Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla"

Transkriptio

1 Katsaus Pirkko Brusila Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Huomattava osa suomalaisista naisista on joskus aiemmassa parisuhteessaan joutunut kokemaan väkivaltaa ja nykyisessäkin suhteessa viidennes kokee uhkailuja ja väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhrina kuolee vuosittain parikymmentä naista. Naisuhritutkimusten mukaan uhrit toivovat, että heiltä kysyttäisiin terveydenhuollon piirissä suoraan väkivaltakokemuksista. Niin uhreille itselleen kuin yhteiskunnallekin väkivallasta koituu merkittäviä vaikutuksia, ja sen vuoksi puuttumiskynnystä on tarpeen madaltaa uhrien ja heidän perheidensä auttamiseksi, väkivaltaan syyllistyneiden avuntarvetta unohtamatta. Fyysisten vammojen hoitamisen ohella tarvitaan panostusta ongelman havaitsemiseen, siihen tarttumiseen ja sen jatkohoitoon. Ammatillisia yhteistyöverkostoja onkin määrätietoisesti rakennettava, ylläpidettävä ja kehitettävä. Myös miesuhreihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä rikostilastojen valossa %:ssa tapauksista väkivaltaan syyllistynyt on nainen. W HO määrittelee väkivallaksi sellaisen fyysisen voiman tai vallan käytön (uhkailu tai toteutettu), joka kohdistuu tarkoituksellisesti itseen tai toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön ja aiheuttaa todennäköisesti vamman, kuoleman, psyykkisen haitan, epäedullisen kehityksen tai riiston (Rikoksentorjuntaneuvosto 2002). Parisuhde- tai lähisuhdeväkivalta voidaan määritellä myös toteutustapojen mukaan fyysiseksi, seksuaaliseksi, taloudelliseksi tai uskonnolliseksi väkivallaksi tai sen uhaksi taikka psykologiseksi ja emotionaaliseksi hyväksikäytöksi. Henkinen väkivalta liittyy yleensä fyysiseen (Flinck 2006). Väkivalta voi olla satunnainen teko tai suoranaista väkivaltaterrorismia, jossa uhri elää jatkuvan väkivallan kohteena. Väkivalta saattaa kohdistua myös lapsiin. Väkivaltaista käytöstä voidaan tulkita tai puolustella eroottis-romanttiseen rakkauteen kuuluvien»normaalien» tunteiden valitettavina ylilyönteinä (Husso 2003). Rikosoikeudellisten kriteereiden täyttymisen ohella uhrin oma kokemus teon vahingollisuudesta tai haitallisuudesta ratkaisee, milloin on kyse väkivallasta. Traumatisoitumiseen vaikuttavat tekijän ja uhrin välisen suhteen luonne, väkivallan tyyppi ja kesto sekä uhrin psyykkiset voimavarat. Jokainen emotionaalinen tai fyysinen väkivallanteko lisää ja vahvistaa väkivallan tekijän valta-asemaa ja kontrollia suhteessa uhriin (Perttu ja Kaselitz 2006). Väkivaltaa näkemään joutuville lapsille traumakokemuksilla on ennakoivaa merkitystä aikuisiän vakavan psyykkisen oireilun kannalta (Salokangas ym. 2006). Kolmasosa näistä lapsista alkaa itse käyttää väkivaltaa ristiriitojen ratkaisukeinona, ja lapsuudenkodissaan äitiin kohdistunutta väkivaltaa nähneillä pojilla on taipumus käyttäytyä samalla tavalla omaa puolisoaan kohtaan (Piispa ja Heiskanen 2000). Kansainvälistä vertailtavuutta vaikeuttavat erot väkivallan määritelmissä ja tutkimusten toteutukseen liittyvät muuttujat (Heiskanen ja Piispa 1998). Uskontoon tai kulttuuriin liittyvillä tekijöillä lienee myös merkitystä väkivallan käsitteen tarkastelussa. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi sijoittuu Islannin ohella väkivallan kärkijoukkoon (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Duodecim 2008;124:50 5 P. Brusila

2 Suomen väkivaltatilastot ovat Ruotsiin verrattuna kaksinkertaiset (Söderholm 2006). Suomessa avioliiton sisäinen raiskaus tuli rikokseksi niinkin myöhään kuin Ruotsissa vastaava lainmuutos toteutettiin vuonna 1982, jolloin myös parisuhdeväkivalta siirrettiin siellä yleisen syyttäjän syyteoikeuden piiriin. Meillä vastaava muutos toteutettiin v. 1995, eli syytteen nostaminen ei enää ole uhrin oman harkinnan varassa. Lähestymiskieltolaki tuli voimaan v. 1999, ja kuusi vuotta myöhemmin se laajennettiin ulottuvaksi myös perheen sisäisiin suhteisiin. Meillä poliisin kuolinsyytilastoissa alettiin vuodesta 1996 alkaen huomioida uhrin ja tekijän välisiä suhteita ja v otettiin sama jaottelu käyttöön myös väkivaltatilastoissa. Vertailu aiempien vuosien tilastoihin on siten ongelmallista. Väkivaltatilastoja Väkivallan merkittävyys avautuu tilastojen kautta. Tilastokeskus julkaisi v kyselytutkimuksen naisiin kohdistuneesta väkivallasta (Heiskanen ja Piispa 1998). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki siihen liittyvän seurantatutkimuksen vuodelta 2005 (Piispa ym. 2006). Tällöin ilmeni, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta oli vähentynyt 40 %:sta 38 %:iin. Uhkailu ja ahdistelu työpaikoilla oli lisääntynyt, samoin parisuhteen ulkopuolisten miesten taholta tullut, erityisesti nuoriin naisiin kohdistuva häirintä. Naisista 6 % ilmoitti olevansa nykyisen puolisonsa seksuaalisen väkivallan uhri, ja entisen puolison uhreina oli ollut 20 % vastaajista. Entisen puolison väkivallan kohteena on edelleenkin ollut 49 % avo- tai avioliitossa olleista naisista. Suurimmassa parisuhdeväkivallan vaarassa ovat nuoret naiset, eronneet, yksinhuoltajat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja vasta lyhyen ajan (4 6 v) parisuhteessa eläneet. Poliisin tilastoissa parisuhdeväkivalta lisääntyi 38 % vuosien välillä, ja kaikesta parisuhdeväkivallasta 90 % kohdistui tuona aikana naisiin (Tilastokeskus 2005). Miesuhritutkimusta kaivattaisiin enemmän, sillä naisten väkivaltarikollisuus näyttää olevan yleistymässä (Putkonen ja Collander 2006). Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Pikarisen ym. (2007) gynekologisista potilaista koostuvassa suomalaisaineistossa 42 % oli kokenut aikuisiässä kohtalaista tai vakavaa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Raskaus sinänsä lisää väkivaltaisessa suhteessa väkivallan riskiä. Niinpä parisuhdeväkivalta on yleisempää kuin raskausdiabetes tai raskausmyrkytys, ja sikiöille pahoinpitelyistä koituu mm. pienipainoisuutta (Mezey ja Bewley 1997). Naisuhreilla esiintyy merkittävästi gynekologisia kipuja, joiden etiologian selvittely kuormittaa terveydenhuoltoa. Seksuaalisella väkivallalla on osoitettu olevan selvä yhteys myös lantionpohjan kipuihin (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Yhteiskunnalliset vaikutukset Väkivalta moninaisine liitännäiskustannuksineen aiheuttaa huomattavan menoerän. Vuonna 2000 terveydenhuollolle koituneista väkivallan kustannuksista kaksi kolmasosaa ja oikeussektorin kustannuksista puolet arvioitiin johtuneiksi juuri parisuhdeväkivallasta. Lääkärissäkäyntikustannuksiksi arvioitiin kaikkiaan noin 1,8 miljoonaa euroa ja sairaalahoidon kustannuksiksi sairaalatilastojen mukaan laskettuna noin e (Piispa ja Heiskanen 2000). Osa väkivaltaan liittyvistä traumoista ilmeisesti hoidetaan muina traumoina, koska uhrit haluavat peitellä todellista syytä. Väkivallan vaikutukset uhriin Raskaus lisää väkivaltaisessa suhteessa väkivallan riskiä Akuuttitilanteessa uhri saattaa toimia joko ylitai alireagoiden. Ylireagoinnissa vahvat emotionaaliset purkaukset kuormittavat henkilökuntaa. Alireagoinnissa taas viileä asiallisuus saattaa antaa harhan, ettei uhrilla ole mitään hätää. Akuuttivaiheen jälkeen tulevassa tunnereaktiovaiheessa epäusko, viha ja suuttumus sekä häpeä ja syyllisyys nousevat esiin erilaisten somaattisten oireiden ohella. Potilaat voivat valittaa pahoinvointia, lihasjännityksestä johtuvia kipuja ja särkyjä, sydämen rytmihäiriöitä, huimausta ja hengenahdistusta. Unettomuus ja väsymys haittaavat muistia ja keskittymiskykyä. Pitkäl- 51

3 lä aikavälillä uhreilla voi esiintyä pelkotiloja, paniikkikohtauksia ja erilaisia psykosomaattisia oireita traumaperäisen stressihäiriön mekanismeilla. Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat tavallisia. Vaikeudet ihmissuhteissa ja työpaikoilla, ulkopuolisuuden tunne ja painajaisunet ovat uhrin kannalta tavallisia seuraamuksia (Saari 2000). Oireet ovat ensisijaisesti reaktioita traumaattisiin tapahtumiin, eivät varsinaisesti psyykkisen sairauden oireita (Ensi- ja turvakotien liitto 2006). Väkivaltaa maailmanlaajuisesti tarkastelleen yhdysvaltalaisen tutkimuksen aineistossa pahoinpidellyt naiset tarvitsivat 4 5 kertaa enemmän psykiatrista hoitoa, itsemurhayrityksiä esiintyi viisi kertaa enemmän väkivaltaa kokemattomiin verrattuna ja kolmasosa kärsi depressiosta. Väkivaltakokemukset saattavat altistaa myös alkoholin ja huumeiden käytölle sekä sitä kautta syrjäytymiselle. Suomalaisessa uhritutkimuksessa fyysisiä vammoja saaneista 95 % kertoi tapahtuneesta olleen seurauksia heille itselleen ja parisuhteelle. Seurauksiksi he mainitsivat erilaiset säryt, pahoinvoinnin, voimattomuuden tai ylirasittuneisuuden tunteen, keskittymiskyvyn puutteen, väsymyksen, unettomuuden, hermostuneisuuden, ärtyneisyyden ja masentuneisuuden (Piispa ym. 2006). Avun hakeminen Suomalaisessa vuodelta 1997 peräisin olevassa aineistossa vain runsas kolmannes väkivallan uhreista oli puhunut tapahtuneesta läheiselle ystävälle, seurantatutkimuksessa kuitenkin jo noin puolet. Tämä on mahdollisesti osoitus tapahtumassa olevasta asennemuutoksesta tai palvelujen parantumisesta. Edelleenkään 35 % joskus väkivaltaa kokeneista ei ollut koskaan puhunut tapahtuneesta kenellekään. Fyysisiä vammoja saaneista 92 % oli kertonut asiasta jollekin. Lapsille tarkoitettuja palveluja tarjoavissa yhteisöissä parisuhdeväkivallasta vaietaan tavallista visummin, koska mahdollisesti pelätään lastensuojelun puuttumista tilanteeseen. Puuttuminen koetaan hävettäväksi, ei niinkään mahdollisuudeksi apuun ja tukeen (Piispa ym. 2006). Väkivaltaa kokeneet käyttävät erilaisia terveydenhuollon palveluja jopa kaksinkertaisesti muuta väestöä enemmän (Mezey ja Bewley 1997). Piispan ym. (2006) suomalaisessa aineistossa hoidon piiriin hakeutui 30 % pahoinpidellyistä ja sairaalahoitoon joutui 6 %. Kuitenkin 20 % ilmoitti ymmärtäneensä myöhemmin, että hoitoon olisi pitänyt mennä. Hoitoon hakeutuneista kymmenesosa koki saaneensa epäasiallista kohtelua, 12 %:lla oli tunne, etteivät he saaneet kyllin hyvää hoitoa ja 16 % koki tulleensa suorastaan vähätellyksi tai ettei tapaus kiinnostanut henkilökuntaa. Eniten tyytymättömyyttä kuitenkin aiheutti se, ettei muista tuki- ja apumahdollisuuksista annettu riittävästi tietoa. Kaksi kolmannesta oli kokonaan jätetty ohjaamatta muihin palveluihin. Samansuuntaista kritiikkiä kohdistettiin myös poliisiin. Tutkijoiden näkemys onkin, että nimenomaan jälkihoitoon kaivattaisiin nykyistä parempaa koordinointia. Kuinka kohdata? Hoitoa koskevissa viranomaisohjeissa korostetaan paitsi potilaan ja lasten turvallisuuden y d i n a s i a t Parisuhdeväkivalta on yleistä ja traumatisoi myös lapsia. Miehetkin voivat olla uhreja. Epäilyn herätessä tulee kysyä suoria kysymyksiä, syyllistämättä. Väkivallan uhri on tutkittava huolella ja löydökset kirjattava järjestelmällisesti valokuvin varmentaen. Hoitoketju rakentuu yhteistyöstä eri ammattiryhmien ja auttajatahojen välillä. Henkilökunta tarvitsee työnohjausta, koulutusta ja resursseja. 52 P. Brusila

4 Tekstilaatikko 1. Esimerkkejä suorista kysymyksistä: Pelkäätkö jotakuta? Lyökö joku sinua? Kuka, milloin, missä? Koetko väkivaltaa kotonasi? Tunnetko itsesi turvattomaksi kotona? Pelottaako sinua kotona? Kenelle olet voinut kertoa? Terveydenhuollon henkilöstö osoittaa näillä kysymyksillä myös ammatillista vastuullisuutta. Levollinen asenne ja potilaaseen keskittyvä läsnäolo luo turvallisen ilmapiirin. Uhrin turvallisuutta parantaa hoitotilanne ilman väkivaltaisen kumppanin läsnäoloa. Äitiyshuollossa sen järjestäminen isien aktiivisen mukanaolon vuoksi on haasteellista. Tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun tulisi kuitenkin saada järjestettyä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Väkivallan uhrien potilasasiakirjoja tulee käsitellä erityisellä huolella ja pidättäytymällä esimerkiksi epikriisien ja muiden asiakirjojen postituksesta kotiin. Tekijän saadessa tietää paljastuneensa voi uhrin turvallisuus tai jopa henki vaarantua. myös potilaan oikeuksien ja oikeusturvan huomioimista. Suosituksissa kehotetaan kysymään epäilytapauksissakin väkivallasta suorin, avoimin kysymyksin (tekstilaatikko 1) (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Uhrien odotukset väkivallan käsittelystä terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat, jyrkästikin. Vallalla on ollut käsitys, että uhrit toivovat suoraa kysymistä, mutta osa suhtautuu täysin päinvastaisesti (Pikarinen ym. 2007). Harjoittelemalla oppii lähestymään asiaa luontevasti osana normaalia työtä. Jos potilas ei halua puhua kokemuksistaan, painostamattomuudella tuetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Suorilla, potilasta kunnioittavilla, syyllistämättömillä kysymyksillä osoitetaan, että asiasta voi ja saa puhua. Väkivallan uhrien kanssa työskentelyn tulee olla kriisityötä tukevaa ja strukturoitua. Epäilyssäkin, kuten erilaisten väkivaltaan liittyvien oireiden etiologiaa selvitettäessä, tulee väkivalta ottaa puheeksi. Uhria tulee myös informoida siitä, että väkivallassa on kyse rikoksesta, Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla josta uhri ei ole vastuussa vaan tekijä (Söderholm 2006). Pientenkin vammojen yhteydessä potilaan koko keho tulee tutkia ja löydökset kirjata huolellisesti kehokarttaa käyttäen ja digitaalivalokuvin varmentaen (ns. Malmin malli) (tekstilaatikko 2). Seksuaalisen väkivallan tapauksessa tarvitaan potilaan luvalla oikeuslääketieteellinen tai gynekologinen tutkimus (Vala 2000, Söderholm 2006). Akuuttitutkimusten huolellinen ja järjestelmällinen suorittaminen sekä löydösten kirjaaminen kuuluvat potilaan hyvään hoitoon ja oikeusturvaan. Systemaattinen toiminta edistää myös jälkeenpäin tehtävien lausuntojen laatimista (Wahlsten ja Laaksonen 2007). Lasten hyvinvointi ja terveys vaarantuu väkivaltaympäristössä, vaikka heitä ei suoranaisesti pahoinpideltäisikään. Väkivallan uhria hoidettaessa tulee lasten turvallisuudesta huolehtia ja kysyä. Lastensuojeluilmoitukseen on terveydenhuollonkin henkilöstöllä väkivaltaisessa perhetilanteessa ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus sosiaaliviranomaisille antaa heille mahdollisuuden päästä ongelmaan käsiksi ja perheen kanssa yhteistyöhön (Oranen 2006). Uhrin hyvässä hoidossa periaate»saattaen vaihdettava» turvaa hoidon jatkumisen ja onnistumisen. Ihanteellista olisi rakentaa hoitoketju, jossa voitaisiin valmiiksi varata aika tai paikka seuraavaan hoitopisteeseen. Kolmannelta sektorilta löytyvien auttavien tahojen yhteystiedot on lueteltu taulukossa 1. Akuuttiin hätään tarkoitettuja Ensi- ja turvakotien liiton tarjoamia turvakoteja löytyy neljältätoista paikkakunnalta. Liitto toimii myös väkivaltaisten naisten ja miesten auttamiseksi. Raiskauskriisikeskus Tukinai- Tekstilaatikko 2. Tiedot Malmin mallista löytyvät Internet-osoitteesta > sosiaali- ja terveysosasto > pikahaku: PAKE-lomakkeet. Raiskattujen akuuttitilanteisiin tarkoitetut tutkimus- ja hoito-ohjeet eli ns. RAP-kansio (Brandt ym. 2002) löytyy osoitteesta seksuaaliterveys/rap-raiskatun_akuuttiapu/. 53

5 Taulukko 1. Auttavia tahoja. Naisille ja miehille Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Raiskauskriisikeskus Tukinainen: kriisipuhelin ma ti , pe, la, su, pyhäpäivinä ja niiden aattoina Rikosuhripäivystys: Suomen Mielenterveysseura: valtakunnallinen kriisipuhelin , ma 9 22, ti pe 9 06, la ja su SOS-auto ympäri vuorokauden Väestöliitto: Miehille Miesten kriisikeskus: Lyömätön Linja: Lyömätön Linja Espoossa: Miehen linja maahanmuuttajamiehille: fi/miehenlinja.htm Jussi-työ: nen on käynnistänyt v väkivallan uhreille tarkoitetun uuden auttamisprojektin, ja valtakunnallisella rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on yhdeksän aluetoimistoa ja auttava puhelin (numero ma ti klo ja ke pe klo 17 21). Päivystyksestä apua hakevat ohjataan lähimmän aluetoimiston piiriin. RIKU tarjoaa myös maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluja aina oikeusprosesseihin saakka. Miesten kriisikeskus auttaa myös väkivallan uhreiksi joutuneita miehiä (Ensi- ja turvakotien liitto ym. 2006). Jussi-toiminta on Lyömätön linja toiminnan rinnalla keskittynyt väkivaltaisten miesten kanssa työskentelyyn. Hoitoyksiköissä tulisi tuntea oman seudun tahot, joista tukipalveluja löytyy. Hoito-organisaatioissa pitäisi myös olla suunnitelmat väkivaltaan syyllistyneiden auttamiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisia sitovat muita tiukemmat normit esimerkiksi rikosilmoitusten tekemisen suhteen. Poliisi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto voivat silti erinomaisesti tehdä yhteistyötä vaitiolonormeja rikkomatta. Potilaalta saadun luvan kanssa on helppo edetä. Epäselvissä tilanteissa viranomaistahojen konsultointi selkeyttää tilannetta ja turvaa selustan. Kuitenkin lasten turvallisuuden ollessa uhattuna menee velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen vaitiolovelvollisuuden edelle (Lastensuojelulaki /417). Ei-akuutteihin tilanteisiin soveltuvia, uhrien löytämiseen pyrkiviä seulontakyselyjä on kehitelty ja testattu. Niihin itse väkivaltaa kokeneet ovat suhtautuneet myönteisimmin. Terveydenhuoltohenkilöstön vastustuksessa on vedottu ajan, koulutuksen ja hoitomahdollisuuksien puutteeseen (Pikarinen ja Halmesmäki 2003). Koulutus auttaa sisäistämään ja ymmärtämään väkivallan havaitsemisen merkityksen (Goff ym. 2001). Seulontakyselyjen käyttö osana terveydenhuollon rutiineja konkretisoi potilaille ilmiön merkitystä ja asiallinen, syyllistämätön suhtautuminen poistaa tabuasennetta ja auttaa uhrejakin löytämään sanoja kokemuksilleen. Uudenmaan äitiysneuvoloissa ja synnytyssairaaloissa kysytäänkin nykyisin kaikilta raskaana olevilta parisuhteessa esiintyvästä väkivallasta (Perttu ja Kaseliz 2006). Käyttökelpoisia oppaita käytännön työhön on esitetty taulukossa 2. Toivottujen tulosten saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin väkivallan merkityksen ymmärtämistä sekä viitseliäisyyttä huomata väkivalta ja tarttua siihen. Omia työasenteitaankin on välillä syytä pohtia. Hollantilaisessa selvityksessä lääkäreillä havaittiin olevan sukupuoleen liittyviä ennakkoasenteita perheväkivaltatilanteissa, mikä heikensi hoidon laatua. Asenteet vaikuttivat myös suhtautumisessa väkivaltaa näkemään joutuneisiin lapsiin (Lo Fo Wong ym. 2006). Suomalaistutkimuksessakin ilmeni, että miehet kokevat nimenomaan auttajatahojen kielteisten asenteiden Taulukko 2. Oppaita käytännön työhön. Kyllönen-Saarnio E, Nurmi R. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:15. Perttu S. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Selvityksiä 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Perttu S, Kaseliz V. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Helsinki: Yliopistopaino 2006, s.14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen Söderholm AL. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta. Suom Lääkäril 2006;61: Vala U. Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen. Suom Lääkäril 2000;55: Wahlsten P, Laaksonen H. Pahoinpitelyvammojen arviointi oikeuskäsittelyä varten. Duodecim 2007;123: P. Brusila

