Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla"

Transkriptio

1 Katsaus Pirkko Brusila Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Huomattava osa suomalaisista naisista on joskus aiemmassa parisuhteessaan joutunut kokemaan väkivaltaa ja nykyisessäkin suhteessa viidennes kokee uhkailuja ja väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhrina kuolee vuosittain parikymmentä naista. Naisuhritutkimusten mukaan uhrit toivovat, että heiltä kysyttäisiin terveydenhuollon piirissä suoraan väkivaltakokemuksista. Niin uhreille itselleen kuin yhteiskunnallekin väkivallasta koituu merkittäviä vaikutuksia, ja sen vuoksi puuttumiskynnystä on tarpeen madaltaa uhrien ja heidän perheidensä auttamiseksi, väkivaltaan syyllistyneiden avuntarvetta unohtamatta. Fyysisten vammojen hoitamisen ohella tarvitaan panostusta ongelman havaitsemiseen, siihen tarttumiseen ja sen jatkohoitoon. Ammatillisia yhteistyöverkostoja onkin määrätietoisesti rakennettava, ylläpidettävä ja kehitettävä. Myös miesuhreihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä rikostilastojen valossa %:ssa tapauksista väkivaltaan syyllistynyt on nainen. W HO määrittelee väkivallaksi sellaisen fyysisen voiman tai vallan käytön (uhkailu tai toteutettu), joka kohdistuu tarkoituksellisesti itseen tai toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön ja aiheuttaa todennäköisesti vamman, kuoleman, psyykkisen haitan, epäedullisen kehityksen tai riiston (Rikoksentorjuntaneuvosto 2002). Parisuhde- tai lähisuhdeväkivalta voidaan määritellä myös toteutustapojen mukaan fyysiseksi, seksuaaliseksi, taloudelliseksi tai uskonnolliseksi väkivallaksi tai sen uhaksi taikka psykologiseksi ja emotionaaliseksi hyväksikäytöksi. Henkinen väkivalta liittyy yleensä fyysiseen (Flinck 2006). Väkivalta voi olla satunnainen teko tai suoranaista väkivaltaterrorismia, jossa uhri elää jatkuvan väkivallan kohteena. Väkivalta saattaa kohdistua myös lapsiin. Väkivaltaista käytöstä voidaan tulkita tai puolustella eroottis-romanttiseen rakkauteen kuuluvien»normaalien» tunteiden valitettavina ylilyönteinä (Husso 2003). Rikosoikeudellisten kriteereiden täyttymisen ohella uhrin oma kokemus teon vahingollisuudesta tai haitallisuudesta ratkaisee, milloin on kyse väkivallasta. Traumatisoitumiseen vaikuttavat tekijän ja uhrin välisen suhteen luonne, väkivallan tyyppi ja kesto sekä uhrin psyykkiset voimavarat. Jokainen emotionaalinen tai fyysinen väkivallanteko lisää ja vahvistaa väkivallan tekijän valta-asemaa ja kontrollia suhteessa uhriin (Perttu ja Kaselitz 2006). Väkivaltaa näkemään joutuville lapsille traumakokemuksilla on ennakoivaa merkitystä aikuisiän vakavan psyykkisen oireilun kannalta (Salokangas ym. 2006). Kolmasosa näistä lapsista alkaa itse käyttää väkivaltaa ristiriitojen ratkaisukeinona, ja lapsuudenkodissaan äitiin kohdistunutta väkivaltaa nähneillä pojilla on taipumus käyttäytyä samalla tavalla omaa puolisoaan kohtaan (Piispa ja Heiskanen 2000). Kansainvälistä vertailtavuutta vaikeuttavat erot väkivallan määritelmissä ja tutkimusten toteutukseen liittyvät muuttujat (Heiskanen ja Piispa 1998). Uskontoon tai kulttuuriin liittyvillä tekijöillä lienee myös merkitystä väkivallan käsitteen tarkastelussa. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi sijoittuu Islannin ohella väkivallan kärkijoukkoon (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Duodecim 2008;124:50 5 P. Brusila

2 Suomen väkivaltatilastot ovat Ruotsiin verrattuna kaksinkertaiset (Söderholm 2006). Suomessa avioliiton sisäinen raiskaus tuli rikokseksi niinkin myöhään kuin Ruotsissa vastaava lainmuutos toteutettiin vuonna 1982, jolloin myös parisuhdeväkivalta siirrettiin siellä yleisen syyttäjän syyteoikeuden piiriin. Meillä vastaava muutos toteutettiin v. 1995, eli syytteen nostaminen ei enää ole uhrin oman harkinnan varassa. Lähestymiskieltolaki tuli voimaan v. 1999, ja kuusi vuotta myöhemmin se laajennettiin ulottuvaksi myös perheen sisäisiin suhteisiin. Meillä poliisin kuolinsyytilastoissa alettiin vuodesta 1996 alkaen huomioida uhrin ja tekijän välisiä suhteita ja v otettiin sama jaottelu käyttöön myös väkivaltatilastoissa. Vertailu aiempien vuosien tilastoihin on siten ongelmallista. Väkivaltatilastoja Väkivallan merkittävyys avautuu tilastojen kautta. Tilastokeskus julkaisi v kyselytutkimuksen naisiin kohdistuneesta väkivallasta (Heiskanen ja Piispa 1998). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki siihen liittyvän seurantatutkimuksen vuodelta 2005 (Piispa ym. 2006). Tällöin ilmeni, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta oli vähentynyt 40 %:sta 38 %:iin. Uhkailu ja ahdistelu työpaikoilla oli lisääntynyt, samoin parisuhteen ulkopuolisten miesten taholta tullut, erityisesti nuoriin naisiin kohdistuva häirintä. Naisista 6 % ilmoitti olevansa nykyisen puolisonsa seksuaalisen väkivallan uhri, ja entisen puolison uhreina oli ollut 20 % vastaajista. Entisen puolison väkivallan kohteena on edelleenkin ollut 49 % avo- tai avioliitossa olleista naisista. Suurimmassa parisuhdeväkivallan vaarassa ovat nuoret naiset, eronneet, yksinhuoltajat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja vasta lyhyen ajan (4 6 v) parisuhteessa eläneet. Poliisin tilastoissa parisuhdeväkivalta lisääntyi 38 % vuosien välillä, ja kaikesta parisuhdeväkivallasta 90 % kohdistui tuona aikana naisiin (Tilastokeskus 2005). Miesuhritutkimusta kaivattaisiin enemmän, sillä naisten väkivaltarikollisuus näyttää olevan yleistymässä (Putkonen ja Collander 2006). Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Pikarisen ym. (2007) gynekologisista potilaista koostuvassa suomalaisaineistossa 42 % oli kokenut aikuisiässä kohtalaista tai vakavaa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Raskaus sinänsä lisää väkivaltaisessa suhteessa väkivallan riskiä. Niinpä parisuhdeväkivalta on yleisempää kuin raskausdiabetes tai raskausmyrkytys, ja sikiöille pahoinpitelyistä koituu mm. pienipainoisuutta (Mezey ja Bewley 1997). Naisuhreilla esiintyy merkittävästi gynekologisia kipuja, joiden etiologian selvittely kuormittaa terveydenhuoltoa. Seksuaalisella väkivallalla on osoitettu olevan selvä yhteys myös lantionpohjan kipuihin (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Yhteiskunnalliset vaikutukset Väkivalta moninaisine liitännäiskustannuksineen aiheuttaa huomattavan menoerän. Vuonna 2000 terveydenhuollolle koituneista väkivallan kustannuksista kaksi kolmasosaa ja oikeussektorin kustannuksista puolet arvioitiin johtuneiksi juuri parisuhdeväkivallasta. Lääkärissäkäyntikustannuksiksi arvioitiin kaikkiaan noin 1,8 miljoonaa euroa ja sairaalahoidon kustannuksiksi sairaalatilastojen mukaan laskettuna noin e (Piispa ja Heiskanen 2000). Osa väkivaltaan liittyvistä traumoista ilmeisesti hoidetaan muina traumoina, koska uhrit haluavat peitellä todellista syytä. Väkivallan vaikutukset uhriin Raskaus lisää väkivaltaisessa suhteessa väkivallan riskiä Akuuttitilanteessa uhri saattaa toimia joko ylitai alireagoiden. Ylireagoinnissa vahvat emotionaaliset purkaukset kuormittavat henkilökuntaa. Alireagoinnissa taas viileä asiallisuus saattaa antaa harhan, ettei uhrilla ole mitään hätää. Akuuttivaiheen jälkeen tulevassa tunnereaktiovaiheessa epäusko, viha ja suuttumus sekä häpeä ja syyllisyys nousevat esiin erilaisten somaattisten oireiden ohella. Potilaat voivat valittaa pahoinvointia, lihasjännityksestä johtuvia kipuja ja särkyjä, sydämen rytmihäiriöitä, huimausta ja hengenahdistusta. Unettomuus ja väsymys haittaavat muistia ja keskittymiskykyä. Pitkäl- 51

3 lä aikavälillä uhreilla voi esiintyä pelkotiloja, paniikkikohtauksia ja erilaisia psykosomaattisia oireita traumaperäisen stressihäiriön mekanismeilla. Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat tavallisia. Vaikeudet ihmissuhteissa ja työpaikoilla, ulkopuolisuuden tunne ja painajaisunet ovat uhrin kannalta tavallisia seuraamuksia (Saari 2000). Oireet ovat ensisijaisesti reaktioita traumaattisiin tapahtumiin, eivät varsinaisesti psyykkisen sairauden oireita (Ensi- ja turvakotien liitto 2006). Väkivaltaa maailmanlaajuisesti tarkastelleen yhdysvaltalaisen tutkimuksen aineistossa pahoinpidellyt naiset tarvitsivat 4 5 kertaa enemmän psykiatrista hoitoa, itsemurhayrityksiä esiintyi viisi kertaa enemmän väkivaltaa kokemattomiin verrattuna ja kolmasosa kärsi depressiosta. Väkivaltakokemukset saattavat altistaa myös alkoholin ja huumeiden käytölle sekä sitä kautta syrjäytymiselle. Suomalaisessa uhritutkimuksessa fyysisiä vammoja saaneista 95 % kertoi tapahtuneesta olleen seurauksia heille itselleen ja parisuhteelle. Seurauksiksi he mainitsivat erilaiset säryt, pahoinvoinnin, voimattomuuden tai ylirasittuneisuuden tunteen, keskittymiskyvyn puutteen, väsymyksen, unettomuuden, hermostuneisuuden, ärtyneisyyden ja masentuneisuuden (Piispa ym. 2006). Avun hakeminen Suomalaisessa vuodelta 1997 peräisin olevassa aineistossa vain runsas kolmannes väkivallan uhreista oli puhunut tapahtuneesta läheiselle ystävälle, seurantatutkimuksessa kuitenkin jo noin puolet. Tämä on mahdollisesti osoitus tapahtumassa olevasta asennemuutoksesta tai palvelujen parantumisesta. Edelleenkään 35 % joskus väkivaltaa kokeneista ei ollut koskaan puhunut tapahtuneesta kenellekään. Fyysisiä vammoja saaneista 92 % oli kertonut asiasta jollekin. Lapsille tarkoitettuja palveluja tarjoavissa yhteisöissä parisuhdeväkivallasta vaietaan tavallista visummin, koska mahdollisesti pelätään lastensuojelun puuttumista tilanteeseen. Puuttuminen koetaan hävettäväksi, ei niinkään mahdollisuudeksi apuun ja tukeen (Piispa ym. 2006). Väkivaltaa kokeneet käyttävät erilaisia terveydenhuollon palveluja jopa kaksinkertaisesti muuta väestöä enemmän (Mezey ja Bewley 1997). Piispan ym. (2006) suomalaisessa aineistossa hoidon piiriin hakeutui 30 % pahoinpidellyistä ja sairaalahoitoon joutui 6 %. Kuitenkin 20 % ilmoitti ymmärtäneensä myöhemmin, että hoitoon olisi pitänyt mennä. Hoitoon hakeutuneista kymmenesosa koki saaneensa epäasiallista kohtelua, 12 %:lla oli tunne, etteivät he saaneet kyllin hyvää hoitoa ja 16 % koki tulleensa suorastaan vähätellyksi tai ettei tapaus kiinnostanut henkilökuntaa. Eniten tyytymättömyyttä kuitenkin aiheutti se, ettei muista tuki- ja apumahdollisuuksista annettu riittävästi tietoa. Kaksi kolmannesta oli kokonaan jätetty ohjaamatta muihin palveluihin. Samansuuntaista kritiikkiä kohdistettiin myös poliisiin. Tutkijoiden näkemys onkin, että nimenomaan jälkihoitoon kaivattaisiin nykyistä parempaa koordinointia. Kuinka kohdata? Hoitoa koskevissa viranomaisohjeissa korostetaan paitsi potilaan ja lasten turvallisuuden y d i n a s i a t Parisuhdeväkivalta on yleistä ja traumatisoi myös lapsia. Miehetkin voivat olla uhreja. Epäilyn herätessä tulee kysyä suoria kysymyksiä, syyllistämättä. Väkivallan uhri on tutkittava huolella ja löydökset kirjattava järjestelmällisesti valokuvin varmentaen. Hoitoketju rakentuu yhteistyöstä eri ammattiryhmien ja auttajatahojen välillä. Henkilökunta tarvitsee työnohjausta, koulutusta ja resursseja. 52 P. Brusila

4 Tekstilaatikko 1. Esimerkkejä suorista kysymyksistä: Pelkäätkö jotakuta? Lyökö joku sinua? Kuka, milloin, missä? Koetko väkivaltaa kotonasi? Tunnetko itsesi turvattomaksi kotona? Pelottaako sinua kotona? Kenelle olet voinut kertoa? Terveydenhuollon henkilöstö osoittaa näillä kysymyksillä myös ammatillista vastuullisuutta. Levollinen asenne ja potilaaseen keskittyvä läsnäolo luo turvallisen ilmapiirin. Uhrin turvallisuutta parantaa hoitotilanne ilman väkivaltaisen kumppanin läsnäoloa. Äitiyshuollossa sen järjestäminen isien aktiivisen mukanaolon vuoksi on haasteellista. Tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun tulisi kuitenkin saada järjestettyä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Väkivallan uhrien potilasasiakirjoja tulee käsitellä erityisellä huolella ja pidättäytymällä esimerkiksi epikriisien ja muiden asiakirjojen postituksesta kotiin. Tekijän saadessa tietää paljastuneensa voi uhrin turvallisuus tai jopa henki vaarantua. myös potilaan oikeuksien ja oikeusturvan huomioimista. Suosituksissa kehotetaan kysymään epäilytapauksissakin väkivallasta suorin, avoimin kysymyksin (tekstilaatikko 1) (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Uhrien odotukset väkivallan käsittelystä terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat, jyrkästikin. Vallalla on ollut käsitys, että uhrit toivovat suoraa kysymistä, mutta osa suhtautuu täysin päinvastaisesti (Pikarinen ym. 2007). Harjoittelemalla oppii lähestymään asiaa luontevasti osana normaalia työtä. Jos potilas ei halua puhua kokemuksistaan, painostamattomuudella tuetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Suorilla, potilasta kunnioittavilla, syyllistämättömillä kysymyksillä osoitetaan, että asiasta voi ja saa puhua. Väkivallan uhrien kanssa työskentelyn tulee olla kriisityötä tukevaa ja strukturoitua. Epäilyssäkin, kuten erilaisten väkivaltaan liittyvien oireiden etiologiaa selvitettäessä, tulee väkivalta ottaa puheeksi. Uhria tulee myös informoida siitä, että väkivallassa on kyse rikoksesta, Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla josta uhri ei ole vastuussa vaan tekijä (Söderholm 2006). Pientenkin vammojen yhteydessä potilaan koko keho tulee tutkia ja löydökset kirjata huolellisesti kehokarttaa käyttäen ja digitaalivalokuvin varmentaen (ns. Malmin malli) (tekstilaatikko 2). Seksuaalisen väkivallan tapauksessa tarvitaan potilaan luvalla oikeuslääketieteellinen tai gynekologinen tutkimus (Vala 2000, Söderholm 2006). Akuuttitutkimusten huolellinen ja järjestelmällinen suorittaminen sekä löydösten kirjaaminen kuuluvat potilaan hyvään hoitoon ja oikeusturvaan. Systemaattinen toiminta edistää myös jälkeenpäin tehtävien lausuntojen laatimista (Wahlsten ja Laaksonen 2007). Lasten hyvinvointi ja terveys vaarantuu väkivaltaympäristössä, vaikka heitä ei suoranaisesti pahoinpideltäisikään. Väkivallan uhria hoidettaessa tulee lasten turvallisuudesta huolehtia ja kysyä. Lastensuojeluilmoitukseen on terveydenhuollonkin henkilöstöllä väkivaltaisessa perhetilanteessa ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus sosiaaliviranomaisille antaa heille mahdollisuuden päästä ongelmaan käsiksi ja perheen kanssa yhteistyöhön (Oranen 2006). Uhrin hyvässä hoidossa periaate»saattaen vaihdettava» turvaa hoidon jatkumisen ja onnistumisen. Ihanteellista olisi rakentaa hoitoketju, jossa voitaisiin valmiiksi varata aika tai paikka seuraavaan hoitopisteeseen. Kolmannelta sektorilta löytyvien auttavien tahojen yhteystiedot on lueteltu taulukossa 1. Akuuttiin hätään tarkoitettuja Ensi- ja turvakotien liiton tarjoamia turvakoteja löytyy neljältätoista paikkakunnalta. Liitto toimii myös väkivaltaisten naisten ja miesten auttamiseksi. Raiskauskriisikeskus Tukinai- Tekstilaatikko 2. Tiedot Malmin mallista löytyvät Internet-osoitteesta > sosiaali- ja terveysosasto > pikahaku: PAKE-lomakkeet. Raiskattujen akuuttitilanteisiin tarkoitetut tutkimus- ja hoito-ohjeet eli ns. RAP-kansio (Brandt ym. 2002) löytyy osoitteesta seksuaaliterveys/rap-raiskatun_akuuttiapu/. 53

5 Taulukko 1. Auttavia tahoja. Naisille ja miehille Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Raiskauskriisikeskus Tukinainen: kriisipuhelin ma ti , pe, la, su, pyhäpäivinä ja niiden aattoina Rikosuhripäivystys: Suomen Mielenterveysseura: valtakunnallinen kriisipuhelin , ma 9 22, ti pe 9 06, la ja su SOS-auto ympäri vuorokauden Väestöliitto: Miehille Miesten kriisikeskus: Lyömätön Linja: Lyömätön Linja Espoossa: Miehen linja maahanmuuttajamiehille: fi/miehenlinja.htm Jussi-työ: nen on käynnistänyt v väkivallan uhreille tarkoitetun uuden auttamisprojektin, ja valtakunnallisella rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on yhdeksän aluetoimistoa ja auttava puhelin (numero ma ti klo ja ke pe klo 17 21). Päivystyksestä apua hakevat ohjataan lähimmän aluetoimiston piiriin. RIKU tarjoaa myös maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluja aina oikeusprosesseihin saakka. Miesten kriisikeskus auttaa myös väkivallan uhreiksi joutuneita miehiä (Ensi- ja turvakotien liitto ym. 2006). Jussi-toiminta on Lyömätön linja toiminnan rinnalla keskittynyt väkivaltaisten miesten kanssa työskentelyyn. Hoitoyksiköissä tulisi tuntea oman seudun tahot, joista tukipalveluja löytyy. Hoito-organisaatioissa pitäisi myös olla suunnitelmat väkivaltaan syyllistyneiden auttamiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisia sitovat muita tiukemmat normit esimerkiksi rikosilmoitusten tekemisen suhteen. Poliisi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto voivat silti erinomaisesti tehdä yhteistyötä vaitiolonormeja rikkomatta. Potilaalta saadun luvan kanssa on helppo edetä. Epäselvissä tilanteissa viranomaistahojen konsultointi selkeyttää tilannetta ja turvaa selustan. Kuitenkin lasten turvallisuuden ollessa uhattuna menee velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen vaitiolovelvollisuuden edelle (Lastensuojelulaki /417). Ei-akuutteihin tilanteisiin soveltuvia, uhrien löytämiseen pyrkiviä seulontakyselyjä on kehitelty ja testattu. Niihin itse väkivaltaa kokeneet ovat suhtautuneet myönteisimmin. Terveydenhuoltohenkilöstön vastustuksessa on vedottu ajan, koulutuksen ja hoitomahdollisuuksien puutteeseen (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Koulutus auttaa sisäistämään ja ymmärtämään väkivallan havaitsemisen merkityksen (Goff ym. 2001). Seulontakyselyjen käyttö osana terveydenhuollon rutiineja konkretisoi potilaille ilmiön merkitystä ja asiallinen, syyllistämätön suhtautuminen poistaa tabuasennetta ja auttaa uhrejakin löytämään sanoja kokemuksilleen. Uudenmaan äitiysneuvoloissa ja synnytyssairaaloissa kysytäänkin nykyisin kaikilta raskaana olevilta parisuhteessa esiintyvästä väkivallasta (Perttu ja Kaseliz 2006). Käyttökelpoisia oppaita käytännön työhön on esitetty taulukossa 2. Toivottujen tulosten saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin väkivallan merkityksen ymmärtämistä sekä viitseliäisyyttä huomata väkivalta ja tarttua siihen. Omia työasenteitaankin on välillä syytä pohtia. Hollantilaisessa selvityksessä lääkäreillä havaittiin olevan sukupuoleen liittyviä ennakkoasenteita perheväkivaltatilanteissa, mikä heikensi hoidon laatua. Asenteet vaikuttivat myös suhtautumisessa väkivaltaa näkemään joutuneisiin lapsiin (Lo Fo Wong ym. 2006). Suomalaistutkimuksessakin ilmeni, että miehet kokevat nimenomaan auttajatahojen kielteisten asenteiden Taulukko 2. Oppaita käytännön työhön. Kyllönen-Saarnio E, Nurmi R. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:15. Perttu S. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Selvityksiä 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Perttu S, Kaseliz V. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Helsinki: Yliopistopaino 2006, s.14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen Söderholm AL. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta. Suom Lääkäril 2006;61: Vala U. Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen. Suom Lääkäril 2000;55: Wahlsten P, Laaksonen H. Pahoinpitelyvammojen arviointi oikeuskäsittelyä varten. Duodecim 2007;123: P. Brusila

6 olevan avun esteenä (Flick 2006). Väkivaltaan syyllistyneiden saamiseksi avun piiriin on mm. Espoon poliisilla ja sosiaalitoimella ollut yhteistyöprojekti Lyömätön linja (taulukko 1), jonka piirissä väkivallantekijät on velvoitettu osallistumaan psykologivetoisiin vertaisryhmiin. Väkivallan näkyväksi tuleminen sinänsä voi auttaa katkaisemaan väkivaltakierteen, mutta pakkovelvoitteilla tuskin syntyy pysyviä muutoksia. Auttamispalvelutkaan eivät tavoita kohteitaan, jos näiltä puuttuu kyky nähdä omaa avuntarvettaan (Nyqvist 2001). Lopuksi Väkivallan uhrien hoitaminen kuormittaa psyykkisesti terveydenhuollon henkilöstöä. Mahdolliset omakohtaiset aiemmat väkivallan aiheuttamat traumat aktivoituvat helposti, ja potilaiden traumaattiset kokemukset aiheuttavat sijaistraumoja henkilökunnalle. Kokemusten ja niihin liittyvien tunteiden työstäminen on tärkeää, jotta kykenee levollisesti ja tasapuolisesti kohtaaman väkivallan uhreja. Säännöllinen työnohjaus tukee ammatti-identiteettiä ja auttaa löytämään ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Työnantajien tulisikin järjestää työnohjaus kaikille väkivallan kanssa tekemisiin joutuville. Jatkuvaa koulutusta tarvitaan ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Taloudellisten resurssien supistamisen aiheuttamissa paineissa väkivaltatyön tarpeita ei tule unohtaa. Apua tarvitseville pitää järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja, väkivallantekijöitä unohtamatta. Tukemalla perheiden hyvinvointia suojataan tulevia sukupolvia. Väkivallan vahingollisten vaikutusten ja rikosoikeudellisen merkityksen esillä pitäminen julkisuudessa vaikuttanee vähitellen myös yleisiin asenteisiin väkivaltaa ehkäisevästi. Kirjallisuutta Brandt P, Raijas R, Brusila P, Cacciatore R, Söderholm AL, Vala U. RAP raiskatun akuuttiapu. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä, 2.painos. Helsinki: Väestöliitto Ensi- ja turvakotien liitto ry. Perhe-ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Helsinki 2006, s. 18. Ensi- ja turvakotien liitto ry, A-klinikkasäätiö, Suomen mielenterveysseura ry, Y-säätiö. Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki 2006, s. 7. Flinck A. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana. Rikottu lemmenmarja. Acta Universitatis Tamperensis;1169. Tampere: Tampere University Press 2006, s.18 19, 61. Goff HW, Byrd TL, Shelton AJ, Parcel GS. Health care professionals skills, beliefs and expectations about screening for domestic violence in a border community. Fam Community Health 2001;24: Heiskanen M, Piispa M. Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Oikeus 1998:12. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Helsinki: Tilastokeskus 1998, s. 7. Husso M. Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Tampere: Vastapaino 2003, s 121. Kyllönen-Saarnio E, Nurmi R. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:15. Lo Fo Wong SH, De Jonge A, Wester F, Mol SS, Römkens RR, Lagro- Janssen T. Discussing partner abuse: does doctor s gender really matter? Fam Pract 2006;23: Mezey G, Bewley S. Domestic violence and pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Nyqvist L. Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 28. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto 2001, s Oranen M. Lääkärin on huomioitava väkivaltaa kotonaan nähneet lapset. Suom Lääkäril 2006;61: Perttu S. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Selvityksiä 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Perttu S, Kaseliz V. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Helsinki: Yliopistopaino 2006, s. 14. Piispa M, Heiskanen M. Väkivallan hinta. Naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus 2000, s. 26; Piispa M, Heiskanen M, Kääriäinen J, Sirén R. Naisiin kohdistunut väkivalta Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, HEUNI, 2006:51. Helsinki 2006, s. 64 9, , Pikarinen U, Halmesmäki E. Naisiin kohdistuva väkivalta. Duodecim 2003; 119: Pikarinen U, SaistoT, Schei B, Schwanberg K, Halmesmäki E. Experience of physical and sexual abuse and their implications of current health. Obstet Gynecol 2007;109: Putkonen H, Collander J. Naisten henkirikollisuus Suomessa. Suom Lääkäril 2006;61: Rikoksentorjuntaneuvosto Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti väkivallasta 2002, s Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava 2000, s Salokangas R, Luutonen S, von Reventlow HG, ym. Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja terveysministeriö. Väkivalta parisuhteessa. Lastenneuvolaopas Söderholm AL. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta. Suom Lääkäril 2006;61: Tilastokeskus. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Vala Ursula: Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen. Suom Lääkäril 2000; 55: Wahlsten P, Laaksonen H. Pahoinpitelyvammojen arviointi oikeuskäsittelyä varten. Duodecim 2007;123:81 7. PIRKKO BRUSILA, erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Väestöliitto, seksuaaliterveyspoliklinikka Kalevankatu 16 A Helsinki Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla 55

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti

UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA 22.11.2012 Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti U H R I N R E A K T I O T : T E K O H E T K E L L Ä : - p e l k o - k u o l e m

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot