SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 SELVITYS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN HOITO JA PALVELUKETJUJEN NYKYTILASTA POHJANMAAN MAAKUNTIEN ALUEELLA Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke/sonet Botnia Maaliskuu 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHTIA KÄSITTEITÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS TULOKSET VASTAUSTEN MÄÄRÄ ETELÄ POHJANMAA KESKI POHJANMAA POHJANMAA KEHITTÄMISTARPEET VASTAAJIEN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET YLEISET KEHITTÄMISTARPEET...11 LÄHTEET LIITTEET

3 1. Lähtökohtia 2 Sosiaali ja terveysalalle on kehittynyt pitkälle erikoistunut, ammatillistuneeseen työnjakoon perustuva hoito ja palvelujärjestelmä. Tällöin ongelmana on se, ettei vastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta ole kellään yksittäisellä työntekijällä tai organisaatiolla. Erityisiä ongelmatilanteita ovat ne, jolloin asiakas siirtyy laitos ja avohoidon välillä tai kun hänellä on monia palveluntarpeita tai palvelukokonaisuudet ovat moninaisia. Palvelunkäyttäjän näkökulmasta tämä voi merkitä riittämättömiä tai epätyydyttäviä palvelukokonaisuuksia. (Ala Nikkola & Valokivi 1997.) Sosiaali ja terveydenhuollon tavoite ja toimintaohjelmassa vuosille (STM 2003) todetaan, että asiakkaan ja potilaan asemaa sekä sen lainsäädännöllistä perustaa on vahvistettu viime vuosina. Haasteena on kuitenkin palvelujen laadun kehittäminen palvelujen käyttäjän näkökulmasta: asiakkaan ja potilaan vuorovaikutuksessa, osallisuudessa ja kohtelussa on edelleen parannettavaa. Tavoitteena on palvelun käyttäjän palveluketjun turvaaminen todetun palvelutarpeen mukaisesti. Pohjanmaa hankkeessa toimivien, alueelle soveltuvien ja asiakaslähtöisten hoito ja palveluketjujen kehittäminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, mikä käy ilmi mm. seuraavissa osahankkeissa: Osahanke 4: Palveluiden toiminnallinen integrointi alueellisesti ja asiakaslähtöisyyden voimistaminen Tavoite: Mielenterveys ja päihdepalveluiden toiminnallinen integrointi ja kokonaisuus varmistetaan seudullisesti. Myös lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut järjestetään alueellisena kokonaisuutena. Paikalliset ja seudulliset palvelut nivelletään toimiviksi palveluketjuiksi ja hyödynnetään resursseja tarkoituksenmukaisesti. Osahanke 5: Peruspalvelujen osaaminen Tavoite: Kuntien peruspalveluiden mielenterveys ja päihdeosaamisen vahvistaminen. Perusterveydenhuollon vastuuta ennalta ehkäisevässä työssä ja tavallisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoidossa selkeytetään. Psykiatrinen ja päihdeongelman perushoito toteutuu perusterveydenhuollossa. Erityispalveluiden ja

4 3 peruspalvelujen välisestä työnjaosta sovitaan, sekä aikuisväestön että lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kohdalla. Osahanke 7: Lasten ja nuorten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Tavoite: Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut (erityispäivähoito, kasvatus ja perheneuvonta, lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja lastentaudit) järjestetään seudullisesti toimivaksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi tukemaan lasten ja nuorten hoitoa arkiympäristössään. Erityisesti huomioidaan moniongelmaperheiden, maahanmuuttajaperheiden ja lastensuojelutarpeessa olevia lapsia. Toteutus: Osana mielenterveys ja päihdetyön alueellista kokonaisuussuunnitelmaa laaditaan lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja hoitavien palvelujen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman perusteella ryhdytään seuraaviin toimiin: *Laaditaan alueelliset sosiaali ja terveydenhuollon palvelusuunnitelmat ja ketjut 0 18 vuotiaille yhteistyössä opetus ja työvoimaviranomaisten kanssa *Erityisryhmille (nuoret päihdekäyttäjät, autistiset, psykoottiset lapset, maahanmuuttajien lapset ja muut erityisryhmät) laaditaan omat erityispalveluiden kehittämissuunnitelmat *Perhekeskeisen työskentelytavan juurruttaminen alueelle *Palveluohjausta kehitetään moniongelmaisten nuorten ja perheiden palveluiden integroimiseksi ja tehostamiseksi (v ) (Pohjanmaa hanke: mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Hankesuunnitelma ) 2. Käsitteitä Stakesin sosiaali ja terveydenhuollon sanaston mukaan (www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/) hoitoketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali ja terveydenhuollon organisaatiorajat ylittävää, suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa hoitoprosessien kokonaisuutta. Terveydenhuollossa käytetään nimitystä hoitoketju yleensä silloin, kun ketjuun sisältyy vain terveydenhuollon hoitotoimia. Nimitystä palveluketju käytetään

5 4 terveydenhuollossa puolestaan silloin, kun ketjuun sisältyy myös muiden toimialojen palveluja (esim. sosiaalihuollon, sivistystoimen ja sairaalateologin palveluja). Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsitteestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimerkiksi nimitystä hoitoketjumalli. Hoitoketjumallit pohjautuvat hoitosuosituksiin, hoito ohjelmiin ja hoitolinjoihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa asiakaskohtaisia yksilöllisiä hoitoketjuja. Tietojärjestelmien kannalta hoitoketju on asiakkaan hoitoprosesseja koskeva tietojoukko, joka kootaan yhteen tietojärjestelmän määrittelyssä sovittujen kriteerien mukaisesti niistä hoitoprosessin tiedoista (mm. hoitotapahtumista, niiden vaiheista, suunnitelmista, päätöksistä, asiakkaan taustatiedoista), jotka ovat hoitoketjun hallinnan, ohjauksen ja seurannan kannalta tarpeellisia. Henkilötietolain kannalta asiakkaan hoitoketjua koskevat tiedot voivat koostua ensisijaisesti vain sellaisista tiedoista, joiden kokoamiseen kokonaisuudeksi ja kokonaisuuden hallintaan, ohjaukseen ja seurantaan asiakas on antanut luvan. Hoitoketjuun voi sisältyä myös sellaisia tietoja, esimerkiksi tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevaa tietoa, joiden luovuttamisesta on säädetty erikseen. Vastaavasti palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelma tai tarvekokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali ja terveydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen organisaatiorajat ylittävää, suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin sosiaali tai terveydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Seuraavat palveluketju nimityksen käyttöön liittyvät seikat tulisi ottaa huomioon sosiaali ja terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen ammattikielissä: 1. sana ketju voi luoda mielikuvan siitä, että asiakas etenee lineaarisesti palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen, vaikka käytännössä palveluketjuissa on enemmän kyse verkkomaisista prosesseista ja niiden muodostamista kokonaisuuksista 2. palveluketju nimityksen tulkitaan usein viittaavan vain eräänlaiseen ideaalimalliin, joka laaditaan käytännön toimintaa koskevan suunnittelun

6 5 pohjaksi; tässä sanastossa määritelty käsite viittaa kuitenkin käytännössä toteutuviin palveluketjuihin. Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsitteestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimerkiksi nimitystä palveluketjumalli. Asiakaslähtöinen hoito ja palveluketju tarkoittaa asiakkaan yhtäjaksoisesti tai peräkkäin käyttämiä sosiaali ja terveyspalveluja, jotka asiakkaan näkökulmasta muodostavat kokonaisuuden. Palvelujen keskipisteessä on asiakas tarpeineen ja ongelmineen. (Nouko Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, 5.) Mielenterveyspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen Keski Pohjanmaalla projektin (EHK projektin) loppuraportissa (Kekäläinen 2005) käsitteitä on määritelty seuraavasti: Hoitoketju (palveluketju): Sosiaali ja terveydenhuollon eri organisaatioiden yhteistoiminnan kautta syntyvä asiakkaan, potilaan palvelukokonaisuus, joka muodostuu samaan ongelmaan, vaivaan tai sairauteen liittyvistä palveluista. Asiakkaan palvelukokonaisuudet voivat olla kestoltaan hyvin eripituisia. Lyhimmillään ketju sisältää yhdellä asiakaskäynnillä annetut palvelut. Joskus hoitoketjut voivat käsittää ajallisesti lähes asiakkaan koko eliniän, kuten pitkäaikaisesti sairaan kohdalla. Hoitoketju (palveluketju) alkaa palvelun vireillepanosta, joka tapahtuu tavallisesti asiakkaan tai sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta ja päättyy palvelun lopettamiseen. Hoitolinja (palvelulinja) muodostaa yhden organisaation sisällä tapahtuvan asiakkaan palvelukokonaisuuden ja saattaa sisältää lukuisia rinnakkaisia ja peräkkäisiä työprosesseja (eri yksiköt, toimipisteet, työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa tai ilman). Palveluprosessi on samaan asiakkaaseen kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintosarja, johon kuuluu vähintään kolme vaihetta: vireilletulo, palvelun toteutus ja palvelun päättäminen. Jokainen vaihe sisältää yhden tai useamman palvelutapahtuman. Palveluprosessiin kuuluu yhtäjaksoiset palvelut yhden organisaatioyksikön sisällä. Asiakas voi myös olla samanaikaisesti useammassa palveluprosessissa eri yksiköissä yhden hoitoketjun sisällä.

7 6 Palvelujakso (hoitojakso) on palveluprosessin ajallisesti rajattavissa oleva osa ja tarkoittaa esim. laitoksen yhdellä osastolla annettuja tai yhden työryhmän antamia palveluja ja hoitoa. Palvelutapahtuma (hoitotapahtuma) on palvelujaksoon (palveluprosessiin) sisältyvä asiakkaan ja työntekijän välinen yksittäinen tapahtuma tai toimenpide. 3. Selvityksen toteutus Erityisesti mielenterveys ja päihdetyöhön liittyvien hoito ja palveluketjujen nykytilaa perusterveydenhuollossa ja kuntien sosiaalitoimessa kartoitettiin lähettämällä alueen sosiaalija perusturvajohtajille sekä terveyskeskusten yli ja johtaville hoitajille sähköpostitse kysely (liitteet 1 ja 2) viikolla 11. Viestissä heiltä pyydettiin tietoja kuntansa/alueensa olemassa olevista hoito ja palveluketjuista sekä mielipiteitä mahdollisista kehittämistarpeista. Sairaanhoitopiireissä tehdyt hoito ja palveluketjut kartoitettiin Pohjanmaa hankkeen projektityöntekijöiden avulla. 4. Tulokset 4.1. Vastausten määrä mennessä saapui 13 vastausta sähköpostitse ja 1 kirjeitse. Se, että vastauksia saatiin niukasti, voi johtua useastakin syystä: Alueella ei ehkä ole hoito ja palveluketjuja tai niistä ei tiedetä, asiaa koskevaa selvitystyötä ei kenties pidetä tärkeänä tai yksinkertaisesti, erilaisia kyselyjä ja kartoituksia tehdään niin runsaasti, ettei kaikkiin voi/ehdi vastata. Kolmessa vastauksessa ilmoitettiin, ettei kunnassa/terveyskeskuksessa ole tehty hoito tai palveluketjuja. Seuraavissa kappaleissa on läpikäyty tulleet vastaukset maakunnittain Etelä Pohjanmaa Kauhajoki: toiminut kehityshanke päihdepuolella ja on edelleen käynnissä mielenterveyspuolella hoito ja palveluketjujen olemassa olosta ei raportoitu

8 7 Seinäjoki: moniammatillisena ja organisatorisena yhteistyönä on laadittu odottavien päihteitä käyttävien äitien hoitoketju v työn alla on Seinäjoen päihdehuollon hoitosuositus Seinäjoen lastensuojelun alkuarviointityö on menossa Qpr menetelmää käyttäen Seinäjoen seudun terveysyhtymä: tehty: o päihdeäitien hoitopolku, raportista Hyvä alku elämälle, tehty yhteistyössä terveyskeskus, keskussairaala, Seinäjoen sosiaalitoimi, A klinikka o masentuneiden äitien hoitopolku, mielenterveyskeskuksen ja neuvoloiden laatima tekeillä: o kouluterveydenhuollon päihdehoitopolku o väkivallan uhrin hoitopolku o vanhusten masennuksen hoitopolku o depression hoitopolku perusterveydenhuollossa o depressiopotilaan hoitopolku MTK:ssa o lastenneuvolatyön kehittämisprojektissa laaditaan polkua masennuksen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi osana lastenneuvolatyötä Soini: paperille tehty Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Soinissa, mikä ollut toimiva työväline käytännössä E P:n shp: ei hoitoketjuja, 1990 luvulla tehtiin skitsofrenian ja depression hoito ohjelmat, jotka eivät enää ole ajantasaisia suunnitteilla em. hoito ohjelmien päivitys ja kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoketju sairaanhoitopiirissä meneillään olevat kehittämishankkeet liitteessä 3 (www.epshp.fi)

9 4.3. Keski Pohjanmaa 8 Kokkola: mallinnukset lastensuojelun ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiin kohdistettu väkivalta päihdeasiakkaan (nuoret ja aikuiset) hoitopolut asumisen, hoidon ja talouden suhteen löytyvät sivuilta Ullava ja Halsua: hankerahaa nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisevään hankkeeseen Hankkeen yhtenä tavoitteena on mallintaa näiden kahden kunnan päihdepalveluketjut ja laatia kuntakohtaiset päihdestrategiat Keski Pohjanmaan shp: EHK projekti ( ): Akuutin hoidon toimivuus osaprojektin tavoitteena oli alueellisen, porrasteisen potilaslähtöisen hoitomallin rakentaminen akuuttipsykiatriaan sekä akuuttiin hoitoon liittyvien hoitoketjujen kehittäminen. Akuutin avohoidon osaprojektissa nimettiin seitsemän kehitettävää hoitoketjua o Aikuisiän akuutti psykoosi, keskivaikea ja vaikea depressio, anoreksia, kaksoisdiagnoosi, laaja alaiset kehityshäiriöt, lasten ja nuorten käytöshäiriöt sekä nuoren psykoosi ja psykoosialttius o EHK projektin loppuraportti ja QPR muotoiset hoitoketjut löytyvät Extranetistä, jonne yhteistyökumppanit pääsevät salasanojen avulla 4.4. Pohjanmaa Vaasa: Vaasan sote:n psykososiaalisissa palveluissa on meneillään hanke Sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen perheneuvolan ja ulkomaalaistoiminnan yhteistyöstä (asiakaspolku) on tehty QPR:n process quide ohjelmalla Lastensuojelun palvelualueen alaisuudessa toimiva Väylä hanke on mallintanut toimintaansa

