Päivämäärä Asemakaava ja tonttijako , Kalimenkylän kaupunginosa (Hämeenjärventie), LUONNOS

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta 601 Dno Päätöshistoria Päivämäärä Asemakaava ja tonttijako , Kalimenkylän kaupunginosa (Hämeenjärventie), LUONNOS OUKA/11060/ /2013 Ote pöytäkirjasta 25/2014 Yhdyskuntalautakunta , osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vireilletulo. Yhdyskuntalautakunta , yhteistoimintasopimus. Yhdyskuntalautakunta , tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute. Sivu 1 Tiivistelmä Asemakaava-alue sijaitsee Oulun Kalimenkylän kaupunginosassa Kuivasjärventien (ent. Alakyläntie) länsipuolella Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä noin 14 km päässä Oulun keskustasta. Alueella ei ole asemakaavaa eikä sitä ole liitetty kunnalliseen vesija viemäriverkostoon. Suunnittelualueella on toimiva Eerolan maatila rakennuksineen, pelto- ja metsämaata sekä rantaalueella kaksi omakotitaloa. Maanomistajan tavoitteena on toteuttaa alueelle Hiljaisuuden keskus-niminen hyvinvointiin ja matkailupalveluihin liittyvä hanke. Kaavaluonnoksessa alueelle osoitetaan kaksi palvelurakennusten korttelialuetta (P-3). Lisäksi alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (MU-2), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Kaavamerkinnän mukaan MU-2-alueelle voidaan toteuttaa P-3-korttelien käyttöön liittyviä vähäisempiä rakennuksia ja rakennelmia. Hämeenjärventie rajataan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Esittelyteksti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä Siitä saatiin maanomistajilta 15 mielipidettä ja viranomaisilta 2 mielipidettä. Referoidut mielipiteet on koottu vuorovaikutusraporttiin ja vastineessa on otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen liittyvät asiat. Vuorovaikutusraportti on esityslistan liitteenä ja alkuperäiset mielipiteet ovat lautakunnan sähköisessä työtilassa. Maakuntakaavassa kaava-alueeseen ei kohdistu aluevarausmerkintöjä. Yleiskaava Alueella on voimassa Oulun seudun yleiskaava Siinä suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnöillä M ja M-1, joka tarkoittaa aluetta, jonne on sijoittunut loma-asutusta. Hämeenjärven länsirannan puolelle on lisäksi

2 Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta Sivu 2 Ote pöytäkirjasta 25/2014 Päivämäärä osoitettu viheryhteystarve, jonka laajuus ratkeaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Alueelle ei ole laadittu kunnan omaa yleiskaavaa. Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Laaditut selvitykset Asemakaavahankkeen pohjaksi on Airix Ympäristö Oy laatinut v yleiskaavallisen selvityksen, jonka yhteydessä on hanketta varten kerätty lähtötietoja, selvitetty ympäristön arvokkaat alueet sekä tarkasteltu hankkeen toteuttamisen vaikutuksia laajemmalla alueella (MRL 54 ). Luontoarvoja on selvitetty lähireitti- ja tievaihtoehtojen ympäristössä ja valittu tältä pohjalta linjaus uudelle tieyhteydelle Nurmeslehdontien kautta. Yleiskaavallista selvitystä on päivitetty syksyllä Selvitys liitteineen on esityslistan oheismateriaalina. Muu selvitykseen liittyvä aineisto on hankkeen projektikortilla. Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista on kaavaselostuksen kohdassa 1.4. Rakennushanketta ideoidaan myös yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Asemakaavaluonnos Hämeenjärven alueelle osoitetaan kaavaluonnoksessa kaksi palvelurakennusten korttelialuetta (P-3). Kaavamerkinnän mukaan alue varataan hyvinvointi-, kokous-, koulutus-, ravitsemus- ja harrastustoiminnan palveluille sekä niiden toimintaan liittyville hotelli- ja majoituspalveluille. Hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditorio-kirkkosalin n. 140 henkilölle, ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja sekä biokaasulaitoksen. Palvelurakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä ke-m². Korttelin 1 rakennusalalle on sallittu yhden uuden asunnon rakentaminen henkilökuntaa varten. Muu osa asemakaava-alueesta on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-2). Kaavamerkinnän mukaan alueelle voidaan toteuttaa ulkoilureittejä ja niihin liittyviä rakenteita kuten katoksia ja laavuja sekä erilliselle rakennusalalle osoitetun määrän majoitus- ja huoltorakennuksia. MU-2-alueelle tarkoitetuille erakkomajoille ja ulkorakenteille on kaavaluonnoksessa varattu rakennusoikeutta yhteensä 165 ke-m². Rakennusoikeudet ja ohjeelliset rakennusalat vielä tarkentuvat suunnittelun aikana.

3 Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta Sivu 3 Ote pöytäkirjasta 25/2014 Päivämäärä Hämeenjärventie, joka on yksityistie, jää asemakaavan ulkopuolelle. Maanomistaja on pannut vireille yksityistietoimituksen uuden tieyhteyden järjestämistä varten osin nykyisen Nurmeslehdontien kautta. Kortteleissa 1 ja 2 on sitova tonttijako. Kaavamääräyksen mukaan tämä asemakaava on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Kaavaluonnoksessa kielletään pysyvän asutuksen muodostaminen muualle kuin asemakaavassa osoitetulle alueelle. Rakennusluvan ehtona on uuden tieyhteyden rakentaminen. Lisäksi rakennukset tulee liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, jonka kustannuksista yhteistoimintasopimuksen mukaan vastaa maanomistaja. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutuksia on arvioitu rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä talouteen, luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriympäristöön, Hämeenjärven vedenlaatuun, liikenteeseen ja Hämeenjärven loma-asukkaisiin. Vaikutusten arviointi on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 5.4. Asemakaavahankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. Kaavaluonnoksen kanssa laitetaan nähtäville yleiskaavallinen selvitys ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Liitteet Oheismateriaali Esittelijä Päätösesitys (Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaava) Selostus karttaliitteineen Vuorovaikutusraportti (Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaava) Yleiskaavallinen selvitys , päivitetty Asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen. Yhdyskuntalautakunta asettaa päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n perusteella nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

4 Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta Sivu 4 Ote pöytäkirjasta 25/2014 Päivämäärä Päätös Valmistelijat Täytäntöönpanotiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/asemakaavoitus, Aila Lomperi, puh Nähtäville. Ei muutoksenhakuoikeutta. Otteen oikeaksi todistaa Oulussa

5 Sivu 5 Vuorovaikutusraportti Hämeenjärvi Hiljaisuuden keskuksen asemakaava KAAVATUNNUS DIAARINUMERO 11060/2013 PROJEKTINUMERO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 Nähtävillä olo ja palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja se lähetettiin tiedoksi kaikille suunnittelualueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä OASissa mainituille viranomaisille ja muille osapuolille, joita asemakaavan laatimisesta tiedotetaan. Kirjeitä lähetettiin maanomistajille ja asukkaille n. 350 kpl sekä lisäksi viranomaisille 20 kpl. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin nähtävillä olo aikana yhteensä 17 mielipidettä tai viranomaiskannanottoa. Osassa mielipiteistä oli useita allekirjoittajia. Vaikutusalueen maanomistajilta saatiin 15 mielipidettä ja Museovirastolta sekä Finngrid Oyj:ltä kannanotto ko. toimialaa koskevien seikkojen huomioon ottamisesta. Palautteessa on paljon asioita, jotka eivät liittyneet osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen, kuten vaikutusten arviointiin, vuorovaikutuksen järjestämiseen ja selvitysten riittävyyteen. Vuorovaikutusraporttiin on koottu referaatit viranomaispalautteesta ja mielipiteistä. Vastine on laadittu huomioimalla ne kohdat, joissa otetaan kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen. Lisäksi alkuperäiset mielipiteet laitetaan yhdyskuntalautakunnan sähköiseen työtilaan. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on annettu jo aiemmin ( ) tiedoksi yhdyskuntalautakunnalle. 1.2 Viranomaispalaute Museovirasto Museovirasto kertaa kannanotossaan suunnittelualueen tuntumasta ja uuden tieyhteyden lähiympäristöstä aiempien arkeologisten selvitysten yhteydessä havaitut kohteet, ja toteaa lisäksi, että ainakin nykyisen metsä tai polkutien leventämisellä on vaikutuksia muinaisjäännösten säilymiseen, jolloin edellytyksenä ovat arkeologiset kaivaukset. Muusta lisäselvitystarpeesta Museovirasto toteaa seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan museosta tulee selvittää, kattavatko aiemmin (2005 ja 2012) tehdyt argeologiset selvitykset nykyistä hanketta, vai onko niiden täydentäminen mahdollisesti hankesuunnitelmien tarkentuessa vielä tarpeen. Kaavan aikataulun perusteella selvitykset tulee toteuttaa kenttäkaudella Rakennetun ympäristön osalta Pohjois-Pohjanmaan museo on hankkeessa lausunnonantaja. Finngrid Oyj Finngrid Oyj suosittelee, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä (rakennusrajoitusalue, joka ulottuu 25 m etäisyydelle johdon keskilinjasta), ja että voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta (esim. rakennus, rakennelma, tie, katu tvst.) tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

6 Vuorovaikutusraportti , Hämeenjärventie Sivu 6 Asemakaavoitus Hankkeen toteuttaja on päättänyt siirtää tietä muinaisjäännösten lähiympäristössä siten, että arkeologisille kaivauksille ei ole tarvetta eikä muualla ole todettu lisäselvitystarpeita. Tiesuunnitelma, josta ilmenee tien linjaus ja sen rakenteiden vaatima tila muinaisjäännösten kohdalla, tulee kuitenkin toimittaa Pohjois- Pohjanmaan museon arkeologille, joka varmistaa tien riittävän etäisyyden muinaisjäännöksiin. Asemakaavan suunnittelualuetta on OAS:n nähtävillä olon jälkeen pienennetty siten, että voimajohtoalue ja sen lähiympäristö on jätetty asemakaava-alueen ulkopuolelle. 1.3 Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Alakiuttu OAS ei ole riittävä eikä sen perusteella voida tehdä päätöstä kaavoitushankkeen jatkamisesta. Hankkeen valmistelu tulisi lopettaa. Mikäli hanke etenee, mielipiteessä vaaditaan, että luontoselvityksiä tulee täydentää. Aika kirjallisen mielipiteen jättämiseen oli lyhyt. Muistuttajille ei ole toimitettu OAS:ssa mainittuja selvityksiä. Muistuttajat edellyttävät, että heidän esittämiin yksilöityihin mielipiteisiin annetaan yksilöidyt vastaukset. Kaavahankkeen valmistelu on lopetettava alueidenkäytön kaavoituksella järjestämisen vastaisena. Hanke voi mielipiteessä esitettyjen seikkojen perusteella olla Oulun seudun yleiskaavan vastainen sekä merkittävästi vaikeuttaa Uuden Oulun yleiskaavan laatimista. Asemakaava tulee tehdä vasta Uuden Oulun yleiskaavan vahvistamisen jälkeen koko Hämeenjärven ympäristöön. Tien rakentamisen tarpeellisuutta ja vaikutuksia ympäristöön sekä alueen maankäyttöön tulisi arvioida laajemmin. Hämeenjärven vedenlaadun tila ei saa heikentyä. Asiakirjoista ei ilmene, miten vesihuolto on tarkoitus järjestää. Muutoksen mukanaan tuomia vaikutuksia alueen ympäristöön ja luontoon ei ole riittävästi arvioitu. Hankealueen ja sen vaikutusalueen luontoarvot on selvitettävä luonnonsuojelulain ja asetuksen säännökset sekä luontodirektiivin liitteet huomioon ottaen riittävän kattavina, asiantuntemuksen omaavan henkilön toimesta, ottaen huomioon vuodenajat. Melu alueella lisääntyisi huomattavasti, koska alueella oleskelisi merkittävästi enemmän ihmisiä ja liikkuisi monenlaisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Mihin lain tai säädöksen kohtaan vain osaa Hämeenjärven alueesta koskeva asemakaavahanke perustuu ja onko kyseessä sama asia, joka on aiemmin ratkaistu KHO:n lainvoimaisella tuomiolla? Suunnitteluasiakirjoja (kuten OAS:ssa mainittuja selvityksiä) ei ole toimitettu eikä ole ollut saatavilla sähköisessä asiointiympäristössä. Annala (14 allekirjoittajaa) Vastustavat hanketta ja asemakaavan laatimista. Hämeenjärven suojelu on järven asukkaille ensisijaisen tärkeä eikä järvi voi vahingoittumatta kestää lomakylän sille aiheuttamaa rasitusta. Hanke ei vastaa luonnonsuojelun tarpeita. Hämeenjärven ympäristö on maisemaltaan herkkä, eikä maasto, kasvillisuus ja eläimistö kestä vahingoittumatta lomakylän asukkaiden liikkumista alueella. Lomakylän toiminnasta aiheutuu meluhaittaa autoliikenteestä. On selvitettävä hankkeen vaikutukset koko Hämeenjärven ja sen ympäristön alueella. Ervasti ja Liedes/ Ahonen Anna Liisa kuolinpesä Hanke vähentää muiden maanomistajien mahdollisuutta saada rakennusoikeutta. Vaaditaan koko järven alueelle rantakaavaa. Eivät hyväksy Hiljaisuuden keskuksen kaavahanketta ennen kuin ovat saaneet omalle kaavoitushankkeelle myönteisen päätöksen. Heikkinen Vastustetaan Hiljaisuuden keskuksen rakentamista. Hämeenjärvi on erittäin herkkä ekologisesti ja järven vieressä on Natura-alueita, joiden ekologisuus tulisi kärsimään ko. hankkeen toteutuessa. Hankkeen toteuttaminen ei ole Oulun kaupunki strategian mukaista. Tulee vaatia tarpeelliset selvitykset hankkeen vaikutuksista ranta-alueiden maankäyttöön ja luonnonolosuhteisiin. Hanke on voimassa olevien kaavojen ja uuden yleiskaavaluonnoksen vastainen. 2 Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

7 Vuorovaikutusraportti , Hämeenjärventie Sivu 7 Hinkala Vastustaa Hiljaisuuden keskuksen rakentamista, joka tulisi tuhoamaan kaiken rauhan Hämeenjärven alueelta. Hämeenjärvi on ns. orsivesi, jossa ei ole tulo eikä meno jokia. Vesi muodostuu lähteistä ja sadevesistä. Järvi on erittäin herkkä ekologisesti. Hankkeen toteuttaminen ei ole Oulun kaupunkistrategian mukaista. Hämeenjärven alueen rantakiinteistöjen omistajat (28 allekirjoittajaa) Mielipiteen allekirjoittajista osa on samoja henkilöitä kuin muissa mielipiteissä. Taustatiedot-osuudessa todetaan mm, että vastaava hanke on todettu lainvastaiseksi (KHO 2008). Mielipiteessä vastustetaan hanketta. OAS-alueen rajaukseen tulisi ottaa mukaan järven läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet. Hanke ei ole Oulun kaupungin maapoliittisen ohjelman mukainen. Lisäselvitystarpeita on esitetty ranta-alueiden maankäyttöön ja luonnonolosuhteisiin sekä luonto-oloihin sekä kaavaalueen ympäristön osalta. Hanke on olevien kaavojen ja uuden yleiskaavaluonnoksen vastainen. Hanke ei ole myöskään ole maankäyttö ja rakennuslain, ympäristönsuojelulain eikä naapuruussuhdelain mukainen. Yksityisen viemärilinjan toteuttamisesta tulee vaatia luotettava selvitys. Viemärilinja ei saa kulkea lähellä järveä, koska sen rakentaminen ja olemassaolo vaarantaa järven vesitasapainon. Mielipiteessä vaaditaan hankkeen keskeyttämistä. Hämeenjärven Kalastusseura ry:n johtokunta Taustatiedot-osuudessa kerrotaan, että vastaava hanke, jonka Tarja Isohätälä on pannut alulle rantaasemakaavana, on kumottu KHO:ssa Onko lautakunta tutustunut OHO:n ja KHO:n päätöksiin perusteluineen? Miksi lautakunta vastoin kaupungin maapoliittista ohjelmaa lähtee viemään lainvastaista hanketta? Mielipiteessä kerrotaan Kalastusseurasta ja Hämeenjärvestä. Hankkeen yhteydessä on teetettävä luotettava maaperän ja vesiolosuhteiden tarkastelu koko kaavan alueella, jotta kaavahanke ei vaaranna Hämeenjärven ranta-alueiden veden ja pohjaveden laadun ja määrän säilymistä vähintään ennallaan. Hanketta on vietävä eteenpäin YVA menettelyn mukaisena tai on tehtävä lain mukainen YVA-selvitys. Hanke on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastainen ja Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen kannalta vähintäänkin kyseenalainen. Natura-alueet tulisi sisällyttää suunnitelmaan. Yhdyskuntalautakunnan tulee suhtautua kriittisesti yksityiseen hankkeeseen, muut yleishyödylliset hankkeet voivat viivästyä tämän vuoksi. Hämeenjärven yksityistien hoitokunta Taustatiedoissa todetaan, että tätä hanketta vastaava prosessi on viety läpi ranta-asemakaavana kaikissa oikeusasteissa vuosina ja todettu lainvastaiseksi. Millä perusteilla nyt uudelleen Oulun kaupunki ryhtyy viemään tällaista suurta yksityistä intressiä edustavaa hanketta eteenpäin? Mielipiteessä todetaan, että OAS-rajauksen tulee käsittää myös järven lähellä olevat Natura-alueet. Vaikutukset nykyiseen tiehen ja sen varren asukkaisiin tulee selvittää. Luotettavaa selvitystä toisen tieyhteyden toteuttamisen varmistamisesta ei ole esitetty. Luvatun uuden tien tulee olla valmis ennen mitään rakennustoimenpiteitä. Mikäli uusi tieyhteys ei toteudu, tulee selvittää erillisellä selvityksellä, miten nykyistä tietä tulee parantaa. Lisäksi esitetään, että on selvitettävä mitä loma-asumiseen kohdistuvia suoria tai heijastuksenomaisia vaikutuksia hanke aiheuttaa (Immissiot). Vaaditaan YVA-lain mukaista YVA-selvitystä. Yhteistoimintasopimusta ei tule ilman vakuuksia hyväksyä tehtäväksi Hiljaisuuden keskuksen puolesta perustettavan yhtiön lukuun. Isohätälä Mielipide koskee Nurmeslehdontien käyttöä. Ko. tie kulkee osin mielipiteen esittäjän metsäsaran alueella. Hänelle riittää hyvin nykyisen tasoinen tie metsänkäytön tarpeisiin ja tien alle jäisi hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia (soranottoaluetta). Suunnitellut teiden parantamiset eivät saisi aiheuttaa mitään kuluja maanomistajalle. Kiinteän tien pohja-alue on korvattava. 3 Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

8 Vuorovaikutusraportti , Hämeenjärventie Sivu 8 Kataja Taustatietoja-osuudessa tuodaan esille Tarja Isohätälän aloitteesta tehty ranta-asemakaava, joka oli Haukiputaalla vireillä vuosina Oulun HO kumosi kaavan ja KHO hylkäsi Tarja Isohätälän valituksen. Molemmissa oikeusasteissa kaava todettiin lainvastaiseksi. Onko lautakunta tietoinen em. päätöksistä ja miksi Natura-alueet on rajattu OAS:n ulkopuolelle? Mielipiteessä vastustetaan kaavahanketta ja OAS:n mukaisen rakennusoikeuden myöntämistä sekä Hiljaisuuden keskuksen rakentamista. Hämeenjärven alueen luontoarvoista on kerrottu mm., että järvi on erittäin haavoittuvainen ja se tulee reagoimaan voimakkaasti, mikäli ympäristön olosuhteet ja kuormitus muuttuisivat olennaisesti. Lähistöllä on luonnonsuojelualueita, joihin hotellisuunnitelmien vaikutus tulee ehdottomasti selvittää. Alueen infrastruktuuri on riittämätön Hiljaisuuden keskukselle. Julkisten kulkuyhteyksien puuttumista ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen vaikutuksia (kaivaminen, mahdolliset putkirikot) ei ole huomioitu. Oulun kaupungin tulee suhtautua erittäin kriittisesti tällaiseen hankkeeseen, jonka kariutuessa kaikki kulut ja velat voivat kaatua veronmaksajien niskaan. Mielipiteessä esitetään, että oululaisilla tulee olla mahdollisuus jättää mielipiteensä myös sähköisessä muodossa. Tätä varten tulee olla käytettävissä sähköpostiosoite, johon mielipiteet läheteään. Lavander Mielipiteessä vastustetaan jyrkästi Hämeenjärvelle suunniteltua Hiljaisuuden keskusta, koska Hämeenjärvi ei vesistönä kestä mahdollista ihmismäärää ja mökkiläisten rauha kärsii. Urpelainen ja Vähälä Mielipiteessä vastustetaan hanketta. Eerolan tilan alueelle suunniteltu hotelli- ja matkailupalveluhanke ei sovellu alueelle lainkaan. Se romuttaisi loma-asukkaiden rauhan, hiljaisuuden ja puhtaan luonnon. Toteutuessaan hanke uhkaa alueen luontoarvoja sekä häiritsee alueella asuvien ja lomailevien mökkiläisten elämää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei itse järveen ja hankkeen vaikutuksiin kiinnitetä riittävästi huomiota. Hankkeen vaikutukset järveen ja ympäristöön on tarkoin selvitettävä. Rakennustyön, viemäröinnin, vesijohdotusten, suoalueitten mahdollisten ojitusten jne. vaikutukset saattavat olla arvaamattomat. Rakentamisen ja hotelliasiakkaiden aikaansaamat meluhaitat on rehellisesti selvitettävä. Tutkimukset tulee hankkia puolueettomilta tahoilta kuten viranomaisilta ja erilaisilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Nurmeslehdontien kunnostustarpeet tulee selvittää ja Eerolan tilalla harjoitettu kotieläintalouden suuryksikkö lopettaa. Hanke ei vastaa niitä tavoitteita, joita alueelle laadituissa erilaisissa kaavoissa ja suunnitelmissa on hahmoteltu. Perätalot (ei allekirjoituksia) Mielipiteessä vastustetaan hanketta. Hämeenjärvi sijaitsee harjun rinteessä, joten on tiedettävä, mistä kaivaa, jotta järvi ei karkaa muualle. Tie hiljaisuuden keskukseen on kaavailtu Nurmeslehdontien kautta, joka on kauttaaltaan huonossa kunnossa. Tien käyttö vaatii mittavat tietyöt ja tien reunoille ojat. Mielipiteessä epäillään, että käyttävätkö Hiljaisuuden keskuksen asiakkaat uutta tieyhteyttä. Alakyläntien toisella puolella on maa-ainesten ottoalue, josta kuuluu niin räjäytykset kuin jatkuva kivenmurskaimen äänet Hämeenjärvelle. Hämeenjärven veden laatu on huonontunut viimeisen viiden vuoden aikana. Esitetään Hiljaisuuden keskuksen asiakkaiden kalastusoikeuden määrittämistä ja rajoittamista. Jätevedet eivät saa päätyä luontoon ja pilata järven vettä ja ympäristöä. Käyttövettä ei saa ottaa järvestä. Moottorikelkkareitti menee Naturaalueen vierestä ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Piltonen (13 allekirjoittajaa) Mielipiteessä vastustetaan hanketta. Kaavamuutos tulee aiheuttamaan koko Hämeenjärven ympäristön kiinteistöjen alueelle melu- ja ympäristöhaittaa. Vesi ja jää johtavat hyvin ääntä. Toteutuessaan kaavoitus lisää rakennustiheyttä entisestään yli suositusten ja ottaa käyttöön viimeiset vapaat ranta-alueet Hämeenjärven länsirannalta. Hankkeen mukanaan tuoma väkimäärä voi aiheuttaa pienelle Hämeenjärven vesistölle huomattavan ympäristöriskin. (OAS:ssa) ei ole mainintaa hankkeessa tarvittavaan kunnallistekniikkaan. 4 Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

9 Vuorovaikutusraportti , Hämeenjärventie Sivu 9 Ympäröivä luonto ja eläimistö tulee kärsimään. Ko. ranta on merkittävä vesilintujen pesimäalue. Naturaalueet tulevat hankkeen vuoksi uhatuksi. Hiljaisuuden keskuksen alueella ei ole riittävästi vapaa-aluetta hankkeessa mainitulle asiakasmäärälle, jolloin asiakaskunta levittäytyy ympäri Hämeenjärven aluetta. Mielipiteen esittäjät suhtautuvat epäilevästi uuden tieyhteyden rakentamiseen. Kiinteistöjen arvo tulee alenemaan. Rehu (6 allekirjoittajaa) Kulku Hiljaisuuden keskukselle on järjestettävä ehdottomasti Nurmeslehdontien kautta. Mielipiteessä esitetään Hämeenjärventien varteen ja läheisyyteen uusia rakennuspaikkoja sekä pyörätieyhteyttä Kuivasjärventien varteen Jylkynkankaalle asti. Kaikenlainen rakentaminen vie luonnonrauhaa mennessään. Asemakaavoitus Osallistumis- ja arviontisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä ja mitä kaavan vaikutuksia arvioidaan, ketkä ovat osallisia, miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheissa ja miten osalliset voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Yhdyskuntalautakunta on päättänyt käynnistää asemakaava laatimisen Hämeenjärven alueelle. Hiljaisuuden keskus-hanke on yksittäinen yritystoimintaan liittyvä asemakaavahanke, jonka rakentamisedellytykset on mahdollista selvittää hankekohtaisella asemakaavalla. Kyseessä on toisentyyppinen kaavahanke kuin normaali ranta-alueille kaavoitettava loma-asuminen, eikä sen pohjaksi tehdä emätilatarkastelua. Kaava tukee osaltaan kaupunkistrategia Oulu 2020:n tavoitteita, joita ovat mm. elinvoiman parantaminen, elinkeinoelämä uudistaminen ja kilpailukyky sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Hiljaisuuden keskusta koskevissa useissa mielipiteissä kiinnitettiin huomiota Hämeenjärven nykyiseen tilaan ja tuotiin esille järveä koskevia lähtötietoja. Kaavasuunnittelussa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ympäristöasioihin kuin aiemmassa ranta-asemakaavaprosessissa. Lähtökohtana on mm., että rakennukset liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon, joten jätevedet eivät pääse Hämeenjärveen. Kaavahankkeen ympäristövaikutuksia ja muita vaikutuksia ranta-alueen maankäyttöön sekä luonnonolosuhteisiin ja arvoihin arvioidaan asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Asemakaava ja vaikutusten arviointi täsmentyvät asemakaavaprosessin ja hankkeen muun suunnittelun yhteydessä. Mm. asemakaavan luonnosvaiheessa tapahtuva ideasuunnittelu otetaan huomioon ja arvioidaan asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen edellytyksiä on selvitetty jo ennen asemakaavahankkeen vireille tuloa yleiskaavallisen selvityksen avulla, jossa on mm. tarkasteltu hankkeen toteuttamisen vaikutuksia laajemmalla alueella. ELYkeskuksen kanssa on neuvoteltu jo yleiskaavallisen selvitystyön yhteydessä. Kaavan ohjausryhmässä on edustaja Oulun yleiskaavoituksesta, joka yhdessä ELY-keskuksen kanssa valvoo, että hanke ei vaikeuta Uuden Oulun yleiskaavan laatimista. Valmisteluaineisto laitetaan nähtäville luonnosvaiheessa, jolloin on mahdollisuus esittää mielipiteensä asemakaavan valmistelusta. Aineisto on tuolloin nähtävillä myös sähköisessä muodossa projektikortilta kaupungin www-sivulta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo aika oli kaksi viikkoa, mikä on Oulun kaupungilla käytössä oleva aika ilmoittaa em. suunnitelman nähtävillä olosta. Yhteystiedot (myös sähköpostiosoite) on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Natura-alueet sijaitsevat lähimmillään noin 0,5 km etäisyydellä asemakaava-alueesta. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksista Natura-alueiden tilaan on keskusteltu ympäristöviranomaisten kanssa. Estettä hankkeen ja uuden tieyhteyden toteuttamiselle ei ole esitetty. Natura-alueet on otettu huomioon mm. tievaih- 5 Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

10 Vuorovaikutusraportti , Hämeenjärventie Sivu 10 toehtojen selvityksessä. ELY-keskus ottaa uudelleen Natura-kysymykseen kantaa, kun uuden tieyhteyden sijainti ja koko tarkentuvat. Hiljaisuuden keskus-hanke ei ole yva-asetuksen mukaan sellainen hanke, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointi tapahtuu ns. kaava-yva:na maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen määräysten pohjalta. Oulun hallinto-oikeuden ja KHO:n päätökset ovat tiedossa Oulun asemakaavoituksessa. Rantaasemakaavan kumoamispäätöksen mukaan kaavan sisältövaatimuksia koskevia selvityksiä ei pidetty riittävinä. Päätöksessä todetaan, että ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä olisi tullut selvittää myös kaava-alueen ympäristön osalta, minkälaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella on kaava-alueen ulkopuolella Hämeenjärven ranta-alueen maankäyttöön sekä luonnonolosuhteisiin ja arvoihin. 2 LUONNOS 2.1 Mielipiteet _._. päivätystä kaavaluonnoksesta. 3 EHDOTUS 3.1 Muistutukset _._. päivätystä kaavaehdotuksesta 6 Liite 1 asiaan 13: Vuorovaikutusraportti

