LAPSEMME. Perhepalvelut uusiksi. Isäksi oppimassa. Digileikit yleistyvät. Hammasharjalle. Lapsella on oikeus yksityisyyteen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Perhepalvelut uusiksi. Isäksi oppimassa. Digileikit yleistyvät. Hammasharjalle. Lapsella on oikeus yksityisyyteen."

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2013 LAPSEMME Digileikit yleistyvät Hammasharjalle hommia Lapsella on oikeus yksityisyyteen Isäksi oppimassa Perhepalvelut uusiksi

2 Suomen Pääkirjoitus vanhemmat Fig. 1 Muurahaisvanhempien poikaset oppivat varhain itsensä kehittämisen tärkeyden. Muurahaisvanhemmat {L. PARENTIS PERFECTUS} Muurahaisvanhemmille lajityypillistä on täydellisyyteen kurottava hoivavietti, joka joskus johtaa ns. ylisuorittamiseen. Alalajeja mm. käsikirjakasvattajat, suorittajat, projektimammat jne. Fig. 1 Pöllövanhempien poikaset oppivat varhain arvostamaan luontoa. Pöllövanhemmat L. PARENTIKUS IDEALISMUS Tätä lajia ohjaa aatteen valo, joka määrittää lajin toimintaa nukkumisesta ruokailuun. Yksi yleisimpiä alalajeja ovat luomuilijat, jotka vastustavat kaikkea synteettistä, lisäaineellista tai teollista. Fig. 1 Nallevanhempien poikasista tulee hyviä halaajia. Nallevanhemmat L. PARENTIKUS SUPPORTIVINUS Nallevanhemmille on tyypillistä lämmin ja lohtuisa syli, johon poikasten on helppo sukeltaa. Myös urokset ovat helliä ja hoivaavia. V Pupuvanhemmat L. SÖPÖLINUS PARENTICUS Pupuvanhemmat viettävät paljon aikaa lasten tahdissa hyppien. Ne ovat herttaisia, lämpimästi rakastavia ja hyväluonteisia vanhempia. Riikinkukkovanhemmat L. PARENTIS MINÄMEIKÄCUS Riikinkukkovanhemmille on tyypillistä koko pesueen merkit seminen omalla koodistolla. Vaatetuksen lisäksi merkitseminen ulottuu harrastuksiin, ajoneuvoihin ja pesän sisustukseen. Kissavanhemmat L. PARENTIS LUNGIMUS Tälle vanhemmuuslajille on tyypil listä pesue, joka kulkee siinä sivus sa. Kissavanhemmat välttävät välttävät kaikin tavoin kosketusta stressiin ja rutiineihin. Sisältö Fig. 1 Pupuvanhempien lapset tietävät arvonsa. Fig. 1 Riikinkukkovanhempien poikaset oppivat ulkoasun merkityksen. Fig. 1 Kissavanhempien jälkeläiset osaavat viihdyttää itseään. 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Rohkea investointi kannatti Imatra uudisti perhepalvelunsa 15 Lasten asialla 16 Harjalle hommia Huono puhdistus ja napostelu pilaavat hampaat 19 Isän kynästä 22 Murrosikä voi yllättää parisuhteen 26 Luistimilla! 28 Digilelut pujahtavat leikkiin Digilelut yhdistyvät perinteisiin leluihin 32 Iloa vai noloa? Suojele lastasi verkossa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Haaveena rooleja Kulttuurikierros 38 Isäksi oppimassa Huolenpitoa, läheisyyttä ja suuria tunteita 42 Valmiina vaarojen varalle Ensiaputaitoja pitää harjoitella 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut Kaksplus.fi LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Tomi Nuotsalo Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: fi. Lapsemme 2/2013 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta. Lapsemme 1/2013 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Susa Junnola Kaikille kaveri Kaikille kaveri on MLL:n hanke, jossa kehitetään keinoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden vahvistamiseksi sekä yksinäisyyden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hanke teetti kyselyn viiden pilottikoulun työntekijöille, joista noin kolmannes kokee oppilaiden yksinäisyyden olevan ongelma omassa koulussa. Vastaajat vaativat koulun aikuisten yhteistä linjaa ja välitöntä puuttumista kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Hyvä alku yläkouluun MLL toteuttaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hyvä alku yläkouluun -kampanjan. Tarkoitus on tukea seitsemäsluokkalaisten vanhempia lapsen alkaessa kasvaa lapsuudesta nuoruuteen. Onnea Olli! MLL:n puheenjohtaja, lastentautiopin professori Olli Simell on saanut ruotsalaisen Barndiabetesfondenin palkinnon Pohjoismaiden merkittävimmästä lapsidiabetestutkimuksesta. Palkinnon luovutti marraskuussa Tukholmassa säätiön suojelija, kruununprinsessa Victoria. Myös TYKS-säätiö on muistanut Simelliä tunnustuspalkinnolla merkittävästä kliinisestä tutkimustyöstä. Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: KM Eija Alaraasakka: Väkivallan tuolle puolen Turvattomuudesta turvallisuuteen koulussa YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television katselun yhteydessä KM Anna Lehtonen: Lasten ja nuorten tulevaisuusajatuksista esitykseen osallisuus ja tulevaisuusoppiminen draamakasvatuksen ryhmälähtöisissä esitysprojekteissa PsM Anu Leinonen: Miten puhua lasten kanssa vanhemman mielenterveysongelmista? YTL Antti Mäkelä: Poliisin huoli lapsesta PsM Virpi Taxell-Lassas: Psykoosia sairastaneiden äitien lapset -seurantatutkimus. Lue MLL:n viesti kuntapäättäjille >kannanotot Vapaaehtoinen tukimaksu MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. Tuen voi ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai kiusaamisen vastaiseen työhön kotimaassa. Tukimaksu on molemmissa 5 euroa. Kutsu ystävä mukaan Onko sinulla ystävää tai sukulaista, jonka voisit ajatella liittyvän jäseneksemme? Mitä jos kysyisit häneltä. MLL:n jäsen tukee jäsenmaksullaan liiton työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän puolesta. Lisää jäsenyydestä sivulla 48. Isä-lapsitoiminnan opas innostaa ja rohkaisee niin yhdistyksiä kuin vapaaehtoisia isiä isälapsitoimintaan. Oppaassa tarjotaan ideoita toiminnan toteuttamiseen sekä kerrotaan hyvistä kokemuksista. Esimerkkeinä ovat mm. suositut isä-lapsileirit, retket ja puutyökerhot. Julkaisun tilaukset Varsinais- Suomen piiristä. Julkaisun verkkoversio löytyy osoitteesta varsinaissuomenpiiri.mll.fi Kuva: Colourbox Reilusti ryhmässä Harjoittelemalla sosiaalisten taitojen taitureiksi Muumi-oppia MLL on tuottanut päiväkoteihin ja MLL:n kerhoihin Reilusti ryhmässä -materiaalin sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Materiaaliin kuuluu 12 tietoiskua ja opasvihkonen harjoituksineen. Muumiaiheisten videoiden avulla opetellaan ryhmässä olemista ja muiden huomioon ottamista. Aineisto soveltuu parhaiten ryhmiin, joissa on 5 6-vuotiaita lapsia. Kerhoihin opetuspaketteja voi tilata tilauspalvelusta, päiväkoteihin aineisto lähetetään erikseen. Tietoiskut voi katsoa osoitteessa Johtajakoulutus alkaa Paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattu Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus starttaa Lähes vuoden mittainen lähi- ja etäopiskeluna toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää omia johtamisvalmiuksia ja samalla yhdistyksen toimintaa. Koulutus toteutetaan OK-opintokeskuksen kanssa joka kolmas vuosi. Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio vieraili loppuvuodesta liiton keskustoimistossa, jossa hänelle esiteltiin MLL:n työtä. MLL:n uusi suunta MLL:n Suunta 2014 on Helsingin liittokokouksessa 2005 hyväksytty strategia, joka toimii yhteisenä ohjenuorana liiton työn suunnittelussa. Nyt on tullut aika kääntää katseet seuraavaan strategiakauteen, joka ulottuu vuoteen Uuden strategian valmistelu alkoi viime syksyn puheenjohtajapäivillä. Koko liiton yhteinen työskentely, johon kuuluu työpajoja, haastatteluja, kyselyitä ja kuulemisia jatkuu ensi vuoden kevääseen. MLL:n Suunta 2024 hyväksytään Turun liittokokouksessa kesäkuussa Kuva: Matti Matikainen Kuva: Antero Aaltonen Pääsihteerin pohdintoja Matteusperiaatteesta Mirjam Kalland Tule kerääjäksi Kevätilo-keräyksemme käynnistyy jälleen huhtikuussa. Kuuden viikon ajan Kevätilo kerää varoja paikalliselle työlle lasten ja perheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen. Ilmoittaudu mukaan oman yhdistyksesi keräysvastaavalle. Yhteystiedot löydät osoitteesta Seuraathan somea Tykkää MLL:sta facebookissa, niin tiedät, mitä liitossa tapahtuu. mannerheiminlastensuojeluliitto Nyt voit seurata MLL:a myös twitterissä osoitteessa twitter.com/mll_fi. 4 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Virkkalan yhdistyksessä vietettiin liikunnallista Lystilauantaita, johon osallistui reilusti toistasataa lasta vanhempineen. Jättipomppupatjoilla hyppiminen ja loikkiminen olivat parasta! Etelä-Helsingin yhdistys on julkaissut Pienen runokirjan, jonka runot on nyt myös sävelletty. Yhdistys jakaa kirjan ja cd:n perhevalmennuksen yhteydessä ensimmäistä lastaan odottaville äideille. Venäjältä Suomeen muuttanut Elena Khodakova (vas.) lapsensa Milanan ja Minna Tuovinen lastensa Alman, Telman ja Taimin kanssa tekevät yhdessä kaikkea mukavaa. Kuva: Pirkko Ullgren Kylämummeille ja -vaareille tunnustus Pohjois-Pohjanmaan piirin Kylämummi ja -vaaritoiminta palkittiin Oulun seudun vuoden 2012 vapaaehtoistoimintana. Tunnustus on kiitos alueelle vakiintuneesta uudenlaisesta tärkeästä toiminnasta, joka vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja sukupolvien välistä ketjua. Palkinnon jakoi Oulun Seudun Setlementti. Mikä yhdistää suomalaista ja kongolaista perheenäitiä? MLL:n Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -tapaamisissa opetellaan ystäväparin kanssa suomen kieltä, kerrotaan oman maan tavoista ja kokataan yhdessä. Samalla ystävystyvät myös lapset. E Teija Silvonen 6 Lapsemme 1/2013 EEVA SUHONEN KUVA HANNA VIINIKKA Ystävä auttaa Äidit haluavat oppia suomea Itsevarmuutta vanhemmuuteen itsenäistymään Ystävätoiminta laajenee Pipsa Laitakari Mukaan toimintaan Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä Uudenmaan tai Varsinais-Suomen piiriin tai Tampereen osastoon. Edellytyksenä on hyvä suomen kielen taito. Vapaaehtoisille järjestetään yhden illan koulutus, jossa käydään läpi perusasioita ystävätoiminnasta ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. Vuoden varrella piiri järjestää jatkokoulutusta ja ystäväpareille yhteisiä tapahtumia. tampere.mll.fi Lapsemme 1/2013 7

5 Rohkea investo inti kannatti LIISA PARTIO Kuvat ARI NAKARI Imatralainen Poralin perhe iloitsee hyvin toimivasta neuvolasta, jossa työntekijöillä on aikaa. Entä jos kunnat leikkausten sijaan panostaisivat perhepalveluihin lisää rahaa? Imatra teki vaikeassa tilanteessa rohkean päätöksen ja palkkasi kuusi uutta perhetyöntekijää. Nyt ratkaisu tuo säästöä ja perheet voivat paremmin. U Tiina Kirmanen 8 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/2013 9

6 Äidin näkökulmasta Hyvinvointineuvola toimii 10 Lapsemme 1/2013 Tiina Kirmanen kannustaa lisäämään yhteistyötä ja tekemään päättäjille konkreettisia, rohkeita ehdotuksia. Pinja-äiti, Pihla ja Sisu ovat vielä yhdessä kotona. Isompia huolia perheessä ei ole ollut, mutta jos niitä tulisi, apu tuntuisi olevan lähellä. Miten päätös syntyi? Pitää nähdä perhe keskellä Positiivinen kierre Tarja Paakkosen Neuvola on hyvä ja toimiva, kertoo kokemuksistaan 4-vuotiaan Pihlan ja 2-vuotiaan Sisun äiti Pinja Porali. Säännöllisten tarkastusten lisäksi kuvioon ovat kuuluneet kotikäynnit ennen ja jälkeen synnytyksen. Perhetyöntekijän mukana olo on ollut luontevaa. Hän keskittyy vähän erilaisiin asioihin kuin terveydenhoitaja. Hänen kanssaan jutellaan enemmän kotiasioista, kasvatuksesta ja parisuhteesta, Pinja kertoo. Tapaamisissa ovat mukana molemmat vanhemmat. Miehen mielestä ensimmäinen käynti oli hyvä, mutta sen jälkeiset ehkä vähän turhan tuntuisia, koska niissä käsiteltiin samoja asioita. Luulen, että noista keskusteluista olisi kyllä apua, jos olisi ongelmia. Pinja Porali kiittelee Mansikkalan neuvolaa. Meidän neuvolan tädillä on aina aikaa, mikä on tosi hyvä. Meillä molemmat lapset ovat olleet pienikokoisia, joten painoa on seurattu tarkasti. Jos huolia tulisi, Pinja kokee, että apu olisi lähellä. Molemmille on helppo puhua - kuuntelevat, mutta eivät liikaa tuppaudu. Terveyspalvelut toimivat lapsiperheen näkökulmasta sujuvasti. Lasten asioissa pääsee aina tosi nopeasti suoraan lääkäriin, aikuiset sen sijaan voivat joutua odottamaan. Hoitopaikan hakeminen alkaa olla ajankohtaista, ja senkin suhteen Poralin perhe on toiveikas. Viimeksi paikka järjestyi kahdessa viikossa. Miten lastensuojelun kustannukset syntyvät Neuvolassa terveydenhoitajalla on työparina perhetyöntekijä. Lapsemme 1/

7 Malliksi muillekin? Imatralla lasten ja nuorten palveluja kehitetään nyt yhtenä kokonaisuutena. ǡ Ǧ Ú Ǥ Ǥ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǥ Ȃ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ Ǧǡ Ǧǡ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Perhe keskiöön Ú Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ ǡ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǥ Ȃ ǡ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ú Ǧ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ú Ǧ Ú Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ú Ǧ Ǧ 12 Lapsemme 1/2013 Onko Imatra ainoa, joka on panostanut voimakkaasti perhetyöhön, uudistusta konsultoinut dosentti Matti Rimpelä? Perhetyötä on pyritty lisäämään ja tehostamaan monissa kunnissa, mutta yleensä on tehty erilaisia projekteja. Imatran innovaatio on siinä, että muutos toteutettiin investointirahoituksella. Saatiin siis uusi määräraha, aito lisäinvestointi. Se, että perhetyöntekijöillä ei ole vastaanottohuonetta, osoittautui tärkeäksi ratkaisuksi. Se on pakottanut miettimään työtapoja, joissa perheitä tavataan kotona tai vertaisryhmissä. Imatran malli on ainoa, jossa työntekijät asettuvat vastaanottohuoneiden ja perheen väliin. Toinen tärkeä tekijä onnistumisessa oli, että työlle luotiin selvä struktuuri. Mikä estää muita seuraamasta? Iso ongelma on kehysbudjetointi, jossa pitäisi saman vuoden sisällä siirtää henkilöstöä perhetyöhön. Uusia avauksia tarvitaan, mutta ne eivät onnistu kehysbudjettiajattelulla, tarvitaan se investointi. - Toinen pulma on, että kehitysehdotukset ovat liian pieniä, vaikka tarvittaisiin rohkeutta. Imatralla tilanne oli niin katastrofaalinen, että oli pakko löytää ihan uusia malleja. Voisiko perhe keskiöön -ajatus toimia esimerkiksi Oulussa, sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen? - Jos se toimii Imatralla, miksei se toimisi muuallakin. Yleensä tarvitaan jokin ulkopuolinen ärsyke, joka pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Muuten arkityössä tulee liian helposti tehtyä asiat niin kuin ennenkin. Kunnissa ollaan myös aika rakastuneita organisaatiorajoihin ja professiokeskeiseen ajattelutapaan. Toinen este muutoksille on, että hallinto on muutaman lamakauden jälkeen vedetty niin tiukaksi, että aikaa innovatiiviseen ajatteluun ei tahdo olla, kun kaikki aika menee siihen, että saadaan arki rullaamaan. Meillä on tehtävänä lasten ja nuorten elinolojen kehittäminen laajentuneessa Oulussa. Siinä työssä on tärkeää tiivistää yhteistyötä yli sektorirajojen, esimerkiksi sivistys- ja kulttuuri sekä hyvinvointipalvelujen kesken. Kunnissa on pakko löytää uusia tapoja ja tarttua hyviin käytäntöihin - ihan jo taloudellisista syistä. ǡ ǡ Ǧ Ǥ ǡ Ǥ Ǧ Ǧ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǡ Ǧ Ǥ Ȃ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ Ȃ Ǧ ǡ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ǧ Ú Ú Ǥ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ Ú ǣ ǡ Ǧ ǡ Ǥ Ú Ǧ Ú Ú Ǥ Ȃ Ǧ Ú ǡ Ǥ Ǧ Ú Ǧ Ǥ O

8 TALVI-IHOLLE! Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies Lapset päätöksenteon keskiöön ISOILLE JA PIENILLE Apobase perusvoiteet jokaiseen päivään. Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. Lasten hyvinvointi ja pahoinvointi ovat usein esillä poliittisten päätöksentekijöiden puheissa. Tästä muodostuu käsitys, että lasten asiat olisivat päätöksenteon keskiössä. Puheet ja teot eivät kuitenkaan aina kohtaa. Puheista huolimatta lapset ovat jääneet yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaaliin. Esimerkkejä on monia. Lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat tuntuvasti matalammalla reaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä oli silti ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotukset juuri päätettiin jäädyttää. Kotihoidon tukea ja päivähoitoa tarkastellaan politiikassa lähinnä työelämän tarpeiden näkökulmasta. Lapsen oikeus hoivaan ja varhaiskasvatukseen on sivuosassa. Lapsiperheiden kotipalvelu on supistunut viidesosaan siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän voimakas kasvu kertoo osaltaan ehkäisevän työn ja avohuollon työn laiminlyönneistä. Politiikan ja hallinnon tarkastelunäkökulma on lyhyt: talousarviovuosi, kehyskausi, hallituskausi tai valtuustokausi. Kun julkista taloutta tarkastellaan liian lyhyellä aikavälillä, ajaudutaan näennäistehokkuuteen. Tänä vuonna säästetty satatuhatta euroa voi tulla maksamaan myöhemmin miljoonan. Näennäistehokkuuden seurauksena lasten ja perheiden palveluihin on kohdistettu säästöjä, jonka seurauksena erityispalveluiden tarve ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat edellytyksenä korkealle työllisyysasteelle, kilpailukyvylle ja julkisen talouden kestävyydelle. Fyysinen ja psyykkinen terveys ja sosiaalinen hyvinvointi muodostuvat lapsuus- ja nuoruusiässä. Toiminta- ja työkyvyn perusta rakennetaan silloin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa sikiökaudelta aina 21 vuoden ikään asti, korostui arkisten kehitysympäristöjen merkitys hyvinvoinnin tukemisessa ja suojaavien tekijöiden vahvistamisessa. Peruspalveluilla, kuten neuvolalla, päivähoidolla, koululla ja oppilashuollolla, on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että säästäminen lasten ja perheiden varhaisesta tuesta tulee kalliiksi. Esimerkiksi Tarja Paakkosen viime vuonna Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessa todetaan lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin. Palasin viime vuonna takaisin MLL:oon työskenneltyäni sosiaali- ja terveysministeriössä vajaan vuoden. Kokemus oli silmiä avaava. Opin, että valtionhallinnossa lapsiasioita pidetään yleisesti tärkeinä, mutta lapsiasiat ja lapsinäkökulma jäävät käytännössä muiden asioiden jalkoihin. On myös kestämätöntä, miten pienillä henkilöstöresursseilla lapsiasioita hoidetaan. Lasten asioiden nostaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Meidän täytyy yhä pontevammin viestiä päätöksentekijöille, että lapsiin panostaminen on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävintä politiikkaa. Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT COLOURBOX Harjalle hommia Puutteellinen puhdistus, jatkuva napostelu ja limsojen lipitys pilaavat hampaat. Koululaisilla olisi hampaiden hellimisessä paljon parannettavaa. M itä koululaisten suuhun kuuluu, terveyskeskushammaslääkäri, HLT Pia Meurman? Mitkä ovat suurimmat uhat koululaisten hampaille? Oppilaille pitää järjestää suun terveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Miten ne toteutuvat? Miksi hampaat on harjattava kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan? Pitääkö vanhemman tarkastaa pesutulos? Miten ksylitolipurukumista tai -tableteista on apua hampaille? Onko väliä, harjaako tavallisella vai sähköhammasharjalla? Mikä merkitys on harjasten kovuudella? Ovatko kaikki hammastahnat turvallisia? Luvattoman laiskaa Suomalaiset koululaiset pesevät laiskasti hampaitaan. Esim. peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 62 prosenttia harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Heistä 9 prosenttia ilmoitti pesevänsä hampaat vähintään kerran viikossa, mutta ei päivittäin. Tytöistä 38 prosenttia harjasi hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä, ilmenee Kouluterveyskyselystä. Harjaaminen on vähäistä myös eurooppalaisittain. WHO:n koululaistutkimuksessa suomalaisnuoret sijoittuvat hampaiden puhdistamisessa lähes 40 maan joukossa häntäpäähän. 16 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

10 Pitääkö koululaisten käyttää jo hammaslankaa? Jos pelkää hammaslääkäriin menoa, miten pitäisi toimia? 18 Lapsemme 1/2013 Miten lävistykset ja korut vaikuttavat suuhun? Entä päihteet? Klikkaa netissä: Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere, tiedustelut ja ryhmämyynti (03) Teini voi korvata hampaiden aamupesun purukumilla ja pestä hampaat iltaisin, jos muistaa. Miten huonot tavat muutetaan? Suunvuoro.fi -sivusto kertoo hauskasti ja rennosti suun terveydestä ja sopivan makeasta elämästä. Sivusto on suunnattu vuotiaille. ESITYKSET PISPALASSA KEVÄÄLLÄ 2013 HUOM! Esitykset ovat tilattavissa ympäri Suomen HELMIKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) la klo (ensi-ilta) to klo ti klo la klo ke klo ja MAALISKUU Kehrää kehrää... (yli 3-vuotiaille) pe 1.3. klo to 7.3. klo ja la 2.3. klo pe 8.3. klo ti 5.3. klo la 9.3. klo ja ke 6.3. klo Pupun kevät (yli 3-vuotiaille) ke klo ma klo to klo ti klo pe klo ke klo ja la klo la klo ja HUHTIKUU Mitä kuuluu, Hanhiemo? (yli 3-vuotiaille) ti 9.4. klo la klo ke klo ke klo to klo to klo pe klo pe klo la klo la klo TOUKOKUU Marjamatka (yli 3-vuotiaille) la 4.5. klo ke 8.5. klo ja ti 7.5. klo Aikataulumuutokset mahdollisia Lapsiperheen kodin turvataidoista tärkein on oikea puhallustekniikka. Ei liian lujaa, muttei liian hiljaakaan, sillä liian hiljaisessa puhalluksessa uloshengityksen mukana tulevat parantavat kemikaalit jäävät valjuiksi. Puhalluksessa olennaista on saada ilmavirtaan sopivassa suhteessa puuduttavia lääkemolekyyliä, parantavia troppeja sekä tulevaisuudenuskoa luovia ainesosia. Yleensä tämä ei onnistu yhdellä puhalluksella, vaan tarvitaan ainakin muutama. Lääkäriliiton suosituksen mukaan, jos lapsen polveen on tullut mustelma tai peräti pieni haava, tulee ensin puhaltaa kolme kertaa vammakohtaan, sen jälkeen silittää viisi kertaa lapsen päätä ja puhaltaa uusi kolmen sarja. Ellei sekään auta, on otettava käyttöön radikaalit lääketieteelliset toimenpiteet, eli laastari. Sen käytössä on kuitenkin oltava varovainen, sillä laastarin uhka sattuu yleensä enemmän kuin keskikokoinen portaista putoaminen. Jonkin verran ensiaputoimenpiteiden rajuus tietenkin riippuu lapsen iästä. Ihan pienet pelkäävät laastaria, mutta hieman vanhemmat kehittävät itsesuojeluvaiston ja ryhtyvät käyttämään laastareita jopa ennaltaehkäisevästi. Se tapahtuu yleensä noin neljän vuoden iässä. Silloin perheessä kuluu hyvinkin kolme metriä laastaria viikossa. Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Puhalluksia ja hitsipilli Muun kuin puhallusensiavun suhteen olennaista on pitää käsillä kaakaota ja vilttejä sekä muumivideoita. Niiden avulla pienen potilaan shokkitila saadaan tasaannutettua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun hän on pureskellut kynsiään hieman liikaa ja sormenpäitä sattuu. Kaakao auttaa myös senkaltaisissa onnettomuuksissa, kun uhri on tunkenut kielensä keinun metallirunkoon kahdenkymmenen asteen pakkasella. Silloin juoma ei tosin saa olla kuumaa. Varsinaisista lääkärintarvikkeista hyvä on hankkia hitsipilli sekä jonkinlainen saha. Nämä siksi, että merkittävä osa onnettomuuksista on sellaisia, joissa lapsi on tunkenut jonkin ruumiinosansa paikkaan, josta sitä ei saa pois. Saattaa kuulostaa kummalliselta, että ruumiinosan saa jonnekin mutta ei enää pois. Asia selittyy kasvupyrähdyksellä: pää on yksinkertaisesti ehtinyt kasvaa siellä kaiteen välissä juuri sen verran, että jää jumiin. Silloin tarvitaan työkaluja. Kaikenlaiset lääkekaapin tabletit ovat luonnollisesti täysin turhia, sillä lapset eivät kuitenkaan suostu syömään niitä. Niin ikään nestemäiset lääkkeet voi unohtaa, kun ne ovat niin kamalan pahoja. Sinänsä on mielenkiintoista, miten on mahdollista, että kokonainen suklaapatukka mahtuu kerralla helposti kurkusta, mutta neljäsosa Buranaa ei mene sitten millään. Kyseessä lienee samantapainen kurkkutorven anatomiseen muotoiluun liittyvä asia kuin pinaattikeiton tapauksessa. Pelastautumista, eli nopeaa poistumista uhkaavasta tilanteesta, on syytä harjoitella lapsen syntymän päivästä saakka, sillä muuten voi käydä niin, että joutuu viettämään merkittävän osan aikuiselämästään jäähallilla tai puffetissa. Pelastautumisharjoituksissa tärkeää ovat mielikuvaharjoitteet, joita voi treenata jo ihan vauvojen kanssa. Lepertelemällä niille tiettyjä koodisanoja, ne saa ehkä ohjelmoitua järkevien ja suositeltavien harrastusten pariin. Sellaisia ovat esimerkiksi piirtäminen, perheliikunta, kavereiden kanssa leikkiminen, itsekseen leikkiminen sekä mielikuvituksen kehittäminen kirjojen, pelien ja sarjakuvien avulla. Myös kirjoittaminen ja elokuvien tekeminen ovat mainioita harrastuksia, joissa vanhempia ei viedä henkiseen ja taloudelliseen perikatoon. Muita harkitsemisen arvoisia ovat pyöräily (huom! dopingvaara!) sekä lenkkeily (ei tarvitse viedä harjoituksiin, koska lapsi voi lenkkeillä sinne). Pelastautumistaitoja tarvitaan myöhemmin myös esimerkiksi silloin, kun pitää ryhtyä puhumaan esimurkkujen kanssa seksistä tai vähän aikaisemmin, kun vauvalle pitää vaihtaa vaippa. Kun ryhtyy pelastautumaan näistä viimeksi mainittujen kaltaisista tehtävistä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että se saattaa herättää pahaa verta puolisossa. Näin ollen kohtuus ja jonkinlaiset yhteisesti sovitut pelastautumisvuorot ovat paikallaan. Ai niin: äärimmäisessä hätätapauksessa, kuten jos ei ole nukkunut kahteen kuukauteen, kannattaa kilauttaa omille vanhemmille tai kavereille ja pyytää apua. Roope Lipasti Lapsemme 1/