10 9 VSHP (Liite 4): aggressiiviset, käytöshäiriöiset lapset ja nuoret ahdistuneisuushäiriöt alkoholin väärinkäyttäjät depressiot lasten seksuaalinen hyväksikäyttö lastenpsykiatria, aggressiiviset lapset lastenpsykiatria, varhaisen vuorovaikutuksen häiriö päihdeongelmaiset skitsofrenia varhaisen vuorovaikutuksen häiriö Pietarsaari: palveluketjuja ei ole laitettu välttämättä paperille: A klinikka hoitaa päihdetyön palveluketjua (kaikki A klinikan kautta joka päättää jatkohoidosta), mielenterveyspuolella ohjaaminen tapahtuu MTHA:n Mielenterveystoimiston kautta. näillä organisaatioilla on todennäköisesti tietoa tästä myös paperilla omista toimenpideohjelmistaan, muttei nimellä hoito ja palveluketjut Malmin terveydenhuoltoalue Pietarsaari: hankerahoitusta STM:ltä ja meneillään QPR Prosess Quide koulutus, jossa tullaan kuvaamaan neljää eri prosessia: astmapotilaan hoitoketju, diabetes II tyypin hoitoketju, raskauden keskeytys potilaan hoitoketju ja verenpainepotilaan hoitoketju tämän vuoden aikana tarkoitus kuvata masennuspotilaan hoitoketju ja katkaisuhoitoon tulevan potilaan hoitoketju

11 5. Kehittämistarpeet Vastaajien esittämät kehittämistarpeet Kauhajoki: paljon on vielä tehtävää, mutta ehkä on vähän päästy alkuun Vaasa: Vaasassa on juuri otettu käyttöön ProcessGuide, perustettu ohjaus ja projektiryhmät ja prosessien kehittämistoimintaa ollaan käynnistämässä laajamittaisemmin kaikissa hallintokunnissa. Käytännön tasolla varmasti tiedetään melko hyvin näiden palvelu/hoitoketjujen toimivuus ja sisältö, mutta varsinaisia virallisia kuvauksia ei vielä juurikaan ole tehty. Lyijykynäversioita ehkä löytyy. Vaasan kaupunki on hankkinut käyttöönsä QPR:n process quide ohjelman. Vaasan Sosiaali ja terveysvirastossa ohjelman käyttöä opetellaan parhaillaan. Sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueelle on nimetty yksi henkilö, nuorisoasema Klaaran sosiaaliterapeutti Marita Tammela työstämään palveluketjujen mallintamistyötä. Mallintamiset siis tehdään QPR:n process quide ohjelmalla. Toivomuksena, että päihdepalvelujen palvelu/hoitoketjujen mallintamistyö saataisiin alkuun vielä tämän kevään aikana. VSHP: deliriumasiakkaan/potilaan sekä depressio potilaan hoitoketjun mallintamisesta keskusteltu Pietarsaari: toivomuksena Pohjanmaa hankkeesta olisi QPR kuvaus hoitoketjuista Seinäjoen seudun terveysyhtymä: Tarvetta on psykiatristen pitkäaikaispotilaiden hoitopolkujen laatimiseen sekä ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden osalta.

12 5.2. Yleiset kehittämistarpeet 11 Käytännössä vaikuttaa siltä, että käsitteitä hoitoketju, palveluketju, hoitopolku, asiakkaan palvelu ja hoitoprosessi sekä hoidon kulku käytetään rinnakkain ja synonyymeinä. Jatkossa selvitys ja kehittämistyössä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota käsitteiden määrittelyyn, jotta eri organisaatioista ja toimintakulttuureista tulevat puhuisivat samaa kieltä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että hoito ja palveluketjut on laadittu pääosin organisaatio, palvelujärjestelmä ja työntekijälähtöisesti. Valtakunnallisissa ohjeissa ja suosituksissa korostetaan kuitenkin asiakkaan ja palvelun käyttäjän näkökulmaa saumattomien hoito ja palveluketjujen keskiössä. Haasteena onkin se, miten kansalaislähtöisyys, asiakaskeskeisyys ja osallisuus saadaan entistä paremmin esiin myös tällä osa alueella. Mallinnuksen avulla voidaan tehdä näkyväksi eri ammattiryhmien ja organisaatioiden työtä ja tehtäväkenttää. Se on yksi työväline yhteistyön ja palveluiden laadun kehittämiseen. Seuraavassa suora lainaus erään vastaajan kommenteista: Minusta mallintamistyö palvelee erinomaisella tavalla palvelujen laadun kehittämistä. Mallintamistyössä on mahdollisuus purkaa rakenteita auki, paloitella niitä ja puuttua ongelmakohtiin. Mallintaminen tuo palvelu ja hoitoketjut konkreettisesti esiin ja sen avulla on mahdollisuus selkeyttää omaa työtä ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Lisäksi on tietenkin se hyöty, että valmiilla prosessikuvauksilla, joita tästä syntyy, voidaan tehdä meidän työtä näkyväksi, niin omalle väelle, yhteistyötahoille kuin laajemmallekin julkisuudelle. Vastauksista käy ilmi, että alueella on käytössä QPR mallinnusohjelma, jota myös sosiaalialan osaamiskeskus SoNetBotnia käyttää. Tietokoneohjelma on apuväline, jolla voidaan helposti lisätä, muuttaa tai poistaa osia prosessien ja/tai hoito ja palveluketjujen kuvauksista. Tietokonemallinnus mahdollistaa hyvien käytäntöjen julkituomisen ja jakamisen esim. kuntien internet sivuilla. Ohjelman visualisoi aiemmat paperiversiot, mahdollistaa päällekkäisten prosessien kuvaamisen ja niiden välittämisen. Prosessikuvaukseen liitetään linkit upotettuina, niiden alle voi lisätä hallinnolliset päätökset, lakitekstiä ym.

13 Lähteet 12 Ala Nikkola, M. & Valokivi, H Yksilökohtainen palveluohjaus käytäntönä. Sosiaalija terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, raportteja 215, Helsinki. Kekäläinen, S Mielenterveyspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen Keski Pohjanmaalla projekti (EHK projekti). Loppuraportti. Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Psykiatrian tulosalue. Nouko Juvonen, S., Ruotsalainen, P. & Kiikkala, I (toim.) Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi, Helsinki. Pohjanmaa hanke: mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Hankesuunnitelma Stakes. Sosiaali ja terveydenhuollon sanastoja.

14 Liite 1 13 Arvoisa vastaanottaja! Pohjanmaa hanke on kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä Pohjanmaan, Vaasa ja Keski Pohjanmaan) alueen mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke. Tarkempi hankkeen kuvaus löytyy osoitteesta Olen saanut tehtäväkseni kartoittaa Pohjanmaan maakuntien tilannetta koskien hoito ja palveluketjujen laadintaa ja niiden määrää. Tilanneraportti esitetään hankkeen ohjausryhmälle Pohjanmaa hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten ja alueelle sopivien hoito ja palveluketjujen kehittämistyötä, ja tilannekatsauksen avulla saamme tärkeää tietoa alueella jo olevista toimivista malleista ja myös mahdollisista kehittämistarpeista. Tiedustelisinkin Teiltä, onko kuntanne alueella teidän tietojenne mukaan laadittu em. hoito tai palveluketjuja? Kyseessä voi olla esim. päihdeasiakkaan palveluketju tai vaikkapa autistisen lapsen tai väkivallan uhrin hoito tai palveluketju. Mallit voivat olla käsin laadittuja tai niiden kuvaamisen apuna on voitu käyttää esim. QPR tietokoneohjelmaa. Joskus puhutaan myös prosessin kuvauksesta, ja kuvaukset voivat olla suppeampia tai laajempia. Tärkeintä on, että ne hyvät toimintamallit ja käytännöt, joita kunnissa jo on, tulisivat yleisemminkin tietoon. Voitte halutessanne myös kommentoida sitä, mihin/millaisille asiakkaille olisi mielestänne tärkeää kehittää hoito ja palveluketjua. Pohjanmaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti, tässä olemme erityisen kiinnostuneita mielenterveys, päihdetyön sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisestä. Kiitän Teitä jo etukäteen vaivannäöstänne, ja vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin koskien Pohjanmaa hanketta, sen tavoitteita tai ko. selvitystyötä. Toivon vastauksianne mielellään mennessä. Yhteistyöterveisin, Minna Laitila Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke SONetBOTNIA PL 158, Seinäjoki Puh:

15 Liite 2 14 Arvoisa vastaanottaja! Pohjanmaa hanke on kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä Pohjanmaan, Vaasa ja Keski Pohjanmaan) alueen mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke. Tarkempi hankkeen kuvaus löytyy osoitteesta Olen saanut tehtäväkseni kartoittaa Pohjanmaan maakuntien tilannetta koskien hoito ja palveluketjujen laadintaa ja niiden määrää. Tilanneraportti esitetään hankkeen ohjausryhmälle Pohjanmaa hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten ja alueelle sopivien hoito ja palveluketjujen kehittämistyötä, ja tilannekatsauksen avulla saamme tärkeää tietoa alueella jo olevista toimivista malleista ja myös mahdollisista kehittämistarpeista. Vastaava tiedustelu on lähetetty myös alueen kuntien sosiaalitoimelle, jotta saataisiin kuva niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin tilanteesta. Tiedustelisinkin Teiltä, onko terveyskeskuksessanne tai sen alueella teidän tietojenne mukaan laadittu em. hoito tai palveluketjuja? Kyseessä voi olla esim. muistihäiriöistä kärsivän vanhusasiakkaan palveluketju tai vaikkapa autistisen lapsen tai väkivallan uhrin hoito tai palveluketju. Mallit voivat olla käsin laadittuja tai niiden kuvaamisen apuna on voitu käyttää esim. QPR tietokoneohjelmaa. Joskus puhutaan myös prosessin kuvauksesta, ja kuvaukset voivat olla suppeampia tai laajempia. Tärkeintä on, että ne hyvät toimintamallit ja käytännöt, joita alueella on, tulisivat yleisemminkin tietoon. Voitte halutessanne myös kommentoida sitä, mihin/millaisille asiakkaille olisi mielestänne tärkeää kehittää hoito ja palveluketjuja. Pohjanmaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti, tässä olemme erityisen kiinnostuneita mielenterveys, päihdetyön sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisestä. Kiitän Teitä jo etukäteen vaivannäöstänne, ja vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin koskien Pohjanmaa hanketta, sen tavoitteita tai ko. selvitystyötä. Toivon vastauksianne mielellään mennessä. Yhteistyöterveisin, Minna Laitila Minna Laitila Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke SONetBOTNIA PL 158, Seinäjoki Puh:

16 Liite 3 15 E PSHP: MENEILLÄÄN OLEVAT KEHITTÄMISHANKKEET päivitetty Tähän yhteenvetoon on koottu yhteystiedot EPSHP:ssä meneillään olevista ns. TUKEhankkeista. TUKE hankkeiden toteuttamiseen myönnetään vuosittain budjetissa määräraha. Hankkeet ovat moniammatillisia yhteishankkeita, koska kehitettävät asiat ovat usein laaja alaisia ja monipuolista asiantuntijuutta vaativia. Hankkeiden valinnassa otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset haasteet. Tutkimus ja kehittämishankkeiden sisällölliset kehittämisalueet ovat seuraavat: Hoito ja tutkimusprosessien ja niihin liittyvien tukipalvelujen kehittäminen ja hoidonporrastus Tutkimusten ja hoitojen vaikuttavuus, näyttöön perustuva toiminta sekä kustannus hyötyselvitykset Riittävä ja laadukas työvoima, osaamisen kehittäminen Terveyden edistäminen laajapohjaisesti yhteistyössä eri terveydenhuollon toimijoiden kanssa Johtajuus Taloudellisesti tuettavien hankkeiden valinnassa otetaan huomioon seuraavat asiat: hanke on tärkeä sairaanhoitopiirin, tulosalueen ja / tai tulosyksikön toiminnalle hankkeella on realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä myös muiden tulosalueiden ja yksiköiden toiminnan kehittämistyössä Yhteyden hankkeen yhteyshenkilöön saat myös sähköpostitse. Osoite on muotoa: Vastuuhenkilö: Yh. Norma Mäkynen Yh. Sinikka Autere Yh. Sinikka Autere Yh. Marja Liisa Haapamäki Oh. Elina Kalliovalkama Yh. Sinikka Autere Oh. Tuula Collin Yh. Kirsi Korkiamäki Hankkeen nimi: Erikoissairaanhoidon hoitoisuusprojektit Seinäjoen keskussairaalan heräämön hoitoisuusmittareiden laadinta ja testaus Hoitopolkujen ja hoitolinjojen mallintaminen sairaanhoitopiirissä Perhehoitotyön kehittäminen sairaanhoitopiirissä Perhehoitotyön kehittäminen kirurgian poliklinikalla Päiväkirurgian perhehoitotyön projektin vaikutusten arviointi Syöpäpotilaan perhehoitotyön kehittäminen Solusalpaajahoitoa saavan munasarjasyöpäpotilaan perhehoitotyön projekti

17 Yh. Kirsi Korkiamäki Yh. Sirkka Ala Aho Yh. Sirkka Ala Aho Sos.tt. Eila Tuohimäki Sh. Tarja Perttilä Perhehoitotyön projekti synnytyssalissa Omahoitajatyön ja perhehoitotyön kehittäminen potilaan kotiutuessa akuuttipsykiatrian osastolla Ratkaisukeskeisen toiminnan systemaattinen toteuttaminen perhehoitotyössä kuntouttavan psykiatrian osastolla T5 Terveydenhuollon sosiaalityön mallintaminen Virtaustilavuusspirometrioiden laadun kehittäminen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 16 Yl. Onni Niemelä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laboratoriotoimintojen yhdistymis ja yhdentämishanke Yl. Onni Niemelä Laboratoriotutkimusten viitearvojen tarkistamisprojekti Yl. Tuija Viitanen Kouluikäisten obeesi lasten painonhallintaprojekti Yh. Kirsi Korkiamäki Sh. Mari Hämäläinen Yh. Aila Mäki Rajala Yh. Aila Mäki Rajala Ayl. Airi Jussila Psykologi Tommi Hautaniemi Yl. Eeva Orhanen Yl. Eeva Orhanen El. Eeva Kokko Yl. Mirja Tuomiranta Sh. Jarmo Raitila Synnytyssalin laatukäsikirja Elinluovutusohjelma Donor Action suunnittelu ja toteutus Tekonivelpotilaiden jatkohoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Palveluprosessin hallinnan ja asiakkaiden tiedonsaannin edistäminen gastroenterologian osastolla A12 Ruuansulatuskanavan tähystystoiminnan hoidon porrastus ja laatujärjestelmän luominen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle Eheä polku lapsen tapaturman jälkeen (Palvelupolkuprojekti) Glaukoomahoidon seurannan kehittäminen Diabeettisen retinopatian seulonnan / seurannan tiedonsiirron kehittäminen Keuhkosyöpäpotilaan tutkimus ja hoito keuhkosairauksien toimintayksikössä Ihoallergialaboratorion atk pohjaisen allergiatestiohjelman kehittäminen Ensihoidon kehittäminen

18 17 Yl. Jussi Korpi / oh. S L Tuurihalme Ft. Merja Mäkelä Ft. Katri Järvelä Ft. Leena Kunnari Jt. Seija Hautamäki Tt. Johanna Kuusisto / Ulla Sippola Ft. Miia Ketomäki Ett. Riitta Korkiatupa / Ko. Elina Kallio Oh. Marja Leena Markus Yl. Marja Nuotio Yl. Ulla Tulisalo / Yl. Tapani Sipilä Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikön hankkeet Aivoverenkiertohäiriöpotilaan fysioterapian palveluprosessikuvaus Astmapotilaan fysioterapian palveluprosessikuvaus ja käyttäjän käsikirja COPD potilaiden pilottiryhmän loppuarvio ja jatkosuunnitelma Diabetespotilaan jalkaterapian palvelulinjakuvauksen tutkimuslomakkeiden uusiminen ja päivittäminen Käsikirurgisten asiakkaiden toimintaterapian palveluprosessikuvaukset Odottavien äitien fysioterapeuttinen ohjaus äitiysvalmennuksessa perusterveydenhuollossa EPSHP:n alueella Vaikeasti liikuntavammaisten lasten apuvälinepalvelu ja kuntoutusohjaus osana Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa Laatukäsikirja neurologian akuuttiosastolle Iäkkäiden muistihäiriö ja dementiapotilaiden ravitsemustilan arviointi ja edistäminen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutusohjaus Yl. Antero Lassila Etelä Pohjanmaan shp:n psykiatrian tulosalueen sekä sosiaalialan osaamiskeskuksen Sonet Botnian Etelä Pohjanmaan toimiyksikön yhteishanke: Laadullinen tutkimus ja sen kehittäminen Etelä Pohjanmaalla Lh. Eliina Mäki Arkistopäällikkö Hilkka Vainio Seikkailutoiminnan kehittäminen lastenpsykiatrian osastolla Arkistonmuodostussuunnitelmien uudistaminen (AMS)

19 Liite 4 (1/10) 18 AGGRESSIIVISET, KÄYTÖSHÄIRIÖISET LAPSET JA NUORET Päivitetty: Sisällöstä vastaa: Psykologi Toivo Hurme 1. DIAGNOOSI / OIRE: AGGRESSIIVISET, KÄYTÖSHÄIRIÖISET LAPSET JA NUORET (ICD 10 F91 92) Toistuva, alituinen epäsosiaalinen, hyökkäävä tai uhmakas käytös, joka on pitkäaikaista (yli 6 kk) ja selvästi uhmaa iänmukaista sosiaalisia odotuksia sekä on vakavampaa kuin tavanomainen lapsekas vallattomuus tai nuoruusiän kapinallisuus. Esimerkkejä tällaisesta häiriöstä ovat liiallinen tappeleminen, kiusaaminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, vakava omaisuuden tuhoaminen, tulipalon sytyttäminen, varastelu, toistuva valehtelu, luvaton koulusta poissaolo, kotoa karkaaminen, poikkeuksellisen tiuhat ja vaikeat kiukunpuuskat sekä tottelemattomuus. 2. HOITOKETJUSTA VASTAAVAT: (Aarne Kolehmainen) Lastenkodin johtaja Harri Moisio Psykologi Toivo Hurme 3. TERVEYSKESKUKSESSA TEHTÄVÄT DIAGNOSTISET TUTKIMUKSET Käytöshäiriöisen historian sekä perheen historian kartoittaminen mahdollisesti neuvoloista ja päiväkodeista alkaen. Lapsen/nuoren haastattelu, vanhempien haastattelu. Tietojen hankkiminen opettajilta, muilta kouluviranomaisilta, sosiaaliviranomaisilta, terveydenhuoltoviranomaisilta sekä poliisilta. Tarvittavat psykologiset perustutkimukset. (Huoltosuunnitelman laatiminen lastensuojeluviranomaisten toimesta nuorille henkilöille). Viranomaisten verkostokokoukset. Perheneuvolan tai terveyskeskuksen kannanotto erikoissairaanhoidon tarpeeseen. 4. INDIKAATIOT ERIKOISSAIRAANHOIDON LÄHETTEESEEN Perusterveydenhuollon, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun toimenpiteet eivät ole riittäneet lapsen tai nuoren kuntoutumiseen. Perusterveydenhoidon piirissä ei ole adekvaatteja hoitopaikkoja tai menetelmiä kuntoutukseen. Asianomaisen fyysinen tai psyykkinen tila edellyttää useiden eri erikoisalojen tiivistä yhteistyötä. Perusterveydenhoitoa tarjoavat instanssit eivät pysty tarjoamaan päivystysluontoista apua akuuttiin tilanteeseen. Kun tarvitaan lähetettä yliopistosairaalan tasoiseen hoitoon. 5. ERIKOISSAIRAANHOITO Perusterveydenhoidon tekemiä selvityksiä täydentävä perusteellinen, psykiatrisen, psykologisen ja sosiaalisen tilan kartoittaminen ongelmien syiden ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi lastenpsykiatrian (0 12 vuotta) tai nuorisopsykiatrian (13 20 vuotta) poliklinikalla. Kaikki nämä toimenpiteet tehdään vanhempien, perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen viranomaisten kanssa tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä.

20 19 Lastenpsykiatrian poliklinikan henkilökunta voi myös tarvittaessa tehdä kotikäyntejä sekä tutkimus että hoitotarkoituksessa. Riittävät somaattiset ja neurologiset tutkimukset lastentautien tai neurologian poliklinikalla. Tarvittaessa potilas voidaan ottaa sisään somaattiselle osastolle tutkimuksen ajaksi. Potilas voidaan ottaa lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian osastolle n. kuuden viikon tutkimusjaksolle ellei riittäviä tutkimusmahdollisuuksia muutoin pystytä turvaamaan. Riippumatta siitä, missä tutkimus suoritetaan, selvitetään myös lääkehoidon tarjoamat mahdollisuudet potilaan kuntouttamiseksi. Tutkimusjaksolla laaditaan kuntoutussuunnitelma, jonka mukaiset hoitotoimenpiteet pyritään toteuttamaan joko em. tutkimus ja hoitoyksikössä tai muissa asianmukaisissa hoitopaikoissa. Kiinnitetään erityistä huomiota siirtovaiheeseen hoitopaikasta toiseen niin, että tarvittava tieto saataisiin jatkohoitopaikan käyttöön. Tarpeenmukaiset kontrollikäynnit. 6. JATKOHOITOPERIAATTEET TERVEYSKESKUKSESSA Jos lasta tai nuorta ei voida sijoittaa omaan kotiinsa, on kunnan kuntoutussuunnitelman mukaisesti huolehdittava tarkoituksenmukaisesta jatkosijoituspaikasta hoitotuloksen turvaamiseksi. (Sijaiskoti, perhekoti, lastenkoti, koulukoti jne.) Seuranta jää pääasiassa perusterveydenhoidon ja lastensuojelun tehtäväksi. (Henkilökohtainen tukihenkilö, tukiverkosto, verkostokokoukset). Tarvittaessa valvontaviranomaisen toimenpiteet. Kuntoutus /huoltosuunnitelman tarkistaminen vähintään kerran vuodessa. Seurantakäynti erikoissairaanhoidon toimipisteessä viimeistään puolen vuoden kuluttua. Avohoitokäynnit perusterveydenhuollon asianmukaisessa toimipaikassa. 7. MUUT ERITYISASIAT Turvattava riittävä ja saumaton yhteistyö hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken. Koordinoinnista vastaavan henkilön nimeäminen.

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Kokemuksiani tk-lääkärinä Kun TTH on osa terveyskeskusta samassa organisaatiossa - samassa tietojärjestelmässä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT

NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT Lähetteen sisältö, Liite 1 NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT Toimintakykyä alentava mielenterveyden häiriö Kohtalainen tai vakava psyykkinen oireilu tai ongelma Ikä 13-17

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Sirkku Pikkujämsä terveysjohtaja Oulun kaupunki PPSHP:n ja kuntien seminaari 26.3.2015 Tulevaisuuden palvelurakenne? Kaksiportainen palvelukokonaisuus

Lisätiedot