6 olevan avun esteenä (Flick 2006). Väkivaltaan syyllistyneiden saamiseksi avun piiriin on mm. Espoon poliisilla ja sosiaalitoimella ollut yhteistyöprojekti Lyömätön linja (taulukko 1), jonka piirissä väkivallantekijät on velvoitettu osallistumaan psykologivetoisiin vertaisryhmiin. Väkivallan näkyväksi tuleminen sinänsä voi auttaa katkaisemaan väkivaltakierteen, mutta pakkovelvoitteilla tuskin syntyy pysyviä muutoksia. Auttamispalvelutkaan eivät tavoita kohteitaan, jos näiltä puuttuu kyky nähdä omaa avuntarvettaan (Nyqvist 2001). Lopuksi Väkivallan uhrien hoitaminen kuormittaa psyykkisesti terveydenhuollon henkilöstöä. Mahdolliset omakohtaiset aiemmat väkivallan aiheuttamat traumat aktivoituvat helposti, ja potilaiden traumaattiset kokemukset aiheuttavat sijaistraumoja henkilökunnalle. Kokemusten ja niihin liittyvien tunteiden työstäminen on tärkeää, jotta kykenee levollisesti ja tasapuolisesti kohtaaman väkivallan uhreja. Säännöllinen työnohjaus tukee ammatti-identiteettiä ja auttaa löytämään ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Työnantajien tulisikin järjestää työnohjaus kaikille väkivallan kanssa tekemisiin joutuville. Jatkuvaa koulutusta tarvitaan ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Taloudellisten resurssien supistamisen aiheuttamissa paineissa väkivaltatyön tarpeita ei tule unohtaa. Apua tarvitseville pitää järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja, väkivallantekijöitä unohtamatta. Tukemalla perheiden hyvinvointia suojataan tulevia sukupolvia. Väkivallan vahingollisten vaikutusten ja rikosoikeudellisen merkityksen esillä pitäminen julkisuudessa vaikuttanee vähitellen myös yleisiin asenteisiin väkivaltaa ehkäisevästi. Kirjallisuutta Brandt P, Raijas R, Brusila P, Cacciatore R, Söderholm AL, Vala U. RAP raiskatun akuuttiapu. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä, 2.painos. Helsinki: Väestöliitto Ensi- ja turvakotien liitto ry. Perhe-ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Helsinki 2006, s. 18. Ensi- ja turvakotien liitto ry, A-klinikkasäätiö, Suomen mielenterveysseura ry, Y-säätiö. Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki 2006, s. 7. Flinck A. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana. Rikottu lemmenmarja. Acta Universitatis Tamperensis;1169. Tampere: Tampere University Press 2006, s.18 19, 61. Goff HW, Byrd TL, Shelton AJ, Parcel GS. Health care professionals skills, beliefs and expectations about screening for domestic violence in a border community. Fam Community Health 2001;24: Heiskanen M, Piispa M. Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Oikeus 1998:12. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Helsinki: Tilastokeskus 1998, s. 7. Husso M. Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Tampere: Vastapaino 2003, s 121. Kyllönen-Saarnio E, Nurmi R. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:15. Lo Fo Wong SH, De Jonge A, Wester F, Mol SS, Römkens RR, Lagro- Janssen T. Discussing partner abuse: does doctor s gender really matter? Fam Pract 2006;23: Mezey G, Bewley S. Domestic violence and pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Nyqvist L. Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 28. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto 2001, s Oranen M. Lääkärin on huomioitava väkivaltaa kotonaan nähneet lapset. Suom Lääkäril 2006;61: Perttu S. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Selvityksiä 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Perttu S, Kaseliz V. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Helsinki: Yliopistopaino 2006, s. 14. Piispa M, Heiskanen M. Väkivallan hinta. Naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus 2000, s. 26; Piispa M, Heiskanen M, Kääriäinen J, Sirén R. Naisiin kohdistunut väkivalta Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, HEUNI, 2006:51. Helsinki 2006, s. 64 9, , Pikarinen U, Halmesmäki E. Naisiin kohdistuva väkivalta. Duodecim 2003; 119: Pikarinen U, SaistoT, Schei B, Schwanberg K, Halmesmäki E. Experience of physical and sexual abuse and their implications of current health. Obstet Gynecol 2007;109: Putkonen H, Collander J. Naisten henkirikollisuus Suomessa. Suom Lääkäril 2006;61: Rikoksentorjuntaneuvosto Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti väkivallasta 2002, s Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava 2000, s Salokangas R, Luutonen S, von Reventlow HG, ym. Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja terveysministeriö. Väkivalta parisuhteessa. Lastenneuvolaopas Söderholm AL. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta. Suom Lääkäril 2006;61: Tilastokeskus. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Vala Ursula: Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen. Suom Lääkäril 2000; 55: Wahlsten P, Laaksonen H. Pahoinpitelyvammojen arviointi oikeuskäsittelyä varten. Duodecim 2007;123:81 7. PIRKKO BRUSILA, erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Väestöliitto, seksuaaliterveyspoliklinikka Kalevankatu 16 A Helsinki Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla 55

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Kysymisen menetelmistä ja toimintatavoista Sirkka Perttu, THM, työnohjaaja Lähisuhdeväkivallasta kysyminen = puuttuminen Puuttuminen on prosessi, joka sisältää

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

AUTTAVAT TAHOT TORNIO

AUTTAVAT TAHOT TORNIO AUTTAVAT TAHOT TORNIO L-PKS 016-243111 TERVEYSKESKUS/NEUVOLAT 016-43211 -päivystysvastaanotto klo 8-22 016-432814 PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA 016-432921 KRIISIKESKUS TURVAPOIJU 016-257403 PERHENEUVOLA 016-432471

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä

TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä Miten voit? Mielenterveys on elämän mittaan muuttuva tila. Mielenterveys laajana ja myönteisenä

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT

KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT L I I T E KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT A S K A I N E N - L E M U - M A S K U - M E R I M A S K U - M Y N Ä M Ä K I - N A A N T A L I - N O U S I A I N E N - R Y M Ä T T Y L Ä - R U S K O - V A H T O - V E L

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE

PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE PERHEVÄKIVALTA PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE Salo 2010 Tämän muistion on laatinut Salon Seudun alueellinen perheväkivallan ehkäisytyöryhmä. Lisätiedot ja korjaukset palvelumuistioon: Johanna Hyrsylä Kasvatus-

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA - puheeksi ottaminen ja puuttuminen Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Käsitteistä

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot