Gramexpress. Emma Salokoski. muusikko ja ääni

Transkriptio

1 Gramexpress EsittäviE n taite ilijoide n ja äänitte ide n tuottajie n te kijänoike usyhdistys GramE x 4/11 Emma Salokoski muusikko ja ääni Pääministeri Jyrki Katainen: Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaan John Storgårdsin musiikkitalot Rooman sopimus 50 vuotta 1

2 hän Jyrki katainen Syntyi Siilinjärvellä Perhe vaimo ja kaksi tytärtä Työura ja tärkeimmät luottamustoimet Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtaja. toiminut valtiovarainministerinä sekä eduskunnassa tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnissa. Haastattelu LAURI KAIRA Kuva JAnnE SUhonEn / valtioneuvoston KAnSLIA Jouluun kuuluu musiikki Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaan. Montako levyä omistat? Satoja. Soitatko itse jotain instrumenttia? En soita. Oletko harrastanut esiintymistä muussakin roolissa kuin poliitikkona? Koulussa olin joko Joosef tai joulupukki. Koulun jälkeen esiintymiset ovat keskittyneet työtehtäviin ja joskus harvoin pieniin imitaatioihin yksityisessä seurassa. Musiikki ilahduttaa monia taustamusiikkina. Onko pääministerillä koskaan aikaa oikein hiljentyä kuuntelemaan sitä? Valitettavan harvoin. Toisinaan nautin lentomatkoilla musiikista kuulokkeiden kautta. Se on mahtava tapa myös uppoutua ajatuksiin ja unohtaa työasioiden läpikäynti hetkeksi. Konsertit ovat harvinaista luksusta. Onko joku kappale sinulle erityisen tärkeä tai muistorikas? The Eaglesin Hotel California. Opiskeluaikoina ajettiin ulkomaalaisten opiskelukavereiden kanssa Skotlannissa kohti auringonlaskua musiikki soiden ja elämä edessä... Fanititko nuorena joitakin koti- tai ulkomaisia yhtyeitä tai oliko sinulla muuten erityisiä suosikkeja? Kotimaisista bändeistä Eppuja, Popedaa ja Juicea. Ulkomaisista Dire Straitsia ja Phil Collinsia. Mitä musiikkia perheessäsi kuunnellaan? Kuubalaista salsaa, jatsia ja lastenmusiikkia. Millainen rooli musiikilla on joulussasi? Jouluun kuuluu musiikki samassa missä kinkku ja piparit. Ehdoton tunnelman luoja. Mitä kansallinen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? Musiikki on arvo sinänsä ja tuo sisältöä ihmisten elämään. Se tarjoaa toisaalta virikkeitä ja toisaalta auttaa rauhoittumaan. Kotimainen musiikki on yhteistä omaisuuttamme. Monet tunteet tulevat esiin kotimaisen musiikin kautta. Suomen vahva ja omaleimainen musiikkikulttuuri on osoittanut vahvuutensa myös maailmalla. Kulttuurivienti sillä saralla on todella potentiaalinen kasvuala. Mitä tekijänoikeusasiat sinulle merkitsevät? Työn tekijälle kuuluu aina oikeudenmukainen korvaus työstään. Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaan, jotta tuo periaate toteutuu myös luovien alojen ja kulttuurin ammattilaisten kohdalla. 2

3 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Joulumieli ja hyvitysmaksu Kyse on reilusta pelistä. Joulun alla on tullut tavaksi kirjoittaa yksityistä kopiointia korvaavan hyvitysmaksun romahtamisesta. Tämä ei nostata joulumieltä, mutta minkäs mahdat. Hallitus päättää asiasta aina joulukuun lopulla. Viime joulun alla hyvitysmaksun romahduksen korjaamista vaadittiin 8000 kulttuuri-ihmisen adressilla ja useiden taiteilijadelegaatioiden eduskuntavierailuilla. Myös nyt keskustelu on ollut tiukkaa. Hyvitysmaksu on korvausta laillisesta yksityisestä kopioinnista. Kansa kopioi musiikkia ja av-tuotteita monta kertaa enemmän kuin ostaa. Silti hyvitysmaksu hiipuu. Sitä kertyy enää vain 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Syynä on se, että maksun kohteena olevan laitekannan päivittäminen on vuosien mittaan laiminlyöty. Maksua ei kerätä lainkaan tietokoneen ja musiikkipuhelimen kaltaisista uusista kopiointilaitteista. Sitä kerätään vain vanhoista kopiointivälineistä, joiden myynti on vuosien mittaan romahtanut neljäsosaan entisestä. Samaan aikaan uusien kopiointilaitteiden myynti on kasvanut 50 miljoonalla eurolla. Suuri osa kopioinnista tapahtuu nyt välineillä, joista hyvitystä ei mitään kautta saada. Tämä ei ole direktiivien eikä lain tarkoitus. Esitys merkitsisi, että kansalaiset maksaisivat hyvitysmaksua keskimäärin kaksi ja puoli euroa vuodessa. Tämä ei hetkauttaisi kenenkään taloutta. Ja varmaan jokainen vähintään tuon edestä tv-ohjelmia tai musiikkia tallentaa. Ennen vanhaan hyvitysmaksu kerättiin pieninä erinä pitkin vuotta c-kasettien ja vhs-kasettien hinnassa. Nykyisin se joudutaan keräämään vähän isompina erinä harvemmin, muistillisten tallennuslaitteiden hinnassa. Kukaan ei osta näitä laitteita joka vuosi mutta toivon mukaan sitä tahtia, että edes jonkin laitteen hinnassa maksaa oman osuutensa kopiointikorvauksista. Ainakaan itse en osaa murehtia sitä, kopioinko varmasti jokaisella hyvitysmaksullisella laitteellani. Minulle riittää, että vuosien mittaan maksamani hyvitysmaksu on kohtuutasoa verrattuna siihen, mitä edes jollain laitteella kopioin. Siitähän tässä nykyisin, c-kasettien ja vhs-kasettien jälkeisessä ajassa, pitäisi olla kysymys. Lyhyesti sanottua reilusta pelistä. Nyt kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on pyrkinyt korjaamaan tilanteen. Hän esitti, että maksua kerättäisiin myös uusista kopiointilaitteista eli tietokoneista ja älypuhelimista. kuva: saara vuorjoki Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 22. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN Painos kpl Kirjapaino Forssa Print 2011 Kannessa Emma Salokoski. Kannen kuva: Saara Vuorjoki sisältö 4/11 2 Hän / Jyrki Katainen 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Emma Salokoski: Muusikkous on äänessä 14 Gramex tapaa asiakkaitaan 15 Asiakasinfo 16 Musiikki luo tunnelmia Butik Helsingissä 20 Soolo / Koop Arponen 21 Rooman sopimus 50 vuotta 22 Jossain on kai vielä joulu 24 John Storgårds ja kaksi musiikkitaloa 28 Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin 29 ESEK täytti 30 vuotta 30 Yksi tuhannesta / Timo Ruottinen 30 ESEKekstra 3