11 Käy MLL:n kaupassa ja Syntymäpäivä, nimipäivä, vuosipäivä, naistenpäivä, äitienpäivä, tupaantuliaiset, kissanristiäiset, ensimmäinen kevätpäivä, muuten vaan hyvä päivä... On lukuisia syitä muistaa läheisiä. Ostamalla MLL-tuotteen tuet työtä lasten hyväksi. Uusissa korteissa kukkivat herkät vuokot ja omenankukat. Pupun ja tee hyvä ostos! tummansininen 20 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

12 PIRKKO VARJO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Murrosikä voi yllättää parisuhteen Riidat nuoren kanssa koettelevat helposti myös vanhempien parisuhdetta. Parhaiten selviää, kun muistaa puhua ja kuunnella puolisoaan. M Sari Liljeström Tunteet ja ajatukset esiin Muista nämä Ole kiinnostunut nuoren elämästä, mutta älä urki. Vietä välillä aikaa kahden kesken nuoren kanssa. Pidä kiinni turvallisista rajoista. Et voi kuitenkaan päättää kaikkea: nuoren omia asioita ovat hänen ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, mielipiteensä ja huoneensa sisustus. Nuorella on myös oikeus ilmaista kaikkia tunteitaan. Vanhempien erottua nuori ei aina halua tavata äidin tai isän uutta kumppania. Anna nuorelle aikaa äläkä painosta tapaamiseen. Kahden perheen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Etenkin nuoret tarvitsevat paljon aikaa tutustuakseen toisiinsa. Tarvitaan kärsivällisyyttä; ehkä uusperheen muodostaminen voisi odottaa muutaman vuoden? 22 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

13 Uusvanhemmuus vaatii aikaa Pekka Larkela Lisää aiheesta: Palikkatalo avuksi 24 Lapsemme 1/2013 Vanhemmassa herää eloon oma elämänhistoria sen mukaan, missä iässä oma lapsi kulloinkin on. Murrosikäinen nuori ja hänen murrosikäiset vanhempansa - lause kuvaa juuri tätä. Se tuo myös esiin kysymyksen omasta seksuaalisuudesta, siitä millainen olen naisena tai miehenä, kirkon parisuhde- ja perhetyön kouluttajana toimiva Arja Seppänen sanoo. Lapsen nopea muuttuminen, mielialojen vaihtelut ja rajojen kokeilu saavat monet vanhemmat neuvottomiksi. Murrosiän vaativuutta korostaa nykyaika, jossa fyysisyys ja seksuaalisuus ovat kaikkialla niin vahvasti läsnä. Ajankohtaiseksi tulee myös kysymys seurustelun aloittamisesta: milloin on sopiva ikä siihen ja millaisilla pelisäännöillä se tapahtuu. Lisänä on vielä nettimaailma, jonne nuori saattaa upota, eivätkä vanhemmat tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Vanhemmat eivät oikein edes tiedä, pitääkö huolestua ja jos, niin milloin, Seppänen pohtii. Kirkkohallituksen aloittaman Parisuhteen palikat -nimisen hankkeen tavoitteena on tuoda tukea parisuhteeseen ja perheeseen elämänkulun eri vaiheissa. Sen keskeinen osa on konkreettinen, puinen, erivärisistä palikoista koottava Parisuhteen palikkatalo. Jokainen palikka kuvaa yhtä tärkeää parisuhteen, vanhemmuuden tai seurustelun osa-aluetta. Palikoiden nimet ovat: sitoutuminen, tunteet, seksuaalisuus, riidat, sanat, teot, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Yhdessä palikassa ei ole nimeä, ja sen voi nimetä vaikkapa murrosiäksi. Työkalu antaa avainsanoja, joista keskustelu pääsee helposti käyntiin. Palikoissa olevat sanat ovat pohja, mutta tietysti on olemassa muitakin tärkeitä sanoja ja alueita, joista voidaan keskustella, Seppänen kertoo. Työkalusta saatu palaute on ollut tosi hyvää. Kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä työntekijät kohtaavat ihmisiä elämäntilanteissa, joissa on tarve saada tukea ja neuvoja. Monella työntekijällä ei ole paljonkaan parisuhteeseen liittyvää koulutusta. Parisuhteen palikat antavat heille ihan konkreettisesti kättä pidempää esimerkiksi vertaiskeskustelun synnyttämiseen perhekerhossa tai perhevalmennuksessa. Työkalua ei ole siis tarkoitettu vain ammattilaisille, kuka tahansa parisuhteen kehittämisestä kiinnostunut voi tilata sen. Työkalua voi käyttää myös vanhemmuuden kysymyksissä ja seurusteluvaiheessa, kun parisuhde on vasta syntymässä ja perhe-elämä edessäpäin. Osallistu Kevätilo-keräykseen Osallistumalla tuet MLL:n paikallista työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai nuorisotyöhön. Lue lisää Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Luistinradalla Kypärä päähän ja luistimille. Talven linnaan vieraisille. Vauhtiin tyttö, lentoon letti. Pyöri toinen piruetti! Pakkasprinssi Kruunu päässä kruunu jäässä majesteettisessa säässä. Poskella on smaragdi, nenänpää kuin timantti. Kruuunu jäässä kruunu päässä majesteettisessa säässä. Tittamari Marttinen: Maailmanpyörässä. Kirjapaja Lasten kanssa liikkumassa Luistelijat Kiiltää jo jää, näin viilettää saa pitkin pintaa. On hauskaa tää. Säv. Waldteufel Emile Charles Suom. Sauvo Puhtila Sääbileet Pakkaspäivä paukkuu pakkaskoira haukkuu pakkaskengät nirskuu pakkaslumi kirskuu pakkaspoika tirskuu: Jäähileet sääbileet niin sileet on kelit! Kaija Pispa: Kärpäslätkää. Wsoy 2006.

15 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Tulevaisuudessa leikkihuoneen ovella voi tulla vastaan digitaalinen nalle. Perinteiset lelut ja digitekniikka yhdistyvät ja luovat uudenlaisia leikkikokemuksia. Digilelut Kuva: Mattel pujahtavat leikkiin P Kuva: Mattel Frans Mäyrä Keskustelua ja liikuntaa Palapelejä ilman palasia Lilja Santala, 3,5 vuotta, nököttää keskittyneenä olohuoneen pöydällä. Hän kokoaa palapeliä. Tosin ilman yhtäkään käsin kosketeltavaa palasta. Tyttö liikuttelee tottuneesti palasia paikalleen ipad-tablettitietokoneen näytöllä. Äiti Marjukka Santala ajattelee ipadin olevan aktivoivampi ja vuorovaikutteisempi viihdyke lapselle kuin vaikkapa dvd:n katsominen. Tekniset taidot, sorminäppäryys ja hienomotoriikkakin harjoittuvat esimerkiksi pianonsoittopelissä. Kohtuus ja monipuolinen leikki on silti tärkeintä. Lilja viettää laitteen kanssa aikaa puolisen tuntia kerrallaan kerran viikossa. Pidempään mielenkiinto ei riitä. Hän ei itse pyydä ipadia, mutta käyttää sitä tilaisuuden tullen mielellään. Erityisen hyödylliseksi laite on osoittautunut matkoilla, Marjukka Santala toteaa. Muutoin Lilja leikkii, kuten kuka tahansa neljättä ikävuottaan lähestyvä temppuillen ja piirrellen. Myös Liljan vajaa kaksivuotias Aarne-veli osaa näppäillä tablettia. Näin pientä ja uteliasta jännä laite näyttää koukuttavan ja houkuttavan. Usein se on laitettava taaperolta piiloon kiusausten välttämiseksi. Lilja Santala on tottunut ipadin käyttäjä. Hän aloitteli laitteen käyttöä alle kaksivuotiaana. Hyödyt ja huolet Aikuiset ovat Santalan mukaan paljon mukana ipad-leikeissä. Hän vertaa yhteistä digitaalista leikkiä ja soittoa oikeisiin laulu- ja muskarihetkiin. Pienimmille lapsille digilaitteiden paras anti onkin ehkä äänissä ja yhdessäolossa. Perheessä on mietitty ipadin mahdollisia haittavaikutuksiakin, kuten kirkkaan näytön vaikutusta silmiin ja lasten pääsyä sopimattomiin sisältöihin. Käyttö on tähän asti ollut vähäistä ja valvottua. Lilja kokoaa palapelejä, pelaa muistipeliä ja värittää piirroskuvia virtuaalisesti. Loputon valikoima ipadiin on ladattavissa tuhansia lapsille suunnattuja sovelluksia. Santala valitsee niistä tuttujen suomenkielisten palveluntarjoajien ohjelmia. Kun pelit ja leikit on käyty moneen kertaan läpi, hän lataa uusia. Hän kehuu ipadiä helposti opeteltavaksi ja kestäväksi. Maailma pyörii toki ilman digilelujakin. Perinteisetkin leikit opettavat paljon asioita. Konkreettinen asia kädessä kiinnostaa lasta lopulta enemmän, Marjukka Santala toteaa. 28 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

16 Suuri osa vanhemmista uskoo digilelujen auttavan lapsen oppimista. Monen kodin arkea. Digitaalisten laitteiden käyttö yleistyy kaikenikäisillä. Kehittävä digitaalisuus? Vanhemmat mukaan digileikkiin 30 Lapsemme 1/2013 Kuva: Kapu Toys Asiantuntijat apuna Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret pitävät heikosti huolta hampaistaan. Tämän vuoden aikana tilanteeseen tulee parannus. Project Jenkki on kampanja, jonka tarkoitus on saada nuoret hoitamaan hampaitaan ja käyttämään ksylitolituotteita säännöllisesti. Kampanjassa hampaiden hoitamisesta on tehty innostava peli, jossa nuoria palkitaan hampaiden hoidosta heidän omien toiveidensa mukaisesti. Kampanja näkyy ja kuuluu myös koulutunneilla osallistavan verkko-opetuksen muodossa. Sähköisen oppimateriaalin ovat laatineet Leaf Suomi Oy:n kanssa yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliitto, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry ja Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry. Oppimateriaaliin voi tutustua osoitteessa projectjenkkikoulu.fi Kampanja alkaa Ksylitoliviikolla

17 ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT COLOURBOX Sosiaalisessa mediassa on helppo vaihtaa kuulumiset myös oman lapsensa. Joskus vanhemmilta unohtuu, että lapsellakin on oikeus yksityisyyteen. Iloa vai... noloa? Kannattaa harkita, sopivatko perhealbumia varten otetut kuvat levitettäviksi sosiaalisessa mediassa. Tiesitkö? YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus yksityisyyteen ja kotirauhaan. lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa. lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. F Johanna Sommers-Piiroinen Asetu lapsen asemaan Perhe on ilon aihe Lapsen silmin Suojele lastasi Pelastakaa Lapset ry:n hankkeella Lasten suojelu digitaalisessa mediassa turvataan lasten asemaa ja oikeuksia. 32 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kuva kirjasta Tekemistä riittää Emma. Isät lähellä ja kaukana Isä voi olla kaveri, kasvattaja, ikävän kohde tai sivuhahmo, jota ei paljon huomata. Pirkko Harainen: TEKEMISTÄ RIITTÄÄ, EMMA. Kuvitus Leena Lumme. WSOY Juhani Känkänen: HYVÄÄ HUOMENTA, APO APPONEN. Teos Markku Karpio: MUN ISÄNI ON AVARUUSMIES. Tammi Ally Carter: SULOINEN HUIJARI. Suom. Tytti Träff. Bazar Lapsemme 1/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kuva: Jyri Hakala Leikkiä, ilmaisua ja pitkäjänteistä opettelua. Christian Ruotasen tie lapsinäyttelijäksi on tuonut esille piilossa olleet kyvyt ja vapauttanut nauttimaan esiintymisestä. V Christian Ruotasta Mia Ruotanen Taavi Vartian Rölli ja kultainen avain Ville Haapasalo Mikko Leppilampi Kuva: Taikahetki/Katja West Rohkeasti kokeilemaan Metsän tarina Haaveena rooleja Leikillisyys pitää vireessä Teatteri Kenelle uskot unelmasi? Unelmanuoret Hurraa pääkaupunkiseudulle Hurraa Kuva: Raisa Kilpeläinen ELOKUVAT Elämää luolaihmisenä Croodit Musiikki Akustisia loruja ja lauluja pikkuväelle Pikku Papun laulut Näyttelyt Sadut lohduttivat Kuin silloin ennen lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana netti Kuvalähde: Amerin Kulttuurisäätiö Kertojamestarit äänessä Satunettiin 36 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

20 1 234 Isänä nyt VILLE VANHALA KUVAT TOMI NUOTSALO JA MIKKO TÖRMÄNEN Espoolaiselle Petri Hakalalle elämän jatkumo konkretisoitui Eelis-pojan syntymän myötä. Oululainen Petri Siromaa kuvaa isäksi tulemista uuden ajanlaskun alkuna. E elis Petri Hakala Isäksi Petri Siromaa on huomannut, että oppimassa kiintymys lapseen kasvaa sitä mukaa, kun lapsikin kasvaa. Läheisyys on tärkeää Eelis-pojalle ja Petri-isälle. Elina Koivumäki Lapsi on hyvä opettaja Petri Siromaa Veikko Maarit Siromaa Poikien painia Isä vuonna nolla 38 Lapsemme 1/2013 Lapsemme 1/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO 3.12.2014 Kaija Lajunen & RiiAa Ala- Luhtala Tunne- ja turvataidot osaamiseksi - hanke Lajunen & Ala- Luhtala 3.12.2014 1 TUNNE- JA TURVATAITOJA

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot