SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke/sonet Botnia Maaliskuu 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHTIA KÄSITTEITÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS TULOKSET VASTAUSTEN MÄÄRÄ ETELÄ POHJANMAA KESKI POHJANMAA POHJANMAA KEHITTÄMISTARPEET VASTAAJIEN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET YLEISET KEHITTÄMISTARPEET...11 LÄHTEET LIITTEET

3 1. Lähtökohtia 2 Sosiaali ja terveysalalle on kehittynyt pitkälle erikoistunut, ammatillistuneeseen työnjakoon perustuva hoito ja palvelujärjestelmä. Tällöin ongelmana on se, ettei vastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta ole kellään yksittäisellä työntekijällä tai organisaatiolla. Erityisiä ongelmatilanteita ovat ne, jolloin asiakas siirtyy laitos ja avohoidon välillä tai kun hänellä on monia palveluntarpeita tai palvelukokonaisuudet ovat moninaisia. Palvelunkäyttäjän näkökulmasta tämä voi merkitä riittämättömiä tai epätyydyttäviä palvelukokonaisuuksia. (Ala Nikkola & Valokivi 1997.) Sosiaali ja terveydenhuollon tavoite ja toimintaohjelmassa vuosille (STM 2003) todetaan, että asiakkaan ja potilaan asemaa sekä sen lainsäädännöllistä perustaa on vahvistettu viime vuosina. Haasteena on kuitenkin palvelujen laadun kehittäminen palvelujen käyttäjän näkökulmasta: asiakkaan ja potilaan vuorovaikutuksessa, osallisuudessa ja kohtelussa on edelleen parannettavaa. Tavoitteena on palvelun käyttäjän palveluketjun turvaaminen todetun palvelutarpeen mukaisesti. Pohjanmaa hankkeessa toimivien, alueelle soveltuvien ja asiakaslähtöisten hoito ja palveluketjujen kehittäminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, mikä käy ilmi mm. seuraavissa osahankkeissa: Osahanke 4: Palveluiden toiminnallinen integrointi alueellisesti ja asiakaslähtöisyyden voimistaminen Tavoite: Mielenterveys ja päihdepalveluiden toiminnallinen integrointi ja kokonaisuus varmistetaan seudullisesti. Myös lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut järjestetään alueellisena kokonaisuutena. Paikalliset ja seudulliset palvelut nivelletään toimiviksi palveluketjuiksi ja hyödynnetään resursseja tarkoituksenmukaisesti. Osahanke 5: Peruspalvelujen osaaminen Tavoite: Kuntien peruspalveluiden mielenterveys ja päihdeosaamisen vahvistaminen. Perusterveydenhuollon vastuuta ennalta ehkäisevässä työssä ja tavallisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoidossa selkeytetään. Psykiatrinen ja päihdeongelman perushoito toteutuu perusterveydenhuollossa. Erityispalveluiden ja

4 3 peruspalvelujen välisestä työnjaosta sovitaan, sekä aikuisväestön että lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kohdalla. Osahanke 7: Lasten ja nuorten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Tavoite: Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut (erityispäivähoito, kasvatus ja perheneuvonta, lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja lastentaudit) järjestetään seudullisesti toimivaksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi tukemaan lasten ja nuorten hoitoa arkiympäristössään. Erityisesti huomioidaan moniongelmaperheiden, maahanmuuttajaperheiden ja lastensuojelutarpeessa olevia lapsia. Toteutus: Osana mielenterveys ja päihdetyön alueellista kokonaisuussuunnitelmaa laaditaan lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja hoitavien palvelujen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman perusteella ryhdytään seuraaviin toimiin: *Laaditaan alueelliset sosiaali ja terveydenhuollon palvelusuunnitelmat ja ketjut 0 18 vuotiaille yhteistyössä opetus ja työvoimaviranomaisten kanssa *Erityisryhmille (nuoret päihdekäyttäjät, autistiset, psykoottiset lapset, maahanmuuttajien lapset ja muut erityisryhmät) laaditaan omat erityispalveluiden kehittämissuunnitelmat *Perhekeskeisen työskentelytavan juurruttaminen alueelle *Palveluohjausta kehitetään moniongelmaisten nuorten ja perheiden palveluiden integroimiseksi ja tehostamiseksi (v ) (Pohjanmaa hanke: mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Hankesuunnitelma ) 2. Käsitteitä Stakesin sosiaali ja terveydenhuollon sanaston mukaan (www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/) hoitoketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali ja terveydenhuollon organisaatiorajat ylittävää, suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa hoitoprosessien kokonaisuutta. Terveydenhuollossa käytetään nimitystä hoitoketju yleensä silloin, kun ketjuun sisältyy vain terveydenhuollon hoitotoimia. Nimitystä palveluketju käytetään

