NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: E Turku, , tark

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: E25837. Turku, 11.6.2013, tark. 29.1.2015"

Transkriptio

1 NOUSIAISTEN KUNTA Keskustan ja kirkonseudun osayleiskaava Työ: E25837 Turku, , tark Sweco Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 1. JOHDANTO Alue ja sijainti 1.2. Laatimispäätös 1.3 Työohjelma 2. PERUSTIEDOT Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavoitus 2.2 Maanomistus 2.3 Väkiluku ja väestön jakautuminen kunnan eri osiin 2.4 Työpaikat 2.5 Palvelut 2.6 Maisema 2.7 Kulttuuriympäristöarvot 2.8 Luonnonsuojelu 2.9 Arkeologia 2.10 Liikenne 2.11 Yhdyskuntatekniikka 2.12 Pohjakartta 3. TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitevuosi 3.3 Kunnan elinkeinopoliittisesta ohjelmasta johdetut tavoitteet 3.4 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista johdetut tavoitteet 3.5. Sektorikohtaiset tavoitteet 4. MITOITUS Asuinalueet Toteutunut asuntorakentaminen Väkiluvun aiempi kehitys Väkiluvun tuleva kehitys Ennusteista johdetut aluevaraukset 4.2 Työpaikka-alueet 4.3 Palvelut 5. MAANKÄYTÖN VAIHTOEHDOT Rakenneyleiskaavassa tutkitut vaihtoehdot ja tehty aluevertailu 5.2 Kyläalueet... 19

3 6. OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Keskeinen sisältö ja perustelut 6.2 Kaavan rakenne 6.3 Aluevaraukset 6.4 Kaavamääräykset 7. KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 7.2 Kaavan suhde maakuntakaavaan 7.3 Kaavan suhde aikaisempaan yleiskaavoitukseen 7.4 Kaavan suhde detaljikaavoihin 7.5 Kaavan suhde kunnan muuhun suunnitteluun 8. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä vaikutusten arvioinnista 8.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 8.3 Vaikutukset yritystoimintaan 8.4 Vaikutukset palveluihin 8.5 Vaikutukset luontoon, ympäristöön ja maisemaan 8.6 Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin arvoihin 8.7 Vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin 8.8 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä maaperään 8.9 Vaikutukset ilmanlaatuun 8.10 Vaikutukset liikenteeseen 8.11 Vaikutukset energiatalouteen 8.12 Taloudelliset vaikutukset 9. KAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan merkitys 9.2 Yksityiskohtainen suunnittelu 9.3 Vaiheittaisuus, epävarmuustekijät 9.4 Seuranta 10. SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitus 10.2 Perusselvitysvaihe 10.3 Luonnosvaihe 10.4 Ehdotusvaihe 10.5 Tarkistettu Ehdotus 10.6 Hyväksyminen LIITTEET..46

4 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 1 NOUSIAISTEN KUNTA KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO Nousiaisten kunnan Keskustan ja kirkonseudun osayleiskaavan selostus, joka koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaava on MRL 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. 1.1 Alue ja sijainti Osayleiskaavan alue käsittää Nousiaisten keskustaajaman eli Nummen ympäristöineen, valtatie 8:n lähialueet Maskun rajalta Mynämäen rajalle, aseman seudun sekä kirkonkylän eli Koljolan ympäristöineen. Tällä alueella on kunnan kaikki asemakaavoitetut alueet ja suurin osa julkisista ja yksityisistä palveluista. Alueelle todennäköisesti sijoittuvat kaikki kunnan seuraavat asemakaavoitettavat asunto-, liike- ja yritysalueet sekä pääosa julkisista palveluista. OAS:n liite 1: Kaavoitettava alue 1.2. Laatimispäätös Nousiaisten kunta päätti osayleiskaavan laadinnasta Työohjelma Työn aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitettiin alustava työohjelma. Kunnanhallitus hyväksyi sen ja se asetettiin nähtäville. Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. PERUSTIEDOT 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Nousiaisten ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan Maakuntakaavan keskeisimmät aluevaraukset osayleiskaavan alueella: - Keskusta ympäristöineen on taajamatoimintojen aluetta (A 514). - Kirkonkylä eli Koljola (at 601) ja Kaisela (at 610) ovat kyliä. - Kaitaraisten valtatiehen tukeutuva lähiseudun työpaikka-alueeksi suunniteltu teollisuusalue, kohdemerkintä (tp 602). - Valtatie 8 on osoitettu moottoritienä koko Nousiaisten osalle (mt/r, punainen kaksoisviiva). - Yhdysteitä (yt) - Ulkoilureittejä - Rautatie kulkee alueen poikki. Asema on osoitettu uutena raideliikenteen liikennepaikkana. Asemanseutu on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueena (punainen katkoviivaympyrä). - Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue on koko Hirvijokilaakso Maskun Lemun rajalta Kulolaan.

5 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 2 - useita muinaisjäännöskohteita (sm) ja -alueita (sma), rakennussuojelukohteita (srr) ja alueita (sra). - Siirtoviemäri Mynämäestä Turkuun vesihuoltolinjana (V) - Suurjännitelinja Lemusta Nummelle (Z) OAS:n liite 2: Maakuntakaava Yleiskaavoitus Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymät osayleiskaavat: - Kirkonseudun osayleiskaava, hyväksytty Keskustan osayleiskaava, hyväksytty Kunnanvaltuuston hyväksymät osayleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia, joten ne ovat ohjanneet asemakaavoitusta ja rakennuslupien myöntämistä vain yleisellä tasolla. Kuitenkin niissä osoitetuista uusista rakentamisalueista suuri osa on toteutunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Keskustan ja kirkonseudun uudella osayleiskaavalla korvataan em. kaavat käytännössä saman alueen osalta vähäisin aluerajaustarkistuksin. Em. Keskustan osayleiskaavan alueelle on kunnanvaltuusto hyväksynyt oikeusvaikutteisen Nummen läntisen alueen osayleiskaavan suppealle alueelle valtatien ja keskustan väliin. Sen rakentamiseen osoitetut alueet on joko rakennettu tai rakennetaan lähitulevaisuudessa. Ko. kaavan alue ei kuulu tähän osayleiskaavaan. OAS:n liite 3: Osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Nousiaisten koko kunnan alueen kattavan rakenneyleiskaavan kunnanvaltuusto hyväksyi Rakenneyleiskaavatyössä selvitettiin ja vertailtiin uusia mahdollisia laajempia asemakaavoitettavia asuin- ja yritysalueita. Rakenneyleiskaava sisältää myös keskeisimmät maankäyttöön liittyvät aluevaraukset, päätiestön, vesihuollon ratkaisut, arvokkaat maisemaja kulttuuriympäristöalueet, laajat vapaat alueet, hiljaiset alueet, tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen jne. Rakenneyleiskaava toimii oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen laadinnan pohja-aineistona. Liite 2: Ote rakenneyleiskaavasta Asemakaavoitus Nousiaisiin on laadittu asemakaavoja vaiheittain usean vuosikymmenen aikana. Asemakaavoitettua aluetta on yhteensä 271,0 hehtaaria. Asemakaava-alueista yksi (Kirkonseudun alue) on kirkolta noin kilometri Vahdon suuntaan. Muut asemakaavoitetut alueet ovat Nummella ja sen ympärillä mahtuen säteeltään metrisen ympyrän sisään. Tärkeimmät asemakaavoitetut kokonaisuudet ovat: - keskusta (Nummi) ja liikealue (Neste ym.) 50 ha - Vuorenpää 29 ha - Rästäsmäki-Linnamäki-Miekkavuori 85 ha - Santamala-Karhunperkko-Lammasvuori 69 ha - Kirkonseudun alue 49 ha - ns. Telesten alue (vihannespakkaamo) 4 ha Asemakaava-alueet ovat jonkin verran erillään toisistaan. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kuntaa ja samalla keskustaa halkovan Hirvijoen saviperäinen laakso on hyvää viljelysmaata ja rakentamiseen huonommin sopivaa. Asemakaava-alueiden sijoittumiseen ovat vaikuttaneet myös ennen kaavoitusta vuosisatojen aikana muodostuneet rakentamisalueet sekä maanomistus. Kirkonkylä oli vielä 1940-luvulle asti kunnan keskus. Sittemmin keskustatoiminnot siirtyivät ja rakentuivat Nummen kylämäelle ja sen tuntumaan ja myös lähipelloille. Kylämäki

6 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 3 erottuu kuitenkin edelleen selvästi peltojen ympäröimänä kokonaisuutena. Asemakaavoitus alkoi 1960-luvun loppupuolella. Voimassa olevat asemakaavat on koottu numeeriseksi asemakaavayhdistelmäksi. OAS:n liite 3: Osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Ranta-asemakaavoitus Nousiaisten alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavoja. Lähes koko kunnan poikki ja osayleiskaavan läpi 10,0 kilometrin matkalla kulkevan Hirvijoen ranta-alueet eivät ole potentiaalisia loma-asumisalueita, joten niille ei varmastikaan jatkossakaan laadita rantaasemakaavoja. 2.2 Maanomistus Pääosa kunnan alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kunnan maanomistus on melko hajanainen käsittäen monenlaisia maa-alueita. Liite 3: Kunnan maanomistus 2.3 Väkiluku ja väestön jakautuminen kunnan eri osiin Koko kunnan väkiluku oli 4846 vuoden 2012 lopussa ( ). Muita väestötietoja kokoko kunnasta (lähde: Tilastokeskus, internet-sivusto, ) Nousiainen Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,8 84,6 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,7 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,6 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,2 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,8 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,9 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,4 30,4 91,0 54,4 Kesämökkien lukumäärä

7 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 4 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Työmarkkinat 67,6 67,7 23,1 28,2 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,6 60,7 Työttömyysaste, % ,9 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,7 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,8 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,7 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,4 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,1 1,3 1,1 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,8 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä Osayleiskaavan alueella asukkaita on: - Vuorenpää Keskusta Linnamäki, Rästäsmäki, Santamala Asemanseutu, Mulja, Kaitarainen, Repola Asemanseutu Koljola, Kärmälä, Alakylä Topoinen, Koljolan pohjois-koillispuoli 400 Yhteensä 3400 Edellä olevat tiedot ja arviot perustuvat Tilastokeskuksen asukaslukuihin tilastoalueittain. Tilastoaluejaon rajat eivät noudattele yhdyskuntarakennetta, teitä eikä muita selviä rajoja. Lisäksi ne ovat varsin erikokoisia ja osa suurimmista alueista ei sisälly kokonaan osayleiskaavan alueeseen. Asuminen keskittyy asemakaava-alueiden lisäksi kyliin ja pääteiden varsiin. Asemakaavoittamattomista asuinaluekeskittymistä suurimmat ovat Nummen ja Koljolan ympärillä. Niitä täydentävät Kaitaraisten ja aseman alueet. Mainitut kylät yhdessä asemakaava-alueiden kanssa muodostavat maankäytön kehittämisen kannalta kunnan keskeisen alueen, joka on tämän osayleiskaavan alue. Asuinrakentamisen tiheys noudattelee luonnollisesti asukasmääräjakaumaa osa-alueittain. Kunnan alueen kaikki kerrostalot ja rivitaloista suurin osa on keskustassa tai sen tuntumassa.

8 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 5 Vuonna 2008 Nousiaisissa oli 1876 vakituisesti asuttua asuntoa. Niistä omakotitaloja oli 1495 (80 %), rivitaloasuntoja 208 (11 %) ja kerrostaloasuntoja 132 (7 %). Tilastoissa luokittelemattomia asuntoja oli 41 (2 %). 2.4 Työpaikat Tilastotietoja kunnan työpaikoista on edellisen kappaleen taulukossa. 2.5 Palvelut Työpaikkojen kokonaismäärä on noussut vuodesta 2007 vain 24:lla työpaikalla käy noin 660 kuntalaista ja 475 kunnan ulkopuolelta. Yrityksiä Nousiaisissa toimii noin 250. Monet niistä ovat yhden henkilön yrityksiä. Suurin työnantaja on kunta, jossa vakituisia työntekijöitä on noin 180. Osa-aikaisia ym. on noin 80. Perinteisen laskutavan mukaan kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on 49 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuusaste eli se, moniko kuntalainen on töissä asuinkunnassaan, on 29 %. Kuntalaisista käy kunnan ulkopuolella töissä 1619 työllistä. Pendelöintiaste eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus kaikista työllisistä (100 miinus todellinen työpaikkaomavaraisuus) on siten 71 %. Pendelöintiaste on noussut tasaisesti. 20 vuotta sitten se oli 47 % ja 10 vuotta sitten 60 %. Tämä johtuu siitä, että väkiluvun kasvaessa työpaikkojen määrä on pysynyt lähes ennallaan Julkiset palvelut Päiväkodit ja päivähoito Nummella on kaksi vakituista päiväkotia, Vappula ja Nuppula. Koljolassa on yksi päiväkoti, jonka nimi on Puolen hehtaarin päiväkoti. Esiopetusikäisten lasten tarvitsemaa päivähoitoa annetaan lisäksi Nummen ja Kirkonpiirin kouluilla. Perhepäivähoitopaikkoja on ympäri kuntaa. Koulut Esiopetusta ja perusopetusta koululuokille 1-6 annetaan osayleiskaava-alueella Nummen ja Kirkonpiirin kouluissa sekä muissa kunnan kouluissa Paijulassa ja Valpperissa. Osayleiskaava-alueella Nummella on Henrikin koulu koululuokille 7-9 ja Nousiaisten lukio. Nämä ovat samalla koulukeskusalueella. Terveydenhoito, sosiaaliset palvelut Nousiainen perusti perusturvakuntayhtymä Akselin keväällä 2010 yhdessä Maskun ja Mynämäen kuntien kanssa. Terveyskeskus on Maskussa Nousiaisten rajan tuntumassa välittömästi osayleiskaava-alueen rajalla. Nummella on terveysasema, vanhainkoti Moisiokoti ja erityisryhmien palveluasuntoja. Virkistyspalvelut Kaava-alueen virkistyspalveluita ovat: - urheilukenttä ja erillinen heittokenttä Koljolassa - pallo- ja luistelukentät sekä liikuntasalit koulujen yhteydessä - kuntorata Nummella - skeittiparkki ja frisbeegolfrata Henrikin koululla - kuntosali Kirkkotien varrella kirkolta jonkin matkaa Nummelle päin Muut julkiset palvelut osayleiskaavan alueella - pääkirjasto Nummella - kirkko ja kirkkoherranvirasto Koljolassa. - Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasema Nummella

9 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy Yksityiset palvelut Päivittäistavarakauppoja on kunnan alueella neljä, joista Nummella kolme (S-Market, Valintatalo, K-Extra) ja Koljolassa yksi (K-Ailio). Päivittäistavarakauppojen vähyydestä ja pienuudesta johtuen kunnasta valuu ostovoimaa naapurikuntiin. Nummelta, Paijulasta ja Koljolasta käydään asioimassa paljon Maskussa ja Mynämäessä. Valpperista käydään lisäksi mm. Ruskon Vahdolla. Suurin asiakasvirta on kuitenkin selvästi Raisioon ja Turkuun. Peruspalvelut, kuten pankki, apteekki ja asiamiesposti sijaitsevat Nummen asemakaavaalueella. Nummella on myös muita kaupallisia palveluja, kuten leipomo, pizzeria, huoltoasema (jossa ruokaravintola sekä pikaruokaravintola), autoliike, autokorjaamo, automaalaamo, pyöräliike, vakuutustoimisto, hautaustoimisto, kampaamoja ja hierontapalveluja. 2.6 Maisema Kaava-alueen maisema on kuvattu maisemaselvityksessä. Liite 4: Maisemaselvitys 2.7 Kulttuuriympäristöarvot Valtakunnallisesti merkittävät alueet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita Nousiaisissa on kirkon alue lähiympäristöineen. Näiden ns. RKY-kohteiden vuonna 2009 julkaistun tarkistuksen yhteydessä tämä alue supistui huomattavasti ja muut kunnan alueelle vastaavasti luokitellut kohteet jäivät pois. Maakunnallisesti merkittävät alueet Turun seudun kehyskuntien ym. maakuntakaavassa Nummen-Kirkonkylän välinen alue on osoitettu "kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi". Paikallisesti merkittävät alueet Perinteinen vuosisatoja vanha Nousiaisten maisema ja kulttuuriympäristö ovat nimenomaan viljelysmaisemaa. Paikallisesti on tärkeätä, että maisemassa säilyvät vanhat maatilojen talouskeskukset ja laajat peltoaukeat. Tarkempia maankäytön suunnitelmia laadittaessa on selvitetty paikallisesti arvokkaat ja säilytettävät pihapiirit ja rakennukset. Suojelu- ja säilyttämismääräyksillä ei saa kuitenkaan rajoittaa uudisrakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että vaikeutetaan toimivien maatilojen toimintaa. Maatalousmaisemassa on aivan olennaista, että maataloutta harjoitetaan. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kuuluvat olennaisesti rakennusryhmät ja rakennukset pihapiireineen. Maakuntakaavassa on esitetty merkittävimmät rakennetun ympäristön kohteet ja kokonaisuudet. Asemakaavoissa ne ja paikallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu tarkemmin sijainnin ja kaavamääräysten osalta. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on inventoinut koko kunnan alueen vanhan rakennuskannan. Osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi arvotetut kohteet on taulukoitu liitteeseen 5 ja osoitettu kaavakartalla. Liite 5: Vanha rakennuskanta Liite 5B: Seudullisesti merkittävät ryhmäkokonaisuudet

10 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy Luonnonsuojelu Aiemmat selvitykset Kunnan alueen arvokkaat luontokohteet on aiemmin selvitetty. Raportti on julkaistu mm. kunnan internet-sivuilla. Kunkin asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu yksityiskohtainen luontoselvitys, mikäli alue on ollut luonnontilainen. Rakennettujen alueiden ja peltoalueiden kaavoituksen yhteydessä luontoselvityksiä ei ole laadittu. Osayleiskaavan luontoselvitys Osayleiskaavatyön yhteydessä tehtiin alueen luontoarvojen perusselvitys, jonka raportti on kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä. Liite 6: Liite 6B: Luontoselvitys Luontokohteet ja -alueet 2.9 Arkeologia Nousiaisten alueella on verraten paljon tunnettuja muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan alueelle olevat kohteet ominaisuus- ja sijaintitietoineen on koottu liitteenä olevaan luetteloon ja osoitettu kaavakartalla. Kohteet on osoitettu Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella, joka hankittiin kaavan pohja-aineistoksi keväällä 2013 sekä tarkistettu museon antamien lausuntojen perusteella. Liite 7: Muinaisjäännökset 2.10 Liikenne Maantiet Nousiaisten poikki kulkee valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Oulu. Se on valtakunnallinen runkotie. Valtatie 8 on suunniteltu välillä Raisio-Nousiainen moottoritieksi. Tien yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa ja ne ovat lainvoimaisia. Valtatie 8:n välille Nousiainen-Mynämäki on valmistunut yleissuunnitelma. Myös se tullaan hyväksymään Liikennevirastossa. Yhteysväliä saatetaan kehitettää rakentamalla ohituskaistat välille Nousiainen-Kurjenmäki. Valtatieltä Nummen kohdalta lähtevät tärkeimmät kunnan sisäiset maantiet: - maantie 1912 Maskun Lemuun (Lemuntie), jolta yhdystie Maskuun (Akkoistentie) - maantie 1914 Nousiaisten Kaiselan, Paijulan ja Nutturlan kautta Mynämäen Mietoisiin (Mietoistentie) - maantie 2010 Nousiaisten kirkonkylän kautta Ruskon Vahdolle (Koljolantie, Vahdontie) Nummelta lähtevät yhdystiet täydentävät taajaman ja lähialueiden maantieverkkoa: - yhdystie Kaitaraisiin (Kaitaraistentie), jolta yhdystie valtatien risteykseen (Mietoistentie) - yhdystie kirkon ja Alakylän kautta Maskuun (Kirkkotie, Halisojantie) - valtatien rinnakkaistienä toimiva yhdystie Maskuun (Maskuntie) Kirkonkylästä lähtevät: - maantie 2014 Valpperiin (Valpperintie) - yhdystie Kaitaraisiin valtatie 8:lle (Repolantie) Kaitaraisista lähtevät:

11 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 8 - yhdystie Paistanojan ja Mynämäen suuntaan (Vainiopohjantie) - yhdystie Mynämäkeen (Mynämäentie), jolta yhdystie Kärrysiin ja Nutturlaan - yhdystie pohjoiseen Paistanojan suuntaan (Paistanojantie) Valtatie, maantiet ja yhdystiet muodostavat osayleiskaavan alueen runkoverkon. Sitä täydentää asemakaava-alueiden katuverkko ja haja-asutusalueella yksityistiet. Rautatie Osayleiskaava-alueen poikki kulkee Turku-Uusikaupunki -rata. Liite 8: Liikenneselvitys 2.11 Yhdyskuntatekniikka Kunnan vesijohto ulottuu pääteiden suunnissa ympäri kuntaa ja kattaa suurimman osan asutuista alueista. Asemakaava-alueilla on vesijohto- ja viemäriverkosto. Kunnan alueen vedenottamot ovat Valpperin pohjoispuolella Sipilässä ja Takkulassa. Vesitorni on Maskun keskustan tuntumassa. Nousiainen on liittynyt Turun Kakolan jätevedenpuhdistamoon. Liite 10: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 2.12 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen tuottama peruskartta 1: mittakaavassa. Sitä täydentää numeerinen kiinteistörajapiirros (NKRK). Kartta ja kaava ovat KKJ-koordinaattijärjestelmässä kaistassa 1.

12 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 9 3. TAVOITTEET 3.1 Yleiset tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Osayleiskaava on MRL 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tämän kaavan pohjalta laaditaan vaiheittain seuraavassa vaiheessa asemakaavoja. Haja-asutusalueella voidaan tämän kaavan perusteella myöntää rakennuslupia kaavan mukaiseen rakentamiseen. Osayleiskaavan tavoitteena on: - osoittaa uusia asemakaavoitettavia rakentamisalueita asumista, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä työpaikkarakentamista varten - osoittaa lähinnä kylätaajamiin jonkin verran uusia asuinrakennuspaikkoja - osoittaa asemakaavoitetut alueet ja olemassa olevat rakennuspaikat niiden käyttötarkoitusta vastaavalla yleiskaavamerkinnällä - sovittaa valtatie 8:n suunnitellut parantamistoimenpiteet kunnan maankäyttöön - osoittaa nykyistä maantie- ja katuverkkoa täydentävät tiet - osoittaa nykyistä kevyen liikenteen väyläverkkoa ja ulkoilureittejä täydentävät uudet reitit - tarkentaa alueita, jotka ympäristö- ja maisema-arvojen vaalimiseksi ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseksi on syytä jättää tehokkaamman rakentamisen ulkopuolelle - osoittaa suojeltavat ja säilytettävät luontoalueet ja lisäksi jättää rakentamisen ulkopuolelle laajimmat yhtenäiset metsäalueet sekä avoimet peltoalueet - turvata maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset Keskeistä uusia rakentamisalueita osoitettaessa on: - sijainti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen liittyen - sijainti nykyiseen maantie- ja katuverkkoon ja joukkoliikennereitteihin nähden - sijainti nykyiseen kunnallistekniseen verkostoon nähden - ympäristöseikat, rakentamisen soveltuminen maisemaan, luontoarvoihin, maaperään - asumiseen soveltuvien alueiden sijainti peruspalveluihin nähden - maanomistus (kunnan omistamat alueet on kaavoitettavissa varmemmin; mahdollisesti hankittavat alueet) Näiden lähtökohtina toimivat: - maakuntakaavan aluevaraukset - kunnan rakenneyleiskaavan aluevaraukset - kunnan hyväksytty kaavoitusohjelma, joka sisältää tavoitteellisen kaavoitusjärjestyksen ja aikataulun. 3.2 Osayleiskaavan tavoitevuosi Osayleiskaavan tavoitevuosi on Turun seudun rakennemallin mukaisesti Osayleiskaava pyrkii osoittamaan suunnittelualueen rakenteen kehittymissuunnat ja uudet rakentamisalueet sekä toimii ohjeena kunnan maankäytön muulle järjestämiselle ja maapolitiikalle tavoitevuoteen asti.

13 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy Kunnan elinkeinopoliittisesta ohjelmasta johdetut tavoitteet Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman Päivitystyö on tarkoitus käynnistää. Ohjelmassa todetaan, että: - elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä Nousiaisten kunta toteuttaa itselleen asettamiaan tavoitteita: työpaikkojen synnyttäminen ja säilyttäminen, verotulojen kasvattaminen sekä asukkaiden palvelujen tuottaminen ja edelleen parantaminen - elinkeinotoiminnan monipuolistaminen yritys- ja liiketonttitarjonnan turvaamisella - työpaikkaomavaraisuuden pienenemisen pysäyttäminen ja kääntäminen kasvuun. - Infrastruktuurin saattaminen palvelemaan laaja-alaisesti kuntalaisia ja elinkeinoelämää kunnanvaltuuston hyväksymän vesihuoltosuunnitelman mukaisesti - maaseudun ja maatalouden paikallisen luonnonympäristön ja osaamisen parantaminen ja hyödyntäminen - kunnassa edustettuina olevien merkittävien tuotannonalojen, kuten puu- ja ITteollisuuden, sekä palvelujen toimintaedellytysten edelleen parantaminen - kunta huolehtii yritystonttien tarjonnan riittävyydestä tarpeellisin maanhankinta- ja kaavoitustoimenpitein sekä tarvittavan kunnallistekniikan rakentamisesta tonteille. - valtatie 8:n eteläisen liittymän tuntumasta pyritään hankkimaan maa-aluetta hyödynnettäväksi liiketonttitarjonnassa. - kunta selvittää erillisen yritysalueen toteuttamisen mahdollisuuden - lähipalvelujen tarjonnan säilymisestä Nousiaisissa ovat vastuussa yrittäjien ja kunnan lisäksi kaikki kuntalaiset. - käynnistetään yrittäjien, maataloustuottajien ja kunnan yhteistyönä oman kunnan lähipalvelujen ja tuotteiden käytön lisäämiseen tähtäävä kampanja 3.4 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista johdetut tavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) kannalta keskeisimpiä lakeja ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Näissä laeissa säädetään muiden tavoitteiden ohella myös suojelusta kyseisellä toimialalla ja asetetaan rajoituksia ympäristön muuttamiselle. Keskeisimpiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on lueteltu seuraavassa ja johdettu niistä osayleiskaavan tavoitteita: - Yleiskaavoituksessa lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Taajama- ja maaseutualueiden väestöjakautuma on tarkasteltava pitkällä aikavälillä. -> väkiluvun kehitysennuste ja perustelut ovat kappaleessa 4 - Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. -> uusia rakentamisalueita osoitetaan nykyisen rakenteen sisältä ja niin läheltä kuin mahdollista kuitenkaan unohtamatta muita VAT-tavoitteita, kuten kulttuuriperintö, virkistysalueet jne. - Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. -> vähittäiskaupan suuryksiköitä ei ole tarkoitus osoittaa Nousiaisiin. - Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön

14 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 11 laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. -> Nousiainen on moottoritieksi rakennettavan valtatie 8:n varrella alle 20 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Nousiaisissa on tilaa rakentaa, asua ja yrittää. - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. -> Työpaikkaomavaraisuutta kasvatetaan niin, että kunnan alueelle muodostetaan vetovoimaisia työpaikka-alueita hyvien yhteyksien tuntumaan. -> osayleiskaavalla haetaan uusia alueita taajamarakenteen sisältä - Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. -> kevyen liikenteen verkkoa täydennetään liittämällä uudet kaavoitettavat alueet nykyiseen verkkoon. Lisäksi kaavalla osoitetaan - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. -> Uutta rakentamista ei osoiteta niin, että merkittävät luontoarvot heikentyvät - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. -> Nousiaisissa on laajoja metsäalueita, joihin ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita ja haja-asutusluonteinen rakentaminen ei niitä olennaisesti supista. Keskustan laajenemisalueita suunniteltaessa osoitetaan taajamarakenteeseen liittyviä lähivirkistysalueita, joista osa on laajempia kokonaisuuksia. Kaavalla pyritään osoittamaan hiljaisia alueita - Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. -> Kaukolämmön käyttöä pyritään edistämään maankäyttöratkaisuin. Tuulivoimatuotannolle sopivia alueita ei löytyne kaavan alueelta. - Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. -> Kaavalla osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman lueet. - Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja vapaaajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. -> Keskustan ja kirkonseudun sekä tiheimmin asuttujen kylien nykyiset hyvät maankäyttöratkaisut turvataan ja olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa hyödynnetään - Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä > yhtenäiset ja laajat maa- ja metsätalousalueet säilytetään taajamatoiminnoilta vapaina

15 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy Sektorikohtaisia tavoitteita Asuminen Koko kunnan rakenneyleiskaavassa on alustavasti määritelty tavoitteita uuden asuinrakentamisen sijoittumiselle. Uusia laajempia ja asemakaavoitettavia asuntoalueita osoitetaan pääasiassa nykyisten asemakaava-alueiden tuntumaan. Palvelut, yritykset Palveluiden säilymistä ja kehittymistä sekä pk-teollisuuden ja muiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä pyritään turvaamaan osoittamalla niille riittävästi aluevarauksia hyvien yhteyksien varresta. Tavoitteena on kunnan työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen. Lähtökohtana aluevarauksille on rakenneyleiskaava. Tieverkko Teiden osalta kaavassa sovitetaan yhteen valtatie 8:aa koskevat suunnitelmat ja niiden vaikutukset alueen tieverkkoon ja maankäyttöön. Tavoitteena on sujuva ja turvallinen tieja katuverkko. Vapaa-alueet Yhtenäisiä rakentamisesta vapaita alueita pyritään jättämään niin, että maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset säilyvät ja niin, että metsäalueita riittää jokamiehenoikeuteen perustuvaan virkistyskäyttöön. Rakentamisen rajoittaminen laajoilla peltoaukeilla vaikuttaa maaseutumaiseman säilymiseen. Suojelu Kaavassa osoitetaan arvokkaat luonnonsuojelualueet ja -kohteet niiden tyyppien edellyttämillä aluevaraus- tai kohdemerkinnöillä. Muinaisjäännökset osoitetaan muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella. 4. MITOITUS 4.1 Asuinalueet Toteutunut asuntorakentaminen Asuntorakentamisen määrä viimeisimpinä vuosikymmeninä: Vuotuinen tuotanto keskimäärin Vuodet Asunnot Asunnot/ Pientalo- Rivitalo- Kerrostaloyhteensä vuosi asuntoja asuntoja asuntoja Yhteensä 2000-luvulla Asuntojen jakauma talotyypeittäin 2000-luvulla 85 % 8 % 8 % Asuntorakentamisen määrä on viimeisen 40 vuoden aikana ollut varsin tasaista luvun lama ja viime vuosien taantuma vähensivät rakentamista jonkin verran.

16 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy Väkiluvun aiempi kehitys Nousiainen on kasvanut väkiluvultaan melko tasaisesti luvulla kasvu oli 16,5 %, luvulla 4,8 % ja 2000-luvulla 15,3 %. Väkiluvun kehitys vuosina : luvulla väkiluvun kasvu oli hitaampaa kuin 1980-luvulla. Samankaltainen kasvukehitys oli monissa muissakin Varsinais-Suomen kunnissa. Sen sijaan 2000-luvulla Nousiaisten väkiluku kasvoi useisiin lähikuntiin verrattuna enemmän palautuen samaan kasvuvauhtiin kuin 1980-luvulla Väkiluvun tuleva kehitys Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssä Nousiaisten keskusta on luokiteltu ydinkaupunkialueen lähialueen keskukseksi, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Muita samaan luokkaan kuuluvia keskuksia ovat Rusko, Lieto, Masku ja Kaarinan Piikkiö. Nousiaisten keskustan asukasluku oli 1281 vuonna Tuosta ajankohdasta vuoteen 2009 kasvu oli 65 % ja asukasluku nousi 2116:een. Rakennemallin mukaan asukasluku kasvaa 697:llä vuoteen 2035 mennessä kasvun ollessa 33 %. Turun painoarvoa ja kilpailukykyä maakuntakeskuksena on rakennemalliratkaisussa lisätty keskittämällä väestönkasvun ja asunto- ja työpaikkarakentamisen painopiste Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle. Väestönkasvusta 80 % ( asukasta) on osoitettu ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja 20 % ( asukasta) ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Tuosta asukkaasta Nousiaisten keskustaan ja sen tuntumaan on tulossa edellä mainitun mukaisesti 697 asukkaan lisäys, joista vajaa viidesosa sijoittunee osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Otteita Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n aineistosta Yhteenvetoa tilastoista ja asumiseen vaikuttavista tukimekanismeista : Tulevaisuuden väestökehitykseen ja sitä arvioivien laskelmien tuloksiin vaikuttavat muuttoliike ja ikärakenne. Muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen vaikuttavat kuitenkin erilaiset yhteiskuntapoliittiset asiat kuten taloustilanne, erilaiset valtion tai kunnan subventiot mm. verotuksen ja tukien kautta sekä kuntien ja alueiden kaavoitus- ja investointipolitiikka. Tilastokeskus laatii muutaman vuoden välein ns. trendi- ja omavaraislaskelmat tulevaisuuden väestökehityksestä kunnittain ja ikäryhmittäin. Trendilaskelma perustuu pääasiassa siihen oletukseen, että syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys sekä muuttoliike

17 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 14 ovat tulevaisuudessakin samansuuntaisia, kuin ne ovat olleet muutaman viimeisen vuoden aikana. Laskelmia tulkittaessa on hyvä muistaa helppo ja lyhyt tulkintaohje: Jos sama meno jatkuu, kehitys on seuraavanlainen. Varsinais-Suomen toteutunut väestökehitys on jäänyt viime vuosina Tilastokeskuksen trendilaskelmien mukaisesta kehityksestä jälkeen. Vaikka nettomuutto on 2000-luvulla vähentynyt, jokainen uusi Tilastokeskuksen trendilaskelma on kuitenkin ollut aiempaa trendilaskelmaa positiivisempi eli laskelmissa väestönkasvua on voimistettu joka kerta. Vuonna 2001 väestönkasvun oletettiin jo hiipuvan vuoden 2025 jälkeen. Kolme vuotta myöhemmin, väestönkasvun hiipuminen oletettiin tapahtuvan vasta 10 vuotta myöhemmin, vuoden 2035 jälkeen. Tuoreimmissa laskelmissa vuosilta 2007 ja 2009 väestönkasvun hiipumista ei ole nähtävissä ainakaan vielä vuonna Nämä viimeisimmät laskelmat näyttävät kuvioissa eroavan selkeästi edeltäjistään. Uusissa laskelmissa on tehty enemmän töitä alueellisten erojen huomioimiseksi. Laskelmien ero näkyy myös Nousiaisten kunnan osalta: Nousiaisten väkiluku näyttää laskelmien mukaan kasvavan. Kuten aiempinakin vuosina tähän kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavat seikat: - pientalorakentaminen on Turun kaupunkiseudulla edelleen kasvussa - Nousiaisissa on tarjolla pientalotontteja - kuntaan on muuttanut ja kuntaan hakeutuu paljon lapsiperheitä, jotka asuvat mieluummin maaseututaajamassa kuin kaupungeissa. Tähän vaikuttavat mm. asuntojen ja tonttien korkea hintataso kaupungeissa ja rauhallisempi elinpiiri. Nousiaisissa on 4,8 prosenttiyksikköä enemmän 0-14-vuotiaita kuin koko maassa (21,2 %/16,4 %) - kerros- ja rivitaloja on rakennettu kunnan keskustaan tarpeeksi niin, että esim. vanhusväestön muuttaminen haja-asutusalueelta palveluiden ääreen on ollut mahdollista oman kunnan alueella

18 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 15 Tilastokeskuksen trendilaskelmat Nousiaisten koko kunnan väkiluvusta osayleiskaavan tavoitevuonna 2035 ovat: Laskentavuosi Väkilukulaskelma Ennusteista johdetut aluevaraukset Osayleiskaavan mitoitusta käsittelevässä kappaleessa 4.1 esitetty rakentamisalueiden mitoitus perustuu edellä esitettyyn sekä siihen, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mukainen aikana tapahtunut väkiluvun kasvu jatkuu ja sen myötä asuntorakentaminen jatkuu myös samalla tasolla. Molemmissa saattaa tapahtua myös kehityksen kiihtymistä. Tuo sekä aluevarausten toteutumisen epävarmuustekijät huomioiden osayleiskaavassa voidaan perustellusti osoittaa myös jonkin verran ylimitoitusta. Vuotuinen tonttimaan tarve omakotitaloja varten voidaan arvioida näillä perusteilla: - omakotitalotontin pinta-ala asemakaava-alueella 1400 m m 2 x 25 tonttia/vuosi = m 2 tonttimaata - tonttimaan lisäksi katualueita, suojaviheraluetta ja lähivirkistysalueita noin 40 % tonttimaan lisäksi -> raakamaan tarve 1,4 x m 2 = 4,9 ha/vuosi - 21 vuoden ( ) rakentamiseen tarvitaan 103 hehtaaria raakamaata Vuotuinen tonttimaan tarve rivitaloja varten: - rivitalotontin pinta-ala asemakaava-alueella 4000 m 2 - rakentamisen määrä 3 asuntoa/vuosi eli yksi 6-asuntoinen rivitalo joka toinen vuosi - tonttimaata tarvitaan 2000 m 2 /vuosi - lisäksi lasketaan katualuetta ym. 20 % tonttimaan lisäksi -> raakamaan tarve 1,2 x 2000 m 2 = 2400 m 2-21 vuoden ( ) rakentamiseen tarvitaan noin 5 hehtaaria raakamaata Vuotuinen tonttimaan tarve kerrostaloja varten: - kerrostalotontin pinta-ala asemakaava-alueella 5000 m 2 - rakentamisen määrä 3 asuntoa/vuosi eli yksi 12-asuntoinen kerrostalo joka neljäs vuosi - tonttimaata tarvitaan 1250 m 2 /vuosi - lisäksi lasketaan katualuetta ym. 20 % tonttimaan lisäksi -> raakamaan tarve 1,2 x 1250 m 2 = 1500 m 2-21 vuoden ( ) rakentamiseen tarvitaan noin 3 hehtaaria raakamaata Em. arviot perustuvat siihen, että kaikki asuntorakentaminen sijoittuisi asemakaavoitettavalle alueelle. Rivitalojen ja kerrostalojen osalta näin varmasti onkin, mutta osa omakotitalorakentamisesta sijoittuu kyliin ja valitettavasti ehkä vähän myös haja-asutusalueelle. Vuosittainen kysynnän vaihtelu on suurta, mutta pitemmällä aikavälillä tasaista. Kunnalla tulee olla koko ajan tarjolla vähintään hieman yli vuotuisen tuotannon verran, ehkä noin 1,3- kertainen määrä tontteja, jos rakentamisen määrä ja kunnan kasvu pidetään samanlaisena kuin se melko pitkällä aikavälillä on ollut. Omakotitalotontteja tulisi olla tarjolla noin 35, jotta niitä olisi tarpeeksi ja jotta rakentajille olisi erilaisia vaihtoehtoja. Rivitalotontteja tulisi olla tarjolla noin viisi ja kerrostalotontteja noin kolme. Tällaisella varannolla yksityisille rakentajille ja rakennusliikkeille on tarjolla tarpeeksi mahdollisuuksia.

19 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 16 Asemakaavoitettuja omakotitalotontteja on kunnalla myynnissä kesäkuun 2013 tilanteen mukaan seuraavasti: - Karhunperkko I (ns. Matinkujan alue) 12 (4 jo myyty) - Karhunperkko II (toteutus alkaa 2013) 20 - Karhunperkko III (myöhempi vaihe) 29 (ja 9 yksityisellä) - Kirkonseutu 1 eli kunnalla yhteensä 33 tonttia myynnissä ja kaavoitettua reserviä 29 tonttia. Asemakaavoitettuja rakentamattomia rivitalotontteja on - Rästäsmäessä 1 Asemakaavoitettuja rakentamattomia kerrostalotontteja on kunnalla myynnissä yksi aivan keskustassa. 4.2 Työpaikka-alueet Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Keskustahakuisille työpaikoille on luotu parempia edellytyksiä myös ydinkaupunkialuetta ympäröivissä alue- ja lähikeskuksissa. Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Piikkiö ja Rusko ovat aluekeskuksina kaupallisten ja julkisten palveluiden keskittymiä ja niihin sijoittuu myös toimistotyyppisiä työpaikkoja. Myös lähikeskuksiin ja palvelukyliin sijoittuu työpaikkoja mm. lähipalveluiden myötä. Työpaikkojen sijoittumisperiaate ydinkaupunkialueen ulkopuolisissa keskuksissa on sama kuin ydinkaupunkialueellakin: palvelu- ja työvoimavaltaiset työpaikat sijoittuvat keskuksiin ja teolliset tai tilaa vievät työpaikkatoiminnot keskusten ulkopuolelle, kuitenkin lyhyen jalankulku- ja pyöräilyetäisyyden piiriin. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella työpaikka-alueita ei kuitenkaan ole rakennemallissa osoitettu erillisellä merkinnällä, vaan työpaikkojen sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tällöin voidaan parhaiten varmistua siitä, että elinkeinoja kehitetään ympäristö ja sen paikalliset erityispiirteet huomioiden Mitoitus Toimitilojen kokonaiskerrosala Nousiaisissa oli vuonna 2008 yhteensä kerrosalaneliömetriä (k-m 2 ). Toimitilaa oli siten 59 k-m 2 /työpaikka. Vertailun vuoksi esim. Maskussa toimitilaa on 63 k-m 2 /työpaikka ja Ruskolla 71 k-m 2 /työpaikka. Mitoituslaskentaan esim. 65 k-m 2 /työpaikka antaa pohjan. Pienteollisuus- ja varastorakennusten kokonaiskerrosala Nousiaisissa vuonna 2008 oli k-m 2 ja niissä oli työntekijöitä 258. Tällaisten työpaikkojen kerrosalamäärä on siten 113 k-m 2 /työpaikka Asemakaavoitetulle 2500 neliömetrin pienteollisuustontille tehokkuudella e=0,35 rakennettuna sijoittuu noin 8 työpaikkaa. Alueväljyysluvulla 0,25 laskettuna esim. 10 ha raakamaaalueelle sijoittuisi noin 220 työpaikkaa, mikäli alue toteutuisi täydellä tonttitehokkuudella. Näin ei usein kuitenkaan tapahdu ja lisäksi on huomioitava, että Nousiaisten kaltaisissa kunnissa osa tällaisen alueen yrityksistä on varastotyyppisiä, joissa työpaikkoja on tuotantoyrityksiä vähemmän. Voidaan realistisesti arvioida, että 10 ha yritysalueelle sijoittuisi työpaikkaa. Tällaisen alueen kaavoittaminen ja tonttimyynnin aloittaminen yrityksille on ainoa mahdollisuus merkittävästi lisätä Nousiaisten työpaikkamäärää ja -omavaraisuutta sekä vähentää työmatkaliikennettä. Kunnalla tulisi olla koko ajan tarjolla erilaisia tonttivaihtoehtoja yritysrakentamista varten, jotta työpaikkoja ja palveluja muodostuisi tasaisesti. Jokaisesta yrityksestä, joka on kiinnostunut rakentamaan kunnan alueelle, tulisi "pitää kiinni". Työpaikkaomavaraisuutta voidaan kasvat-

20 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 17 taa vain tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia rakentamiseen. Osa yrityksistä haluaa hyvät valtatieyhteydet, osa hyötyy näkyvyydestä ja osalle tärkeätä on tontin koko. Nousiaisten alueella ei ole yhtään hyvien yhteyksien varressa olevaa yritysaluetta. Kun arvioidaan tonttien vuotuinen menekki ja yritysalueeseen tarvittavat investoinnit (maanhankinta, suunnittelu, kadut, kunnallistekniikka, tontinmuodostus), voidaan todeta, että kunnan on tarpeen muodostaa ensin ainakin yksi yritysaluekokonaisuus ja sen toteutumisen edetessä aloittaa seuraavan valmistelu. Osayleiskaavassa osoitetaan uusia yritysalueita. Asemakaavoitettuja yritystontteja on vapaana: - Lammasvuoren alueella Repolantien varressa kolme tonttia, kaavamerkintä T-2, pinta-alat m 2. - Keskustassa on kaksi rakentamatonta asuin- ja liikerakennusten tonttia (AL) yksityisellä maalla, mutta niille ei voi sijoittua tuotantotoimintaa Vireillä on Kaitaraisten yritysalueen asemakaavoitus. Alue on 13,9 hehtaarin laajuinen. Noin puolet alueesta on kunnan omistuksessa ja puolet yksityisellä. Lisäksi kunnalla on yritysrakentamiseen sopivaa maata aseman ja radan vieressä noin 7000 m Palvelut Julkisia ja yksityisiä palveluja varten kunnan alueella on vain vähän tontteja tarjolla. Keskustassa on kunnalla yksi rakentamaton asuin- ja liikerakennusten tonttia (AL) ja yksityisellä maalla toinen. Rakenneyleiskaavassa osoitetaan palvelualuevarauksia rakenteellisesti hyviltä paikoilta ilman että niiden välittömiä toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu. Aluevarauksia tarkennetaan osayleiskaavoissa tai asemakaavojen muutoksin. Keskustan uusi 100-paikkainen päiväkoti valmistui vuonna Sen johdosta vapautui kaksi pientä tonttia muuhun palvelurakentamiseen. Kunnantalon vieressä on osin rakentamatonta YH-aluetta, mutta se on rakentamistilanteesta johtuen otettavissa käyttöön melko vaikeasti ilman asemakaavan muutosta. Päiväkotihankkeen valmistelussa kunta haki keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä sopivia alueita. Tämä toi esille sen, että maanomistus ja liikenneyhteydet huomioiden asemakaavoitus- ja toteuttamiskelpoista maata on tarjolla kovin vähän. Tilastokeskuksen mukaan alle kouluikäisten lasten määrä Nousiaisissa on kasvussa. Vuonna 2011 alle 6-vuotiaita lapsia oli 542. Vuoden 2020 ennuste on 568 lasta, joten kasvuennuste on 26 lapsen verran. Liikenneyhteyksien lähivuosina parantuessa asukasmäärä saattaa lisääntyä vielä ennusteesta ja syntyvyyden kasvu osaltaan lisää päivähoitotarvetta. Uusi päiväkoti Nummella riittää jonkin aikaa, mutta jos kasvua tapahtuu ennakoitua nopeammin, on uudisrakentaminen tarpeen. Esiopetuksen sijoittuminen koulujen tiloihin auttaa päivähoidon järjestelyissä niin kauan, kunnes koulut tarvitsevat luokat omaan käyttöönsä. Siinä tapauksessa päivähoitotilat eivät tule riittämään nykyisessä mitoituksessa. Kaavoitettaessa lähivuosina uusia alueita olisikin hyvä varata tontti mahdolliselle päiväkodille asuntoalueiden tuntumaan. Uusien koulutilojen rakentamiseen tulisi varautua ensi vaiheessa Nummen alueella, koska uudet asuinaluevaraukset painottuvat tälle alueelle.

21 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy MAANKÄYTÖN VAIHTOEHDOT 5.1 Rakenneyleiskaavassa tutkitut vaihtoehdot ja tehty aluevertailu Koko kunnan rakenneyleiskaava hyväksyttiin Se toimii etenkin yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen pohjana. Rakenneyleiskaavatyössä haettiin maankäytön vaihtoehtoja. Uusien mahdollisten asunto- ja yritysalueiden vertailemiseksi käytettiin monenlaisia vertailuperusteita. Ne jakautuivat viiteen pääluokkaan: - yhdyskuntarakenne - aluekokonaisuus - luonto, ympäristö ja maisema - rakennetun ympäristön suojelu - muut seikat Pääluokat jakautuivat useaan alakohtaan. Asuntoaluevertailussa niitä oli 20 ja yritysaluevertailussa 18. Eri asioita painotettiin eri tavoin. Uudet asuntoalueet Rakenneyleiskaavassa vertailtiin neljää eri aluetta uusiksi asuntoalueiksi. Ne valittiin keskustan osayleiskaavan aluevarausten perusteella sekä kunnan asettaman ohjausryhmän antaman ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki alueet ovat lähellä nykyisiä asemakaava-alueita. Vertailtuja alueita oli riittävästi ainakin rakenneyleiskaavan tavoitevuosi 2020 huomioon ottaen. Ne saivat pisteitä seuraavasti: - Karhunperkko Santamalan ja Miekkavuoren (Rästäsmäen) välissä 40 p - Linnamäen alueen laajeneminen pohjoiseen 34 p - Kylävuori Nummen ja Hirvijoen kaakkoispuolella 26 p - Vuorenpään eteläpuoli 28 p Uusien asuntoalueiden vertailuperusteet ja -taulukko ovat rakenneyleiskaavan aineistossa. Karhunperkon alueen asemakaavoitus käynnistyi välittömästi. Kaava sai lainvoiman kesällä 2012 ja ensimmäisenä toteutettavan osa-alueet tontit ovat myynnissä. Alue sijaitsee aiemmin asemakaavoitettujen ja toteutuneiden alueiden välissä rakenteellisesti hyvässä paikassa. Alue liitetään kohtuukustannuksin katuverkkoon ja kunnallistekniikkaan vuonna Muut kolme aluetta saivat pisteitä tasaisesti. Kylävuori uutena alueena jäi pisteissä hieman, koska erillisen uuden alueen käyttöönotto vaatii uuden alueelle johtavan tien ja kunnallistekniikan. Kylävuoren alue sekä Linnamäen ja Vuorenpään laajenemisalueet ovat otettavissa asemakaavoituksen piiriin, kun yksityisten maanomistajien kanssa päästään tarvittaviin sopimuksiin. Alueiden laadulliset kriteerit ovat kunnossa. Uudet yritysalueet Uusien mahdollisten yritysalueiden vertailuperusteet jakautuvat samalla tavalla viiteen pääluokkaan kuin asuntoalueiden vertailuperusteet. Työssä vertailtiin kolmea eri aluetta. Nämä valittiin hyvien maantieyhteyksien tuntumasta sekä ohjausryhmän antaman ohjeistuksen mukaisesti. Alueet saivat vertailussa pisteitä seuraavasti: - Aseman seutu radan varressa 29 p - Kaitaraisten alue valtatien varressa 38 p - Mietoistentien varsi valtatien länsipuolella 27 p - Kaitaraistentien ja valtatien väli valtatien itäpuolella 28 p Uusien yritysalueiden vertailuperusteet ja -taulukko ovat rakenneyleiskaavan aineistossa.

22 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 19 Alueet saivat yhdyskuntarakenteen ja aluekokonaisuuden perusteella pisteitä tasaisesti (27, 27, 26 ja 21). Eroja tuli etenkin luonto-, maisema- ja ympäristöseikoista, koska Aseman alue ja Mietoistentien varsi ovat avointa tasaista peltoa ja kulttuurimaisema-aluetta, johon tiivis yritysrakentaminen ei sovi niin hyvin kuin metsämaastoon. Kaitaraisten alue sai pisteitä lisäksi valtatienäkyvyydestä. Kaitaraistentien ja valtatien välialue sai pisteitä erityisesti sijainnistaan keskustan tuntumassa. Alueen maastonmuodot ovat kuitenkin vaikeat ja liikenne alueelle kulkisi kapeaa Kaitaraistentietä keskustan läpi tai pohjoispuolelta asutun alueen läpi. Näistä seikoista tulee vähennyspisteitä. Vaihtoehtoja rajoittavat tekijät Em. vertailuihin ei otettu keskustan sellaisia lähialueita, - jotka ovat peltoa kulttuurimaisemassa - joilla korkeuserot ovat huomattavan suuria - joille kulkeminen on vaikeata tai korkeita kustannuksia aiheuttava - jotka ovat valtatien melualueella Nämä arvot, olosuhteet ja haitat rajaavat mahdollisten ja todellisten rakentamisalueiden vaihtoehtoja huomattavan merkittävästi osayleiskaava-alueella. Rajoittavia tekijöitä ovat lisäksi rakentamiseen heikosti sopiva maaperä (peltoalueiden savikot) ja tuulisuus avoimella peltoaukealla. Peltojen pysyminen viljelykäytössä on tietenkin maatalouden kannalta ensiarvoisen tärkeätä, mutta myös perinteisen maiseman ja kulttuuriympäristön säilymisen kannalta. Nämä perusteet eivät kuitenkaan poissulje sitä, etteikö peltomaita jonkin verran voitaisiin kaavoittaa ja rakentaa sellaisilla pienehköillä alueilla, jotka liittyvät olevaan tai tulevaan yhdyskuntarakenteeseen. 5.2 Kyläalueet Kyläalueille ja niiden tuntumaan rakennetaan haja-asutustyyppisesti, kuten aikaisemminkin. Vanhasta rakennuskannasta pääosin koostuvien pienten kylien tai taloryhmien yhteyteen tai tuntumaan rakentaminen olisi toisaalta rakenteellisesti ja maisemallisesti perusteltua, jos samalla vapaa-alueet (pellot, metsät) jäisivät rakentamisen ulkopuolelle. Toisaalta niillä on maisemallista ja paikallista arvoa. Tällaisia kyliä tai taloryhmäkokonaisuuksia ovat osayleiskaava-alueella mm. Laihoinen valtatie 8:n länsipuolella, Kaitarainen valtatien itäpuolella sen tuntumassa, Alakylä kirkon tuntumassa sekä Palo ja Kulola Valpperintien varressa. Näistä Laihoinen on laajentunut länsipuoliselle metsäalueelle ja Alakylä kaakkoiselle metsäalueelle ilman kaavallista ohjausta ja ilman, että pitemmälle näkyvät arvot ovat heikentyneet. Haja-asutustyyppiseen rakentamiseen on löydettävissä vastaavia vaihtoehtoisia paikkoja. Niiden tulisi olla olevien maanteiden tai yksityisteiden tuntumassa ja liitettävissä ensisijaisesti kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Rakentamista tulee rajoittaa, jos vesihuolto ei ole järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin. Poistettu lause Khall päätös

23 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 6.1 Keskeinen sisältö ja perustelut Osayleiskaava osoittaa uusia rakentamisalueita asumista, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä työpaikkarakentamista varten. Toisaalta rakenneyleiskaava osoittaa alueita, jotka luonto-, ympäristö- ja maisema-arvojen vaalimiseksi ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseksi on tarpeen jättää rakentamisen ulkopuolelle joko täysin tai pääosin. 6.2 Kaavan rakenne Rakenteen yleispiirteet Uusia tiiviimmän rakentamisen rakentamisalueita on osoitettu Nummen asemakaavoitettujen alueiden tuntumaan. Nämä alueet tullaan suunnittelemaan tarkemmin asemakaavoilla. Perusselvitykset osoittavat suoraan tai välillisesti erilaisia alueita, joille laajempi rakentaminen ei ole mahdollista tai suotavaa: - suojelualueet ja alueet, joilla on luontokohteita ja muinaisjäännöksiä - kulttuuriympäristön kannalta arvokas alue - laajat peltoaukeat - laajat yhtenäiset metsäalueet - Hirvijoen, Fatijoen ja Paistanojan jokilaaksot - valtatien melualue Käänteisesti em. alueiden ulkopuolelle jäävät alueet sopivat parhaiten laajempaan, asemakaavoilla suunniteltavaan rakentamiseen. Näiden alueiden sijoittumista suhteessa nykyisiin asemakaava-alueisiin ja muihin taajamiin sekä tiestöön ja kunnallistekniikkaan on tutkittu. Nämä alueet luontaisesti täydentävät nykyistä yhdyskuntarakennetta. Nousiaisten keskustan laajentaminen asemakaavoittamattomille lähialueille on haastavaa lähinnä kulttuurimaisema-arvoista johtuen. Keskustaa ympäröivät länteen ja lounaaseen avautuvan jokilaakson savikkopellot, joten rakentamisolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset tai ainakin kustannuksiltaan korkeata. Jokilaakson molemmin puolin keskustan tuntumassa on korkeahkoja kalliometsiä, joihin yritysrakentamisen sopii heikosti. Näillä keskustan läheisillä metsäalueilla on lisäksi asuntoalueita (Rästäsmäki, Linnamäki, Santamala, Vuorenpää), joiden tuntumaan etenkin yritysalueet soveltuvat heikosti. Keskustan ja em. asuntoalueiden tuntumassa tulee lisäksi olla vapaa-alueita. Näillä perusteilla uudet alueet sijoittuvat nykyisen asemakaavoitetun alueen reunoille ja ympärille. Täydennysrakentamista sopii keskustaan vain rajallisesti Asuinalueet Uusia rakentamisalueita on osoitettu pääkappaleissa 4 ja 5 esitettyjen mitoitus- ja vertailuperusteiden mukaisesti. Rakentamisalueet (asemakaavoitettavat alueet) on osoitettu yleiskaavan tarkkuudella. Alueiden suunnittelu tarkentuu laadittavalla osayleiskaavalla tai asemakaavoilla. Osayleiskaavassa osoitetut uudet asuntoalueet on pääosin tarkoitettu omakotitalorakentamiseen. Kerrostalojen ja rivitalojen rakentamisen on osoitettu tavoitteiden mukainen määrä aluetta. Uusille laajoille omakotitaloalueille sopii jossain määrin myös rivitalot. Kerrostalojen tulisi sijoittua keskustan tuntumaan tai uusien alueiden etuosaan samalla tavalla kuin Vuorenpään ensimmäinen alue on rakennettu. Tiiviimpi rakentaminen aiheuttaa enemmän alueen sisäistä liikennettä ja siksi kerrostalojen ja rivitalojen tulisi sijaita alueen etuosassa keskustasta ja pääteiltä katsottuna. Kaavassa on todettu nykyiset asemakaavoitetut alueet omilla aluevarausmerkinnöillään.

24 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 21 Kylät ja muut asumisen tiivistymät on osoitettu niin ikään omalla merkinnällään. Asuminen on tiivistynyt Nummen-Koljolan taajamiin ja niiden tuntumaan. Muut kylätaajamat ovat lähinnä pääteiden varsilla. Kaavassa on osoitettu uusia asemakaavoitettavia asuinalueita (AO yht. 17ha AP yht. 5,4): - Keskusta (Nikulininkallio ja Karhunperkko) 3,4 ha - Linnamäen laajeneminen pohjoiseen 2,3 ha - Vuorenpään eteläpuoli 6,3 ha ja AP 3,8 - Nummi 5 ha - Koljolantien varren AP 1,5 ha Nämä uudet alueet täydentävät kunnan asemakaavoitettua taajamarakennetta. Kappaleessa 4.1 esitetyn laskelman perusteella 20 vuoden rakentamiseen tarvitaan noin 100 hehtaaria raakamaata. Osa tarpeesta (32ha) on osoitettu res-merkinnällä alueiden käyttöönottamisen vaiheistamiseksi. Res-aluevarauksin kunta toisaalta varautuu myös mahdollisesti ennustetta heikompaan väestömäärän kehitykseen. Edellä mainittujen alueiden ja jo asemakaavoitettujen, mutta vielä rakentumattomien alueiden, yhteispinta-ala on noin kaksi kolmasosaa laskennallisesta tarpeesta. Jotta kaikki epävarmuustekijät huomioidaan, näytetään kaavassa myös pitkän aikavälin parhaat mahdolliset laajentumisalueet osa-alueina. Näin muodostuu osayleiskaavalla varsin realistinen ja asukasluvun normaaliin, aiemmin toteutuneeseen, kasvuun pohjautuva maankäytönsuunnitelma. Kappaleessa 4.1 esitetyn mitoituksen mukaisesti asuinaluevaranto riittää kaavan tavoitevuoteen: Osayleiskaavassa esitetyille kyläalueille (AT) mitoituksellisesti voidaan arvioida mahtuvan tonttia. Kylittäin tonttilukumäärien ollessa seuraavat: - Kärmälä kpl - Laihoinen kpl - Härjänsilmä kpl Kylien täydennysrakentuminen on varsin epävarmaa ja pinta-alaperusteisesti tuon kolmenneljän vuoden mitoituksellisen rakentaminen toteutuminen täysmääräisenä on hyvin epärealistista. Asemakaavoitettuja tontteja kunnalla on noin kolmen vuoden tarpeisiin. Karhunperkossa on tontteja rakennettavissa 30 kpl ja varantona toiset 30kpl. Lisäksi asemakaavavarantoa Kirkonseudulla on 20 tonttia. Nämä alueet on osoitettu AO-alueina (Nykyisellään säilyvät alueet). Osayleiskaavalla uusina AO-alueina osoitetaan kolmen ja puolen vuoden tonttitarve eli yhteensä 17,2 hehtaaria ja laskennallisesti näille voi arvioida sijoittuvan yhteensä noin tonttia. Uudisalueet jakaantuvat kaavassa seuraavasti: - Keskusta (yht. 10,8 ha eli noin 55 tonttia) : - Nikulininkallio ja Karhunperkko 3,5ha eli noin 18 tonttia - Nummi 5 ha eli noin 25 tonttia - Linnamäki 2,3 ha eli noin 12 tonttia - Vuorenpää 6,4 ha eli noin 30 tonttia Pientalojen laajentumisalueina (AO/res) on osayleiskaavassa esitetty yhteensä 32,4 hehtaaria eli arviolta kuuden ja puolen vuoden tonttivaranto. Aluevaraukset sijoittuvat seuraavasti: - Keskusta (yht. 5,1 ha eli noin 28 tonttia): - Nikulininkallio 3,4 ha eli noin 18 tonttia - Linnamäki 1,7 ha eli noin 10 tonttia - Kylävuori 14 ha eli noin 70 tonttia - Vuorenpää 13 ha eli noin 65 tonttia

25 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 22 Koska mitoituksen epävarmuus kasvaa ajan myötä, on loput 2035 vuoteen asti laskennallisesti tarvittavat AO-alueet osoitettu pitkän aikavälin mahdollisina laajentumisalueina. Pistekatkoviivoin rajatut osa-alueet ovat pinta-alaltaan yhteensä 26,3 hehtaaria, joille asemakaavoittamalla voitaneen osoittaa noin 135 pientaloa. Nämä viiden ja puolen vuoden reservialueet on osoitettu seuraavasti: - Keskusta: Nikulininkallio 5,5 ha eli noin 28 tonttia - Kylävuori 8,2 ha eli noin 42 tonttia - Vuorenpää12,7 ha eli noin 65 tonttia Yritysalueet Nykyiset yritysalueet Kunnan alueella ei ole muita asemakaavoitettuja usean rakennuspaikan yritysalueita kuin Lammasvuoren alue Repolantien varressa. Lammasvuoren alue on osoitettu omalla aluevarausmerkinnällään (TPA) kaavakartalla, mutta yksittäisiä yritystontteja ei ole todettu. Lammasvuoressa on muutama rakennuspaikka jäljellä. Aseman alueella kunta omistaa noin 0,7 hehtaaria maata, joka sopii yritysrakentamiseen. Alue on osoitettu osayleiskaavassa. Alueen suppeudesta johtuen sen voi toteuttaa suunnittelutarveratkaisuin eikä asemakaavaa tarvita. Uudet yritysalueet (T, TY, TPA) Uusia yritysalueita on osoitettu edellä esitettyjen mitoitus- ja vertailuperusteiden mukaisesti. Rakentamisalueet on osoitettu kaavassa. Alueiden suunnittelu tarkentuu erikseen laadittavilla asemakaavoilla. Uusia yritysalueita on haettu hyvien yhteyksien varresta sekä sellaisista paikoista, joihin suuntautuva liikenne ei häiritse keskustaa eikä asuntoalueita. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia yritysaluekokonaisuuksia: - Asema 4 ha - Mietoistentien varren alueen laajennus 1,3 ha - Kaitarainen (asemakaavoitus vireillä) 14 ha - Kaitaraisten T/res-alue 3 ha - Maskuntien varren alueen laajennus (TPA) 2,3 ha - Maskuntien TPA/res-alueet 2,3 ha Osayleiskaavassa on osoitettu Kaitaraisten yritysalueen pitkän aikavälin mahdollinen laajentumisvaraus osa-alue merkinnällä T/res. Tämän alueen toteutus riippuu valtatie 8:n Kaitaraisten eritasoliittymän ja moottoritiesuunnitelmien toteutusaikataulusta. Kaitaraisten alueen mitoitusta on tutkittu erillisellä liikenneselvityksellä, joka on luettavissa kokonaisuudessaan tämän selostuksen liitteenä 8b. Lisäksi keskustan tuntumassa, valtatien itäpuolella, on moottoritien rakentamiseen varattu mahdollinen läjitysalue. Mikäli aluetta ei läjitykseen tarvita tai läjityksen toteuduttua, voidaan aluetta käyttää varastointiin (TY-1), alueen pinta-ala on noin 3 ha. Työpaikkojen alueet (TPA) on sijoitettu asumisen läheisyyteen kaava-alueen eteläosaan jo Maskun taajaman tuntumaan. Alueita voi asemakaavoituksella tutkia tarkemmin käytettäväksi sekoittuneina toimintojen rakenteina sisältäen asumista, työpaikkoja ja myös palveluita. TPA-alueiden sijoittamisen keskeisin peruste on saavutettavuus, erityisesti potentiaalisten työntekijöiden kannalta sekä myös olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen.

26 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 23 Yritysalueiden mahdollisuudet ja profilointi Aseman alueelle voisi sijoittua yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa rautatietä (Turku-Uusikaupunki). Nykyisin raideliikenne on vähäistä, mutta sillä on jatkossa mahdollisuus kehittyä. Aseman alueelta yhteys valtatielle on hyvä. Sijainti Nousiaisten keskustaan ja Maskun Lemun kirkonkylään nähden on hyvä, mutta kuitenkin erillinen. Kuntalaisten työmatkaliikenteestä osa voisi toteutua polkupyörällä, mutta asioinnista alueella suurin osa tapahtuisi autolla. Kaitaraisten alue sijaitsee näkyvällä paikalla valtatien varressa. Sijainti Nousiaisten keskustaan nähden on erillinen, joten alueen yritysten olisi perustellumpaa olla tuotantopainotteisia. Alueella on tilaa suuremmillekin yksiköille. Alueen kehittämistä työpaikka-alueena tukee se, että esim. keskustan pohjoispuolisilta asuntoalueilta alue on saavutettavissa kohtuullisen lyhyellä polkupyöräilylläkin. Kaitaraisten alue on otettavissa teollisuustyöpaikkojen käyttöön hallitusti asemakaavoittamalla vaiheistaen. Asemakaavoitusta varten laaditussa liikenneselvityksessä on tutkittu nykyisen liittymän kapasiteettia (Liite 8b). Liittymää nykyiselle valtatielle, ennen moottoritien rakentamista, voisi parantaa siirtämällä liittymään pohjoisemmaksi ja rakentamalla kääntymiskaistat. Kaitarasten alue ei liikenteellisesti ole riippuvainen moottoritiehankkeen aikataulusta, mutta luonnollisesti kun valtatielle rakennetaan yleissuunnitelman mukainen Kaitaraisten eritasoliittymä, alueen saavutettavuus paranee entisestään. Alue on saavutettavissa hyvin jo nykyisin myös Mynämäestä ja vielä paremmin useasta suunnasta, jos suunnitellut tiehankkeet toteutettaisiin. Valtatien rinnakkaistietä tarvitaan tulevaisuudessa muutenkin, koska valtatien parantamisen (Kurjenmäen ohituskaistapari ja myöhemmin moottoritie) myötä yksityistieliittymät valtatielle poistuvat. Mietoistentien alue on kevyen liikenteen saavutettavissa keskustan suunnasta nykyisin ja jatkossa moottoritien rakentamisen jälkeen. Jatkossa etenkin raskaan liikenteen kulkua alueelle vaikeuttaa se, että Mietoistentie tasoliittymä poistuu ja liikenne kulkee keskustan eritasoliittymän kautta rinnakkaistielle ja sitten valtatien alitse. Tämä vaikuttanee yritysten hakeutumiseen alueelle eli alueen vetovoimaan jonkin verran. Näillä perusteilla alue profiloituu sellaisten yritysten alueeksi, joiden toiminnassa raskaan liikenteen kuljetukset eivät ole merkittävässä osassa. Kaitaraistentien ja valtatien välinen alue on keskustan tuntumassa ja on siten saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Tästä syystä alue sopii erityisesti sellaisille yrityksille, joilla on päivittäisiä asiakkaita (myymälät, toimistot ym.). Alueen ongelma on raskas liikenne, joka joutuisi esim. valtatielle päästäkseen kulkemaan keskustan läpi tai kapeaa Kaitaraistentietä valtatien tulevaan pohjoiseen eritasoliittymään. Eteläistä Maskuntien varren asemakaavoitettavaksi tarkoitettua TPA-aluetta voisi ajatella uuden ajan kylänä, osayleiskaavalla täydennetään jo osittain rakentunut vielä yhdyskuntarakenteen kannalta vajaaksi jäänyt alue Kotieläintalouden suuryksiköiden alueet Osayleiskaavassa osoitetaan kaikki alueella sijaitsevat kotieläintalouden suuryksiköt, joiden toiminta vaatii eläinmäärän perusteella ympäristösuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Emakkosikalan laajennushankkeesta Nousiaisten Rekoisten kylään on laadittu ympäristövaikutusten arvio. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut sen selostuksesta yhteysviranomaisen lausunnon Lausunnon mukaan ympäristölupahakemukseen tulee selostusta tulee täydentää mm. haju- ja haittaeläinvaikutusten sekä tulva- ja sortumariskin osalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei päätöksellään muuttanut 2007 myöntämäänsä ympäristölupaa ja siten eväsi eläinsuojan laajennushankkeen, vaikka hakemus ( ) koski noin 50% pienempää eläinmäärää kuin YVA:n vaihtoehdot olivat.