4 alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Viennin kärkihanke Britanniaan Music export Finlandin koordinoima vuosien suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke suuntautuu isoon-britanniaan. kuten MOi! Sounds from Suomi -hankkeella Pohjoismaissa, tavoitteena on lisätä suomalaisten musiikkialan toimijoiden verkostoitumista ja artistien kiertuetoimintaa isossa-britanniassa sekä edistää suomalaisen musiikin näkymistä paikallisessa mediassa. kärkihanke käynnistetään alkuvuodesta kuva: michaela tungström Emma-gaala jo tammikuussa Emma-pystejä jaetaan 20. tammikuuta 2012 Espoon Baronaareenalla. Ehdokkaita on nimetty jo seitsemässä kategoriassa. kiinnostavassa tuottajakategoriassa Emmaa tavoittelevat Chisu, Jukka Immonen, uusi Fantasia ja Riku Mattila. vuoden parhaat alternative- ja indie-albumit ovat raadin mielestä tehneet Regina, Matti Johannes Koivu, rubik ja kakka-hätä-77. jazz-emmaa pääsee lavalle heiluttamaan joko Black motor, Iiro Rantala, Iro Haarla Quintet tai Teemu Viinikainen trio. muiden kategorioiden ehdokkaat löytyvät osoitteesta emmagaala.fi. 4 emma-ehdokkaiden joukossa ovat Chisu, Matti Johannes koivu ja Teemu Viinikainen. kuvat: chisu / WarnEr music. matti johannes koivu / m.dulor. teemu viinikainen / teemu salminen. Brunila brittilistan huipulla Brittiläisen poikabändi jls:n kolmas albumi jukebox nappasi kärkitilan brittilistalla marraskuussa. suomalaisittain asian tekee kiinnostavaksi levyn kappaleen innocence säveltäjä sitä on ollut säveltämässä entinen the crash -solisti ja Jenni Vartiaisen hittejä kynäillyt Teemu Brunila. hän sävelsi myös jls:n edelliselle albumille kappaleen the last song.

5 Egotripin ensisinkku Gardenille? musavisa 1. mikä oli Egotrippi-yhtyeen ensimmäinen singlejulkaisu Zen Garden -yhtiölle? a) lydia b) se on tosi jees c) tänään ei kukaan vastaa d) kesäpäivä Blake-yhtye edellisen kärkihankkeen MOi! Sounds of Suomi -festivaalilla Tukholmassa. Michael Monroe vuoden paras Brittiläisen classic rock -lehden lukijat äänestivät michael monroen sensory overdrive -albumin vuoden parhaaksi. monroe päihitti muut ehdokkaat, joita olivat muiden muassa Foo Fighters, motörhead ja Whitesnake. vuoden 2011 päätteeksi monroe kiertää isoa-britanniaa. kuva: harri huuhtanen Synttärit Lontoossa French Films Flow-festivaalilla. ja ja ja -klubi, joka esittelee lontoossa kuukausittain pohjoismaista musiikkia, täytti marraskuussa kaksi vuotta. juhlan kunniaksi klubilla esiintyivät 24. marraskuuta suomalaisen French Filmsin lisäksi Marit Larsen ja Sóley. aurinkoista rockia soittava French Films julkaisi vastikään albuminsa imaginary Future. kuva: FloW FEstival 2. mikä yhtye levytti kappaleen Border radio? a) Blasters b) Fabulous thunderbirds c) Georgia satellites d) omar & the howlers 3. mikä seuraavista levyistä ei ole sonata arctican albumijulkaisu? a) the days of Greys b) songs of silence c) Ediptica d) Blooddrunk 4. Beatles julkaisi abbey road lp:n, mutta kuka on julkaissut abbey road EP:n? a) led Zeppelin b) meat loaf c) red hot chili Peppers d) Black sabbath 5. mikä oli nimeltään alivaltiosihteeri-yhtyeen ensimmäinen lp-julkaisu? a) ole nöyrä b) tasavallan presidentti ii c) Eduskuntatalo d) naurun remakkaa 6. Phil spector oli tuottajana yhdellä Beatles-albumilla. mikä oli tuo levy? a) abbey road b) let it Be c) yellow submarine d) revolver 7. kuka julkaisi juuri albumin nimeltä valon maa? a) jari sillanpää b) katri helena c) suvi teräsniska d) antti tuisku 8. Englantilainen the Polecats -yhtye julkaisi vuonna 1981 rockabilly-tyylisen david Bowie -coverin. mikä Bowien biisi oli kyseessä? a) john, i m only dancing b) rebel, rebel c) rock n roll suicide d) the jean Genie Ruger Hauerilta räppärivideo Hiphop-trio ruger Hauerin musiikkivideo on kattava läpileikkaus oman genrensä suomalaisosaajista. Videolla esiintyy peräti 123 suomalaista räppäriä erilaisissa ympäristöissä eri vuodenaikoina. laatineet tuomas talonpoika ja kari niemelä oikeat vastaukset sivulla 28. kuva: heikki kuula 5

6 alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Battle Beast Nuclear Blastille Suomalainen metalliyhtye Battle Beast on tehnyt levysopimuksen maineikkaan nuclear Blast -levy-yhtiön kanssa. yhtye julkaisi aiemmin tänä vuonna Steel-esikoisensa Suomessa. kansainvälisesti levy ilmestyy uuden yhtiön kautta 27. tammikuuta yhtye voitti Wacken Open air -festivaalin Metal Battle -kisan, joka järjestettiin Suomessa. Battle Beast päihitti 26 muuta yhtyettä ja sai sen ansiosta keikan saksalaisfestivaalille. kuva: nauska Battle Beast kansainvälistyy, Äänitteen tuottajan opas ilmestynyt mitä tarvitsee tietää, jos tahtoo tuottaa levyn tai muun äänitteen? tähän kysymykseen vastataan tiiviisti ja tehokkaasti uudessa äänitetuottajan oppaassa. sen ovat laatineet yhteistyössä Gramex, tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, teosto, suomen muusikkojen liitto, musiikkituottajat ifpi-finland sekä musiikkikustantajat. opasta on saatavissa sekä painettuna vihkosena että nettiversiona. voit tutustua siihen Gramexin kotisivuilla mistä se löytyy osastosta "äänitteen tuottaja", linkin "tuottajan opas" alta. 6 Musiikkitalon ensilevy nuorilta nuorista muusikoista koostuva nordea jean sibelius orchestra ehätti ensimmäisenä julkaisemaan helsingin musiikkitalossa äänitetyn levyn. levyllä orkesteri soittaa Jukka-Pekka Sarasteen johdolla sibeliuksen 1. sinfonian, Finlandian sekä Beethovenin coriolanus-alkusoiton. levyn julkaisi Emi classics. kuva: heikki tuuli Gramex tilitti lähes 1,3 miljoonaa Gramex tilitti lokakuussa lähes 1,3 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. taiteilijoille tilitettiin noin euroa ja tuottajille noin euroa. korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä muun muassa taustamusiikkipalveluihin, myyntitallenteisiin ja av-tallenteisiin. mukana oli myös tuottajille tilitettyjä musiikkivideokorvauksia.

7 Rantalalle Echo-palkinto Iiro Rantalan lost heroes on kahminut palkintoja saksassa. hänelle myönnettiin marraskuussa tärkeä saksalainen Echo-palkinto, jonka ovat suomalaisista saaneet aiemmin meta4, nightwish ja the rasmus. jo aiemmin rantalan levy sai saksalaiskriitikoiden jakaman deutsche schallplattenkritik -palkinnon. lisäksi süddeutsche Zeitung nimesi arviossaan lost heroesin mestariteokseksi. Iiro Rantalan seurassa juryn jäsen, musiikkitoimittaja Christian Broecking. kuva: act EU-soittajia haetaan Euroopan unionin nuoriso-orkesteri järjestää koesoiton soitantokaudelle sibeliusakatemiassa Ensi vuonna orkesterilla on ohjelmassa sekä yhdysvaltain kiertue että esiintyminen lontoon kulttuuriolympialaisissa. kuluvan kauden kiertueilla on ollut mukana yhdeksän suomalaista. Euroopan unionin nuorisoorkesteri toimii Euroopan unionin kulttuuriohjelman sekä 27 jäsenvaltion tuen turvin. orkesterin pääkapellimestarina on toiminut vuodesta 2000 alkaen Vladimir Ashkenazy. kuva: PEtE jones apulanta: 21 x 1! Apulanta on napannut urallaan jo 21 singlelistan ykköstilaa. Viimeisin ykkönen on syksyllä ilmestynyt Pihtiote. Tätä voi verrata esimerkiksi The Beatlesin maailmanennätyksenä pidettyyn saavutuk-seen: brittiyhtye keräsi 20 ykköstilaa yhdysvaltain singlelistalla vuosina kuva: rami mursula tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Mikä yhteensattuma Hyvitysmaksun käänne ylöspäin tulee varmistaa. Uusi kulttuuriministeri piti ensimmäisen linjapuheensa tekijänoikeusasioista Tekijänoikeusfoorumissa. Hän totesi, että taiteen ja kulttuurisisältöjen luomisen edellytyksistä täytyy huolehtia oli kyse mistä taiteenlajista hyvänsä. Hänen mukaansa tekijänoikeudet ovat osa luomisen edellytyksistä, sillä taidetta ei synny ilman toimeentuloa. Näin ministeri osoittaa selvää mielenkiintoa tekijänoikeuksiin. Tämä on myönteistä, kun muistetaan, että hänen edeltäjänsä aikana nämä asiat olivat pääosin poliittisesti valitun virkamiehen hoidossa. Hyvitysmaksuissa pitää seurata alati muuttuvaa maailmaa. Hyvitysmaksukertymän vähentyminen on saatava pysäytetyksi ja sen taso uudelleen nousuun. Nopeiden nettiyhteyksien joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua, kirjoittaa ministeri Arhinmäki blogissaan. Olipa hyvitysmaksujärjestelmä minkälainen tahansa tulevaisuudessa, tulee nyt saman tien varmistaa, että käänne ylöspäin tapahtuu nykyisen järjestelmän ollessa vielä voimassa. Tuota pikaa nähdään, onko uusi kulttuuriministeri löytänyt ratkaisun tähän tekijöiden taloutta romahduttaneeseen ongelmaan. Hänen puheensa Säätytalolla oli lupauksia antava. Edellisen vaalikauden loppumetreillä oltiin todistamassa näin jälkeenpäin katsottuna erikoista yhteensattumaa, kun kansanedustaja Arhinmäki eduskunnan kyselytunnilla kovisteli ministeri Wallinia hyvitysmaksuasiasta. Ei arvannut edustaja Arhinmäki joutuvansa ministerinä ottamaan samat murheet omille harteilleen. Samassa yhteydessä ministerille oli annettu puutteellista tietoa, kun hän lupasi tämän vuoden hyvitysmaksukertymän nousevan 20 prosenttia. Oli jo silloin helppo nähdä, ettei se voinut toteutua. Linjapuheessaan uusi ministeri ottaa monipuolisesti kantaa moniin ajankohtaisiin tekijänoikeuskysymyksiin. Hänen mukaansa eduskunnan ja hallituksen on ryhdyttävä toimiin, jotta suomalainen tekijänoikeusala kasvaisi nopeasti, dynaamisesti ja oikeudenmukaisesti ja tekijät säilyttäisivät heille kuuluvat oikeudet omiin teoksiinsa. Luovalle taloudelle hyvä ja toimiva levitys ja kaupallistaminen ovat yhtä tärkeitä kuin alkutuotantokin. kuva: saara vuorjoki 7

8 kuva: hanna-kaisa hämäläinen Emma Salokoski Muusikkous on äänessä Sanoittaminen on loistoesimerkki siitä, miten oikea ja vasen aivopuolisko joutuvat heittämään signaaleja toisilleen, toteaa emma Salokoski. Hän luonnehtii uuden levynsä materiaalia singer-songwriter-musaksi. Teksti MARKUS nordenstreng Kuvat SAARA vuorjoki 8