5 4 terveydenhuollossa puolestaan silloin, kun ketjuun sisältyy myös muiden toimialojen palveluja (esim. sosiaalihuollon, sivistystoimen ja sairaalateologin palveluja). Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsitteestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimerkiksi nimitystä hoitoketjumalli. Hoitoketjumallit pohjautuvat hoitosuosituksiin, hoito ohjelmiin ja hoitolinjoihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa asiakaskohtaisia yksilöllisiä hoitoketjuja. Tietojärjestelmien kannalta hoitoketju on asiakkaan hoitoprosesseja koskeva tietojoukko, joka kootaan yhteen tietojärjestelmän määrittelyssä sovittujen kriteerien mukaisesti niistä hoitoprosessin tiedoista (mm. hoitotapahtumista, niiden vaiheista, suunnitelmista, päätöksistä, asiakkaan taustatiedoista), jotka ovat hoitoketjun hallinnan, ohjauksen ja seurannan kannalta tarpeellisia. Henkilötietolain kannalta asiakkaan hoitoketjua koskevat tiedot voivat koostua ensisijaisesti vain sellaisista tiedoista, joiden kokoamiseen kokonaisuudeksi ja kokonaisuuden hallintaan, ohjaukseen ja seurantaan asiakas on antanut luvan. Hoitoketjuun voi sisältyä myös sellaisia tietoja, esimerkiksi tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevaa tietoa, joiden luovuttamisesta on säädetty erikseen. Vastaavasti palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelma tai tarvekokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali ja terveydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen organisaatiorajat ylittävää, suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin sosiaali tai terveydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Seuraavat palveluketju nimityksen käyttöön liittyvät seikat tulisi ottaa huomioon sosiaali ja terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen ammattikielissä: 1. sana ketju voi luoda mielikuvan siitä, että asiakas etenee lineaarisesti palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen, vaikka käytännössä palveluketjuissa on enemmän kyse verkkomaisista prosesseista ja niiden muodostamista kokonaisuuksista 2. palveluketju nimityksen tulkitaan usein viittaavan vain eräänlaiseen ideaalimalliin, joka laaditaan käytännön toimintaa koskevan suunnittelun

6 5 pohjaksi; tässä sanastossa määritelty käsite viittaa kuitenkin käytännössä toteutuviin palveluketjuihin. Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsitteestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimerkiksi nimitystä palveluketjumalli. Asiakaslähtöinen hoito ja palveluketju tarkoittaa asiakkaan yhtäjaksoisesti tai peräkkäin käyttämiä sosiaali ja terveyspalveluja, jotka asiakkaan näkökulmasta muodostavat kokonaisuuden. Palvelujen keskipisteessä on asiakas tarpeineen ja ongelmineen. (Nouko Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, 5.) Mielenterveyspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen Keski Pohjanmaalla projektin (EHK projektin) loppuraportissa (Kekäläinen 2005) käsitteitä on määritelty seuraavasti: Hoitoketju (palveluketju): Sosiaali ja terveydenhuollon eri organisaatioiden yhteistoiminnan kautta syntyvä asiakkaan, potilaan palvelukokonaisuus, joka muodostuu samaan ongelmaan, vaivaan tai sairauteen liittyvistä palveluista. Asiakkaan palvelukokonaisuudet voivat olla kestoltaan hyvin eripituisia. Lyhimmillään ketju sisältää yhdellä asiakaskäynnillä annetut palvelut. Joskus hoitoketjut voivat käsittää ajallisesti lähes asiakkaan koko eliniän, kuten pitkäaikaisesti sairaan kohdalla. Hoitoketju (palveluketju) alkaa palvelun vireillepanosta, joka tapahtuu tavallisesti asiakkaan tai sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta ja päättyy palvelun lopettamiseen. Hoitolinja (palvelulinja) muodostaa yhden organisaation sisällä tapahtuvan asiakkaan palvelukokonaisuuden ja saattaa sisältää lukuisia rinnakkaisia ja peräkkäisiä työprosesseja (eri yksiköt, toimipisteet, työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa tai ilman). Palveluprosessi on samaan asiakkaaseen kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintosarja, johon kuuluu vähintään kolme vaihetta: vireilletulo, palvelun toteutus ja palvelun päättäminen. Jokainen vaihe sisältää yhden tai useamman palvelutapahtuman. Palveluprosessiin kuuluu yhtäjaksoiset palvelut yhden organisaatioyksikön sisällä. Asiakas voi myös olla samanaikaisesti useammassa palveluprosessissa eri yksiköissä yhden hoitoketjun sisällä.

7 6 Palvelujakso (hoitojakso) on palveluprosessin ajallisesti rajattavissa oleva osa ja tarkoittaa esim. laitoksen yhdellä osastolla annettuja tai yhden työryhmän antamia palveluja ja hoitoa. Palvelutapahtuma (hoitotapahtuma) on palvelujaksoon (palveluprosessiin) sisältyvä asiakkaan ja työntekijän välinen yksittäinen tapahtuma tai toimenpide. 3. Selvityksen toteutus Erityisesti mielenterveys ja päihdetyöhön liittyvien hoito ja palveluketjujen nykytilaa perusterveydenhuollossa ja kuntien sosiaalitoimessa kartoitettiin lähettämällä alueen sosiaalija perusturvajohtajille sekä terveyskeskusten yli ja johtaville hoitajille sähköpostitse kysely (liitteet 1 ja 2) viikolla 11. Viestissä heiltä pyydettiin tietoja kuntansa/alueensa olemassa olevista hoito ja palveluketjuista sekä mielipiteitä mahdollisista kehittämistarpeista. Sairaanhoitopiireissä tehdyt hoito ja palveluketjut kartoitettiin Pohjanmaa hankkeen projektityöntekijöiden avulla. 4. Tulokset 4.1. Vastausten määrä mennessä saapui 13 vastausta sähköpostitse ja 1 kirjeitse. Se, että vastauksia saatiin niukasti, voi johtua useastakin syystä: Alueella ei ehkä ole hoito ja palveluketjuja tai niistä ei tiedetä, asiaa koskevaa selvitystyötä ei kenties pidetä tärkeänä tai yksinkertaisesti, erilaisia kyselyjä ja kartoituksia tehdään niin runsaasti, ettei kaikkiin voi/ehdi vastata. Kolmessa vastauksessa ilmoitettiin, ettei kunnassa/terveyskeskuksessa ole tehty hoito tai palveluketjuja. Seuraavissa kappaleissa on läpikäyty tulleet vastaukset maakunnittain Etelä Pohjanmaa Kauhajoki: toiminut kehityshanke päihdepuolella ja on edelleen käynnissä mielenterveyspuolella hoito ja palveluketjujen olemassa olosta ei raportoitu

8 7 Seinäjoki: moniammatillisena ja organisatorisena yhteistyönä on laadittu odottavien päihteitä käyttävien äitien hoitoketju v työn alla on Seinäjoen päihdehuollon hoitosuositus Seinäjoen lastensuojelun alkuarviointityö on menossa Qpr menetelmää käyttäen Seinäjoen seudun terveysyhtymä: tehty: o päihdeäitien hoitopolku, raportista Hyvä alku elämälle, tehty yhteistyössä terveyskeskus, keskussairaala, Seinäjoen sosiaalitoimi, A klinikka o masentuneiden äitien hoitopolku, mielenterveyskeskuksen ja neuvoloiden laatima tekeillä: o kouluterveydenhuollon päihdehoitopolku o väkivallan uhrin hoitopolku o vanhusten masennuksen hoitopolku o depression hoitopolku perusterveydenhuollossa o depressiopotilaan hoitopolku MTK:ssa o lastenneuvolatyön kehittämisprojektissa laaditaan polkua masennuksen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi osana lastenneuvolatyötä Soini: paperille tehty Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Soinissa, mikä ollut toimiva työväline käytännössä E P:n shp: ei hoitoketjuja, 1990 luvulla tehtiin skitsofrenian ja depression hoito ohjelmat, jotka eivät enää ole ajantasaisia suunnitteilla em. hoito ohjelmien päivitys ja kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoketju sairaanhoitopiirissä meneillään olevat kehittämishankkeet liitteessä 3 (www.epshp.fi)

9 4.3. Keski Pohjanmaa 8 Kokkola: mallinnukset lastensuojelun ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiin kohdistettu väkivalta päihdeasiakkaan (nuoret ja aikuiset) hoitopolut asumisen, hoidon ja talouden suhteen löytyvät sivuilta Ullava ja Halsua: hankerahaa nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisevään hankkeeseen Hankkeen yhtenä tavoitteena on mallintaa näiden kahden kunnan päihdepalveluketjut ja laatia kuntakohtaiset päihdestrategiat Keski Pohjanmaan shp: EHK projekti ( ): Akuutin hoidon toimivuus osaprojektin tavoitteena oli alueellisen, porrasteisen potilaslähtöisen hoitomallin rakentaminen akuuttipsykiatriaan sekä akuuttiin hoitoon liittyvien hoitoketjujen kehittäminen. Akuutin avohoidon osaprojektissa nimettiin seitsemän kehitettävää hoitoketjua o Aikuisiän akuutti psykoosi, keskivaikea ja vaikea depressio, anoreksia, kaksoisdiagnoosi, laaja alaiset kehityshäiriöt, lasten ja nuorten käytöshäiriöt sekä nuoren psykoosi ja psykoosialttius o EHK projektin loppuraportti ja QPR muotoiset hoitoketjut löytyvät Extranetistä, jonne yhteistyökumppanit pääsevät salasanojen avulla 4.4. Pohjanmaa Vaasa: Vaasan sote:n psykososiaalisissa palveluissa on meneillään hanke Sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen perheneuvolan ja ulkomaalaistoiminnan yhteistyöstä (asiakaspolku) on tehty QPR:n process quide ohjelmalla Lastensuojelun palvelualueen alaisuudessa toimiva Väylä hanke on mallintanut toimintaansa

10 9 VSHP (Liite 4): aggressiiviset, käytöshäiriöiset lapset ja nuoret ahdistuneisuushäiriöt alkoholin väärinkäyttäjät depressiot lasten seksuaalinen hyväksikäyttö lastenpsykiatria, aggressiiviset lapset lastenpsykiatria, varhaisen vuorovaikutuksen häiriö päihdeongelmaiset skitsofrenia varhaisen vuorovaikutuksen häiriö Pietarsaari: palveluketjuja ei ole laitettu välttämättä paperille: A klinikka hoitaa päihdetyön palveluketjua (kaikki A klinikan kautta joka päättää jatkohoidosta), mielenterveyspuolella ohjaaminen tapahtuu MTHA:n Mielenterveystoimiston kautta. näillä organisaatioilla on todennäköisesti tietoa tästä myös paperilla omista toimenpideohjelmistaan, muttei nimellä hoito ja palveluketjut Malmin terveydenhuoltoalue Pietarsaari: hankerahoitusta STM:ltä ja meneillään QPR Prosess Quide koulutus, jossa tullaan kuvaamaan neljää eri prosessia: astmapotilaan hoitoketju, diabetes II tyypin hoitoketju, raskauden keskeytys potilaan hoitoketju ja verenpainepotilaan hoitoketju tämän vuoden aikana tarkoitus kuvata masennuspotilaan hoitoketju ja katkaisuhoitoon tulevan potilaan hoitoketju

11 5. Kehittämistarpeet Vastaajien esittämät kehittämistarpeet Kauhajoki: paljon on vielä tehtävää, mutta ehkä on vähän päästy alkuun Vaasa: Vaasassa on juuri otettu käyttöön ProcessGuide, perustettu ohjaus ja projektiryhmät ja prosessien kehittämistoimintaa ollaan käynnistämässä laajamittaisemmin kaikissa hallintokunnissa. Käytännön tasolla varmasti tiedetään melko hyvin näiden palvelu/hoitoketjujen toimivuus ja sisältö, mutta varsinaisia virallisia kuvauksia ei vielä juurikaan ole tehty. Lyijykynäversioita ehkä löytyy. Vaasan kaupunki on hankkinut käyttöönsä QPR:n process quide ohjelman. Vaasan Sosiaali ja terveysvirastossa ohjelman käyttöä opetellaan parhaillaan. Sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueelle on nimetty yksi henkilö, nuorisoasema Klaaran sosiaaliterapeutti Marita Tammela työstämään palveluketjujen mallintamistyötä. Mallintamiset siis tehdään QPR:n process quide ohjelmalla. Toivomuksena, että päihdepalvelujen palvelu/hoitoketjujen mallintamistyö saataisiin alkuun vielä tämän kevään aikana. VSHP: deliriumasiakkaan/potilaan sekä depressio potilaan hoitoketjun mallintamisesta keskusteltu Pietarsaari: toivomuksena Pohjanmaa hankkeesta olisi QPR kuvaus hoitoketjuista Seinäjoen seudun terveysyhtymä: Tarvetta on psykiatristen pitkäaikaispotilaiden hoitopolkujen laatimiseen sekä ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden osalta.

12 5.2. Yleiset kehittämistarpeet 11 Käytännössä vaikuttaa siltä, että käsitteitä hoitoketju, palveluketju, hoitopolku, asiakkaan palvelu ja hoitoprosessi sekä hoidon kulku käytetään rinnakkain ja synonyymeinä. Jatkossa selvitys ja kehittämistyössä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota käsitteiden määrittelyyn, jotta eri organisaatioista ja toimintakulttuureista tulevat puhuisivat samaa kieltä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että hoito ja palveluketjut on laadittu pääosin organisaatio, palvelujärjestelmä ja työntekijälähtöisesti. Valtakunnallisissa ohjeissa ja suosituksissa korostetaan kuitenkin asiakkaan ja palvelun käyttäjän näkökulmaa saumattomien hoito ja palveluketjujen keskiössä. Haasteena onkin se, miten kansalaislähtöisyys, asiakaskeskeisyys ja osallisuus saadaan entistä paremmin esiin myös tällä osa alueella. Mallinnuksen avulla voidaan tehdä näkyväksi eri ammattiryhmien ja organisaatioiden työtä ja tehtäväkenttää. Se on yksi työväline yhteistyön ja palveluiden laadun kehittämiseen. Seuraavassa suora lainaus erään vastaajan kommenteista: Minusta mallintamistyö palvelee erinomaisella tavalla palvelujen laadun kehittämistä. Mallintamistyössä on mahdollisuus purkaa rakenteita auki, paloitella niitä ja puuttua ongelmakohtiin. Mallintaminen tuo palvelu ja hoitoketjut konkreettisesti esiin ja sen avulla on mahdollisuus selkeyttää omaa työtä ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Lisäksi on tietenkin se hyöty, että valmiilla prosessikuvauksilla, joita tästä syntyy, voidaan tehdä meidän työtä näkyväksi, niin omalle väelle, yhteistyötahoille kuin laajemmallekin julkisuudelle. Vastauksista käy ilmi, että alueella on käytössä QPR mallinnusohjelma, jota myös sosiaalialan osaamiskeskus SoNetBotnia käyttää. Tietokoneohjelma on apuväline, jolla voidaan helposti lisätä, muuttaa tai poistaa osia prosessien ja/tai hoito ja palveluketjujen kuvauksista. Tietokonemallinnus mahdollistaa hyvien käytäntöjen julkituomisen ja jakamisen esim. kuntien internet sivuilla. Ohjelman visualisoi aiemmat paperiversiot, mahdollistaa päällekkäisten prosessien kuvaamisen ja niiden välittämisen. Prosessikuvaukseen liitetään linkit upotettuina, niiden alle voi lisätä hallinnolliset päätökset, lakitekstiä ym.

13 Lähteet 12 Ala Nikkola, M. & Valokivi, H Yksilökohtainen palveluohjaus käytäntönä. Sosiaalija terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, raportteja 215, Helsinki. Kekäläinen, S Mielenterveyspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen Keski Pohjanmaalla projekti (EHK projekti). Loppuraportti. Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Psykiatrian tulosalue. Nouko Juvonen, S., Ruotsalainen, P. & Kiikkala, I (toim.) Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi, Helsinki. Pohjanmaa hanke: mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Hankesuunnitelma Stakes. Sosiaali ja terveydenhuollon sanastoja.

14 Liite 1 13 Arvoisa vastaanottaja! Pohjanmaa hanke on kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä Pohjanmaan, Vaasa ja Keski Pohjanmaan) alueen mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke. Tarkempi hankkeen kuvaus löytyy osoitteesta Olen saanut tehtäväkseni kartoittaa Pohjanmaan maakuntien tilannetta koskien hoito ja palveluketjujen laadintaa ja niiden määrää. Tilanneraportti esitetään hankkeen ohjausryhmälle Pohjanmaa hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten ja alueelle sopivien hoito ja palveluketjujen kehittämistyötä, ja tilannekatsauksen avulla saamme tärkeää tietoa alueella jo olevista toimivista malleista ja myös mahdollisista kehittämistarpeista. Tiedustelisinkin Teiltä, onko kuntanne alueella teidän tietojenne mukaan laadittu em. hoito tai palveluketjuja? Kyseessä voi olla esim. päihdeasiakkaan palveluketju tai vaikkapa autistisen lapsen tai väkivallan uhrin hoito tai palveluketju. Mallit voivat olla käsin laadittuja tai niiden kuvaamisen apuna on voitu käyttää esim. QPR tietokoneohjelmaa. Joskus puhutaan myös prosessin kuvauksesta, ja kuvaukset voivat olla suppeampia tai laajempia. Tärkeintä on, että ne hyvät toimintamallit ja käytännöt, joita kunnissa jo on, tulisivat yleisemminkin tietoon. Voitte halutessanne myös kommentoida sitä, mihin/millaisille asiakkaille olisi mielestänne tärkeää kehittää hoito ja palveluketjua. Pohjanmaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti, tässä olemme erityisen kiinnostuneita mielenterveys, päihdetyön sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisestä. Kiitän Teitä jo etukäteen vaivannäöstänne, ja vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin koskien Pohjanmaa hanketta, sen tavoitteita tai ko. selvitystyötä. Toivon vastauksianne mielellään mennessä. Yhteistyöterveisin, Minna Laitila Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke SONetBOTNIA PL 158, Seinäjoki Puh:

15 Liite 2 14 Arvoisa vastaanottaja! Pohjanmaa hanke on kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä Pohjanmaan, Vaasa ja Keski Pohjanmaan) alueen mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke. Tarkempi hankkeen kuvaus löytyy osoitteesta Olen saanut tehtäväkseni kartoittaa Pohjanmaan maakuntien tilannetta koskien hoito ja palveluketjujen laadintaa ja niiden määrää. Tilanneraportti esitetään hankkeen ohjausryhmälle Pohjanmaa hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten ja alueelle sopivien hoito ja palveluketjujen kehittämistyötä, ja tilannekatsauksen avulla saamme tärkeää tietoa alueella jo olevista toimivista malleista ja myös mahdollisista kehittämistarpeista. Vastaava tiedustelu on lähetetty myös alueen kuntien sosiaalitoimelle, jotta saataisiin kuva niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin tilanteesta. Tiedustelisinkin Teiltä, onko terveyskeskuksessanne tai sen alueella teidän tietojenne mukaan laadittu em. hoito tai palveluketjuja? Kyseessä voi olla esim. muistihäiriöistä kärsivän vanhusasiakkaan palveluketju tai vaikkapa autistisen lapsen tai väkivallan uhrin hoito tai palveluketju. Mallit voivat olla käsin laadittuja tai niiden kuvaamisen apuna on voitu käyttää esim. QPR tietokoneohjelmaa. Joskus puhutaan myös prosessin kuvauksesta, ja kuvaukset voivat olla suppeampia tai laajempia. Tärkeintä on, että ne hyvät toimintamallit ja käytännöt, joita alueella on, tulisivat yleisemminkin tietoon. Voitte halutessanne myös kommentoida sitä, mihin/millaisille asiakkaille olisi mielestänne tärkeää kehittää hoito ja palveluketjuja. Pohjanmaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti, tässä olemme erityisen kiinnostuneita mielenterveys, päihdetyön sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisestä. Kiitän Teitä jo etukäteen vaivannäöstänne, ja vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin koskien Pohjanmaa hanketta, sen tavoitteita tai ko. selvitystyötä. Toivon vastauksianne mielellään mennessä. Yhteistyöterveisin, Minna Laitila Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke SONetBOTNIA PL 158, Seinäjoki Puh:

16 Liite 3 15 E PSHP: MENEILLÄÄN OLEVAT KEHITTÄMISHANKKEET päivitetty Tähän yhteenvetoon on koottu yhteystiedot EPSHP:ssä meneillään olevista ns. TUKEhankkeista. TUKE hankkeiden toteuttamiseen myönnetään vuosittain budjetissa määräraha. Hankkeet ovat moniammatillisia yhteishankkeita, koska kehitettävät asiat ovat usein laaja alaisia ja monipuolista asiantuntijuutta vaativia. Hankkeiden valinnassa otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset haasteet. Tutkimus ja kehittämishankkeiden sisällölliset kehittämisalueet ovat seuraavat: Hoito ja tutkimusprosessien ja niihin liittyvien tukipalvelujen kehittäminen ja hoidonporrastus Tutkimusten ja hoitojen vaikuttavuus, näyttöön perustuva toiminta sekä kustannus hyötyselvitykset Riittävä ja laadukas työvoima, osaamisen kehittäminen Terveyden edistäminen laajapohjaisesti yhteistyössä eri terveydenhuollon toimijoiden kanssa Johtajuus Taloudellisesti tuettavien hankkeiden valinnassa otetaan huomioon seuraavat asiat: hanke on tärkeä sairaanhoitopiirin, tulosalueen ja / tai tulosyksikön toiminnalle hankkeella on realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä myös muiden tulosalueiden ja yksiköiden toiminnan kehittämistyössä Yhteyden hankkeen yhteyshenkilöön saat myös sähköpostitse. Osoite on muotoa: Vastuuhenkilö: Yh. Norma Mäkynen Yh. Sinikka Autere Yh. Sinikka Autere Yh. Marja Liisa Haapamäki Oh. Elina Kalliovalkama Yh. Sinikka Autere Oh. Tuula Collin Yh. Kirsi Korkiamäki Hankkeen nimi: Erikoissairaanhoidon hoitoisuusprojektit Seinäjoen keskussairaalan heräämön hoitoisuusmittareiden laadinta ja testaus Hoitopolkujen ja hoitolinjojen mallintaminen sairaanhoitopiirissä Perhehoitotyön kehittäminen sairaanhoitopiirissä Perhehoitotyön kehittäminen kirurgian poliklinikalla Päiväkirurgian perhehoitotyön projektin vaikutusten arviointi Syöpäpotilaan perhehoitotyön kehittäminen Solusalpaajahoitoa saavan munasarjasyöpäpotilaan perhehoitotyön projekti

17 Yh. Kirsi Korkiamäki Yh. Sirkka Ala Aho Yh. Sirkka Ala Aho Sos.tt. Eila Tuohimäki Sh. Tarja Perttilä Perhehoitotyön projekti synnytyssalissa Omahoitajatyön ja perhehoitotyön kehittäminen potilaan kotiutuessa akuuttipsykiatrian osastolla Ratkaisukeskeisen toiminnan systemaattinen toteuttaminen perhehoitotyössä kuntouttavan psykiatrian osastolla T5 Terveydenhuollon sosiaalityön mallintaminen Virtaustilavuusspirometrioiden laadun kehittäminen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 16 Yl. Onni Niemelä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laboratoriotoimintojen yhdistymis ja yhdentämishanke Yl. Onni Niemelä Laboratoriotutkimusten viitearvojen tarkistamisprojekti Yl. Tuija Viitanen Kouluikäisten obeesi lasten painonhallintaprojekti Yh. Kirsi Korkiamäki Sh. Mari Hämäläinen Yh. Aila Mäki Rajala Yh. Aila Mäki Rajala Ayl. Airi Jussila Psykologi Tommi Hautaniemi Yl. Eeva Orhanen Yl. Eeva Orhanen El. Eeva Kokko Yl. Mirja Tuomiranta Sh. Jarmo Raitila Synnytyssalin laatukäsikirja Elinluovutusohjelma Donor Action suunnittelu ja toteutus Tekonivelpotilaiden jatkohoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Palveluprosessin hallinnan ja asiakkaiden tiedonsaannin edistäminen gastroenterologian osastolla A12 Ruuansulatuskanavan tähystystoiminnan hoidon porrastus ja laatujärjestelmän luominen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle Eheä polku lapsen tapaturman jälkeen (Palvelupolkuprojekti) Glaukoomahoidon seurannan kehittäminen Diabeettisen retinopatian seulonnan / seurannan tiedonsiirron kehittäminen Keuhkosyöpäpotilaan tutkimus ja hoito keuhkosairauksien toimintayksikössä Ihoallergialaboratorion atk pohjaisen allergiatestiohjelman kehittäminen Ensihoidon kehittäminen

18 17 Yl. Jussi Korpi / oh. S L Tuurihalme Ft. Merja Mäkelä Ft. Katri Järvelä Ft. Leena Kunnari Jt. Seija Hautamäki Tt. Johanna Kuusisto / Ulla Sippola Ft. Miia Ketomäki Ett. Riitta Korkiatupa / Ko. Elina Kallio Oh. Marja Leena Markus Yl. Marja Nuotio Yl. Ulla Tulisalo / Yl. Tapani Sipilä Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikön hankkeet Aivoverenkiertohäiriöpotilaan fysioterapian palveluprosessikuvaus Astmapotilaan fysioterapian palveluprosessikuvaus ja käyttäjän käsikirja COPD potilaiden pilottiryhmän loppuarvio ja jatkosuunnitelma Diabetespotilaan jalkaterapian palvelulinjakuvauksen tutkimuslomakkeiden uusiminen ja päivittäminen Käsikirurgisten asiakkaiden toimintaterapian palveluprosessikuvaukset Odottavien äitien fysioterapeuttinen ohjaus äitiysvalmennuksessa perusterveydenhuollossa EPSHP:n alueella Vaikeasti liikuntavammaisten lasten apuvälinepalvelu ja kuntoutusohjaus osana Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa Laatukäsikirja neurologian akuuttiosastolle Iäkkäiden muistihäiriö ja dementiapotilaiden ravitsemustilan arviointi ja edistäminen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutusohjaus Yl. Antero Lassila Etelä Pohjanmaan shp:n psykiatrian tulosalueen sekä sosiaalialan osaamiskeskuksen Sonet Botnian Etelä Pohjanmaan toimiyksikön yhteishanke: Laadullinen tutkimus ja sen kehittäminen Etelä Pohjanmaalla Lh. Eliina Mäki Arkistopäällikkö Hilkka Vainio Seikkailutoiminnan kehittäminen lastenpsykiatrian osastolla Arkistonmuodostussuunnitelmien uudistaminen (AMS)

19 Liite 4 (1/10) 18 AGGRESSIIVISET, KÄYTÖSHÄIRIÖISET LAPSET JA NUORET Päivitetty: Sisällöstä vastaa: Psykologi Toivo Hurme 1. DIAGNOOSI / OIRE: AGGRESSIIVISET, KÄYTÖSHÄIRIÖISET LAPSET JA NUORET (ICD 10 F91 92) Toistuva, alituinen epäsosiaalinen, hyökkäävä tai uhmakas käytös, joka on pitkäaikaista (yli 6 kk) ja selvästi uhmaa iänmukaista sosiaalisia odotuksia sekä on vakavampaa kuin tavanomainen lapsekas vallattomuus tai nuoruusiän kapinallisuus. Esimerkkejä tällaisesta häiriöstä ovat liiallinen tappeleminen, kiusaaminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, vakava omaisuuden tuhoaminen, tulipalon sytyttäminen, varastelu, toistuva valehtelu, luvaton koulusta poissaolo, kotoa karkaaminen, poikkeuksellisen tiuhat ja vaikeat kiukunpuuskat sekä tottelemattomuus. 2. HOITOKETJUSTA VASTAAVAT: (Aarne Kolehmainen) Lastenkodin johtaja Harri Moisio Psykologi Toivo Hurme 3. TERVEYSKESKUKSESSA TEHTÄVÄT DIAGNOSTISET TUTKIMUKSET Käytöshäiriöisen historian sekä perheen historian kartoittaminen mahdollisesti neuvoloista ja päiväkodeista alkaen. Lapsen/nuoren haastattelu, vanhempien haastattelu. Tietojen hankkiminen opettajilta, muilta kouluviranomaisilta, sosiaaliviranomaisilta, terveydenhuoltoviranomaisilta sekä poliisilta. Tarvittavat psykologiset perustutkimukset. (Huoltosuunnitelman laatiminen lastensuojeluviranomaisten toimesta nuorille henkilöille). Viranomaisten verkostokokoukset. Perheneuvolan tai terveyskeskuksen kannanotto erikoissairaanhoidon tarpeeseen. 4. INDIKAATIOT ERIKOISSAIRAANHOIDON LÄHETTEESEEN Perusterveydenhuollon, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun toimenpiteet eivät ole riittäneet lapsen tai nuoren kuntoutumiseen. Perusterveydenhoidon piirissä ei ole adekvaatteja hoitopaikkoja tai menetelmiä kuntoutukseen. Asianomaisen fyysinen tai psyykkinen tila edellyttää useiden eri erikoisalojen tiivistä yhteistyötä. Perusterveydenhoitoa tarjoavat instanssit eivät pysty tarjoamaan päivystysluontoista apua akuuttiin tilanteeseen. Kun tarvitaan lähetettä yliopistosairaalan tasoiseen hoitoon. 5. ERIKOISSAIRAANHOITO Perusterveydenhoidon tekemiä selvityksiä täydentävä perusteellinen, psykiatrisen, psykologisen ja sosiaalisen tilan kartoittaminen ongelmien syiden ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi lastenpsykiatrian (0 12 vuotta) tai nuorisopsykiatrian (13 20 vuotta) poliklinikalla. Kaikki nämä toimenpiteet tehdään vanhempien, perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen viranomaisten kanssa tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä.

20 19 Lastenpsykiatrian poliklinikan henkilökunta voi myös tarvittaessa tehdä kotikäyntejä sekä tutkimus että hoitotarkoituksessa. Riittävät somaattiset ja neurologiset tutkimukset lastentautien tai neurologian poliklinikalla. Tarvittaessa potilas voidaan ottaa sisään somaattiselle osastolle tutkimuksen ajaksi. Potilas voidaan ottaa lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian osastolle n. kuuden viikon tutkimusjaksolle ellei riittäviä tutkimusmahdollisuuksia muutoin pystytä turvaamaan. Riippumatta siitä, missä tutkimus suoritetaan, selvitetään myös lääkehoidon tarjoamat mahdollisuudet potilaan kuntouttamiseksi. Tutkimusjaksolla laaditaan kuntoutussuunnitelma, jonka mukaiset hoitotoimenpiteet pyritään toteuttamaan joko em. tutkimus ja hoitoyksikössä tai muissa asianmukaisissa hoitopaikoissa. Kiinnitetään erityistä huomiota siirtovaiheeseen hoitopaikasta toiseen niin, että tarvittava tieto saataisiin jatkohoitopaikan käyttöön. Tarpeenmukaiset kontrollikäynnit. 6. JATKOHOITOPERIAATTEET TERVEYSKESKUKSESSA Jos lasta tai nuorta ei voida sijoittaa omaan kotiinsa, on kunnan kuntoutussuunnitelman mukaisesti huolehdittava tarkoituksenmukaisesta jatkosijoituspaikasta hoitotuloksen turvaamiseksi. (Sijaiskoti, perhekoti, lastenkoti, koulukoti jne.) Seuranta jää pääasiassa perusterveydenhoidon ja lastensuojelun tehtäväksi. (Henkilökohtainen tukihenkilö, tukiverkosto, verkostokokoukset). Tarvittaessa valvontaviranomaisen toimenpiteet. Kuntoutus /huoltosuunnitelman tarkistaminen vähintään kerran vuodessa. Seurantakäynti erikoissairaanhoidon toimipisteessä viimeistään puolen vuoden kuluttua. Avohoitokäynnit perusterveydenhuollon asianmukaisessa toimipaikassa. 7. MUUT ERITYISASIAT Turvattava riittävä ja saumaton yhteistyö hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken. Koordinoinnista vastaavan henkilön nimeäminen.

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ 15.2.2016 klo 9.00-11.00 3/2016 OSALLISTUJAT X Tytti Luoto, sosiaalijohtaja/ilmajoen kunta/ puheenjohtaja X Ulla Yli-Hynnilä, asiantuntijapalveluiden

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot