LAPSEMME. Perhepalvelut uusiksi. Isäksi oppimassa. Digileikit yleistyvät. Hammasharjalle. Lapsella on oikeus yksityisyyteen.

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2013 LAPSEMME Digileikit yleistyvät Hammasharjalle hommia Lapsella on oikeus yksityisyyteen Isäksi oppimassa Perhepalvelut uusiksi

2 Suomen Pääkirjoitus vanhemmat Fig. 1 Muurahaisvanhempien poikaset oppivat varhain itsensä kehittämisen tärkeyden. Muurahaisvanhemmat {L. PARENTIS PERFECTUS} Muurahaisvanhemmille lajityypillistä on täydellisyyteen kurottava hoivavietti, joka joskus johtaa ns. ylisuorittamiseen. Alalajeja mm. käsikirjakasvattajat, suorittajat, projektimammat jne. Fig. 1 Pöllövanhempien poikaset oppivat varhain arvostamaan luontoa. Pöllövanhemmat L. PARENTIKUS IDEALISMUS Tätä lajia ohjaa aatteen valo, joka määrittää lajin toimintaa nukkumisesta ruokailuun. Yksi yleisimpiä alalajeja ovat luomuilijat, jotka vastustavat kaikkea synteettistä, lisäaineellista tai teollista. Fig. 1 Nallevanhempien poikasista tulee hyviä halaajia. Nallevanhemmat L. PARENTIKUS SUPPORTIVINUS Nallevanhemmille on tyypillistä lämmin ja lohtuisa syli, johon poikasten on helppo sukeltaa. Myös urokset ovat helliä ja hoivaavia. V Pupuvanhemmat L. SÖPÖLINUS PARENTICUS Pupuvanhemmat viettävät paljon aikaa lasten tahdissa hyppien. Ne ovat herttaisia, lämpimästi rakastavia ja hyväluonteisia vanhempia. Riikinkukkovanhemmat L. PARENTIS MINÄMEIKÄCUS Riikinkukkovanhemmille on tyypillistä koko pesueen merkit seminen omalla koodistolla. Vaatetuksen lisäksi merkitseminen ulottuu harrastuksiin, ajoneuvoihin ja pesän sisustukseen. Kissavanhemmat L. PARENTIS LUNGIMUS Tälle vanhemmuuslajille on tyypil listä pesue, joka kulkee siinä sivus sa. Kissavanhemmat välttävät välttävät kaikin tavoin kosketusta stressiin ja rutiineihin. Sisältö Fig. 1 Pupuvanhempien lapset tietävät arvonsa. Fig. 1 Riikinkukkovanhempien poikaset oppivat ulkoasun merkityksen. Fig. 1 Kissavanhempien jälkeläiset osaavat viihdyttää itseään. 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Rohkea investointi kannatti Imatra uudisti perhepalvelunsa 15 Lasten asialla 16 Harjalle hommia Huono puhdistus ja napostelu pilaavat hampaat 19 Isän kynästä 22 Murrosikä voi yllättää parisuhteen 26 Luistimilla! 28 Digilelut pujahtavat leikkiin Digilelut yhdistyvät perinteisiin leluihin 32 Iloa vai noloa? Suojele lastasi verkossa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Haaveena rooleja Kulttuurikierros 38 Isäksi oppimassa Huolenpitoa, läheisyyttä ja suuria tunteita 42 Valmiina vaarojen varalle Ensiaputaitoja pitää harjoitella 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut Kaksplus.fi LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Tomi Nuotsalo Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser. fi. Lapsemme 2/2013 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta. Lapsemme 1/2013 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Susa Junnola Kaikille kaveri Kaikille kaveri on MLL:n hanke, jossa kehitetään keinoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden vahvistamiseksi sekä yksinäisyyden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hanke teetti kyselyn viiden pilottikoulun työntekijöille, joista noin kolmannes kokee oppilaiden yksinäisyyden olevan ongelma omassa koulussa. Vastaajat vaativat koulun aikuisten yhteistä linjaa ja välitöntä puuttumista kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Hyvä alku yläkouluun MLL toteuttaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hyvä alku yläkouluun -kampanjan. Tarkoitus on tukea seitsemäsluokkalaisten vanhempia lapsen alkaessa kasvaa lapsuudesta nuoruuteen. Onnea Olli! MLL:n puheenjohtaja, lastentautiopin professori Olli Simell on saanut ruotsalaisen Barndiabetesfondenin palkinnon Pohjoismaiden merkittävimmästä lapsidiabetestutkimuksesta. Palkinnon luovutti marraskuussa Tukholmassa säätiön suojelija, kruununprinsessa Victoria. Myös TYKS-säätiö on muistanut Simelliä tunnustuspalkinnolla merkittävästä kliinisestä tutkimustyöstä. Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: KM Eija Alaraasakka: Väkivallan tuolle puolen Turvattomuudesta turvallisuuteen koulussa YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television katselun yhteydessä KM Anna Lehtonen: Lasten ja nuorten tulevaisuusajatuksista esitykseen osallisuus ja tulevaisuusoppiminen draamakasvatuksen ryhmälähtöisissä esitysprojekteissa PsM Anu Leinonen: Miten puhua lasten kanssa vanhemman mielenterveysongelmista? YTL Antti Mäkelä: Poliisin huoli lapsesta PsM Virpi Taxell-Lassas: Psykoosia sairastaneiden äitien lapset -seurantatutkimus. Lue MLL:n viesti kuntapäättäjille >kannanotot Vapaaehtoinen tukimaksu MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. Tuen voi ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai kiusaamisen vastaiseen työhön kotimaassa. Tukimaksu on molemmissa 5 euroa. Kutsu ystävä mukaan Onko sinulla ystävää tai sukulaista, jonka voisit ajatella liittyvän jäseneksemme? Mitä jos kysyisit häneltä. MLL:n jäsen tukee jäsenmaksullaan liiton työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän puolesta. Lisää jäsenyydestä sivulla 48. Isä-lapsitoiminnan opas innostaa ja rohkaisee niin yhdistyksiä kuin vapaaehtoisia isiä isälapsitoimintaan. Oppaassa tarjotaan ideoita toiminnan toteuttamiseen sekä kerrotaan hyvistä kokemuksista. Esimerkkeinä ovat mm. suositut isä-lapsileirit, retket ja puutyökerhot. Julkaisun tilaukset Varsinais- Suomen piiristä. Julkaisun verkkoversio löytyy osoitteesta varsinaissuomenpiiri.mll.fi Kuva: Colourbox Reilusti ryhmässä Harjoittelemalla sosiaalisten taitojen taitureiksi Muumi-oppia MLL on tuottanut päiväkoteihin ja MLL:n kerhoihin Reilusti ryhmässä -materiaalin sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Materiaaliin kuuluu 12 tietoiskua ja opasvihkonen harjoituksineen. Muumiaiheisten videoiden avulla opetellaan ryhmässä olemista ja muiden huomioon ottamista. Aineisto soveltuu parhaiten ryhmiin, joissa on 5 6-vuotiaita lapsia. Kerhoihin opetuspaketteja voi tilata tilauspalvelusta, päiväkoteihin aineisto lähetetään erikseen. Tietoiskut voi katsoa osoitteessa Johtajakoulutus alkaa Paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattu Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus starttaa Lähes vuoden mittainen lähi- ja etäopiskeluna toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää omia johtamisvalmiuksia ja samalla yhdistyksen toimintaa. Koulutus toteutetaan OK-opintokeskuksen kanssa joka kolmas vuosi. Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio vieraili loppuvuodesta liiton keskustoimistossa, jossa hänelle esiteltiin MLL:n työtä. MLL:n uusi suunta MLL:n Suunta 2014 on Helsingin liittokokouksessa 2005 hyväksytty strategia, joka toimii yhteisenä ohjenuorana liiton työn suunnittelussa. Nyt on tullut aika kääntää katseet seuraavaan strategiakauteen, joka ulottuu vuoteen Uuden strategian valmistelu alkoi viime syksyn puheenjohtajapäivillä. Koko liiton yhteinen työskentely, johon kuuluu työpajoja, haastatteluja, kyselyitä ja kuulemisia jatkuu ensi vuoden kevääseen. MLL:n Suunta 2024 hyväksytään Turun liittokokouksessa kesäkuussa Kuva: Matti Matikainen Kuva: Antero Aaltonen Pääsihteerin pohdintoja Matteusperiaatteesta Mirjam Kalland Tule kerääjäksi Kevätilo-keräyksemme käynnistyy jälleen huhtikuussa. Kuuden viikon ajan Kevätilo kerää varoja paikalliselle työlle lasten ja perheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen. Ilmoittaudu mukaan oman yhdistyksesi keräysvastaavalle. Yhteystiedot löydät osoitteesta Seuraathan somea Tykkää MLL:sta facebookissa, niin tiedät, mitä liitossa tapahtuu. mannerheiminlastensuojeluliitto Nyt voit seurata MLL:a myös twitterissä osoitteessa twitter.com/mll_fi. 4 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Virkkalan yhdistyksessä vietettiin liikunnallista Lystilauantaita, johon osallistui reilusti toistasataa lasta vanhempineen. Jättipomppupatjoilla hyppiminen ja loikkiminen olivat parasta! Etelä-Helsingin yhdistys on julkaissut Pienen runokirjan, jonka runot on nyt myös sävelletty. Yhdistys jakaa kirjan ja cd:n perhevalmennuksen yhteydessä ensimmäistä lastaan odottaville äideille. Venäjältä Suomeen muuttanut Elena Khodakova (vas.) lapsensa Milanan ja Minna Tuovinen lastensa Alman, Telman ja Taimin kanssa tekevät yhdessä kaikkea mukavaa. Kuva: Pirkko Ullgren Kylämummeille ja -vaareille tunnustus Pohjois-Pohjanmaan piirin Kylämummi ja -vaaritoiminta palkittiin Oulun seudun vuoden 2012 vapaaehtoistoimintana. Tunnustus on kiitos alueelle vakiintuneesta uudenlaisesta tärkeästä toiminnasta, joka vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja sukupolvien välistä ketjua. Palkinnon jakoi Oulun Seudun Setlementti. Mikä yhdistää suomalaista ja kongolaista perheenäitiä? MLL:n Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -tapaamisissa opetellaan ystäväparin kanssa suomen kieltä, kerrotaan oman maan tavoista ja kokataan yhdessä. Samalla ystävystyvät myös lapset. E Teija Silvonen 6 Lapsemme 1/2013 EEVA SUHONEN KUVA HANNA VIINIKKA Ystävä auttaa Äidit haluavat oppia suomea Itsevarmuutta vanhemmuuteen itsenäistymään Ystävätoiminta laajenee Pipsa Laitakari Mukaan toimintaan Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä Uudenmaan tai Varsinais-Suomen piiriin tai Tampereen osastoon. Edellytyksenä on hyvä suomen kielen taito. Vapaaehtoisille järjestetään yhden illan koulutus, jossa käydään läpi perusasioita ystävätoiminnasta ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. Vuoden varrella piiri järjestää jatkokoulutusta ja ystäväpareille yhteisiä tapahtumia. tampere.mll.fi Lapsemme 1/2013 7

5 Rohkea investo inti kannatti LIISA PARTIO Kuvat ARI NAKARI Imatralainen Poralin perhe iloitsee hyvin toimivasta neuvolasta, jossa työntekijöillä on aikaa. Entä jos kunnat leikkausten sijaan panostaisivat perhepalveluihin lisää rahaa? Imatra teki vaikeassa tilanteessa rohkean päätöksen ja palkkasi kuusi uutta perhetyöntekijää. Nyt ratkaisu tuo säästöä ja perheet voivat paremmin. U Tiina Kirmanen 8 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 9

6 Äidin näkökulmasta Hyvinvointineuvola toimii 10 Lapsemme 1/2013 Tiina Kirmanen kannustaa lisäämään yhteistyötä ja tekemään päättäjille konkreettisia, rohkeita ehdotuksia. Pinja-äiti, Pihla ja Sisu ovat vielä yhdessä kotona. Isompia huolia perheessä ei ole ollut, mutta jos niitä tulisi, apu tuntuisi olevan lähellä. Miten päätös syntyi? Pitää nähdä perhe keskellä Positiivinen kierre Tarja Paakkosen Neuvola on hyvä ja toimiva, kertoo kokemuksistaan 4-vuotiaan Pihlan ja 2-vuotiaan Sisun äiti Pinja Porali. Säännöllisten tarkastusten lisäksi kuvioon ovat kuuluneet kotikäynnit ennen ja jälkeen synnytyksen. Perhetyöntekijän mukana olo on ollut luontevaa. Hän keskittyy vähän erilaisiin asioihin kuin terveydenhoitaja. Hänen kanssaan jutellaan enemmän kotiasioista, kasvatuksesta ja parisuhteesta, Pinja kertoo. Tapaamisissa ovat mukana molemmat vanhemmat. Miehen mielestä ensimmäinen käynti oli hyvä, mutta sen jälkeiset ehkä vähän turhan tuntuisia, koska niissä käsiteltiin samoja asioita. Luulen, että noista keskusteluista olisi kyllä apua, jos olisi ongelmia. Pinja Porali kiittelee Mansikkalan neuvolaa. Meidän neuvolan tädillä on aina aikaa, mikä on tosi hyvä. Meillä molemmat lapset ovat olleet pienikokoisia, joten painoa on seurattu tarkasti. Jos huolia tulisi, Pinja kokee, että apu olisi lähellä. Molemmille on helppo puhua - kuuntelevat, mutta eivät liikaa tuppaudu. Terveyspalvelut toimivat lapsiperheen näkökulmasta sujuvasti. Lasten asioissa pääsee aina tosi nopeasti suoraan lääkäriin, aikuiset sen sijaan voivat joutua odottamaan. Hoitopaikan hakeminen alkaa olla ajankohtaista, ja senkin suhteen Poralin perhe on toiveikas. Viimeksi paikka järjestyi kahdessa viikossa. Miten lastensuojelun kustannukset syntyvät Neuvolassa terveydenhoitajalla on työparina perhetyöntekijä. Lapsemme 1/

7 Malliksi muillekin? Imatralla lasten ja nuorten palveluja kehitetään nyt yhtenä kokonaisuutena. ǡ Ǧ Ú Ǥ Ǥ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǥ Ȃ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ Ǧǡ Ǧǡ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Perhe keskiöön Ú Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ ǡ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǥ Ȃ ǡ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ú Ǧ Ú Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ú Ǧ Ǧ 12 Lapsemme 1/2013 Onko Imatra ainoa, joka on panostanut voimakkaasti perhetyöhön, uudistusta konsultoinut dosentti Matti Rimpelä? Perhetyötä on pyritty lisäämään ja tehostamaan monissa kunnissa, mutta yleensä on tehty erilaisia projekteja. Imatran innovaatio on siinä, että muutos toteutettiin investointirahoituksella. Saatiin siis uusi määräraha, aito lisäinvestointi. Se, että perhetyöntekijöillä ei ole vastaanottohuonetta, osoittautui tärkeäksi ratkaisuksi. Se on pakottanut miettimään työtapoja, joissa perheitä tavataan kotona tai vertaisryhmissä. Imatran malli on ainoa, jossa työntekijät asettuvat vastaanottohuoneiden ja perheen väliin. Toinen tärkeä tekijä onnistumisessa oli, että työlle luotiin selvä struktuuri. Mikä estää muita seuraamasta? Iso ongelma on kehysbudjetointi, jossa pitäisi saman vuoden sisällä siirtää henkilöstöä perhetyöhön. Uusia avauksia tarvitaan, mutta ne eivät onnistu kehysbudjettiajattelulla, tarvitaan se investointi. - Toinen pulma on, että kehitysehdotukset ovat liian pieniä, vaikka tarvittaisiin rohkeutta. Imatralla tilanne oli niin katastrofaalinen, että oli pakko löytää ihan uusia malleja. Voisiko perhe keskiöön -ajatus toimia esimerkiksi Oulussa, sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen? - Jos se toimii Imatralla, miksei se toimisi muuallakin. Yleensä tarvitaan jokin ulkopuolinen ärsyke, joka pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Muuten arkityössä tulee liian helposti tehtyä asiat niin kuin ennenkin. Kunnissa ollaan myös aika rakastuneita organisaatiorajoihin ja professiokeskeiseen ajattelutapaan. Toinen este muutoksille on, että hallinto on muutaman lamakauden jälkeen vedetty niin tiukaksi, että aikaa innovatiiviseen ajatteluun ei tahdo olla, kun kaikki aika menee siihen, että saadaan arki rullaamaan. Meillä on tehtävänä lasten ja nuorten elinolojen kehittäminen laajentuneessa Oulussa. Siinä työssä on tärkeää tiivistää yhteistyötä yli sektorirajojen, esimerkiksi sivistys- ja kulttuuri sekä hyvinvointipalvelujen kesken. Kunnissa on pakko löytää uusia tapoja ja tarttua hyviin käytäntöihin - ihan jo taloudellisista syistä. ǡ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ǥ Ǧ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǡ Ǧ Ǥ Ȃ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ú Ú Ǥ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǣ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǧ Ú Ú Ǥ Ȃ Ǧ Ú ǡ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ O

8 TALVI-IHOLLE! Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies Lapset päätöksenteon keskiöön ISOILLE JA PIENILLE Apobase perusvoiteet jokaiseen päivään. Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. Lasten hyvinvointi ja pahoinvointi ovat usein esillä poliittisten päätöksentekijöiden puheissa. Tästä muodostuu käsitys, että lasten asiat olisivat päätöksenteon keskiössä. Puheet ja teot eivät kuitenkaan aina kohtaa. Puheista huolimatta lapset ovat jääneet yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaaliin. Esimerkkejä on monia. Lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat tuntuvasti matalammalla reaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä oli silti ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotukset juuri päätettiin jäädyttää. Kotihoidon tukea ja päivähoitoa tarkastellaan politiikassa lähinnä työelämän tarpeiden näkökulmasta. Lapsen oikeus hoivaan ja varhaiskasvatukseen on sivuosassa. Lapsiperheiden kotipalvelu on supistunut viidesosaan siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän voimakas kasvu kertoo osaltaan ehkäisevän työn ja avohuollon työn laiminlyönneistä. Politiikan ja hallinnon tarkastelunäkökulma on lyhyt: talousarviovuosi, kehyskausi, hallituskausi tai valtuustokausi. Kun julkista taloutta tarkastellaan liian lyhyellä aikavälillä, ajaudutaan näennäistehokkuuteen. Tänä vuonna säästetty satatuhatta euroa voi tulla maksamaan myöhemmin miljoonan. Näennäistehokkuuden seurauksena lasten ja perheiden palveluihin on kohdistettu säästöjä, jonka seurauksena erityispalveluiden tarve ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat edellytyksenä korkealle työllisyysasteelle, kilpailukyvylle ja julkisen talouden kestävyydelle. Fyysinen ja psyykkinen terveys ja sosiaalinen hyvinvointi muodostuvat lapsuus- ja nuoruusiässä. Toiminta- ja työkyvyn perusta rakennetaan silloin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa sikiökaudelta aina 21 vuoden ikään asti, korostui arkisten kehitysympäristöjen merkitys hyvinvoinnin tukemisessa ja suojaavien tekijöiden vahvistamisessa. Peruspalveluilla, kuten neuvolalla, päivähoidolla, koululla ja oppilashuollolla, on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että säästäminen lasten ja perheiden varhaisesta tuesta tulee kalliiksi. Esimerkiksi Tarja Paakkosen viime vuonna Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessa todetaan lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin. Palasin viime vuonna takaisin MLL:oon työskenneltyäni sosiaali- ja terveysministeriössä vajaan vuoden. Kokemus oli silmiä avaava. Opin, että valtionhallinnossa lapsiasioita pidetään yleisesti tärkeinä, mutta lapsiasiat ja lapsinäkökulma jäävät käytännössä muiden asioiden jalkoihin. On myös kestämätöntä, miten pienillä henkilöstöresursseilla lapsiasioita hoidetaan. Lasten asioiden nostaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Meidän täytyy yhä pontevammin viestiä päätöksentekijöille, että lapsiin panostaminen on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävintä politiikkaa. Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT COLOURBOX Harjalle hommia Puutteellinen puhdistus, jatkuva napostelu ja limsojen lipitys pilaavat hampaat. Koululaisilla olisi hampaiden hellimisessä paljon parannettavaa. M itä koululaisten suuhun kuuluu, terveyskeskushammaslääkäri, HLT Pia Meurman? Mitkä ovat suurimmat uhat koululaisten hampaille? Oppilaille pitää järjestää suun terveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Miten ne toteutuvat? Miksi hampaat on harjattava kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan? Pitääkö vanhemman tarkastaa pesutulos? Miten ksylitolipurukumista tai -tableteista on apua hampaille? Onko väliä, harjaako tavallisella vai sähköhammasharjalla? Mikä merkitys on harjasten kovuudella? Ovatko kaikki hammastahnat turvallisia? Luvattoman laiskaa Suomalaiset koululaiset pesevät laiskasti hampaitaan. Esim. peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 62 prosenttia harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Heistä 9 prosenttia ilmoitti pesevänsä hampaat vähintään kerran viikossa, mutta ei päivittäin. Tytöistä 38 prosenttia harjasi hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä, ilmenee Kouluterveyskyselystä. Harjaaminen on vähäistä myös eurooppalaisittain. WHO:n koululaistutkimuksessa suomalaisnuoret sijoittuvat hampaiden puhdistamisessa lähes 40 maan joukossa häntäpäähän. 16 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

10 Pitääkö koululaisten käyttää jo hammaslankaa? Jos pelkää hammaslääkäriin menoa, miten pitäisi toimia? 18 Lapsemme 1/2013 Miten lävistykset ja korut vaikuttavat suuhun? Entä päihteet? Klikkaa netissä: Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere, tiedustelut ja ryhmämyynti (03) Teini voi korvata hampaiden aamupesun purukumilla ja pestä hampaat iltaisin, jos muistaa. Miten huonot tavat muutetaan? Suunvuoro.fi -sivusto kertoo hauskasti ja rennosti suun terveydestä ja sopivan makeasta elämästä. Sivusto on suunnattu vuotiaille. ESITYKSET PISPALASSA KEVÄÄLLÄ 2013 HUOM! Esitykset ovat tilattavissa ympäri Suomen HELMIKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) la klo (ensi-ilta) to klo ti klo la klo ke klo ja MAALISKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) pe 1.3. klo to 7.3. klo ja la 2.3. klo pe 8.3. klo ti 5.3. klo la 9.3. klo ja ke 6.3. klo Pupun kevät (yli 3-vuotiaille) ke klo ma klo to klo ti klo pe klo ke klo ja la klo la klo ja HUHTIKUU Mitä kuuluu, Hanhiemo? (yli 3-vuotiaille) ti 9.4. klo la klo ke klo ke klo to klo to klo pe klo pe klo la klo la klo TOUKOKUU Marjamatka (yli 3-vuotiaille) la 4.5. klo ke 8.5. klo ja ti 7.5. klo Aikataulumuutokset mahdollisia Lapsiperheen kodin turvataidoista tärkein on oikea puhallustekniikka. Ei liian lujaa, muttei liian hiljaakaan, sillä liian hiljaisessa puhalluksessa uloshengityksen mukana tulevat parantavat kemikaalit jäävät valjuiksi. Puhalluksessa olennaista on saada ilmavirtaan sopivassa suhteessa puuduttavia lääkemolekyyliä, parantavia troppeja sekä tulevaisuudenuskoa luovia ainesosia. Yleensä tämä ei onnistu yhdellä puhalluksella, vaan tarvitaan ainakin muutama. Lääkäriliiton suosituksen mukaan, jos lapsen polveen on tullut mustelma tai peräti pieni haava, tulee ensin puhaltaa kolme kertaa vammakohtaan, sen jälkeen silittää viisi kertaa lapsen päätä ja puhaltaa uusi kolmen sarja. Ellei sekään auta, on otettava käyttöön radikaalit lääketieteelliset toimenpiteet, eli laastari. Sen käytössä on kuitenkin oltava varovainen, sillä laastarin uhka sattuu yleensä enemmän kuin keskikokoinen portaista putoaminen. Jonkin verran ensiaputoimenpiteiden rajuus tietenkin riippuu lapsen iästä. Ihan pienet pelkäävät laastaria, mutta hieman vanhemmat kehittävät itsesuojeluvaiston ja ryhtyvät käyttämään laastareita jopa ennaltaehkäisevästi. Se tapahtuu yleensä noin neljän vuoden iässä. Silloin perheessä kuluu hyvinkin kolme metriä laastaria viikossa. Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Puhalluksia ja hitsipilli Muun kuin puhallusensiavun suhteen olennaista on pitää käsillä kaakaota ja vilttejä sekä muumivideoita. Niiden avulla pienen potilaan shokkitila saadaan tasaannutettua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun hän on pureskellut kynsiään hieman liikaa ja sormenpäitä sattuu. Kaakao auttaa myös senkaltaisissa onnettomuuksissa, kun uhri on tunkenut kielensä keinun metallirunkoon kahdenkymmenen asteen pakkasella. Silloin juoma ei tosin saa olla kuumaa. Varsinaisista lääkärintarvikkeista hyvä on hankkia hitsipilli sekä jonkinlainen saha. Nämä siksi, että merkittävä osa onnettomuuksista on sellaisia, joissa lapsi on tunkenut jonkin ruumiinosansa paikkaan, josta sitä ei saa pois. Saattaa kuulostaa kummalliselta, että ruumiinosan saa jonnekin mutta ei enää pois. Asia selittyy kasvupyrähdyksellä: pää on yksinkertaisesti ehtinyt kasvaa siellä kaiteen välissä juuri sen verran, että jää jumiin. Silloin tarvitaan työkaluja. Kaikenlaiset lääkekaapin tabletit ovat luonnollisesti täysin turhia, sillä lapset eivät kuitenkaan suostu syömään niitä. Niin ikään nestemäiset lääkkeet voi unohtaa, kun ne ovat niin kamalan pahoja. Sinänsä on mielenkiintoista, miten on mahdollista, että kokonainen suklaapatukka mahtuu kerralla helposti kurkusta, mutta neljäsosa Buranaa ei mene sitten millään. Kyseessä lienee samantapainen kurkkutorven anatomiseen muotoiluun liittyvä asia kuin pinaattikeiton tapauksessa. Pelastautumista, eli nopeaa poistumista uhkaavasta tilanteesta, on syytä harjoitella lapsen syntymän päivästä saakka, sillä muuten voi käydä niin, että joutuu viettämään merkittävän osan aikuiselämästään jäähallilla tai puffetissa. Pelastautumisharjoituksissa tärkeää ovat mielikuvaharjoitteet, joita voi treenata jo ihan vauvojen kanssa. Lepertelemällä niille tiettyjä koodisanoja, ne saa ehkä ohjelmoitua järkevien ja suositeltavien harrastusten pariin. Sellaisia ovat esimerkiksi piirtäminen, perheliikunta, kavereiden kanssa leikkiminen, itsekseen leikkiminen sekä mielikuvituksen kehittäminen kirjojen, pelien ja sarjakuvien avulla. Myös kirjoittaminen ja elokuvien tekeminen ovat mainioita harrastuksia, joissa vanhempia ei viedä henkiseen ja taloudelliseen perikatoon. Muita harkitsemisen arvoisia ovat pyöräily (huom! dopingvaara!) sekä lenkkeily (ei tarvitse viedä harjoituksiin, koska lapsi voi lenkkeillä sinne). Pelastautumistaitoja tarvitaan myöhemmin myös esimerkiksi silloin, kun pitää ryhtyä puhumaan esimurkkujen kanssa seksistä tai vähän aikaisemmin, kun vauvalle pitää vaihtaa vaippa. Kun ryhtyy pelastautumaan näistä viimeksi mainittujen kaltaisista tehtävistä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että se saattaa herättää pahaa verta puolisossa. Näin ollen kohtuus ja jonkinlaiset yhteisesti sovitut pelastautumisvuorot ovat paikallaan. Ai niin: äärimmäisessä hätätapauksessa, kuten jos ei ole nukkunut kahteen kuukauteen, kannattaa kilauttaa omille vanhemmille tai kavereille ja pyytää apua. Roope Lipasti Lapsemme 1/

11 Käy MLL:n kaupassa ja Syntymäpäivä, nimipäivä, vuosipäivä, naistenpäivä, äitienpäivä, tupaantuliaiset, kissanristiäiset, ensimmäinen kevätpäivä, muuten vaan hyvä päivä... On lukuisia syitä muistaa läheisiä. Ostamalla MLL-tuotteen tuet työtä lasten hyväksi. Uusissa korteissa kukkivat herkät vuokot ja omenankukat. Pupun ja tee hyvä ostos! tummansininen 20 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

12 PIRKKO VARJO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Murrosikä voi yllättää parisuhteen Riidat nuoren kanssa koettelevat helposti myös vanhempien parisuhdetta. Parhaiten selviää, kun muistaa puhua ja kuunnella puolisoaan. M Sari Liljeström Tunteet ja ajatukset esiin Muista nämä Ole kiinnostunut nuoren elämästä, mutta älä urki. Vietä välillä aikaa kahden kesken nuoren kanssa. Pidä kiinni turvallisista rajoista. Et voi kuitenkaan päättää kaikkea: nuoren omia asioita ovat hänen ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, mielipiteensä ja huoneensa sisustus. Nuorella on myös oikeus ilmaista kaikkia tunteitaan. Vanhempien erottua nuori ei aina halua tavata äidin tai isän uutta kumppania. Anna nuorelle aikaa äläkä painosta tapaamiseen. Kahden perheen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Etenkin nuoret tarvitsevat paljon aikaa tutustuakseen toisiinsa. Tarvitaan kärsivällisyyttä; ehkä uusperheen muodostaminen voisi odottaa muutaman vuoden? 22 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

13 Uusvanhemmuus vaatii aikaa Pekka Larkela Lisää aiheesta: Palikkatalo avuksi 24 Lapsemme 1/2013 Vanhemmassa herää eloon oma elämänhistoria sen mukaan, missä iässä oma lapsi kulloinkin on. Murrosikäinen nuori ja hänen murrosikäiset vanhempansa - lause kuvaa juuri tätä. Se tuo myös esiin kysymyksen omasta seksuaalisuudesta, siitä millainen olen naisena tai miehenä, kirkon parisuhde- ja perhetyön kouluttajana toimiva Arja Seppänen sanoo. Lapsen nopea muuttuminen, mielialojen vaihtelut ja rajojen kokeilu saavat monet vanhemmat neuvottomiksi. Murrosiän vaativuutta korostaa nykyaika, jossa fyysisyys ja seksuaalisuus ovat kaikkialla niin vahvasti läsnä. Ajankohtaiseksi tulee myös kysymys seurustelun aloittamisesta: milloin on sopiva ikä siihen ja millaisilla pelisäännöillä se tapahtuu. Lisänä on vielä nettimaailma, jonne nuori saattaa upota, eivätkä vanhemmat tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Vanhemmat eivät oikein edes tiedä, pitääkö huolestua ja jos, niin milloin, Seppänen pohtii. Kirkkohallituksen aloittaman Parisuhteen palikat -nimisen hankkeen tavoitteena on tuoda tukea parisuhteeseen ja perheeseen elämänkulun eri vaiheissa. Sen keskeinen osa on konkreettinen, puinen, erivärisistä palikoista koottava Parisuhteen palikkatalo. Jokainen palikka kuvaa yhtä tärkeää parisuhteen, vanhemmuuden tai seurustelun osa-aluetta. Palikoiden nimet ovat: sitoutuminen, tunteet, seksuaalisuus, riidat, sanat, teot, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Yhdessä palikassa ei ole nimeä, ja sen voi nimetä vaikkapa murrosiäksi. Työkalu antaa avainsanoja, joista keskustelu pääsee helposti käyntiin. Palikoissa olevat sanat ovat pohja, mutta tietysti on olemassa muitakin tärkeitä sanoja ja alueita, joista voidaan keskustella, Seppänen kertoo. Työkalusta saatu palaute on ollut tosi hyvää. Kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä työntekijät kohtaavat ihmisiä elämäntilanteissa, joissa on tarve saada tukea ja neuvoja. Monella työntekijällä ei ole paljonkaan parisuhteeseen liittyvää koulutusta. Parisuhteen palikat antavat heille ihan konkreettisesti kättä pidempää esimerkiksi vertaiskeskustelun synnyttämiseen perhekerhossa tai perhevalmennuksessa. Työkalua ei ole siis tarkoitettu vain ammattilaisille, kuka tahansa parisuhteen kehittämisestä kiinnostunut voi tilata sen. Työkalua voi käyttää myös vanhemmuuden kysymyksissä ja seurusteluvaiheessa, kun parisuhde on vasta syntymässä ja perhe-elämä edessäpäin. Osallistu Kevätilo-keräykseen Osallistumalla tuet MLL:n paikallista työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai nuorisotyöhön. Lue lisää Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Luistinradalla Kypärä päähän ja luistimille. Talven linnaan vieraisille. Vauhtiin tyttö, lentoon letti. Pyöri toinen piruetti! Pakkasprinssi Kruunu päässä kruunu jäässä majesteettisessa säässä. Poskella on smaragdi, nenänpää kuin timantti. Kruuunu jäässä kruunu päässä majesteettisessa säässä. Tittamari Marttinen: Maailmanpyörässä. Kirjapaja Lasten kanssa liikkumassa Luistelijat Kiiltää jo jää, näin viilettää saa pitkin pintaa. On hauskaa tää. Säv. Waldteufel Emile Charles Suom. Sauvo Puhtila Sääbileet Pakkaspäivä paukkuu pakkaskoira haukkuu pakkaskengät nirskuu pakkaslumi kirskuu pakkaspoika tirskuu: Jäähileet sääbileet niin sileet on kelit! Kaija Pispa: Kärpäslätkää. Wsoy 2006.

15 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Tulevaisuudessa leikkihuoneen ovella voi tulla vastaan digitaalinen nalle. Perinteiset lelut ja digitekniikka yhdistyvät ja luovat uudenlaisia leikkikokemuksia. Digilelut Kuva: Mattel pujahtavat leikkiin P Kuva: Mattel Frans Mäyrä Keskustelua ja liikuntaa Palapelejä ilman palasia Lilja Santala, 3,5 vuotta, nököttää keskittyneenä olohuoneen pöydällä. Hän kokoaa palapeliä. Tosin ilman yhtäkään käsin kosketeltavaa palasta. Tyttö liikuttelee tottuneesti palasia paikalleen ipad-tablettitietokoneen näytöllä. Äiti Marjukka Santala ajattelee ipadin olevan aktivoivampi ja vuorovaikutteisempi viihdyke lapselle kuin vaikkapa dvd:n katsominen. Tekniset taidot, sorminäppäryys ja hienomotoriikkakin harjoittuvat esimerkiksi pianonsoittopelissä. Kohtuus ja monipuolinen leikki on silti tärkeintä. Lilja viettää laitteen kanssa aikaa puolisen tuntia kerrallaan kerran viikossa. Pidempään mielenkiinto ei riitä. Hän ei itse pyydä ipadia, mutta käyttää sitä tilaisuuden tullen mielellään. Erityisen hyödylliseksi laite on osoittautunut matkoilla, Marjukka Santala toteaa. Muutoin Lilja leikkii, kuten kuka tahansa neljättä ikävuottaan lähestyvä temppuillen ja piirrellen. Myös Liljan vajaa kaksivuotias Aarne-veli osaa näppäillä tablettia. Näin pientä ja uteliasta jännä laite näyttää koukuttavan ja houkuttavan. Usein se on laitettava taaperolta piiloon kiusausten välttämiseksi. Lilja Santala on tottunut ipadin käyttäjä. Hän aloitteli laitteen käyttöä alle kaksivuotiaana. Hyödyt ja huolet Aikuiset ovat Santalan mukaan paljon mukana ipad-leikeissä. Hän vertaa yhteistä digitaalista leikkiä ja soittoa oikeisiin laulu- ja muskarihetkiin. Pienimmille lapsille digilaitteiden paras anti onkin ehkä äänissä ja yhdessäolossa. Perheessä on mietitty ipadin mahdollisia haittavaikutuksiakin, kuten kirkkaan näytön vaikutusta silmiin ja lasten pääsyä sopimattomiin sisältöihin. Käyttö on tähän asti ollut vähäistä ja valvottua. Lilja kokoaa palapelejä, pelaa muistipeliä ja värittää piirroskuvia virtuaalisesti. Loputon valikoima ipadiin on ladattavissa tuhansia lapsille suunnattuja sovelluksia. Santala valitsee niistä tuttujen suomenkielisten palveluntarjoajien ohjelmia. Kun pelit ja leikit on käyty moneen kertaan läpi, hän lataa uusia. Hän kehuu ipadiä helposti opeteltavaksi ja kestäväksi. Maailma pyörii toki ilman digilelujakin. Perinteisetkin leikit opettavat paljon asioita. Konkreettinen asia kädessä kiinnostaa lasta lopulta enemmän, Marjukka Santala toteaa. 28 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

16 Suuri osa vanhemmista uskoo digilelujen auttavan lapsen oppimista. Monen kodin arkea. Digitaalisten laitteiden käyttö yleistyy kaikenikäisillä. Kehittävä digitaalisuus? Vanhemmat mukaan digileikkiin 30 Lapsemme 1/2013 Kuva: Kapu Toys Asiantuntijat apuna Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret pitävät heikosti huolta hampaistaan. Tämän vuoden aikana tilanteeseen tulee parannus. Project Jenkki on kampanja, jonka tarkoitus on saada nuoret hoitamaan hampaitaan ja käyttämään ksylitolituotteita säännöllisesti. Kampanjassa hampaiden hoitamisesta on tehty innostava peli, jossa nuoria palkitaan hampaiden hoidosta heidän omien toiveidensa mukaisesti. Kampanja näkyy ja kuuluu myös koulutunneilla osallistavan verkko-opetuksen muodossa. Sähköisen oppimateriaalin ovat laatineet Leaf Suomi Oy:n kanssa yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliitto, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry ja Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry. Oppimateriaaliin voi tutustua osoitteessa projectjenkkikoulu.fi Kampanja alkaa Ksylitoliviikolla

17 ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT COLOURBOX Sosiaalisessa mediassa on helppo vaihtaa kuulumiset myös oman lapsensa. Joskus vanhemmilta unohtuu, että lapsellakin on oikeus yksityisyyteen. Iloa vai... noloa? Kannattaa harkita, sopivatko perhealbumia varten otetut kuvat levitettäviksi sosiaalisessa mediassa. Tiesitkö? YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus yksityisyyteen ja kotirauhaan. lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa. lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. F Johanna Sommers-Piiroinen Asetu lapsen asemaan Perhe on ilon aihe Lapsen silmin Suojele lastasi Pelastakaa Lapset ry:n hankkeella Lasten suojelu digitaalisessa mediassa turvataan lasten asemaa ja oikeuksia. 32 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kuva kirjasta Tekemistä riittää Emma. Isät lähellä ja kaukana Isä voi olla kaveri, kasvattaja, ikävän kohde tai sivuhahmo, jota ei paljon huomata. Pirkko Harainen: TEKEMISTÄ RIITTÄÄ, EMMA. Kuvitus Leena Lumme. WSOY Juhani Känkänen: HYVÄÄ HUOMENTA, APO APPONEN. Teos Markku Karpio: MUN ISÄNI ON AVARUUSMIES. Tammi Ally Carter: SULOINEN HUIJARI. Suom. Tytti Träff. Bazar Lapsemme 1/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kuva: Jyri Hakala Leikkiä, ilmaisua ja pitkäjänteistä opettelua. Christian Ruotasen tie lapsinäyttelijäksi on tuonut esille piilossa olleet kyvyt ja vapauttanut nauttimaan esiintymisestä. V Christian Ruotasta Mia Ruotanen Taavi Vartian Rölli ja kultainen avain Ville Haapasalo Mikko Leppilampi Kuva: Taikahetki/Katja West Rohkeasti kokeilemaan Metsän tarina Haaveena rooleja Leikillisyys pitää vireessä Teatteri Kenelle uskot unelmasi? Unelmanuoret Hurraa pääkaupunkiseudulle Hurraa Kuva: Raisa Kilpeläinen ELOKUVAT Elämää luolaihmisenä Croodit Musiikki Akustisia loruja ja lauluja pikkuväelle Pikku Papun laulut Näyttelyt Sadut lohduttivat Kuin silloin ennen lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana netti Kuvalähde: Amerin Kulttuurisäätiö Kertojamestarit äänessä Satunettiin 36 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

20 1 234 Isänä nyt VILLE VANHALA KUVAT TOMI NUOTSALO JA MIKKO TÖRMÄNEN Espoolaiselle Petri Hakalalle elämän jatkumo konkretisoitui Eelis-pojan syntymän myötä. Oululainen Petri Siromaa kuvaa isäksi tulemista uuden ajanlaskun alkuna. E elis Petri Hakala Isäksi Petri Siromaa on huomannut, että oppimassa kiintymys lapseen kasvaa sitä mukaa, kun lapsikin kasvaa. Läheisyys on tärkeää Eelis-pojalle ja Petri-isälle. Elina Koivumäki Lapsi on hyvä opettaja Petri Siromaa Veikko Maarit Siromaa Poikien painia Isä vuonna nolla 38 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/