11 Sivu 11 KAAVASELOSTUS KAAVATUNNUS DIAARINUMERO 11060/2013 PROJEKTINUMERO SWECO TYÖNUMERO E24833 HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUKSEN ASEMAKAAVA OULUSSA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

12 Sivu 12 Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,yhdyskuntalautakunta Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto VAIHE PÄIVÄYS Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

13 Sivu 13 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Palvelut, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hankkeen asettamat erityistavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Rakentamisvaihtoehtojen kuvailu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

14 repo001.docx Sivu Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön Vaikutukset Hämeenjärven vedenlaatuun Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Hämeenjärven loma-asukkaisiin Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Tämä selostus liittyy päivättyyn valmisteluvaiheen asemakaavaluonnoskarttaan 1:2000. Selostus on tarkistettu x.x.2015 vastaamaan ehdotusvaiheen hyväksymiskäsittelyä ja siinä yhteydessä mahdollisesti tehtyjä vähäisiä tarkennuksia. 4 (43) KAAVASELOSTUS OULUSSA p:\dokumentit\haukipudas\24833_hameenjarven_ak_isohatala\d suunnitelmat\selostus\hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

15 Sivu 15 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Oulu Kaupunginosa Kalimenkylä 122 Kaavan nimi Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaava Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osia niistä: 4:223, 4:261 ja 4:244 Asemakaavalla muodostuvat korttelit 1 ja 2, sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet Kaavan laatija Yhteyshenkilöt Oulun kaupunki/yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/asemakaavoitus Asemakaavoituksen yhteyshenkilö Kaavasuunnittelija Aila Lomperi Solistinkatu 2, PL 32, Oulun kaupunki Konsultin yhteyshenkilö Arkkitehti Kristiina Strömmer SWECO Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, Oulu 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Oulun Kalimenkylän kaupunginosassa Alakyläntien länsipuolella Hämeenjärven länsirannalla. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 32,6 ha. Hämeenjärvi Hämeenjärventie Asemakaava-alueen ja Eerolan tilan likimääräiset rajaukset Nurmeslehdontie Alakyläntie Asemakaava-alueen sijainti Hämeenjärven länsirannalla 1 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

16 Sivu Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitys Yleiskaavallisen selvityksen liitekartta Alustavia tie- ja reittivaihtoehtoja 1: A3 (AIRIX Ympäristö Oy) 3. Havainnekuva ilmakuvapohjalla Kaavakartta, merkinnät ja määräykset (luonnosvaihe) Vastineet (luonnos- ja ehdotusvaihe) xx.x Seurantalomake (ehdotusvaiheessa) xx.x Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus Yleiskaavallinen selvitys, Selvitysraportti liitteineen. (AIRIX Ympäristö , päivitetty ) Yleiskaavallisen selvitysraportin liitteet: 1. Alustava huonetilaohjelma ja kerrosalalaskelma 2. Museoviraston rekisteri, muinaisjäännöskohteet Hämeenjärven lähiympäristössä 3. Arkeologin tarkastuskäynnin tulokset (Mika Sarkkinen 2005 ja 2012) 4. Hiljaisuuden keskus -hankkeen vuoden 2005 suunnitelmien vertaaminen vuoden 2012 hankesuunnitelmiin 5. Tie- ja reittivaihtoehtojen ominaisuuksia, alustavaa vertailua ja arviointia 6. Hämeenjärven vertailu Haukiputaan merenrannan loma-asuntoalueisiin o o Erilliset yleiskaavallisen selvityksen selvityskartat: Yleissuunnitelma Alustavia tie- ja reittivaihtoehtoja 1: A3 (AIRIX Ympäristö Oy) Hiljaisuuden keskuksen ulkoilureittien yhdistyminen Taskisenrannan venesatamaan, Kraaselin saareen ja seudulliseen rantareittiin A3 (AIRIX Ympäristö Oy) o Rakennemallivaihtoehdot (A3 noin 1:20 000, tulostettavissa myös 1:10 000), VE-1 Hiljaisuuden keskus rakennetaan VE-0 Hiljaisuuden keskusta ei rakenneta (Eerolan tila jatkaa kotieläintalouden suuryksikkönä ja tilan toimintaa kehitetään tältä pohjalta) Vuorovaikutusraportti (oas) Erillisselvitykset, -suunnitelmat ja tausta-aineisto o Luontoselvityksen täydennys ja tieyhteyden sekä lähiulkoilureittien toteuttamista koskevat suositukset (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) o Tielinjausvaihtoehtojen Ve A ja Ve B vaikutusarvio (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) o Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus vuosiraportti 2011 (Tutkimusraportti 102, Luonto-osuuskunta Aapa) o Oulun lähialueen järvien tila (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85) o Vesihuoltosuunnitelmat (SWECO Ympäristö 2014) Pohjakartta ja ilmakuva Oulun kaupunki 2013 Viistoilmakuvat, kansikuva Tarja Isohätälä Muut valokuvat AIRIX Ympäristö Oy / Kristiina Strömmer (jollei kuvatekstissä toisin mainita) 2 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

17 Sivu 17 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Oulun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä on Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden asemakaavoituksessa tullut vireille asemakaavan laatiminen Kalimenkylän Hämeenjärven länsipuolelle Hiljaisuuden keskus nimistä hyvinvointi- ja matkailupalveluyritystä varten. Asemakaava on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. Jo ennen asemakaavan vireilletuloa on hankkeen toimesta Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja muiden ympäristöviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti mm. selvitetty hankkeen vaihtoehtoisia tieyhteyksiä ja vesihuoltoratkaisuja, sekä täydennetty luontoselvitykset ja tehty arkeologinen tarkastuskäynti. Koska suunnittelualueella ei ole kunnan laatimaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, eikä Uuden Oulun yleiskaavan ennakoitu tulevan voimaan vielä asemakaavan laatimisen aikana, laadittiin asemakaavatyön pohjaksi v yleiskaavallinen tarkastelu (MRL 54 ja 39 ). Tarkastelua päivitetään tarvittaessa siltä osin kuin sen taustaselvitykset ja suunnitelmat päivittyvät. Asemakaavan muutoksesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedote osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty arvioidun vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille ja pidetty julkisesti nähtävillä Tässä yhteydessä on saatu mielipiteitä OAS:in riittävyydestä ja kannanottoja kaavahankkeesta. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute annettiin tiedoksi yhdyskuntalautakunnalle, joka käsitteli vuorovaikutusraportin x.x.xxx. Asemakaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä xx.x.-xx.x.xxx. Yhdyskuntalautakunta käsitteli valmisteluvaiheen palautteesta annettavat vastineet x.x Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin x.x Yhdyskuntalautakunta päätti x.x.2015 esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville x.x Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoittamalla tavalla xx.x.-xx.x Yhdyskuntalautakunta käsitteli ehdotusvaiheen palautteesta annettavat vastineet x.x.2015 ja asemakaavaehdotus viimeisteltiin hyväksymiskäsittelyä varten. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen x.x KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

18 Sivu 18 Käsittelyprosessi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yhdyskuntalautakunta PALAUTE OAS:STA Yhdyskuntalautakunta KAAVALUONNOS nähtävillä Yhdyskuntalautakunta VASTINEET Yhdyskuntalautakunta KAAVAEHDOTUS nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) Yhdyskuntalautakunta VASTINEET Yhdyskuntalautakunta KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Suunnittelutehtävä on asemakaavan laatiminen Hämeenjärven lounaispuolelle Hiljaisuuden keskus -nimisen luonto- ja elämysmatkailuun sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvän hankkeen toteuttamiseksi Eerolan tilan alueelle. Hämeenjärventie jakaa asemakaava-alueen kahteen osaan, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 32,6 ha. Asemakaavalla muodostetaan Kalimenkylän kaupunginosan (122) Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaavan korttelit 1 ja 2. Korttelit varataan palvelurakennusten rakentamiseen merkinnällä (P-3) Hiljaisuuden keskus -nimistä hyvinvointipalveluhanketta varten. Kortteleiden pinta-ala on yhteensä noin 13,4 ha ja rakennusoikeus yhteensä 8840 kem 2, josta olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen osuus on yhteensä 560 kem 2. Lisäksi asemakaavassa osoitetaan maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-2). Tälle alueelle hankkeeseen liittyville erakkomajoille ja ulkoilurakenteille varataan rakennusoikeutta yhteensä 165 kem 2. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarjota luonnonympäristöön ja sen kokemiseen tukeutuvia kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja Green Care -palveluita, sekä majoitus-, koulutus- ja kokouspalveluita yrityksille, järjestöille ja yksityisille. Green Care tarkoittaa luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus ) hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä ( Hiljaisuuden keskus -hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditorio-kirkkosalin n. 140 henkilölle, ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja, biokaasulaitoksen, sekä virkistäytymiseen, luonnon kokemiseen, 4 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

19 Sivu 19 hiljentymiseen ja mietiskelyyn tarkoitettuja rakenteita, kuten kappeli, laavut, ulkokatsomo ja erakkomajoja. Kaavatyön luonnosvaiheeseen liittyy Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoille suunnattu syventävien opintojen ideointityö, jossa ideoidaan hiljaisuuden arkkitehtuurin rakentamistapaa. Kaavatyön ehdotusvaiheessa laaditaan käyttösuunnitelma, joka käsittää Eerolan tilan Hämeenjärven länsirannalla sijaitsevan kokonaisuuden, ja jossa mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään opiskelijoiden ideointityötä. Käyttösuunnitelma sisältää kokonaisuudessaan myös ne Hiljaisuuden keskuksen käytössä olevat virkistys- tai maa- ja metsätalousalueet, jotka eivät sisälly asemakaavaan, mutta joille voidaan toteuttaa virkistysreittejä ja vastaavia rakenteita. Samantyyppistä hanketta on aikaisemmin suunniteltu maanomistajan ranta-asemakaavalla, jossa lähtökohtana ei ollut alueen viemäröinti ja kotieläintalouden suuryksikön toiminnan alasajo, ja jossa ajoyhteys oli järven pohjoispuolelta Hämeenjärven loma-asutuksen ohi Hämeenjärventietä pitkin. Myös hakkeen taustalla oleva hyvinvointipalvelukonsepti on kehittynyt aiempaan verrattuna. Tavoitteena on ottaa aiempaa paremmin huomioon liikenteen vaikutukset olevaan loma-asutukseen ja muutenkin arvioida hankkeen vaikutuksia asemakaava-aluetta laajemmalla alueella. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää järven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kyseessä on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. Asemakaava-alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ennen rakennusluvan myöntämistä. Alueen rakennukset, joissa on vesijohto, viemäröidään ja liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

20 Sivu 20 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavoituksen peruslähtökohtia on aiemmin selvitetty yleiskaavallisessa selvityksessä. Tässä asemakaavaselostuksessa lähtökohtina käsitellään suunnittelualueen olosuhteet, asemakaava-aluetta koskeva suunnittelutilanne, päätökset ja selvitykset, Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti, sekä hiljaisuus-käsite tässä yhteydessä. Hiljaisuuden keskus hyvinvointipalveluhankkeen asettamat lähtökohdat käsitellään yleispiirteisesti kohdassa 4.4 Asemakaavan tavoitteet. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä noin 14 km Oulun keskustasta. Alue on yksityisomistuksessa. Suunnittelualueella on toimiva Eerolan maatila rakennuksineen (kotieläintalouden suuryksikkö, 170 lihanautaa), pelto- sekä metsämaata, sekä rannalla kaksi omakotitaloa. Suunnittelualueen ulkopuolella, omakotitalojen pohjoispuolella on muutamia loma-asuntoja. Tilan maiden sisälle jää yksi suunnittelualueeseen kuulumaton lomaasunto. Hämeenjärven rannalla on kaiken kaikkiaan hieman yli 60 loma-asuntoa. Suunnittelualueen läpi kulkee Hämeenjärventie, jonka länsipuolella sijaitsevat karjatilan tuotantorakennukset, laidunalueet ja pellot. Nykyinen ajoyhteys maatilalle on Hämeenjärven pohjoispuolitse kiertävän yksityistien, Hämeenjärventien, kautta. Hämeenjärventien metsäautotiemäinen jatke yhdistyy suunnittelualueen eteläpuolella maa-ainesten oton yhteydessä tehtyyn Nurmeslehdontiehen ja edelleen Alakyläntiehen. Suunnittelualueen pääosan muodostaa Eerolan maatila peltoineen ja metsäalueineen. Asemakaava-alueeseen kuuluu noin avointa pelto- ja laidunmaata ja tuotantotilojen alue. Tilan länsipäässä asemakaava-alueeseen sisältyy metsäalue, jonka länsipuolitse kulkee 110 kv:n voimalinja. Rannan puoleinen osa suunnittelualueesta on pääosin mäntymetsää ja pientalojen pihaaluetta, osalla aluetta on rannan tuntumassa myös suota. Eerolan tilaan kuuluu myös palstoja suunnittelualueen ulkopuolella. Alue ei ole asemakaavoitettu, eikä sitä ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon Luonnonympäristö Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Hämeenjärven ympäristö on maaperältään osa laajaa Haukiputaan Runtelista Jäälin kautta Oulujärven pohjoispuolelle ulottuvaa luode-kaakko suuntaista, katkeilevaa ja paksuudeltaan vaihtelevaa hiekka- ja soramuodostumaa. Hämeenjärvellä hiekka- ja sora-alueita on myös järven eteläosan soiden alla ja Kummunlampi Takalampi Hamppulampi -alueella. Järven eteläpäässä ja Eerolan tilan länsiosan metsäalueilla on muutamia moreenialueita. Suunnittelualueen eteläpuolelta, Nurmeslehdontien varressa olevalta alueelta, on otettu soraa ja alueelle on tämän johdosta muodostunut lampia. 6 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

21 Sivu 21 Yksinkertaistetussa karttaesityksessä sora- ja hiekka-alueet on esitetty vihreällä ja moreenimaat ruskealla sävyllä. Pohjavesialueet ja pohjaveden muodostumisalueet on esitetty tummanharmaalla viivarajauksella. Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelu 2014 Ote GTKn maaperäkartasta. Sora- ja hiekka-alueet on esitetty vihreällä ja karkea hieta keltaisella. Pintamaaltaan eloperäiset kerrostumat on esitetty ruskealla vaakaviivoituksella, pintakerroksen paksuus on n. 0,4-0,9 m. Moreenimaat on esitetty vaaleanpunaisina ja soramuodostumat turkoosinvihreällä. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

22 Sivu 22 Vesistöt ja vesitalous Pintavedet Perämeren rannikkoalueen päävesistöön kuuluva Hämeenjärvi sijaitsee Kiiminkijoen Naturavesistön eteläpuolella. Järvi on pinta-alaltaan noin 105 hehtaaria, ja se on loivarantainen ja matala. Järven suurin syvyys on vain noin 2 metriä. Hämeenjärvi kuuluu Kalimenojan valumaalueeseen (84.114). Järvellä ei ole näkyvää lasku-uomaa. Hämeenjärven rantaviivan pituus on noin 5200 m niin sanottuna mitoitusrantaviivana. Valuma-alueiden rajat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011 ennen Uuden Oulun kuntaliitosta Kiiminkijoen ja järven välissä on Hämeenkankaan, Metsikanankankaan ja Hautakankaan muodostama vedenjakaja. Lähialueen samaan valuma-alueeseen kuuluvia pintavesistöjä ovat mm. Hämeenjärveen ojan kautta laskeva Kummunlampi, sekä Hamppulampi ja Takalampi. Kiiminkijoen valuma-alue käsittää mm. Hämeenjärven pohjoispuolisen kankaan ja Alakyläntien itäpuolella sijaitsevan Nurmijärven. Valuma-alueen raja on lähimmillään noin kilometrin päässä suunnitellusta Hiljaisuuden keskuksesta. Järvi sijaitsee pinnanmuodoiltaan laakealla harjualueella, ja sen rannat ovat valtaosin kuivahkoja mäntykankaita. Järveen purkautuu todennäköisesti pohjavesiä harjualueelta. Vesi on kirkasta ja sen humuspitoisuus on alhainen. Ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmentävät Hämeenjärvessä vähäravinteisuutta tai korkeintaan lievää rehevyyttä. Järven kyky vastustaa happamoitumista on heikko ja järvi on kärsinyt happamoitumisesta ainakin 1970-luvulla. Kalkitusten ja laskeuman vähenemisen myötä veden puskurikyky oli v tietojen mukaan kohonnut ajoittain tyydyttäväksi. Veden laadusta on olemassa kirjallista tietoa aikaväliltä (Oulun lähialueen järvien tila, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011). Järven rannalla on runsaasti loma-asutusta. Eerolan tilan pellot ja karjasuojat sijaitsevat kauempana rannasta Hämeenjärventien länsipuolella. Erityisesti järven etelä- ja itärannalla on ojittamattomia suoalueita. Ympäristön ojitusalueilta ei ole johdettu vesiä järveen, lukuun ottamatta järven kaakkoisosan ojaa, johon ilmeisesti yhdistyvät myös muutama vuosi sitten suoalueen halki tehdyn ajoyhteyden reunaojat. 8 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

23 Sivu 23 Hämeenjärven eteläosa ja Kummunlampi Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna Pohjavedet Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat Jäälissä (Laivakangas, luokka I, n. 6 km kaakkoon) ja valtatien 4 varressa (Murtoperä, luokka III, n. 5 km länteen, sekä Saviaronkangas, luokka I, n. 6,5 km länteen). Hämeenjärvellä ei ole näkyvää lasku-uomaa, joten on todennäköistä, että järven pintavettä suodattuu maaperässä pohjavedeksi. Eerolan tilan alueella sijaitsee pohjaveden havaintoputki (Eerola, AK 105). Lähimmät pohjavesialueet, OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

24 Sivu 24 Maisemarakenne, maisemakuva ja pinnanmuodot Maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät. Maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Maiseman perusrungon muodostavat maa- ja kallioperä, pinnanmuodot ja ilmasto-olosuhteet, jotka puolestaan määrittävät vesiolosuhteet ja kasvillisuuden. Suunnittelualueella ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Uuden Oulun yleiskaavan selvityksissä (VILMO) ei tältä alueelta ole tunnistettu arvokkaita maisemakokonaisuuksia. Eerolan tilalla tai sen lähiympäristössä ei myöskään ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Paikallisesti tärkein maisemaelementti on Hämeenjärvi, joka sijaitsee Jäälistä luoteeseen suuntautuvan harjujakson luoteispäässä. Lähiympäristön maasto laskee länteen ja on maastomuodoiltaan loivapiirteistä. Eerolan tila sijaitsee korkeusvälillä mmpy ja Hämeenjärven vedenpinta korkeustasolla 33,9 mmpy (N60).Järven länsirantaa padottavat harjun reunamuodostumat ja pohjoispuolella on Kiiminkijoen vedenjakaja. Kiiminkijoen ympäristön korkeuserot ja kumpareisuus kasvavat pohjoisen ja idän suuntaan. Asemakaavoitettavan alueen eteläpuolella on muutamia maisemallisesti huomionarvoisia hiekkavalleja, joita Eerolan tilan eteläpuolella on paljastunut näkyville metsänhakkuun yhteydessä. 10 (39) Hämeenjärven ympäristön korkokuva ja Kiiminkijoen vedenjakajan likimääräinen sijainti sinisellä viivalla esitettynä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelu Hämeenjärven ympäristön maaperä on pääosin karkeahkoa hiekkaa (maaperäkartassa vihreä), mikä ilmenee maisemassa mäntymetsänä. Turvealueita esiintyy järven eteläkaakkoisosassa ja pienialaisina myös luoteisosalla. Eerolan tilan pohjois- ja eteläpuolella on rantavalleja (mustat poikittaisviivajaksot maaperäkartassa). Ote maaperäkartasta GTK. KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

25 Sivu 25 Järvi ei juuri näy sitä kiertävälle Hämeenjärventielle, lukuun ottamatta pieniä pilkahduksia lomaasuntoalueen kohdalta järven pohjoispäässä. Sen sijaan suunnittelualueen eteläpuolelle kaavaillulta uudelta tieyhteydeltä on maisemallisesti merkittäviä vesistönäkymiä maa-ainesten otossa syntyneille lammille, joiden rannat alkavat oton päätyttyä vähitellen muuttua luonnonmukaisemmiksi. Suuri osa Hämeenjärven rannoista on rakennettu ja loma-asunnot sijaitsevat yleensä lähellä rantaviivaa ja näkyvät järvelle. Loma-asutuksen maisemakuvassa näkyvät erityisesti ne lomaasunnot, joiden avoin nurmikenttä ulottuu lähes vesirajaan. Pisimmät rakentamattomat rantaosuudet ovat suota. Järvi ei ole nykyisestä runsaasta lomarakentamisesta ja isoista huviloista johtuen maisemaltaan luonnontilainen tai erämaamainen. Kaavaillun Hiljaisuuden keskuksen alueella rannan tuntumassa on laakeahko hiekkamuodostuma ja rannan eteläosassa on lahden pohjukassa kapeahko suovyöhyke. Vasemmalla uudehkoa huvilarakentamista Hämeenjärven itärannalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa rakentaminen ulottuu myös hyvin lähelle rantaa, mutta tumma väritys saa rakennukset istumaan paremmin rantamaisemaan. Vasemmalla Eerolan tilan asuinrakennus. Oikealla niemi ja rantaa Eerolan tilalla. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

26 Sivu 26 Vasemmalla näkymä järvelle Eerolan tilan päärakennuksen kohdalta, oikealla Hämeenjärven rantametsää kaavaillun Hiljaisuuden keskuksen rakennuksen paikkeilta koilliseen. Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella ja sinne kaavailtujen tieyhteysvaihtoehtojen ympäristössä on tehty erillisiä luontokartoituksia, joka ovat painottuneet kaavoituksessa huomioon otettaviin luontotyyppeihin (Yleispiirteinen kasvillisuusselvitys, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2004). Eerolan tila ja asemakaavoitettava alue Eerolan tilan alueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelu-, vesi-, tai metsälain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai uhanalaisia kasvilajeja. Hämeenjärventien ja järven välisen alueen kivennäismaat ovat kulutusherkkiä, joten kulkuyhteyksien suunnittelu tulee tehdä huolella. Eerolan tilan itäosan ojittamattomalla suoalueella on kaksi kasvillisuudeltaan säilyttämisen arvoista pienialaista kohdetta, jotka sopisivat esim. osittain pitkospuurakentein toteutettavan luontopolun kohteiksi. Ne jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Suo on valtaosin luonnontilaista ja kulutusherkkää. 12 (39) Ote kuviokohtaisesta luontoselvityksestä 2004 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. Tähdellä on esitetty mielenkiintoisimmat suokohteet. Rantametsän kuvion 1 kasvillisuustyyppi on puolukka-jäkälätyyppi - kuivaa ja nuorehkoa mäntykangasta (rungon läpimitta cm), jossa seassa on jonkin verran pienehköjä haapoja. Kuvion 7 (varsinainen isovarpuräme, VIR) kasvillisuus kuten kuvio 1, mutta paikoitellen tupasvilla esiintyy runsaampana ja pohjakerroksessa valtalajina on seinäsammal. KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

27 Sivu 27 Tievaihtoehtojen ympäristö Yleiskaavallisen selvityksen laatimisen yhteydessä selvitettiin tievaihtoehtojen ympäristön luontoarvot ja tehtiin Natura-arvion tarveselvitys (Hämeenjärvi Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2012). Tievaihtoehto A käyttää hyväksi Nurmeslehdontietä ja oikaisee Natura-alueiden jälkeen kohti Eerolan tilaa. Vaihtoehtona B tutkittiin hieman lyhyempi yhteys, joka kulkisi Alakyläntieltä Naturan suoalueiden välistä kangasta pitkin Takalammen eteläpuolelta Eerolan tilalle. Selvityksen mukaan kummankaan tielinjausvaihtoehdon reitillä ei kasvanut mitään uhanlaista tai harvinaista kasvilajia eikä ollut uhanalaista luontotyyppiä. Sensijaan tielinjausvaihtoehtojen välille suunnitellulla retkeilypolun kohdalla Natura-alueella on hyvin herkkää ja kulumiselle alttiita, melko ohutturpeisia (turvekerroksen paksuus on vain cm, jonka alla hiekka) uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). Luontoselvityksessä suositeltiin tievaihtoehtoa VeA, joka kulkee Nurmeslehdontietä maa-aineisten ottoalueen ja oton myötä syntyneiden lampien pohjoisreunalla. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

28 Sivu 28 Natura-alueet Hämeenjärven eteläpuolella Suunnittelualueen ulkopuolella, noin 0,8 km etäisyydellä asemakaavaluonnosalueen rajasta Nurmeslehdontien ja Hämeenjärven välissä sijaitsevat ojittamattomat suot muodostavat osan Kummunlammit-Uikulanjärvi nimisestä Natura-alueesta (FI ). Aluetyyppi on luontodirektiivin mukainen SCI- ja lintudirektiivin mukainen SPA-alue. Tämä 297 ha laajuinen Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja sitä on kuvattu seuraavasti ympäristöhallinnon nettisivuilla: Alue koostuu kolmesta erillisestä, lähes luonnontilaisesta suoalueesta. Suoalueilla on useita suolampia, joilla on merkitystä vesilinnustolle. Suoalueita halkovat hiekkaiset harjut. Alue on esimerkki vähäravinteisesta aapasuosta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Hämeenjärven eteläpuolella sijaitseva Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilainen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapasuot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10 %. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku ja suokukko. Vasikkasuon laaja maa- ja kallionottoalue sijaitsee 1-2,5 km etäisyydellä Natura-alueesta, Alakyläntien itäpuolella. Haukiputaan kunnan toimesta alueella on vuodesta 2004 ollut meneillään seurantatutkimus ottotoiminnan vaikutuksista Natura-alueen suojeluarvoihin, erityisesti vesitalouteen. (Siira, Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus. Tutkimusraportti 102, 2011). Tievaihtoehdoista VeA kulkee Heinisuon länsipuolella ja VeB kulkee Heinisuon ja Kummunlammit välistä. Linjausvaihtoehdolla VeB alueen 16 läheisyydessä Natura-alueen puolella olevan Takalammen kohdalla voi tien rakentaminen lintujen pesimäaikaan aiheuttaa häiriöitä lammella pesiville linnuille (kuikka, lapintiira, kalalokki, laulujoutsen). Muuten teiden rakentaminen suunnitellulla tavalla tuskin aiheuttavat uhkaa Natura-alueille, koska kuivalle kankaalle ei tarvita syviä kuivatusojia eikä liikenteen pölyhaitta ole saveuksen jälkeen kovin iso. Suurimpana uhkana nykyisin Natura-alueen soille on Alakyläntien itäpuolella tapahtuva maa-ainesten otto. Sen on havaittu aiheuttavan Natura-alueen soiden itäosien kuivumista. Vaikutusarvion johtopäätökset ja suositukset Erillisessä vaikutusarviossa arvioitiin Hiljaisuuden keskuksen tielinjausten vaikutuksia viereisille Natura-alueille, sekä selvitettiin tievaihtoehtojen välille sijoittuvan suunnitellun retkeilypolun ja muualla Natura-aluetta sivuavan retkeilyreitin tilanne. Kyseessä on Natura-arvion tarveselvitys (Hämeenjärvi Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB vaikutusarvio, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2012). 1. Tielinjausvaihtoehto VeA Nykyisen tien pohjan muuttaminen savipintaiseksi ja tielinjauksen oikaisu lännessä Naturaalueen vieressä. Heinisuon Natura-alueen vesitalous on havaintojen mukaan muuttunut kuivempaan suuntaan itäpuolisen soranoton vuoksi (Siira 2011). Selvityksessä ei ilmennyt mitään 14 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

29 Sivu 29 mikä vaatisi Natura-arvion tekemistä tien rakenteen muuttamisessa suunnitellulla tavalla tai kun valmista tietä liikennöidään. 2. Tielinjausvaihtoehto VeB Takalammen lokkikolonia ja muut pesimälinnut häiriintyisivät tietyön aikana, mikäli se tehdään välisenä lintujen pesintä-aikana. Tietyöstä kuuluu työkoneiden ääntä, pölyhaittoja ja on liikehdintää häiritsevässä määrin pesimäalueen läheisyydessä. Valmiin tien käyttämiseen ne luultavasti tottuisivat melko nopeasti. Tie tulisi enimmäkseen korkealle suon yläpuolelle, joten se ei vaikuttane kuivalle kankaalle rakennettuna suon vesitalouteen. Natura-arvio ei siten ole aivan välttämättömyys, jos rakentaminen voidaan tällä kohtaa tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella. Suositus Ongelmattomin tielinjausvaihtoehto Naturan kannalta on VeA. Lisäksi kannattaa jättää rakentamatta uusi retkeilyreitti mesotrofiselle Heinisuon osalle Natura-alueella (alue 29), tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB välillä Palvelut, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluita. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Kiimingin keskuksesta, Linnanmaalta ja Ritaharjusta. Lähimmät koulupalvelut ovat löytyneet Alakylältä. Kunnal- KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

30 Sivu 30 listen palveluiden sijoittuminen tulevaisuudessa riippuu Oulun palvelumallia koskevista tulevista päätöksistä. Kulttuuriympäristö Esihistoria Museoviraston tietokantojen mukaan asemakaava-alueen länsipuolella sijaitsee muinaisjäännöskohde Murhisaaret ( ) ja alueen eteläpuolella kohteet Haravasuo ( ) ja Kello Kantoperä ( ). Hämeenjärventien metsätien lähiympäristössä on lisäksi peruskarttamerkintöjen mukaan yksi tervahauta, joka ei sijaitse lähellä kaavailtuja tievaihtoehtoja. Tilalla ja sinne etelästä johtavien metsäteiden lähiympäristössä on tehty arkeologinen maastotarkastus (Mika Sarkkinen 2012). Asemakaavoitettavalta alueelta ei ole arkeologin tarkastuskäynneillä löytynyt muinaisjäännöksiä. Kuoppakohde Haravasuon kolme kuoppakohdetta sijaitsevat Hämeenjärventien metsätien molemmin puolin. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää tästä suunnasta Nurmeslehdontien kautta. Muinaisjäännöskohteet voidaan kiertää itäpuolelta, mikä ei edellytä arkeologisia kaivauksia. Ote muinaisjäännösrekisteristä Maanmittauslaitos 2012 Muut kulttuurihistorialliset arvot Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kaikki suunnittelualueen rakennukset on rakennettu 1980-luvulla tai sen jälkeen, asuinrakennukset Eerolan tilan maiden sisään, suunnittelualueen ulkopuolelle jää yksi kesämökki, joka on rakennettu (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

31 Sivu 31 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee rannan tuntumassa kaksi pientaloa, joista toinen on Eerolan tilan maatilayrittäjän asuinrakennus ja toinen sukupolvenvaihdossa isovanhemmille jäänyt asuinrakennus. Tilalla on lisäksi lihakarjatilan tuotantorakennukset (kotieläintalouden suuryksikkö, lihanautoja 170 kpl) ja varastot, joita voi ainakin osittain hyödyntää biokaasulaitoksessa ja mahdollisesti muussa Hiljaisuuden keskuksen toiminnassa työ- ja Green Care tiloina. Muita rakennuksia tai rakennelmia ovat lietesäiliö 1500 m 3, kattamattomat laakasiilot 2 kpl a 460 m 3 ja katettu siilo 400 m 3. Vasemmalla Eerolan tilan tuotantorakennuksia, oikealla päärakennus Tiestö, liikenne ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen yhteydet Tällä hetkellä alueelle johtaa Alakyläntieltä (yhdystie, tienumero 18709) Hämeenjärventien yksityistie. Hämeenjärventien metsäautotiemäinen jatke yhdistyy eteläpuolella maa-ainesten oton yhteydessä tehtyyn Nurmeslehdontiehen ja edelleen Alakyläntiehen. Kaavaillun hyvinvointikeskuksen majoitus- ja kokoontumistilojen ajoyhteys järjestetään yksityistietoimituksena kaavaprosessin aikana Nurmeslehdontien kautta. Alue ei ole joukkoliikennepalveluiden piirissä, eikä sinne johda pyörätietä. Karjatilan nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä erityisesti lanta-, rehu- ja eläinkuljetuksista. Raskaan liikenteen kuljetuksia on nykyisin vuodessa seuraavasti: lantakuljetukset pelloille noin 365 kuljetusta ja ruohokuljetukset tilalle noin 110 kuljetusta, yhteensä noin 475 edestakaista kuljetusta vuosittain. Kuljetukset suuntautuvat Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta Kellossa sijaitseville pelloille. eläinkuljetukset, noin 20 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) rehu-, vilja- ja lannoitekuljetukset noin 10 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) jätekuljetukset noin 25 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) yhteensä noin 530 edestakaista (=n.1060 yhdensuuntaista) kuljetusta vuodessa KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

32 Sivu 32 Kuljetuksia on keskimäärin 530 kpl vuodessa ja niistä vajaat 70 % on lantakuljetuksia. Lannasta levitetään noin 60 % keväällä ja noin 40 % syksyllä yhteensä noin 10 vuorokauden aikana, jolloin tästä aiheutuva liikenteen määrä on suurimmillaan. Kuljetukset suuntautuvat pääosin pohjoisen suuntaan paitsi eläinkuljetukset. Alla olevassa kuvassa on esitetty pääasiallinen kuljetusreitti punaisin nuolin. Kuljetusreitti Kellon suuntaan Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta. Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11. Tekninen huolto Alue ei ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Alueelle johtaa 20 kv sähköjohto. Ympäristöhäiriöt Alueen lähiympäristöön kohdistuu kotieläintalouden suuryksikön toiminnasta johtuvia ympäristöhäiriöitä. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella Eerolan tilan länsipään kautta kulkee pohjois-etelä suunnassa Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Pyhäkoski Leväsuo. Voimajohdon johtoalue tai rakennusrajoitusalue eivät ulotu suunnittelualueelle. Rakennettavuus Maaperä ei rajoita asemakaavoitettavalle alueelle rakentamista Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 18 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

33 Sivu Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen ei kohdistu aluemerkintöjä. Alue sisältyy maakuntakaavan Oulun kaupunkiseutu (kk-1) kehittämisen kohdealueeseen, joka ei ota kantaa tämän tyyppisiin hankkeisiin. Hämeenjärven länsipuolelta kulkee voimalinja ja järven kaakkoispuolella on luonnonsuojelualueita (SL). Maakuntakaavan muutos on vireillä. 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu tuulivoimapuisto (tv-1). Maakuntakaavan muutos on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Ote voimassa olevan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu punaisella soikiolla. Vaihemaakuntakaavan 2. vaihe tulee käsittelemään kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, sekä jätteenkäsittelyä. Oulun seudun yleiskaava Oulun seudun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnöillä M ja M-1, jossa todetaan että alueelle on sijoittunut loma-asutusta. Lisä- KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

34 Sivu 34 rakentaminen ratkaistaan oikeusvaikutteisella yleis- tai asemakaavalla. Alueelle kohdistuu myös vihreiden nuolien osoittamia viheryhteystarpeita. Ote Oulun seudun yleiskaavasta Eerolan tilan sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Yleiskaava Haukiputaan kunta ei ole aikoinaan laatinut alueelle osayleiskaavaa. Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä Alue sisältyy luonnoksen maaseutukehittämisen vyöhykkeellä 2 (maaseutu) sijaitsevaan vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhykkeeseen. Merkinnällä on osoitettu vesistöjen rannalla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevia vyöhykkeitä, joita voidaan kehittää erityisesti vapaa-ajan asumisen ympäristöinä. Vyöhykkeillä edistetään vapaa-ajan asumisen lisäksi rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä monipuolisia maaseutuelinkeinoja. Rakentamista tulee tarvittaessa ohjata rakennuspaikkakohtaisilla yleiskaavoilla tai ranta-asemakaavoilla. Ote Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. 20 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

35 Sivu 35 Yleiskaavallinen selvitys Oulun kaupungin yleiskaavoitus on edellyttänyt, että asemakaavahankeen pohjaksi laaditaan yleiskaavallinen selvitys. Airix Ympäristö Oy on laatinut 2012 selvityksen, jonka yhteydessä on hanketta varten kerätty lähtötietoja, selvitetty ympäristön arvokkaat alueet, sekä tarkasteltu hankkeen toteuttamisen vaikutuksia laajemmalla alueella (MRL 54 ). Luontoarvoja on selvitetty lähireitti- ja tievaihtoehtojen ympäristössä ja valittu tältä pohjalta linjaus uudelle tieyhteydelle Nurmeslehdontien kautta. Aluetta koskevien taustaselvitysten ja suunnitelmien, kuten 1. vaihemaakuntakaavan, valmistumisen johdosta yleiskaavallista selvitystä on päivitetty syksyllä 2014 VIVA tavoite- ja toteuttamissuunnitelmat ja VILMO tavoitesuunnitelma VIVA suunnitelmassa (seutuhallitus 2008) esitetään seudullinen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkosto, jonka reittien varrella on esitetty matkailullisesti ja virkistyksellisesti merkittävät kohteet ja alueet. Tavoitesuunnitelmaa konkretisoimaan on vuonna 2010 laadittu toteuttamissuunnitelma. Tavoitesuunnitelmassa on esitetty ulkoilun yhteystarve Nurmeslehdontieltä Hämeenjärven länsipuolitse Kiiminkijoen suuntaan ja moottorikelkkaura järven eteläpuolelle. Hämeenjärveltä on mahdollisuus järjestää metsätieverkoston kautta yhteys VIVA suunnitelman Pohjoiselle merenrantareitille ja Mannersaariston ja Virpiniemen virkistysalueille. Ote VIVA 2007 tavoitesuunnitelmasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Suunnittelualueen kautta on esitetty virkistysyhteystarve Nurmeslehdontieltä Kiiminkijoelle. Pohjoinen merenrantareitti on esitetty punaisella palloviivalla. Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvässä VILMO -suunnitelmassa (Oulun kaupunki ja Ramboll 2014) esitetään päivitetty viheralueverkosto, sekä ns. ekosysteemipalvelunäkökulmaan perustuen maisema- ja luontoarvot, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Suunnitelmassa ei asemakaavoitettavalta alueelta ole löytynyt huomioon otettavia arvoja. Asemakaava-alueen ulkopuolella VILMOssa on osoitettu Natura-alueet ja ojittamattomat suot, sekä Hämeenjärven pohjoispäässä luonnon monimuotoisuuskeskittymä. VILMOn taustaselvitykseksi laaditussa Oulun maisemaselvityksessä (Oulun kaupunki 2013) Hämeenjärven ympäristö on esitetty laaksoalueena. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

36 Sivu 36 Vasemmalla ote VILMO tavoitesuunnitelman suosituskartasta 1: Oikealla ote kanta-oulun suosituskartasta 1:25 000, jossa kaupungin sisäkehältä on osoitettu pääviherkäytävä Kuivasjärveltä Aaltokankaan ratsastusalueiden ohi Kalimenojalle ja Hämeenjärven suuntaan. Vesihuoltosuunnitelmat Oulun Vesi ja Hiljaisuuden keskus hanke ovat laatineet yleissuunnitelmavaihtoehdot Hiljaisuuden keskuksen vesihuollosta paineviemäröintinä (vaihtoehto A) ja viettoviemäröintinä (vaihtoehto B). Vaihtoehto B mahdollistaisi Hämeenjärven alkupään kiinteistöjen liittämisen viemäriin viettoviemärein. Viemärilinjaus Hämeenjärven eteläpuolelta, vaihtoehto B 3.3 Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti Hiljaisuus ja hiljaiset alueet Hiljaisuutta ja hiljaisia alueita on käsitteenä selvitetty mm. maakuntakaavoitukseen liittyen. Hiljaisena alueena voitaneen tämän hankkeen yhteydessä pitää sellaisia alueita, joilla kuuluu lähinnä luonnon ääniä, ja joille uuden loma-asutuksen sijoittaminen taajamien ulkopuolella on Ympäristö- 22 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

37 Sivu 37 hallinnon ohjeiden mukaan mahdollista (yöohjearvo 35 dba). Hiljaisuus-sanaa voidaan käyttää myös kuvaamaan henkistä tilaa ja henkistä hiljentymistä, rauhaa ja keskittymistä. Tämän hankkeen yhteydessä hiljaisen alueen voisi määritellä esimerkiksi alueeksi, jolla luonnon äänet ovat pääsääntöisesti vallitsevia, ja joka tarjoaa hyvät häiriintymättömät olosuhteet keskittymiseen, rauhoittumiseen, luovaan työskentelyyn ja luonnon monipuoliseen kokemiseen. Triangelin / Hiljaisuuden keskuksen toiminta-ajatus ja rakennussuunnittelun lähtökohdat Hiljaisuuden ja luovuuden matkailukeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota luonnonympäristöön ja sen kokemiseen tukeutuvia kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita, henkistä keskittymisja rauhoittumismahdollisuutta, sekä majoitus- ja kokouspalveluita yrityksille, järjestöille ja yksityisille asiakkaille kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Alustava huonetilaohjelma (asemakaavan luonnosvaihe) noin 140 majoituspaikkaa o hotelli noin100 majoituspaikkaa o mökkikylä noin majoituspaikkaa o n. 17 kpl 2 hengen mökkejä (sauna) o n. 3 kpl 4 hengen mökkejä (sauna) o talonmiehen asunto o nykyiset pientalot 2 kpl (nykyiset rantarakennuspaikat, käyttö asiakkaiden rantana mahdollista) o erakkomajat 5 kpl (a 25 m2, 1-2 henkeä) Ravintola 140 hengelle Auditorio 140 hengelle (toimii myös kirkkosalina) Kokous- ja ryhmätyötiloja Taideateljee ja kirjasto Harraste- ja oleskelutiloja Lahjatavaramyymälä / kahvila Saunamaailma Biokaasulaitos, laitoksen koko on noin 1175 MWh o Biokaasureaktori 900 m3 o Jälkikaasusäiliö n m3 o Syötteen syöttörakennus ja separointirakennus n. 100 m2 o Energiantuotantotila 30 m2 o Liikennepolttoaineen tuottolaitteisto n. 20 m2 (konttiratkaisu) Varasto- ym. talousrakennuksia, Green Care toimintatiloja, mahdollisesti myös kasvihuonetiloja Ulkoilmanäyttämö / ulkokappeli Hiljentymis- ja mietiskelypaikka Asemakaavan luonnosvaiheessa etsitään vaihtoehtoisia rakentamisideoita Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijatöiden avulla. Töissä esitetyt ideat tulevat vaikuttamaan tilaratkaisuihin ja tilojen sijaintiin. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

38 Sivu 38 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 24 (39) Suunnittelutehtävä on asemakaavan laatiminen Hämeenjärven lounaispuolelle luonto- ja elämysmatkailuun sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvän hankkeen toteuttamiseksi Eerolan tilan alueelle. Asemakaavan laatiminen on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Hankkeen kokonaiskerrosala on noin 9000 k-m2, mikä pitää sisällään myös nykyiset asuinpaikat ja korttelialueiden ulkopuolelle sijoittuvat rakennukset. Hanketta on suunniteltu työnimellä Hiljaisuuden keskus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yhdyskuntalautakunta on päättänyt käynnistää osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisen hankkeen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja yhteistyötavat on esitelty tämän selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (jäljempänä OAS), joka on ollut nähtävillä Osalliset Kaavan osallisia ovat kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat, sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavan laatimisesta tiedotettiin erikseen seuraaville osallisille: KAAVASELOSTUS OULUSSA kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seutu Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Yhdyskuntalautakunta Rakennusvalvontavirasto Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Haukiputaan sähköosuuskunta DNA Oyj Telia-Sonera Finland Oyj Finngrid Oyj Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kihlakunnan poliisilaitos Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vammaisneuvosto Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

39 Sivu Vireilletulo Oulun vanhusneuvosto Hämeenjärven kalastuskunta ry Hämeenjärven tiekunta ry Kellon jakokunta Kiimingin hevosystävät ry Asemakaavan suunnittelu tuli vireille yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vireilletulosta on kuulutettu sanomalehti Kalevassa ja Oulu 10:ssä. Lisäksi vaikutusalueen maanomistajille lähetettiin kirjeet Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ja niihin liittyvä tiedottaminen tapahtuvat osallistumisja arviointisuunnitelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. (OAS, liite 1) Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty Luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen (täydennetään nähtävillä olon jälkeen). Toinen viranomaisneuvottelu xx.xx Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen (täydennetään nähtävillä olon jälkeen) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa asemakaavalla rakentamisalueet Hiljaisuuden keskus -nimistä hyvinvointipalvelu-, hotelli- ja matkailupalveluhanketta varten. Hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditorio-kirkkosalin n. 140 henkilölle, ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja, erakkomajoja 5 kpl, sekä muita hiljentymiseen ja hyvinvointipalveluihin liittyviä tiloja, rakennuksia ja rakennelmia. Hankkeella tuetaan Kaupunkistrategia Oulu 2020 tavoitteita elinvoiman parantamisesta, elinkeinoelämän uudistumisesta ja kilpailukyvystä, sekä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisesta luomalla hyvinvointi- ja Green Care -palveluita kotimaiselle ja ulkomaiselle asiakaskunnalle. Hanke tukee tervettä elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä, kehittää matkailualalle uudenlaista palvelutarjontaa sekä luo työpaikkoja. Lisäksi hanke toteuttaa Oulun kaupungin Matkailustrategiaa 2015, jonka tavoitteena on kehittää matkailua vientituotteena, matkailuyritysten liiketoimintaa ja kansainvälistymistä, sekä parantaa kaupunkiseudun vetovoimaa ja kehittää matkailun toimintaympäristöjä ja kohteita. Hanketta on aikaisemmin suunniteltu maanomistajan ranta-asemakaavalla, jossa ajoyhteys oli Hämeenjärven pohjoispuolelta kiertävää Hämeenjärventietä pitkin. Tavoitteena on ottaa nyt aiempaa hanketta paremmin huomioon esimerkiksi liikenteen vaikutukset olevaan lomaasutukseen ja muutenkin arvioida hankkeen vaikutuksia asemakaava-aluetta laajemmalla alueella. Yleiskaavallisessa selvityksessä kartoitettiin ulkoiluun käytettävissä olevia nykyisiä metsäpolkuja ja metsäteitä ja tutkittiin vaihtoehtoisia tieyhteyksiä ja viemärilinjausta, joiden suunnittelu jatkuu rinnan asemakaavasuunnittelun kanssa. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

40 Sivu 40 Yleiskaavallisen selvityksen suosittelema tievaihtoehto A kulkee maa-aineisten otossa syntyneiden lampien pohjoisrannalla Tievaihtoehtoja ja niiden vaikutusta luontoarvoihin selvitettiin erillisessä luontoselvityksessä, jonka suositusten pohjalta tievaihtoehdoksi valittiin A. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää yksityistietoimituksella Hämeenjärven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta niin, että liikenne ei häiritse Hämeenjärven loma-asutusta. Tie kulkee maa-aineisten otossa syntyneiden lampien pohjoisrannalla. Maa-ainesten ottaminen alueelta on loppunut ja sorarekkoja varten tehtyä Nurmeslehdontietä voidaan merkittävällä osalla käyttää uuden tieyhteyden pohjana. Asemakaavaprosessin kanssa samanaikaisesti suunnitellaan Hiljaisuuden keskus-hankkeen ja Oulun Veden yhteistyönä Hiljaisuuden keskuksen liittyminen kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Yleissuunnitelmavaihtoehdot on laadittu syksyllä Suunnitelmasta tiedotetaan maanomistajia. Yleissuunnitelma, vaihtoehto B 26 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

41 Sivu Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamia tavoitteita ovat toisaalta Hiljaisuuden keskuksen hankesuunnitelman asettamat lähtökohdat ja toisaalta ympäristön arvokkaiden osien säilyttäminen sekä ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi kohteen viemäröinti siten, että Hämeenjärven tilaa ei huononneta, lähiympäristön kasvillisuudeltaan säilyttämisen arvoisten pienialaisten kohteiden turvaaminen ja tieyhteyden järjestäminen siten, että alueen uusi käyttö ei aiheuta merkittävää haittaa tai rasitusta loma-asukkaille Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaa koskevat suunnitteluprosessin aikana täsmentyvät tavoitteet täydennetään kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olojen jälkeen Hankkeen asettamat erityistavoitteet Hankkeen tavoitteet on määritelty pääosin hankesuunnitelmassa. Hankkeen asemakaavaa koskevat tavoitteet täsmentyvät arkkitehtiopiskelijoiden opinnäytetöiden ja kaavaluonnoksesta sekä ehdotuksesta saatavan palautteen ja hankesuunnitelmien täsmentymisen jälkeen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaluonnos on laadittu alustavien hankesuunnitelmien pohjalta. Hankesuunnitelma ei sisällä vaihtoehtoisia huonetilaohjelmia. Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja selvitetään asemakaavan luonnosvaiheessa Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan nykyarkkitehtuuri V opinnäytetyönä ja siihen liittyvänä Architectural Design jatkokurssina, jossa tutkitaan tarkemmin suunnittelunäkökulmia kuten hiljaisuusteemaa ja luonnonvaloa, sekä materiaaleja. Opiskelijoiden ideoimat rakennukset saattavat vaikuttaa huonetilaohjelmaan ja rakentamisen sijoittumiseen asemakaava-alueella. Tätä kautta saadaan tutkittua erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, joita voidaan hyödyntää asemakaavan ehdotusvaiheessa. Arkkitehtiopiskelijoiden ideoimat toteuttamisvaihtoehdot arvioidaan osittain opinnäytetyön ohjauksen yhteydessä. Hankkeen ydintoiminnot ja laajuus määräytyvät kuitenkin hankesuunnitelmien pohjalta siten, että hankkeen tavoitellut toiminnot ja kannattavuus mahdollistetaan Rakentamisvaihtoehtojen kuvailu Vaihtoehtoja esitellään ehdotusvaiheessa, kun opinnäytetyöt on palautettu ja arvosteltu. Tässä vaiheessa myös arvioidaan mihin suuntaan ehdotusvaiheen asemakaavasuunnitelmia kehitetään ja mitä ideoita mahdollisesti suositellaan toteutuksessa huomioon otettavaksi. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

42 Sivu 42 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue koostuu kahdesta korttelista joiden käyttötarkoitus on palvelurakennusten korttelialue P-3, sekä maa- ja metsätalousalueesta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU-1. Kortteleiden väliin, asemakaava-alueen ulkopuolelle, jää Hämeenjärventien yksityistie. Hiljaisuuden keskukselle järjestetään yksityistietoimituksella uusi ajoyhteys järven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta. Ote yleiskaavallisen selvityksen yleissuunnitelmakartasta. Tievaihtoehto A (punainen viiva) kulkee Alakyläntieltä Nurmeslehdontietä ja suuntautuu Natura-alueen ohitettuaan Hämeenjärven metsätielle. Osaa metsätiestä voidaan käyttää ulkoiluun. Hämeenjärventien asutuksen suunnalta lähtevä viemäri on esitetty aniliininpunaisella katkoviivalla. Palloviivoilla on esitetty olevia metsäteitä ja polkuja hyödyntäviä ulkoilureittimahdollisuuksia. Natura-alueet (SL) on esitetty turkoosilla värillä Mitoitus 28 (39) Asemakaavaluonnoksessa asemakaava-alueelle on varattu rakennusoikeuksia Triangel / Hiljaisuuden keskusta koskevien hankesuunnitelmien mukaisesti yhteensä 9005 k-m 2, mukaan lukien tilaan kuuluvat nykyiset rakennuspaikat ja tuotantorakennukset. Hotelli-, kokous- ja ravitsemuspalveluille on varattu noin 4500 k-m 2, muille majoitustiloille noin 1625 k-m 2, saunamaailmalle 280 k-m 2, työtila-, harrastus- ja Green Care toiminnalle ja biokaasulaitokselle yhteensä noin 2000 k-m 2, sekä nykyisille asuinkäytössä oleville pientaloille 560 k-m 2. Lisäksi rakennusoi- KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

43 Sivu 43 keutta on osoitettu jonkin verran erilaisille virkistäytymiseen ja hiljentymiseen tarkoitetuille rakennuksille ja rakenteille (40 k-m 2 ). Kerrosalat kohdistetaan tarkemmin asemakaava-alueen eri osille ja toiminnoille asemakaavan ehdotusvaiheessa Palvelut Alueella tarjotaan hyvinvointi-, kokous-, koulutus-, ravitsemus- ja harrastustoiminnan palveluilta erilaisille yhteisöille, yrityksille, matkailijoille ja yksityishenkilöille. Hiljaisuuden keskus puolestaan tarvitsee lähinnä kunnallisteknisiä ja liikennepalveluita, joiden järjestämisestä ja ylläpidosta vastaa maanomistaja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Tavoitteena on, että ympäristön laatu tukee hankkeen toimintoja, ja että ympäristö säilyy rauhallisena, kauniina, viihtyisänä ja terveellisenä. Kotieläintalouden suuryksikön toiminnan lakatessa Hiljaisuuden keskuksen toiminnan alkamisen myötä voidaan nykyisiä laidun- ja peltoalueita käyttää peltoenergian tuotantoon ja/tai muuttaa niitä esimerkiksi maisemapelloiksi ja Hiljaisuuden puutarhaksi. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

44 Sivu Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaava-alueelle osoitetaan kaksi P-3 korttelia Muut alueet Maankäyttömerkinnällä MU-2 on osoitettu aluetta, johon voidaan toteuttaa P-3 -korttelien käyttöön liittyviä vähäisempiä rakennuksia ja rakennelmia. MU-2 alueelle ja P-3 korttelialueen sisälle on osoitettu rakennusala tai ohjeellinen rakennusala merkinnöillä seuraavia toimintoja: 30 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

45 Sivu 45 Energiahuolto Eerolan tilan nykyisissä asuinrakennuksissa on sähkölämmitys. Hiljaisuuden keskuksen lämmitystavan valinta on vielä avoin. Kaavassa varataan mahdollisuus rakentaa energiatuotoltaan vuodessa noin 2300 MWh tuottava biokaasulaitos, jonka raaka-aineeksi on kaavailtu peltobiomassaa ja ruokohelpeä. Laitos tuottaa lämmön, lämpimän käyttöveden, sähkön ja liikennepolttoainetta (biometaani). Ruokohelven kuljetukset tapahtuisivat pääosin pohjoisesta Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta Eerolan tilaan kuuluvilta Kellon suunnassa sijaitsevilta pelloilta. Prosessissa syntyvä käsittelyjäännös palautettaisiin samoille pelloille lannoitteeksi. Raaka-aineen tarpeeksi on arvioitu noin 1000 t ruokohelpeä/vuosi. Pelloille lannoitteeksi palautettavan käsittelyjäännöksen määräksi on alustavasti arvioitu noin 1000 t/v. Biokaasulaitos ei vaadi hanke-yva:aa. Lainsäädännön mukaan hanke-yva:aa sovelletaan biokaasulaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään t/v syötemäärälle. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 mukaisella tavalla. Selvitysten ja muiden lähtötietojen pohjalta arvioidaan sanallisesti tuomalla esiin kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alueen yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioitavia vaikutuksia ovat ympäristövaikutusten lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Kaavoitustyössä arvioidaan miten ympäristön todetut arvot ja hyvät ominaisuudet säilyvät, miten alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan tai nykytilan kehittymiseen, jos asemakaavaa ei laadittaisi. Vaikutuksia tarkastellaan kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevana, ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan rajatulla vaikutusalueella niiden vaikutusten osalta jotka tuolle alueelle kohdistuvat. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteita mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tämän asemakaavan toteuttamisen keskeisinä vaikutuksina on mainittu: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen toiminnan muuttuminen kotieläintalouden suuryksiköstä matkailupalvelujen alueeksi ja sen vaikutukset olevaan loma-asutukseen, mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset vaikutukset luonnonympäristöön ja luontoarvoihin vaikutukset liikenteeseen (uusi tieyhteys) vaikutukset maisemaan (karjatilan muuttuminen matkailupalvelujen alueeksi, rakentamisen vaikutukset) Arvioinnissa painotetaan osallisten aiemman ranta-asemakaavaprosessin ja OAS:in nähtävilläolon yhteydessä tärkeiksi kokemia asioita, kuten ympäristön häiriötekijöitä (liikenne, melu, KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

46 Sivu 46 hankkeen yleinen sopivuus alueelle) ja mahdollisia muita vaikutuksia loma-asutukseen, yhdyskuntarakenteeseen, arkeologiseen kulttuuriperintöön, luonnonympäristöön ja Hämeenjärven vedenlaatuun. Vaikutusarvioiden pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä ja kirjallisuutta, sekä maastokäyntejä ja vuorovaikutusta viranomaisten kanssa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alueella ei ole erityisiä maisema- tai kyläkuvallisia arvoja, eikä alueella ole erityisen laajoja, kyläkuvan mannalta maisemallisesti arvokkaita peltoja. Isot navettarakennukset istuvat kohtuullisen hyvin maalaismaisemaan. Tältä kannalta myöskään mittakaavaltaan lomaasutuksesta poikkeavat uudet hotelli- ja kokoustilat eivät vaikuta laajalti ympäristöön. Ne toki voivat olla yllättäviä, kun alueelle saavutaan metsätietä pitkin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntatalouteen vaikuttaa merkittävästi pysyvän asutuksen sijainti ja määrä, koska kunnille on lainsäädännöllä asetettu velvollisuuksia huolehtia asukkaiden palveluista. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa kunnille kustannuksia erityisesti teknisen huollon järjestämisen ja kuljetuskustannusten johdosta. Asemakaavalla suunniteltaessa kunnille aiheutuu lisäksi teknisten palveluiden osalta rakentamis- ja kunnossapitovastuita, jotka kuitenkin voidaan MRL 91 :n mukaisesti sopia maanomistajan kustannettavaksi. Yhdyskuntataloudellista hyötyä saadaan kun toteuttaminen tarjoaa rakentamisen ja toiminnan aikaisia työpaikkoja ja toteuttaa elinkeinoelämän ja matkailupalveluiden kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Hämeenjärven asemakaava on MRL 91 :n mukainen maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistaja vastaa tiestön ja vesihuollon rakentamisesta ja ylläpidosta, joten kustannuksia ei niiden osalta koidu Oulun kaupungille. Alustavasti on sovittu, että Oulun Vesi huolehtisi Hämeenjärventien itäpään pysyvän asutuksen viemäröinnistä ja Hiljaisuuden keskuksen vesihuollon liittymäpiste olisi tämän alueen jälkeen, kohdalla josta viemäri erkanee Hämeenjärventieltä kohti Eerolan tilaa. Epävarmuustekijänä on, että kaupungille saattaa välillisesti aiheutua kustannuksia esimerkiksi koululaiskuljetuksista ja kotipalveluiden tuottamisesta, jos Hiljaisuuden keskuksen vesihuoltojärjestelyt tekevät Hämeenjärven alueesta selvästi nykyistä kiinnostavamman pysyvän asumisen kannalta. Hämeenjärven loma-asutus on kuitenkin jo nykyään muuttumassa paremmin varustelluksi, useisiin loma-asuntoihin on mm. tehty vesivessoja. Tämä muutos on tapahtunut ennen kuin Hiljaisuuden keskuksen asemakaavaa on alettu laatia. Vaikutuksen ei voi katsoa johtuvan tästä hankkeesta, vaan pikemminkin yleisestä vaatimustason kasvusta loma-asutuksen varustelun suhteen. Tätä näkökohtaa on käsitelty laajemmin yleiskaavallisessa selvityksessä, jossa aluetta on mm. verrattu ominaisuuksiltaan Virpiniemen merenrantaan. 32 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

47 Sivu Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön Luonto Suunnittelualueella ja kaavaillun uuden tieyhteyden (yleissuunnitelman vaihtoehto A) lähiympäristössä ei ole suojeltavia luontotyyppejä, joihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia. Tieyhteys kulkee kuitenkin läheltä Natura-aluetta. Erillisissä luontoselvityksissä on tarkasteltu tien toteuttamisen vaikutuksia ja laadittu Natura-arvion tarveselvitys. Tarveselvityksessä ja myös viranomaisneuvottelussa on todettu, että nämä selvitykset ovat riittävät ja tien toteuttamiseen vaihtoehdon A mukaisesti ei ole estettä myöskään Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Luonnonsuojelualueiden luoteispuolelle ojittamattomalle suoalueelle (luo2) rakennettavalla viemärilinjalla voi olla paikallisia vaikutuksia suomaisemaan. Kuitenkin luo2-alueelle vedettävä viemärilinja maisemoidaan putkistojen rakentamisen jälkeen. Luonnonympäristöön saattaa kohdistua vaikutuksia myös mahdollisen kulutuskestävyydeltään heikon maaston kulumisen johdosta kulumisherkillä suoalueilla ja muinaisilla rantavalleilla. Vaikutusta pyritään lieventämään ohjaamalla ulkoilua Eerolan tilan alueelle rakennettaville reiteille. Todennäköisesti ulkoilijoiden määrä lisääntyy myös Hämeenjärventiellä ja tien jatkeena olevalla metsäautotiellä, Hiljaisuuden keskuksen lähialueella. Ulkoilijoiden määrä lisääntyy lähellä Hiljaisuuden keskusta esimerkiksi tunnin kävelyretkellä pystyy käymään Hämeenjärven pohjoispäässä tai Nurmeslehdontien varrella lähimmän lammen rannalla. Ulkoilijoiden määrä lienee kuitenkin suhteellisen vähäinen. Etäisyys Hämeenjärventieltä loma-asuntoihin on noin m ja etäisyys tieltä Hämeenjärveen on noin m. Mahdollisten häiriintyvien kohteiden ja tien väliin jää suojapuustoa, joten todennäköisesti ulkoilijat eivät huomattavasti häiritse lomaasutusta. Maisema Voidaan arvioida, että mitä selvemmin ja mitä suurempana maisemassa oleva häiritsevä elementti nähdään, sitä suuremmaksi haitta koetaan. Maisemahaittojen vaikutuksen on yleisesti arvioitu olevan suurin lähimaisemassa eli lähempänä kuin 200 metrin etäisyydellä tarkasteltavasta kohteesta (Rahikka 2007). Jonkinasteisena maisemallisena haittana voi arvioida olevan kooltaan muusta Hämeenjärven rakentamisesta poikkeavat hotelli-kokoustilat, riippuen uusien rakennusten massoittelusta ja sijoittelusta. Myös rakennusten valot muuttavat jonkin verran maisemaa järveltä katsottuna, millä saattaa olla vaikutusta pimeänä aikana. Hiljaisuuden keskukselle kaavailtu hotelli sijaitsee asemakaavaluonnoksessa lähimmillään noin 850 m etäisyydellä vastarannan rantaviivasta. Asemakaavaluonnoksen mukaan hotellin voi sijoittaa lähimmillään noin 70 m etäisyydelle rannasta. Väliin jää noin m syvyinen vyöhyke kasvatusmetsäksi harvennettua nuorehkoa mäntymetsää, jossa kasvaa seassa hieman haapaa (valokuva s. 12). Metsä peittää hotellia rannalta katsottuna. Saunat sijaitsisivat lähempänä rantaa, joten ne näkyvät paremmin järven suuntaan. Hotellin näkymistä järvelle voi arvioida esimerkiksi sivun 11 järveltä otetusta valokuvasta, jossa näkyy tilan nykyinen 1,5-kerroksinen pää- KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

48 Sivu (39) rakennus. Tämän rakennuksen etäisyys rantaviivasta on n. 44 m ja rannan puolella on osalla aluetta yksittäispuita ja osalla noin m levyinen nuori mäntymetsä. Lähin loma-asunto (Eerolan tilan sisällä sijaitseva) sijaitsisi tulevasta hotellista noin 130 m etäisyydellä ja muut lähimmät loma-asunnot n. 400 metrin etäisyydellä idässä ja n. 200 m etäisyydellä pohjoisessa. Viimemainittujen ja hotellivarauksen välissä on mäntymetsää ja kaksi pientaloa rakennuksineen. Eerolan tilan navettarakennukset, jotka otetaan harrastuskäyttöön ja jotka saattavat myöhemmin korvautua muulla harrastustoimintaan ajatellulla rakentamisella, sijaitsevat noin 220 metrin etäisyydellä rannasta, noin 970 metrin etäisyydellä vastarannasta ja noin 170 metrin etäisyydellä lähimmistä loma-asunnoista. Uuden hotellirakentamisen ja häiriintyvien kohteiden/rannan välille mahtuu noin metrin levyinen nuorehko mäntymetsä, minkä voi arvioida lieventävän maisemavaikutuksia ja peittävän hotellirakennusta selvästi enemmän kuin Eerolan tilan päärakennuksen kohdan rantapuusto. Lisäksi etäisyyksiä lähimpiin lomaasuntoihin ja järvelle voi pitää niin suurina, että maisemallista haittaa ei esiinny. Kulttuuriympäristö ja arkeologinen kulttuuriperintö Pohjois-Pohjanmaan Museon mukaan asemakaava-alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja myös arkeologista kulttuuriperintöä koskevat selvitykset ovat riittävät. Asemakaavaluonnosalueella ei siis ole odotettavissa vaikutuksia kulttuuriperintöön. Muinaisjäännöskohde Haravasuon ( ) kolme kuoppakohdetta sijaitsevat Hämeenjärventien metsätien molemmin puolin. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää metsätien ja Nurmeslehdontien linjauksia hyväksi käyttäen. Muinaisjäännöskohteet voidaan kiertää itäpuolelta, mikä ei edellytä arkeologisia kaivauksia. Lopullinen kanta vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön voidaan ottaa sen jälkeen kun tiesuunnitelmat ovat valmistuneet Vaikutukset Hämeenjärven vedenlaatuun Hiljaisuuden keskuksen rakennukset tulee kaavaluonnoksen mukaan liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Myös rantasaunat liitetään viemäriverkostoon. Voidaan arvioida, että vedenlaatuun kohdistuvat riskit pienenevät siirryttäessä kotieläintalouden suuryksiköstä uuteen toimintaan ja järjestetyn vesihuollon piiriin. Hämeenjärvi on hiekkapohjainen, mutta rantasaunojen kohdalla on suorantaa, joka on tarpeen kunnostaa uimalaiturin ympäriltä hiekkapohjaiseksi. Uimarannan rakentaminen voi hetkellisesti ja paikallisesti vaikuttaa järven vedenlaatuun, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Uimarannan käytön vaikutukset Hämeenjärven vedenlaatuun lienevät vähäiset Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset liikennemääriin Hiljaisuuden keskuksen liikenne hoidetaan Nurmeslehdontien ja uuden tieyhteyden kautta mahdollisen biokaasulaitoksen raaka-ainekiertoa lukuun ottamatta. Arvio Hiljaisuuden keskuksen liikennemääristä perustuu arvioituun toimintaan. Markkinoinnissa tullaan keskittymään ryhmämatkailuun, jonka vuoksi linja-autoliikenteen osuus on oletettavasti suuri. Liikennemäärien arvioinnissa yhteen henkilöautoon on laskettu 2 hlöä ja linja-autoon n. 30 henkilöä. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että alueelle voidaan pysäköidä kerralla kolme KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

49 Sivu 49 linja-autoa. Keskimääräisen päivittäisen linja-autojen lukumäärän arvioidaan olevan kaksi. Henkilökunnan määräksi on arvioitu ensimmäisenä vuonna noin 10 henkilöä. Mahdollisen pienimuotoisen Green Care -kotieläintoiminnan kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Keskimääräiseksi liikennemääräksi vuorokaudessa yrittäjä on arvioinut edellä mainitun pohjalta seuraavaa. henkilöautoa/vrk asiakkaat/henkilökunta arkipäivisin lauantai sunnuntai viikoittain 16 / 4 = / 4 = / 4 = / 28 = 140 linja-autoa/vrk päiväkävijät henk.a huoltoajoneuvoja/vrk yhteensä ajon/vrk raskaan liikenteen osuus n. 10 % n. 5 % n. 5 % n. 9 % Muut vaikutukset Hämeenjärven loma-asukkaisiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon palautteessa Hämeenjärven rannan lomaasukkaat toivat esiin sen, mitä haitallisia vaikutuksia he arvioivat Hiljaisuuden keskus-hankeen aiheuttavan. Näistä vaikutuksista on edellä käsitelty vaikutuksia luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja Hämeenjärven vedenlaatuun. Muista vaikutuksista asukkaat toivat esiin mm. Hiljaisuuden keskuksen asiakkaiden retkeilyn ja ulkoilun aiheuttamat vaikutukset, sekä melu- ja hajuvaikutukset, joita on käsitelty myös kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät. Retkeilyn ja ulkoilun aiheuttamat vaikutukset Ulkoilevien ihmisten aiheuttamaa vaikutusta ei voi pitää suurena, koska toiminta ei keskity ulkoiluaktiviteetteihin, vaan pääosassa on hiljentyminen ja luova toiminta. KAAVASELOSTUS OULUSSA Havainnollistavana vertailukohteena voisi pitää esimerkiksi Virpiniemen liikuntaopiston sekä ulkoilu- ja urheilualueiden vaikutuksia läheiseen loma-asutukseen. Virpiniemi on aktiivisuudeltaan ja käytöltään moninkertainen kaavailtuun Hiljaisuuden keskukseen verrattuna ja sen toiminta perustuu pääasiassa päiväkävijöihin, vaikkakin liikuntaopistossa on majoitustiloja noin henkilölle. Hiljaisuuden keskuksen asiakkaan ympäristöönsä aiheuttamien vaikutusten voi katsoa olevan tyypiltään selkeästi ulkoiluun ja urheiluun suuntautuneen Virpiniemen vaikutuksia vähäisemmät, koska toiminnot suuntautuvat enemmän sisätiloihin. Melu- ja liikennemeluvaikutukset, sekä biokaasuvoimalan vaikutukset Vaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Hiljaisuuden keskuksen toiminnan mahdollisesti aiheuttama melu Hiljaisuuden keskuksen toiminta-ajatukseen ei kuulu melun tuottaminen. Toki alue, jolla oleskelee ihmisiä, ei ole täysin äänetön. Vesistön rannalla äänet kantautuvat kauemmas kuin peittei- 35 (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

50 Sivu (39) sessä maastossa. Rannalle on osoitettu vain saunat ja uimarantaa, joten meluhaitat lienevät vähäisiä. Lisäksi jollekin kohdalle tilan rantaa on tarkoitus järjestää hiljentymis- ja nuotiopaikka. Suunnittelualueen ulkopuolelle kantautuvien äänien määrä jäänee suhteellisen vähäiseksi, koska aktiivisimmat toiminnot sijoittuvat yli 70 metrin etäisyydelle rannasta. Esimerkiksi esiintymispaikka-ulkokappeli, josta musiikki- ym. esitysten ääniä voisi kantautua, on kaavailtu sijoitettavaksi Eerolan peltoalueelle, joka sijaitsee metrin etäisyydelle rannasta. Hotellin pysäköintipaikat on alustavasti sijoitettu lähimmillään noin 170 m etäisyydelle rantaviivasta. Liikenne, liikennemelu, sekä nykytoiminnan ja uuden toiminnan vaikutukset liikenteeseen Hiljaisuuden keskuksen asiakas- ja huoltoliikenne tullaan hoitamaan uuden tien kautta, joten tältä osalta meluvaikutuksia ei kohdistu Hämeenjärven loma-asutukseen. Karjatilan nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä erityisesti lanta-, rehu- ja eläinkuljetuksista. Peltoviljely ja Hiljaisuuden puutarha-toiminnot tuottavat huomattavasti vähemmän liikennettä. Jonkin verran peltoviljelystä johtuvaa liikennettä suuntautuu Hämeenjärventien länsiosalta Tarhakankaantieelle (ent. Lintumaansuontie) ja edelleen valtatien 4 ylikulkusillan kautta Kellon suuntaan. Tämän tieosuuden kohdalla on loma-asuntoja, jotka sijaitsevat metrin päässä tiestä. Nykytilanteeseen (n. 530 edestakaista raskasta kuljetusta/v, joista pääosa Hämeenjärventien koko pituudella) verrattuna sekä liikennemelutilanne että liikenneturvallisuus Hämeenjärventiellä paranevat. Liikenteen visuaalisia vaikutuksia lieventää suhteellisen peittävän puustovyöhyke tien ja loma-asuntojen välillä. Biokaasuvoimala ja sen vaikutukset Hiljaisuuden keskus -hankkeeseen liittyen Hiljaisuuden keskus -hankkeeseen liittyy todennäköisesti biokaasuvoimala, jossa raaka-aineena hyödynnetään oman tilan nurmea tai ruokohelpeä ja mahdollisesti lisäksi muilta tuottajilta ostettavaa ruokohelpeä. Biokaasulaitoksessa on tarkoitus käsitellä vain peltobiomassaa (nurmi, ruokohelpi) ja mahdollisesti teollisuuden sivuvirtoja, ei lietelantaa. Karjatilan suuryksikön toiminta ja siihen liittyvä liikenne loppuisivat samoihin aikoihin kuin biokaasulaitoksen toiminta alkaisi. Aiemmassa ranta-asemakaavaprosessissa kaavailtua lietelantaa käyttävää biokaasulaitosta ei siis tulla rakentamaan, koska kotieläintalouden suuryksiköstä luovutaan Hiljaisuuden keskuksen rakentamisen myötä. Hanke lisää jonkin verran alueelle suuntautuvaa raskasta liikennettä raaka-ainekuljetusten ja prosessissa syntyvän jätteen kuljetusten takia. Liikennemäärän lisääntyminen ei ole merkittävää, eikä se oletettavasti lisää loma-asutukseen kohdistuvia liikennemeluvaikutuksia, varsinkin kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Nykyinen karjanhoitoon liittyvä, koko Hämeenjärventietä käyttävä liikenne loppuu uuden toiminnan alkamisen myötä. KAAVASELOSTUS OULUSSA Mahdollisen biokaasulaitoksen kuljetustarpeet muodostuvat raaka-aineen tuonnista ja prosessissa syntyvän käsittelyjäännöksen kuljetuksesta. Ruokohepeä tuotaisiin rekoilla Tarhakankaantien kautta n t/v. Kuljetusta ja säilytystä varten ruokohelpi pakataan 700 kg pyöröpaleihin -> 1430 pyöröpaalia/vuosi -> 80 pyöröpaalia / rekka -> 18 rekkakuormaa vuodessa. Pääosa matkoista on yhdensuuntaisia ja rekka voi poistua Nurmeslehdontien kautta. Prosessissa syntyvän käsittelyjäännöksen (arviolta 1000 t/v) kuljetukset tapahtuisivat samaa reittiä traktorin peräkärryllä (a 20 m3 = noin 1000 kg). Traktorikuormia tulisi vuodessa 50 ja matkat ovat edestakaisia, joten traktoriajoa tulee 100 kpl/vuosi. Kuljetuksia Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

51 Sivu 51 on arviolta yhteensä noin yhdensuuntaista (=n. 65 edestakaista) matkaa vuodessa. Ruokohelven ja käsittelyjäännöksen kuljetusreitti Kellon suuntaan Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie, punainen nuoli) kautta. Ruokohelpeä tuovat rekat voivat poistua uuden kaavaillun tieyhteyden (Nurmeslehdontie, sininen nuoli) kautta. Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös haisee huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi raakaliete, sillä prosessissa suurin osa hajukomponenteista hajoaa. Häiriötilanteessa biokaasulaitoksesta voi aiheutua hajuhaittaa välittömään lähiympäristöön. Häiriötilanne voi sattua esim. jos reaktorimassaa käsitellään mekaanisesti kesken prosessin. Peltoenergian ja biokaasun tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ovat monelta osin positiivisia, kun niitä käytetään suoraan energianlähteenä sähkön ja lämmön tuotannossa. Esimerkiksi korvaamalla energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Prosessi mahdollistaa myös ravinteiden kierrätyksen ja väkilannoitteiden käyttötarpeen merkittävän vähenemisen. Lähimmät herkät kohteet, kuten nykyiset asunnot ja vapaa-ajanasunnot sijaitsevat noin 230 metrin, Hämeenjärvi ja kaavailtu hotelli noin 300 m ja uudet erillismajoitusmökit yli 150 m etäisyydellä kaavaillusta biokaasulaitoksesta, joten ne eivät häiriinny normaalitilanteessa, ja niiden häiriintyminen satunnaisessa häiriötilanteessakin on epätodennäköistä. Nykyisiin tuotantotiloihin (tai korvaaviin uudistiloihin välittömästi biokaasulaitoksen viereen rakennettaviin uudistiloihin) sijoitettavat Hiljaisuuden keskuksen harrastus- ja taidetoiminnot saattavat hieman häiriintyä biokaasulaitoksen mahdollisessa häiriötilanteessa. Korvaavaa vapaa-ajantoimintaa on kuitenkin mahdollista järjestää muualla Hiljaisuuden keskuksen tiloissa. KAAVASELOSTUS OULUSSA (39) Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

52 Sivu Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavaluonnoksessa on osoitettu alueet, joita saadaan käyttää rakentamiseen, sitovin rakennusalamerkinnöin. Tämän lisäksi biokaasulaitoksen sijainti ja pihajärjestelyt on esitetty ohjeellisin merkinnöin, jotka täsmentyvät kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavamerkinnät ja niitä koskevat määräykset käyvät ilmi kaavakartalta. Erillisissä asemakaavamääräyksissä on asetettu seuraavia vaatimuksia: 5.7 Nimistö Suunnittelualue jakaantuu kahteen osaan, joiden väliin jää Hämeenjärventie-niminen yksityistie. Asemakaava-alueella ei ole katuja, tiealueita tai puistoja, joten nimistöä ei tarvita. Maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, voidaan ehdotusvaiheessa antaa harkinnan mukaan nimi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kyseessä on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. 38 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

53 Sivu Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjataan asemakaavalla ja viranomaisten antamien ohjeiden avulla. Vesihuollon suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä Oulun Veden kanssa. Asemakaavan luonnosvaiheessa on laadittu rakentamista havainnollistava kuva ilmakuvapohjalle. Rakentaminen sijoittuu asemakaavassa pistekatkoviivalla osoitetuille rakennusaloille. Tämä havainnekuva näyttää yhden vaihtoehdon rakentamisen sijoittumisesta rakennusalalle. Rakennushanketta ideoidaan yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan nykyaikaisen arkkitehtuurin ja Architectural Design opintosuuntien kanssa. Arkkitehtiopiskelijat tulevat laatimaan vuoden 2014 aikana havainnollistavia ideasuunnitelmia, joita voitaneen käyttää hyödyksi asemakaavan ehdotusvaiheen havainnollistamisessa. Ote luonnosvaiheen havainnekuvasta. Rakentaminen täsmentyy ehdotusvaiheessa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Hanke toteuttaa asemakaavaan liittyvät rakennukset ja ympäristötyöt. Toteuttaminen käynnistyy asemakaavan saatua lain voiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Oulun rakennusvalvonta seuraa hankkeen toteuttamista. Oulussa Sweco Ympäristö Oy tark Kristiina Strömmer Arkkitehti / projektipäällikkö Tapio Tuuttila DI / aluejohtaja 39 (39) KAAVASELOSTUS OULUSSA Hämeenjärvi_ak_asemakaavaselostus_ docx Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

54 Sivu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) KALIMENKYLÄN KAUPUNGINOSASSA SIJAITSEVAN HÄMEENJÄRVEN LÄNSIPUOLEN KIINTEISTÖJÄ 4:223, 4:261 JA 4:244 KOSKEVA HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUKSEN ASEMAKAAVA KAAVATUNNUS DIAARINUMERO 11060/2013 PROJEKTINUMERO Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus Alue, jolla suunnitelmalla saattaa olla vaikutuksia (likimääräinen rajaus) Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden asemakaavoituksessa on tullut vireille asemakaavan laatiminen Kalimenkylän Hämeenjärven länsipuolelle. Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumisja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedote osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Asemakaava on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Suunnittelutehtävä on asemakaavan laatiminen Hämeenjärven lounaispuolelle Hiljaisuuden keskus -nimisen luontoja elämysmatkailuun sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvän hyvinvointipalveluhankkeen toteuttamiseksi Eerolan tilan alueelle. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Oulun Hämeenjärven lounaisrannalla. Ennen uuden Oulun muodostamista alue on kuulunut Haukiputaan kuntaan ja Kiimingin kuntaraja kulki järven itärannan tuntumassa. Hankkeella saattaa olla vaikutuksia, jotka kohdistuvat Hämeenjärven loma-asuntoalueisiin ja Hämeenjärventien, sekä Nurmeslehdontien lähiympäristöön. Lievempiä vaikutuksia saattaa olla laajemmaltikin Hämeenjärven ympäristössä. Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta: Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

55 Sivu 55 TAVOITTEET JA OULUN KAUPUNGIN STRATEGIA Tavoitteena on osoittaa asemakaavalla rakentamisalueet Hiljaisuuden keskus -nimistä hotelli- ja matkailupalveluhanketta varten. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarjota luonnonympäristöön ja sen kokemiseen tukeutuvia kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita, sekä majoitus- ja kokouspalveluita yrityksille, järjestöille ja yksityisille sellaisella alueella, joka on hyvin tavoitettavissa Oulun keskustasta. Hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditoriokirkkosalin n. 140 henkilölle, sekä ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja. Hanke toteuttaa Kaupunkistrategia Oulu 2020 tavoitteita elinvoiman parantamisesta, elinkeinoelämän uudistumisesta ja kilpailukyvystä, sekä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisesta luomalla hyvinvointi- ja Green Care -palveluita kotimaiselle ja ulkomaiselle asiakaskunnalle ja tukee näin tervettä elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä kehittämällä matkailualalle uudenlaista palvelutarjontaa sekä luomalla työpaikkoja. Lisäksi hanke toteuttaa Oulun kaupungin Matkailustrategiaa 2015, jonka tavoitteena on kehittää matkailua vientituotteena, kehittää matkailuyritysten liiketoimintaa ja kansainvälistymistä, parantaa kaupunkiseudun vetovoimaa ja kehittää matkailun toimintaympäristöjä ja kohteita. Hanketta on aikaisemmin suunniteltu maanomistajan rantaasemakaavalla, jossa ajoyhteys oli Hämeenjärven pohjoispuolelta kiertävää Hämeenjärventietä pitkin. Tavoitteena on ottaa nyt aiempaa hanketta paremmin huomioon liikenteen vaikutukset olevaan loma-asutukseen ja muutenkin arvioida hankkeen vaikutuksia asemakaava-aluetta laajemmalla alueella. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää järven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta. SUUNNITELMAT JA ALUEEN NYKYTILANNE Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen ei kohdistu aluemerkintöjä. Alue sisältyy maakuntakaavan Oulun kaupunkiseutu (kk-1) kehittämisen kohdealueeseen, joka ei ota kantaa tämän tyyppisiin hankkeisiin. Hämeenjärven länsipuolelta kulkee voimalinja ja järven kaakkoispuolella on luonnonsuojelualueita (SL). Maakuntakaavan muutos on vireillä. 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu tuulivoimapuisto. Vaihemaakuntakaavan 2. vaihe käsittelee kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, sekä, jätteenkäsittelyä. Oulun seudun yleiskaava Oulun seudun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnöillä M ja M-1, jossa todetaan että alueelle on sijoittunut loma-asutusta. Lisärakentaminen ratkaistaan oikeusvaikutteisella yleis- tai asemakaavalla. Alueelle kohdistuu myös vihreiden nuolien osoittamia viheryhteystarpeita. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020 Yleiskaava Haukiputaan kunta ei ole laatinut alueelle osayleiskaavaa. Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä Oulun kaupunginhallituksen päätöksellä Alue sisältyy luonnoksen maaseutukehittämisen vyöhykkeellä 2 (maaseutu) sijaitsevaan vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhykkeeseen. Merkinnällä on osoitettu vesistöjen rannalla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevia vyöhykkeitä, joita voidaan kehittää erityisesti vapaa-ajan asumisen ympäristöinä. Vyöhykkeillä edistetään vapaa-ajan asumisen lisäksi rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä monipuolisia maaseutuelinkeinoja. Rakentamista tulee tarvittaessa ohjata rakennuspaikkakohtaisilla yleiskaavoilla tai rantaasemakaavoilla. Ote Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksesta Ote voimassa olevan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Yleiskaavallinen selvitys Oulun kaupungin yleiskaavoitus on edellyttänyt, että asemakaavahankeen pohjaksi laaditaan yleiskaavallinen selvitys. Airix Ympäristö Oy on laatinut 2012 selvityksen, jonka yhteydessä on hanketta varten kerätty lähtötietoja, selvitetty ympäristön arvokkaat alueet sekä tarkasteltu hankkeen toteuttamisen vaikutuksia laajemmalla alueella (MRL 54 ). Luontoarvoja on selvitetty lähireitti- ja tievaihtoehtojen ympäristössä ja valittu tältä pohjalta linjaus uudelle tieyhteydelle. Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

56 Sivu 56 VIVA tavoite- ja toteuttamissuunnitelmat VIVA suunnitelmassa (seutuhallitus 2008) esitetään seudullinen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkosto, jonka reittien varrella on esitetty matkailullisesti ja virkistyksellisesti merkittävät kohteet ja alueet. Tavoitesuunnitelmaa konkretisoimaan on vuonna 2010 laadittu toteuttamissuunnitelma. Tavoitesuunnitelmassa on esitetty ulkoilun yhteystarve Nurmeslehdontieltä Hämeenjärven länsipuolitse Kiiminkijoen suuntaan ja moottorikelkkaura järven eteläpuolelle. Hämeenjärveltä on mahdollisuus järjestää metsätieverkoston kautta yhteys VIVA suunnitelman Pohjoiselle merenrantareitille ja Mannersaariston ja Virpiniemen virkistysalueille. vaikutukset maisemaan (karjatila muuttuu matkailupalvelujen alueeksi, rakentamisen vaikutukset) Aluetta koskevia selvityksiä ovat: Yleiskaavallinen selvitys (AIRIX Ympäristö 2013) Luontoselvityksen täydennys ja tieyhteyden sekä lähiulkoilureittien toteuttamista koskevat suositukset (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB vaikutusarvio (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) Arkeologin tarkastuskäynnin tulokset (Mika Sarkkinen 2005 ja 2012) Aiemman ranta-asemakaavahankkeen aineisto SUUNNITTELUTYÖN ORGANISOINTI Asemakaavapäällikkö on tehnyt päätöksen projektin käynnistämisestä Asemakaavan laatiminen tehdään konsulttityönä. Maankäyttösuunnittelukonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy, Oulun yksikkö. Konsulttityötä ohjaa Oulun Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Ote VIVA 2007 tavoitesuunnitelmasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Suunnittelualueen kautta on esitetty virkistysyhteystarve Nurmeslehdontieltä Kiiminkijoelle. Pohjoinen merenrantareitti on esitetty punaisella palloviivalla. Ympäristön lähtökohdat Suunnittelualueen kaakkoispuolella on Natura-alue Kummunlammit-Uikulanjärvi. Suunnittelualueelta löytyy kasvillisuudeltaan tavanomaisesta poikkeavaa ojittamatonta suota. Hämeenjärvellä on runsaasti olemassa olevaa lomaasutusta. Eerolan tilalla toimii kotieläintalouden suuryksikkö, josta on tarkoitus luopua uuden toiminnon toteutuessa. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnittelualueella ei ole kunnan laatimaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten asemakaavatyön pohjaksi on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu (MRL 54 ja 39 ). Yleiskaavallisessa tarkastelussa tutkitaan tavanomaista, voimassa olevaan yleiskaavaan perustuvaa asemakaavamenettelyä laajemmin Hämeenjärven ympäristöön ja nykyiseen loma-asutukseen kohdistuvat vaikutukset, virkistystarpeet ja -mahdollisuudet, sekä teknisen huollon ja liikenneyhteyksien toteuttamismahdollisuudet. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia Hämeenjärven loma-asutukseen arvioidaan aiemman rantaasemakaavahankkeen palautteen pohjalta. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 mukaisella tavalla. Keskeisiä kaavan toteuttamisen vaikutuksia ovat: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen toiminnan muuttuminen kotieläintalouden suuryksiköstä matkailupalvelujen alueeksi ja sen vaikutukset olevaan loma-asutukseen, mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset vaikutukset luonnonympäristöön ja luontoarvoihin vaikutukset liikenteeseen (uusi tieyhteys) TAVOITEAIKATAULU JA VUOROVAIKUTUS Käynnistysvaihe talvi-kevät 2014 Kaavahankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Yhdyskuntalautakunta käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka asetetaan nähtäville. Osallisia tiedotetaan kaavahankkeen vireilletulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelmasta kirjeitse. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen riittävyydestä koko suunnittelun ajan. Oulun kaupunki ja maanomistaja solmivat yhteistoimintasopimuksen. Luonnosvaihe kesä-syksy 2014 Ohjausryhmä ohjaa asemakaavaluonnoksen laatimista. Viranomaisten kanssa keskustellaan asemakaavan laatimisen lähtökohdista. Asemakaavaluonnos, yleiskaavallinen selvitys ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville (30 vrk), ja järjestetään yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä asemakaavaluonnoksesta. Ehdotusvaihe talvi Asemakaavaluonnoksen palautteeseen vastataan. Oulun kaupunki ja maanomistaja solmivat maankäyttösopimuksen. Kaava-aineisto muokataan asemakaavaehdotukseksi saadun palautteen ja tarkentuvien hankesuunnitelmien pohjalta. Järjestetään viranomaisneuvottelu. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Kaavahanketta koskeva aineisto on nähtävillä kaupungin internet-sivulta. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaupunginhallitukselle asemakaavaehdotuksesta. Hyväksymisvaihe kevät 2015 Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tiedottaminen ja palauteosoite Nähtävillä oloista ilmoitetaan sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, sekä myöhemmin mielipiteet asemakaavaluonnoksesta ja muistutukset asemakaavaehdotuksesta tulee toimittaa erikseen ilmoitettavana nähtävilläoloaikana osoitteeseen: Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, Oulun kaupunki. Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

57 Sivu 57 OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat, sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavan laatimisesta tiedotetaan seuraaville osapuolille: kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seutu Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Yhdyskuntalautakunta Rakennusvalvontavirasto Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Haukiputaan sähköosuuskunta DNA Oyj Telia-Sonera Finland Oyj Finngrid Oyj Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kihlakunnan poliisilaitos Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vammaisneuvosto Oulun vanhusneuvosto Hämeenjärven kalastuskunta ry Hämeenjärven tiekunta ry Kellon jakokunta Kiimingin hevosystävät ry YHTEYSHENKILÖT Asemakaavoitus: Kaavasuunnittelija Aila Lomperi puh Asemakaava-arkkitehti Anne Olsbo puh Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: (08) etunimi.sukunimi@ouka.fi Konsultti: Arkkitehti Kristiina Strömmer puh SWECO Ympäristö Oy puh Mäkelininkatu 17 A, Oulu Viistoilmakuva Hämeenjärvelle Tarja Isohätälä Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

58 7 19 5:50 28:185 25:147 20:165 36:31 20:149 35:43 46:26 71:2 48:35 20:168 38:24 20:143 54:16 25:78 53:53 11:69 44:87 26:148 54:18 46:22 9:78 53:7 1:177 94:0 53:33 35:50 14:200 53:56 26: :26 21:141 9:80 53:62 70:4 20:154 25:123 22:44 35:48 53:62 21:99 48:34 25:124 21:79 44:28 53:33 21:79 9:78 4:231 25:81 54:16 21:100 53:57 53:53 44:86 20:161 21:104 25:83 54:19 14:34 170:2 3:117 44:165 3:95 170:1 21:103 53:13 21:137 70:4 14:188 46:17 25:29 279:84 21:137 21:105 28:161 48:8 44:164 34:52 46:29 44:28 3:105 25:109 9:72 25:123 2:217 3:125 35:53 280:5 22:44 3:113 21:97 11:83 130:3 44:108 21:141 25:147 14:36 53:13 9:69 53:33 11:60 89:38 16:34 44:155 21:99 89:37 34:50 21:39 36:30 89:40 89:16 2:306 31:171 14:131 21:139 89:42 3:114 25:112 41:96 53:73 298:0 15:370 3:108 41: Haukipudas 21:138 50:11 Yht. 878:156 21:135 3:89 11: HAUKIPUDAS 402 Kello 54:17 55:125 Z 4:225 30:119 30:103 30:87 Z 3:102 15: HAUKIPUDAS 3: Kello 30:89 3:65 30:113 28:183 30:98 50:8 280:7 30:56 17:179 4:237 16:38 89:16 4:223 28:163 15:364 4:220 4: Haukipudas 4:236 21:133 14:212 70:5 50:1 89:22 30:84 21:128 89:47 4:162 4:235 89:48 4:178 4:130 89:21 30:85 30:84 280:6 4:101 4:161 4:240 4:172 4:162 4:100 36:30 4:174 4:99 16:36 25:112 4:98 280:9 Yht. 876:2 19:20 4:224 50:9 50:11 4:97 4:171 4:155 4:156 4:55 4:74 4:143 4:244 54:19 4:157 4:148 4:149 4:72 4:71 4:138 4:170 4:160 4:118 15:367 28:165 4:175 4:83 4:84 4:76 4:246 16:25 31:169 35:54 25:113 15:359 4:77 42:33 4:78 50:13 4:79 Yht. 876:1 28:161 16:34 4:63 22:43 4:136 4:104 29:44 16:36 28:183 36:30 28:163 28:137 4:248 4:105 28:154 50:1 28: Kiiminki Yht. 878:102 4:106 25:137 35:46 4:107 89:3 89:23 4:239 4:108 31:211 4:87 31:237 31:193 4:163 4:125 89:36 4:124 29:45 4:150 4:176 4:180 25:136 4:181 25:101 4:182 28:81 28:77 29: Kiiminki 4:216 4:215 4:213 31:185 4:206 4:205 28:119 28:163 4:207 28: Kiiminki 280:5 4:186 4:190 25:138 31:223 21:133 28:118 16:38 36:30 25:137 Yht. 876:1 25:111 22:40 31:211 15:342 15:198 16:39 22:45 28:184 31:236 25:139 15:371 31:224 21:101 28:118 21:128 36:30 25:133 25:95 1: :198 15:371 22:48 21:142 31:237 25:148 25:133 25:139 31:211 22:47 21:141 21:135 21:140 15:299 31:237 21: Haukipudas 402 KELLO 21:135 25:151 16:36 25:154 16:34 31:224 31:211 34:81 Ho Lo A E Asemakaavoitettava alue Hotelli- ja koulutuskeskuksen likimääräinen sijainti Erillisten mökkien alue Toimintaan liittyvät erillisasunnot Tervah. Honkaniemi Ristinsuo Jokikylälle seututielle 4.7 km Tarhakangas 35 Tervah. Seiväsmaansaari Vakosuo E B Tuotantorakennusten käyttö harrastetiloina Mahdollisen biokaasuvoimalan likimääräinen sijainti X = Y = Hämeensuo Tervah. Z Z Z Z Möriänkorpi Z Hämeenkangas Lehmisuo Nurmioja Myllykangas Nykyinen tie 5.7 km Aittosaari Kotisuo Hetteenkorva Metsikanankangas Hurunmylly Myllyaho 30 Sillansuo 40 Metsikana Kiviharju Palo Huru Z Mänty Kotisuo HAUKIPUDAS HÄMEENJÄRVI YLEISSUUNNITELMA HILJAISUUDEN KESKUKSEN TOIMINTOJEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJOITTUMINEN JA ALUSTAVIA TIE- JA REITTI- VAIHTOEHTOJA 1: Sivu 58 Z 32.3 Z Hämeenjärvi 33.9 Hautakangas 40 Merkintöjen selitykset: Uusi tieyhteys, ve A ja B, tieyhteyttä käytetään myös pyöräilyyn. Mahdollinen monitoimireitistö Aaltokankaan ja Kalimenkylän suunnasta. 1: : km 170:7 25 Tuulensaari X = Y = km Murhasaari X = Y = Tuulensuo Tervah. 30 X = Y = Ve A 4.9 km Z B E Lo X = Y = A 4:261 Ho 21:140 Ve B 3.3 km Takalampi Luonnonsuojelualue Kummunsaari Kummunlampi 35.4 Ls.alue Hamppulampi Z Nurmioja Z 5045 Hämeenjärven hankkeeseen liittyvät lähireitit. Reitillä lankkusilta- tai pitkospuuosuuksia. Asemakaava-alueelle sijoittuva reitti (n.4,7 km). Yhdysreitti Kraaseliin ja pohjoisille rantareiteille. Oulun seudun Viva 2007 tavoitesuunnitelman mukainen ulkoilureitin yhteystarve. Oulun seudun Viva 2007 tavoitesuunnitelman mukainen moottorikelkkareitti. Virkistyskohde, laavu tai vastaava. Mahdollisesti katkaistava ajoyhteys 26.6 Kantoperä Haravasuo Z Natura-alue FI (Kummunlammit-Uikulanjärvi) 20 Kivenkangas Tervah. Tervah. Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Nurmesniitty Mökki Nurmeslehto Mökki 5.3 km Haravaselkä 35 Heinisuo ZZ Pitkänsillansuo Takumaan Luonnonsuojelualue Muinaisjäännöskohde ja sen koordinaatit Museoviraston tietokannasta. Rakennetut alueet ja ranta-asemakaavan laajennus. Mittauspiste, tievaihtoehdot. 9:77 Itäperä 9:78 Z Z Z Z Z Lehtikangas :78 25 Navettakangas 8.9 km Nurmesoja 9: :150 Pärräperänsuo Ls.alue Uikulanjärvi 27.0 Nurmeskangas Tervah Lopakkasuo Ls.alue Joutsenlampi 34.5 Z Z Tervah. Maa-ainesten varastointi Hakoselkä Alakyläntie Z Z Z Louhos Louhos 38.5 Oulussa Kristiina Strömmer Arkkitehti Keijo Verronen Insinööri m Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen Alahaud a Uikula Tuohikiskonkangas

59 Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen Sivu 59

60 400kV z : Sivu :224 4: : : : x : Hämeenjärvi :220 4: : : as I u1/ 2 4: x 30.4 bio 37.7 I-II as I u1/ hk-apu x x KALIMENKYLÄ MU : Iu1/ hk-maj(50) 32 2 P hk-maj(150) P :261 II as sa I vv : x kr p p I 125 hk-maj(25) : : OULUN KAUPUNKI :204 HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN 34.2 KESKUKSEN ASEMAKAAVA LUONNOS OULUN KAUPUNKI ASEMAKAAVOITUS KAAVATUNNUS DRNO /2013 SUUNNITTELIJA LAATIMIS- PÄIVÄMÄÄRÄ KORJAUS- PÄIVÄMÄÄRÄ xx.xx.xxx PYSÄKÖINTIVAIHTOEHTO 1, 2400m2-80ap PYSÄKÖINTIVAIHTOEHTO 990m2-40ap TEKNINEN KAUPUNGIN- KAUPUNGIN- Oulussa LAUTAKUNTA HALLITUS VALTUUSTO xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx PIIRTÄJÄ Kristiina Strömmer Arkkitehti, YKS Kristiina Strömmer Tuija Junttila ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ Mikko Törmänen Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen :203

61 ASEMAKAAVAMERKINNÄT: P-3 Palvelurakennusten korttelialue. Alue on varattu hyvinvointi-, kokous-, koulutus-, ravitsemusja harrastustoiminnan palveluille sekä niiden toimintaan liittyville hotelli- ja majoituspalveluille. SUUNNITTELUALUEEN ULKOPUOLISET MERKINNÄT: Uusi tieyhteys. Sivu 61 MU-2 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueelle voidaan toteuttaa ulkoilureittejä ja niihin liittyviä rakenteita kuten katoksia ja laavuja, sekä erilliselle rakennusalalle osoitetun määrän majoitus- ja huoltorakennuksia m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: 85 Osa-alueen raja. 1. Tämä asemakaava on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava KALI 1 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. 2. Alueelle ei saa muodostaa uutta pysyvää asutusta muualle kuin asemakaavassa osoitetulle alueelle. 3. Alueen maiseman hoidossa tulee tavoitella rauhan ja hiljaisuuden kokemiseen sopivaa ympäristöä. 4. Autopaikat tulee maisemoida tai sijoittaa siten, että ne eivät näy häiritsevästi majoitustiloista tai muista yleisötiloista Pysäköintiä varten tulee varata vähintään 1 autopaikka/120 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/60 k-m2. Lisäksi tulee varata 3 linja-autopaikkaa Ohjeellisen tontin numero. 5. Rakennusluvan ehtona on, että asemakaava-alueelle on rakennettu uusi tieyhteys Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 6. Rakennukset tulee liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon as Merkintä osoittaa rakennusalalle sallittujen asuntojen lukumäärän. 100 I-II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Iu1/2 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. OULUN KAUPUNKI hk-maj(xx) hk-apu Ohjeellinen rakennusala. Hiljaisuuden keskuksen hotelli- ja majoituspalveluihin liittyvien erillisten majoitusrakennusten ja yhteiskäyttöisten tilojen rakennusala. Yksittäisen majoitusrakennuksen kerrosala saa olla enintään suluissa ilmoitettu. Hiljaisuuden keskuksen aputoiminnoille varattu rakennusala. Alueelle saa sijoittaa kahvila-, myymälä-, harrastus-, työ-, talous- ja huoltotiloja, biokaasulaitoksen, pienimuotoista kotieläintaloustoimintaa ja kasvihuoneita. HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUKSEN ASEMAKAAVA LUONNOS Oulussa bio sa Biokaasulaitoksen ohjeellinen rakennusala. Saunamaailman rakennusala. Kristiina Strömmer Arkkitehti, YKS Säilytettävää puustoa. suunnittelija piirtäjä tarkastaja / pvm työnumero KST TUT TTU E24833/ p Ulkoilureitti. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Korttelialueelle osoitetaan asemakaavassa sitova tonttijako, joka esitetään tarkemmin tonttijakokartalla vv kr z Uimaranta-alue. Alueen osa, jolle saa toteuttaa uimarannan ja virkistäytymistä varten tarkoitettuja rakennelmia tai kevytrakenteisen vähäisen rakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa Hiljaisuuden keskuksen toimintaan liittyvän kokoontumistilan tai huoltorakennuksen. Sähkölinjaa varten varattu alueen osa. OULUN KAUPUNKI ASEMAKAAVOITUS KAAVATUNNUS DRNO /2013 SUUNNITTELIJA LAATIMIS- PÄIVÄMÄÄRÄ KORJAUS- PÄIVÄMÄÄRÄ xx.xx.xxx TEKNINEN LAUTAKUNTA PIIRTÄJÄ KAUPUNGIN- HALLITUS KAUPUNGIN- VALTUUSTO xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx Kristiina Strömmer Tuija Junttila ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ Mikko Törmänen Liite 2 asiaan 13: Selostus karttaliitteineen

62 Sivu 62 HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUS YLEISKAAVALLINEN SELVITYS Selostus Päivitys : hanketiedot, hiljaisuus-käsite, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava, Uuden Oulun yleiskaavan luonnosvaihe ja sen taustaselvitys (VILMO) VAAKUNA AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Y-tunnus Työnumero E24833 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

63 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali) Sivu 63

64 Sivu 64 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualueen ja tarkastelualueen sijainti JOHDANTO HILJAISUUDEN KESKUS -HANKE LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen ja vaihtoehtoisten tieyhteyksien ympäristön kuvaus Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja asutus Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Maisema Maanomistus Tekninen huolto ja liikenne Suunnittelutilanne, päätökset ja selvitykset TEKNINEN HUOLTO JA LIIKENNEYHTEYDET Tievaihtoehdot ja ulkoilureitit Vesihuollon järjestäminen Energiahuolto YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnista Hiljaisuuden keskus- hankkeen toteuttamisen vaikutuksista Liitteet: 1. Alustava huonetilaohjelma ja kerrosalalaskelma 2. Museoviraston rekisteri, muinaisjäännöskohteet Hämeenjärven lähiympäristössä 3. Arkeologin tarkastuskäynnin tulokset (Mika Sarkkinen 2005 ja 2012) 4. Hiljaisuuden keskus -hankkeen vuoden 2005 suunnitelmien vertaaminen vuoden 2012 hankesuunnitelmiin 5. Tie- ja reittivaihtoehtojen ominaisuuksia, alustavaa vertailua ja arviointia 6. Hämeenjärven vertailu Haukiputaan merenrannan loma-asuntoalueisiin Selvityskartat: - Yleissuunnitelma Alustavia tie- ja reittivaihtoehtoja 1: A3 (AIRIX Ympäristö Oy) - Hiljaisuuden keskuksen ulkoilureittien yhdistyminen Taskisenrannan venesatamaan, Kraaselin saareen ja seudulliseen rantareittiin A3 (AIRIX Ympäristö Oy) - Rakennemallivaihtoehdot (A3 noin 1:20 000, tulostettavissa myös 1:10 000), VE-1 Hiljaisuuden keskus rakennetaan ja VE-0 Hiljaisuuden keskusta ei rakenneta (Eerolan tila jatkaa kotieläintalouden suuryksikkönä ja tilan toimintaa kehitetään tältä pohjalta) Erillisselvitykset ja tausta-aineisto: - Luontoselvityksen täydennys ja tieyhteyden sekä lähiulkoilureittien toteuttamista koskevat suositukset (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) - Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB vaikutusarvio (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) - Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus vuosiraportti 2011 (Tutkimusraportti 102, Luonto-osuuskunta Aapa) - Aiemman ranta-asemakaavan aineisto - Oulun lähialueen järvien tila (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85) Valokuvat Kristiina Strömmer/ AIRIX Ympäristö Oy 1 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

65 Sivu 65 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Suunnittelualueen ja tarkastelualueen sijainti Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen sijainti ja asemakaavan suunnittelualue on esitetty punaisella katkoviivalla opaskartalla ja retkikartalla. Alue sijaitsee Hämeenjärven lounaispuolella lähellä entistä Kiimingin rajaa. Yleiskaavallisen selvityksen tarkastelualue käsittää Hämeenjärven ranta-alueet ja tievaihtoehtojen ympäristön. Tarkastelualueen likimääräinen rajaus on osoitettu mustalla pistekatkoviivalla. Tarkastelualuetta on laajennettu selvityksen päivityksen yhteydessä käsittämään Hämeenjärventien varren ympäristö Alakyläntielle asti. Hämeenjärven etäisyys Oulun keskustasta on linnuntietä n.14 km. Alakyläntietä ja Hämeenjärventietä pitkin etäisyys on n. 24 km Oulun keskustaan ja n. 38 km lentokentälle. Etäisyys järven pohjoispään loma-asuntoalueilta on Alakylän kautta noin km ja kaavaillulta Hiljaisuuden keskukselta uuden tien kautta noin 17 km Kiimingin keskustaajaman palveluihin. Tuiran palvelut olisivat Hiljaisuuden keskukselta n 17 km ja Kaijonharju noin 13,5 km etäisyydellä. Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

66 Sivu 66 2 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvilta osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavan sisältövaatimuksista on puolestaan säädetty MRL 39 :ssä. Sisältövaatimuksissa todetaan, että: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Nämä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaavallisen selvityksen ja yleissuunnitelman tavoitteena on selvittää Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen toteuttamismahdollisuudet ja toteuttamisen keskeiset vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja sen kehittymiseen, sekä mahdolliset ristiriidat yleispiirteisempien suunnitelmien, kuten Oulun seudun yhteisen yleiskaavan ja maakuntakaavan kanssa. Oulun kaupunki arvioi lisäksi hankkeen toteuttamista valmisteilla olevan uuden Oulun yleiskaavan kannalta. Selvityksessä tuodaan esille vaihtoehtoiset tieyhteydet ja vesihuollon järjestämismahdollisuudet. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia Hämeenjärven loma-asutukseen arvioidaan aiemman ranta-asemakaavahankkeen palautteen pohjalta. Vaikutuksia kunnalle koituviin investointiym. kustannuksiin ja yhdyskuntarakenteeseen aiheuttanevat rakennettava viemäri ja sen myötä aiheutuvat paineet nykyisen loma-asutuksen viemäröintiin sekä pysyvän asutuksen lisäämiseen Hämeenjärven ympäristössä. Näitä vaikutuksia arvioidaan alustavan viemäröintisuunnitelman ja Hämeenjärven ja lähialueiden lomarakentamisen pohjalta. Tässä yleiskaavallisessa tarkastelussa tutkitaan tavanomaista, voimassa olevaan yleiskaavaan perustuvaa asemakaavamenettelyä laajemmin Hämeenjärven ympäristöön ja nykyiseen lomaasutukseen kohdistuvat vaikutukset, virkistystarpeet ja mahdollisuudet, sekä teknisen huollon ja liikenneyhteyksien toteuttamismahdollisuudet. Yleissuunnitelmalla on tarkoitus selvittää hankkeen toteuttamisen edellytykset yleisellä tasolla ja verrata sitä aiemmin vireillä olleeseen ranta-asemakaavaan. Suunnittelussa selvitetään tie- ja ulkoilureittivaihtoehdot ja vesihuollon järjestämismahdollisuudet ennen tarkemman suunnittelun aloittamista. Hiljaisuuden keskus tai siihen liittyvä biokaasuvoimala eivät vaadi hanke-yvaa, joten hankkeen toteuttamisen vaikutusten arviointi tehdään kuten osayleiskaavaa laadittaessa. Arvioinnissa verrataan vaikutuksia nykytilaan ja sen kehittymiseen tilanteessa, jossa Hiljaisuuden keskusta ei toteutettaisi. Hankesuunnitelmana käytetään yrittäjän toimesta laadittuja liiketoimintasuunnitelmaa ja päivitettyä huonetilaohjelmaa, sekä vuoden 2005 vastaavia suunnitelmia. Vuoden 2005 rantaasemakaavasuunnitelmiin kirjataan hankkeen muutokset ja mahdolliset uudet toteuttamisajatukset. Nykytilan selvittämisessä käytetään ympäristöhallinnon tietoja arvokkaista luontokohteista (Natura-alueet). Lähtötietoja on täydennetty alueellisen ELY-keskuksen antamien ohjeiden mukaan laatimalla kesällä 2012 luontoselvityksen tarkennus. 3 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

67 Sivu 67 3 HILJAISUUDEN KESKUS -HANKE Hiljaisuuden keskuksen idea Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus -hankkeella kehitetään uusia palveluita, joilla maaseutu voi vastata esim. liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Ohjelmassa etsitään uusia näkökulmia maaseudun rooliin suomalaisten hyvässä elämässä ja kestävän kehityksen ratkaisuissa, sekä tunnistetaan maaseutuun kohdistuvaa kysyntää ja sen muutosta. Hanketta kehittävän yrittäjän, Tarja Isohätälän tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen Triangel-ketju, joka erikoistuu hiljaisuuteen ja luovuuteen ja tarjoaa tähän liittyen majoitusta, kokoustiloja ja ohjelmapalveluja. Hankkeen toteuttamisen perusteista ja edellytyksistä on neuvoteltu Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Business Oulun kanssa ja , sekä toteuttamisen vaikutuksista ja mahdollisuuksista Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa , ja Viranomaistyöpalaveri on pidetty Hankkeella on yhteiskunnallista tilausta. Hiljaisuuden keskuksen idea Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus -hankkeella kehitetään uusia palveluita, joilla maaseutu voi vastata esim. liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Ohjelmassa etsitään uusia näkökulmia maaseudun rooliin suomalaisten hyvässä elämässä ja kestävän kehityksen ratkaisuissa, sekä tunnistetaan maaseutuun kohdistuvaa kysyntää ja sen muutosta. Kaavailtu sijainti Maaseutuyrittäjä Tarja Isohätälä omistaa naudanlihatuotantoon erikoistuneen Eerolan maatilan. Tila sijaitsee Oulun pohjoispuolella Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä noin 14 km keskustasta. Tietä pitkin Oulun keskustaan on noin. 24 kilometrin matka. Etäisyys lentokentälle on noin 38 km. Rakentaminen yrittäjän omalle maalle antaa hankkeelle henkilökohtaisen taustan ja luo mahdollisuuksia hankkeen rahoittamiseen. Triangel-konsepti ja siihen perustuva Hiljaisuuden keskus tulee toiminnassaan hyödyntämään maatilan maita kokonaisuudessaan ja mahdollisuus toiminnan laajentamiseen on turvattu. Hankkeelle ei ole paljon potentiaalisia sijaintipaikkoja, eivätkä vaihtoehdot ole parempia kuin Hämeenjärvi. Alustavissa keskustelussa Hiljaisuuden keskuksen sijaintivaihtoehtona olivat Hämeenjärven ja Alakyläntien itäpuolella sijaitseva Nurmijärvi ja Jäälinjärvi. Hämeenjärvi todettiin kuitenkin yrittäjän maanomistuksesta ja muistakin ominaisuuksista johtuen paremmaksi sijainniksi. Eerolan tilan kokonaispinta-ala on n. 70 hehtaaria, josta noin 50,2 hehtaaria sijaitsee suunnittelualueella Hämeenjärven rannalla (R:no 4:223, n. 38,8 ha ja R:no 4:261, n. 11,4 ha). Rantaviivan pituus on noin 720 m. Suunnittelualueeseen sisältyy myös Eero Isohätälän perikunnan omistama pientalon rakennuspaikka (4:244-7, noin 0,6 ha, rantaviivan pituus noin 50 m). Rakentamisen laatu ja määrä Triangel-hanke sisältää korkeatasoisen hotellin (neljän tähden hotellitaso), jossa on 140 vuode- ja ravintolapaikkaa, auditorion, kokoustiloja, taideateljeen, kirjaston, kappelin, saunamaailman, noin kymmenen korkeatasoisia lomamökkejä, henkilökunnan asuntoja, kuntosalin, kohteen tarvitseman infrastruktuurin ja mahdollisesti biokaasulaitoksen. Asemakaavaan sisältyy lisäksi olemassa olevat asuinrakennukset ja maatilan tuotantorakennukset. Hotellin kokonaiskustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa (v. 2011). Hiljaisuuden keskuksen tilaohjelma ja toimintasuunnitelma ovat kehittyneet ja tarkentuneet. Mm. auditorio-, majoitus- ja saunatiloja on enemmän kuin aikaisemmassa suunnitelmassa. 4 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

68 Sivu 68 Arvioitu rakentamisen kokonaismäärä on kasvanut noin 9000 kerrosalaneliömetriin. Pintaalan kasvu johtuu lähinnä täsmentyneestä liiketoimintasuunnitelmasta ja täsmentyneistä asiakkaiden tarpeista. Lisäksi kaava-alue on yhden olevan pientalorakennuspaikan verran isompi kuin aiemmassa vaiheessa (pientalon kerrosala 280 k-m2). Alustava huonetilaohjelma ja sen pohjalta laskettu arvio kokonaiskerrosalasta on tämän selvityksen liitteenä. (Liite 1) Asiakkaiden ja liikenteen määrä Arvio liikennemääristä perustuu arvioituun toimintaan. Puolet asiakkaista tulee omalla autolla, yhteen autoon on laskettu 2 hlöä ja linja-autoon 30 henkilöä. Markkinoinnissa tullaan keskittymään ryhmämatkailuun, jonka vuoksi linja-autoliikenne on suuri. Henkilökunnan määräksi on arvioitu ensimmäisenä vuonna noin 10 henkilöä, joista 4 asuu paikanpäällä. Keskimääräisiksi asiakkaiden liikennemääriksi vuorokaudessa yrittäjä on vuonna 2012 arvioinut edellä mainitun pohjalta seuraavaa: henkilöautoa/vrk asiakkaat/henkilökunta arkipäivisin lauantai sunnuntai viikoittain 16 / 4 = / 4 = / 4 = / 21 = 136 linja-autoa/vrk huoltoajoneuvoja/vrk yhteensä ajon/vrk raskaan liikenteen osuus n. 10 % n. 5 % n. 5 % n. 9 % Hämeenjärven Hiljaisuuden keskukseen saattaa liittyä biokaasuvoimala. Vuosittain peltobiomassakuljetuksia biokaasulaitokselle on noin 18 (rekkakuljetukset) ja käsittelyjäännöskuljetuksia pelloille noin Mahdollisen pienimuotoisen Green Care kotieläintoiminnan kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Vuoden 2005 ja 2012 hankkeiden erot Vuoden 2005 ranta-asemakaavaehdotus maanomistajan laatima ranta-asemakaava ei yleiskaavallista selvitystä nykyinen järven kiertävä Hämeenjärventie ulkoilureitti tilan alueella lihakarjatila, kotieläintalouden suuryksikkö säilyy toiminnassa (170 nautaa). Lanta- /mädäte-, ruoho-, eläin- ja rehukuljetuksia Lintumaantien suunnasta vuodessa noin m2 kerrosalaa, ei sisällä yhtä omakotitaloa (280 k-m2), joka on nyt mukana hankkeessa. biokaasuvoimalan raaka-aine lanta. Kuljetukset vähnetävät lannan kuljettamista pois tilalta ja sisältyvät lukumääräisesti karjatilan kuljetuksiin viemäröinnistä oli keskusteltu hankkeen yhteydessä, varattu aluetta jätevesien maasuodatin-/maaperäkäsittelyyn. Vuoden 2012 ajatukset asemakaavahankkeesta asemakaava kaupungin ohjauksessa laaditaan yleiskaavallinen selvitys tieyhteyden järjestäminen järven eteläpuolelta lähiulkoilureittivaihtoehdot ja yhteydet seudullisiin reitteihin ja alueisiin selvitetään karjatilasta luopuminen Hiljaisuuden keskuksen aloittaessa toimintansa, peltoviljely ja kotieläintoiminta jatkuu pienimuotoisena Green Care -toimintana n m2 kerrosalaa ( kasvu johtuu tilaohjelman ja toimintasuunnitelman muutoksista, huom. myös laajempi kaava-alue ja uudet energiamääräykset / rakennepaksuudet kasvattavat kerrosalan määrää) Mahdollisen biokaasuvoimalan raaka-aine nurmi. Kuljetuksia Lintumaantien suunnasta vuosittain noin 465 kpl, jos käytetään peltonurmea. Jos käytetään ruokohelpeä, kuljetukset tapahtuvat rekalla uuden tien kautta ja niitä on vähemmän. hankkeen toteuttaminen edellyttää viemäröintiä 5 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

69 Sivu 69 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 Suunnittelualueen ja vaihtoehtoisten tieyhteyksien ympäristön kuvaus Yleiskuvaus Hiljaisuuden keskuksen alue Hiljaisuuden keskuksen päärakennukset sijoittuisivat Eerolan tilan asuinrakennusten eteläpuolelle Hämeenjärven länsirannalle. Alue on mäntykangasta. Keskukseen kuuluvat erillismökit ja pienimuotoinen kotieläintoiminta on ajateltu sijoittaa Hämeenjärventien länsipuoliselle peltoalueelle. Tievaihtoehdot Nykyinen ajoyhteys Eerolan tilalle on Alakylänteiltä Hämeenjärven pohjoispuolitse Hämeenjärventietä pitkin. Yleissuunnittelussa on selvitetty vaihtoehtoisia ajoyhteyksiä Hämeenjärven eteläpuolitse. Vaihtoehdot ovat maa-ainesten ottoa varten tehty Nurmeslehdontie, jolta on metsätieyhteys Hämeenjärventien kautta Eerolan tilan eteläpuolelle (Ve A). Vaihtoehdossa on mahdollista tehdä pieni oikaisu Nurmeslehdontieltä Natura-alue kiertäen. Tievaihtoehto B on maastotietokannasta löytyvä vähäisempi ajoura, joka Eerolan tilan puolella yhtyy Hämeenjärven eteläpuolella sijaitseville loma-asunnoille menevään yksityistiehen (Ve B). Tievaihtoehtojen lähiympäristössä on Kummunlammit-Uikulanjärvi nimiseen Naturaalueeseen sisältyviä soita ja lampia. Tievaihtoehdon A pituus Alakyläntieltä Eerolan tilalle on 4,9 km ja vaihtoehdon Ve B pituus 3,3 km. Nykyisen Hämeenjärventien kautta olevan ajoyhteyden pituus Alakyläntieltä Eerolaan on 5,7 km Luonnonympäristö Hämeenjärvi Perämeren rannikkoalueen päävesistöön kuuluva Hämeenjärvi sijaitsee Kiiminkijoen Naturavesistön eteläpuolella. Järvi on pinta-alaltaan noin 105 hehtaaria, ja se on loivarantainen ja matala - suurin syvyys on vain noin 2 metriä. Niin sanottuna mitoitusrantaviivana - alle 50 m levyiset niemet ja lahdet oikaisten - Hämeenjärven rantaviivan pituus on noin 5200 m. Hämeenjärvi kuuluu Kalimenojan valuma-alueeseen, eikä sillä ole näkyvää tulo- eikä laskuuomaa. Ympäristön ojitusalueilta ei ole johdettu vesiä järveen. Kiiminkijoen ja järven välissä on Hämeenkankaan, Metsikanankankaan ja Hautakankaan muodostama vedenjakaja. Kiiminkijoen valuma-alueen raja on lähimmillään noin kilometrin päässä suunnitellusta Hiljaisuuden keskuksesta. Järvi sijaitsee pinnanmuodoiltaan laakealla harjualueella ja sen rannat ovat valtaosin kuivahkoja mäntykankaita. Järveen purkautuu todennäköisesti pohjavesiä harjualueelta. Vesi on kirkasta ja sen humuspitoisuus on alhainen. Ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmentävät Hämeenjärvessä vähäravinteisuutta tai korkeintaan lievää rehevyyttä. Järven kyky vastustaa happamoitumista on heikko, ja järvi on kärsinyt happamoitumisesta ainakin 1970-luvulla. Kalkitusten ja laskeuman vähenemisen myötä veden puskurikyky oli v tietojen mukaan kohonnut ajoittain tyydyttäväksi. Veden laadusta on olemassa kirjallista tietoa aikaväliltä (Oulun lähialueen järvien tila, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85). (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011) Eerolan karjatila, jolle Hiljaisuuden keskus on tarkoitus toteuttaa, sijaitsee järven lounaisrannalla. Järven rannalla on runsaasti loma-asutusta ja Eerolan tilan asuinrakennukset. Eerolan tilan pellot ja karjasuojat sijaitsevat kauempana rannasta, yksityistien länsipuolella. Erityisesti järven etelä- ja itärannalla on ojittamattomia suoalueita. 6 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

70 Sivu 70 Ote GTKn maaperäkartasta Sora- ja hiekka-alueet on esitetty vihreällä ja karkea hieta keltaisella. Pintamaaltaan eloperäiset kerrostumat on esitetty ruskealla vaakaviivoituksella, pintakerroksen paksuus on n. 0,4-0,9 m. Kummunlammit-Uikulanjärvi -Natura-alue Valuma-alueiden rajat (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011) Hämeenjärven ja Nurmeslehdontien väliset ojittamattomat suot sisältyvät Kummunlammit- Uikulanjärvi nimiseen useaan osaan jakautuneeseen Natura-alueeseen (FI ), jonka kokonaislaajuus on 297 hehtaaria. Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Vasikkasuon laaja maa- ja kallionottoalue sijaitsee 1-2,5 km etäisyydellä Naturaalueesta, Alakyläntien itäpuolella. Haukiputaan kunnan toimesta alueella on vuodesta 2004 ollut meneillään seurantatutkimus ottotoiminnan vaikutuksista Natura-alueen suojeluarvoihin, erityisesti vesitalouteen. 7 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

71 Sivu 71 Kummunlammit-Uikulanjärvi -Natura-alue on kuvattu seuraavasti ympäristöhallinnon nettisivuilla: Alue koostuu kolmesta erillisestä, lähes luonnontilaisesta suoalueesta. Suoalueilla on useita suolampia, joilla on merkitystä vesilinnustolle. Suoalueita halkovat hiekkaiset harjut. Alue on esimerkki vähäravinteisesta aapasuosta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilainen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapasuot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10 %. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, mustakurkkuuikku ja suokukko. Hiljaisuuden keskuksen vaihtoehtoisten tieyhteyksien ja reittien lähiympäristö Vaihtoehtoisten tieyhteyksien lähiympäristöön on laadittu luontoselvitys, jota on täydennetty tielinjausvaihtoehtojen vaikutusarviolla (Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2012). Hämeenjärven eteläpuolella sijaitsee Natura-alue Kummunlammit-Uikkulanjärvi. Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alue on vähäravinteista aapasuoaluetta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilanen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapauot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10%. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku ja suokukko. Tievaihtoehdoista VeA kulkee Heinisuon länsipuolella ja VeB kulkee Heinisuon ja Kummunlammit välistä. Vaikutusarviossa todetaan, että: Kummankaan tielinjausvaihtoehdon (VeA ja VeB) reitillä ei kasvanut mitään uhanlaista tai harvinaista kasvilajia eikä ollut uhanalaista luontotyyppiä. Sensijaan tielinjausvaihtoehtojen välille suunnitellulla retkeilypolun kohdalla Natura-alueella on hyvin herkkää ja kulumiselle altiita, melko ohutturpeisia (turvekerroksen paksuus on vain cm, jonka alla hiekka) uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). Selvityksen mukaan tielinjausvaihtoehdoilla VeA ja VeB ei havaittu mitään sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tien rakentamisen. Kuitenkin linjausvaihtoehdolla VeB Natura-alueen puolella olevan Takalammen kohdalla voi tien rakentaminen lintujen pesimäaikaan aiheuttaa häiriöitä lammella pesiville linnuille. Suosituksen mukaan ongelmattomin tielinjausvaihtoehto Naturan kannalta on VeA. Lisäksi kannattaa jättää rakentamatta uusi retkeilyreitti mesotrofiselle Heinisuon osalle Natura-alueella, tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB välillä. Eerolan tila Eerolan tilalle on vuonna 2004 tehty kasvillisuusselvitys (Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky / Jouni Klinga ja Jari Venetvaara). Selvityksen maastokäynnit tehtiin kesäkuussa ja elokuussa. 8 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

72 Sivu 72 Suuri osa Eerolan tilasta on peltoa. Muut alueen osta on selvityksessä jaettu kasvillisuuskuvioihin. Kuvio 1 on kulutusherkkää kuivaa ja nuorehkoa mäntykangasta ja kuvio 2 nuorta lehtisekametsää. Kuvio 3 on taimikkoa. Alueen luontoarvot keskittyvät Hämeenjärven ranta-alueen soille. Selvityksen mukaan tarkastelualueen suot ovat valtaosaltaan luonnontilaisia ja niillä on kiehtovia moni-ilmeisiä piirteitä. Kuvioiden arvoa nostavat niillä esiintyvät rimpipinnat, avovesijuotit sekä reunavyöhykkeiden luonnontilaisuudet. Eerolan tilan alueella havaittiin paikallisesti kiinnostava alue oligo-mesotrofista rimpistä kalvakkanevaa-rimpinevaa (kuvio 10). Kuvion keskiset osat suositellaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi löytyi pienialainen puhdas kasvusto lamparerahkasammalta (kuvio 8). Hiljaisuuden keskuksen ja sille kaavailtujen tie- ja reittivaihtoehtojen ympäristö Hämeenjärven ympäristössä on metsätalousaluetta ja ojitettuja soita. Järven eteläpuolelta kulkevasta harjujaksosta on otettu maa-aineksia pohjavedenpinnan alapuolelta ja alueelle on tästä johtuen syntynyt luode-kaakko suuntainen lampirivi. Tievaihtoehdot kulkevat edellä mainitun Natura-alueen osa-alueiden välistä ja niissä on hyödynnetty Hämeenjärventien eteläosaa, olevia maa-ainesten oton myötä syntyneitä sorarekkateitä, ja muita metsäteitä ja polkuja. Aiemmin mainittua luontoselvitystä on täydennetty vuonna 2012 käsittämään Hiljaisuuden keskus -hankkeen tie- ja lähireittiyhteysvaihtoehdot lähiympäristöineen. Maastokäynnit tehtiin heinäkuun 1. viikolla. (Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky / Jari Venetvaara). Kuvassa vasemmalla näkymä Nurmeslehdontieltä maanläjitysalueiden kohdalta Joutsenlammelle (Natura-osaalueiden välissä). Oikeanpuoleisessa kuvassa Nurmeslehdontie, joka kulkee paikoitellen maa-ainesten otossa syntyneiden lampien lähellä. Tievaihtoehtojen lähiympäristö on metsätalous- ja Natura-aluetta, sekä entistä maa-ainesten ottoaluetta. Nurmeslehdontieltä on mukavia näkymiä loivarantaisille lammille. Kuvassa vasemmalla Nurmeslehdontieltä etelään kääntyvä metsätie lampien välisen kannaksen kohdalla. Oikealla pieni maja maa-ainesten otossa syntyneen lammen vastarannalla 9 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

73 Sivu 73 Kuvassa vasemmalla Hämeenjärventie erkanee metsätiemäisenä Nurmeslehdontiestä kuivan mäntykankaan kohdalla. Kuva oikealla, tievaihtoehdon B erkanemiskohta Hämeenjärventieltä. Avohakkuualueita on Nurmeslehdontien varressa ja Hämeenjärven eteläpuolella kohdassa jossa tielinjaus B erkanee mökkiteistä Natura-alueiden suuntaan, sekä tievaihtoehtojen yhtymäkohdassa. Viimemainittu alue on kuivaa kangasta ja maaperä on hiekkainen. Alueella on pohjois-etelä -suuntaisia loivahkoja dyynivalleja. Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen tievaihtoehtojen ympäristö Tievaihtoehdon Ve A kohdalla on maa-ainesten ottoa varten rakennettu metsätie, Nurmeslehdontie, joka yhtyy Hämeenjärventien metsätiemäiseen osuuteen. Nurmeslehdontien varressa ei ole enää voimassa olevia maa-ainesten ottolupia (suull. Jussi Muilu ). Tien Tien Alakyläntien puoleisessa päässä käsitellään asfaltti- ja rakennusjätettä ja läjitetään ylijäämämassoja, joilla ollaan samalla täyttämässä yhtä otossa syntynyttä vesiallasta. Alueella myös varastoidaan turvetta ja myydään multaa. Ylijäämämassavalleista johtuen ensimmäisille maa-ainesten ottolammille ei ole näkymää Nurmeslehdontieltä. Vasta tien toisella puolella Natura-alueen tuntumassa sijaitsevan Joutsenlammen jälkeen avautuu näkymiä maaainesten otossa syntyneille lammille. Kahden lampareen vastarannalla on pienet lomaasunnot. 1 Rakennusjätteen käsittelypaikka 2 Asfalttijätteen käsittelypaikka 3 Ylijäämämassan läjitys altaan täyttö 4 Turpeen välivarastointi (maalla ei vedessä) 5 Ylijäämämassojen läjitys Alueet sijaitsevat Natura-alueen tuntumassa 10 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

74 Sivu 74 Läjitysvalleja Nurmeslehdontieltä Joutsenlammen kohdalta Rakennettu ympäristö ja asutus Hämeenjärven rannalle Haukiputaan puolelle on rakennettu 63 loma-asuntoa. Lisäksi rannalla on kaksi asuinpientaloa Eerolan tilalla ja välittömästi sen vieressä. Nykyisistä lomaasunnoista neljä on rakennettu luvulla ja 17 kpl 1960-luvulla. Viimeisen 12 vuoden aikana, 2000-luvulla, on rakennettu seitsemän loma-asuntoa. Hämeenjärven rannalla on niin runsaasti tavanomaista loma-asutusta, että sitä enää voitane lisätä. Rakentamatonta rantaa on lähinnä suorannoilla ja Eerolan tilalla. Eerolan tila järven länsipuolella on karjatila, jolla kasvatetaan lihakarjaa (170 nautaa). Hämeenjärven rannalla asutaan henkikirjoittajan mukaan pysyvästi neljässä kiinteistössä, joista kaksi on mahdollisen Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus-hankkeen asemakaavaalueella: maatilan talouskeskus ja tilan omistajan äidin käytössä oleva omakotitalo. Hämeenjärven rantavyöhykkeellä asuu pysyvästi seitsemän henkilöä (tilanne vuoden 2011 lopulla), joista kaksi loma-asunnoilla ja viisi hankkeen suunnittelualueella. Lisäksi Hämeenjärven ja Alakyläntien välisellä alueella Kiimingin puolella on neljä lomaasuntoa Kummunlammen rannalla, sekä pysyvää asutusta Hämeenjärventien alkupäässä ja Kiimingin Alakylän suunnassa Alakyläntien varressa. Kone- ja karjasuojarakennuksia Hämeenjärventien varrella. 11 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

75 Sivu Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Hämeenjärven ympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Hämeenjärven rannan ensimmäiset loma-asunnot on rakennus- ja kiinteistörekisteritietojen mukaan rakennettu luvulla, joilta on tieto yhteensä neljästä rakennushankkeesta ja 1960-luvulta on tieto 17 rakennushankkeesta. Nämä vanhimmat rakennukset näyttävät sijoittuvan suhteellisen hajanaisesti uudempien loma-asuntojen väleihin, eivätkä ne muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Loma-asuntoja ei ole inventoitu, eikä tarkistettu niiden mahdollista säilyneisyyttä alkuperäisessä asussa. Hiljaisuuden keskuksen toteuttaminen ei vaikuta kesämökkien sälyttämismahdollisuuksiin. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan tievaihtoehdon A lähiympäristössä on kaksi muinaisjäännöskohdetta (Haravasuo ja Kello Kantoperä). Mahdollinen muinaisjäännös löytyy myös Eerolan tilan välittömästä tuntumasta Murhisaaresta. Lintumaantien varressa on tervahauta, joka on merkitty Museoviraston tietokantaan (Hämeensuo). Kohteet on merkitty suunnitelmakartoille.. Kuvassa näkyvä kuoppakohde noin 70 metrin etäisyydellä Hämeenjärventiestä harjanteen itäpäässä lienee Museoviraston inventointeihin sisältyvä muinaisjäännöskohde Kello Kantoperä. Harjanne on kivinen ja silla kasvaa harvennettua mäntymetsää. Harjanteen ja Natura-alueen välissä on avohakkuualue ja taimikko. Myös Hämeenjärventien metsätien lähiympäristössä on peruskarttamerkintöjen mukaan yksi tervahauta, joka ei sijaitse lähellä kaavailtuja tievaihtoehtoja. Alueelle loppukesästä 2012 tehdyn arkeologisen tarkastuskäynnin yhteydessä huomattiin, että Haravasuon kohteen tiedot ja koordinaatit eivät pitäneet paikkaansa (Mika Sarkkinen 2012). Tarkennetut kohdetiedot koordinaatteineen on kirjattu yleissuunnitelmakartoille. 12 Ote muinaisjäännösrekisteristä Maanmittauslaitos 2012 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

76 Sivu Maisema Hämeenjärvi sijaitsee Jäälistä luoteeseen suuntautuvan harjujakson luoteispäässä. Lähiympäristön maasto laskee länteen ja on maastomuodoiltaan loivapiirteistä. Järvi on matala ja sillä ei ole näkyvää laskuojaa. Järven länsirantaa padottavat harjun reunamuodostumat ja pohjoispuolella on Kiiminkijoen vedenjakaja. Kiiminkijoen ympäristön korkeuserot ja kumpareisuus kasvavat pohjoisen ja idän suuntaan. Hämeenjärven lounaispuolella on muutamia hiekkavalleja, joita Eerolan tilan eteläpuolella on paljastunut näkyville metsänhakkuun yhteydessä. Hämeenjärven ympäristön maanpinnan muodot ja Kiiminkijoen vedenjakajan likimääräinen sijainti sinisellä viivalla esitettynä. Maanmittauslaitos Hämeenjärven ympäristön maaperä on pääosin harjualueen karkeahkoa hiekkaa (vihreä), mikä ilmenee maisemassa mäntymetsänä. Turvealueita esiintyy järven etelä-kaakkoisosassa ja pienialaisina myös luoteisosalla. Eerolan tilan pohjois- ja eteläpuolella on rantavalleja (mustat poikittaisviivajaksot). GTK Järvi ei juurikaan näy sitä kiertävälle Hämeenjärventielle, lukuun ottamatta pieniä pilkahduksia loma-asuntoalueen kohdalta järven pohjoispäässä. Sen sijaan kaavaillulta uudelta tieyhteydeltä on maisemallisesti merkittäviä vesistönäkymiä maa-ainesten otossa syntyneille lammille, joiden rannat alkavat oton päätyttyä vähitellen muuttua luonnonmukaisemmiksi. Suuri osa Hämeenjärven rannoista on rakennettu ja loma-asunnot sijaitsevat yleensä lähellä rantaviivaa ja näkyvät järvelle. Loma-asutuksen maisemakuvassa näkyvät erityisesti ne loma-asunnot, joiden avoin nurmikenttä ulottuu lähes vesirajaan. Pisimmät rakentamattomat rantaosuudet ovat 13 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

77 Sivu 77 suota. Järvi ei ole nykyisestä runsaasta lomarakentamisesta ja isoista huviloista johtuen maisemaltaan luonnontilainen tai erämaamainen. Vasemmalla uudehkoa huvilarakentamista Hämeenjärven itärannalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa rakentaminen ulottuu myös hyvin lähelle rantaa, mutta tumma väritys saa rakennukset istumaan paremmin rantamaisemaan. Vasemmalla Eerolan tilan asuinrakennus. Oikealla niemi ja rantaa Eerolan tilalla. Kaavaillun Hiljaisuuden keskuksen alueella rannan tuntumassa on laakeahko hiekkamuodostuma ja rannan eteläosassa on lahden pohjukassa kapeahko suovyöhyke. Eerolan Vasemmalla tilalla Hämeenjärven tai sen lähiympäristössä rantametsää kaavaillun ei ole kulttuurihistoriallisesti Hiljaisuuden keskuksen rakennuksen arvokkaita rakennuskohteita. koilliseen. Oikealla näkymä Nurmeslehdontieltä maa-aineisten otossa syntyneelle paikkeilta lammelle Maanomistus Eerolan tilan omistaa maaseutuyrittäjä Tarja Isohätälä. Tievaihtoehdot ja seudun VIVAsuunnitelmia toteuttavat ulkoilureittivaihtoehdot kulkevat useiden maanomistajan tilojen kautta. Tievaihtoehtojen maanomistajat on selvitetty. 14 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

78 Sivu Tekninen huolto ja liikenne Vesihuolto Jos kiinteistö ei ole yleisen viemärin piirissä, on kiinteistön omistajalla oltava selvitys kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä sekä sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje, ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaisesti. Hämeenjärven ympäristön loma-asutus ei ole viemärin eikä vesijohdon piirissä, vaan lomaasukkailla on käytössä omia kaivoja. Vesijohto on tuotu Kiimingin puolelta suhteellisen lähelle loma-asutusta Itätuulentielle vesipostiin, josta loma-asukkaat hakevat juomavetensä. Tarkkaa tietoa Hämeenjärven ranta-alueen rakennuspaikkojen jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei ole saatavissa. Ympäristösihteeri Jussi Muilu on arvioinut muistinvaraisesti, että Hämeenjärven rannalla on noin 20 vesivessaa. Mökkien varustetaso on melko alhainen. Kun niitä aletaan peruskorjata, alueella pitäisi olla vesijohto ja viemäri. Hämeenjärvellä on kaksi Eerolan tilaan liittyvää omakotitaloa. Lisäksi kahdessa loma-asunnossa asutaan henkikirjoittajan tietojen mukaan vakituisesti. On oletettavaa, että sitä mukaa kun mökkien omistajat vaihtuvat nuorempiin, halutaan peruskorjausten yhteydessä myös asianmukaiset pesu-, wc- ja suihkutilat. Tämä tarkoittaa, että riippumatta Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen rakentamisesta ja viemäröinnistä, mökit kunnostetaan aikaa myöten vesihuollon osalta nykyajan vaatimukset täyttäviksi. Jos yleistä viemäriä ei ole saatavilla, on helppoa ja suhteellisen edullista varustaa loma-asunto umpikaivoilla tai kaksoisjärjestelmällä, jossa wc-vedet johdetaan umpikaivoon ja harmaat vedet maahanimeytykseen. On vaikea ajatella, että tätä suuntausta pystyttäisiin hillitsemään, jos rakennusjärjestys sallii mökkien laajentamisen. Loma-asuntojen päärakennuksista 13 on kerrosalaltaan vähintään 70 m2, mikä pinta-alan puolesta riittäisi vakituiselle asumiselle. Etäisyys Hämeenjärven Hiljaisuuden keskukselle kaavaillulta viemäriltä muutamaan lähimpään loma-asuntoryppääseen on pieni, ja voisi ajatella että näiden loma-asuntojen omistajat voivat asumistilanteestaan riippuen jonkin verran aikaistaa vesihuoltoremonttia sen jälkeen kun viemäri on toteutettu. Etäisyys pohjoisempiin loma-asuntoryppäisiin on järven itäpuolella noin 400 m ja länsipuolella parille lähimmälle mökille noin 280 m ja isompaan mökkiryppääseen noin 700 m, mikä aiheuttaa selkeitä kynnyskustannuksia Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen viemäriin liityttäessä. Liikenne Alakyläntiellä liikennöi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2010 liikennemäärätietojen mukaan ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 110 (6,5 %) oli raskaita ajoneuvoja. Nopeusrajoitus on tarkasteltavalla tieosuudella 80 km/h. Paikallisteiltä (Hämeenjärventie, Lintumaansuontie) ei ollut saatavilla liikennemäärätietoja. Hämeenjärventien ja Lintumaansuontien nopeusrajoitus on 40 km/h. Haukiputaan kunnan alueella tapahtui vuosina Alakyläntiellä tievaihtoehdon A eteläpuolella yksi loukkaantumiseen johtanut yksittäisonnettomuus. (Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, 2010b.) Ote liikennemääräkartasta 2010 POPELY 2010a. 15 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

79 Sivu Suunnittelutilanne, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna Maa-kuntakaavassa suunnittelualueeseen ei kohdistu aluemerkintöjä. Alue sisältyy maakuntakaavan Oulun kaupunkiseutu (kk-1) kehittämisen kohdealueeseen, joka ei ota kantaa tämän tyyppisiin hankkeisiin. Hämeenjärven länsipuolelta kulkee voimalinja ja järven kaakkoispuolella on luonnonsuojelualueita (SL). Maakuntakaavan muutos on vireillä. 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu tuulivoimapuisto (tv-1). Maakuntakaavan muutos on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Ote voimassa olevan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu punaisella soikiolla. Vaihemaakuntakaavan 2. vaihe tulee käsittelemään kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, sekä jätteenkäsittelyä. Oulun seudun yhteinen yleiskaava ja Uuden Oulun yleiskaava Haukiputaan kunta ei ole aikoinaan laatinut alueelle osayleiskaavaa. Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Alueella on tämän selvityksen päivittämisen aikaan (lokakuu 2014) edelleen voimassa yleispiirteinen Oulun seudun yhteinen yleiskaava, jossa Hämeenjärven ympäristö on esitetty maa- ja metsätalousalueena M-1 ja Hämeenjärven luoteispuolella virkistysalueena V. Lisäksi kartalla on esitetty Oulun seudun virkistysyhteystarpeita vihreillä nuolilla, mm. Hämeenjärven länsipuolelta ja Kalimenkylältä maa-ainesten otossa syntyneiden lampien ja luonnonsuojelualueiden (SL) suuntaan. Virkistysyhteys on esitetty myös Hämeenjärven ja Haukiputaan Jokikylän välille, sekä yhteyksiä Jäälinjärven ja Kiimingin keskustan suuntaan. Ote Oulun seudun kuntien yhteisestä yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella soikiolla. 16 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

80 Sivu 80 Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä Alue sisältyy luonnoksen maaseutukehittämisen vyöhykkeellä 2 (maaseutu) sijaitsevaan vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhykkeeseen. Merkinnällä on osoitettu vesistöjen rannalla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevia vyöhykkeitä, joita voidaan kehittää erityisesti vapaa-ajan asumisen ympäristöinä. Vyöhykkeillä edistetään vapaa-ajan asumisen lisäksi rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä monipuolisia maaseutuelinkeinoja. Rakentamista tulee tarvittaessa ohjata rakennuspaikkakohtaisilla yleiskaavoilla tai ranta-asemakaavoilla. Ote Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Virkistys- ja vapaa-ajanalueiden suunnitelma VIVA 2007 tavoitesuunnitelmassa (seutuhallituksen hyväksymä ) on esitetty virkistys- ja moottorikelkkayhteyksiä, jotka ilmenevät liitekartalta Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen ulkoilureittien yhdistymien Taskisenrannan venesatamaan, Kraaselin saareen ja seudulliseen rantareittiin. Tarkastelualuetta koskee Martinniemestä seudulliselle monitoimikeskukselle osoitettu moottorikelkkaurayhteys, sekä Kiiminkijokivarresta Hämeenjärven ohi Nurmeslehdontielle osoitettu seudullinen ulkoilureittiyhteys. VIVA -tavoitesuunnitelmakartasta näkyy tärkeimpien virkistysalueiden, kuten Virpiniemi-Runteli-Isoniemen (M4), Mannersaariston (mm. Kraaseli) (M16) ja Koitelin (M7) sijainti suhteessa suunnittelualueeseen. Ote VIVA 2007 tavoitesuunnitelmasta. Hämeenjärven sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. 17 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

81 Sivu 81 Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvässä VILMO -suunnitelmassa (Oulun kaupunki ja Ramboll 2014) esitetään päivitetty viheralueverkosto, sekä ns. ekosysteemipalvelunäkökulmaan perustuen maisema- ja luontoarvot, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Suunnitelmassa ei asemakaavoitettavalta alueelta ole löytynyt huomioon otettavia arvoja. Asemakaava-alueen ulkopuolella on osoitettu Natura-alueet ja ojittamattomat suot, sekä Hämeenjärven pohjoispäässä luonnon monimuotoisuuskeskittymä. VILMOn taustaselvitykseksi laaditussa Oulun maisemaselvityksessä (Oulun kaupunki 2013) Hämeenjärven ympäristö on esitetty laaksoalueena. Vasemmalla ote VILMO tavoitesuunnitelman suosituskartasta 1: Oikealla ote kanta- Oulun suosituskartasta 1:25 000, jossa kaupungin sisäkehältä on osoitettu pääviherkäytävä Kuivasjärveltä Aaltokankaan ratsastusalueiden ohi Kalimenojalle ja Hämeenjärven suuntaan. 18 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

82 Sivu 82 5 TEKNINEN HUOLTO JA LIIKENNEYHTEYDET Teknisen huollon ja liikenneyhteyksien suunnittelussa lähdetään siitä, että Hiljaisuuden keskukselle järjestetään uusi tieyhteys Hämeenjärven eteläpuolelta Alakyläntielle, ja että Hiljaisuuden keskus liitetään yleiseen viemäriin. 5.1 Tievaihtoehdot ja ulkoilureitit Tievaihtoehto A kulkee Nurmeslehdontietä ja Hämeenjärventien metsätiemäistä osuutta Eerolan tilalle. Yhteyttä on mahdollista oikaista kääntymään heti Natura-alueiden jälkeen kohti Hämeenjärveä, jolloin tien pituudeksi tulee 4,9 km. Tieyhteys Alakyläntietä ja Hämeenjärventietä pitkin Ouluun ja lentokentälle lyhenee vähän yli 3 km. Nyt Oulun keskustaan noin 24 kilometriä ja 38 km lentokentälle, jatkossa noin 21 km ja 35 km. Tievaihtoehto B kulkee Alakyläntieltä suojelualueiden välitse ja yhtyy Hämeenjärven eteläpäässä sijaitseville mökeille johtavaan yksityistiehen, jonka länsipää suunnilleen B- merkinnän kohdalta Eerolan tilalle on hyväkuntoinen. Tien pituus Alakyläntieltä Eerolan tilalle on n. 3,3 km. Tieyhteys Ouluun lyhenee n. 0,5 km enemmän kuin vaihtoehdossa A. Alustavia tie- ja ulkoilureittivaihtoehtoja. Merkintöjen tarkemmat selostukset löytyvät kartalta. Ulkoilureittejä on karttatarkasteluun pohjautuen kaavailtu Eerolan tilalle esitetyn (punaiset umpipallot, n. 4,7 km) lisäksi nykyistä Hämeenjärven metsätietä, Nurmeslehdontietä ja muita metsäteitä ja polkuja, sekä sähkölinja-aukkoa hyväksi käyttäen. VIVA 2007 tavoitesuunnitelman mukainen moottorikelkkaura on osoitettu mustalla ruksiviivalla ja Oulun seutua palveleva virkistysyhteys on merkitty vihreillä avopalloilla. Mustalla merkitty reitti on Aaltokankaalta ja Kalimenkylältä ajateltu monitoimireitti (esim. maastoratsastus), joka kiertäisi osan maaainesten otossa syntyneistä lammista ja varustettaisiin levähdyspaikoilla. Hämeenjärven alue 19 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

83 Sivu 83 on melko lähellä Kiiminkijokea ja esimerkiksi Haukiputaan jokikylälle on vain noin 5 km matka kartan luoteisosan punaisen reitin erkanemiskohdasta. Nämä pidemmät reitit toteuttavat myös Oulun seudun yhteisen yleiskaavan viheryhteystarvemerkintöjä. Reittilenkkien pituudet on merkitty reitin viereen. Lähireittilenkkien pituudet ovat 2,7, 5,3 ja 10,5 km, ja monitoimireitin lammet kiertävä lenkki 8,9 km. Toteutettavaa tieyhteyttä voidaan käyttää pyöräilyreittinä. Haravaselän kautta kulkeva 5,3 km reitti on luonteeltaan luontopolku, ja se kulkee pienellä osalla metsäpolkua pitkin Natura-alueen kautta. Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen ulkoilureittien yhdistyminen Taskisenrannan venesatamaan, Kraaselin saareen ja seudulliseen rantareittiin on esitetty erillisellä kartalla, jonka pohjana on käytetty VIVA 2007 tavoitesuunnitelmaa. Hämeenjärven etelä- ja kaakkoispuolen luontoarvojen johdosta suosituksena on, että tievaihtoehdosta B ja sen lähiympäristöön kaavailluista ulkoiluyhteyksistä luovutaan, ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan tievaihtoehto A. Hämeenjärventien metsätie. Tievaihtoehto A sijoittuu pääosin metsätien linjaukselle ja soranajoon käytetylle Nurmeslehdontielle. Osa metsätiestä säästetään ulkoiluyhteydeksi. Hämeenjärven eteläpuolen mökkitietä. Tievaihtoehto B vaatisi tällä kohdalla parantamista ja ohituslevennyksen. 20 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

84 Sivu Vesihuollon järjestäminen Kiimingin Vesi tutki alustavasti Hiljaisuuden keskuksen liittämistä yleiseen viemäriin ja vesijohtoverkostoon. Oulun Vesi ja Hiljaisuuden keskus hanke ovat laatineet yleissuunnitelmavaihtoehdot Hiljaisuuden keskuksen vesihuollosta paineviemäröintinä (vaihtoehto A) ja viettoviemäröintinä (vaihtoehto B), joista viimemainittu mahdollistaisi Hämeenjärven alkupään kiinteistöjen liittämisen viemäriin viettoviemärein. Viemärilinjaus Hämeenjärven eteläpuolelta. 5.3 Energiahuolto Eerolan tilan asuinrakennuksissa on sähkölämmitys. Hiljaisuuden keskuksen lämmitystavan valinta on vielä kesken. Aiemmassa ranta-asemakaavaprosessissa kaavailtua karjanlantaa käyttävää biokaasulaitosta ei tulla rakentamaan, koska kotieläintalouden suuryksiköstä luovutaan Hiljaisuuden keskuksen rakentamisen myötä. Keskusteluissa on kuitenkin ollut, että biokaasulaitosmahdollisuus säilytetään. Käyttöaineena olisi heinä/ruokohelpi, jonka kuljetukset tapahtuisivat joko pohjoisesta Lintumaansuontien kautta (heinä) tai uuden tieyhteyden kautta suuremmissa erissä ja isommalla kuljetuskalustolla (ruokohelpi). Hanke-YVA:aa sovelletaan biokaasulaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään t/v jätemäärälle. Kaavailtu noin 200 kw:n laitos tarkoittaa pienempää jätemäärää, eikä hanke-yvaa tarvita. Biokaasulaitoksen vaikutuksia on alustavasti selvitetty, mutta viranomaisneuvottelussa on todettu, että biokaasulaitos ei asemakaavoituspäätöksen osalta muodosta kynnyskysymystä, ja että sen vaikutukset voidaan arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. 21 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

85 Sivu 85 6 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutusten arvioinnista Vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää ennakolta ja tarpeellisessa määrin suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset, mukaan lukien sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Arviointi tehdään tässä yleissuunnitelmassa kaavayvan (MRL 9 ) tapaan, jolloin sitä voidaan hyödyntää myöhemmässä suunnittelussa. Arvioinnissa käsitellään sitä miten ympäristön todetut arvot säilyvät, miten alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia verrataan nykytilan kehittymiseen, jos asemakaavaa ei laadittaisi. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteita mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Arvioitavana on: Ve 1, Hiljaisuuden keskus -hankkeen toteuttaminen alustavan huonetilaohjelman ja liiketoimintasuunnitelman mukaisena, jota verrataan ns. nollavaihtoehtoon Ve 0, Eerolan tilan toiminnan jatkuminen karjatilana (kotieläintalouden suuryksikkö). Selvitysten ja muiden lähtötietojen pohjalta arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. seuraavien yleiskaavan sisältövaatimusten ja asiakokonaisuuksien kannalta tarkasteltuna: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnon varojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Vaikutuksia kuvaillaan ja arvioidaan sanallisesti tehtyjen selvitysten ja asetettujen tavoitteiden pohjalta. Vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon myös suhde yleispiirteisempiin kaavoihin, sekä maankäyttö- ja rakennuslain ohjaava vaikutus. Arvioinnissa käsitellään Hiljaisuuden keskus hankkeen toteuttamisen keskeisiä vaikutuksia ja verrataan niitä nykytilaan ja sen kehittymiseen tilanteessa jossa Hiljaisuuden keskusta ei toteutettaisi. Oletuksena on, että tällöin maatilan toiminta karjatilana jatkuu ja tilaa kehitetään tältä pohjalta. Vaikutuksia tarkastellaan kaavailtua asemakaava-aluetta, sen lähiympäristöä, tievaihtoehtoja ja Hämeenjärven loma-asutusta koskevana. Keskeisiä arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, luonnonympäristöön, pinta- ja pohjavesiin, kulttuuriympäristöön, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, ympäristön asukkaisiin ja loma-asukkaisiin (sosiaaliset vaikutukset), sekä kunnalle aiheutuviin kustannuksiin (yhdyskuntataloudelliset vaikutukset), ja vaikutukset Oulun seudun palveluihin. Biokaasuvoimalan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan tarkemmin asemakaavavaiheessa. 22 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

86 Sivu 86 Arvioinnissa on käytetty hyväksi laadittuja selvityksiä ja kirjallisuutta, sekä maastokäyntejä ja vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. Vaikutuksia on kuvailtu sanallisesti. 6.2 Hiljaisuuden keskus- hankkeen toteuttamisen vaikutuksista Yleiskaavaa laadittaessa huomioon otettavat asiakokonaisuudet Yhdyskuntarakenne Hiljaisuuden keskus on matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvä hanke, jollaista ei vielä ole kohtuullisella etäisyydellä Oulun keskustasta. Näin se tukee seudun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tuo kerrannaisvaikutuksiltaan oman huomattavan lisänsä Oulun seudulle. Hanke on toimintakonseptiltaan sellainen, että sitä ei voida sijoittaa yhdyskuntarakenteen kannalta kovin keskeisille paikoille pääteiden ja asuinalueiden välittömään läheisyyteen. Hiljaisuuden keskuksen sijainnilta vaaditaan luonnonläheisyyttä ja rauhallisuutta. Hämeenjärven alue, jonne hanke sijoittuu, ei ole joukkoliikenteen piirissä, eikä joukkoliikenteen järjestäminen tule jatkossakaan olemaan kannattavaa. Liiketoiminta nojautuu vahvasti palveluiden myymiseen ryhmille, ja asiakaskuljetuksiin käytetään myös busseja. Hämeenjärven länsiranta on hanketta ajatellen ihanteellisen lähellä kaupungin keskustaa. Vaikka pienempi etäisyys yleisille teille toki olisi alueen saavutettavuuden kannalta parempi, on matkailupalvelualue rakennuksineen riittävän lähellä maantietä. Jos toimintakonsepti sattuisi jossakin vaiheessa muuttumaan, alue tarjoaa edelleen hyvät yrittämisen puitteet monenlaiselle luonnonläheisyyttä hyödyntävälle matkailupalvelutoiminnalle. Oulun seudun yhteinen yleiskaava ei ota kantaa tämän tyyppisten hankkeiden toteuttamiseen. Seudun yleiskaava tukee maatalouden ja sen sivuelinkeinojen, kuten maatilamatkailun kehittämistä maa- ja metsätalousalueilla. Seudun yleiskaavan lähimmät pysyvään asutukseen osoitetut alueet (A-1) sijaitsevat Alakyläntien varressa Hämeenjärventien liittymän ympäristössä. Seudun yleiskaavan ja VIVA-suunnitelman tavoitteellisten ulkoiluyhteyksien toteuttamista voidaan edistää Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen ympäristössä, koska tavoitteet ovat samansuuntaisia. Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen maankäyttömerkinnät ja sen taustaselvitykset (VILMO, päivitetty viheralueverkosto mukaan lukien), eivät ole ristiriidassa hankkeen tai aiemman VIVA-suunnitelman kanssa. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus ja liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen Hämeenjärven ympäristössä ei alueen luonteesta johtuen ole kovin merkittävää hyödynnettävää yhdyskuntarakennetta, mutta tie- ja metsätieverkostoa voidaan hyödyntää kevyen liikenteen ja ulkoilun reitteinä, sekä osana uutta rakennettavaa tieyhteyttä. Ulkoilijat ohjataan näin muodostettavalle retkeilyreitistölle, mikä olennaisesti vähentää kulkijoiden määrän kasvusta johtuvaa maaston kulumista tai vastaavia vaikutuksia. Hiljaisuuden keskus tarjoaa hotellitason palveluita myös loma-asukkaille ja muille päiväkävijöille ja hanke edistää seudullisten virkistysyhteyksien toteuttamista. Hämeenjärven ympäristöä ei ole ranta-asemakaavoilla suunniteltu pysyvään asumiseen Eerolan maatilaa lukuun ottamatta. Mahdollisena riskinä yhdyskuntarakenteen kannalta on, että loma-asukkaita muuttaa alueelle pysyvästi, mutta muutos ei johdu Eerolan tilan käyttötarkoituksesta vaan pikemminkin henkikirjoittajan toiminnasta. Problematiikkaa on avattu asiakohdassa, jossa arvioidaan kunnalle aiheutuvia kustannuksia. 23 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

87 Sivu 87 Suunnittelualue ei ole vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Uusi tieyhteys järjestetään hyödyntäen maa-ainesten oton yhteydessä tehtyä Nurmeslehdontietä siten, että nykyisen tieyhteyden varrella olevaa loma-asutusta ei häiritä. Energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen onnistuu tarkoituksenmukaisesti ilman että uhataan ympäristöarvoja. Eerolan tilan toiminnan muuttuminen karjatilasta viemärin piirissä olevaksi matkailupalveluiden alueeksi vähentää ravinteiden joutumista luontoon. Hiljaisuuden keskukseen liittyy biokaasuvoimalan rakentaminen, mikä tukee lähiseudun luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hiljaisuuden keskus tullaan liittämään yleiseen viemäriin ja uudet kulkuyhteydet tullaan järjestämään asumattoman alueen kautta, joten hanke ei uhkaa Hämeenjärven lomaasukkaiden elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä, tai viihtyisyyttä. Mahdollisen biokaasulaitoksen haitallisena vaikutuksena voidaan mainita kuljetukset Lintumaantien kautta, jos laitoksen käyttöaineena on nurmi. Muut käyttöaineet kuten ruokohelpi, voidaan tuoda uuden tieyhteyden kautta täysin loma-asukkaita häiritsemättä. Toisaalta Hämeenjärventieltä jäävät pois karjatilan kuljetukset, mikä on ympäristöhaittana huomattavasti suurempi. Nurmeslehdontien varren maa-ainesten otossa syntyneitä lampia voidaan käyttää retkikohteina ja uuden tieyhteyden maisema-aiheina. Kun seudullisissa suunnitelmissa esitetyt virkistysyhteydet toteutetaan, on virkistykseen soveltuvia metsäalueita ja reittejä riittävästi ja ne ovat myös muiden seudun asukkaiden käytettävissä. Hiljaisuuden keskuksella voidaan mahdollisesti myös järjestää reittien käyttöä tukevia palveluita ja tapahtumia. Maatilan nykyisiä rakennuksia voidaan hyödyntää kunnostamalla niitä esimerkiksi harrastustiloiksi ja Green Care -toimintaan. Asiakkaiden käyttöön jää ulkoilumetsää ja riittävästi uimaranta-aluetta tilan maalla. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Tilalla tai sen lähiympäristössä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Järvimaiseman muutokset jäävät suhteellisen vähäisiksi, koska Hiljaisuuden keskuksen päärakennusten ja järven väliin jätetään rantametsää. Toki maisema ei ole rakentamaton, vaan toimintaan liittyvät rakennukset ja niiden valot näkyvät vastarannalle. Metsään tullaan raivaamaan näkymäaukkoja, jolloin valot varmasti näkyvät Hämeenjärven itäpuolelle, mikä saattaa häiritä joitakin loma-asukkaita. Luontoselvityksen mukaan on luonnonarvojen vaalimisen kannalta suositeltavaa, että Hiljaisuuden keskuksen tieyhteys toteutetaan vaihtoehdon A mukaisina, ja että myöskään ulkoilureittejä ei osoiteta tievaihtoehdon B suunnalle. Hankkeeseen liittyen on selvitetty muinaisjäännökset ja arvokkaat luontokohteet alueilla, joilla hanke saattaa aiheuttaa muutoksia. Selvitysten pohjalta pystytään valitsemaan tie- ja reittivaihtoehdot ja ohjeistamaan niiden rakentamista niin, että rakentamisesta ja käytöstä ei ole haittaa ympäristölle. Ympäristönsuojelun näkökulmasta ehkä tärkeimmät vaikutukset johtuvat vesihuollon ja tieyhteyden järjestämisestä. Hankkeen toteuttamiseen liittyen on selvitetty Hämeenjärven ja sen ympäristön viemäröintimahdollisuuksia Kiimingin kunnan ja vesihuoltoyhtiön kanssa. Tieyhteyden toteuttaminen järven eteläpuolelta tarkoittaisi sitä, että Hämeenjärventien ajoneuvoliikenne ei lisääntyisi Hiljaisuuden keskuksen toteuttamisen myötä, kuten aikaisemman kariutuneen ranta-asemakaavahankkeen yhteydessä olisi tapahtunut. Hiljaisuuden keskuksen ja siihen mahdollisesti liittyvän biokaasulaitoksen rakentamisesta voi aiheutua ajoittaista melu-, pöly-, tärinä- ja liikennehaittaa. Kun uusi tieyhteys Hiljaisuuden 24 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

88 Sivu 88 keskukselle toteutetaan ennen rakentamista, ei Hiljaisuuden keskuksen rakentamisesta tai toiminnasta johtuva liikenne aiheuta haittaa Hämeenjärven loma-asukkaille. Maatilan nykyinen liikenne jää pääosin pois Hämeenjärventieltä, jota tullaan ainakin Lintumaantielle suuntautuvilta osin käyttämään kävely- ja pyöräilyreittinä. On mahdollista, että tätä kautta hoidetaan mahdollisen biokaasulaitoksen materiaalikuljetukset, jos nurmi kerätään tällä suunnalla sijaitsevilta pelloilta. Kyseisellä tieosuudella lomarakennukset sijaitsevat yli 150 metrin etäisyydellä tiestä ja välissä on metsää. Biokaasuvoimalan toteuttaminen aiheuttaa liikennettä, jonka kokonaismäärä ei kuitenkaan kasva merkittävästi kun kotieläintalouden suuryksikön toiminta lopetetaan samanaikaisesti Hiljaisuuden keskuksen toteuttamisen kanssa. Biokaasulaitoksen ei arvioida merkittävästi nostavan alueen yleistä melutasoa eikä se aiheuta tärinää. Biokaasulaitoksessa ei synny jätevesiä, sillä käsiteltävä raaka-aine hyödynnetään kokonaisuudessaan lannoitteena ja maanparannusaineena. Laitoksen normaalitoiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta pohja- ja pintavesien laatuun tai maaperään. Laitoksen työntekijöille saattaa aiheutua terveyshaittoja häiriötilanteessa mahdollisen kaasuvuodon tai kaasun räjähtämisen johdosta. Kaasun purkautuessa ulkoilmaan pitoisuudet laimenevat nopeasti, eikä siitä arvioida aiheutuvan merkittävää vaaraa laitoksen ulkopuolelle. Biokaasuvoimalan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan tarkemmin asemakaavavaiheessa. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, ympäristöhaittojen vähentäminen, sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueelle suunnitellaan matkailupalveluita, joten se on suhteellisen harvalle pysyvä elinympäristö. Nykyisen loma-asutuksen kannalta katsottuna turvallisuus ja viihtyisyys paranevat uuden tieyhteyden kunnostamisen yhteydessä ja riski terveyshaitoista vähenee viemäröimättömän karjatilan muuttuessa viemäröidyksi matkailupalveluiden alueeksi. Kaavaillut virkistysyhteydet painottuvat Eerolan tilan etelä- ja länsipuolelle, joten alueella kulkijoiden mahdollisesti loma-asukkaille aiheuttama rasitusta ei voi pitää kohtuuttomana eikä seudullisista virkistystarpeista johtuen myöskään pelkästään kaavailluista matkailupalveluista aiheutuvana. Eerolan tilan luopuessa laajamittaisesta karjan kasvatuksesta, ovat myös tilan omat maat paremmin käytettävissä matkailijoiden virkistäytymiseen. Vaikutukset Hämeenjärven loma-asukkaisiin Aiemman vuonna 2005 kariutuneen ranta-asemakaavahankkeen yhteydessä loma-asukkaat vastustivat Hiljaisuuden keskus-hankkeen toteuttamista. Syyt käyvät ilmi rantaasemakaavasta saadusta palautteesta. Ranta-alueen loma-asukkaat pitivät vuonna 2005 erityisen haitallisena seuraavia vaikutuksia, joiden lieventämismahdollisuuksia tai ehkäiseminen on tässä uudessa kaavaprosessissa otettu huomioon: Hämeenjärven maanomistajien palaute vuoden 2005 hankkeesta ja sen vaikutuksista ja uusi hanke sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet tai ehkäiseminen 1) Liikenteen vaikutus loma-asutukseen. Hiljaisuuden keskuksen toteuttamisesta johtuva liikenteen lisääntyminen kapealla Hämeenjärventiellä aiheuttaa vaaraa ja häiritsee loma-asutusta. Liikenteestä tulee melu- ja pölyhaittoja. Haitallinen vaikutus ehkäistään järjestämällä Hiljaisuuden keskukselle uusi tieyhteys Nurmeslehdontien kautta Hämeenjärven eteläpuolelta. 2) Kotieläintalouden suuryksikön aiheuttamat haju- ym. haitat jatkuvat, jolloin tilan alueet eivät ole Hiljaisuuden keskuksen lähivirkistykseen sopivia. Tämä puolestaan aiheut- 25 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

89 Sivu 89 taa paineita ulkoiluun tilan ulkopuolella. Myös karjatilan aiheuttama liikenne Hämeenjärventiellä jatkuu Karjatilan toiminta lopetetaan, eikä kotieläintalouden suuryksikköä enää osoiteta laadittavassa asemakaavassa. Asemakaavaan jätetään mahdollisuus Green Care - toimintaan, joka mahdollistaisi pienimuotoisen kotieläintoiminnan (esim. muutamia lampaita tai hevosia tvst.). Hiljaisuuden keskuksen toiminta tukeutuisi seudullisiin tavoitteellisiin virkistysyhteyksiin. Maatilan aluetta voidaan käyttää paremmin virkistäytymiseen kun karjatalouden suuryksikköä ei jatkossa ole. 3) Yleisen viemärin puuttuminen. Jätevesihuollon lopullisten ratkaisujen puuttuessa epäillään vesiensuojelun onnistumista ja Hämeenjärven tilan huononemista. Hiljaisuuden keskus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. 4) Yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavalla suunnitellaan sellaista matkailutoimintaa, joka ei ole tarkoitettu ranta-asemakaavalla suunniteltavaksi Alueen tarkempi suunnittelu tehdään nyt kaupungin ohjaamana, asemakaavalla. 5) Hiljaisuuden keskuksen vaikutukset maisemaan. Rakennukset näkyvät järvelle. Hämeenjärvi ei ole nykyisestä runsaasta lomarakentamisesta ja isoista järvelle näkyvistä huviloista johtuen maisemaltaan luonnontilainen tai erämaamainen. Alueella olevia loma-asuntoja on otettu pysyvään asumiskäyttöön, mikä jo nykytilanteessa vähentää Hämeenjärven loma-asuntoympäristön rauhaa. Rantasaunoja lukuun ottamatta Hiljaisuuden keskuksen tulevat rakennukset sijaitsevat rantapuuston takana ja selvästi kauempana rannasta kuin nykyiset loma-asunnot ja pysyvään asumiskäyttöön otetut loma-asunnot. Lähimmät saunarakennukset ja olemassa olevat asuinrakennukset tulevat jossakin määrin näkymään järvelle. Näiden näkyminen ei vaikutuksiltaan ole suurempaa kuin vastarannalle suhteellisen lähelle rantaa toteutettujen suurten loma-asuntojen näkyminen järvelle. Hiljaisuuden keskuksen isommat rakennukset on tarkoitus rakentaa selvästi kauemmas rannasta, jolloin ne peittyvät osittain rantapuuston taakse. Hiljaisuuden keskuksen rakennusten valot tulevat pilkottamaan järvelle. Tätä vaikutusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävän haitallisena. Hankkeen huonetilaohjelma on kasvanut vuoden 2005 hankkeeseen verrattuna, mutta rakennusten suureneminen ei juurikaan näy järvelle eikä merkittävästi muuta vaikutuksia olevien loma-asukkaiden näkymiin ja maisemaan. 6) Hiljaisuuden keskus - hankkeen muut vaikutukset Hiljaisuuden keskus aiheuttaa äänisaastetta (musiikkia yms.) ja häiritsevää kuljeskelua. Kotieläintalouden suuryksikön toiminnan loppuessa tilan maita voidaan entistä laajemmin ottaa asiakkaiden ulkoilukäyttöön. Hiljaisuuden keskuksen ulkoilua on tarkoitus ohjatusti suunnata olemassa oleville metsäteille ja poluille keskuksen etelä- ja lounaispuolelle. Kappeli on tarkoitus tehdä rakennuksena ja mahdolliselle ulkoilmanäyttämölle varataan paikka siten, että se ei sijaitse aivan rannan tuntumassa. Hämeenjärventien länsiosan ja Lintumaantien käyttö ulkoiluun perustuu seudullisissa suunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin, joiden toteuttamista voidaan näin tukea. Hiljaisuuden keskuksen viemäröinti helpottaa viemärilinjan lähialueen loma-asuntojen viemäröintimahdollisuuksia. Muita vaikutuksia Hämeenjärven loma-asukkaisiin saattaa olla mökkitonttien arvon/hinnan nousu, kun Hämeenjärvelle tulisi täyden palvelun matkailukeskus. 26 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

90 Sivu 90 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja Hiljaisuuden keskuksen toteuttamisen positiiviset vaikutukset Triangel-ketju ja sen ensimmäinen osa Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus erikoistuu hiljaisuuteen ja luovuuteen ja tarjoaa tähän liittyen majoitusta, kokoustiloja ja ohjelmapalveluja yrityselämälle, seurakunnille, sekä koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Hiljaisuuden keskuksen toiminnalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia erityisesti Oulun seudun vapaa-ajan- ja matkailupalveluiden tarjontaan, koska tämä on niin lähellä Oulun keskustaa. Hiljaisuuden keskus tulee palvelemaan vahvasti oululaisia yrityksiä ja heidän henkilökuntaansa uudenlaisen kokoustarjonnan myötä jossa hiljaisuus ja luovuus nostavat ihmisten omaa työkykyä ja inspiraatiota. Palveluiden kysyntä on laajaa myös ulkomailla (esim. Venäjällä Pietari) ja markkinointi tullaan kohdentamaan vahvasti myös ulkomaille. Todennäköisesti Hiljaisuuden keskuksen päärakennukset tilataan elementteinä tarjousten pohjalta. Toteuttamisessa käytettäneen myös lähiseudun rakennusalan yrityksiä. Tuleva toiminta vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen ja vaikutukset kertautuvat muilla palvelualoilla. Kunnalle aiheutuvat kustannukset ja Hämeenjärven loma-asutusta, sekä lomaasuntojen pysyviksi asuinpaikoiksi muuttumista koskevaa pohdintaa Kaavatyötä koskevissa kokouksissa ja neuvotteluissa on tuotu esille vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kunnalle aiheutuviin kustannuksiin, joita voi aiheutua loma-asutuksen lisääntymisestä ja mahdollisesta muuttumisesta pysyväksi asutukseksi. Hämeenjärven rannalla on jo niin runsaasti loma-asutusta, että sitä enää voitane lisätä ilman asemakaavaa. Hämeenjärven ns. mitoitusrantaviivan pituus on noin 5200 m ja rakennuspaikkoja on 64 (63 loma-asuntoa ja Eerolan tila). Rakennuspaikkoja on siis noin 12,3 / km. Alueelta on tehty noin 10 vuotta sitten emätilaselvitys (poikkileikkausvuosi 1962) vireillä ollutta ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen perusteella omarantaisia rakennuspaikkoja oli mahdollista saada enää vain muutama, joten kaavan laatimisesta luovuttiin ja luvat päätettiin myöntää poikkeamisina ja näin on myös toimittu. Ranta-alueelle ei ole enää mahdollisuutta lisätä loma-asutusta. Hämeenjärventien ja järven välissä sijaitsevan ranta-alueen leveytenä voitaneen pitää n metriä. Hämeenjärvellä on vuoden 2012 aikana ollut vireillä rantaasemakaavan laatiminen järven luoteis- ja pohjoisosaan. Eerolan tilan osalta ranta-alueelle ollaan osoittamassa matkailupalveluja tarjoavaa yritystoimintaa, eikä tavanomaisia lomaasuntoja. Rantamitoitustarkastelua ei tästä syystä tehdä tähän yleiskaavalliseen selvitykseen liittyen. Hämeenjärvellä on pysyviä asukkaita nykyään neljässä kiinteistössä, joista kaksi liittyy Eerolan maatilaan (maatilan talouskeskus ja tilan omistajan äidin asuinkäytössä oleva talo). Muita loma-asuntoja Hämeenjärvellä on 63, joista siis kahdessa henkikirjoittajan mukaan asutaan pysyvästi. Asukkaita Hämeenjärvellä on yhteensä seitsemän, keskimäärin 1,75 henkilöä yhtä pysyvästi asuttua rakennuspaikkaa kohden. Voisi arvioida, että vesivessan olemassaolo mahdollistaa jo nykytilanteessa sen, että loma-asunnolla pystyy asumaan ympärivuotisesti. Tarkkaa tietoa vesivessojen määrästä ja rakennusten lämmöneristyksen tasosta ei saatavilla olevista tiedoista löydy. Karkeasti arvioituna noin 20 ranta-alueen kiinteistöä on varustettu vesivessoilla (Jussi Muilu ). Siis noin kolmasosassa loma-asunnoista on jo nykytilanteessa vesivessa. Voi myös arvioida, että loma-asunnon koko ja rakentamisvuosi vaikuttavat mahdollisuuksiin muuttaa asunto pysyvään asumiskäyttöön. Loma-asuntojen kokotiedoista selviää, että yli 70 k-m2 loma-asuntojen päärakennuksia on nykyään kaksitoista. Lomara- 27 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

91 Sivu 91 kennuksia on 1980-luvulla rakennettu kahdeksan, 1990-luvulla seitsemän ja luvulla seitsemän. Loma-asunnoilta vaaditaan nykyään samaa asumismukavuutta kuin pysyviltä asunnoilta. Kun loma-asuntoja vähitellen kunnostetaan, on lähes väistämätöntä, että myös niiden varustetaso nousee ja ne varustetaan vesivessalla ja kunnollisilla peseytymistiloilla. Hämeenjärven loma-asuntojen varustetaso tulee nousemaan huolimatta siitä onko Eerolan tilalla kotieläintalouden suuryksikkö vai Hiljaisuuden keskus. Loma-asuntojen kokonaismäärä ei myöskään kasva Hiljaisuuden keskuksen toteuttamisen myötä, koska rantamitoituksen yläraja on savutettu ja luultavasti paikoin jopa ylitetty. Jos Eerolan tilaa ei viemäröidä eikä mahdollisuutta yleiseen viemäriin liittymiseen ole, loma-asuntojen jätevesijärjestelmä toimii umpisäiliöiden varassa. Umpisäiliöiden hinta on suhteellisen alhainen, mutta tyhjentäminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia käytöstä riippuen. Mahdollista on myös, että loma-asukkaat haluavat yhteistoimin kuitenkin liittyä yleiseen viemäriin, jos se on kustannustehokkaasti mahdollista. Jos lomaasunnon muuttaminen pysyväksi asunnoksi halutaan kieltää, pitäisi estää henkikirjoittajaa hyväksymästä ihmisten muuttoa loma-asuntoon ja kieltää niiden laajentaminen, sekä vesivessan ja umpisäiliön rakentaminen loma-asuntoihin. Osa Hämeenjärven nykyisistä loma-asuntoryppäistä sijaitsee sen verran etäällä viemäristä, että kynnyskustannukset jarruttanevat viemärin laajentamista. Etäisyys kaavaillulle viemärilinjalle on näiltä mökeiltä järven itärannalla noin 400 m ja länsirannalla noin 700 metriä (viimemainitulla välillä on lisäksi kaksi yksittäistä loma-asuntoa). Osa loma-asutuksesta saattaa vähitellen muuttua pysyväksi asutukseksi, mutta muutos on tapahtumassa vaikka viemäriä ei olisi saatavilla, eikä se johdu Hiljaisuuden keskuksen rakentamisesta. Nykyaikana lomaasunnoilta vaaditaan samaa varustetasoa kuin pysyviltä asunnoilta. Karkean arvion mukaan noin 20 loma-asunnossa on jo vesivessa, mikä helpottaa loma-asunnon ympärivuotista käyttöä. Loma-asutuksen muuttuminen pysyvän asumisen alueeksi ei esty vaikka alueelle ei tulisi viemäröintiä. Henkikirjoittajan ratkaisu on kuitenkin aina henkilökohtainen, joten asukkaan vaihtuessa ei ole itsestään selvää että rakennuspaikka lasketaan pysyväksi asuinpaikaksi. Eläkeiässä olevia tai sitä lähentyviä saattaa houkuttaa elämäntavan muutos ja asuminen luonnonläheisessä maaseutumaisessa ympäristössä erityisesti, jos joka arkipäivä ei tarvitse lähteä töihin. Voisikin olettaa, että asukkaat olisivat vuotiaita tai jo eläkeikää lähestyviä. Takaisin keskustapalveluiden piiriin muutto ajankohtaistuu siinä vaiheessa kun ei enää kunnolla selviä omakotitalon töistä kuten kunnossapidosta ja lumitöistä. Maaseutumainen asuminen on Oulun seudun yleiskaavaan perustuvaa ja hyväksyttävää A-1 alueilla. Tällaista vertailukohdaksi sopivaa aluetta löytyy Hämeenjärventien alkupäästä Alakyläntien varresta. Hämeenjärven suhteellisen eristäytynyt alue ei luultavasti kovin paljon houkuttele lapsiperheitä. Pysyvästä asumisesta koituu kustannuksia ennen kaikkea asukkaille, mutta mahdollisesti myös kunnalle riippuen siitä ovatko asukkaat oikeutettuja esim. kuljetuspalveluihin. Lapsien koulukuljetukset ovat kunnan kustannettavia. Kustannuksia kaupungille saattaa aiheuttaa myös harkinnanvaraiset kotiin tuotavat palvelut (kotisairaanhoito, ateriapalvelu, palvelusetelien käyttäminen etäisyydestä johtuviin kustannuksiin) tai kuljetuspalvelut vammaisille ja vähävaraisille ikääntyneille, jotka eivät pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Kuljetuspalveluun oikeutetulla 65 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada 2-4 yhdensuuntaista taksimatkaa viikossa, ei kuitenkaan KELAn korvaamiin matkoihin. Edellä mainitun perusteella voisi arvioida, että Hämeenjärven loma-asuntojen muuttuminen osittain pysyviksi asunnoiksi ei ole suoraan riippuvainen Hiljaisuuden keskuksen rakentamisesta, eikä tätä suuntausta Hämeenjärvellä voida estää sillä, että Hiljaisuuden keskusta ei rakennettaisi. Uuden viemärin lähituntumassa olevilla alueilla saattaa kuitenkin yksittäistapauksissa viemäriin liittyminen ja tähän yhdistyvä WC-pesutilojen rakentaminen ja muu pysyvän asumisen mahdollistava peruskorjaaminen tai laajentaminen tapahtua nopeammin kuin kauempana viemäristä. Viemäröinnin myötä muutos loma-asutuksesta pysyvään luultavasti nopeutuu tällä Hiljaisuuden keskuksen 19 loma-asuntoa käsittävällä lähialueella. Vertaamalla tapahtuneeseen kehitykseen Haukiputaan meren rannikon loma-asuntoalueilla (Liite 6), voisi 28 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

92 Sivu 92 arvioida, että Hämeenjärvellä ehkä % (4-5 kpl) Hiljaisuuden keskuksen lähiympäristön loma-asunnoista voi siirtyä nopeammin pysyvään asumiskäyttöön kuin tilanteessa, jossa Hiljaisuuden keskukselle (tai Eerolan tilalle) ei rakenneta viemäriä. Palveluiden kaupungille aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi voidaan laskea matkan ja siihen käytetyn ajan kustannusten ero kun verrataan Hämeenjärvelle vietäviä palveluita seudun yleiskaavassa asumiseen osoitetuille kyläalueille vietäviin palveluihin (A-1 -alue Alakyläntien varressa Hämeenjärventien kohdalla). Katualueiden toteuttamisvastuu kuuluu asemakaava-alueilla kaupungille. MRL 91 antaa kuitenkin mahdollisuuden rakentamisvastuun siirtämisestä hankkeelle. Uuden tieyhteyden rakentaminen Alakyläntieltä jäänee maanomistajien ja tien käyttäjien kustannettaviksi, eikä siitä aiheudu merkittäviä kustannuksia Oulun kaupungille. Sama koskee sähköverkkoa ja sen parantamista. Viemäröinnin aiheuttamat kustannukset riippuvat siitä, mihin asti Oulun Vesi toteuttaa viemärin (liittymäpiste) ja laadittavista sopimuksista. Valtaosa rakentamiskustannuksista katettaneen liittymismaksuilla. Kustannuksia kunnalle saattaa aiheuttaa esimerkiksi mahdollinen tiekunnalle annettava kunnossapitotuki. Oulussa Täydennykset työkokouksen ( ) ja suunnittelukokouksen ( ) johdosta , sekä asemakaavan luonnosvaiheessa AIRIX Ympäristö Oy nykyinen Sweco Ympäristö Oy Kristiina Strömmer arkkitehti YKS Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

93 Sivu 93 ALUSTAVA HUONETILAOHJELMA Liite 1 JA KERROSALALASKELMA päivitys ja Kerrosala on laskettu arvioiduista hyötyaloista kertoimilla 1,3 ja 1,4 PÄÄRAKENNUS (pohjapinta-ala n m2) Tilan nimi hm2 ALAKERTA Aula 40 WC:t 30 Vastaanotto, myymälä 50 Toimisto 15 Oleskelutila, kirjasto 50 Ravintola+kabinetti Inva-huone 25 Auditorio/kirkkosali+sakasti Ryhmätyötilat 3 kpl 100 Keittiö 80 Kappeli, meditaatio 60 Varasto 50 Asunto 40 Käytävät 830 Tilan nimi hm2 YLÄKERTA Porrasaula 2 kpl Huoneet 2-hengen 40 kpl x 18 m2 720 Käytävät Varasto, liinavaate Tilan nimi KELLARI Auditoriotilat hm2 1-2 auditoriota Harrastetiloja 50 Saunat 2 kpl 60 Taideateljee 100 Tekniikka 20 Varasto (kalusteet, ulkoiluvarusteet) 100 Kuntosali Tilat, hyötyalaa yhteensä n m2 -> kerrosala kertoimella 1,3 1,4 n k-m2 30 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

94 Sivu 94 HILJAISUUDENRAKENNUS Pohjapinta-ala 600 Tilan nimi hm2 Huoneet 2-hengen, 20 kpl x 18 m2 360 Oleskelutila + takka 30 Varasto, liinavaate 10 Käytävä Sviitit > kerrosala kertoimella 1,3-1,4 n k-m2 SAUNAMAAILMA Tilan nimi hm2 Eteinen, naulakot 10 Takkahuone 30 WC 2 kpl 10 Sauna + pesuhuone 20 2 x pukuhuone 20 saunat pienemmille ryhmille 2-3 kpl a > kerrosala kertoimella 1,3 1,4 n k-m2 MÖKIT 17 kpl mökit a n. 50 k-m2, mahd. pihasaunoin 850 hiljentymiseen tarkoitettu luostarimajoitus 2 kpl a n k-m2 5 kpl erakkomajat a 25 k-m > kerrosala kertoimella 1,3-1,4 n k-m2 HENKILÖKUNNAN ASUNTO 90 h-m2 90 -> kerrosala kertoimella 1,3-1,4 n k-m2 MUUT RAKENNUKSET Nykyiset AO-tontit a 280 k-m2 n. 560 k-m2 Harrastetilat, taideateljeetilat ja pienimuotoinen kotieläinten pito k-m2 (Green Care) kunnostetaan pääosin nykyisiin navetta- ja varastotiloihin. Kappeli, ulkoilmanäyttämö, laavut 2-3 kpl (laajuutta ei määritelty) Biokaasulaitos (laajuutta ei määritelty) -> kerrosala kertoimella 1,3-1,4 n k-m2 Hiljaisuuden keskuksen kerrosala-arvio (ei sisällä olevia pientalotontteja, kappelia, ulkoilmanäyttämöä ym. huoltorakennuksia, eikä biokaasulaitosta) k- m2 MUUT RAKENNUKSET Nykyiset tilaan liittyvät pientalot a 280 k-m2 n. 560 k-m2 Yhteensä noin k-m2 Huonetilaohjelma ja rakentamisen määrä täsmentyvät asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. 31 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

95 Sivu 95 Tiedossa olevat muinaisjäännöskohteet suunnittelualueen lähiympäristössä Lähde Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Liite 2 32 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

96 Sivu Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

97 Sivu 97 Liite 3 34 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

98 Sivu 98 Hiljaisuuden keskus -hankkeen vuoden 2005 suunnitelmien vertaaminen vuoden 2012 hankesuunnitelmiin Liite 4 Vuoden 2005 hanke (kariutunut ranta-asemakaava) Aiemmassa ranta-asemakaavassa suunniteltua rakennusoikeutta yhteensä 5680 m2. Vuoden 2012 hanke Hankekonsepti on sama. Kokonaiskerrosala on jonkin verran suurempi. Myös suunnittelualue on hieman laajempi (sisältää kaksi olevaa rakennuspaikkaa) ja olevia kotieläintalouden tiloja käytetään harrastustiloina. Hiljaisuuden keskuksen toiminta ja huonetilaohjelma Maatilan toiminta Lisäksi kotieläintalouden suuryksikkö, nautakarjaa noin 170 (nuorta eläintä) Kotieläintalouden suuryksiköstä luovutaan Hiljaisuuden keskuksen rakentamisen myötä Tieyhteys Olevaa Hämeenjärventietä pitkin Hämeenjärven eteläpuolelta olevia metsäteitä hyödyntäen, kaksi vaihtoehtoa. Ulkoilureitit Osoitettu ulkoiluyhteydet ainoastaan Eerolan tilan maille. Tavoitteelliset ulkoiluyhteydet osoitettu lähireitteinä, jotka ovat osittain vaihtoehtoisia. Yhteydet seudullisiin ulkoilureitteihin on osoitettu (VIVA tavoitereitit). Vesihuolto Jätevedet puhdistetaan suunnittelualueella ja imeytetään peltoalueella joka viettää poispäin järvestä (sivuvedenjakaja). Alustavia keskusteluja alueen viemäröinnistä oli käyty kunnan/kiimingin veden kanssa. Rakennukset, joissa on vesijohto, liitetään yleiseen viemäriin. Kiimingin Vesi / Oulun Vesi selvittävät vesihuoltovaihtoehtoja ja niiden kustannuksia Hanke ei ota kantaa Hämeenjärven ympäristön rakentamiseen eikä viemäröintiin. Lämmitysratkaisu Biokaasulaitos 200 kv, raaka-aineena karjanlanta Biokaasulaitoksen rakentaminen ei ole varmaa, mutta mahdollisuus siihen varataan asemakaavassa. Mikäli biokaasulaitos tulee, raaka-aineena käytetään todennäköisesti heinää/ruokohelpeä. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Selvitykset kattoivat Eerolan tilan, jolle hanke on suunniteltu toteutettavaksi. Vaikutusten arviointi painottui tilaan ja sen lähiympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. Luonto- ja kulttuurihistoriaselvityksiä ja arviointia laajennetaan koskemaan tie- ja lähireittien ympäristöä. Ympäristöhallinnon tiedot Natura-alueista ovat käytettävissä. Arviointi koskee aiempaa laajempaa aluetta ja useampia osatekijöitä. Vuoden 2005 ranta-asemakaavasuunnitelma Suunnittelualueen laajennus v Kotieläintalouden suuryksikkö ME poistuu ja vanhoja tuotantorakennuksia käytetään harrastustiloina ja mahdollisesti Green Care toimintaan, kuten pienimuotoiseen eläintenpitoon. Rakentamisen sijoittelu tarkistetaan ja päivitetään hankesuunnitelman perusteella. Hiljaisuuden keskuksen tieyhteys osoitetaan etelästä, Hämeenjärventien jatketta ja olevia metsäteitä hyödyntäen. Läpiajo Hiljaisuuden keskuksen kohdalta on mahdollista tarpeen mukaan katkaista kokonaan tai ainakin liikennemerkein tiedottaa pohjoisen suunnasta, että läpiajo ei ole sallittu. Tilan alueelle kaavaillulta ulkoilureitiltä osoitetaan jatkoyhteys sähkölinja-aukkoa ja Hämeenjärventien jatketta hyväksi käyttäen. Näiltä lähiulkoilureiteiltä osoitetaan jatkoyhteyksiä Oulun seudun tavoitteellisille virkistysyhteyksille (VIVA-reiteille). Hiljaisuuden keskus liitetään yleiseen viemäriin ja vesijohtoon, joka tuotaneen järven eteläpuolitse. Paikanpäällä puhdistetun jäteveden imeytyksestä luovutaan, vaikka se olisi teknisesti mahdollista. Asemakaavaan varataan mahdollisuus biokaasun hyödyntämiseen. Mahdollisen biokaasulaitoksen raaka-aineena ei käytetä karjanlantaa vaan nurmea. Alustavien tie- ja reittivaihtoehtojen vertailu Liite 5 1 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

99 Sivu 99 Tie- ja reittivaihtoehtojen ominaisuuksia, alustavaa vertailua ja arviointia Tievaihtoehto A Nurmeslehdontie - Hämeenjärventie Biologin arvio, ei estettä toteuttaa. Arvioitu luonnon kannalta paremmaksi kuin Ve B. Oikaisun eteläosassa uutta tietä Natura-alueen ympäristössä Maa-ainesten otossa syntyneet lammet elävöittävät hienosti maisemakuvaa. Alkuosalla maa-ainesten käsittelyalueet häiritseviä. Hakkuualueita. Tievaihtoehto B Lähireitti lenkki Eerolan tilalla 4,7 km Lähireitti lenkkivaihtoehto 2,7 km Lähireitti lenkkivaihtoehto 5,3 km Lähireitti lenkkivaihtoehto 10,5 km Biologin arvio, ei estettä toteuttaa. Linnustoa lähellä. Enemmän uutta tietä myös Natura-alueen ympäristössä kuin Ve A:ssa. Näkymä järvelle suon yli. Länsiosalla hakkuuaukeaa/taimikkoa. Suunniteltu aiemman rantaasemakaavahankkeen yhteydessä, ei estettä toteuttaa. Biologin arvio, ei estettä toteuttaa. Biologin arvio, ei estettä toteuttaa. Linnustoa lähellä. Vaatii verikämmekän kasvualueella korotettua kulkusiltaa. Biologin arvio, ei estettä toteuttaa. Maastotarkistus kesken. ei estettä toteuttaa Sähkölinjan aukko ei ole koskematonta luonnonmaisemaa, mutta ympäristössä on vaihtelevasti metsää, lampia ja taimikkoa /hakkuuaukeaa. Maastotarkistus kesken. ei estettä toteuttaa Näkymä järvelle suon yli. Melko paljon hakkuuaukeaa/taimikkoa. ei estettä toteuttaa, Museoviraston tiedot korjattava yhden kohteen osalta, kierrettävä kolme kuoppakohdetta Olevaa Hämeenjärven tietä ja metsätietä mahdollista länsipään oikaisua lukuun ottamatta, joten ei merkittävästi muuta olosuhteita. Ei loma-asukkaita välittömässä läheisyydessä. Kaksi erämökkiä lampien etelärannalla. 4,9 km Ranta-alueella kaunis ympäristö ja luontopolkumahdollisuus. Metsäsaarekkeet miellyttäviä. Peltoalue voi olla lisäarvo (aurinkoinen viljelymaisema, mahd. lammaslaidun tvst.) ei estettä toteuttaa ei estettä toteuttaa Olevaa Hämeenjärven tietä ja metsätietä vähäisellä osalla. Uusi metsätie. Vähemmän maanomistajia. 5 lomaasuntoa Hämeenjärven rannalla käyttävät tietä, ei välittömässä läheisyydessä. 3,3 km Omalla maalla. Helppo toteuttaa sen varteen erilaisia teemoja kuten kasvipalstoja, ketoja, (lammas)laidun, puulajipuisto, linnunpönttömetsikkö, maisemapeltokasvillisuutta, luontopolku n. 4,7 muokattavissa omalla maalla Suhteellisen paljon maanomistajia lyhyehköllä matkalla, osittain sähkölinjan aukossa. Kuten tievaihtoehto B, mutta 2 maanomistajaa enemmän, lisäksi Naturaalueen ylitys. ei estettä toteuttaa, Hämeenjärven luoteispuolella olevan tien vieressä Hämeensuon tervahautakohde Suurelta osin olevaa Hämeenjärven tietä ja metsätietä. toteuttamiskustannuksista alustava arvio (Osa tiestä sorarekalla ajettavassa kunnossa, mutta kuoppainen, pidempi kuin B, ylläpito) Hintaa ei ole arvioitu turvallisuus ym. liittymä lähellä Vasikkasuon liittymää liikenteellisesti huonompi kuin ve B:ssä. Länsipään oikaisu jättää kauniin metsätien ulkoilulle. Sopii myös ulkoiluun, jos liikenne ei vilkas. Lampikalastusta, uinti, taukopaikka veden äärellä? alustava kustannusarvio (Lyhyempi kuin VeA. Vesijättökannas ja idässä jonkin verran suoperäistä aluetta) Alakyläntien liittymän sijainti parempi Ei huomautettavaa n. 2,7 km lenkki + kulkumatka metsätietä muita reittejä pitkin Sähkölinjalla ja lampien rannalla selkeä polku. Muilla osin pienempää polkua ja rajalinjoja pitkin, ojan ylitys. Hintaa ei ole arvioitu. Ei huomautettavaa n. 5,3 km lenkki + kulkumatka Eerolasta Hämeenjärventietä lenkille. Vanha polku erottuu kevyesti auratulla taimikolla, vaatii korotettua kulkusiltaa. Jos tievaihtoehtoa B ei valita, on paljon kunnostettavaa. Hintaa ei ole arvioitu. Hyödyntää osittain tievaihtoehtoa B. n. 10,5 km lenkki, kulkisi Hiljaisuuden keskuksen ohi Hämeenjärventietä. Osa sisältyy seudulliseen VIVA-suunnitelmaan ja sisältää runsaasti ajokuntoisia metsäteitä. Edullinen pituuteensa nähden. Hintaa ei ole arvioitu Hyödyntää osittain Hämeenjärventietä ja metsätietä. Sopii myös ulkoiluun, jos liikenne ei vilkas. Luontopolku Natura-alueelle? Monipuoliset toteuttamismahdollisuudet. Tilan maalla, toteutetaan joka tapauksessa. Käyttökelpoinen jatke tilalla olevalle reitille. Yhdistyy pidempiin reitteihin. Ei kannattane tehdä, jos tievaihtoehtoa B ei valita. Luontopolku Natura-alueelle? Hyviä pyöräilyreittejä. Yhteys Kraaselin saareen alkuosiltaan tätä reittiä. Ympäristöarvot Maisema-arvot Muinaisjäännökset Suhde maanomistajiin pituus Muita huomioita 2 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

100 Sivu 100 Liite 6 Hämeenjärven vertailu Haukiputaan merenrannan loma-asuntoalueisiin: vetovoimaisuustarkastelu ja arvio loma-asuntojen muuttumisesta ympärivuotiseen asumiseen Alueiden vetovoimaisuus Hiljaisuuden keskuksen kaavaillun viemärin ympäristön loma-asuntoryppäissä on yhteensä 19 lomaasuntoa. Pysyvän asumisen määrän arvioimiseksi aluetta verrataan tässä Haukiputaan meren rantavyöhykkeen loma-asuntoalueisiin välillä Vehkaperä - Virpiniemen eläinurheilualue Virpiniemen asemakaava-alue Isoniemi Ervastinranta. Merenranta-alue huomattavasti on vetovoimaisempi kuin Hämeenjärvi. Vetovoimaa lisäävät Perämeren ranta, Virpiniemen, Haukiputaan kirkonkylän ja Kellon palveluiden läheisyys, sekä erityisen monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja virkistyspalvelut. Palvelut ja tieyhteydet Virpiniemi, Isoniemi ja Ervastinranta ovat huomattavasti lähempänä Haukiputaan keskustan palveluita (n. 8 km, n. 7.4 km ja n. 3,5 km) kuin Hämeenjärvi, jonka lähimmät palvelut löytyvät Kiimingin keskustasta. Virpiniemen loma-asuntoalueilta on Kellon keskustan palveluille vain noin 5,5 km. Kelloon ja Haukiputaan keskustaan on Virpiniemestä olemassa jalankulku-pyörätiet, joista viimemainittu on toteutettu tarkastelujakson jälkeen. Yhtenäiskoulun alaluokat löytyvät molemmilla alueilla suunnilleen samalta etäisyydeltä (Alakylän koulu n. 8 km Hämeenjärveltä ja Kellon koulu n. 5,5-6 km Virpiniemestä). Virpiniemestä Oulun keskustaan on suurin piirtein sama matka (n. 22 km) kuin Hämeenjärveltä, mutta Virpiniemen reitistä suuri osa on moottoritietä, jonka varressa ovat vetovoimaiset Linnanmaan market (17 km Virpiniemestä) ja Ritaharjun olevat ja tulevat palvelut (14 km Virpiniemestä). Hämeenjärveä lähinnä olevia palveluita löytyy Kiimingin keskustan (n km) lisäksi Kaijonharjusta, Linnanmaalta, Ritaharjusta ja Tuirasta, jotka ovat noin 13,5 km, 14,7 km, 15,5 km ja 17,5 km etäisyydellä Hämeenjärven Hiljaisuuden keskukselta uutta tieyhteyttä käyttäen. Kellon ja Kirkonkylän läheisyydestä johtuen Virpiniemen kouluyhteyksiä pitää parempina, Kellosta löytyy ison alaasteen lisäksi myös yläaste ja kirjasto (n. 6 km Virpiniemestä). 1 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)

101 Sivu 101 Hämeenjärven lähimmät palvelut Alakylän koulua lukuun ottamatta sijaitsevat Kiimingin keskustassa, minne Hiljaisuuden keskukselta on uutta tietä n. 17 km ja vanhaa tietä n. 15,5 km. Haukiputaan keskustaan etäisyyttä on n. 16 km (soratie Hämeenjärveltä länteen) tai 25 km (Alakylän ja Taipaleenkylän kautta). Yhdyskuntarakenne ja kunnallistekninen verkosto Hämeenjärvi ei ole Haukiputaan kaavoitetut lomaasuntoalueet muodostavat yhtenäisen nauhan Virpiniemessä ja Virpiniemen pohjoispuolella, ja ovat vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Jätevedet on Virpiniemen pohjoispuolelta ohjattu Ervastinrannan puhdistamolle. Toinen kokoojaviemäri suuntautuu Virpiniemestä itään. Rakentamisen määrä ja pysyvä asutus Vertailukohteena olevat rakennetut loma-asunnot Haukiputaan kaava-alueilla: 1. Ranta-asemakaava-alue Halkokarista (Ervastinrannalta) Isoniemeen yhteensä 95 loma-asuntoa 2. Rantayleiskaava-alue Isoniemestä Virpiniemeen ja ns. Vehkaperän alue; yhteensä 86 loma-asuntoa 3. Virpiniemen asemakaava-alue yhteensä 135 loma-asuntoa 4. Eläinurheilualue/Kellonlahti: 5 loma-asuntoa. (Alueelle on rakennettu enemmänkin loma-asuntoja, mutta rakennusluvat on myönnetty vuoden 2010 jälkeen.) Yhteensä loma-asuntoja oli rakennettu 321. Alueelle on vuosien aikana kirjoittautunut 160 asukasta. Jos oletetaan, että asukasmäärä taloudessa on sama kuin Hämeenjärvellä, eli 1,75 henkilöä yhtä pysyvästi asuttua rakennuspaikkaa kohden, tämä tarkoittaisi, että noin 91 kpl, eli noin 28 % loma-asunnoista oli otettu pysyvään asumiskäyttöön. Muuttumista ilmeisesti lisää edelleen Kellonlahden Eläinurheilualue, jossa esimerkiksi hevosharrastajat haluavat asua niin, että voivat käydä päivittäin urheilemassa sekä hoitamassa hevosensa. Koska sijainti meren ja harrastusmahdollisuuksien äärellä on huomattavasti houkuttelevampi kuin Hämeenjärvi, sekä etäisyys kirkonkylille, valtatielle ja kaupallisiin palveluihin ovat huomattavasti paremmat, voi olettaa että Hämeenjärvi ei ole yhtä houkutteleva pysyvän asumisen alueena. Alueella ei ole sellaisia eläinurheilu- tai muita harrastusalueita, jotka vaatisivat loma-asukkaalta käyntiä useamman kerran päivässä. Voisikin tehdä olettamuksen, että noin % Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen viemärin piiriin tulevista loma-asunnoista otetaan jossakin vaiheessa pysyvään asumiseen. Tämä tarkoittaisi noin 4-5 uutta pysyvää asuinpaikka, joiden käyttötarkoituksen muuttuminen tapahtuisi mahdollisesti muutamaa vuotta aikaisemmin kuin tilanteessa, jossa viemäriä ei rakennettaisi lähialueelle. 2 Oheismateriaali asiaan 13: Yleiskaavallinen selvitys (oheismateriaali)