27 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 24 Maanomistajien tasapuolisenkohtelun vuoksi ei kaavatyössä laadittu yhden toimijan laajennustavoitteiden vaatimia selvityksiä. Kaavalla mahdollistetaan jokaisen yrittäjän nykyinen tuotantotoiminta, vaikka se sijaitseekin keskustaajaman alueella. Alueet on rajattu olevien rakennusten muodostaman pihapiirin mukaisesti ja lisäksi määräyksellä pyritään varmistetaan, etteivät toiminnan ympäristövaikutukset alueella lisäänny. Kotieläintalous voi jatkaa toimintaansa kuitenkaan heikentämättä elinympäristön viihtyisyyttä tai sosiaalista toimivuutta ja täytetään maakuntakaavan avoimen maisematilan suunnittelumääräys ( Maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana alueelle laadittaville suunnitelmille ja toimenpiteille. ) eikä vaikeuteta Maskun kunnan voimassa olevan yleiskaavan toteutumista. 6.3 Aluevaraukset Asuminen Osayleiskaavassa on esitetty nykyiset alueet käyttötarkoitustensa mukaisesti. Kaavalla osoitetaan myös uusia alueita, reservialueita sekä mahdollisia tavoitevuotta pidemmän aikavälin laajentumisalueita. Pientalovaltainen asuinrakennusten alue, AO. Kaikki jo rakennetut ja pysyvästi asutut pientalokohteet asemakaavoituksen ja kyläalueen ulkopuolella on osoitettu AO-merkinnällä. Kaavalla on haluttu esittää pientaloasumisen nykypaikat selkeästi. Asemakaava-alueen ja asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella ei siis osoiteta uusia kohteita, mutta turvataan olevien nykytila: - rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden saunarakennuksen sekä talousrakennuksia - lisäksi alueelle saa sijoittaa asumiseen liittyviä työ- tai palvelutiloja - rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta - asuinrakennuksia saa korjata tai korvata nykyisessä laajuudessaan rakennusoikeuden estämättä - uuden AO-rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3500 m2 Uudet AO-alueet on kaavassa esitetty selvyyden vuoksi omalla merkinnällään ja ne on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Pientalovaltaisen asuinrakennusten laajenemisalue on ilmaistu /res-lisämerkinnällä. Alue voidaan ottaa käyttöön, kun samalla maankäyttömerkinnällä osoitettu viereinen alue on lähes toteutunut. Pistekatkoviivalla on kuvattu parasta mahdollista pitkän aikavälin laajenemisaluetta, joka voidaan ottaa kaavoittamalla käyttöön, mikäli res-alue on jo otettu käyttöön. Pientalovaltainen asuntoalue, AP. Nykyiset AP-alueet on osoitettu asemakaavojen mukaisesti. Pääosa alueen kerrosalasta sijoittuu pientaloihin. Alueelle voidaan rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Osayleiskaavalla osoitetaan uusi AP-alue Vuorenpään eteläpuolelle sekä pieni keskustaa täydentävä alue Koljolantien varressa.

28 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 25 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alue, AR. AR-alueet on osoitettu asemakaavojen mukaisesti. Rivitaloja voi rakentaa myös AP-alueille. Asuinkerrostalojen alue, AK. AK-alueet on osoitettu asemakaavojen mukaisesti. Kerrostaloja voi rakentaa myös AP- alueille. Asuin- ja liikerakennusten alue, AL. AL-alueet on osoitettu asemakaavojen mukaisesti. Maatilojen talouskeskusten alue, AM. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätaloutta sekä sivuelinkeinoja palvelevia asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia varten. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuinrakennusta ja kaksi saunarakennusta. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Nykyisiä asuinrakennuksia saa korjata tai korvata nykyisessä laajuudessaan rakennusoikeuden estämättä. Mikäli AM-rakennuspaikka ei riitä toimivan maatilan uudisrakennuksille, tulisi ne ensisijaisesti sijoittaa AM-rakennuspaikan välittömään läheisyyteen maa- ja metsätalousalueelle. Kaavan alueella on 87 toimivaa maatilaa (lähde: Maaseutuvirasto). Kyläalue, AT. Nykyiset osayleiskaavan kyläalueet on osoitettu omalla merkinnällään. Alueet varataan kyläasutukselle sekä sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille, jotka eivät aiheuta ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaamista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Uudisrakennukset on sovitettava huolelliset maisemaan ja kyläkuvaan Palvelut Palvelujen ja hallinnon alue, P. Alue on tarkoitettu pääasiassa julkisten palvelujen ja hallinnon toimitilojen rakentamista varten sekä yksityisten ja kaupallisten palvelujen että liike- ja toimitilojen rakentamista varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksikköä. Merkinnällä on osoitettu käyttötarkoituksensa mukaisesti Nousiaisten aseman (juhla- ja kokouspaikka, ei asemakäytössä), työväentalon ja Kalliopohjan (kylätalo) alueet. Kaavassa on osoitettu uusia P-alueita (julkisten palvelujen ja hallinnon toimitilojen rakentamista varten sekä yksityisten ja kaupallisten palvelujen että liike- ja toimitilojen rakentamista varten) keskustaan lähinnä teiden varsille (Mietoistentie, Koljolantie) paikoille, joilla on hyvä saavutettavuus. Liikerakennusten alue, KL. KL-alueet on osoitettu asemakaavojen mukaisesti. Alue on tarkoitettu pääasiassa kaupallisten palvelujen ja liiketilojen rakentamista varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksikköä ilman asemakaavaa. Hallinto- ja virastorakennusten alue, YH. Merkinnällä on osoitettu kunnantalon alue. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue, YK. Merkinnällä on osoitettu kirkon ja hautausmaan alue sekä seurakuntatalon alue Nummella. Museorakennusten alue, YM. Merkinnällä on osoitettu Nousiaisten kotiseutumuseon alue Topoisissa.

29 NOUSIAINEN SWECO Ympäristö Oy 26 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten alue, YO. Merkinnällä on osoitettu kolmen nykyisen koulun alueet (kpl ) Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alue, YS. Merkinnällä on osoitettu neljän päiväkodin (kpl 2.5.1), terveysaseman, Akselin toimipisteen ja vanhainkodin alueet. ). Mahdollisia uusien koulujen paikkoja ja uusia sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan rakentaa myös P-alueille Yritysalueet Työpaikka-alue, jolla sijaitsee myös asuinrakennuksia, TPA. Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joilla voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta tuotantoa ja näihin liittyvänä myymälätilaa sekä pienimuotoista varastointia. Yritystoimintaan liittyvä asuinrakentaminen on sallittu. TPAalueina on osoitettu aivan keskustaajaman pohjoisosan työpaikkojen ja asuinrakentamisen sekoittunut alue Osayleiskaavaan osoitetaan uutta työpaikka-aluetta kunnan eteläosaan Maskuntien varteen. Laajentumisalue, joka voidaan ottaa asemakaavan mukaisesti käyttöön, kun samalla maankäyttömerkinnällä osoitettu viereinen alue on lähes toteutunut. Pistekatkoviivalla on kuvattu parasta mahdollista pitkän aikavälin laajenemisaluetta, joka voidaan ottaa kaavoittamalla käyttöön, mikäli res-alue on jo otettu käyttöön. Teollisuus- ja varastoalue, T. Alueena on osoitettu nykyinen teollisuus- ja varastointitoiminnan alue Vesometsä. Uutena T-alueena on osoitettu yksi alue vireillä olevan Kaitaraisten asemakaavan mukaisesti. T/res-merkinnällä on esitetty Kaitaraisten teollisuus- ja varastoalueen laajenemisalue, joka voidaan ottaa asemakaavan mukaisesti käyttöön, kun samalla maankäyttömerkinnällä osoitettu viereinen alue on lähes toteutunut. Alueen käyttöönotto edellyttää toiminnan liikenteellisten kokonaisvaikutusten arviointia ja tarkastelun perusteella mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä liikennejärjestelyissä. Pistekatkoviivalla on kuvattu parasta mahdollista pitkän aikavälin laajenemisaluetta, joka voidaan ottaa kaavoittamalla käyttöön, mikäli res-alue on jo otettu käyttöön. Alueen käyttöönotto edellyttää toiminnan liikenteellisten kokonaisvaikutusten arviointia ja tarkastelun perusteella mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä liikennejärjestelyissä. Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, TY. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle, joka ei aiheuta ilman pilaantumista, ei muodosta savua eikä vesihöyryä tms., ei käytä tai valmista pohjavesiä likaavia aineita, ei aiheuta teollisuusalueen ulkopuolella yli 55 dba:n melutasoa tai muuta näihin verrattavaa häiriötä ympäristölle. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä on todettu Lammasvuoren yritysalue Repolantien varressa, Mietoistentien varressa olevan vihannespakkaamon alue (ent. ns. Telesten alue), pieni alue sen koillispuolella ja maalausliikkeen alue Maskuntien varressa. Uudet TY-alueet on osoitettu radan tuntumaan Lemuntien ja radan molemmin puolin sekä kaava-alueen eteläosaan Maskuntien varressa sijaitsevan työpaikka-alueen ääreen.

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: E25837. Turku, 11.6.2013, tark. 28.2.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: E25837. Turku, 11.6.2013, tark. 28.2.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Keskustan ja kirkonseudun osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: E25837 Turku, 11.6.2013, tark. 28.2.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2015-2016

NOUSIAISTEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2015-2016 NOUSIAISTEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2015-2016 NOUSIAISTEN KUNTA 1 NOUSIAISTEN KUNTA 1. YLEISTÄ ASIAA KAAVOITUKSESTA 1.1 Kaavoituskatsaus Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). MRL:n 7 :n mukaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ /JÄRVELÄ Päiväys 3.11.2016 TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NOUSIAISTEN KUNTA KIRKONKYLÄN RAKENNUSKAAVA, KORTTELI 24 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26901 PÄIVÄYS: 8.10.2014, TARK. 5.12.2014 Sweco Ympäristö Oy 1 (6) 1 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E26049. Turku, 25.3.2013

NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E26049. Turku, 25.3.2013 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Työ: E26049 Turku, 25.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: Turussa

EURAJOEN KUNTA. Työ: Turussa EURAJOEN KUNTA Rinnakkaistien asemakaava ja Köykän teollisuusalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25181 Turussa 9.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: 26.1. 2015 Sweco Ympäristö Oy PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS 12.5. 2014 22.5. 2014

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos ARTJÄRVI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos 22.10.2010. Vireille tulo: Yleiskaavan muutos sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2009. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Säkylän keskustaan laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI 3.3.2016 OAS 1 (6) Ketunluolan asemakaava RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI Ketunluolan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot