Tuuli se taivutti koivun larvan

Transkriptio

1 Puolueista, rahasta, ilmoituksista ja lukijoista riippumaton aikalaisen ilmainen uutislehti. Päätoimittaja: Arnold Kirveskoski, kylätoimittaja Yrjö Järventausta, lintutoimittaja Edvard Kuiri, kalatoimittaja E. Kiviriippa ja kulttuuritoimittaja Michael Jäärä. Logo: Kylän nimikkolintu. Kuva: Tapani Lindstedt. Toimituksen osoite: Posentie 2 Kuohijoki, raimo.maurola@elisanet.fi Kolmas vuosikerta n:o 4/ PÄÄKIRJOPITUS Tuuli se taivutti koivun larvan ja vesi oli lainehilla Tällainen oli kesäkuun alun sään kuva. Poikkeuksellisen tuulinen, osin jopa myrskyinen jakso koettiin kylällä 9-11 päivinä ja sen seurauksena useita sähkökatkoja. Toukokuun lopun pintaveden lämpötila, astetta, pakeni nopeasti tuulien johdosta, eikä uimarannalla enää nähty ketään. Mutta kyllä kylällä koettiin myönteisiäkin aiheita: hevosurheilutapahtuma, risteilijän vesille lasku, kesäkaupan avajaiset ym., joista lähemmin toisaalla lehdessä.

2 Uutisia kylältä 2 Hevosurheilua Maanantaina kokoontui Kuohijoella Casa de Vidassa joukko nuoria keppihevosharrastajia. Vaikka laji lienee monelle outo, on se kuitenkin kansainvälinen hevosurheilumuoto, jota Suomen lisäksi harrastetaan ainakin Ruotsissa ja Tanskassa. Onpa toisena kurssin vetäjänä toiminut Pyry sijoittunut SM-kilpailuissa viidenneksi. Toimittaja sai kutsun harjoituksiin, eikä suotta, sillä oli tosi ilo nähdä nuoria iloisia ihmisiä, jotka antaumuksella näyttivät suhtautuvansa harrastukseensa. Jotenkin heistä heijastui kuva, ikään kuin juuri laitumille päässeistä varsoista. Kurssilaisia oli eri puolilta Suomea ja sen vetäjinä toimivat Pyry ja Ida. Kaikki he ovat harrastaneet lajia useampia vuosia oikean ratsastuksen ohella. Pyry kertoi, että hevoset; Blache Poju, Tundi, Lili ja Siru ovat ostettu aiemmilta harrastajilta, jotka ovat ne itse tehneet. Harjoittelun aiheena olivat kouluratsastus, esteratsastus, näyttely sekä kur. Taitolaji on tämäkin ratsastus, hallittuja liikkeitä ja hienoja hyppyjä. Tämä oli ehdottomasti näkemisen arvoinen esitys. Kurssin johtajat; Pyry ja Iida, sekä kurssilaiset Meeri, Elviira, Laura ja Nelli.

3 Kouluratsastusta ja muita tyylinäyteitä. 3

4 Historiaa 4 Kylämme rajat Yllä osakopio kartasta, jonka laatimisaika ei ole toimituksen tiedossa. Siinä esiintyy rajamerkkeinä mm. Rahkasaari vasemmalla ja Suxianvuori oikealla (toimituksen merkintä). Rajat ovat sittemmin tarkentuneet erinäisten tapahtumien seurauksena kuten mm. isojako, joka alkoi vuonna 1786 ja jatkui aina 1848 tapahtuneeseen uusjakoon saakka. Osakopio vuoden 1786 kartasta, johon on merkitty Suxianvuori ja numero 26, sekä tuore valokuva Heikki Suksian osoittamasta, oletetusta karttaan merkitystä kohteesta. Rajapyykkijono, isosta kivestä suunta 37 astetta Koordinaatit 61,3174N- 24,8138E. Kartat; Pauli Riihilahden arkistosta.

5 5 Kirjassa: Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia I s. 718 on maininta Kuohijoen ja Padankosken rajamääräyksestä, ja mikäli yllä kuvattu kivinen rajamerkki on sama, jota alla olevassa lainauksessa tarkoitetaan, kysymyksessä on historiallisesti muistorikas paikka, olihan itse rautamarski osoittanut kiinnostusta meidänkin kylää koskevasta rajasta! Hänellä mainitaan olleen seuraavat arvonimet: vapaaherra, kartanonherra, valtaneuvos, ritari, käskynhaltija, yliamiraali ja marski. Kyseessä on yksi historiamme merkittävimmistä miehistä ja kiistattoman tärkeä hahmo Suomen muodostumisen historiassa. Historiasta muistetaan, että tämä rautamarski Klaus Fleming, oli aikoinaan melkoinen herra, lähestulkoon silloisen Suomen diktaattori, eikä hän tainnut olla Ruotsin kuninkaan hallitusvallan käskettävissä. Hän on jäänyt kansakunnan muistiin muun ohella mm. nuijasodan kukistamisesta ja veronkavalluksista. Vaadittiinpa hänelle myös kuolemantuomiota, mutta hän sai itsensä pelastetuksi lahjomalla kuninkaan ja palauttamalla varastamansa turkikset. Häntä on myös pidetty tuon ajan rikkaimpana Suomalaisena. Eikä ole ihmekään! Monelle on varmaan jäänyt mieleen Albert Edelfeltin maalaus: Kaarle herttua herjaa Flemingin ruumista vetämällä tätä parrasta. Niinpä. Tuollainen kivenmurikka voi kirvoittaa mielen aikamatkaan vuosisatojen taa. Jos jollain on lisätietoa yllä tarkoitetusta rajamerkistä, niin toimitus pyytää ottamaan yhteyttä asian selvittämiseksi. Kulttuuritoimittaja Michael Jäärä

6 Maakaapelia nähtiin kylällä kummallinen vekotin. Kyseessä oli uudenlaista tekniikkaa, sähkökaapelin vetäminen (työntäminen) maakaapelina neljän asujaimiston osalta. Ei tarvittu tehdä kuin pieni kaivanto, mistä paineilmaa apuna käyttäen työnnettiin putki maan sisään ja kaapelia perään. Ja homma joutui päivän aikana. Näin sai alkunsa kylän sähköistys maakaapelilla, ja sen myötä tältä pieneltä osin päästiin eroon mahdollisista sähkökatkoista. Asujaimisto oli kiitollinen Elenialle, kun asia saatiin hoidettua näin pikaisesti ja vain vähäisin kaivauksin tonteilla. Kuvat: Markku Kulomaa. Risteilijäaluksen vesillelasku Kuohijoella laskettiin sillan kupeesta vesille risteilijä Aave. Se tulee risteilemään Kukkialla ja Kuohijärvellä. Aluksen kapteenina toimii sen omistaja, kylällä hyvin tunnettu monitoimimies Risto Keino, sekä ensimmäisenä perämiehenä vaimonsa Jutta. Kuva: Juha Sormunen.

7 Munkki ja Rinkeli 7 Lauantaina avattiin kylän kesäkahvila perinteisin menoin. Asiakkaita oli kertynyt oven taa jo hyvissä ajoin ennen klo Sateisessa kelissä oven avaamista odotellessa Pauli Riihilahti johti puhetta kunnes ovi avattiin. Siitä Pauli ehtikin ensimmäisenä leipäjonoon, josta hän lähti ainakin viisi leipää mukanaan. (Siitä puuttui vain ne kaksi kalaa ja tunnetusti viisisataa ihmistä). Tarjolla oli leipien, kahvin ja munkin lisäksi myös kyläyhdistyksen sihteerin Jaana Jokisen aktiivisen toiminnan tuloksena kylän kalenteri vuodelle 2017, kauppakasseja yms, jotka näyttivät käyvän hyvin kaupaksi. Laavu käytössä olevan laavunsa kyläläisten ja heidän vieraidensa virkistyskäyttöön. Laavulla nähtiinkin ensimmäiset vieraat. Kuvassa ovat Leena ja Mauri Jyväskylästä, sekä picnic- laukku, vesikanisteri ja juuri sytytetty nuotio. Makkarat maistuivat ja tyytyväisiä olivat. Nuotin he sammuttivat huolella ja roskat he veivät mennessään; niin kuin pitääkin. Edellisessä numerossa kerroimme, että Kuohijoen Eräpojat antoi Kulopalontien varrella Kylätoimittaja Yrjö Järventausta

8 Historiaa 8 Toinen osa Ilpo Aholan historiallisesta tutkimuksesta. August Uusi vuosisata, 1900-luku, toi tullessaan suuria muutoksia. Näistä ei varmaan ollut paljonkaan aavistusta kun Riihimäessä syntyi vuosisadan ensimmäinen "paljasjalkainen" Kuohijokelainen. Poikalapsi syntyi tammikuun ensimmäinen päivä ja kastettiin kuudestoista tammikuuta vuonna Ote Luopioisten seurakunnan kastekirjasta: "August (äpärä). Äiti itsellinen Leena Stiina Amanduksentytär Kuohijoen Riihimäestä. Kummit itsellinen Kalle Matinpoika ja itsellisen vaimo Henrika Erlin Kuohijoelta. Kastoi O.Willberg". Maanantaipäivänä syntyneelle äpärälapsi Augustille vuosisata jäi lyhyeksi, viiden kuukauden ja kuudentoista päivän mittaiseksi. August kuoli hinkuyskään kesäkuussa ja haudattiin Juhannuspäivänä, joka oli sinä vuonna sunnuntai. Eipä Augustin äidinkään taivallus kahdeksan lapsen äitinä liene mitään sunnuntailapsen elämää ollut. Padasjokelaisen muonarengin tytär Leena Stiina syntyi Auttoisten Yöttyrissä pääsiäismaanantaina Padasjoelta hän muutti 16-vuotiaana Luopioisiin, jossa oli piikana Padankosken Palolla. Synnytti tuolloin aviottoman tyttären, joka sai nimekseen Anna. Parikymppisenä Leena Stiina avioitui Palolla renkinä olleen Heikki Eemil Juhonpojan kanssa ja muuttivat Evinsaloon jossa syntyi tytär Iida Maria. Perhe asui välillä Kajantilassa sekä jälleen Palolla jossa syntyi Heikki Lauri. Muuttivat Kuohijoelle Tervaniemeen jossa syntyi syksyllä 1890 tytär Aliina. Tuolloin 27-vuotias Leena Stiina oli jo leski, puoliso Heikki Eemil oli kuollut heinäkuussa 34-vuotiaana turvottavaan "vesitautiin" eli vesipöhöön. Leena Stiina jatkoi asumista itsellisenä Tervaniemessä, aviottoman Kustaa-pojan syntymän jälkeen syksyllä 1894 muutti kuitenkin samalle kylälle Riihimäkeen. Seuraavana keväänä elämä toi taas murhetta; seitsenvuotias Heikki Lauri Heikinpoika hukkui avantoon. Uusi vuosi antoi kuitenkin uuden lapsen, Stanislauksen nimipäivänä toukokuussa syntynyt poika sai nimekseen Kalle Stanislaus. Vuosisata vaihtui ja August-poika eli lyhyen elämänsä. Leena Stiina synnytti vielä neljäkymmenvuotiaana viidennen aviottoman lapsen, poika sai Riihimäessä nimekseen Aleksi Jalmari. Aviottomien lapsien synnyttämisestä eli salavuoteudesta tulleet synnit Leena Stiina sovitti ripittäytymällä kirkossa. Leena Stiinan vanhimmat tytöt olivat vuosisadan vaihteessa piikoina, Anna Aitoon suunnalla ja Iida kirkonkylässä, molemmat muuttivat myöhemmin Kuhmalahdelle. Nuorin tytär Aliina otti sukunimekseen Virtanen. Aliina oli parikymmenvuotiaana vuoden piikana Hauholla, josta kuitenkin muutti takaisin Kuohijoelle. Vuoden 1915 henkikirjan mukaan Kuohijoella asuivat ainakin tuolloin hieman yli viisikymmenvuotias Leena Stiina ja poikansa, jo nuori mies Kalle Stanislaus. Ilpo Ahola Lähteet: Seurakuntien digitoidut kirkonkirjat, Hämeen läänin digitoidut henkikirjat, Helsingin yliopiston almanakka-arkisto verkossa. Toimitus kiittää Ilpo Aholaa ansiokkaasta tutkimuksesta ja toivoo lisää vastaavia kirjoituksia. Kulttuuritoimittaja Michael Jäärä

9 Auringon lasku Kuohijärvellä T: toimitus Arvo (Ake) Hippeläinen Ake täytti 80 v ja vietti syntymäpäiväänsä kotonaan Avuksentie 113, missä hän on asunut vuodesta 1948 lähtien, tuolloin perustetulla asutustilalla. Hän on lähtöisin Kivennavalta Karjalan kannakselta. Vaikka Ake asuu yksin, hän ei ole yksinäinen. Hän on kyläläinen. Toimitus onnittelee