9 9

10 Sitkeä kurkkutauti on osunut Emma Salokoskelle haasteelliseen saumaan. Hän yskäisee ja ottaa kulauksen japanilaista vihreää teetä. Jouduin olemaan koko viime viikon hiljaa. Emma Salokoski Ensemblellä on tekeillä ensimmäinen uusi albumi kolmeen vuoteen ja laulajalla on muutenkin pitänyt kiirettä. Edellisenä viikonloppuna Salokoski esiintyi yhtyeineen Syksyn sävelessä. Vielä alkuviikosta en pystynyt puhumaan sanaakaan. Kommunikoin kotona lähinnä elekielen avuin, hän naurahtaa. 35-vuotias Salokoski on syystäkin varovainen, onhan hän täysipäivänen äänityöläinen. Laulajauransa ohessa Salokoski opettaa Complete Vocal Technique -äänitekniikkaa, jonka opettajaksi hän valmistui Oppilaita on ihan laidasta laitaan aina aloittelijoista ammattilaulajiin, -näyttelijöihin ja -puhujiin. Levyproggiksen takia olen tosin ollut opetustauolla kesästä saakka. Complete Vocal Technique on erittäin ratkaisukeskeinen ja supertekninen opetusmetodi, joka sopii yhtä hyvin jazzlaulajille kuin rokkijätkille, Salokoski summaa. Oikeassa ammatissa Laulunopetuksen eri metodit ja filosofiat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi koulun penkillä. Sibelius-lukiossa päätoimiseksi laulajaksi ryhtynyt Salokoski on opiskellut vuosien saatossa Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa, Sibelius-Akatemian jazzlinjalla ja Kööpenhaminan Complete Vocal -instituutissa. Lukiossa sain käteeni ammatinvalintaoppaan, jossa neuvottiin miettimään, mikä sellainen asia, jota olet tehnyt, on tuottanut elämääsi eniten iloa. Oivalsin heti, että minulle se asia oli laulaminen. Salokoskella on myös takanaan musiikkiteatterin opintoja Tukholman Kulturamassa. Suomessa hänet nähtiin 1990-luvun lopulla esiintymässä Les Misérables ja Rent -musikaaleissa. Halusin saada mahdollisimman laajaalaisen esiintymiskoulutuksen ja perehtyä laulamisen ohella esimerkiksi tanssimiseen. Työskentelin vuoden ajan musikaalimaailmassa, kunnes tajusin, etten oikeastaan ollut koskaan tykännyt musikaaleista, laulaja muotoilee itseironisesti. 10 Quintessencen nousu Levytysuransa Salokoski aloitti vuosituhannen vaihteessa Quintessencen kanssa. Yhtye syntyi Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa, jossa sen kaikki jäsenet opiskelivat 90-luvun lopulla. Nu-soulia esittäneessä kokoonpanossa vaikuttivat lopulta Salokosken lisäksi kosketinsoittaja Tuomo Prättälä, kitaristi Aki Haarala, trumpetisti Verneri Pohjola, basisti Heikki Laine ja rumpali Mikko Kaakkuriniemi. Marginaalimusiikkia soittavaksi helsinkiläisbändiksi Quintessence menestyi varsin hyvin. Bändin toinen albumi 5 AM nousi Suomen albumilistan viidenneksi, ja levy julkaistiin myöhemmin lukuisten Euroopan maiden ohella Japanissa. Myös Emma Salokoski Ensemblen juuret ulottuvat Pop & Jazz Konservatorioon. Ensemblen esimuoto, joka oli Lauri Porran, Mikko Kososen ja minun muodostama trio, perustettiin itse asiassa jo ihan samoihin aikoihin kuin Quintessence, laulaja muistelee. Salokoski kertoo trionsa esittäneen alun perin keikoillaan pelkästään bossa novaa. Texicalli Recordsin 2003 julkaisemalla debyytti-ep:llä kuultiin kuitenkin myös esimerkiksi Pekka Strengin Puutarhassa-klassikko, joka huomioitiin pian runsaalla radiosoitolla. Kappale oli Salokoskelle lapsuudesta tuttu Pekka Streng kun sattui olemaan hänen isänsä serkku. Meille oli yllätys, että sivuprojektina syntynyt trio sai enemmän huomiota kuin Quintessence konsanaan. Hyvä palaute oli palkitsevaa ja innosti jatkamaan. Tuomo Prättälän ja Marko Timosen liityttyä mukaan Salokosken triosta kasvoi kvintetti eli nykyinen Ensemble, jonka debyyttialbumi Kaksi mannerta julkaistiin Toinen levy Veden alla seurasi kolmea vuotta myöhemmin. Epätodellista ohjelmaa Laulajan katse lähtee harhailemaan japanilaisravintolan ikkunasta Fredrikinkadulle, josta aukeaa outo sääilmiö. Auringonpaiste ja lauha keli muistuttavat keväästä, vaikka eletään jo marraskuun alkua. Totean, että lähes yhtä epätodelliselta tuntui nähdä Emma Salokoski viime syksynä televisioruudussa johtamassa Kuorosotaa. Laulaja myöntää itsekin yllättyneensä, kun ohjelmaa tuottaneesta tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä. En itse asiassa tiedä, miksi minua pyydettiin alun perin mukaan. Ohjelman tuottajat olivat kuulemma diggailleet meidän Veden alla -biisiä. Harkitsin asiaa pitkään. Minulla oli koko hommasta tosi ristiriitainen fiilis. Salokoski tarttui lopulta tarjoukseen tajuttuaan, ettei syksylle ollut juuri muitakaan töitä tarjolla. Sattumoisin häntä oli samoihin aikoihin alkanut kiinnostaa kuoron kanssa työskenteleminen. Olin hakenut sopivaa kuoroa johdettavakseni jo jonkin aikaa, eli siinä mielessä sain tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mutta mietin kyllä monta kertaa Kuorosodan aikana, mitä helvettiä mä täällä teen. Enkä pystynyt katsomaan valmista ohjelmaa kertaakaan telkkarista. Kaiken kaikkiaan se oli silti ihan älyttömän hauska prosessi ja antoisa kokemus. Meillä syntyi sen kuoron kanssa todella vahva yhteisfiilis. Piristystä uralle Kuoronjohtamistaitojen kehittämisen ohella ohjelma takasi Salokoskelle huomattavaa medianäkyvyyttä, mikä toimi osaltaan piristysruiskeena laulajan omalle uralle. Nyt häntä lähestyivät ensi kertaa isojenkin levyyhtiöiden edustajat. Kaikki tuotantopäälliköt sanoivat, etteivät kuulemma olisi aiemmin uskaltaneet lähestyä minua, sillä olettivat, etten suostuisi kuitenkaan markkinoitavaksi tai haluaisi isompaa näkyvyyttä omalle tekemiselleni. En tiedä, mistä moinen mielikuva oli päässyt syntymään. Olin päinvastoin vuodattanut kavereille turhautuneisuuttani, kun edellisiä levyjäni ei ollut mielestäni markkinoitu riittävästi. Laulaja kertoo solmineensa hiljattain sopimuksen Warner Musicin kanssa. Warnerille Salokosken houkutteli yhtiön tuore tuotantopäällikkö Lasse Kurki. Olin isojen yhtiöiden suhteen varuillani. Lasse oli kuitenkin sellainen ihminen, jonka arvostelukykyyn pystyin luottamaan. Olen saanut häneltä levyä tehdessäni ihan älyttömän paljon sellaista preppausta ja tukea, jota ei olisi ollut muualla tarjolla. Lasse on esimerkiksi auttanut tekstien läpikäymisessä. Tähän asti kukaan ei ole edes kommentoinut tekstejäni ennen levyn julkaisua. >>>

11 Halusin saada mahdollisimman laaja-alaisen esiintymiskoulutuksen. 11

12 Paluu juurille Uusi levy merkitsee Salokosken mukaan paluuta laulajan omille musiikillisille juurille. Jazzvaikutteita on kuultavissa entistä vähemmän ja bossa novaa tuskin lainkaan. Uusissa biiseissä on pop- ja folkrockelementtejä. Luonnehtisin tulevan levyn matskua singer/songwriter-musaksi. Salokoski kertoo kasvaneensa kuunnellen Beatlesin ohella Joni Mitchellin, Tori Amosin ja Kate Bushin kaltaisia omintakeisia naislaulaja-lauluntekijöitä. Sikäli tuntuu paradoksaaliselta, että hän on levyttänyt niin monia tunnettujen miesartistien tekemiä kappaleita. Salokosken edelliseltä albumilta löytyy esimerkiksi Dave Lindholmin, Tuomari Nurmion, J. Karjalaisen, Bob Dylanin ja Beckin sävellyksiä. En oikein tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä rakastamieni naisartistien biisit ovat olleet minua liian lähellä. Tehdäkseni biisistä riittävän erilaisen on ollut kenties luontevampaa valita levyille miesten tekemiä biisejä. Teksti lähtee kielestä Nuoruudessaan Salokoski kuunteli yksinomaan ulkomaista musiikkia. Nykyään hän kuitenkin kokee suomen englantia palkitsevammaksi kieleksi laulaa. Nuorempanahan olin sitä mieltä, etten koskaan laulaisi suomeksi, laulaja sanoo pilke silmäkulmassaan. Alitajunta auki Laulaja kertoo itse sanoittaneensa yhtä lukuun ottamatta kaikki tulevan albuminsa kappaleet. Tekstittäjänä hän vaikuttaisi luottavan yhtä lailla sekä mystiikan että protestanttisen etiikan voimaan. Sanoittaminen on loistoesimerkki siitä, miten oikea ja vasen aivopuolisko joutuvat heittämään signaaleja toisilleen. On pakko tehdä konkreettinen kirjoitustyö, mutta se, mitä biiseissään sanoo, tulee syvältä selkärangasta. Siten tulee tahtomattaankin avanneeksi alitajunnan hupun. Salokoski työstää tekstejään pitkään ja hartaasti. Uudetkin kappaleet ovat muuttaneet muotoaan lukuisia kertoja. Olen kirjoittanut välillä kymmeniäkin versioita samoista teksteistä. On ollut jännää huomata, miten teksti lähtee soljumaan kuin itsestään kirjoittaessani paljon, ja miten virta tyrehtyy heti, kun olen passiivisempi. Konetta pitäisi kai vain rassata ja stimuloida jatkuvasti. Säveltäminen on Salokoskelle tekstittämistä konstikkaampaa, sillä hän ei omien sanojensa mukaan osaa soittaa mitään instrumenttia lapsena opitun alttoviulun lisäksi. No pianoa osaan vähän pimputtaa, mutta voidaan kyllä sanoa, ettei muusikkous ole minulla käsissä. Se on välillä aika turhauttavaa, koska minulla on yleensä tosi vahva näkemys musasta. Puutteellisesta soittotaidosta Uusissa biiseissä on pop- ja folkrock-elementtejä. Mutta tekstit muodostuivat sanoittamisen myötä minulle yhä tärkeämmiksi. Huomasin Quintessence-aikoina rajoittuneisuuteni englannin kielen tekstittäjänä varsinkin nyanssien osalta. Salokoski uskoo, että on mahdotonta ilmaista itseään vapaasti vieraalla kielellä hallitsematta sen sanontoja ja konnotaatioita, vivahde-eroista tai kulttuurisista konteksteista puhumattakaan. Tuntuu, että suomenkieliset tekstit kumpuavat minulla jostain syvemmältä ja pystyn ilmaisemaan asiat suomeksi hienosyisemmin. Laulaessani englanniksi tunsin monesti esittäväni roolia, kun taas suomeksi tulkintani oli luonnollisempaa ja välittömämpää. huolimatta pystyn useimmiten sanomaan rumpalille, miten hänen tulisi mielestäni biisissä soittaa. Raja tulee kuitenkin jossain vaiheessa vastaan. Käsityöläisten kanssa Salokoskella on onnekseen käsistään lahjakkaita musiikintekijöitä lähipiirissään. Laulaja on naimisissa Suomen johtavan jazz-rumpalin Olavi Louhivuoren kanssa. Uuden levyn tuottajaksi kutsuttiin puolestaan vanha kamu Tuomo Prättälä, joka on toiminut Salokosken yhtyeen kapellimestarina jo pidemmän aikaa. Vastavuoroisesti Salokoskea on kuultu laulamassa Tuomon soololevyillä sekä Louhivuoren ja Prättälän Ilmiliekki Quartetin kanssa. Ilmiliekin ja Salokosken ruotsinkielinen yhteisalbumi Vi sålde våra hemman julkaistiin Tuorein Salokosken omaa nimeä kantava albumi on viime vuonna ilmestynyt yhteislevytys Maria Ylipään kanssa. Lisäksi häntä kuultiin UMOn kanssa levytetyllä lastenlevyllä Rytmihyrrä Eläinlauluja lapsille. Ahkerana musiikintekijänä Salokoski on ollut ihmeissään musiikintekijän muuttuvasta toimenkuvasta. Yhä useammin artistin oletetaan kuluttavan aikansa musiikin tekemisen sijasta itsensä markkinoimiseen Facebookin ja Twitterin kaltaisilla foorumeilla. Musiikkibisneksen uudet tuulet hämmentävät laulajaa. Levymyynti ei ole enää mikään indikaattori artistin todellisesta menestyksestä, ja keikkamyyntikin on monesti ihan skutsissa. Ei uskalleta buukata artisteja, joiden levyjä ei näy listoilla, vaikka kiinnostunutta yleisöä olisikin tuhatmäärin. Päinvastaisena esimerkkinä tulee mieleen Flow-festivaali, jonka buukkaamille tuntemattomammille nimille löytyy hyvin yleisöä, vaikka levyt myisivät vaatimattomasti. Musiikkibisneksen murros Verkkomaailma tekijänoikeuskysymyksineen ja musiikkibisneksen murros pistävät Salokosken mietteliääksi. Hän ei koe, että piratismia taltutettaisiin ainakaan lähettämällä kaikki laittomia tiedostoja jakelevat kansalaiset vankilaan. Suhtauduin ennen jyrkemmin latailuun, mutta on ollut pakko hyväksyä vääjäämätön muutos ihmisten musiikinkulutustottumuksissa. Tämä on vaikea kysymys, mutta oikeusjuttujen sijaan pitäisi kehittää joku tekninen ratkaisu asiaan. Itse olen sikäli vanhanaikainen, että ostan levyt yhä joko kaupasta tai itunesista. En esimerkiksi omista Spotify-tiliä. Salokoski on myös kolme- ja puolivuotiaan Emil-pojan äiti. Toisin kuin monille kollegoille, äitiys ei ole hänelle merkinnyt passivoitumista muusikkona, pikemminkin päinvastoin. Emilin syntymän jälkeen olin pari kolme kuukautta tekemättä mitään ja aloin miettiä, onko minua enää muusikkona olemassa. Siitä syntyi tavallaan entistä kovempi draivi tehdä musaa. Juuri yhtenä päivänä tajusin, että tämä on itse asiassa ollut elämäni tuotteliainta aikaa. Neljässä vuodessa on tullut tehtyä neljä levyä ja hankittua yksi ammatti, laulaja huudahtaa. 12

13 neljässä vuodessa on tullut tehtyä neljä levyä ja hankittua yksi ammatti. 13

14 välisoitto koop arponen yhtyeineen nostatti tunnelmaa. Talvikausi avattiin Gramexissa Perinteinen Talvikauden avajaisjuhla keräsi jälleen kerran suuren joukon tuttua väkeä Gramexin, Musiikkituottajien, Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toimistolle. illan tunnelman kohottajana oli koop arponen yhtyeineen. yhteislauluosuuksiin hän sai mukaansa koko yleisön, jonka joukossa oli tietenkin paljon osaavaa musiikkiväkeä. kuvat: saara vuorjoki Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. suomen kuvalehden päätoimittaja tapani ruokanen keskustelemassa Gramexin toimitusjohtajan hannu marttilan kanssa; viisi musiikkialan tuttua kasvoa: Gugi kokljuschkin, arto alaspää ja kim kuusi; mari rantasila ja riki sorsa. koop arponen ihastutti ainakin sdp:n kansanedustajia tuula Peltosta (vas.) ja suna kymäläistä (oik.) sekä EsEkin ulla haukatsaloa; liikenne- ja viestintäministeriön jussi mäkinen jutteli musiikkituottajat ifpi Finlandin vetäjän lauri rechardtin kanssa; radiomediaa edustivat stefan möller ja nora Ellers. alarivissä Gramexin leena Pitkänen, perussuomalaisten kansanedustaja tom Packalen ja musiikkituottajien tommi kyyrä; yleisö jammaa bändin mukana henkisinä johtajinaan virve vicky rosti ja heinäsirkka. 14

15 kuva: sari lindström Tekijänoikeusfoorumissa valistettiin musiikinopettajia. Kuvassa sähköisen median asiantuntijat Ulla Saari Teostosta ja Heidi Wilska-Lehtonen Gramexista. Lyhty opetti musiikinopettajia nelisenkymmentä musiikinopettajaa sai lokakuussa päivän mittaisen kurssituksen musiikin opetukseen ja musiikkioppilaitoksiin liittyvistä tekijänoikeuksista. opetusta antoivat Gramexin ja teoston asiantuntijat. musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumi pidettiin helsingin musiikkimessujen yhteydessä. Foorumi liittyy tekijänoikeuspäivä-projektiin, jota järjestävät luovan työn tekijät ja yrittäjät lyhty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa. Gramexilta 45-vuotislevy Gramex täyttää ensi vuonna 45 vuotta. vaikka vuosipäivää vietetään pääasiassa työn merkeissä, merkkipaalun kunniaksi julkaistaan tuplalevy. levyn 45 kappaletta edustavat suomessa tehtyä kevyttä musiikkia vuodesta 1967 alkaen. Esittäjistä mainittakoon Eino Grön, Carola, Lasse Mårtenson, Katri Helena, Hector, Kirka, Paula Koivuniemi, Pepe Willberg, Mikko Alatalo, J. Karjalainen, hanoi rocks, hurriganes, h.i.m, rasmus, Chisu ja Jenni Vartiainen. levy ei ole myynnissä, vaan sitä on valmistettu rajoitettu erä lahjakäyttöön. 45 kappaletta tuttua kotimaista musiikkia 45 vuoden ajalta. Epe Heleniuksella on kädessään Suomen arvostetuimman ammattilaisten musavisan palkinto. Huipputietäjät kisasivat musiikkialan suurimman ammattitapahtuman musiikki & median ohjelmaan kuului jälleen Gramexin perinteinen musiikkitietokilpailu. kisassa otti mittaa toisistaan kolme huipputietäjien joukkuetta. musiikkialan omaan joukkueeseen nimeltä turha luulo kuuluivat Epe Helenius, Mikael Huhtamäki, Sohvi Sirkesalo ja Jouko J. Karppanen. music Export Finland ilmoitti kisaan Sami Häikiön, Tuomo Tähtisen, Sat Bislan, Riku Salomaan, Patrik Larssonin, Gregor Stöckerin ja Caroline Erikssonin. Tero Lietteen joukkueeseen, jossa yhdistyivät musa-alan ja ylen tietämys, kuuluivat lietteen lisäksi Kalevi Pollari, Jukka Haarma, Pekka Laine ja Martti Heikkinen. kisa oli erittäin tasainen. yhden pisteen erolla voiton korjasi turha luulo. Meininkiä Musiikkimessuilla Gramex oli yhdessä Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa Helsingin Musiikkimessuilla. Osastolla vieraili niin Michael Monroen kaltaisia tähtiä kuin karaokepeliä käyttäviä tulevaisuuden lupauksia. musiikkimessuilla lotta, annika, alina, katja ja milli munkkiniemen yläkoulusta testasivat taitojaan karaokepelissä, ja Gramexin asiakaspalvelupäällikkö tarja henriksson sai michael monroelta halauksen. kuva: lauri kaira asiakas info Taiteilijan ja tuottajan e-palvelut Gramexin taiteilija- ja tuottajaasiakkaan e-palvelut ovat käytettävissäsi. käyttäjäksi pääset tekemällä verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa. tämän jälkeen saat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joilla pääset katsomaan tietojasi netin kautta. Palvelusivuillamme Gramexin asiakas voi: tarkistaa ja ylläpitää osoitetietojaan tarkistaa viimeisimmän veroprosenttinsa sekä tilinumeronsa katsoa äänitteensä, jotka on ilmoitettu Gramexille katsoa tilitystensä maksupäivät ja summat tulostaa esityskorvauslistan mm. radiokohtaisesti tilitetyistä korvauksista. verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme Gramex-numero hukassa? taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramexnumerosi. se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään. Musiikkivideot tuottajat, muistattehan tehdä myös musiikkivideoista ilmoitukset Gramexille. Gramexin kautta tulee esityskorvauksia musiikkivideon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös muusikoille. lomake musiikkivideoilmoituksen tekemiseksi löytyy kotisivultamme. kuvat: lauri kaira ja jouni nieminen 15

16 Teksti InKA-KRIStIInA hanhivaara Kuvat SAARA vuorjoki Musiikki luo tunnelmia Butik helsingissä Loputon pehmeä matto, esteettistä harmoniaa, sopivasti vaihtelua. kampaamossa koko ympäristö vaikuttaa asiakkaan viihtymiseen. Musiikki on tärkeä osa ympäristöä. 16

17 asiakkaat aistivat yleisfiiliksen aina. Kampaamo Butik Helsingin kampaaja-yrittäjä Riku Tuovinen on intohimoinen musiikinharrastaja ja on soittanut kitaraa jo varhaisnuoruudestaan. Sitä kautta musiikki on hänelle valtavan tärkeä asia, vaikka ammatinvalinta suuntautuikin muualle. Musiikki luo tunnelmia liikkeessä, ja Riku uskoo, että asiakkaatkin kiinnittävät siihen huomiota. Minulle se on kuin sydämen tahdistin: saan siitä rytmiä, dynaamisuutta ja niitä fiiliksiä. Jos on hyvää musiikkia, yleistunnelma on paljon parempi ja laadukkaampi. Sen asiakkaatkin aistivat. Asiakkaat aistivat yleis- fiiliksen aina. Miten me voidaan siellä keskenämme, minkälaiset välit meillä on, musiikki vaikuttaa siihenkin. Butik Helsingissä kokeiltiin Classicradion aloittaessa myös klassista, mutta se osoittautui niin dynaamiseksi, voimakkuusvaihteluiltaan äärimmäiseksi musiikiksi, ettei se soveltunut kampaamoon. Välillä tulee patarumpua, niin että pärisee se on pahempaa kuin hevimusiikki ja välillä ollaan niin sfääreissä, ettei tapahdu mitään. Sopivasti smoothia Populaarimusiikista sen sijaan löytyy vaihtoehtoja; esimerkiksi lounge-musiikki tarjoaa jazzillisia sävyjä ja hienostuneita tunnelmia. Sopivasti smoothia, Riku määrittelee. Hän voi valita myös pehmeä-äänisiä naislaulajia, esimerkkeinä Shelby Lynne, Norah Jones, Diana Krall, Rebecka Törnqvist ja Mary Black. Naisen ääni on Rikun mielestä soljuvampi taustalle, pehmeämpi. Mutta toki on myös miesartisteja, joilla on tähän soveltuvaa estetiikkaa äänessä. Herkkä, runollisen romanttinen ote on vaikkapa John Mayersilla. Suuri suosikkini, myös törkeän hyvä kitaristi. Tai Michael Bublé, mahtava ääni. Olen siis vielä kaiken päälle romantikko, vaikka diggaan rock n rollia vapaa-ajallani. Led Zeppeliniä ja sellaista. Kun sitä saa soittaa, siinä on energiaa, mitään lälläripoppia ei soiteta. >>> 17

18 Töissä Riku valitsee musiikin asiakkaiden näkökulmasta, siellä ei soiteta itselle. Mutta tietenkin valitsen itseni näköistä musiikkia. Musiikki on osa Butikin sisustusta. Sen tulee olla pehmeä, loputon matto, joka vaihtelee kuitenkin niin, että ihmiset huomaavat ne vaihtelut. Liikkeessä täytyy olla esteettistä harmoniaa. Sitä ei saa rikkoa millään videolla tai mainonnalla. Riku Tuovinen painottaa, että kampaamo on asiakkaan lepopaikka, jossa ihmisen positiivista itsekkyyttä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Asiakaspalvelijan henkilökohtainen vastuu on ensisijainen, mutta koko ympäristö valoineen ja tunnelmineen vaikuttaa siihen, miten asiakas viihtyy. Haluat olla siellä itseksesi, lukea kivoja lehtiä, kuunnella hyvää musiikkia. Niitä hetkiä ei ihmisellä ole liikaa. Intissä kampaajaksi Kampaaja Rikusta tuli vahingossa. Tosin hän itse uskoo, että jos on taipumus johonkin, se toteutuu. Olin teini-iässä sellainen teddypoika. Minulla on valokuvia, joissa föönaan serkkupoikien tukkaa. Että kyllä minulla on se vietti siihen ollut. Mutta kun pikkupaikkakunnalla ei ollut siihen yhtään esimerkkiä, ei se käynyt mielessäkään. Armeijassa Rikun taito aktivoitui uudestaan. Paikka voi tuntua kummalliselta, mutta armeijasta ei päästä lomille, jos ei ole siistit korvalliset. Siellä hiukset leikattiin aina koneella ja kammalla, ei koskaan saksilla. Otin ensin hieman kontaktia koneeseen, ja kun se alkoi sujua, leikkasin jo pari tukkaa päivässä. Kun jätkät itse leikkasivat, tulok- sena oli kaikenlaista perunapeltoa. Jouduin niitä sitten vähän korjailemaan. Aika nopeasti Riku pani työlleen hinnan: kymmenen markkaa. Päiväraha oli silloin 17 markkaa, joten eivät pojat olleet moksiskaan. Kaupungilla Rovaniemellä tukanleikkuu maksoi 80 markkaa. Sana kiiri, ja lopulta Riku leikkasi jo kapiaisiakin. Heiltä hän veloitti 15 markkaa. Sain hyvää palautetta pojilta, mikä on sikäli aika hauska juttu, että pojathan ovat Suomessa vähän sellaisia örrippejä. Se ruokki ajatusta tällaiseen ammattiin jäämisestä. Trendipaikassa oppimassa Armeijasta päästyään Riku tuli vaimon perässä Helsinkiin ja alkoi suoraan soitella oppisopimuspaikkoja läpi. TS-salonki oli siihen aikaan kova nimi. Kun Terttu Stenberg vastasi Rikulle, että tule käymään, niin siitä se ura alkoi. TS-salongissa vierähti melkein 19 vuotta. Tosin alussa söin kuukauden Buranaa, kun oli niin hullua mennä akkojen maailmaan miesten maailmasta. Siellä on säännöt, täällä taas ei ole mitään sääntöjä. Se oli semmoista koheltamista. Mutta sitähän se on tänä päivänäkin. Ja pitää olla, se on tunteen tuottamista. Riku huomasi, että tässä oli ala, jolla hän pääsisi kukoistamaan: kampaamossa saa olla ihmisten seurassa. Yrittäminen kampaamoalalla on Rikun mielestä verrattain helppoa. Nykyisin, kun lähes kaikki toimivat tuolivuokrasysteemillä, ei tarvitse pyörittää raskasta byrokratiaa. Jokainen hoitaa itse veronsa, vakuutuksensa ja muut maksunsa. Ei se tosin ole yhtä tuottoisaa kuin ennen, jolloin yrittäjällä oli vielä varsinaisia työntekijöitä. Rikulla asiakaskunta on varsin laajaalaista, nuorista eläkeläisiin. Keski-ikä on kuitenkin 30 ja 50 vuoden välillä, ja naisia on ainakin 80 prosenttia. Aikuisia naisia, jotka haluavat laadukkaat, hyvännäköiset hiukset. Emme varmasti ole kaupungin trendikkäin kampaamo siinä mielessä, että kaikki alle 25-vuotiaat kävisivät meillä. Vielä 80-luvulla TS-salonki oli sellainen in-paikka. Kaikki tiesivät, että sinne piti mennä. laulaja anna hanskille huoliteltu ulkonäkö on olennainen osa esiintymistä. hän kertoo olleensa iän kaiken Butik turun asiakas; sieltä oli luontevaa siirtyä Butik helsinkiin. anna arvostaa erityisesti sitä, että riku pystyy hyvinkin nopealla aikataululla jeesaamaan. muutkin Butikin kampaajat ovat annan mielestä älyttömän hyviä. 18

19 riku tuovinen korostaa kampaajan ammattitaidon merkitystä. "Föönaus tulee osata tehdä siten, että kampaus kestää viikon." Enää ei sellaisia paikkoja juuri ole. Kampaajien ammattitaito on kehittynyt, ja hyviä kampaamoja on tullut lisää. Enää ei niinkään mennä nimi edellä, vaan on Butik, Point ynnä muita, joissa on hyviä kampaajia, ei vain yksi Riku tai Pirjo, Riku kuvailee kampaamoalan suuntausta. On brändejä, ei nimiä. Suurella sydämellä Taito saada asiakkaansa pidetyksi perustuu Rikun mielestä puhtaasti intohimoon. Työtä on tehtävä suurella sydämellä, niin että asiakas kokee, kuinka hänestä välitetään. Kampaaja, joka tekee työtään tosissaan, antaa viestiä siitä, että tykkää tehdä sun hiuksia. Se perustuu jatkuvaan suunnitteluun ja hereillä olemiseen. Pitää tuoda esiin sellaisia asioita, joita asiakas haluaa kuulla. Pitää jaksaa kouluttaa itseään. Ei tarvitse olla parempi kuin naapurikampaaja, mutta on annettava asiakkaan huomata, että välittää ammattitaidostaan. Riku katsoo, että Suomessa kampaajien ammattitaito ja sen mukana ammattiylpeys on kehittynyt suhteellisen myöhään. Vasta nyt se alkaa olla sillä tasolla, jolla sen kuuluu olla. Minulle musiikki on kuin sydämen tahdistin. Asiakkaat katsovat meitä aina hyvällä, jos olemme innokkaita. Asiakkailta me saamme mahdollisuuden olla ammattiylpeitä. He arvostavat hyvää kampaajaa ja hänen tyylisilmäänsä. Tyyliin kuuluu sekin, ettei kammattu asiakas ole kuin elävä huutomerkki. Riku on kiertänyt Suomea puolitoista vuotta L Oréalin kouluttajana ja tietää mistä puhuu. Pikkukaupungeissa näkee paljon sitä, kuinka työ on tehty tukka edellä, vaikka pitäisi mennä kokonaisuus edellä. Siellä ikään kuin pitää näkyä, että on juuri käynyt kampaajalla. Riku pudistelee päätään, jos hiuksissa on neljä selkeästi toisistaan poikkeavaa väriä tai jos 45-vuotiaalla on toisen sivu singlattu, niin että toinen puoli on pystyssä. Perusasiat pitää osata, niiden päälle voi sitten hörhöillä. Kampaajan ammattitaso nousee esiin kyvyssä käsitellä hiusta. Föönaus tulee osata tehdä siten, että kampaus kestää viikon. Se on sitä alan klassismia, jota ei oikein edes kouluissa opeteta. Bändi harrastuksena Kitaraa Riku soitteli jo 13-vuotiaana omaksi ja perheensä iloksi. Nykyinen vakavampi soittaminen sai alkunsa seitsemisen vuotta sitten, kun Butik Helsingissä asiakkaana käynyt Sara Suvinen pyysi häntä mukaan bilebändiinsä. Vajaa pari vuotta sitten bändi hajosi, kuin Sara lähti miehensä kanssa Kontiolahdelle kyläkauppiaaksi. Tosin olimme jo niin sitoutuneet yhteen, että keikan voimme heittää edelleenkin, Riku toteaa. Uusi bändi, Saana Liikanen Band, on jo koottu. Löytyi oikeat soittajat ja oikea kapellimestari, joka nivoo porukkaa yhteen. On saatu törkeän hyvä laulaja, ammatiltaan muusikko. Rikulle kuitenkin riittää, että hän saa soittaa. Jos vielä keikkaa pääsee heittämään, niin hyvä on. 19

20 soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät. EHdOTA SOLISTIA! kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? lähetä ehdotuksesi osoitteeseen KOOP ARPONEN on hollantilais-suomalainen laulaja, joka voitti suomen idols-kilpailun vuonna hänen perustamansa yhtye Flute of shame sai useita palkintoja new Wave -laulukilpailussa latviassa viime kesänä. kuva: V---n Idols-pelle. Luctor et Emergo ( * Monet sanovat, että Idols-voitto on helppo tapa etuilla musiikkiuralla. Minä olin ennen kisaa laulanut kuusi vuotta pubeissa, kadunkulmissa ja rautatieasemilla ympäri Englantia ja pyörittänyt samaan aikaan omaa rakennusfirmaa maksaakseni musiikkiopintoni yliopistossa. Tuntuu vähän loukkaavalta, kun jotkut kysyvät, miltä tuntuu päästä helpolla. Monet kyllä varmasti ajattelevat, että jos minun piti laulaa vapaa-aikana henkeni pitimiksi, niin olin varmaan surkea rakennusmies sitä mieltä lienee ainakin entinen naapurini, jonka katto romahti viime vuonna. Kun on tottunut esiintymään perjantai-iltaisin pubissa muutamalle ihmiselle 20 punnasta ja ilmaisesta kaljasta, on aika pelottavaa löytää itsensä laulamasta miljoonalle katsojalle, maine ja kunnia vaakalaudalla. Toivon, että olisin tiennyt silloin ainakin sen, ettei ääntä kannata lämmittää syömällä pussillista Fisherman s Friendejä. Idols 2008:n jälkeen on ollut hienoa keikkailla ympäri Suomea ja tavata ihmisiä sekä musiikkibisneksestä että sen ulkopuolelta. Paljon on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, joista kaikista on tullut hyödyllisiä ja unohtumattomia. Jouluna 2009 kaksi rakasta muusikkoystävääni, joiden kanssa olin tehnyt musiikkia puolisen vuosikymmentä, tuli tapaamaan minua Suomeen. Päätimme perustaa akustisen trion. Se tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Flute of Shame. Muutamasta keikasta lähtenyt projekti alkoi kasvaa ja pian edustimme Suomea Latviassa, missä lauloimme livenä 100 miljoonalle katsojalle New Wave -laulukilpailussa. Voitimme kilpailussa Alla Pugatsovan myöntämän euron palkinnon. Tuntui upealta, kun hän kertoi kirjoittamamme biisin Pictures On My Wall koskettaneen häntä syvästi. Laivalla matkalla kilpailusta kotiin ohitin joukon pienessä humalassa olevia nuoria suomalaismiehiä ja kuulin, kuinka yksi heistä sanoi: Onks toi se vitun Idols-pelle? Kaikki kääntyivät katsomaan minua, ja kysyin paksulla Lontoon-aksentilla: Where s the bar mate? Otimme yhdessä oluet ja sain kuulla, miten paljon muistutin suomalaista laulajaa Koop Arposta. Kysyin, olivatko he koskaan käyneet hänen keikoillaan tai tavanneet häntä, ja he vastasivat kieltävästi. Lainasin yhdelle kavereista kuulokkeitani ja soitin hänelle aiemmin kirjoittamamme biisin White Room. Hän itki, rehti suomalainen mies. Mietin, mahtaisiko hän koskaan tajuta uskoutuneensa juuri ihmiselle, jota oli vain viisi olutta aikaisemmin nimittänyt vitun pelleksi. Bändin ja oman musiikkiurani tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Yksi asia on kuitenkin varma, ja sen on yksi suosikkimuusikoistani, Frank Turner, sanonut varsin hyvin: On the day I die I ll say at least I fucking tried, and that s the only eulogy I need. * ) Taistelen ja voitan (Englannista suomentanut jaana Fogl) 20