle kaksivuotiaana. Hyödyt ja huolet Aikuiset ovat Santalan mukaan paljon mukana ipad-leikeissä. Hän vertaa yhteistä digitaalista leikkiä ja soittoa oikeisiin laulu- ja muskarihetkiin. Pienimmille lapsille digilaitteiden paras anti onkin ehkä äänissä ja yhdessäolossa. Perheessä on mietitty ipadin mahdollisia haittavaikutuksiakin, kuten kirkkaan näytön vaikutusta silmiin ja lasten pääsyä sopimattomiin sisältöihin. Käyttö on tähän asti ollut vähäistä ja valvottua. Lilja kokoaa palapelejä, pelaa muistipeliä ja värittää piirroskuvia virtuaalisesti. Loputon valikoima ipadiin on ladattavissa tuhansia lapsille suunnattuja sovelluksia. Santala valitsee niistä tuttujen suomenkielisten palveluntarjoajien ohjelmia. Kun pelit ja leikit on käyty moneen kertaan läpi, hän lataa uusia. Hän kehuu ipadiä helposti opeteltavaksi ja kestäväksi. Maailma pyörii toki ilman digilelujakin. Perinteisetkin leikit opettavat paljon asioita. Konkreettinen asia kädessä kiinnostaa lasta lopulta enemmän, Marjukka Santala toteaa. 28 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

16 Suuri osa vanhemmista uskoo digilelujen auttavan lapsen oppimista. Monen kodin arkea. Digitaalisten laitteiden käyttö yleistyy kaikenikäisillä. Kehittävä digitaalisuus? Vanhemmat mukaan digileikkiin 30 Lapsemme 1/2013 Kuva: Kapu Toys Asiantuntijat apuna Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret pitävät heikosti huolta hampaistaan. Tämän vuoden aikana tilanteeseen tulee parannus. Project Jenkki on kampanja, jonka tarkoitus on saada nuoret hoitamaan hampaitaan ja käyttämään ksylitolituotteita säännöllisesti. Kampanjassa hampaiden hoitamisesta on tehty innostava peli, jossa nuoria palkitaan hampaiden hoidosta heidän omien toiveidensa mukaisesti. Kampanja näkyy ja kuuluu myös koulutunneilla osallistavan verkko-opetuksen muodossa. Sähköisen oppimateriaalin ovat laatineet Leaf Suomi Oy:n kanssa yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliitto, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry ja Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry. Oppimateriaaliin voi tutustua osoitteessa projectjenkkikoulu.fi Kampanja alkaa Ksylitoliviikolla

17 ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT COLOURBOX Sosiaalisessa mediassa on helppo vaihtaa kuulumiset myös oman lapsensa. Joskus vanhemmilta unohtuu, että lapsellakin on oikeus yksityisyyteen. Iloa vai... noloa? Kannattaa harkita, sopivatko perhealbumia varten otetut kuvat levitettäviksi sosiaalisessa mediassa. Tiesitkö? YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus yksityisyyteen ja kotirauhaan. lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa. lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. F Johanna Sommers-Piiroinen Asetu lapsen asemaan Perhe on ilon aihe Lapsen silmin Suojele lastasi Pelastakaa Lapset ry:n hankkeella Lasten suojelu digitaalisessa mediassa turvataan lasten asemaa ja oikeuksia. 32 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kuva kirjasta Tekemistä riittää Emma. Isät lähellä ja kaukana Isä voi olla kaveri, kasvattaja, ikävän kohde tai sivuhahmo, jota ei paljon huomata. Pirkko Harainen: TEKEMISTÄ RIITTÄÄ, EMMA. Kuvitus Leena Lumme. WSOY Juhani Känkänen: HYVÄÄ HUOMENTA, APO APPONEN. Teos Markku Karpio: MUN ISÄNI ON AVARUUSMIES. Tammi Ally Carter: SULOINEN HUIJARI. Suom. Tytti Träff. Bazar Lapsemme 1/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kuva: Jyri Hakala Leikkiä, ilmaisua ja pitkäjänteistä opettelua. Christian Ruotasen tie lapsinäyttelijäksi on tuonut esille piilossa olleet kyvyt ja vapauttanut nauttimaan esiintymisestä. V Christian Ruotasta Mia Ruotanen Taavi Vartian Rölli ja kultainen avain Ville Haapasalo Mikko Leppilampi Kuva: Taikahetki/Katja West Rohkeasti kokeilemaan Metsän tarina Haaveena rooleja Leikillisyys pitää vireessä Teatteri Kenelle uskot unelmasi? Unelmanuoret Hurraa pääkaupunkiseudulle Hurraa Kuva: Raisa Kilpeläinen ELOKUVAT Elämää luolaihmisenä Croodit Musiikki Akustisia loruja ja lauluja pikkuväelle Pikku Papun laulut Näyttelyt Sadut lohduttivat Kuin silloin ennen lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana netti Kuvalähde: Amerin Kulttuurisäätiö Kertojamestarit äänessä Satunettiin 36 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

20 1 234 Isänä nyt VILLE VANHALA KUVAT TOMI NUOTSALO JA MIKKO TÖRMÄNEN Espoolaiselle Petri Hakalalle elämän jatkumo konkretisoitui Eelis-pojan syntymän myötä. Oululainen Petri Siromaa kuvaa isäksi tulemista uuden ajanlaskun alkuna. E elis Petri Hakala Isäksi Petri Siromaa on huomannut, että oppimassa kiintymys lapseen kasvaa sitä mukaa, kun lapsikin kasvaa. Läheisyys on tärkeää Eelis-pojalle ja Petri-isälle. Elina Koivumäki Lapsi on hyvä opettaja Petri Siromaa Veikko Maarit Siromaa Poikien painia Isä vuonna nolla 38 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on Sivu 1/44 Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille 2012 1. Lapsemme on Sivu 2/44 2. Koulu on onnistunut kasvatustehtävässään Sivu 3/44 3. Koulu on opettanut käytöstapoja Sivu 4/44 4. Koulu on lapsellemme

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot