ROMANILÄHETYSLEHTI N:O

Transkriptio

1 ROMANILÄHETYSLEHTI N:O 4/2007 5,50 euroa TULLAAN TUTUKSI Leif Lindeman Kesän telttakierros onnistui jälleen Opetuslapseuden askeleita osa 2 Polttopisteessä Ruotsi

2 Pääkirjoitus MITEN RAAMATTU VOISI OLLA ILO? O tsikon lause saattaa tuntua oudolta. Väitän kuitenkin, että vaikka ei välttämättä olla sitä ääneen sanottu, mutta ajateltu ollaan. Jonkun mielestä raamatun kirjoituksetkin ovat niin kaukana tästä päivästä, ne ovat vanhanaikaisia, ei kiinnosta. Kun opimme tuntemaan Jumalan, raamatun kirjoittajan, kirja muuttuu jännittäväksi kirjaksi. Psalmin kirjoittaja sanoo (Ps. 1:2), että ihminen löytää ilonsa Herran laista (vuoden 1992 käännös). Usko muuten vaikuttaa ihmisessä iloa, ei surua. Suurimmalla osalla on uskosta väärä mielikuva, että se on synkkää ja ilotonta. Tämä on väärä mielikuva! Paavalikin muistuttaa meitä raamatussa: Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! (Fil.4:4) 1. Kun sisäistämme raamatun sanoman, me tuotamme hedelmää Psalmissa 1:3 sanotaan: Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan Lupaus kuuluu, että jos syvennymme Raamattuun, elämämme alkaa tuottaa hedelmää, Hengen hedelmää. Ja tämä vaikuttaa sen, että olemme myös siunaukseksi muille, emme vain itsemme hyödyksi. Jeesus sanoo raamatussa: Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. (Joh. 15:16) 2. Kun sisäistämme raamatun sanoman, meistä tulee kestäviä Niille, jotka löytävät ilonsa Herran laista, luvataan, että he ovat kuin puita, joiden lehdet eivät lakastu (Ps. 1:3) Jos pysymme lähellä Jeesusta, emme kuivu ja menetä hengellistä elinvoimaamme. Ei riitä, että meillä on suuria hengellisiä kokemuksia, vaikka nekin ovat tärkeitä. Ellemme ole juurtuneet syvälle Kristukseen ja hänen sanaansa, emme kestä elämän myrskyissä. 3. Kun sisäistämme raamatun sanoman, menestymme Psalminkirjoittaja sanoo, että ihminen, joka iloitsee Jumalan sanasta, menestyy kaikissa toimissaan (jae 3) Elämämme ei välttämättä ole aineellisesti rikasta, mutta menestymme asioissa, joilla on todellista merkitystä: suhteessamme Jumalaan, toisiin ihmisiin. Muutumme luonteeltamme enemmän Kristuksen kaltaisiksi. Tämä on tärkeämpää kuin maallinen omaisuus. Miksi emme jo tänään päättäisi, että Raamattu on meidän ilomme lähde? Päätä tänään, että Raamatun lukeminen ja tutkiminen on elämäsi tärkeimpiä asioita. Lue Raamattua joka päivä, mikäli mahdollista. Lupaus kuuluu myös sinulle: jos etsit ilosi Herran laista, sinusta tulee puu, joka on istutettu veden äärelle, tuotat elämässäsi hedelmää ja menestyt kaikissa toimissasi. Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen. (Ps. 119:18) Rainer Lindeman SAR KURKO LIIN LELAS TE AA EL LO IBA? jasaave laave aa ena fani frenda. Me phennaa, te va ka ame na phenjam douva lyijaha, bi ame hin ten- jakkes. Hin panna komuja, koonengo d intata Akadam Kurko Liinesko rannibi aa ena jakke duurale datta divisatta, doola aa ena phurane, na d intakiire. Ka ame sikjuvaha te pinsaven Deeveles, Kurko Liinesko ranniboskiires, liinesta aavela menge d intakiiro liin. Psalmosko ranniboskiiro phennela (Ps.1:2), te komunis la ela lesko lo Raijesko laagata! Passiba dela komuneske lo iba, naa mulaniba. Buut komujenna tenkavena banges passibosta, te douva aa ela tamlo ta uutan lo iba. Dauva hin bango d intako faraba! Paavalos dela minsiba menge aro Kurko Liin: Lo aven alti Raijessa! Panna me phennaa: Lo aven! (Fil.4:4) 1. Ka ame tßuuvaha Kurko Liinesko boodos mengo arre, dotta avela heldos. Psalmos 1:3 phennala: Jou hin sar rukh, paanesko neer tßundo: douva dela heldos hortto tiijaha Loviba unjula, te ke ame arravaha Kurko Liin, amengo d iviba byrjyla te del heldos, Onnosko heldos. Ta datta aavela douva, te ame aa aha niina singliboske vaurenge, naa endo menge kokareske. Jesus phennela aro Kurko Liin: Tumen na velkade maan, bi me velkadom tumen, ta mango d inta hin, te tumen d ana naalal ta dena heldos, ajasaavo heldos, so stessula. 2. Ka ame arravaha Kurko Liinesko boodos, menna vela stessune Doolenge, koonen la ena lengo lo iba aro Raijesko laaga, lenge lovavena, te joon aa ena sar rukhja, doolengo patrija na peerena (Ps.1:3) Ke ame aa aha neer Jesuses, menna na vela ukko ta ame na na avaha mengo deulikaano d ivibosko d oor. Douva naa endo, ke meen hin bare deulikaane minsibi, va ka doola niina aa ena fuortune. Ke ame na aa aha arre ooles Kristosessa ta arre lesko Lau, ame peeraha d ivibosko balvensa. 3. Ka ame arraha Kurko Liinesko boodos, ame la a latßiba Psalmosko ranniboskiiro phennela, te komunis, koon lo ila Deevelesko laavesta, lela latßiba aro saaro lesko buttia. Amengo d iviba naa fani aa ela barvalo auriatta, bi ame la a latßiba ajasaave saakeha, kai hin hortto merkniba: neeriba Deevelessa ta vaure komujaha. Amengo d inta paruvela butide Deevelesko araboske. Dauva hin fuortunide sar bolibosko barvilba. Soske ame na sömsavahas akadiives, te Kurko Liin hin mengo lo ibosko navarsiini? Tßeer ajasaavo sömsiba, te Kurko Liinesko drabiba ta rootiba aa ena tukko d ivibosko fuortunide saaki. Draba Kurko Liin sakko diives. Loviba unjula tukke niina: ke tu rooteha tukko lo iba Raijesko laagata, tutta aavela rukh, so hin tßundo paanesko neer, tutta aavela heldos ta tu leha latßiba sakko buttia. Phira mango jakha te dikken tukko laaga aro saare undribonna. (Ps. 119:18) Rainer Lindeman risiba/käännös: Tuula Åkerlund Tässä numerossa 4 Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa 43. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Elämä ja Valo ry. Päätoimittaja: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi Toimitussihteeri: Jukka Mäkinen jukka.makinen@kponetti.net 8 Julkaisumateriaali: Elämä ja Valo lehti PL HUITTINEN info@elamajavalo.fi 20 Pankkiyhteys ja lahjoitukset: Nordea Postgiro (Ruotsi) (lahjoituspuhelin) Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund /GRAFIMUS OY 24 Toimitus: Tuula Åkerlund, Sari Lindeman, Jukka Mäkinen, Valfrid Åkerlund ja Rainer Lindeman Kansikuva: Rainer Lindeman Kuvassa kokousväkeä romaniteltalla Ruotsissa ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Taisto Lindeman info@elamajavalo.fi kts. palvelukortti s. 36 Tilaushinnat: Kestotilaus, Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Kestotilaus, muut maat 27,00 euroa Vuositilaus, (5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 27,00 euroa Vuositilaus, muut maat 29,00 euroa Lahjatilaus, ((5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Lahjatilaus, muut maat 27,00 euroa ISSN X Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere SiSällyS nro Siunauksen kesäsateita Ruotsissa 4 Nevo Jank - Uusi Tuli 8 Tämä askarruttaa 12 Kaupallinen ala kiinnostaa 13 Työ Herrassa ei ole turhaa 14 Romanit Suomen vankiloissa 20 Romanipolitiikan kuulumisia 23 Tullaan tutuksi 24 Opetuslapseuden askeleita osa 2 27 Onni, jota sairaus eikä kuolema voinut viedä 30 2 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007 3

3 TEKSTi: Jani lindroos ValOKUVaT: TElTTaKiERTUEEn KUVa-aRKiSTO Siunauksen kesäsateita Ruotsissa Entinen sirkusteltta vihittiin uuteen käyttöön. nyt siellä tuodaan esille maailman tärkeintä uutista: Jeesus tahtoo pelastaa jokaisen! Lähestykää minua niin minä lähestyn teitä Tilaisuudet pidettiin kaksikielisenä, koska myös ruotsalaisia työntekijöitä oli mukana. Oli juhlan tunnelmaa yhdessä palvella ja koimme, että työmme alkoi avoimen taivaan alta. Hengen sateet kostuttivat sydämen maaperiä. Tämä ei ole vain sanoja, vaan kokemusta. Sieltä teltta jatkoi Enköpingiin, jossa koettiin hengellisiä läpimurtoja. Ihmisiä tuli uskoon ja koimme erityisesti, että Jumala hoiti meitä. Eräs vanhempi mies hymähtäen totesikin, että oli niin kuin niitä Amerikan kokouksia, kun ihmisiä useasti rukoushetkissä vaipui maahan ja monet täyttyivät Pyhällä Hengellä. Myös Tukholmassa pystytettiin teltta ja oltiin Tartu kiinni elämään teeman alla. Väkeä oli runsaasti niin kuin muillakin paikkakunnilla. Ja jälleen saatiin kokea läpimurtoja. Eräässäkin illan tilaisuudessa tuli 12 ihmistä uskoon. Lauantai-illassa jo kokouksen alussa eräs vanhempi ja ihan nuori mies halusivat saada syntinsä anteeksi. Oli murtava ilmapiiri tilaisuudesta tilaisuuteen. Voi vain todeta, että Jumala siunasi ja armahti kansaansa jälleen. Alttarihetkissä saatiin pitkään viipyä, kun ihmisiä tuli rukoiltavaksi. Herra lähetti sateet. Päätavoite oli, että kesäaikana moni voisi löytää Jeesuksen pelastajana ja uudistajana. Monet kymmenet uskovat saivatkin aivan uutta intoa ja kosketusta. Yli 30 ihmistä sai myös tulla uskoon. Palvelukseen tarvittiin monia käsiä Tämä oli alkua. Huomattiin jälleen, että ei telttatyö todellakaan ole pelkkää pu- Eri paikkakunnilla laulut Jeesuksen rakkaudesta kaikuivat raikkaasti. Tänä vuonna Ruotsissa perustettu romaniyhdistys Usko ja Toivo aloitti toimintaansa näkyvästi. Entinen sirkusteltta vihittiin uuteen käyttöön. Yhdistys kiersi menneenä kesänä teltan kanssa, Ruotsin kentällä julistamassa evankeliumia sanoin ja sävelin, yhteistyössä paikkakuntien seurakuntien kanssa. Ossi Borg sai sydämelleen ajatuksen, että pitäisi perustaa yhdistys. Yhdistys, jonka kautta romanityötä voisi viedä eteenpäin Ruotsisa. Alku ei ollut ongelmatonta tietenkään, kun ajatusta lähdettiin työstämään ja eteenpäin viemään. Mutta siunaus aivan kuin vain alkoi kulkea edellä ja asiat alkoivat edetä. Kaikki eivät heti olleet niin innostuneita, kysymyksiä oli paljon. Kun periaatteet alkoivat seljetä ja toimintasuunnitelmat, niin innostusta alkoi löytyä, Ossi toteaa. Oman seurakuntansa siunauksen hän halusi myös suunnitelmilleen. Niinpä Spångan Filadelfiasta vanhemmistoveli Daniel Dan tuli myös mukaan hallitukseen ja yhdistyksen toimintaan. Kun hallitus saatiin kokoon, näkyjä ja visioita tuotiin esille, yksi niistä oli voimakkaasti ja korostetusti telttatyö. Alkoi rukous, että Jumala johdattaisi asioissa eteenpäin. Ilman sitä ollaan mahdottoman asian edessä. Yhdessä oli miettimistä ja pohtimista, mutta johdatus on totta. Eteen tuli teltan ja kuorma-auton ostomahdollisuus. Teltta oli entinen sirkusteltta. Kuvia teltasta kun katseltiin, eteen piirtyi mahdollisuus, että tänä kesänä julistetaan evankeliumia ja romaniteltta kiertää. Uskossa yhdistys otti velan päällensä ja luottivat siunauksen säilyvän tiellä. Nyt reilusti yli puolet onkin jo maksettu syyskuun alkuun mennessä. Näky on jälleen ensi kesänä, että teltta kiertää Ruotsin maata. Kierroksella Telttakierros alkoi Kumlasta. Siellä oltiin kesäkuun lopulla ja teemana oli: 4 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007 5

4 Osa Usko ja Toivo yhdistyksen hallituksesta. Ossi Borg (puheenjohtaja), Viki ja Kaija Borg, Tino Friman, Gunnar Palm, Dimitri Florin, Daniel Dan, Henry Sjöberg, Dimitri Faltin, Valde Vihreäranta, Satu Borg ja Carmen Friman. Väkeä oli liikkeellä kiitettävästi eri puolilla Ruotsia. Jumalan Sana kiinnostaa! humista ja laulamista. Paljon tarvittiin käsiä, jalkoja, aikaa ja uhrautumista. Koskettavaa oli nähdä kuinka uskosta osattomia vanhempia miehiä tarttui työhön telttaa pystyttäessä. Työtovereita oli monia mukana Ruotsin kentältä: Joni Berg, Manne Palmroth, Henry Sjöberg, Daniel Dan, Espanjan kaaleita, Spångan pastori Torbjörn Söder. Suomesta mukana oli Henry Zitron ja Jani Lindroos. Yhdessä tehtiin, yhdessä koettiin ja yhdessä jatketaan. Suunnitelmissa on, että voitaisiin vierailla ensi kesänä useammalla paikkakunnalla teltan kanssa. Yhdistyksen tarkoituksena on kuitenkin pitää toimintaa yllä ympäri vuoden. Tavalla ja toisella halutaan vallata evankeliumille alaa. Usko ja toivo yhdistys kiittää kaikkia, jotka on antanut oman panoksensa ja ollut mukana voittamassa sieluja Kristukselle. Olemme saaneet apuvoimia käytännön asioissa Suomea myöten ja siitä olemme kiitollisia Jumalalle ja teille kaikille hyvät sisaret ja veljet. Haluamme kiittää erikoisesti kaikkia esirukoilijoita, jotka ovat kantaneet tätä työtä ja haluamme sulkeutua jatkossakin teidän esirukousten alle, kiteyttää yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Borg. n Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007

5 Nevo Jank - Uusi Tuli Teksti: Jukka Mäkinen Valokuvat: Rainer Lindeman Kaksi viikkoa ja lähes kolmekymmentä esiintymistä, siinä eräs saldo Nevo Jank -ryhmän Suomen vierailusta kesän 2007 aikana. Mikä on saldo Jumalan maailmassa, sen tietää vain Jumala yksin. Ainakin ryhmän jäsenillä on vilpitön halu olla mukana evankeliumin työssä ja nähdä ihmisten tulevan uskoon ja uudistuvan uskossaan. Suomen kiertue alkoi Naantalin olojuhlilta ja jatkui Elämä ja Valo -teltalla Helsingissä ja sieltä Ylöjärven kautta Tampereelle. Suomesta ryhmä suuntaa kotikonnuillensa Ruotsiin, jossa heitä tarvitaan Tukholmassa järjestetyssä Tro & Hopp -telttakokoussarjassa. Nevo Jank- ryhmä on saanut alkunsa vuonna 1998, jolloin mukana olivat vain Robert Valentin ja Tino Ek. Jossakin vaiheessa mukaan tuli Marko Enroth, joka kuitenkin lähti vuoden päästä ja Nevo Jank oli jälleen kaksimiehinen. Rukouksemme oli, että saisimme ryhmäämme kolmannen jäsenen ja Jumala vastasikin meille. Mertsi Svarts tuli mukaan vuonna 2000 ja tällä porukalla aloimme kiertää eri puolilla Ruotsia. Kun kolmikko oli evankelioimismatkalla Tshekeissä, he tutustuivat Dimitri Keväänrantaan, joka johdattui ryhmän neljänneksi jäseneksi. Vuonna 2005 tehtiin single, joka sai nimekseen Usko vaan. Vuotta myöhemmin ilmestyi Taivas maata koskettaa niminen pitkäsoitto ja se sai niin hyvän vastaanoton, että haaveissa on jo seuraavan äänitteen tekeminen. Molemmat äänitteet tehtiin yhteistyössä Armas ja Tony Palmin kanssa. Meillä on voimakas näky siitä, että Jeesus tulee pian noutamaan omansa taivaan iloon. Siksi haluamme viedä evankeliumin ilosanomaa kaikkialle ja näin omalta osaltamme olla auttamassa ihmisiä sisälle pelastukseen. Nevo Jank - Uusi Tuli nimi ei ole rankan miettimisen tulos, vaan se saatiin seuraavalla tavalla. Olimme ryhmänä esiintymässä ja silloin eräs vanhemmistoveli tuli kertomaan, että se pitää olla meidän nimenämme. Näin hän sanoi asian kokeneensa ja me uskoimme ajatuksen tulleen Jumalalta. Siitä päivästä lähtien olemme esiintyneet sillä nimellä. Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007

6 Dimitri Timi Keväänranta ja hänen perheensä löytyvät Nyköpingistä. Mies kohtasi seitsemän vuotta sitten Jeesuksen ja kuuluu Nyköpingin ruotsalaiseen helluntaiseurakuntaan. Dimitri toimii seurakunnassa soluryhmän vetäjänä ja ajaa kirkkobussia. Haen ja yritän tavoitella ulkopuolisia ihmisiä hengellisiin tilaisuuksiin. Robert Roope Valentin asuu perheensä kanssa Tukholmassa, Viksjössä. Hän työskentelee Securitas nimisessä vartiointiyhtiössä työnjohtajana ja kuuluu Tukholman suomalaiseen helluntaiseurakuntaan. Vapaa-aika menee paljolti poikani Robinin jääkiekkoharrastusta tukiessa. Itsekin olen läimäytellyt aikoinani kiekko kymmenkunta vuotta, joten kyllä luistelu sujuu. Mutta kaiken tämän keskellä lähimpänä sydäntä on Nevo Jank -ryhmä, sillä sen avulla hän saa olla kertomassa ilosanomaa Jeesuksesta. Mertsi Svarts asuu perheensä kanssa Tukholmassa, Hökarängen -nimisessä kaupunginosassa, ja kuuluu siellä paikalliseen suomalaiseen helluntaiseurakuntaan. Ammatiltaan hän on erityisopettajana Farstan yläasteella, jossa hän on työskennellyt ongelmanuorien parissa jo vuosia. Vaikka olisin kuinka ahdistunut ja murheissani, tiedän että Herra varjelee askeleeni. Kuten laulussa sanotaan Jumala ei unohda sinua koskaan. Tino Ek asuu Tukholmassa ja kuuluu siellä suomalaiseen helluntaiseurakuntaan. Hän on ammatiltaan alkoholi- ja päihdetyöntekijä. Tinon työpaikkana on Tukholman suurin vieroitusklinikka, joka on tarkoitettu nuorille, joilla on ongelmia alkoholin ja huumeiden kanssa. Uskon, että se on Jumalan minulle osoittama paikka. Samoin kuin uskon, että Jumala on tarkoittanut minut kertomaan Hänestä laulullani. Rukoilen, että meidän laulumme tavoittaisi kuulijat niin, että he kokisivat Jumalan Pyhän Hengen läsnäolon. Meillä on voimakas näky siitä, että Jeesus tulee pian noutamaan omansa taivaan iloon. Siksi haluamme viedä evankeliumin ilosanomaa kaikkialle ja näin omalta osaltamme olla auttamassa ihmisiä sisälle pelastukseen, julistaa nevo Jank - lauluryhmä joka on saanut alkunsa vuonna Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

7 TEKSTi: JUKKa MäKinEn ValOKUVa: TiMi ZiTROnin KOTiaRKiSTO TÄMÄ ASKARRUTTAA Tälle palstalle voit lähettää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä, joihin yritämme löytää vastauksia. Voit lähettää kysymykset osoitteella: Elämä ja Valo lehti, Lauttakylänkatu 15, HUITTINEN tai sähköpostin välityksellä: t. Elämä ja Valo lehden toimitus Kaupallinen ala kiinnostaa Timi Zitron valmistui merkonomiksi Eteläkymenlaakson ammattiopiston Haminan toimipisteestä viime keväänä. Kun kolmivuotinen urakka on takana, on helppo hymyillä. Siinä auttaa sekin, ettei koulusta jäänyt nuorelle miehelle kuin mukavia muistoja. Minkäänlaisia hankaluuksi hän ei varsinaisen koulun puolella joutunut kohtaamaan. Ainut sellaiseksi luokiteltava tilanne tuli, kun piti löytää paikka työssä oppimisjaksolle. Kai romaninuorukaista katsottiin sen verran pitkään, että saimme tehdä koulun kanssa tosissamme töitä, että harjoittelupaikka lopulta saatiin. Työmaalla asiat sitten luistivat yhtä hyvin kuin koulussakin, minkäänlaisia ongelmia ei ilmennyt ja näin sain olla poistamassa mahdollisia ennakkoluuloja. Jo peruskoulun aikana Timille oli selvää, että hän haluaa jatkaa opiskelua. Koska kaupallinen ala on aina ollut lähellä hänen sydäntään, ei opiskelupaikan valinta tuottanut vaikeuksia. Nyt pitäisi vielä löytää työpaikka, jossa saisi käyttää opittuja taitoja. n Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:8) Jeesuksen sanat Luukkaan evankeliumissa eivät ole aivan yksiselitteiset. Mitä hän itse asiassa tarkoittaa? Ajatteleeko hän, että uskovia, hänen tullessaan maan päälle, ei enää löydy ollenkaan? Tuskin sentään siitä on kyse. Tämä raamatunpaikka, kuten yksittäiset raamatunpaikat yleensäkin pitäisi katsoa osana isompaa kokonaisuutta. Eli meidän on luettava kyseinen raamatunpaikka kokonaan. Jeesus esitti opetuslapsille vertauksen opettaakseen, että aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta: Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä. Samassa kaupungissa eli myös leskivaimo, joka tavan takaa tuli tuomarin luo pyytämään: Ratkaise jo asiani, tuomitse riitapuoleni. Pitkään aikaan tuomari ei suostunut. Sitten hän kuitenkin ajatteli: Kaukana siitä, että pelkäisin Jumalaa tai piittaisin ihmisistä, mutta tästä leskestä on minulle vaivaa. Minä autan häntä saamaan oikeuden, muuten hän ennen pitkää repii minulta silmät päästä. Herra sanoi: Huomatkaa: noin ajatteli väärämielinen tuomari. Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? Minä sanon teille: hän hankkii heille oikeuden viipymättä. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä? (Luuk.18:1-8) Toisin sanoen voidaan käsittää Jeesuksen sanat laajemmassa merkityksessä. Eli, kun hän tulee, löytyykö moista hellittämätöntä uskoa. Löytyykö ns. leskivaimoa, joka pysyy rohkeasti ja väsymättä rukouksessa. Tämä tulkinta voi olla liian suppea ja hiukan hankalasti sijoitettavissa Jeesuksen takaisin tulon yhteyteen. Mutta jos laajennamme käsitettä löytyykö uskoa maan päällä ja vertaamme sitä vaikka Luukkaan evankeliumin 17 luvun kertomukseen Jeesuksen takaisintuloon Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva. Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja tulva tuli ja tuhosi heidät kaikki. On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat. Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki. Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy. Jos sinä päivänä joku on katolla ja hänen tavaransa ovat sisällä talossa, hänen ei pidä mennä alas noutamaan niitä, ja jos joku on pellolla, hänen ei pidä palata kotiin. Muistakaa Lootin vaimoa! Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen. Minä sanon teille: Sinä yönä on kaksi samalla vuoteella: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on yhdessä jauhamassa: toinen otetaan, toinen jätetään. [ Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.] (Luuk.18:26-36) JUKKa MäKinEn Yleistä oppisopimuskoulutuksesta n Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla. n Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus tarjoaa lisäksi laajat mahdollisuudet ammatilliseen lisäkoulutukseen. Myös yrittäjillä on mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella. n Oppisopimuskoulutus on tutkintoon valmistavassa/johtavassa koulutuksessa kestoltaan yleensä 2-4 vuotta. Lisäkoulutuksessa koulutusaika vaihtelee 4 kk - 12 kk:n välillä. Oppisopimuskoulutukseen liittyy henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voidaan ottaa huomioon. n Oppisopimuskoulutus on taloudellisesti tuettua Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta. Työttömien oppisopimuskoulutuksesta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkkatukea. Monimuotoopiskelu n Yleensä opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajiin. Oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa sinua palvelee oman alueesi oppison Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa yhdistyy lähi- ja etäopiskelu, ohjattu itseopiskelu ja siihen liittyvä opiskelijan ohjaus. n Lähiopiskelussa opettaja ja opiskelija ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa. n Etäopiskeluun kuuluu olennaisena osana itseopiskelu. Itseopiskelussa opiskelija työstää opiskeltavaa ainesta, tekee etätehtäviä ja valmistautuu lähiopetusjaksoihin. Tarvittaessa opiskelija on yhteydessä opettajiin, 12 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

8 Taisto Lindeman telttamestarina Työ Herrassa ei ole turhaa Elämä ja Valo ry:n teltta täyttyi Keuruulla kerta toisensa jälkeen. Elämä ja Valo yhdistyksen teltta oli kesällä kovassa käytössä, se pystytettiin ja purettiin kaiken kaikkiaan kaksitoista kertaa. Ensimmäisen kerran Nurmijärvellä ja tällä haavaa viimeisen kerran Järvenpäässä. Eikä sitä pystytetty vain tavan vuoksi, vaan vakaana tarkoituksena oli tavoittaa sekä uskosta osattomia että uskon tielle jo lähteneitä. Taisto Lindemanin mielestä tavoitteessa onnistuttiin tänä vuonna hyvin. Teltta-aktiiveja koolla. Telttamestarit Taisto Lindeman (oik.) ja Viljo R. Koivisto (kesk.). Mukana myös Allan Svart Uppsalasta. Vastaanotto on ollut Lindemanin mukaan tosi hyvä ja väkeä on käynyt paljon, sekä romaneja että valtaväestön edustajia. Välillä oli niin täyttä, että lisäpenkkejä sijoitettiin varsinaisen teltan ulkopuolellekin. Teltan paikka vaikuttaa tietysti paljon, esimerkiksi rukoushuoneen piha ei ole paras mahdollinen. Jonnekin muualle ulkopuolisen on helpompi tulla. Lindemanin mieleen jäi positiivisena varsinkin Helsinki viikko, joka järjestettiin tällä kertaa Vantaan Myyrmäessä. Siellä yhteistyö kaikkien kanssa sujui todella hienosti. Telttakiertue lähti liikkeelle touko-kesäkuun vaihteessa Nurmijärveltä. Kyllä se näkyi kaikessa. Ja mikä parasta ihmisiä tuli uskoon ja uudistui uskossaan. Taisto Lindeman pani merkille, että ainakin niillä, noin kahdeksalla viikolla, kun hän oli mukana, julistettiin paljon ns. parannuksen saarnaa. Sitä ihmiset tuntuivat kaipaavan. Moni on kyllästynyt siihen, mitä maailma antaa. Ollaan valmiita tekemään isojakin luovutuksia, kun vaan saadaan todellinen rauha sydämeen. Mies muistelee lämmöllä kokousta Järvenpäässä. Siellä nuori tyttö huuteli asiattomuuksia teltan takaosassa tilaisuuden alussa, mutta oli kokouksen lopussa jo alttarilla rukoiltavana. Jumala puhuu tavalla ja toisella Sanan julistuksesta eri paikkakunnilla vastasivat paikallisten voimien lisäksi mm. Viljo R. Koivisto, Feija Friman, 14 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

9 Sanan julistaja Feija Friman. Veteraanisaarnaaja Viljo Mäntyniemi oli myös mukana Keu- Mikkelin viikolla juhlien järjestys oli varmoissa käsissä. Hengellinen romanimusiikki soi kutsuvasti telttatapahtumissa. Tampereen viikolla oli Sanaa tuomassa esiin Tom Bollström. Markku Tuppurainen, Jani Lindroos, Antero Ahtiainen, Heikki Hedman, Mika Turunen, Juhani Valentin ja Henry Zitron. Musiikkiakaan ei ollut unohdettu. Siitä pitivät huolta Semira, Aamurusko, Nevo Jank, Jumalan tuli ja Elämä ja Valo lauluryhmä, jossa palvelivat Seppo Lindeman, Taisto Lindeman ja Leonard Leukku Stenroos. Asia joka myös nousee mieleen Ilmajoen telttasarjalta kesällä Silmiin pisti kyltti joka oli rukoushuoneen pihassa kattoremontin vuoksi, jonka myös ikuistin valokuvaksikin. Mietin monena päivänä kyltin ohitse kulkiessani mitä Herra tahtoo puhua minulle tuon kyltin kautta. Sitten eräänä päivä Taisto ymmärsi taulun merkityksen aivan selvään. Todellakin tarvitsemme tässä ajassa työmiehiä elon pellolle. Vaikka Herran työssä saamme kohdata vaikeuksia ja pelkäämme ehkä liikaakin nauloja, jotka usein satuttavat viedessämme evankeliumin sanomaa eteenpäin mutta, työ Herrassa ei ole turhaa. Työ Herrassa ei ole todellakaan turhaa, sitä kannattaa tehdä. Vakuuttaa Taisto Lindeman, ja haastaa lisää ihmisiä mukaan telttatyöhön. n Rauman viikolla kaukaisimmat vieraat olivat saapuneet Japanista. Heitä kiinnostivat romaninaisten kaunis vaatetus. niin kuin Tampereellakin, teltta täyttyi ääriään myöden eri puolilla Suomea. 1 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007 1

10 18 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

11 Teksti: Jukka Mäkinen Valokuvat: Rainer Lindeman Romanien asema Suomen vankiloissa Romanivankien aseman suomalaisissa vankiloissa on ollut jo vuosia vaikea. Pahimmissa tapauksissa romanivangit on eristetty täysin muista vangeista. Käytännössä tämä on tarkoittanut jopa sitä, että he ovat joutuneet ilman omaa syytään vankilan rangaistusosastolle. Asiaan on kyllä kiinnitetty huomiota sekä vankilalähettien että Rikosseuraamusviraston taholta. Vuonna 2002 perustettiin työryhmä selvittämään romani- sekä muiden vähemmistövankien asemaa ja miettimään ratkaisumalleja ongelmien korjaamiseksi. Tähän työryhmään kuuluivat mm. vankilajohtaja Tauno Mäkelä ja vankilalähetti Juhani Valentin. Vankilaevankelista Juhani Valentin (oik.) ja vankilan johtaja Tauno Mäkelä. Tänä päivänä erityisesti nuorten romanivankien joukosta löytyy sellaisia, jotka eivät ymmärrä miten vankilassa pitäisi käyttäytyä, kertoo Juhani Valentin (oik.). Tauno Mäkelä on toiminut eri vankiloiden johtajana jo 17 vuoden ajan ja saanut tältä paikaltaan seurata tilannetta. Vankeinhoitotyössä Mäkelä on ollut yhteensä 40 vuotta. Minun periaatteeni on, että kaikilla vangeilla on oltava samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet. Vuosien varrella romanimiesten tilanne vankiloissa on hiljalleen heikentynyt. Asia huolestutti minua niin kuin montaa muutakin. Vankilanjohtaja Tauno Mäkelä pitää tärkeänä, että asiaan puututtiin viralliselta taholta. Samaa mieltä on myös vankilalähetti Juhani Valentin. Kierrellessäni Suomen vankiloita, olen nähnyt ongelman todellisuuden. Joissakin vankiloissa asiat ovat todella huonolla mallilla. Valentin pitää Jumalan johdatuksena, että hän ja Tauno Mäkelä kohtasivat työryhmässä. Siitä lähtien olemme olleet Taunon kanssa tiiviissä yhteydessä ja kokeneet, että meidän ajatuksemme liikkuvat samoilla linjoilla. Satakunnan vankilassa onnistuttu Yleisesti ottaen työryhmän raportti on siirtynyt ö-mappiin ilman mitään tuloksia. Satakunnan vankila on yksi harvoista poikkeuksista. Siellä romanivangit ovat samassa asemassa kuin muutkin. Ihan ilman vastustusta täälläkään ei selvitty. Pidin kuitenkin asiaa niin tärkeänä, että en antanut periksi. Käytännössä jouduimme puhumaan asiasta vangeille useaan otteeseen. Myös henkilökunnan kanssa asiasta keskusteltiin. Parin vangin kohdalla asia ei kerta kaikkiaan tuntunut menevän perille, joten jouduimme siirtämään heidät täältä pois suljettuun vankilaan. Tämä rauhoitti tilanteen ja toimii samalla viestinä kuinka tosissaan asiassa ollaan. Satakunnan vankilassa toimii monia työpisteitä, on metallipaja, ompelupiste, yhdellä osastolla saneerataan mm. vanhoja ovia ja ikkunapokia ja maataloustöitäkin löytyy. Lisäksi on mittava liikennemerkkivalmistamo ja tilaelementtiverstas. Valinnanvaraa siis on ja työntekijöitä tarvitaan. Mahdollisuus on myös harjoittaa opintoja. Minun mielestäni työnteko on kaiken muun lisäksi hyvää terapiaa vangeille, muistuttaa vuoden päästä eläkkeelle jäävä Tauno Mäkelä. Romanimiehet käyvät Satakunnan vankilassa töissä muiden miesten joukossa ja ovat majoitettuna samoilla osastoilla. Juhani Valentin on mielissään, että joissakin vankiloissa asiat ovat korjaantuneet. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, että kaikilla romanivangeilla Suomen vankiloissa olisi samanlaiset lähtökohdat kuin valtaväestön edustajilla. Toisaalta täytyy tunnustaa, että vaikeuksiin osaltaan ovat vaikuttaneet romanivangit 20 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

12 itse. Tänä päivänä erityisesti nuorten romanivankien joukosta löytyy sellaisia, jotka eivät ymmärrä miten vankilassa pitäisi käyttäytyä, kertoo Juhani. Uskoontulo on katkaissut lukemattomia vankilakierteitä Tänä päivänä vangeille järjestetään erilaisia toimintaohjelmia, joiden tarkoituksena on mm. saada väkivaltarikoksista tuomitut hallitsemaan suuttumuksensa. Näiden ohjelmien nimeen vannotaan ja kaipa niissä jotain hyvää onkin. Toistaiseksi minua vastaan ei ole kuitenkaan tullut ketään, joka olisi kertonut elämänsä muuttuneen näiden kurssien kautta. Sen sijaan sellaisia miehiä olen nähnyt lukemattomia joiden vankilakierre on katkennut uskoontulon myötä, kertoo vankilajohtaja Tauno Mäkelä. Juhani Valentin nyökyttää vierellä ja muistuttaa olevansa yksi sellaisista. Olen saanut jo vuosikymmeniä kulkea Jeesuksen kanssa muuttuneena miehenä. Uskoontulo katkaisi linnakierteen. Tauno Mäkelä uskoo nähneensä Jumalan voimaa erityisesti silloin, kun hänen lähiomaisensa sairastui vakavasti muutamia vuosia sitten. Ongelmallista oli se, että vaikka tätä Tauno Mäkelä esittelee vankilassa tehtävää monitoimikassia. tutkittiin perusteellisesti kaikkea lääketieteellistä tietämystä hyväksi käyttäen, syytä sairauteen ei löytynyt. Olimme tuolloin yhteydessä Juhanin kanssa ja sovimme, että hän tulee käymään. Juhani ystävineen saapui ja rukoili sairaan puolesta. Emme toki olleet ainoat, jotka rukoilivat, minäkin vein asian rukousaiheena moneen seurakuntaan. Ihme tapahtui ja paraneminen alkoi. n Olen nähnyt lukemattomia joiden vankilakierre on katkennut uskoontulon myötä, iloitsee vankilajohtaja Tauno Mäkelä. R o m a n i p o l i t i i k a n k u u l u m i s i a Romanien syrjintä esille Suomen Etyj-puheenjohtajuuskaudella Suomi aikoo kiinnittää erityistä huomiota romanien asemaan puheenjohtajuuskaudellaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ensi vuonna, kertoi Suomen Etyj-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Aleksi Härkönen Bukarestissa pidetyssä Etyjin syrjinnän vastaisessa konferenssissa. Etyjin demokratia- ja ihmisoikeustoimisto ODIHR valmistelee tulevien kuukausien aikana raportin Etyjin toimintasuunnitelman toimeenpanosta romanien aseman parantamiseksi Etyj-alueella. Tulevassa Opetushallitus ja sisäasiainministeriö ovat julkaisseet oppaan Romanin ja poliisin kohdatessa. Oppaan tavoitteena on lisätä romaniväestön ja poliisin yhteistyötä sekä keskinäistä ymmärrystä. Opas on tarkoitettu sekä lainvalvontaviranomaisille että romaniväestölle erityisesti koulutus- ja taustamateriaaliksi käsiteltäessä poliisin ja romanien välistä asiointia. Opasta voi tiedustella Opetushallituksesta ja se on myös luettavissa Opetushallituksen sivuilta toimintasuunnitelman seurannassa Suomi pitää yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Euroopan romanifoorumin ERTF:n kanssa tärkeänä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön korkean tason konferenssi syrjinnän vastustamiseksi ja keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen edistämiseksi järjestettiin Bukarestissa kesäkuuta. Konferenssi oli seurantaa Espanjan Cordobassa kesäkuussa 2005 järjestämälle antisemitismiä ja muita suvaitsemattomuuden muotoja käsitelleelle konferenssille. Uusi opas edistämään romanien ja poliisin yhteistyötä Romanin ja poliisin kohdatessa 22 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

13 Tullaan tutuksi vuoden ajan kokenut voimakasta herätyksen tilaa ja joulupäivänä 1991 uskovien ystävien kyydissä hengellisen musiikin soidessa oli se hetki tai se oikea aika jolloin koin, että nyt on minun aikani tehdä parannus. En mikään suuri syntinen ollut, 13 vuotias nuorukainen, mutta kaikesta huolimatta koin, että tarvitsen tuota Jeesusta ja pelastusta, josta lapsena olin kuullut. Kuka olet ja missä asut? Nimeni on Leif Lindeman ja asun perheeni kanssa Äänekoskella. Mistä ja minkä ikäisenä kuulit evankeliumin? Olen ollut tekemisissä hengellisten asioitten kanssa lapsesta saakka, muistan kuinka ka nenä kävin jonkin verran pyhäkoulussa. Miten tulit uskoon? pie- Tulin uskoon auton kyydissä. Olin puolen Minkälaisia kriisejä sinulla on ollut uskonelämässä tai muuten? Jaaha. Elämässä on erilaisia päiviä, olipa sit- ten uskossa tai ei. Olen elämässäni kokenut monenlaisia tilanteita, vaikka monet vois aja- tella, kun olen hymyilevä, innokas kaveri, että eihän tuolla ole mitään ongelmia tai vaikeuk- sia elämässä. Mut voisin todeta, että Jeesuk- sen seuraajana joudumme kulkemaan monien vaikeuksien kautta ja kantamaan oman elämämme ristiä. Oletko kokenut vaikeuksia työssäsi tai yh- teiskunnassa yleensä uskosi tai sen takia, että olet romani? Oikeastaan en ole työssäni törmännyt paljoa- kaan negatiivisiin kokemuksiin. Paremminkin ihmiset ovat tulleet uteliaiksi, että hei toi on se ex-tenavatähti ja se on tullut uskoon. Kuinka paljon mietit erilaisia elämänratkai- suja tehdessäsi, mitä Raamattu opettaa? Oikeastaan kaikessa Raamattu on minulle äärettömän tärkeä kirja. Olen rakastanut sen sanomaa aina. Myös valinnoissani ja ratkaisuissa pyrin noudattamaan Raamatun periaatteita. Kun Pyhä Henki on virittänyt omantunnon oikeaan vireeseen Raamatun terveen opin valossa, niin elämän oikeat arvot ovat automaattisia. Tekemäsi työn hyvät ja huonot puolet? Tietysti kun evankelista menee paikkakunnalle, niin ihmisiä yleensä tulee uskoon tilaisuuksissa. Se on mahtavaa. Mut sitten taas kun tilaisuudet ovat ohitse, niin monesti miettii, että löytääköhän nämä ihmiset seurakunnasta kodin missä on hyvä kasvaa. Sitten tietysti yksi huono puoli on se, että olen paljon pois kotoa. Viime vuonna oli122 tilaisuutta eli aika paljon saa olla reissussa. Joskus on kieltämättä vähän vaikea lähteä, mut sitten taas kutsumus vie eteenpäin. Sait uuden äänitteen valmiiksi juhannukseksi. Mistä laulusta äänitteellä erityisesti pidät? Noo, tälle äänitteelle olen valinnut laulut alusta loppuun asti itse. Pidän useista levyn lauluista esim. Onnenmaa, Kuka auttaa voi, Rakas ystävä kun on pois ja Suojelusenkeli. Äänitteellä on myös tekemiäsi lauluja. Miten laulut syntyvät? Laulujahan voi tehdä tuosta vaan, mutta niissä on sit vähän semmoinen tehty maku. Parhaat laulut syntyvät yhtäkkiä eri elämän tilanteista suruista ja iloista. Onko sinulla musiikillista esikuvaa? No ei ehkä hengellisellä puolella. Pienenä ihailin Robertinoa ja Elvistä. Paljon hoilottelin lauluja niitten mukana. Mikä on lempipaikkasi Raamatussa? Niitä on useita, mut nyt tuli mieleen tämä Älkää entisiä muistelko, menneistä välittäkö. Katso minä teen uutta ja sit myöhemmin siellä sanotaan, että minä annan kansani minun valittuni juoda Mikä Raamatun kohta on puhutellut sinua ja minkälaisessa tilanteessa? Psalmi 91 on puhutellut Jumalan varjeluksesta siitä miten valtaisaa on olla niin suuren Jumalan oma. Vaikka tuhat kaatuisi meidän sivuilta, ei se voi edes horjuttaa meidän askeleita. Hän on valmistanut voiton ja pääsyn eri elämän tilanteista. Onko sinulla terveisiä Elämä ja Valo lehden lukijoille? Uskon että elämme ajassa, jossa monia meistä 24 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

14 OPETUSLAPSEUDEN ASKELEITA osa 2 tumaan mieleltämme, jotta osaisimme arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. Tämä ei ole mikään helppo prosessi, varsinkin kun ymmärrämme, että meidän luontainen ajattelumme pohja on saanut muotonsa meidän lapsuudessamme ja nuoruudessamme. Joku viisas on sanonut, että elämäntapa omaksutaan noin 3-vuotiaana ja ajattelutapamme noin 9-11-vuotiaana. Meidän mielemme on siis aivan kuin pehmeä savi jonne lapsuudessa kirjoitetut ajatukset ja tavat luovat oman ajattelurakennelmansa joka muokkautuu sitten elämän myötä jos annamme siihen mahdollisuuden. Luukas kirjoittaa evankeliumissaan Jeesuksen opettamasta maaperistä, joihin Jumalan Sanan siemen kylvettiin. Tuossa vertauksessa hyvä maaperä tuotti satakertaisen sadon. Jokainen joka on koskaan nähnyt maamiehen tekevän kylvötöitä, tietää, että ennekuin siemen voidaan kylvää, maaperä täytyy muokata, kääntää ja hoitaa ylipäätään siihen kuntoon, että siemenelle annetaan mahdollisuus kasvuun. Paavali vielä toteaa tähän asiaan liittyen 2. Kor 10:5, että jokainen ajatus, järjen päätelmä sekä jokainen varustus joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, täytyy hajottaa ja alistaa kuuliaiseksi Kristukselle. Meidän tulee siis omaksua ajattelumme perustaksi Jumalan Sana ja opetella katsomaan asioita sen läpi ja ohjaamana. Mikä ei totisesti ole helppoa varsinkaan silloin, kun oma ajattelu on kehittynyt Jumalan Sanan periaatteiden vastaisessa kulttuurissamme. Mummo vainajani oli hyvä esimerkki. Joskus kaksi-kolmekymmentäluvulla joku pappi oli sanonut hänelle, että romanit ovat Kainin jälkeläisiä. Väärin tulkittu Raamatun sana tuli papin suusta sellaisella auktoriteetilla, että mummon mieleen se jäi totuudeksi. Tämä totuus ei suostunut millään muuttumaan sieltä, vaikka Jumala monin eri tavoin yritti muuttaa hänen ajatteluaan. Mutkoetellaan mitä tekoa me olemme. Olemmeko niin sanottuja sielullisia uskovia, jotka ovat perustaneet uskonsa tunteisiin vai olemmeko niitä miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia, jotka ovat rakastuneet Jumalan sanaan. Rakennammeko tulevaisuutemme sen varaan, mikä kestää elämän kovimmatkin myrskyt. Tunteet tulee ja menee, mut Herran sanan lupaukset pysyy ja pysyy polvesta polveen. Kun mietin monia tilanteita, mitä monet uskovat joutuvat käymään lävitse, niin näissä tilanteissa monet väsyvät ja jopa masentuvat. Se näkyy jopa ulospäinkin, että kaikki ei ole kunnossa. Haluaisin rohkaista, että ei jäädä siihen tilaan, vaan nostakaa päänne ylös ja kiinnittäkää katseenne siihen suuntaan mistä apu tulee. Vihollinen nauttii tilanteesta, jossa se on saanut horjuttaa uskoamme. Meidän tulee vastustaa sitä, niin se pakenee. Jumalan sana lupaa sen meille. Herätään yhdessä taistelemaan vihollisen valtaa vastaan tietäen sen, että voima joka meissä vaikuttaa on suurempi kuin se joka tässä maailmassa on. Vapaudutaan vääränlaisten valheellisten siteitten ja ikeitten alta täyteen Jumalan lasten vapauteen. n Opetuslapseuden pysyvä olotila on kokoaikainen muutos Kuka muistaa vielä Anglia merkkisen auton? Nykyjään ei Angliaa enää kovinkaan usein teillä näy. Merkki taitaa olla aivan kokonaan hävinnyt. Auton valmistus on saanut uudet tuulet ja uudenlaiset linjaukset. Tai kuka muistaa minkälainen vaikka Suomi oli 50 vuotta sitten. Muutos on ollut huikea. Koko yhteiskunnassa. Ihminenkin muuttuu koko ajan. Vaikka ei haluaisikaan muutos vain tapahtuu. Jumala on jo luomistyössään varmistanut sen, että muutos on pysyvä olotila. Ihmisen syntyminen, kasvu lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen, vanhuuteen kaikki tämä vaatii koko aikaista muutoskykyä ihmisessä. Edellinen kasvuvaihe luo tietä uudelle. Kehdosta hautaan saakka me joudumme käymään prosessia, joka vaatii valtavia voimavaroja niin ihmisen psyykkeen kuin henkisenkin kypsyyden puolella. Samoin on myös hengellisessä elämässä. Jokainen joka on ollut uskossa muutamankaan vuoden, on jo huomannut sen, että ei ole enää sama ihminen kuin uskoon tullessaan. Muutosta on tapahtunut. Ja mitä pidempään uskossa ollaan, sen enemmän huomaa muutosta tapahtuvan. Jeesuksen opetuslapsina huomaamme, että hengellisen elämän muutoshaasteet kohdistuvat elämässämme muutamaan keskeiseen asiaan. 1. Opetuslapseutuminen haastaa meitä ajattelun muutokseen. Roomalaiskirjeen 12 luvussa jakeessa 2, meitä haastetaan muuttumaan, uudis- 2 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/2007 2

15 Kuva: Clara Natoli ta koska hän ei suostunut hajottamaan tuota totuutta ja omaksumaan uutta ajattelua, joka olisi ollut evankeliumin mukainen jokainen ihminen, rodusta, kansallisuudesta, ihon väristä tai jopa uskonnosta huolimatta on Jumalalle yhtä arvokas eikä suinkaan kanna minkäänlaista taakkaa harteillaan esim. rotunsa tai värinsä takia, mummo vainajani kuoli myös tuon ajatuksensa kanssa. Tämä omaksuttu ajatus muodostui hänen elämässään ajattelurakennelmaksi, joka lopulta vääristi vähän kaikkea hänen kuulemaansa. Niinpä hän ei elämässään tutustunut yhteenkään romaniin, joka samalla myös köyhdytti ja kavensi hänen elämäänsä. Sääli sinänsä. 2. Opetuslapseus haastaa meitä arvojen muutokseen. Jokaisen meidän elämäämme, toimintaamme ja suhtautumista toisiin ihmisiin ja tilanteisiin, ohjaa meidän omaksutut arvomme. Me haluamme sitä mikä on meille tärkeää, me panostamme siihen mikä on arvokasta ja me jopa muistamme sellaiset asiat jotka liittyvät meidän arvoasetelmiemme tärkeysjärjestykseen. Jeesus antaa jokaiselle seuraajalleen melko kovan haasteen Matt 6:33 Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Mistä oli ollut kyse edellä? Elämän tarpeista, siitä mitä syömme ja mitä juomme, millä itsemme puetamme. Jos nämä - jotka ovat aivan jokaisen ihmisen perustarpeita Jeesus käskee sivuuttamaan huolenpidon ensimmäisiltä sijoilta, ja asettamaan Jumalan tahdon tapahtumisen huolehtimisen ensimmäiselle korokkeelle niin se kertoo sitä, että meidän luonnollisen arvoasteikkomme täytyy pyörähtää ylösalaisin. Meille kun on niin luonteenomaista huolehtia itsestämme, ovathan meidän jokapäiväiset tarpeemme elämisen ja olemassa olemisemme perusedellytyksiä. Arvot sitä paitsi ovat paljon syvemmällä kuin pelkkä ajattelu. Arvot ovat kuin luuranko, jonka avulla koko keho pysyy koossa. Ne ovat alitajuntaisia, näkymättömiä, aivan kuin sisäisiä tukipilareita, joiden kautta elämässämme pysyy jonkinmoinen järjestys ja ryhti. Arvojemme kautta me esim. kohtaamme ihmisiä. Onko tuo puolisoehdokas lapsemme arvoinen saattaa olla kysymys vanhemmilla, katsellessaan tulevaa miniäänsä tai vävyään. Arvot liittyvät syvästi omaksumiimme tunteisiin arvokkuudesta ja tärkeydestä. Kun elämämme arvot ovat Jumalan Sanan vastaisia evankeliumin sanoma sisäistyessään alkaa aivan kuin oikaisemaan ja suoristamaan väärään asentoon luutuneita luita.. Se saattaa olla pitkä ja joskus kivuliaskin vaihe. Paras käytännön tapa oppia Jumalan Sanan mukaisia arvoja on rukoilla niin kuin Jeesus rukoili Getsemanessa ennen kivuliasta ristinkuolemaansa: Isä, jos mahdollista ota pois tämä malja minulta. Mutta ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä. Sydämestään tämän rukouksen eri tilanteissa rukoillut ihminen, oppii asettamaan Jumalan tahdon tapahtumisen ensimmäiselle sijalle ja omat toiveet Jumalan käsiin jättäneenä tyytymään Jumalan johdatukseen. Tämä rukous myös paljastaa meille itsellemme niin usein sen, miten vaikea onkaan luottaa Jumalaan ja olla itse täyttämättä omia tarpeitaan omilla ehdoilla. Kun tämän luovutuksen voi tehdä se kertoo arvojen muuttumisesta! 3. Opetuslapseus haastaa meitä luonteen muutokseen Usein ajattelemme, että me olemme sitä mitä olemme, emmekä voi muuttua siitä miksikään. Toisaalta tässä on toinen puoli totuutta. Me olemme saaneet lahjaksi oman luonteemme ja siihen liittyvät luonteenpiirteemme. Jos olen saanut sangviinisen persoonallisuuden, minusta tuskin koskaan tulee flegmaattista tai melankolista luonnetta. Tai päinvastoin. Kuitenkin muuttuminen on selvä tosiasia, jonka jokainen uskoon tullut ihminen on huomannut itsessään. Vähän aikaa uskossa oltuamme jo huomaamme, että luonteemme on tavalla tai toisella muuttunut. Emme olekaan enää niin kuin ennen. Jotain on siis tapahtunut. Tämä jokin on varmaan se Pyhän Hengen tekemä työ, kun Hän alkaa muokkaamaan meissä esiin Jeesuksen kuvan kaltaisuutta. Suurimmat särmät kuten syntielämän mukanaan tuomat asiat jäävät yleensä jo ensi metreillä. Jos katsomme esim. Juudas Iskrariottia opetuslasta joka lopulta kavalsi Jeesuksen ja hänen luonnettaan huomaamme, että ensinnäkin Juudas ei suostunut muuttamaan ajattelutapaansa. Juudaksen ja tuhansien muiden ajattelu tuolloin oli - että kun Messias tulee, hän perustaa valtakuntansa Israeliin. Tämä tietysti tarkoittaisi sitä, että Messiaan täytyy syrjäyttää Rooman valta ja hallinto. Raamattu kertoo meille myös siitä, miten Juudas, joka oli opetuslapsijoukon rahastonhoitaja eli kantoi mukanaan heidän rahojaan, otti itselleen yhteisestä pussista rahaa. Hän ei siis suostunut edes n. kolme ja puoli Kuva: ldgreyseawolf vuotta kestäneessä Jeesuksen seurassa kulkiessaan luopumaan ajattelutavastaan, jolla hän oli oikeutettu täyttämään omat tarpeensa keinolla millä hyvänsä. Hän siis jäi varkaaksi. Ja koska Juudas ei halunnut muuttua, vaikka kuuli kymmenittäin jopa sadoittain Jeesuksen opetuksia Jumalan Valtakunnasta hän jäi sellaiseksi kuin oli. Ja tämä itsekäs ajattelu- ja toimitapa sai hänet jopa manipuloinnillaan auttamaan Jeesuksen kuolemantuomion täytäntöön. Tätä kautta Juudas ajautui umpikujaan omassa elämässään. Esimerkiksi voisimme myös ottaa toisen opetuslapsen, joka muuttui. Pietari oli Raamatun mukaan yhtä jääräpäinen kuin Juudas. Pietari oli luonteeltaan melko ailahtelevainen, mikä näkyy kauan Jeesuksen kuolemankin jälkeen mm. Antiokiassa, kun hän oli vieraana Paavalin ja Barnabaan luona. Puhumattakaan illasta, jolloin Pietari kieltää tuntemasta Jeesusta. Pietarin pelasti varmaan se, että hänen asenteensa oli reflektoiva. Hän kyllä mokasi useasti, mutta huomatessaan että taas ajettiin päin puuta, hän otti oppia virheistään ja mokailuistaan. Näin olosuhteet ja tapahtumat auttoivat häntä näkemään omia luonteenpiirteitään selvemmin, ja samalla hän pystyi vertaamaan tai peilaamaan itseään Jeesuksen opetuksiin jolloin tekemiensä valintojensa kautta evankeliumi pääsi muuttamaan häntä itseään ensisijaisesti. Tämä näkyy siinä, miten hän oli valmis kohtaamaan elämänsä miltei suurimpia kysymyksiä Apt 10 luvussa, kun Jumala kehotti Pietaria menemään Korneliuksen, pakanan kotiin. Näin hän muuttui enemmän ja enemmän sen kuvan Jeesuksen - kaltaisuuteen johon meitä kehotetaankin muuttumaan. Jumalan tavoite meidän elämässämme on, niin kuin Paavali asian ilmaisee Room. 8:29 muuttaa meidät Jeesuksen kuvan kaltaisiksi. Tämä asettaa meille hänen opetuslapsilleen haasteen jossa joudumme usein puntaroimaan kykyämme ja mahdollisuuksiamme tässä. Onneksi tämä työ ei olekaan meidän käsissämme. Jumala itse on aloittanut meissä tuon työn ja Hän on luvannut viedä sen myös päätökseen asti. Siksi onkin turvallista tietää, että meidän osamme tässä koko prosessissa on vain muistuttaa itseämme asenteesta, jotta pysymme mukana näissä prosesseissa. Kokoaikainen muutoskykyisenä säilyminen on valtava haaste. Se kuitenkin on se haaste, johon opetuslapseus meidät haastaa. n 28 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/

16 TEKSTi Ja ValOKUVaT: TiMO HaKKaRainEn Onni, jota sairaus eikä kuolema voinut viedä Kullakin ihmisellä on oma perikuvansa onnellisesta perheestä. Rakastavat vanhemmat ja turvallisissa oloissa kasvavat terveet lapset voisi olla yksi standardimalli tällaisesta perheyhteydestä. Mutta kestävää onnea voidaan kokea myös aivan päinvastaisissa elämän olosuhteissa. Onnellista elämää voidaan viettää vanhempien, kahden terveen tytön ja yhden vakavasti sairaan pojan kanssa. Näin väittävät Kyösti ja Rosita Bollström Tukholman Flemingsbergissä. Kyösti ja Rosita saivat taivaan joululahjana Sebastian-pojan Jo sairaalassa katsellessaan pienokaisen käsiä ja kasvoja Kyösti ymmärsi, että jotain on vialla. Lääkäri vakuutteli kaiken olevan kunnossa mutta vanhemmat eivät saaneet rauhaa epäilyksiinsä. Kolme päivää myöhemmin mentiin uusiin tutkimuksiin Huddingen sairaalaan ja odotettu tieto vahvistettiin. Pikku-Seba sairastaa Down-syndroomaa, sairautta johon n. sata lasta sairastuu vuosittain Suomessa. Siitä alkoi 15 vuoden ja yhden kuukauden mittainen elämä, joka sisälsi satoja sairaalakäyntejä, elämän ja kuoleman välistä tasapainottelua vakavan sydänsairauden ja monien muiden vikojen kanssa. Ensimmäisessä diagnoosissa ei luvattu kuin vuoden pituista elämän kaarta. Jumalan armosta elinaikaa mitattiin kuitenkin lisää, vuosi vuoden jälkeen ja lääkärit olivat ihmeissään pienen miehen sitkeydestä tappavan taudin kourissa. Pääteasema alkoi kuitenkin lopulta häämöttää ja Sebastian-pojan lepattava elämän liekki sammui aamuyöstä klo Syvä rakkaus Alkushokin jälkeen, kun olimme saaneet kuulla Seban sairauden vakavuuden, sydämeeni laskeutui syvä rakkaus poikaamme kohtaan. Se oli molemminpuolista rakkautta, jossa oli mukana hellyyttä, sanoinkuvaamatonta iloa ja viikarimaisia kujeita. Seba oli yhdessä ja samassa persoonassa hellä taivaan enkeli ja kepposia mielessään punova Vaahteramäen Eemeli, Kyösti muistelee kyynel silmäkulmassa. Rossi oli kokenut samansuuntaisia tunteita. En oikeastaan ajatellut ollenkaan Seban sairautta, hän oli alusta alkaen Onnellista elämää voidaan viettää vanhempien, kahden terveen tytön ja yhden vakavasti sairaan pojan kanssa. näin väittävät Kyösti ja Rosita Bollström Tukholman Flemingsbergissä. koko sen rakkauden kohde, jota pystyin hänelle antamaan. Rossi jakaa varauksetonta tunnustusta Kyöstille hänen kaikkensa antavasta asenteesta Sebaa kohtaan. Kyösti otti aina vastuun Seban lää- 30 Elämä ja Valo 4/2007 Elämä ja Valo 4/