UTSJOEN KUNNAN JA NORJAN LÄHIALUEIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KOORDINAATIOHANKE 8/ /2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTSJOEN KUNNAN JA NORJAN LÄHIALUEIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KOORDINAATIOHANKE 8/2005 10/2007"

Transkriptio

1 HANKE 059/TRO/KH/2005 LLH /So-613 UTSJOEN KUNNAN JA NORJAN LÄHIALUEIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KOORDINAATIOHANKE 8/ /2007 RAHOITTAJAT SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ & UTSJOEN KUNTA LOPPURAPORTTI 8/ /2007 Raija Seppänen raja-alueyhteistyökoordinaattori

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO. 3 2 SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT..5 3 UTSJOEN, KARASJOEN JA TANAN KUNNAT TENOJOKI- LAAKSOSSA UTSJOEN KUNTA JA KUNNAN PALVELUT.10 5 NORJAN TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT KARASJOEN JA TANAN KUNTIEN PALVELUT UTSJOEN, KARASJOEN JA TANAN HANKEYHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Yhteistyö hankkeen käynnistyessä Hankkeen aikana muita esille tulleita yhteistyöalueita Kartoitus sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä raja-alueella Yhteistyön mahdollisuuksia sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluissa Johtopäätöksiä vuosien selvityksistä RAJA-ALUEYHTEISTYÖN ETENEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYS- HANKKEESSA Raja-aluehankkeen kuvaus Ohjausryhmä, henkilöstö ja asiantuntijat Toiminta ja yhteistyö Tiedotus, koulutus ja oppimateriaalituotanto Tavoitteiden arviointia suhteessa suunnitelmaan Tenojokilaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyömallit 32 9 POHJOIS-LAPIN JA POHJOIS-NORJAN SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUJEN YHTEISTOIMINTAMALLI TENOJOKILAAKSON YHTEISTYÖN JATKOKEHITTÄMISTARPEITA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET 1 9

3 3 1 JOHDANTO Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinaatiohankkeen tavoitteena on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Norjan ja Suomen raja-alueella. Hankkeella on pyritty turvaamaan ja vahvistamaan saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja saamelaista kulttuuria tukevia ammattikäytäntöjä. Hanketta esitettiin käynnistettäväksi Norjan ja Suomen välisestä yhteistyöstä laaditussa Rajoitta Pohjoisessa -työryhmä raportissa (Sisäasiainministeriö 2004). Hankkeelle on ollut olemassa myös tätä ennen toiminalliset edellytykset Tenojokilaaksossa. Maantieteellisesti ja kulttuurisesti Utsjoki on lähempänä Norjan rajakuntia kuin Suomen naapurikuntaa Inaria. Esimerksi Nuorgamista Tanaan ja Karigasniemeltä Karasjoelle on matkaa n. 20 km, Utsjoen keskustaan on Nuorgamista matkaa n. 40 km ja Ivaloon 200 km. Karigasniemeltä Utsjoen kuntakeskukseen on 100 km ja Ivaloon 140 km. Raja-alueyhteistyöhön haettiin hankerahoitusta vuonna Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinaatiohankkeelle myönnettiin sosiaalija terveysministeriön rahoitus vuosille 8/ /2007. Hankkeen tavoitteita ja tuloksia kuvataan raportissa tuonnempana. Kunta osaltaan vaikuttaa siihen, että saamenkielisten palvelujen järjestämiseen tarkoitettu, vuosittain jaettava harkinnanvarainen valtionavustus muuttuisi pysyväksi valtionosuudeksi. Hankkeesta on vastannut Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Hanketta on rahoittanut Suomen sosiaali- ja terveysministeriö 75%:lla ( euroa) ja Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimi 25%:lla ( euroa), joskin kustannuksissa säästettiin. Todelliset kustannukset jäivät alle euroon. Hankkeeseen palkattiin alkaen raja-alueyhteistyökoordinaattori Raija Seppänen, jonka tehtävänä on ollut raja-alueyhteistyön koordinointi ja kehittäminen yhdessä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet erityisesti KELA, Karasjoen ja Tanan kunnat, Helse Finnmark ja Lapin sairaanhoitopiiri, Fylkesmannen i Finnmarkin toimijat sekä Utsjoen kunnan alueella toimivat, kolmannen sektorin hankkeiden edustajat. Lisäksi hankkeelle on ostettu asiantuntijapalveluita mm. Utsjoen kunnasta, Saamelaiskäräjiltä ja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Hankkeen erityisenä haasteena on ollut saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen yhdessä suomen- ja norjankielisten palvelujen kanssa. Utsjoki ja Norjan lähialueen kunnat kuuluvat yhteiseen pohjoissaamen kielialueeseen. Vaikka saamelaiset muodostavatkin Utsjoen kunnassa asukasenemmistön, ei saamenkielisiä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ole ollut riittävästi tarjolla. Erityispalveluita saamenkielellä ei ole Suomessa saatavilla, minkä vuoksi tässä hankkeessa tätä asiaa on myös kartoitettu. Norjassa on Suomea enemmän panostettu myös saamelaiskulttuurin mukaisten palveluiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeen aikainen yhteistyö on tuonut tiedollista lisäarvoa Suomen saamelaisten palveluiden kehittämiseen. Norjan ja Suomen välisellä yhteistyöllä on haluttu tukea saamenkielisiä palveluita käyttävää väestöä ja hyödyntää molemmissa maissa olevia voimavaroja. Yhteistyö on turvannut ja vahvistanut saamenkielisten ja saamelaista kulttuuria tukevien palveluiden ja ammattikäytäntöjen kehittämistä. Hankkeen kielinä on käytetty suomea, pohjoissaamea ja norjaa.

4 4 Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinaatiohanketta ja sen aikaista toimintaa kuvataan tässä loppuraportissa hankkeen tavoitteiden suunnassa. Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päivähoidon yhteistyötä Suomen ja Norjan raja-alueella. Täten on pyritty turvaamaan ja vahvistamaan saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja saamelaista kulttuuria tukevia ammattikäytäntöjä. Hankkeen osatavoitteet ja tulokset tiivistetysti: Raja-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien, mukaan lukien päivähoitopalvelujen kuvaaminen. Raja-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kuvaaminen ja yhteen sovittamistarpeen analysointi. Tulos: hankkeessa on kuvattu palvelujärjestelmiä väli- ja loppuraporteissa, tuotettu sivustoja internettiin ja oppimateriaalia sekä tarjottu koulutusta. Yhteistyön edistäminen. Yhteistyöesteiden poistaminen ja yhteistyömallien kehittäminen. Tulos: hankkeessa on tehty runsaasti yhteistyökäyntejä ja perehdytty Tenojokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelutuotannon edistäminen. Pysyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon toimintamallien käynnistäminen. Tulos: hankkeessa toimintamallit on kuvattu. Hankkeen kuluessa ja päätyttyä Tenojokilaakson kuntien toimihenkilöillä on vastuu jatkaa virinnyttä yhteistyötä. Hankkeen toteutumisen seuranta. Hankkeen jatkuva arviointi, tulosten levittäminen ja raportointi Tulos: loppuraportti kuvaa hankkeen aikana saatuja yhteistyön tuloksia, joita voi hyödyntää laajemmin raja-alueyhteistyössä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

5 5 2 SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tämä hankkeen tulosten näkökulmasta on hyvä tunte, miten Suomessa ja Norjassa ohjataan ja tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kuviossa 1 esitetään ministeriön toimintaa (2007). Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat kunnat pääsääntöisesti julkisen rahoituksen avulla (liite 1). Palvelujen tuottaminen on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä (2006). Kuvio 1. Suomen sosiaali- ja terveysministeriön organisaatio (STM) Suomen sosiaali- ja terveysministeriön toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on turvata väestön terveellinen elinympäristö, hyvä terveys ja toimintakyky sekä riittävä toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus elämän eri tilanteissa. Ministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja keskeiset uudistukset sekä ohjaa näiden toteuttamista. Ministeriö huolehtii myös yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon. Suomen sosiaali- ja terveysministeriön toimiala Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy Sosiaali- ja terveyspalvelut Lääkehuolto Terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta Toimeentuloturva Vakuutusmarkkinoiden toiminta Työsuojelu

6 6 Naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Suomessa lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot ohjaavat myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto luo edellytyksiä Lapin asukkaiden hyvinvoinnille, terveydelle ja perusturvalle. Tavoitteena on, että lappilaiset saavat laadukkaita hyvinvointipalveluja asuinpaikasta riippumatta. Erityisen huomion kohteena ovat eri väestöryhmien yhdenvertaisuus, ikääntyvän väestön lisääntyvä palvelutarve sekä mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen. (Lapin lääninhallitus 2006.) Suomen alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta lääninhallituksilla: Lapin lääninhallituksen terveydenhuolto Lääninhallituksen terveydenhuollon tehtäviin sisältyy kunnallisten ja yksityisten terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta. Lääninhallitus seuraa ja arvioi terveyspalvelujen kehittämistä ja toteuttamista sekä järjestää koulutusta ja antaa lausuntoja eri tahoille. Lääninhallitus myöntää luvat yksityisten terveyspalvelujen antamiseen, mikrobiologisten laboratoriotutkimusten tekemiseen ja sairaankuljetukseen. Lääninhallitus valvoo terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja toimintayksiköiden toimintaa potilasoikeuksien ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tekemällä mm. tarkastuskäyntejä, käsittelemällä erilaisia kanteluja ja ilmoituksia ja myöntämällä lakisääteisiä lupia. Lääninhallitus edistää eri tahojen yhteistyötä mm. lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, vanhusten terveydenhuollossa, telemaattisten terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Lääninhallitus myöntää erikoissairaanhoitolaitoksissa työskenteleville lääkäreille oikeuden hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa sairaanhoitopiirin anomuksesta. Huolehtii oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset poliisin määräyksestä. Tarkastaa kuolintodistukset. Lääninhallituksen oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta käyttävät hyväkseen myös muut viranomaiset ja yhteistyötahot. Pohjoiseen, knsainväliseen yhteistyöhön lääninhallitus osallistuu arktisen yhteistyön (AMAP) ja lähialueyhteistyön avulla. Lähinnä virkamiestasolla edistetään myös lähialueiden terveyttä edistäviä projekteja (esim. tuberkuloosi-projekti). Lääninhallituksessa seurataan myös terveyttä koskevaa EU-lainsäädäntöä. Lapin lääninhallituksen sosiaalihuolto Lääninhallituksen sosiaalihuollon tehtäviin sisältyy kunnallisen ja yksityisen sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta. Lääninhallitus valvoo, että kunnat huolehtivat niille säädetyistä velvoitteista palvelujen järjestämiseen mm. lasten päivähoidon, lastensuojelun, vanhusja vammaispalvelujen, erityispalvelujen, kuten päihdetyö, sekä toimeentuloturvan osalta. Lääninhallitus huolehtii yhteistyössä kuntien kanssa yksityisten sosiaalipalvelujen asianmukaisuutta valvomalla alan yrittäjiä ja myöntämällä luvat ympärivuorokautisten yksityisten palvelujen tuottamiseen. Lääninhallitus osallistuu erilaisten alueellisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen sekä niiden tukemiseen. Lääninhallitus järjestää alan koulutusta ja neuvoo asiakkaita ja kuntia. Lääninhallitus seuraa ja arvioi peruspalvelujen toteutumista, niiden laatua ja saatavuutta selvityksin. Lääninhallitus raportoi tuloksista ministeriölle ja kunnille.

7 7 3 UTSJOEN, KARASJOEN JA TANAN KUNNAT TENOJOKI- LAAKSOSSA Suomen pohjoisin kunta, Utsjoen kunta, sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla. Pohjoinen kunta sijaitsee siten myös EU:n rajalla ollen osa Skandinaviaa. Utsjoen kunnalla ja Norjan rajakunnilla, Karasjoella ja Tanan kunnilla on yhteistä rajaviivaa yli 100 kilometriä. Utsjoen kuntakeskus on Tenon varrella sijaitseva kirkonkylä, josta on matkaa Tanan kuntakeskukseen noin 70 kilometriä ja Karasjoelle 125 kilometriä. Nuorgamista Tanaan on matkaa noin 20 kilometriin. Samoin Karigasniemestä tulee matkaa Karasjoelle vajaa 20 kilometriä. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Euroopan Unionin ja Suomen pohjoisin kunta, Utsjoki. Utsjoelta on matkaa Inariin 125 km, Ivaloon 164 km ja Sodankylään 325. Rovaniemelle matkaa kertyy 453 km, Turkuun 1280 km, Tampereelle 1136 km ja Helsinkiin 1267 km. Tenon ja sen sivujokien rannoilla on asuttu tuhansia vuosia. Utsjoen kunnan alueella on useita kivikautisia asumapaikkoja. Ei tiedetä varmasti, keitä kivikautiset esivanhemmat olivat ja mikä on heidän suhteensa nykyisiin asukkaisiin - he ovat kuitenkin jättäneet jälkeensä kiviesineitä ja niiden valmistamisessa syntyneitä iskoksia sekä mahdollisesti lainasanoja saamen kieleen.

8 8 Raja-alueyhteistyötä tehdään Suomen ja Norjan valtioiden rajalla myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lapin läänin kunnista Utsjoen kunta on saanut asiaan hankerahoituksen Suomen sosiaali- ja terveysministeriöltä, Kansallinen terveydenhuollon hankkeesta, kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen osa-alueelta. Lapin lääninhallitus vastaa hankkeen rahoituksen käytön seurannasta ja hankkeen arvioinnista. Hankkeen on toivottu edistävän Norjan ja Suomen välistä yhteistyötä Rajoitta Pohjoisessa -raportissa (Sisäasiainministeriö 2004) ja Suomen ja Norjan rajakuntayhteistyö seurantatyöryhmän raportissa (Sisäasianministeriö 2005). Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinaatiohankkeen käytännön hallinnoinnista ja omarahoitusosuudesta vastaa Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Hanketta toteutettiin ajalla 8/ /2007. Lapin ja Finnmarkin läänien voidaan katsoa muodostavan monikielisen ja kulttuurisen pohjoisten asukkaiden yhteisten palvelujen ja elinkeinollisen talousalueen. Suomessa Lapin läänissä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnilla on yhteistä rajaa Norjan valtion kanssa useita satoja kilometrejä. Finnmarkin kunnista Kautokeinolla, Karasjoella, Tanalla ja Sör-Varangerilla on vastaavasti yhteistä rajaa Suomen kanssa. Rajoitta Pohjoisessa raportissa on todettu, että kahdeksan norjalaista kuntaa, Finnmarkin ja Tromsan lääneistä, katsotaan raja-alueyhteistyötä tekeviksi kunniksi. Yhteiseksi toiminta-alueeksi luetaan yhteensä 11 kuntaa Suomen ja Norjan alueilla. Lapin läänissä Utsjoen kunta on Suomen ainut saamenkielinen enemmistökunta, joka on osa Pohjois-Lapin seutukuntaa (Inari, Sodankylä, Utsjoki). Finnmarkin kunnista Karasjoki ja Tana ovat Utsjoen kunnan lähinaapureita. Nämä kolme rajakuntaa, Utsjoki - Karasjoki - Tana, muodostavat kiinteän Tenojokilaakson kulttuurisen, palvelullisen ja elinkeinollisen toiminta-alueen, jonka peruspalveluita ollaan halukkaita kehittämään yhteistyössä. Alueella asuu yli asukasta. Utsjoen kunnan yhtenä norjalaisena rajakuntana on Karasjoen (Karasjok) kunta 18 km:n päässä Suomen rajalta ja lähellä Karigasniemen kylää (kuvio 3). Karasjoen kunnassa asuu kuntalaista km2:n alueella, keskittyen Karasjoen kuntakeskukseen. Karasjoki on Norjan Lapin liikenteellinen ja kulttuurinen solmukohta. Monet tärkeimmistä saamelaislaitoksista ja järjestöistä sijaitsevat täällä. Näitä ovat Norjan Saamelaiskäräjät, saamelaismuseo ja saamelainen taiteilijakeskus. Karasjoen kuntakeskuksesta löytyy myös terveysasema. Utsjoen kunnan toisena norjalaisena rajakuntana on Tanan (Deatnu) kunta, jossa asuu asukasta km2:n alueella. Tanan kunnan hallinnollinen keskus on Tana Brussa, joka sijaitsee lähellä Utsjoen kunnan Nuorgamin kylää (kuvio 3). Tanan kunnassa puhutaan norjaa, saamea ja suomea. Elinkeinoja ovat maatalous, poronhoito, kaivosteollisuus ja palveluelinkeinot. Suomen ja Norjan rajanylityspaikkana toimii Nuorgamin ja Polmakin raja-asema sekä Saamensillan rajanylityspaikka (Samelandbroen) Utsjoen kuntakeskuksessa. Terveysasema sijaitsee Tana Brussa ja vanhusten palveluja tarjotaan Pulmangin vanhainkodissa Polmakissa ja lisäksi Austertanassa.

9 9 TANAN KUNTA NORJA UTSJOEN KK NUORGAMIN KYLÄ KA- RAS- JOEN KUN- TA UTSJOEN KUNTA KARIGASNIEMEN KYLÄ Karigasnimi Karasjoki: 18 km Utsjoki Karigasniemi: 130 km Ustjoki Tana: 70 km Nuorgam Tana: 20 km Utsjoki Ivalo: 160 km Nuorgam Ivalo: 200 km Karigasniemi Ivalo: 140 km Utsjoki Rovaniemi: 460 km Nuorgam Rovaniemi: 500 km Karigasniemi Rovaniemi: 460 km Kuvio 3. Utsjoen kunta Suomen ja Norjan rajalla, Tenojokilaaksossa. Välimatkat ovat Utsjoelta erittäin pitkät Lapin läänin keskuspaikkaan Rovaniemelle. Utsjoen ja Inarin kunta tekevät yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimessa. Välimatkaa Ivaloonkin kertyy Nuorgamista lähes saman verran kuin Rovaniemeltä Ouluun. Tällaiset etäisyydet ovat melkoinen haaste Utsjoella asuville käyttää samanveroisesti ja tasapuolisesti erilaisia lakisääteisiä palveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita.

10 10 4 UTSJOEN KUNTA JA KUNNAN PALVELUT Itsenäiseksi kunnaksi Utsjoki muodostettiin vuonna Kalastus, poronhoito ja karjatalous sekä metsästys ja marjastus turvasivat elannon silloisille utsjokelaisille. Utsjoella asui 1361 asukasta vuoden 2006 lopussa. Utsjoella asuu noin 800 saamelaista, joten kunta on saamelaisenemmistöinen kunta Suomessa. Utsjoen kuntakeskuksessa asuu noin 650, Nuorgamissa 200 ja Karigasniemellä 450 kuntalaista. (Tilastokeskus 2006, Lapin liitto 2006.) Utsjoen kunnan asukkaista noin puolet puhuu saamea äidinkielenään. Saamelaiset olivat pitkään alueen ainoita asukkaita, kunnes viime vuosisadan loppupuolella alkoi voimakas suomalaistuminen. Utsjoen kunta on Euroopan yhteisön pohjoisin kunta. Kunnassa on vahva saamelainen identiteetti ja saamelaisen alkuperäiskansan omaa kieltä, saamea, käytetään myös kunnan toisena virkakielenä. Saamelaisuus merkitsee Utsjoen kunnassa vahvaa alkuperäiselinkeinojen asemaa. Kunnassa poro- ja muilla luontaiselinkeinoilla, joiden kehittämistä kunta osaltaan pyrkii edistämään, on erityisen vahva elinkeinollinen ja kulttuurinen merkitys. Kunta tunnustaa saamelaisten elinkeinojen sekä saamen kielen ja kulttuurin merkityksen ja edistää ja tukea niitä toiminnassaan. Kunta kuuluu Pohjois-Lapin valtakunnalliseen Seutu-lainsäädännön kokeilualueeseen ja alueyhteistyön kuntayhtymään, seutukuntaan (Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnat), jonka väestöpohja on yli asukasta. Seutukokeilussa selvitetään seudullisen yhteistyön edellytyksiä ja esteitä seudun kolmen kunnan kesken. Ylikunnallinen yhteistyö liittyy laajemminkin kansalliseen linjaukseen, jossa alueiden taloutta, resursseja ja toimintaa ohjataan kuntaa suurempien yksiköiden kautta. Lisäksi Utsjoen kunta on mukana myös Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymässä. Vuoden 2005 aikana seutukunnan kunnissa on otettu käyttöön yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon ja sosiaalitoimen atk-ohjelmat. Seuraavaksi on selvittää terveydenhuollon ja teknisen toimen yhteistyömahdollisuudet. Seutukunnan tulee tehdä valtioneuvoston kehotuksesta ehdotus kunta- ja palvelurakenteen toteuttamistavasta Pohjois-Lapin seutukunnan alueella alkuvuodesta (Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen arviointia 2002, Taloussuunnitelma 2005, 2006, 2007.) Työvoiman määrä on vähentynyt vuosina ja pysynyt sen jälkeen lähes samana vuoteen 2002 saakka. Vuoden 2003 ennusteen mukaan työvoima vähenee samoin kuin työllisten määrä. Myös huoltosuhde ennusteen mukaan hieman heikkenee. Huoltosuhde ilmoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolisten suhteen työllisiin. Työttömyyden vuosittainen kausivaihtelu on suurta. Tämä johtuu poroelinkeinon-harjoittajien suhteellisen suuresta osuudesta työvoimasta. Työttömyyden yleinen suuntaus näyttää olevan kasvamaan päin, koska kuntaan muuttaville ei ole tarjolla työpaikkoja ja erityisesti julkisella sektorilla poislähteneen työntekijän tilalle ei palkata uutta työntekijää. Utsjoen työpaikoista on alkutuotannossa enää joka kymmenes, kun taas yksityisten tai julkisten palveluiden piirissä on kolme työpaikkaa neljästä. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Utsjoen kunnan työpaikat (Tilastokeskus 2003, Lapin liitto 2007) Työpaikat Työpaikat yhteensä Työssäkäynti oman alueen ulkopuolella

11 11 Kuviosta 4 voidaan havaita, että kunnan työpaikoista 47% (n=223) sijoittuu julkisten palvelujen toimialalle. Toimiala koostuu julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sekä muista yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista palveluista. Lisäksi Utsjoen kunnassa asuu useita raja-alueella työskentelevää sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaista. Kunnan veroprosentti oli 19,50 vuonna 2006 ja sitä nostettiin 20,50:een vuodelle Tästä huolimatta kunnan taloudellinen tilanne on ollut kriittinen useamman vuoden ajan, mikä on haaste kunnan palvelutuotannon ylläpitämiselle ja resurssoinnille. (Taloussuunnitelma 2005, 2006, 2007.) UTSJOEN TYÖPAIKAT 2003 TUNTE- MATON TOIMIALA 4 % ALKU- TUOTANTO 10 % JALOSTUS 8 % JULKISET PALVELUT 47 % YKSITYISET PALVELUT 31 % Julkiset palvelut, työpaikat yht. 223 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, työpaikat 60 Koulutus, työpaikat 52 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, työpaikat 73 Muut yht.kunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, työpaikat 38 Kuvio 4. Utsjoen työpaikkojen jakaantuminen toimialojen välillä.

12 12 Utsjoen kunnassa tuotetaan erilaiset palvelut sosiaali- ja terveys-, sivistys-, teknisen ja elinkeinotoimen avulla. Kunnan sivistystoimi huolehtii siitä, että perus- ja lukioopetuksella taataan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja korkeatasoiseen opetukseen. Tavoitteena on säilyttää kouluverkosto kunnan kolmessa eri kylässä. Teknisen toimen pääalueita ovat puolestaan kaavoitus, palotoimi, vesi- ja viemärilaitos sekä jätehuolto. Elinkeinotoimen painopisteenä elinkeinopolitiikassa ovat toimet, jotka perustuvat paikalliseen erityisosaamiseen, alueen luonnonvaroihin, saamelaiskulttuuriin ja raja-alueen mahdollisuuksiin. Raja-alueen vahvuuksiin perustuvaa yrittäjyyttä tuetaan tarjoamalla alaan liittyviä asiantuntijapalveluja. Kunta tukee toimenpiteitä, joilla hyödynnetään Norjaan suuntautuvaa matkailua. Kuntaan on laadittu elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma, jossa selvitetään kunnan rooli mahdollisesti perustettavassa seutukunnallisessa elinkeinoyhtiössä.utsjoen kunnan nettisivustolle pääsee osoitteesta: Kunnan perusturvalautakunta ja sen alainen sosiaali- ja terveystoimi huolehtivat sille laissa määritellyistä tehtävistä järjestämällä sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu kahdeksasta tulosalueesta: sosiaalitoimi, avopalvelu, päivähoito, terveydenhoito, vuodeosasto, sairaanhoito, hammashuolto ja ympäristöterveydenhuolto. Virkoja on täytettynä kokonaan tai osa-aikaisesti 43. Palvelujen kehittämistarpeita ovat vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien, päihde- ja moniongelmaisten sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Perusturvalautakunta laatii suunnitelman vanhenevan väestön elinolojen ja hoidon turvaamiseksi vuoteen 2015 saakka. (Toimintakertomus 2004, Budjettisuunnitelma 2006, Taloussuunnitelma 2006, 2007.) Utsjoella sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötalouden menoista oli huomattavasti Lapin kuntien keskiarvon alapuolella. Lapin kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot olivat keskimäärin 59 % kuntien nettomenoista asukasta kohden. Puolestaan vastaava luku on ollut Utsjoella 50%. (Tilastokeskus 2005, Toimintakertomus 2004, 2006.) Suomessa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta vastaavat kunnat, valtio ja asiakkaat maksamalla palvelumaksuja. Osa tuloista koostuu projekti- ja erillisrahoituksista. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen (sisältää päivähoidon, ero Norjaan) palveluihin varattiin 4.30 M ja nettomenot olivat 3.54 M vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan. Samansuuntainen meno- ja tulokehitys on ollut vuonna 2006 ottaen huomioon kustannustason nousun. Utsjoen kunnan palveluita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Saamelaiskäräjien, Pohjois-Lapin seutukunnan, järjestöjen, seurakunnan, Norjan sosiaali- ja terveyshuollon palveluita tuottavien organisaatioiden ja alan muiden toimijoiden kanssa. Erillisrahoituksilla ja kehittämishankkeilla laajennetaan palveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan palveluiden laatua.

13 13 5 NORJAN TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT Norjan terveysministeriön hallinnollinen organisaatio on kuvattu liitteessä 2. Ministeriön alaisena toimii kuusi osastoa, mm. kansanterveysosasto, terveyspalvelujen osasto ja sairaalatoiminnan osasto. Helse- og omsorgsdepartementet (HOD) vastaa mm. terveyspoltiikasta, kansanterveydestä ja terveyspalveluista. Terveyspalvelujen (Health Services) osasto mm. vastaa kunnallisesta ja erikoissairaanhoidon hoitopalveluista. (Liite 3.) Norjalaisten terveyspalvelujen tuottamista kuvataan potilaan näkökulmasta kuviossa 5 (liitteet 3 ja 4). Norjassa terveydenhuollon peruspalvelut tuotetaan myös kunnissa. Valtiolliset yritykset, Helse Nord ja Helse Finnmark, tuottavat ja kustantavat erikoissairaanhoidon ja sairaankuljetuksen Pohjois-Norjassa, Finnmarkin alueella. (Liitteet 5 ja 6.) Erikoissairaanhoidon kustannuksista vastaaminen siten poikkeaa Suomen toimintatavasta. Päivähoitopalvelut tuotetaan koulutussektorilla, kun Suomessa useissa kunnissa, kuten Utsjoella palvelut tuotetaan kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Norjassa monista sosiaaliturvaan liittyvistä asioista vastaa Arbeids- og inkluderingsdepartementet (AID), mm. sairausvakuutuksesta, Trygdeetat, mitä Suomessa vastaa KELA. Norjassa tätä toimintaa on uudistettu ja siellä on aloittanut uusi organisaatio, NAV, toimintansa vuonna (Liite 7.) ERIKOIS- SAIRAANHOIDON PALVELUT PERUSTERVEYS- PALVELUT Kuvio 5. Norjalaisten terveyspalvelujen perusrakenne / Grunnstrukturen i helsetjenesten.

14 14 6 KARASJOEN JA TANAN KUNTIEN PALVELUT Karasjoen kunnassa johdetaan kuntalaisten terveys- ja sosiaalisektorin, koulutussektorin sekä suunnittelu- ja kehityssektorin palveluja oheisen kuvion 6. mukaisesti. Kunnan palvelujen tuottamista ohjataan myös kunnallispoliittisen järjestelmän avulla. Karasjoen kunnan terveys- ja sosiaalipalvelut jakaantuvat neljään terveys-, avustus-, avo- ja laitospalveluihin, joita kuvataan tarkemmin hankkeessa tehdyssä erillisliitteessä. Koulutussektori tuottaa myös päivähoitopalveluja ja lisäksi yksi yksityinen päiväkoti tarjoaa saamenkielisiä päivähoitopalveluja. KARASJOEN KUNNAN ORGANISAATIOKUVIO KUNNANJOHTAJA Terveys- ja sosiaalisektori Suunnittelu- ja kehityssektori Avustuspalvelut Avopalvelut Laitoshoidon palvelut Lastenkoulu Nuorisokoulu Kulttuurikoulu Koulutussektori Terveyspalvelut Pedagogispsykologinen neuvonta Päivähoito Kulttuuri- ja elinkeino FDV tekninen osasto Kunnallistekniikka Palolaitos Kuvio 6. Karasjoen kunnan toiminnan organisointimalli. Tämän hankkeen aikana on tutustuttu Karasjoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin tekemällä vierailumatkoja Utsjoelta. Lisäksi Karasjoen kunnassa on tehty erinomaiset nettisivut, joita voidaan lukea sekä norjaksi että saameksi. Sivujen avulla kannattaa tutustua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä auttaa ymmärtämään, miten kunta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveujaan. Näille sivuille pääsee seuraavan nettiosoitteen avulla:

15 15 Tanan kunnassa johdetaan terveys-, sosiaali- ja päivähoitopalveluja seuraavan organisaatiokuvion 7 mukaisesti. Tanan kunnan terveys- ja sosiaalipalveluja kuvataan myös tarkemmin erillisliitteessä, joka hankkeessa on käännetty myös suomeksi. Hankkeen aikana on tutustuttu myös Tanan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tekemällä tutustumismatkoja Utsjoelta. Tanan kunnan terveys- ja sosiaalipalveluja kuvaavat nettisivut on luettavissa norjaksi. Sivuille pääsee osoitteesta: Tanan kunnan päivähoitopalvelut tuotetaan koulutoimessa, mikä eroaa Utsjoen kunnan hallintomallista. = Kunnanjohtaja TERVEYS-, SOSIAALI- JA HOIVAPALVELUT KOULUTOIMI PÄIVÄHOITOPALVELUT Kuvio 7. Tanan kunnan toimintojen organisointimalli. Karasjoella ja Tanassa on myös tarjolla saamenkielisiä erikoissairaanhoidon palveluja, joita johdetaan Helse Finnmarkin toimesta (liite 6.) Lapin läänissä Helse Finnmarkia vastaavana organisaationa toimii Lapin sairaanhoitopiiri, joka tuottaa esimerkiksi Utsjoen kunnan tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja.

16 16 7 UTSJOEN, KARASJOEN JA TANAN HANKEYHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 7.1 YHTEISTYÖ HANKKEEN KÄYNNISTYESSÄ Hankkeen käynnistyessä Utsjoen kunnalla oli olemassa raja-alueen kuntien kanssa yksittäisiä palvelusopimuksia, joita oli solmittu vuodesta 1998 lähtien. Palvelusopimukset: 1. Venekentän päiväkodin hyväksyminen yksityisen hoidon toteuttajaksi Tämän päiväkodin toiminnat siirrettiin Tana Bruhun hankkeen aikana. 2. Utsjoen kunnan saamenkielisen päivähoidon ostopalvelumyynti norjalaisille kunnille Tämän sopimuksen avulla edettiin uuteen sopimukseen Tanan kunnan sivistystoimen kanssa. 3. Karasjoen lapsi- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan (BUP/SANKS) palvelut Tästä sopimuksesta neuvoteltiin uudelleen Helse Finnmarkin ja Lapin sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen teon yhteydessä. 4. Karasjoen, Porsangerin, Tenon, Uuniemen ja Utsjoen kuntien sekä Karasjoen Saamelaisten hätä- ja insestikeskuksen välinen sopimus Sopimus on edelleen voimassa. Utsjoen kunta ostaa palveluja saamallaan saamelaisrahalla. 5. Utsjoen kunnassa pääperiaatteena on, että kunnan omat potilaat lähetetään Lapin läänin erikoissairaanhoitoa tuottaviin organisaatioihin, mm. Lapin keskussairaalaan ja Muurolan sairaalaan. Pääperiaatetta noudatetaan edelleen. 6. Yhteistyötä oli tehty Karasjoen erikoislääkärikeskuksen kanssa. Tänne Utsjoen kunnan lääkäri on voinut lähettää potilaitaan esimerkiksi kardiologisiin, gastroenterologisiin, korva-, nenä- ja kurkkutautien tutkimuksiin poliklinikkakäyneille. Muutamia lähetteitä on tehty vuosittain. Hankkeen alkaessa todettiin, että tarvitaan yhteistyösopimus, joka saatiin aikaan erikoissairaanhoidon sopimuksen myötä.

17 HANKKEEN AIKANA MUITA ESILLE TULLEITA YHTEISTYÖALUEITA Tenojokilaaksossa suvut asuvat molemmin puolin jokea. Saamenkieliset palvelut ovat olleet jatkuvana kehittämiskohteena. Karasjoen ja Utsjoen kuntien välillä on olemassa yhteistyötä, joskin sopimuksia ei ole varsinaisesti ollut, mutta yhteistyötä oli tehty seuraavissa asioissa. Urheilu- ja kulttuuripalveluja Utsjoen asukkaat ovat käyttäneet Karasjoella. Kirjastoauton palvelu toimii (sopimus) Karasjoen ja Utsjoen kuntien välillä. Palveluista on ilmestynyt esite, jota on jaettu kotitalouksiin Palolaitosyhteistyö toimii. Lääkäri- ja terveydenhoitajapalveluja on käytetty ja käytetään edelleen, joskaan niitä ei ole formalisoitu. Karasjoen ja Tanan kunnat ovat tarjonneet päivystysajan lääkäripalveluja Utsjoen kuntalaisille keväällä 2006 ja käytänne on jatkunut pienimuotoisena. Terveydenhoitajien vastaanotoille on tehty käyntejä rajan yli puolin ja toisin vuosien aikana. Ammattilaisten välillä ollut koulutusta vuosien aikana. Suomessa peruskoulun matematiikan opetusta arvostetaan ja halutaan Karasjoella oppia suomalaisesta pedagogiikasta. Yhteistyösopimuksia halutaan tehdä./ Karasjoen ja Karigasniemen rajalla sijaitsevan koulun tilojen käyttömahdollisuudet tulisi selvittää esimerkiksi omaisten tapaamiset. Sirman ja Utsjoen kouluyhteistyö toimii aktiivisesti. Sirmasta myös on käyty uimassa Utsjoen kunnan uimahallilla. Yhteistyötä halutaan tiivistää ja kehittää edelleen.

18 KARTOITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTÖSTÄ RAJA- ALUEELLA Utsjoen kunnan ja norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinaatiohankeen alkupuolella, helmikuussa 2006 tehtiin kartoitus, miten sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään Tenojokilaaksossa Suomen ja Norjan raja-alueella. Tulokset on tiivistetty taulukkoon 2. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Tenojokilaaksossa vuonna PALVELUT JA RAHOITUS- KYSYMYKSET NEUVOLAPALVELUT JA SYNNYTYKSET Rahoitus: miten korvataan valtioiden rajalla neuvoloiden ja synnytyslaitoksen käyttökustannukset? 1. maksaako asiakas ja miten korvaukset? Asiakas ei kykene maksamaan omavastuuttaan enempää, joskus ei sitäkään (työtön tms.) 2. miten Kela ja/tai Norjan Trygdeetaten voisivat olla mukana maksuissa? KÄYTTÖTARVE RAJA-ALUEELLA Yksittäisiä äitiys- ja lastenneuvolakäyntejä Utsjoen, Karasjoen ja Tanan kuntien välillä 1-2 synnytystä vuodessa Kirkkoniemessä *Työssäkäynti Norjassa, halutaan käyttää molemmin puolin rajaa neuvolapalveluja. *Suosittu yhden maan mallin mukaista neuvolapalvelujen käyttöä *Esiintyy myös molempien maiden neuvolapalvelujen käyttöä samanaikaisesti, esim. äitiysneuvolat *Suomessa saadaan äitiyspakkaus *Suomen ja Norjan välillä jonkin verran eroja neuvolasysteemeissä, esim. rokotukset, tutkimukset AKUUTTI HOITO Äkilliseen sairauteen liittyvät päivystysajan käynnit *akuutit hoitokorvaukset Pohjoismaisen sopimuksen mukaan Rahoitus: Tilatut, suunnitellut hoitopalvelut; asiakkaat eivät kykene itse maksamaan täyttä korvausta, mikäli palveluja olisi tarjolla. Miten Kela ja Norjan Trygdeetaten voisivat tulla korvauksiin mukaan? Vuosittain 1-5 norjalaisten käyntiä Utsjoen terveyskeskuksessa poliklinikalla (klo 8-16) Vuodessa 1-5 käyntiä vuodeosastolla (Utsjoella sairaanhoitajapäivystys arkena klo16-08 ja viikonloppuina, muuten lääkäripäivystys Ivalossa) Samansuuntaisia käyntikerrat Karasjoella ja Tanassa *Utsjoella halukkuutta käydä Karasjoella ja Tanassa päivystävän lääkärin vastaanotolla *molemmin puolin rajaa kiinnostusta saada suunniteltuja hoitopalveluja, esim. lääkäripalveluja, vuodeosastohoitoja, ikäihmisten hoito-, asumis-, virike- ja kuntoutuspalveluja Rajan molemmin puolin asutaan, käydään työssä, omistetaan ja toimitaan yrittäjinä: Rajatyöntekijät haluaisivat saada hoito- ja hoivapalveluja, mukaan lukien päivähoito molemmin puolin rajaa, jotta olisi helpompi käydä työssä niin Suomen kuin Norjan puolella. SAIRAANKULJETUS

19 19 Rahoitus: Suomessa kunnat korvaavat. Norjassa valtio korvaa, koska sairaankuljetus on erikoissairaanhoidon alaista toimintaa. Sopimukset Suomi/Norja? Tarvetta potilaiden siirtoihin ja kuljetuksiin raja-alueella. Hälytysnumerot erilaisia Suomessa ja Norjassa. Tenojokilaaksossa myös puhelinoperaattorit vaihtuvat liikuttaessa jokilaaksossa, mikä voi aiheuttaa ongelmia hätätilanteissa soitettaessa esim. Suomen 112-hätänumeroon, puhelu voikin siirtyä Norjan poliisin hätänumeroon. ERIKOISSAIRAAN- HOITO Rahoitus: Kela korvannut matkat Asiakas maksanut omavastuun ja Kunta maksanut omavastuun ylittävän osuuden sosiaali- ja terveystoimen budjetista. Mikä olisi Kelan ja Norjan Trygdeetaten rooli jatkossa mm. erikoissairaanhoidon palvelujen korvauksissa? ITSE MAKSAVAT ASIAKKAT Rahoitus: mikä olisi Kelan ja Norjan vastaavan tahon roolit myös näissä? Karasjoen erikoislääkärikeskus tarjoaa saamenkielisiä palveluja. Muutamia lähetteitä tehty vuosittain Utsjoen puolelta mm. kardiologisiin tutkimuksiin. Karajoen lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka (BUP /SANKS) tarjonnut saamenkielisiä palvelujaan viimeksi vuonna 2004 sekä Utsjoen että Enontekiön kunnan asiakkaille. Saamenkielisten mielenterveys- ja psykiatristen palvelujen tarvetta olemassa (lapset/nuore/aikuiset). Tutustumismatka tehty Karsjoen BUP:iin, mukana mm. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö, terveydenhoitaja, raja-alueyhteistyökoordinaattori, konsultoiva lasten ja nuorten psykiatri. Nykyään Karsjoen BUP on Helse Finnmarkin alainen erikoissairaanhoitoyksikkö. Sieltä esitettiin: tulee tehdä erikoissairaanhoidon organisaatioiden (Helse Finnmarkin ja/tai Helse Nordin ja Lapin sairaanhoitopiirin) välille sopimukset tuottaa saamenkieliset psykiatriset palvelut myös Suomen puolen saamenkielisille ja/tai saamenkulttuurin taustan omaaville asiakkaille. Tiedotettu Finnmarkin Fylkesmannen rajakoordinaattorille Aino Snellmanille asiasta ja hän aikoo ryhtyä selvittelemään asiaa Helse Nordin taholta, miten tulisi asiassa edetä. Yksityistä palvelujen käyttöä ja tarjontaa: *Utsjoella yksityisiä hierontapalveluja tarjottu muutamille norjalaisille asiakkaille viikoittain vuonna 2005 *Ivalossa yksityinen fysioterapialaitos tarjonnut myös muutamalle norjalaisasiakkaalle vuosittain palvelujaan, mutta heille ei ole tullut lähete-asiakkaita; kiinnostusta laajentaa palvelutoimintaa Karigasniemeenkin *Utsjoella (Karigasniemi) yksityisiä hammaslääkäripalveluja tarjottu suomalaisille ja norjalaisille 2 viikkoa/kuukaudessa vuonna 2005 *Norjalaiset kysyvät myös Utsjoen kunnan hammashoitolan palveluita, muutamia akuuttipotilaita kyetty palvelemaan (ei resursseja laajentaa palvelutuotantoa) *Utsjoella yksityinen hammaslaboratorio tarjoaa suomalaisille ja norjalaisille (1päivä kuukaudessa) erikoishammasteknikon palveluja, joitakin norjalaisia käyttää aika ajoin palveluja

20 20 APTEEKKIPALVELUT *Reseptiasiakkaat Ivalossa lähin apteekki, mikä palvelee Utsjoen reseptiasiakkaita Norjalaisia reseptiasiakkaita oli 17 asiakasta Ivalon apteekissa vuonna Utsjoella 3 lääkekaappia (Karigasniemi, Utsjoen kuntakeskus, Nuorgam), joita myös norjalaiset käyttävät PALVELUJEN KÄYTTÖ Kiinnostusta olisi käyttää palveluja, mutta esteitä nousee palvelujen kustannusten korvaukset (matkat, lähetepotilaat) vakuutusjärjestelmien mahdollisuudet korvata pohjoismaisten asiakkaiden erityyppisten hoito- ja hoivapalvelujen käytöt (Suomi/Norja) toimintatapojen erilaisuudet, edellyttää toimintatapojen yhtenäistämistä asiakkaiden ja ammattilaisten kielitaitoeroavuudet (suomi/saame/norja) 7.4 YHTEISTYÖN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA SOSIAALI-, TERVEYS- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA Raja-alueyhteistyössä havaittiin seuraavia yhteistyömahdollisuuksia mm. Utsjoen, Karasjoen ja Tanan kuntien välillä hankkeessa vuosina : Lasten palvelut (saamenkielinen ja myös suomenkielinen päivähoito, terveydenhoitotyö ja lastensuojelu). Terveyspalvelut (lääkäripäivystys, sairaankuljetus). Ikäihmisten palvelut (vuodeosastohoito, kotisairaanhoito, dementikkojen virike- ja asumispalvelut). Kuntoutus (vammaisten kuntoutus, päihdekuntoutus, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntoutuspalvelut, pitkäaikaistyöttömien työkokeilut). Ammattilaisten vaihto ja oppiminen.

21 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VUOSIEN SELVITYKSISTÄ Hankkeen kuluessa oli löydettävissä monipuoliset yhteistyömahdollisuudet Tenojokilaaksossa esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa. Hankkeen edetessä on selvitelty, millaisia mahdollisuuksia on ollut luotavissa Suomen ja Norjan rajalle sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluille yhteistoiminnalliset edellytykset, erityisesti saamenkieliset palveluille. Tätä sama koskee myös Suomen ja Ruotsin raja-aluetta saamelaisalueella. Hankkeen aikana tuli selväksi, että yksittäisistä kuntien välisistä sopimuksista tulee päästä yhtenäiseen yli rajat ylittävään käytänteeseen kunnallisissa ja valtiollisissa palveluiden tuottamisessa, vakuutuksissa ja taloudelisissa korvauksissa. Lisäksi tällä hetkellä niukalle yksityiselle palvelutarjonnalle voisi löytyä toimintamahdollisuuksia esimerkiksi Tenojokilaaksossa. Ruohonjuuritasolla esille tulleita sosiaali- ja terveyspalveluesimerkkejä voidaan kirjata. Niitä kysymyksiä, joita on tullut esille, ei voida yksittäisissä kunnissa pelkästään ratkoa. Esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusjärjestelmät ovat tekijöitä tässä laaja-alaisessa yhteistyössä, mikä samalla koskettaa raja-alueasumista, työssäkäyntiä ja palvelujen tuottamista ja käyttöä. Yhteistyötä tulee tiivistää edelleen esimerkiksi seuraavien organisaatioden välillä sekä Suomessa että Norjassa: sosiaali- ja terveysministeriöt, Suomen Kela ja Norjan Trygdeetaten / NAV, Suomen kuntaliitto, raja-alueen kunnat pohjoiset sairaanhoitopiirit, lääninhallitukset, pelastustoimi ja hälytyskeskukset (Lapin hälytyskeskus, Norjan Bodö ja AMK:t) ja eri järjestöt.

22 22 8 RAJA-ALUEYHTEISTYÖN ETENEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSHANKKEESSA 8.1 RAJA-ALUEHANKKEEN KUVAUS Ohjausryhmä, henkilöstö ja asiantuntijat Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat toimineet aktiivisesti tukien hankkeen etenemistä. Ohjausryhmässä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Utsjoen kunta, perusturvalautakunta, varapuheenjohtaja Kujala Pertti, ohjausryhmän varapuheenjohtaja (vara Hekkanen Raimo) Utsjoen kunta, perusturvalautakunta, jäsen Niittyvuopio Maarit K. (vara Guttorm Raimo Esa) Utsjoen kunta, sosiaali- ja terveystoimi, sosiaali- ja terveyspäällikkö Salminen Päivi ja vs. Länsman Eriksen Jaana ohjausryhmän puheenjohtajat Utsjoen kunta, terveystoimi, osastonhoitaja /sairaanhoidon tulosalueen vastaava Kolehmainen Kaarina (vara vastaava hammaslääkäri Konttinen-Niemelä Pirjo) Utsjoen kunta, sosiaali- ja terveystoimi, raja-alueyhteistyökoordinaattori Seppänen Raija, ohjausryhmän sihteeri Inarin kunta, sosiaali- ja terveysosasto, osastopäällikkö Maukola-Juuso Sirpa (vara Saarela Pirkko) Karasjoen kunta, sosiaali- ja terveysjohtaja Persen Svein Ole Tanan kunta, lääkäri Snellman Aino SámiSoster ry, Suomi, puheenjohtaja Guttorm Veikko (vara Guttorm Sari) Saamelaiskäräjät, Suomi, sosiaali- ja terveyssihteeri Ruotsala Pia (vara Guttorm Helena) Saamelaiskäräjät, Norja, tiedote Hankkeen seuranta on toteutunut Suomen valtion hallinnon taholta seuraavasti: Harpela Risto, Lapin lääninhallitus (hankkeen etenemisen ja rahoituksen seuranta) Palmunen Martta, sosiaali- ja terveysministeriö (hankkeen etenemisen ja rahoituksen seuranta) Anne-Marie Välikangas, sisäasiainministeriö (tulosten seuranta) Lisäksi hallinnollista yhteistyötä on tehty Norjan Kommunal- og regionaldepartementen (KD) Tor-Egil Lindebergin kanssa.

23 23 Hankkeen henkilöstö ja asiantuntijapalvelut Raja-alueyhteistyökoordinaattori palkattiin hankkeeseen Hän on ollut ainut hankkeeseen palkattu pää- ja sivutoiminen henkilö. Koordinaattori työskenteli päätoimisesti ajalla Tämän jälkeen hän työllistyi yliopettajaksi Rovaniemen ammattikorkeakouluun. Perusturvalautakunta päätti ostaa koordinaattorin palvelut (400 tuntia) ajalla elokuu 2006 kesäkuu 2007 Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Palvelun ostoa jatkettiin (300 tuntia) ajalla 8-10/2007. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen koko henkillöstö on ollut mukana rajaalueyhteistyön edistämisessä. Hankkeessa on tehty yhteistyömatkoja ja tutustuttu puolin ja toisin Karasjoen, Tanan ja Utsjoen kuntien sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Tavoitteena on ollut ruohonjuuritason ammattihenkilöiden välisen yhteistyön käynnistäminen Tenojokilaaksossa mm. lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja perushoitajat sekä sosiaalialan ammattilaisten yhteistyöryhmien perustaminen. Asiaa on edistetty laatimalla nimi-, sähköposti- ja puhelinlistoja, joita on jaettu ammattiryhmien edustajille. Hanketta on hallinnoitu Utsjoen kunnassa. Hallinnointiin ovat osallistuneet kirjanpitäjä Kirsti Guttorm, palkanlaskija Riitta Aikio ja sosiaali- ja terveytoimen kanslisti Raija Lehmonen. Lisäksi Utsjoen lakiasiantuntijan palveluja on käytetty sopimusten laadinnassa. Hankkeen asiakirjojen kääntäminen ja yhteistyöpalaverien toteuttaminen kolmella hankkeen kielellä, suomi, saame ja norja, osoittautui henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja vaativaksi. Tulkkaus eri kielille edellyttää henkilötyövoimaa ja sen löytäminen ei ole helppoa. Utsjoella toimiva Suomen Saamelaiskäräjien kielenkääntötoimisto on tarjonnut saamenkielen kääntöpalveluja hankkeelle. Hankkeessa on onnistuttu käyttämään saamen- ja norjankielisiä käännös- ja tulkkipalveluja, joita ovat tuottaneet: Tulkit: Esko Aikio (4 kertaa) ja Kerttu Vuolab (yhden kerran), Utsjoki Hankkeen ohjausryhmän kokousten esityslistojen ja muistioiden sekä raporttien saamentaminen: Kirsti Guttorm, Saamelaiskäräjät Hankkeen norjankieliset asiakirjakäännökset ja norjankielen opetus: Outi Kujala, ja Norja-asiamies, Utsjoki. Lisäksi tulkki- ja käännöspalveluita on voitu käyttää mm. Kautokeinosta, Karasjoelta, Tanasta ja Fylkesmanne i Finnmarkista.

24 Toiminta ja yhteistyö Rajakoordinaattoreiden raja-alueyhteistyöpalaverit Muonio, Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät , hanketta esitteli Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö, yhteistyö- ja tutustumismatka Lapin alueen toimijoihin Sisäasiainministeriöön matka, Suomen ja Norjan välinen raja-alue-yhteistyöpalaveri, Helsinki Suomen Saamelaiskäräjät syksy 2005, rajakoordinaattorin vierailu Inariin, sovittiin yhteistyöstä ja Saamelaiskäräjät nimesivät ohjausryhmään edustajansa SamiSoster ry syksyllä 2005 sovittiin yhteistyöstä, ohjausryhmään edustaja Inarin kunta syksyllä 2005 sovittiin yheistyöstä, ohjausryhmään edustaja Karasjoen kunta syksyllä 2005, yhteistyöstä sovittu, ohjausryhmään edustaja Tanan kunta syksyllä 2005, yhteistyöstä sovittu, ohjausryhmään edustaja Kelan Lapin vakuutuspiirin vierailu Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimessa Kelan Ivalon toimistossa yhteistyöpalaveri , esille raja-alueen sosiaaliturva-asiat Kirje Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikölle ja perusturvalautakunnan puheenjohtajalle kysymyksistä, joita tulee ottaa huomioon raja-alueella ministeri Hyssälän tapaamisessa Inarissa. Raja-alueen sosiaali- ja terveystoimen kokoukset ja yhteistyövierailut Kautokeino yhteistyöpalaveri Enontekiön ja Kautokeinon kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön välillä, mukana rajakoordinaattorit Raija Seppänen, Aino Snellman ja suomi-asiamies Maaren Palismaa. Enontekiö, Hetta , sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Kautokeinon kunnan ja Muonio-Enontekiö kuntayhtymän edustajien kanssa, yhteistyössä suomi-asiamies Maaren Palismaa, rajakoordinaattorit Aino Snellman ja Raija Seppänen Karasjoki , yhteistyöpalveri ja tutustuminen KAPRO Oy:n toimintaan ja Karasjoen kunnan terveystoimen palveluihin Asumispalvelusäätiö ASPA Elämässä mukana -hankkeen Janne Nikkisen kanssa Tanan kunnan sosiaali- ja terveystoimeen tehty rajakoordinaattorivierailu yhteistyössä Norjan Finnmarkin fylkesmannen rajakoordinaattori Aino Snellmanin kanssa Karasjoki, yhteistyöpalaveri Utsjoen ja Karasjoen kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön välillä Utsjoen kunnan terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnan (9) yhteistyötutusmismatka Tanan vuodeosastolle Utsjoen kunnan järjestämä yhteistyöpalaveri , mukana Sisäasianministeriön ylitarkastaja Cay Sevo n ja maaherra Hannele Pokka. Alustava hankeraportti toimitettu. Lapinläänin ja Finnmarkin maaherrojen tapaaminen siirtyi sovitusta ajankohdasta kesäkuulta elo-syyskuulle Tapaaminen toteutui ja sovittiin raja-alueen mallisopimustyöryhmän toimeenpanosta. Karasjoki, Norjan saamenkielisten / saamenkulttuuritaustaisten lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikkavierailu (BUP) , mukana sosiaali- ja terveyspäällikkö, terveydenhoitaja ja terveydenhoitajaopiskelija, konsultoiva psykiatri, koordinaattori, selvitettiin senhetkistä sopimustilannetta. Aiottiin jatkaa neuvonpitoa. Utsjoen ja Tanan kunta: yhteistyöpalaverit ja saamenkielisten päivähoidon palvelujen tarjonnasta tanalaisille lapsille, Tanan kunnan päivähoidon

25 25 vastuujohtaja, Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö, päivähoidon ohjaaja ja raja-alueyhteistyökoordinaattori valmistelleet asiaa, joka on edelleen valmistelussa. Tulos: yhteistyösopimus allekirjoitettiin KELA:n Lapin vakuutuspiirin edustajien yhteistyökäynti, jossa mukana olivat Raija Vihriälä, Outi Törmänen. Lisäpalaveri Ivalossa KELA:n edustajien lisäkäynti Utsjoella KELA:aan toimitettu selvitys raja-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä hankkeen ohjausryhmän edustajan Veikko Guttormin välityksellä. Sovittu KELAN koulutus- ja tiedotuspäivä kansainvälisistä sosiaaliturvakysymyksistä toteutettiin myös tämän hankkeen tuella ke Utsjoella. Kouluttajina toimivat Lapin vakuutuspiirin johtaja Raija Vihriälä, Oulun yksikön lakimies Heli Kajava, lakimies Kirsti Helander ja suunnittelija Satu Metsävainio. Päivällä klo tarjottiin koulutus kunnan, työvoimahallinnon ja muiden yhteistyötahojen toimihenkilöille (osallistujia 20) ja lisäksi Utsjoen kuntalaisille illalla myös tiedotustilaisuus. Tilaisuudet tulkattiin saameksi. Koulutus koettiin tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Jatkossa toivottiin lisäkoulutusta mm. eläkeasioista Kelasta ja verotuksesta verohallinnon edustajilta. Utsjoen kunta, sosiaali- ja terveystoimi pyytänyt yhteistyötarjouksen päivystysajan lääkäripalveluista sekä Karasjoen että Tanan kunnista, helmikuu Tanan kunta vastannut myönteisesti maaliskuussa Karasjoen kunta on myötämielinen asialle myös. Yhteistyökokous lääkäreiden Leena Varesmaa-Korhonen, Pirjo Konttinen-Niemelä ja koordinaattoreiden Aino Snellman ja Raija Seppäsen kanssa Usjoella Sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinaattoreiden opintomatka Suomen ja Ruotsin väliselle länsirajalle sekä Norjan Karasjoelle aiheena terveyspalvelut: Tornio/Haaparanta - Ylitornio/Övertorneå - Suomen ja Ruotsin Pello - Kolari/Pajala - Karesuvanto/Karesuvando Enontekiön Hetta Karasjoki Helse Finnmarkin edustajien tapaaminen Karasjoella: Raija Seppänen ja Aino Snellman sekä Helse Finnmarkin ja Karasjoen erikoislääkärikeskuksen edustajat. Sovittiin: Helse Finnmarkin ja Lapin sairaanhoitopiirin edustajat tapaavat toisensa ja neuvottelevat erikoissairaanhoidon palvelujen ostosta ja myynnistä, erityisesti saamenkieliset esh-palvelut tulevat kyseeseen Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän Vuotson asukkaille (asia koskee noin Pohjois- ja Tunturi-Lapin saamenkielistä/-kulttuuritaustaista asukasta). Yksittäinen kunta ei voi lähteä tekemään sopimuksia, joten Lapin ja Finnmarkin erikoissairaanhoidon yksiköt neuvottelivat asiasta. Jatkossa: Lapin sairaanhoitopiiri ehdotti elokuuta 2006 tapaamisajankohdaksi, paikkana Rovaniemen keskussairaala, jossa myös suomalaiset ja norjalaiset lääkärit voivat tavata toisiaan. Kelan Oulun yksikön lakimies toivoi pääsevänsä mukaan kokoukseen. Yhteistyömatka Norjan lähialuekuntiin, Karasjoki, Tana ja Kirkkoniemi sekä seminaari Inarissa Asumispalvelusäätiö ASPA Elämässä mukana -hankkeen ohjausryhmän edustajien kanssa Puheenvuorossa toin esille tämän hankkeen ja yhteistyömahdollisuudet Tenojokilaaksossa. Jatkossa: STM:n edustajat tulevat Utsjoelle elokuun alussa. Hanke-esittely pyydetty Yhteistyötapaaminen Karasjoella Norjan Saamelaiskäräjät ja BUP/PUT/SANKS siirtyi syksyyn Kautokeinon yhteistyökokous ke Kokous sairaanhoitajakoulutuksen käynnistämiseksi. Yhteistyökumppanit: Rovaniemen amk (sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala), Kautokeinon korkeakoulu ja Finnmarkin korkeakoulu. Yhteistyö on laajentunut myös Luleån korkeakoulun suuntaan. Yhteistyötä on jatkettu Nordplus-

26 26 rahoitusjärjestelmän avulla. Yhteistyöneuvottelut jatkuneet Rovaniemellä. Kautokeinossa järjestettiin raja-aluehankkeiden katselmuskokous Mukana Suomesta rajakoordinaattorit Raija Seppänen, Aino Snellman ja sisäasiainministeriön edustaja. Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin yhteistyön käynnistäminen Rovaniemellä, keskussairaalalla. Aino Snellman, Raija Seppänen, Eva Salomaa, Jari Jokela, Eila Paananen. Jatketttiin Karasjoella yhteistyökokouksena. Yhteistyöneuvotteluja jatkettiin Saariselällä ; mukana myös Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö. Raja-alueyhteistyötyöryhmän perustaminen ja palaverit: , Aikataulu sovittiin työskentelylle. Rajayhteistyökokous pidettiin Polmakissa. Tuotettiin mallisopimus-ehdotus. Fylkesmanne i Finnmark: yhteistyömatka Vesisaareen Raija Seppänen ja Aino Snellman sosiaali- ja terveyspaveluiden osalta. Tanan terveyskeskusksen vuodeosaston henkilöstön vierailu Utsjoen terveyskeskukseen Yhteistyöstä sovittiin: henkilöstön vaihdosta (yhdestä kahteen viikkoa puolin ja toisin) keväälle 2007 ja vapaamuotoisesta yhteistyöstä sekä tutustumisesta. Suunnitelmia myös aikuspsykiatristen ja päihdepalvelujen yhteistyömahdollisuuksista. Utsjoen terveyskeskuksen perushoitaja ja sairaanhoitaja tutustuivat 2 päivän ajan Tanan terveysaseman vuodeosaston toimintaan. Suunnitteilla edelleen tehdä tutustumiskäyntejä sekä Tanan että Karasjoen vuodeosastoille. Lisäksi terveydenhoitajien yhteistyötapaaminen Tana Brussa; koordinaattori ja sosiaali- ja terveyspäällikkö; yhteistyötä halutaan kehittää edelleen Tenojokilaakson terveydenhoitajien välillä. Torniossa järjestettiin Suomen ja Ruotsin raja-alueseminaari Mukana koordinaattori ja Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö. Inarissa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, POSKE:n järjestämä seminaari , jolloin hanketta esiteltiin koordinaattorin toimesta. Kutsuttuna yhteistyökokoukseen Karasjoelle, missä perehdyttiin terveys- ja sosiaalipalvelumahdollisuuksiin, joita tarjotaan saamenkielisille asiakkaille. Tutustuttiin sekä Norjan Saamelaiskäräjien terveys- ja sosiaalipoliittisiin linjauksiin sekä BUP:n toimintaan. Mukana johtava kunnalääkäri Heidi Eriksen ja koordinaattori. Ensihoidon suomalaisvierailu ja yhteistyökokous Kirkkoniemeen Utsjoen kunnasta mukana olivat johtava kunnanlääkäri Heidi Eriksen ja koordinaattori Raija Seppänen. Saariselällä yhteistyökonferenssi Ohjelmasta vastasi ja konferenssin kulut kustansi Fylkesmanne i Finnmark. Aiheina mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja yleishallinto. Konferenssiin osallistuivat Utsjoen kunnasta Viljo Pesonen, Antti Katekeetta, Aulis Norberg, Päivi Salminen, Marketta Vuolab, Raija Seppänen ja Utsjoen Vanhustentaloyhdistys ry:n Väärtien voima -hankkeesta Irma Kettunen. Konferenssissa koordinaattori esitteli sekä hanketta että mallisopimuspohjaa.

27 Tiedotus, koulutus ja oppimateriaalituotanto Yleinen tiedotus Ohjausryhmässä päätettiin laatia hankkeen tiedotussivut nettiin suomen, norjan ja saamenkielisenä sivustona. Hankkeen netti-sivut ovat löydettävissä osoitteesta: hankkeen kolmella kielellä. Hanketta on esitelty nettisivustona ja power point esityksinä Hankkeen esittely tehtiin Utsjoen kunnan nettisivuille suomeksi, saameksi ja norjaksi: Hankkeen sivuilta on linkit Karasjoen ja Tanan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelusivuille. anke/ anke/sosila_ja_dearvvasvuoablvalusaid_koordinastinfidnu/ anke/sosial_og_helsetjenester_i_utsjoki_kommune_og_nromrder_i_norge/ Hankkeesta on tiedotettu edelleen Lapin lääninhallitukseen, sisäasiainministeriöön, hankkeen ohjausryhmän välityksellä ja yhteistyökokousten sekä -palaverien avulla. Utsjoen kuntalaisille on tiedotettu päivystysajan lääkäripalvelujen käytöstä Inarin, Karasjoen ja Tanan kunnissa Inarilaisessa. Tiedotustilaisuus pidettiin hankkeen tuloksista Lehtiartikkelit Lapin Kansa uutisoi Utsjoen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hankkeesta Helsingin Sanomat uutisoi raja-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä Tanan yhteistyömatkan yhteydessä Medi-Uutiset tiedotti hankkeesta helmikuussa Kuntalehti tiedotti myös hankkeesta kevät 2006 Utsjoen kyläyhdistyksen lehteen tulee tiedote hankkeesta kesäkuussa 2006 Tv- ja radio Suomen ja Norjan Sami-radiot ja Norjan Saamelaistelevisio Ođđasat uutisoinut hankkeesta syksyllä 2005 ja keväällä Yle, Sámi-radio tiedotti Kela-koulutuspäivästä ennen Yle, Sámi-radio tiedotti hankkeen tuloksista ja päättymisestä Koulutus ja oppimateriaalituotanto 1. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluista tehtiin tiivistetty erillisliite ja opas, jotka on käännetty suomenkielestä saameksi ja norjaksi. Saamenkielinen käännös on viety kunnan nettisivuille, jotka löytyvät osoitteesta: Sivuilta löytyy myös suomenkielinen palveluesittely. 2. Hankkeessa raja-alueyhteistyökoordinaattori tehnyt suomenkielisen oppaan Tanan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Tanan oppaan käännös tarkastettu Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen ja Tanan kuntien alan vastuuhenkilöiden toimesta.lisäksi Karasjoen kunnan sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluista on koottu norjankielinen ja saamenkielinen opasversio kuntien nettisivuilta keväällä 2006 ja tämä opas oli tarkoitus kääntää suomeksi hankkeen aikana. Tämä ei toteutunut.

28 28 3. Kelan koulutuspäivä totetutettiin Utsjoella raja-alueen sosiaaliturvasta sekä Utsjoen kunnan toimihenkilöille. Tiedotetteu myös Norjan lähialuekuntien edustajille ja Trygdeetatin edustajille. Yhteistyötä toivotaan Kelan Lapin vakuutuspiirin yksiköiden ja Finnmarkin alueen Trygdeetatin välille. Yhteyksien edistämistä on jatkettu mm. Kelan Ivalon toimipisteen Outi Törmäsen kanssa. 4. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen terveyskeskuksen henkilökunnalle on pidetty terveysalan norjankielen kurssi osai (10t) yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, toukokuussa Kouluttajana toimi Norja-asiamies Heli Mikkola Gården, paikkana terveyskeskus (pkl ja vuodeosasto). Kurssiin osallistui 15 työntekijää. 5. Norjaa terveyskeskuksen väelle, jatko-opintokurssi ja , yhteensä 10 tuntia. Kouluttajana tuntiopettaja Outi Kujala, Utsjoen kansalaisopisto. Osallistujia Norjaa terveyskeskuksen väelle III järjestettiin ja , yht. 10 tuntia.. Kouluttajana tuntiopettaja Outi Kujala, Utsjoen kansalaisopisto. Osallistujia kuusi. 7. Lisäksi yleinen norjan kielen jatkokurssi (20t), jonka kouluttajana toimi tuntiopettaja Outi Kujala, Utsjoen kansalaisopisto. Ajankohtina: syksy 2005 ja kevät Rajaalueyhteistyökoordinaattori ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja osallistuivat opetukseen. 8. Päivi Salminen osallistui Trinn 5-tason norjankielen kurssille Oslossa Koulutuksen toteutti Folkeuniversitet Oslo, 9. Utsjoen kansalaisopisto toteutti saamen kielen alkeiden opetuksen (36 tuntia) keväällä Kouluttajana oli Helmi Länsman. Hankkeesta osallistuivat koordinaattori ja terveyskeskuksesta terveydenhoitaja. 10. Saamea terveyskeskuksen väelle järjestettiin ja , kouluttajana opettaja Helmi Länsman yhteityössä Utsjokisuun kansalaisopiston kanssa. 11. Tietoa hankkeesta Asumispalvelusäätiö ASPA:n Elämässä mukana hankkeen ohjausryhmälle joulukuussa 2005 Utsjoella. 12. Asumispalvelusäätiö ASPA:n Elämässä mukana seminaarissa Inarin ja Utsjoen osahankkeiden ohjausryhmille tietoa Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja tereveyspalvelu -hankkeesta Riutulassa. 13. Hankkeella osin rahoitettiin Päivi Salmisen norjankielisestä alkuteoksesta suomeksi kääntämää sosiaalipalveluja käsittelevän teoksen painatusta yhdessä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, POSKE:n Saamelaisyksikön ja Saamelaiskäräjien kanssa. Teos ilmestyi syyskuussa Hankkeelle ja kääntäjälle saatiin julkaisun sovitut kappaleet. Julkaisua voi ostaa POSKE:n Saamelaisyksikön kautta. 14. Sirkka-Maaret Pumpanen käynnisti sekä kuntalaisten että päättäjien keskuudessa ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön Sosiaali- ja terveyspalvelut Tenojokilaakossa. Tutkimus valmistuu keväällä 2008.

29 Tavoitteiden arviointia suhteessa suunnitelmaan Hanke on edennyt päätavoitteiden mukaisesti 8/ /2007 (LIITE 8): Hankkeen yleisenä tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Norjan ja Suomen raja-alueella. Yhteistyötä on käynnistetty 9/ /2006 välisenä aikana. Tätä yhteistyötä on jatkettu edelleen 12/2006-5/2007 välisenä aikana. Hanke sai jatkorahoituspäätöksen 7/ /2007 väliselle ajalle Lapin lääninhallitukselta säästyneiden hankerahojen ja toimintojen edistymisen perusteella. Viimeinen maksatushakemus oltava Lapin lääninhallituksessa mennessä. Hankkeella on turvattu ja vahvistettu saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja saamelaista kulttuuria tukevia ammattikäytäntöjä. Utsjoen sosiaali- ja terveystoimi on toteuttanut hankkeen Norjan ja Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien toimijoiden ja molempien maiden saamelaiskäräjien yhteistyönä. Yhteistyömahdollisuuksia on tutkittu ja käynnistetty 8/ /2007 välisenä aikana, mm. neuvottelemalla erikoissairaanhoidon, erityisesti saamenkielisten palvelujen ostosta ja myynnistä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välillä. Norjan osalta hyväksyttynä sopimus saapui kesäkuussa Toimintaproseduuri tehtiin Saariselällä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin toimesta. Yleinen mallisopimuspohja saatiin tehdyksi helmikuussa Hankkeeseen palkattiin tavoitteen mukaisesti raja-alueyhteistyökoordinaattori ajalle 8/ /2007. Koordinaattorin osa-aikaiset palvelut ostettiin 8/ /2007 Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen 8/ /2007: Tavoite 1. Raja-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kuvaus, analysointi ja yhteensovitustarpeiden määrittely. Alustava kirjallinen raportti tehtiin 12/2005 6/2006. Jatkuvaa raportin täydentämistä on jatkettu. Suomenkielinen loppuraportti tehtiin syksyllä Se käännettiin saameksi ja norjaksi syksyllä Tavoite 2. Yhteistyöesteiden poistaminen: toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja palvelujärjestelmien toiminnan tuntemuksen lisääminen, kielitaidon parantaminen, mahdolliset esitykset koskien maiden lainsäädännön muutostarpeita. Koko projektin ajan, painotetusti 9/ /2006. Totetutettu 9/ /2006 ajan. Toimintaa jatkettu 12/2006-5/2007 ja 6 10/2007 välisenä aikana. Kelassa on meneillään lakimuutos liittyen matkakorvauksiin raja-alueella Suomesta Norjaan. Yhteistyömallien kehittäminen. Ostopalvelusopimusten solmiminen, yhteispalveluiden kehittäminen ja muuta mahdolliset yhteistyömuodot. Koko projektin ajan, painotetusti 1/2006-6/2007. Selvitetty olemassa olevat Utsjoen, Karasjoen ja Tanan alueella olevat sosiaali-, terveys- ja päivähoitosopimukset. Neuvoteltu saamenkielisten päivähoitopalvelujen myynnistä Tanan kunnalle, sopimus allekirjoitettu Kokemus: Yksittäisen sopimuksen tekeminen hidas ja monimutkainen prosessi. Utsjokisuun saamenkielinen päivähoitoyksikkö, yksittäispäivien myyntisopimus Tanan kunnan, Sirman saamenkielisille lapsille: tämä palvelu koettu tärkeäksi, koska saamenkielinen leikkikieli on vahvistunut sekä sirmalaisilla että utsjokisilla lapsilla. Sopimuksen toteutumista arvioidaan syksyn 2007 aikana.

30 30 Keskusteltiin Utsjoen, Karasjoen ja Tanan tarjoamista peruspalveluista puolin ja toisin. Lisäksi keskusteltua käytiin erikoissairaanhoidon palvelujen ostosta Utsjoen kuntalaisille Helse Nordin tai Helse Finnmarkin tasolta. Utsjoen kunnan yksinään oli pulmallista tehdä sopimusta. Käytännössä tuli päästä yleisimpiin Suomessa sosiaali- ja terveystoimen kuntia/kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä koskeviin sopimuksiin Lapin läänissä sekä Norjan Finnmarkin ja Tromsan läänien tasolla. Käynnistettiin yhteistyöneuvottelut Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välillä erikoissairaanhoidon palveluiden ostoista / myynnistä sairaanhoitopiirien välillä elokuussa Neuvotteluja jatkettiin 11/2006. Tulos: Yhteistyösopimus tehtiin tammikuussa Sen ovat hyväksyneet Lapin sairaanhoitopiiri keväällä Helse Finnmark toimitti sopimuksen edelleen Helse Nordiin. Sopimus hyväksyttiin Norjassa kesällä Raja-alueen sosiaali-, terveys- ja koulutusyhteistyöryhmä perustettiin 10/2006 ja sovittiin erilaisten sopimusmallien tuottamisesta päättäjille; kokousten eteneminen ja mallien esittely sovittiin jatkettavan keväällä Yleinen mallipohja sopimukselle (LIITE 9) työstettiin helmikuussa Se on ollut lausuntokierroksella Tenojokilaakson kunnissa ja lakiasiantuntijoilla. Utsjoen ja Karasjoen kunnanjohtajat ovat antaneet myönteistä palautetta ko. sopimuspohjasta. Tanan kunnasta arvioitu tallaisen sopimusmallin tarpeellisuutta kriittisemmin. Mallisopimuspohjan esitteli Raija Seppänen Saariselän konferenssissa Sopimusmallin käyttöä edistetään jatkossa Norjan ja Suomen rajaalueilla. Utsjoen sosiaali- ja terveystoimi sai tarjouksen, jotta utsjokiset voivat käyttää Tanan ja Karasjoen lääkäripalveluita akuuttitilanteissa keväällä Palveluista sovittiin korvaukset kuntien kesken. Utsjokiset ovat käyttäneet jonkinverran palveluita. Sopimus oli voimassa vuoden 2006 loppuun asti. Toimintaa on edelleen jatkettu. Saamenkielisiä terveydenhoitajapalveluita on Tanan kunnasta tarjottu utsjokisille saamen / norjankielisille perheille (3-4 perheen lapset saaneet palveluita vuonna 2007). Hankkeen aikan on keskusteltu Karasjoen saamenkielisten dementiapalveluiden kehittämisestä. Karasjoki on tehnyt hankehakemuksen Norjassa. Utsjoen kunnalla on ollut mahdollisista mukana hankkeessa, esim. ostaa asiantuntijapalveluita. Neuvotteluja on käyty syksy 2006 kevät Utsjoen kunnan edustajaksi nimettiin keväällä 2007 avopalveluohjaaja Marketta Vuolab, joka on luonut yhteydet Karasjoen hankkeesta vastaaviin henkilöihin. Tähän liittyen Karasjoen hanke tarjosi koulutusta Marketta Vuolabille Tromsassa lokakuussa Tavoite 3. Hankkeessa käynnistettyjen palvelumallien pysyvyys turvataan sopimuksilla, joihin molempien maiden toimivaltaiset osapuolet sitoutuvat. Koko projektin ajan, painotetusti ajalla 6/2006-6/2007. Hankkeessa on luotu Tenojokilaakson palvelumallin kuvaus, joka on esitelty ohjausryhmässä Edeellen on haasteena, miten Suomessa nähdään yhteistyömahdollisuudet norjalaisten raja-aluekuntien välillä keskusteltaessa kuntaliitoksista ja palvelurakenneuudistuksesta mm. Lapin läänissä, Pohjois-Lapin seutukunnassa ja Utsjoen kunnassa. Haasteena oli luoda Tenojokilaakson kuntien välinen puitesopimustyyppinen sopimus palvelujen tuottamisesta, erityisesti ottaen huomioon saamenkieliset palvelut.

31 31 Tavoite 4. Hanke verkottuu muiden vähemmistöjen palveluita ja valtioiden välistä palveluyhteistyötä kehittävien tahojen kanssa. Hankkeesta tiedotetaan tiedotusvälineissä ja alan koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa Norjassa ja Suomessa. Verkottumista on toteutettu, samoin yhteistyökokouksia ja lisäksi on tehty opintomatkoja raja-alueille: Suomi-Norja ja Suomi-Ruotsi. SámiSoster ry:n edustajat, Asumispalvelusäätiö ASPA:n Elämässä mukana hankkeen ja Utsjoen Vanhustentaloyhdistys ry:n Väärtien voima hankkeen edustajat ovat olleet aktiivisia yhteistyökumppaneita. Norjan Fylkesmannen i Finnmark on vahvasti tukenut tätä hanketta asiantuntijoiden avulla. Erityisesti koordinaattori Aino Snellman on tukenut hanketoimintaa aktiivisen yhteistyön ja asiantuntijuuden muodossa. Karasjoen kunnan terveys- ja sosiaalitoimen edustajat Svein Ole Persen ja Randi Johansen Paltto ovat antaneet ansiokkaan tuen yhteistyöverkoston rakentamisessa Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen välille. Tanan kunnan terveys- ja sosiaalitoimen sekä sivistystoimen edustajat ovat tukeneet myös vahvasti yhteistyöverkoston muodostumista Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen edustjien välille. Geir Tvare on edistänyt päivähoitosopimuksen onnistumisessa. Inger Varsi ja Anu Saari ovat erityisesti tukeneet Tanan kunnan vuodeosaston toimintaan tutustumisessa. Hankeyhteistyötä on aktiivisesti tukenut Suomi-asiamies Maaren Palismaa Kautokeinossa koko hankkeen ajan. Yhteistyötä on tukenut myös Norja-asiamiehen toiminta Utsjoella vuoden 2006 aikana. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on erittäin myötämielisesti ja aktiivisesti osallistunut hankkeen toteutukseen ja raja-alueyhteistyön edistämiseen Tenojokilaaksossa. Tavoite 5. Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa arviointia ohjausryhmän päättämillä arviointikriteereillä. Hankkeesta raportoidaan rahoituspäätöksen edellyttämällä tavalla, vähintään kuitenkin kerran vuodessa. Arviointi jatkuvaa. Hankkeen raportointia on toteutettu jatkuvasti suomeksi, saameksi ja norjaksi. Raportoinnin avulla on arvioitu jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Utsjoen kuntalaisten, päättäjien, virkamiesten ja ohjausryhmän jäsenten roolit ovat korostuneet hankkeen aikana. Utsjoen kuntalaisia ja päättäjiä on tavattu, haastateltu ja heille on tiedotettu eri tilanteissa hankkeen tavoitteista ja mahdollisista palvelujen tuottamisesta Tenojokilaaksossa. Yleisötilaisuuksissa, kokouksissa ja tutkimuksin on kerätty kuntalaisten mielipiteitä Tenojokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnasta ja käytöstä. Utsjoen lähikuntien, Karasjoen ja Tanan terveys- ja sosiaalitoimen henkilöstölle on tiedotettu hankkeesta. Näiden kuntien kyseinen henkilöstö on ollut kiinnostunut ammatillisesta yhteistyöstä raja-alueella hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Karasjoen ja Tanan kuntien edustajat ovat arvioineet hankkeen olleen erittäin tarpeellisen. Hankkeen toivottiin jatkettavan 10/2007 jälkeen erityisesti Karasjoen taholta.

32 TENOJOKILAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTYÖMALLIT Tenojokilaaksossa on historialliset, kielelliset ja kulttuurilliset perinteet, erityisesti saamenkielisten asukkaiden parissa. Yhteisenä välittävänä kielenä toimii saamenkieli. Alueella asuu myös suomen- ja norjakielisiä kuntalaisia. Alueen asukkaiden ja ammattilaisten kielitaidon kehittämiseen on edelleen koulutustarpeita, kun käytetään ja tuotetaan sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluja raja-alueella. Tenojokilaakso on siis monimonikulttuurinen asuin- ja talousalue. Utsjoen, Karasjoen ja Tanan kuntien välillä on mahdollista tuottaa yhdessä kolmekielisiä sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluja. (Kuvio 8.) Tämä edellyttää kuntien välistä yhteistä tahtotilaa, mikä näkyy sekä kuntastrategioissa että palveluista ja kustannuksista sopimisena. Lisäksi tämä edellyttää Suomen ja Norjan valtionosuusjärjestelmien yhteistä tarkastelua ja sopimista, miten rahoitus- ja myös vakuutusasiat hoidetaan valtakunnallisesti ja paikallistasoilla. Kuvio 8. Tenojokilaakson kuntien, Utsjoen, Karasjoen ja Tanan kunnat, yhteistyömalli sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluissa. (R. Seppänen 2007)

33 33 TENOJOKILAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKYSELYN ALUSTAVIA TULOKSIA SYKSYLLÄ 2007 Hankkeessa tehtiin Tenojokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluista kysely ja haastattelu kuntalaisille, toimialoista vastaaville ja päättäjille syksyllä Tässä yhteydessä esimerkiksi kysyttiin, miten nykyistä sosiaali- ja terveysalan raja-alueyhteistyötä voidaan mielestänne kehittää. Kyselyn tuokset raportoidaan tarkemmin Sirkka-Maaret Pumpasen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyetyössää Rovaniemen ammattikorkeakoulussa keväällä Alustavan analyysin toteutti koordinaattori syyskuussa Vastaajat tarkastelivat kyselyn kahta kysymystä seuraavien teemojen avulla: rajaalueen yhteistyö ja projektit, sopimukset, tiedottaminen, palvelut, työntekijöiden koulutus ja yhteistyömalli, kieli ja resurssit ja kustannukset. Raja-alueen yhteistyö nähtiin tarpeelliseksi ja edelleen kehitettäväksi jatkossakin. Sopimukset nähtiin erittäin tarpeellisina ja niitä tulee sopijapuolten arvioida ja tarkastella säännöllisin väliajoin. Tiedottamista toivottiin raja-alueella sopimuksista, palvelujen tarjonnasta ja käytöstä sekä taloudellisista kysymyksistä. Sosiaali- ja terveyspalveluja toivotaan monipuolisesti. Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palveluja toivotaan kehitettävän ja tarjottavan molemmin puolin rajaa. Päivähoidon ja vanhusten palveluja toivotaan lisättävän ja kehittettävän edelleen yhteistyönä. Työntekijöiden yhteistyötä ja koulutusta toivottiin edelleen jatkettavan. Saamen-, suomen- ja norjankieliset palvelut koettiin yhteisen koulutuksen ja kehittämisen alueeksi. Utsjoen kunnan kylistä Karigasniemen ja Nuorgamin kylillä on luonteva yhteistyömahdollisuus Norjan Karasjoen ja Tanan kuntakeskusten välillä. Taloudelliset kysymykset tulee ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä, ettei kustannukset tule esteeksi palvelujen käytölle raja-alueella.

34 34 TENOJOKILAAKSON SOPIMUSYHTEISTYÖMALLI Hankkeessa on tuotettu sopimusyhteistyömalli, jonka mukaisesti voidaan neuvotella sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja saatavuudesta sekä kunnan sisällä että yhteisesti raja-alueen kunnissa. Erityisesti tarvitaan monikielisten palvelujen yhteistuotantoa. (Kuvio 9.) Neuvotteluissa tulee hyödyntää tuotettua mallisopimuspohjaa. Yhteisesti sovitaan palvelujen tuottamisesta, kustannusten kattamisesta ja muista palveluja tukevista resursseista sekä tulevista kehittämishankkeista. Kuvio 9. Tenojokilaakson sopimusyhteistyömalli. (R. Seppänen 2007) 1. PALVELUJEN LAATU JA SAATAVUUS 4. SOPIMUKSET RESURSSIT PALVELUT TENOJOKI- LAAKSOSSA 2. RAJA-ALUEEN PALVELUT 3. SAAMEN-, SUOMEN- JA NORJANKIELISET PALVELUT

35 35 9 POHJOIS-LAPIN JA POHJOIS-NORJAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTAMALLI Pohjois-Lapin ja Pohjois-Norjan sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalvelujen toimintamalli ja toimijatahoja esitetään kuviossa 10. Haasteena on sopia raja-alueen yhteistoiminnasta esimerkiksi palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, miten saamelaisalueen sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä esitettyjen toimijatahojen kanssa eri kokous- ja tapaamistilaisuuksissa. Erikoissairaanhoidon osalta hankke edisti myös Helse Finnmarkin ja Lapin sairaanhoitopiirin välisen yhteistyösopimuksen aikaansaamista. Neuvotteluja tulee jatkaa eri toimijatahojen välillä tämän hankkeen päätyttyäkin. NAV KELA KELA Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Lapissa ja Pohjois-Norjassa. (R.Seppänen 2007).

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nivasalo Meeri jäsen

Nivasalo Meeri jäsen Inarin kunta Pöytäkirja 1/2016 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokousaika 27.01.2016 klo 16:00-16:53 Kokouspaikka Kunnantalo, kokoushuone 111 Saapuvilla olleet jäsenet Väänänen Veikko puheenjohtaja Pietikäinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2012 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 5.4.2012 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus 22.6.2016 Maija Valta Lapin liitto Koko Lapin Sote pitkospuita rakentamalla sote-uudistusta kohti Koko Lapin Sote -prosessi Lapin maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu,

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77

TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77 TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77 Utsjoen kunnassa on kaksi palokuntayhdistystä: Utsjoen

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot