Sähköä luotettavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköä luotettavasti"

Transkriptio

1 Monipuolinen tuotanto turvaa energiansaannin Fortum Sijoittaja punnitsee Venäjän riskit ja mahdollisuudet Sähköä luotettavasti joka niemeen, notkoon ja saarelmaan

2 Monipuolisuus on tulevaisuuden energiansaannin turva 12 Fortum haluaa olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja samalla kestävän kehityksen edellä kävijä. Haluamme pitää huolta siitä, että kaikki asiakkaamme saavat kaikissa olosuhteissa tilaamaansa lämpöä ja sähköä. Se on johtavan energiayhtiön vastuu ja päämäärä. Samanaikaisesti Fortum haluaa pitää huolta yhteisestä ympäristöstämme, nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantokoneisto on pidettävä huippuvireessä huoltamalla ja investoimalla, energiankäyttöä on tehostettava ja päästöjä vähennettävä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Fortum haluaa myös tulevaisuudessa pitää polttoainevalikoimansa mahdollisimman monipuolisena, ja tutkii myös miten uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää entistä paremmin ja enemmän energiantuotannossa. Tutkimuspanostukset kohdistuvat niin biopolttoaineisiin kuin tuuli- ja aaltovoimaan, jätteen energiahyötykäyttöön ja puhtaisiin hiiliteknologioihin. Fortum haluaa kantaa vastuunsa myös energia kulutuksen vähentämiseksi. Se ei ole etujemme vastaista päinvastoin, sillä se luo uusia mahdollisuuksia vastata ympäristöpaineisiin. Käyttämällä energiaa tehokkaasti syntyy säästöjä, ei yksin lompakossa, vaan ennen kaikkea ympäristön kannalta. Se on meidän jokaisen niin energian tuottajan kuin kuluttajankin etujen mukaista. Yhteisestä tulevaisuudesta kannamme vastuuta yhdessä. ENERGIA-ALAN NUMEROT Ruotsi Suomi Maria Romantschuk viestintäjohtaja Sähköverkon (kanta-, alue- ja jakeluverkko yhteensä) pituus tuhansina kilometreinä. Ruotsin sähköverkko ylettyisi yli 13 kertaa maapallon ympäri, Suomen verkko 9,5 kertaa. 2 FORTE 2/2008

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Energialla on tekijänsä... 8 Kulutuksen ja tuotannon energiapeli Miljardien investointi Venäjälle Superluotettavaa sähkönsiirtoa Lintuperspektiivi sähköverkkoon Luvassa äärikelejä Yrityksen energiankäyttö optimoidaan helikopterinäkökulmasta Pienillä nikseillä suuriin säästöihin Asiakas kysyy, Fortum vastaa Mittari, joka tiedottaa itsestään Venäjän mahdollisuudet ja riskit vaakakupissa Fortumin kasvot -sarjassa Tapio Kuula Marjaana Väre tähtäimessä Peking Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan OMX Nordic Exchange Helsingissä. 2/2008 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 2/2008 3

4 AJANKOHTAISTA Sähkömarkkinadirektiivi puhuttaa Europarlamentin jäsenet ovat jättäneet yhteensä 575 muutosehdotusta EU-komission ehdotukseen uudesta sähkömarkkinadirektiivistä. Muutosehdotukset koskevat muun muassa kanta- ja siirtoverkkojen operaattorien eriyttämistä, pyrkimystä yhteiseurooppalaiseen sähkömarkkinaan kansallisten markkinoiden sijasta sekä ympäristökysymyksiä. Enemmistö hyväksyy vesivoiman lisäämisen Energiateollisuuden teettämän kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia vastaajista kannattaa vesivoimaa. Kolmannes vastaajista haluaa lisätä vesivoimaa tuntuvasti ja vajaa kolmannes jonkin verran. Tärkeimpinä motiiveina vesivoiman lisäämiseen Suomessa pidetään kotimaisen sähköntuotannon tukemista ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä. Vesivoiman lisärakentamisen vastustamista perustellaan sillä, että vielä rakentamattomia koskia halutaan suojella; vesivoiman tuntuva lisääminen edellyttäisi suojelulainsäädännön tarkistamista joidenkin kohteiden osalta. Sähkön kysyntähuippuja tasaisemmiksi Sähkön kysyntäjousto on sähkönkulutuksen ajoittaista siirtoa toiseen ajankohtaan, pois kysynnän huippuajankohdasta ja huippuhinnoista. Sen kehittämistä ja sovittamista osaksi sähkömarkkinoita selvitettiin työryhmässä, joka luovutti muistionsa maaliskuussa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Selvityksessä otettiin huomioon etäluettavien mittareiden vaikutukset. Mittareita tarvitaan, jos kysyntäjoustoa halutaan laajentaa sähkön pienkäyttäjiin: tuntimittaus ja taselaskennan perustaminen sille mahdollistavat kalleimman sähkön välttämisen. Suurteollisuus soveltaa jo nyt kysyntäjoustoa tilanteen mukaan. Toinen selkeä kysyntäjoustoa soveltava ryhmä ovat sähkölämmityksen käyttäjät, jotka ovat tottuneet yö- ja päiväsähkön hintaeroon. 4 FORTE 2/2008

5 Sähkötapaturmakuolemien nollavuosi Viime vuonna Suomessa ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Nollavuosi on ensimmäinen sähkötapaturmatilastoinnin alkamisesta, vuodesta Tähän asti joka vuosi muutama suomalainen on kuollut sähköiskun seurauksena. Viime vuosina kuolemantapaukset ovat yleensä sattuneet suurjännitteisten ilma johtojen alla, esimerkiksi työkoneen tai sähköä johtavan korkean esineen osuttua johtoon. Kodeissa ei sisätilojen sähkölaitteista ole enää vuosiin tapahtunut kuolemaan johtaneita sähköiskuja. Kotien suurin sähköturvallisuushaaste on paloriski, sillä kodin sähkölaitteet aiheuttavat satoja tulipaloja joka vuosi. Merikaapelihanke etenee Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin (Fenno-Skan 2) toteutus etenee suunnitelmien mukaisesti. Viranomaisluvat ovat kunnossa, ja hankkeen mittavin sopimus on allekirjoitettu: Fingrid ja Svenska Kraftnät valitsivat Nexans Norway AS:n 150 miljoonan euron arvoisen merikaapelin toimittajaksi. Fenno-Skan 2 -yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtomahdollisuutta nelisenkymmentä prosenttia ja liittää pohjoismaiset sähkömarkkinat entistä kiinteämmin toisiinsa. Käytännössä yhteys vähentää eri maiden välisiä tilapäisiä sähkön hintaeroja. Se myös pienentää pohjoismaisten sähkönsiirtoverkkojen häviöitä ja parantaa käyttövarmuutta. Fenno-Skanin laajennus on yksi viidestä rakennettavasta sähkön siirtoyhteydestä Pohjoismaiden välillä. Uusi kaapeli yhteys otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Fenno-Skan megawatin ja 500 kilovoltin sähkön siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä toteutetaan tasasähköyhteytenä kokonaispituus noin 270 kilometriä, josta merikaapelin osuus noin 200 km. Vertailututkimus: Fingrid käyttövarma ja kustannustehokas Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid sai erinomaiset arvosanat toimintansa tehokkuudesta ja palveluidensa laadusta kansainvälisessä kantaverkkoyhtiöiden vertailututkimuksessa. Korkea tuottavuus näkyy muun muassa alhaisina sähkön siirtohintoina. Käyttöhäiriöiden ja keskeytysten määrä on Suomessa pieni. Vuoden 2007 tutkimukseen osallistui 29 kantaverkkoyhtiöitä eri puolilta maailmaa. Kokonaistuloksissa Fingridin käyttövarmuus oli huipputasoa ja kustannukset selvästi alle keskiarvon. Fingridin haasteena tutkimuksessa nähdään korkean käyttövarmuuden säilyttäminen verkon ikääntyessä. Lämmin talvi pienensi sähkönkulutusta Kulunut talvi oli Pohjoismaissa poikkeuksellisen leuto. Sähköä kulutettiin Suomessa tammi maaliskuussa 2,6 % edellisvuotta vähemmän. Maaliskuussa oli kuitenkin pakkasia myös Etelä-Suomessa, joten maaliskuun sähkönkäyttö nousi yli prosentin vuoden 2007 maaliskuuhun verrattuna. Talven tehohuippu oli 4. tammikuuta klo 17 18, jolloin tunnin keskiteho oli MW. Ruotsissa sähkönkäytön huipputunti, MW, saavutettiin 23. tammikuuta klo FORTE 2/2008 5

6 AJANKOHTAISTA Latausta liikenteessä Ruotsissa on jo tuhansia hybridiautoja. Jo lähi tulevaisuudessa ladattavalla hybridiautolla työmatkojaan ajeleva kaupunkilainen säästää kustannuksissa ja vähentää liikenteen päästöjä. Fortum ja Tukholman kaupunki ovat aloittaneet yhteistyön tavoitteenaan sähkökäyttöi- riippuvuutta öljystä tarvitaan muutakin kuin Voidaksemme vähentää autoliikenteen sen ladattavan hybridiauton laajamittainen vaihtoehtoisia polttoaineita. Strateginen käyttöönotto. Autoa voidaan ajaa pienillä yhteistyö Fortumin kanssa edistää mahdollisuutta siirtyä lähes täysin päästövapaaseen nopeuksilla pelkästään sähkömoottorilla, jolloin fossiilista polttoainetta ei kulu lainkaan. henkilöautoliikenteeseen. Projekti on erityisen Tavallisessa hybridiautossa sähkömoottorin tarvitsema energia tuotetaan auton lijoiden keskimääräinen työmatka jää alle kiinnostava siksi, että tukholmalaisten autoi- polttomoottorilla. Ladattavassa, ns. plug in -hybridiautossa on lisäksi latausmahdollisuus sähköverkosta, jolloin auto voi käyttää myös uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Tekniikan avulla voidaan edistää huomattavasti Ruotsin päästötavoitteiden saavuttamista. 50 kilometrin, josta selvitään sähkövoimalla jo tämän päivän tekniikalla, Ulla Hamilton Tukholman kaupungilta kertoo. Ruotsin liikenteessä on jo tuhansia hybridiautoja, jotka toimivat sekä polttomoottorilla että sähköllä ja joissa akku latautuu esimerkiksi jarruttaessa. Lisäksi useat autonvalmistajat lanseeraavat lähivuosina hybridiautoja, jotka voi ladata sähköverkosta pysäköintialueilla. Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteistyön avulla voidaan akkujen lataukseen tarvittava infrastruktuuri ottaa käyttöön jo vuoden 2008 aikana. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Tukholmasta lyhyessä ajassa yksi maailman johtavista sähkökäyttöisten autojen kaupungeista. FREDRIK T KARLSSON 6 FORTE 2/2008

7 Suomessa huomattava potentiaali sähköautoille Ruotsalaisen energiatutkimuslaitos Elforskin mukaan Ruotsin koko henkilöautoliikenteen siirty minen sähköautoihin ja ladat taviin hybridiautoihin vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä henkilöautoliikenteessä 80 % ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä lähes 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Maltillisenkin ennusteen mukaan 16 % myydyistä uusista henkilöautoista on tulevina vuosina ladattavia hybridejä ja Ruotsin liikenteessä on vuonna 2030 noin 2 miljoonaa ladattavaa hybridiautoa eli noin 40 % henkilöautokannasta. Sähköautojen potentiaali on myös Suomessa huomattava. Fortumin mukaan niistä pitäisi keskustella osana ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ja sähkö autojen tulisi olla mukana kansallisessa ilmasto- ja energia strategiassa. Uusiutuvaa energiaa tuettava tehokkaasti Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksessa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii huomattavaa energiatehokkuuden lisäämistä ja merkittävää lisäpanostusta uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin tuotantomuotoihin. Fortumin mukaan tavoitetta ei saavuteta ilman merkittävää julkista tukea. Yhteispohjoismainen tukimalli mahdollistaisi investoimisen Pohjoismaiden tasolla eri tuotantomuotoihin. Jo Suomen ja Ruotsin yhteinen sertifikaatti järjestelmä vähentäisi kustannuksia noin puolella miljardilla eurolla. Jos tavoitteet aiotaan saavuttaa pelkästään kansallisilla toimilla, yhteiskunnalle kohdistuvat kustannukset ovat korkeammat. YVA-selostus lausuntokierrokselle Fortum jätti huhtikuussa uuden Loviisa 3 -voimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö järjestää selostuksesta lausuntokierroksen, jossa pyydetään lausunnot useilta ministeriöiltä sekä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. YVA-selostuksen ja lausuntojen perusteella ministeriö valmistelee YVA-menettelyn päättävän lausunnon. Sen odotetaan valmistuvan syksyyn mennessä, minkä jälkeen Fortum tekee päätöksen hankkeen jatkamisesta. Valmis YVA-selostus liitetään osaksi mahdollista periaatepäätöshakemusta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Mikäli Fortum jättää hakemuksen ja valtioneuvosto katsoo hankkeen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi antamalla siitä myönteisen periaatepäätöksen, menee asia eduskunnan käsiteltäväksi. Kalaverkot uhkaavat saimaannorppaa Uhanalaisen saimaannorpan ainoa paha vihollinen viime vuosisatoina on ollut ihminen, joka toiminnallaan on saattanut norpan sukupuuton partaalle. Ilmaston lämpenemisen ohella suurin uhka norpille on verkkokalastus. Suurimmassa vaarassa joutua kalaverkkoihin ovat norpanpoikaset eli kuutit. Vielä 1980-luvulla noin prosenttia kuuteista menehtyi ensimmäisenä elinvuotenaan verkkoihin. Nykyään norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä on rajoitettu välisenä aikana. Kalastusrajoitusalueet eivät kuitenkaan kata koko saimaannorppakannan elinaluetta, ja siksi on tärkeää, että kalastajat itse kantavat vastuunsa. Helppo tapa suojella norppaa on vaihtaa verkot rajoitusaikana norppaystävälliseen katiskaan. Fortum osallistuu aktiivisesti saimaannorpan suojelutyöhön tukemalla Joensuun yliopiston norppatutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymistä norppiin kiinnitettävien lähettimien avulla. Tutkimuksen avulla norpan suojelutoimia voidaan tehostaa. Lisäksi Fortum kampanjoi yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) kanssa verkkojen vaihtamisesta norpille turvallisiin katiskoihin. SLL:n katiskanvaihtokampanja on yksi Fortumin henkilökunnan valitsemista tukikohteista; Fortum sponsoroi norppaystävällisiä katiskoja Saimaan alueen kalastajille. Lisätietoa kampanjasta ja kilpailu Fortumin internetsivuilla Runokilpailu sai suonet sykkimään Fortum on mukana helmikuussa käynnistyneessä Ilmastotalkoot-kampanjassa, jossa kannustetaan pitämään huonelämpötila alle 22 asteessa. Suurta yleisöä pyydettiin runoilemaan energiaa ja lämpöä huokuvia runoja. Kilpailuun saapui lähes 100 runoa, joista Fortumin raati valitsi suosikkinsa. Lausuntonsa antoi myös runoilija Tommy Tabermann: Nämä ilmastoloitsut kertovat, että viesti on mennyt perille. Ilmastonmuutoksen uhkakuvat on sisäistetty, ja ihmiset ovat yksilötasollakin valmiita tekemään luontoa varjelevia ja säästäviä tekoja. Tommyn suosikki: Oi veljeni, siskoni, luontoa säästä, sinä kärsithän itsekin noesta häästä. Auta äitiäs, allamme, armasta maata: älä saasteita turhia ilmoille saata. Hoida taidolla, viisaasti, kotias tätä. Älä jätteitä, päästöjä taivaalle mätä. Niin kiittävät sinua lastesi lapset, kun jo päässäsi harvat on hallavahapset. FORTE 2/2008 7

8 Energialla on tek Sähköä syntyy, kun turbiinin pyörimisen liike-energia muutetaan generaattorin avulla toiseen muotoon. Turbiinien pyörittämiseen käytetään eri keinoja kuten kuumaa höyryä, vettä ja tuulta. Fortumin sähköntuotantovalikoima on monipuolinen ja noin 90 prosenttia tuotannosta on hiilidioksidivapaata. Vesivoima Vesivoimatuotannon hyötysuhde voi ylittää 90 prosenttia; mitä suurempi putouskorkeus ja virtaavan veden määrä, sitä enemmän saadaan energiaa. Vedellä tuotettu energia on saasteetonta, päästötöntä ja uusiutuvaa. Myös vesivoiman kohdalla suurten alkuinvestointien jälkeen tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset, eivätkä laitokset vaadi usein toistuvia uudistustöitä. Yhdistettynä varastoaltaaseen vesivoima on hyvää säätövoimaa, jolla voidaan nopeasti tasata kulutusvaihteluita valtakunnan verkossa. Vesivoimalle otolliset paikat on Pohjoismaissa jo pitkälti rakennettu, monien vielä rakentamattomien koskien valjastamisen energiantuotantoon estää lainsäädäntö sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat. Fortumin sähköntuotanto 52,5 TWh vuonna 2007 * Vesivoima 37 % Ydinvoima Ydinvoimalaitoksissa polttoaineena käytettävän uraanin arvioidaan maailmassa riittävän noin vuodeksi. Voimalaitosyksiköt ovat suuria ja edellyttävät suuret alkuinvestoinnit, mutta käyttökustannukset ovat kilpailukykyiset. Laitosten tuotanto on vakaata ja käyttöaste on korkea, yli 90 prosenttia. Ydinvoimalaitoksen käyttöiäksi lasketaan 60 vuotta. Energiantuotanto on hiilidioksidivapaata, mutta koska ydinreaktio aiheuttaa säteilyä, laitosten turvallisuusvaatimukset ovat tiukat ja lupaehdot kireät. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan turvallisesti tuhansiksi vuosiksi. Hiilivoima Hiilivoimaa käytetään korkealla, lähes 90 prosentin hyötysuhteella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Pelkässä sähköntuotannossa olevan nykyaikaisen hiililaitoksen hyötysuhde on noin 45 prosenttia. Hiililauhdevoimaloita tarvitaan erityisesti kulutuspiikkien aikana esimerkiksi erittäin kylminä ja vähäsateisina aikoina. Hiiltä on runsaasti saatavilla eri puolilla maailmaa, mikä parantaa toimitusvarmuutta. Lisäksi se on helposti varastoitavaa, joten hiilivoima on hyvää varavoimaa. Maailman hiilivarojen on arvioitu riittävän noin 150 vuodeksi. Hiilivoimalaitokselle otollisin paikka on rannikolla, jolloin hiilen kuljetus käy laivoilla ja laitoksen jäähdytykseen on vettä käytettävissä. Hiilivoimalle on ilmaston lämpenemisen myötä tullut paha kaiku. Hiiltä poltettaessa syntyy hiilidioksidija hiukkaspäästöjen ohella happamoitumista aiheuttavia rikki- ja typpipäästöjä, joita tosin voidaan vähentää merkittävästi tehokkailla puhdistuslaitteilla. Parhaillaan kehitetään tekniikoita hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten. Hiilellä tuotetun energian tuotantokustannukset ovat olleet hieman korkeammat kuin ydinvoimalla, ja hintaan vaikuttavat lisäksi päästökaupasta ja veroista tuotantomuotoon kohdistuvat kustannukset. Ydinvoima 46 % * Tuotannosta 89 % hiilidioksidivapaata 8 FORTE 2/2008

9 ijänsä Muut 2 % Turve 2 % Bio 3 % Jäte Yhdyskuntajätteiden poltto vähentää muiden polttoaineiden käyttöä, ja samalla kaatopaikalle vietävän jätteen määrä vähenee. Jätteenpolttolaitokset ovat ensisijaisesti jätehuoltoratkaisuja, energiantuotannossa ne soveltuvat parhaiten sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Jäte on polttoaineena hiilidioksidineutraalia, joten se sopii hyvin täydentämään muuta polttoainevalikoimaa tiukentuneiden päästötavoitteiden aikana. Maakaasu Maakaasu on erityisesti kaupunkialueella ympäristömyötäinen polttoaine. Fossiilisista polttoaineista se on hiilidioksidin osalta vähäpäästöisin, eikä poltosta synny hiukkas- tai rikkipäästöjä. Maakaasun kuljettaminen putkessa säästää erillisiltä kuljetuksilta. Maakaasulaitos on tyypillisesti investointikustannuksiltaan edullisempi kuin hiilivoimalaitos. Maakaasun hinta on sidottu muiden polttoaineiden hintaan. Maailman maakaasuvarojen riittävyydeksi on arvioitu noin vuotta. TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVAT: FORTUM, TOMI PARKKONEN, CRESTOCK Hiilivoima 10 % Tuulivoima Päästöttömän tuulivoiman osuus on vielä vähäinen, mutta arvioiden mukaan Pohjolan oloissa noin 10 prosenttia sähköstä on mahdollista tuottaa tuulivoimalla. Tällä hetkellä sähkön tuotanto tuulivoimalla on kalliimpaa kuin muilla tuotantomuodoilla. Tukien avulla sekä muiden tuotantotapojen kallistuessa hinta voi tulla kilpailukykyiseksi. Tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee hetkellisten tuuliolosuhteiden mukaan, joten tuulienergia vaatii rinnalleen säätövoimaa. Turve Turpeen etuja ovat sen kotimaisuus ja runsaat turvevarannot. Käyttö on vähäisempää kuin turpeen kasvu, mutta turvesuon uusiutuminen kestää tuhansia vuosia. Turvevoimalaitoksen järkevä polttoaineen hankintasäde on noin kilometriä. Turpeesta aiheutuu poltettaessa hieman enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilestä, hiukkaspäästöt ovat samaa luokkaa. Yhdessä biopolttoaineen kanssa käytettäessä turve parantaa polttoprosessia ja auttaa pitämään polttokattilan puhtaana. Bio Biomassaa voidaan käyttää voimalaitoksen pääasiallisena polttoaineena ja esimerkiksi hiilivoimalaitoksissa muun polttoaineen joukossa. Biomassana käytetään muiden muassa puunkuorta sekä oksia, latvuksia ja kantoja. Lisäksi hyödynnetään lajiteltua kierrätyspuuta sekä pellettejä ja sahanpurua. Biopolttoaineiden puolesta puhuvat energiantuotannon hiilidioksidivapaus sekä polttoaineen kotimaisuus ja sen työllistämisvaikutukset. EU-alueella pyritään lisäämään biopolttoaineen käyttöä, jolla voi olla vaikutuksia tähän asti vakaana pysyneeseen hintaan. Puuperäisen biomassan järkevänä hankintasäteenä pidetään 100 kilometriä, mikä rajoittaa jonkin verran sen laajamittaista käyttöä. FORTE 2/2008 9

10 Kulutuksen ja tuotannon energiapeli TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOPI SAARI Energiankulutus kasvaa ja vanhoja voimalaitoksia poistuu käytöstä. Kysyntää täyttävistä Sähkönkulutuksen uskotaan kasvavan Pohjoismaissa noin prosentin vuosivauhtia. Kun tuotantokapasiteettia, etenkin vanhoja hiilivoimalaitoksia, poistetaan samanaikaisesti tuotannosta, uhkaavat kulutus- ja tuotantokäyrät kulkea eri suuntiin. Kysyn nän tyydyttämiseksi tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia noin 80 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. Pitkäaikaisista, strategisista markkina-analyyseistä vastaava Johan Linnarsson kertoo, että kapasiteettia on sitouduttu rakentamaan 45 TWh:n edestä, joten vielä tarvitaan 35 TWh:n tuotanto. Tehdyt päätökset sisältävät pääosin ydinvoimaa sekä lämpövoimaa eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Lisäsi mukana on tuuli-, vesi- ja lauhdevoimaa, Linnarsson listaa. Hän kertoo, että myös lopputarpeen täyttämiseksi on runsaasti suunnitelmia. Niistä merkittävä osa liittyy tuulivoiman ja lämpövoiman lisäämiseen. uusinvestoinneista päätettäessä eri osa tekijöiden on loksahdettava kohdalleen. Kannattavuuslaskelmia ja poliittista ohjausta Voimalaitosten investointipäätöksiin ja muun muassa tuotantomuodon valintaan vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä näistä ovat rakentamiskustannukset sekä odotettavissa oleva sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen kehitys. Esimerkiksi vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannuksista valtaosa aiheutuu kapasiteetin rakentamisesta. Sen sijaan biopolttoaineella, kaasulla ja hiilellä tuotetussa energiassa polttoaineen hinta muodostuu merkittäväksi. Muutaman viime vuoden aikana voimalaitosten kannattavuuslaskelmat ovat heilahdelleet rakentamiskustannusten noustua lähes kolmanneksella. Polttoaineiden hinnannousu ja päästökauppa ovat puolestaan heikentäneet hiilellä ja kaasulla tuotetun energian kilpailu kykyä. Investointipäätöstä ei kuitenkaan aina ratkaise se, mitä kannattavuuslaskelmissa näyttäisi jäävän viivan alle. Ydinvoima vaikuttaa olevan energiantuotantomuodoista kannattavin, mutta monissa maissa sen lisä rakentaminen ei ole mahdollista, Linnarsson huomauttaa. Poliittiseen ohjaukseen hän viittaa myös muistuttamalla tukimuotojen tärkeydestä uusiutuvalle energialle. Tuulivoima ei tuotantokustannuksiltaan ole tällä hetkellä kilpailukykyistä, joten se tarvitsee tukea. Tämä on johtanut siihen, että tuulivoimaa rakennetaan esimerkiksi Saksaan, jossa tuki on riittävää, eikä esimerkiksi Norjaan, missä tuuliolosuhteet olisivat energiantuotannolle suotuisammat. 10 FORTE 2/2008

11 Miljardien investointi Fortumin yrityskauppa Uralin seudulla toimivasta TGC-10:stä kasvattaa yhtiön tuotantokapasiteettia merkittävästi. Mittava investointiohjelma sisältää uuden voimalaitoksen rakentamisen ja trimmaa nykyiset maakaasua käyttävät tuotantolaitokset tehokkaiksi. TGC-10 sijaitsee öljyn- ja kaasuntuotantoalueella, joten yhtiön energiantuotanto perustuu luontevasti maakaasuun. Toiminnan kokoluokasta saa käsityksen, kun vertaa sitä vuoden 2007 Fortumin sähköntuotantoon, joka oli 52 TWh. TGC-10:n myötä sähköntuotanto kasvaa 17 TWh ja lämmönmyynti kaksinkertaistuu yli 50 TWh:iin. Lämmöntuotannosta suurin osa syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Toukokuussa Fortum omisti TGC-10:stä noin 76 prosenttia ja tavoitteena on saavuttaa vielä vuoden 2008 aikana sadan prosentin Fortum toteuttaa TGC-10:ssä mittavan 2,2 miljardin euron investointiohjelman, minkä seurauksena sähköntuotanto lähes tuplaantuu vuoteen 2013 mennessä. omistusosuus vähemmistöosakkaille tehtävän lunastustarjouksen kautta. Tällöin kaupan kokonaisarvo nousee noin 2,7 miljardiin euroon. Tähän kokonaissummaan sisältyy myös huomattava osa investointiohjelmasta, jolla kasvatetaan yhtiön sähköntuotantoa yli MW:lla. Tuotantoa tehokkaammaksi Fortum uskoo, että kestävä kehitys on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Yhtiö on asettanut eurooppalaisista sähköyhtiöistä lähes tiukimmat päästötavoitteet; tähtäimessä on alentaa EU-alueen sisällä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä alle 80 grammaan tuotettua kilowattituntia kohden vuoteen 2020 mennessä, kun aiempi tavoite oli 120 g/kwh. Lämmön osalta tavoitteena on alentaa hiilidioksidin ominaispäästöjä 10 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Fortumin liiketoiminnan kehityksestä TGC-10:n alueella vastaavan Risto Riekon mukaan maakaasuun perustuva energiantuotanto Uralilla mahtuu Fortumin tavoitteisiin. Euroopan unionin ulkopuolisilla alueilla olemme sitoutuneet pienentämään nykyisten tuotantolaitosten ominaispäästö tasoa. Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi hiilen korvaaminen maakaasulla, biopolttoaineiden käytön lisääminen, tuotannon energiatehokkuuden parantaminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvattaminen. Nykyisten voimalaitosten hyötysuhdetta parantamalla samasta määrästä kaasua saadaan enemmän energiaa, Riekko kertoo. Fortum toteuttaa TGC-10:ssä mittavan 2,2 miljardin euron investointiohjelman, minkä seurauksena sähköntuotanto lähes tuplaantuu vuoteen 2013 mennessä. Investointiohjelmaan sisältyy myös kokonaan uuden voimalaitoksen rakentaminen Njaganiin. Lisätuotanto tuleekin tarpeeseen, sillä Uralin alueella sähkönkulutuksen on arvioitu kasvavan jopa kuusi prosenttia vuodessa, ja koko maassa kysyntä kasvaa vähintään 700 TWh, eli noin TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. MAAKAASU SÄHKÖKSI JA LÄMMÖKSI Espoon Suomenojalle rakennetaan nykyisen kivihiiltä ja maakaasua polttavan voimalaitoksen yhteyteen yhteistuotantolaitos, jonka sähkötehoksi tulee 234 megawattia ja kaukolämpötehoksi 214 megawattia. Laitosyksiköstä tulee ns. kombivoimalaitos eli siihen tulevat kaasuturbiini, kattila ja höyryturbiini. Polttoaineena käytetään maakaasua, minkä ansiosta kivihiilen käyttö Suomenojalla vähenee noin 30 prosenttia. Lisäksi uusi kapasiteetti korvaa talven kulutushuippujen aikana kaasulla ja öljyllä tuotettua lämpöä. Kivihiili jää varapolttoaineeksi ja sitä käytetään tuotannon tasaamisessa. Noin 200 miljoonan euron kokonaisinvestointi vähentää voimalaitoksen hiilidioksidin ominaispäästöjä 10 prosenttia. Kaasuturbiini on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Miksi maakaasu valittiin voimalaitoksen polttoaineeksi, Fortumin lämpöliiketoiminnan johtaja Jouni Haikarainen? Maakaasu on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimainen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Putkea pitkin tuleva maakaasu on myös logistisesti hyvä vaihtoehto esimerkiksi verrattuna biopolttoaineeseen tai hiileen. Lisäksi maakaasu on vähäpäästöistä, minkä ansiosta se sopii kaupunkiolosuhteissa kaukolämmön tuotantoon. Muista vaihtoehdoista esimerkiksi hiili olisi ollut huono vaihtoehto jo päästöjenkin osalta. Lisäksi uskomme, että mm. päästökaupan myötä sen kilpailukyky huononee jatkossa. Biopolttoaineita ei taas tässä mittakaavassa olisi Espooseen ollut kohtuulliseen hintaan saatavissa, Haikarainen sanoo. FORTE 2/

12 TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: CRESTOCK Sähkö siirtyy Pohjoismaissa 99,98-prosenttisen varmasti. Katkoksista valtaosa on sään syytä mutta säältäkin voi suojautua. Sähkökatkot ovat niin harvinaisia, että kun vähänkin pidempi häiriö sattuu kohdalle, se muistetaan. Ja muistia virkistävät tilastot. Pohjoismaissa tutuimmat tilastointikriteerit ovat keskeytystunnit ja katkojen määrä per asiakas vuodessa. Vuoden 2005 tuntitilastossa Ruotsi oli omassa sarjassaan. Sähköt olivat asiakkaalta pois keskimäärin 18,11 tuntia, kun Suomessa vastaava luku oli 1,51. Katsaus tilastojen taakse selittää paljon: Gudrun-myrsky teki tuona vuonna selvää jälkeä. Myrsky ja tuuli ovat ylivoimaisesti suurimmat sähkönjakelun keskeyttäjät: niiden ylivoima on liikaa puille, jotka kaatuvat metsis- sä ja teiden varsilla kulkevien sähköjohtojen päälle. Myös lumi- tai jääkuorma joko suoraan johdoilla tai puiden oksia johtojen päällä painamassa tekee sähkönsiirrolle hallaa. Kun mukaan lasketaan vielä ukkosen aiheuttamat oikosulut sekä muuntajiin eksyvät oravat ja johtojen väliin lentävät linnut, on luonnosta johtuvien sähkönjakeluhäiriöiden osuus kaikista katkojen aiheuttajista vähintään 60 prosentin luokkaa. Lisäksi tuntemattomaksi jäävistä syistä iso osa johtuu säästä, muistuttaa asiantuntija Elina Lehtomäki Energiateollisuus ry:stä. Kuitenkaan sää ei ole yksin syypää. Verkossa voi olla rakennevika tai käyttövirhe, ja joskus sähköt SUPERLUOTETT Sähköverkko muodostuu kantaverkosta, jota käytetään pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla. Kantaverkon jännite on kilovolttia (kv) eli enimmillään kertaa suurempi kuin pistorasiaan tuleva jännite. alueverkosta, joka jatkuu kantaverkosta. Alueverkot toimivat Suomessa 110 kv:n ja Ruotsissa kv:n jännitteellä. jakeluverkosta, joka voi liittyä alueverkkoon tai suoraan kantaverkkoon. Jakeluverkon jännite on 20, 10, 1 tai 0,4 kv. generaattoreista, sähköasemista ja jakelumuuntamoista. Generaattori tuottaa energiaa sähköverkkoon, sähköasema on solmupiste, jossa erijännitteiset voimajohdot yhtyvät, ja jakelumuuntamo muuttaa sähkön korkeat siirtojännitteet sähkön käyttäjille soveltuvaksi pienjännitteeksi. 12 FORTE 2/2008

13 katkaistaan suunnitellusti verkon korjaus- tai ylläpitotöiden takia. Ja jos sähkönjakelu keskeytyy kaupungissa, on syynä hyvin todennäköisesti kaivinkone, joka on katua avatessaan iskenyt maakaapeliin. Vaikka mahdollisia syitä sähkökatkoksille tuntuu löytyvän reilusti, on katkoksen todennäköisyys Pohjoismaissa hyvin pieni. Sähkö siirtyy asiakkaille 99,98-prosenttisen luotettavasti. Ilmojen halki ja maata pitkin Sähkönsiirron luotettavuus on ollut myrskyjen aiheuttamia tilastopiikkejä lukuun ottamatta samalla hyvällä tasolla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2004 voimaanastunut korvaussääntö verkkoyhtiö maksaa yli 12 tunnin sähkönjakelukeskeytyksistä asiakkaalle vakiokorvauksen on kannustanut sähkönsiirrosta vastaavia energiayhtiöitä investoimaan verkon luotettavuuteen entisestään. Nyt hetki investoida onkin oikea. AVAA Pääosin luvuilla rakennettu perusverkko on tulossa käyttöikänsä päähän, varsinkin sähköpylväät kaipaavat uusimista, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pertti Lindberg kertoo. Kun verkon luotettavuutta lähdetään kehittämään, suurin haaste on maantiede. Tiheästi asutuille alueille on kustannustehokasta rakentaa kaapeloitu verkko, Lindberg jatkaa. Maakaapeleiden puolesta puhuu se, että sääolosuhteet eivät niitä pääse vioittamaan. Lisäksi kaapeleiden rakentaminen taajamaalueilla rengasmaiseen malliin takaa, että sähkönsyöttöä voidaan jatkaa toista kautta, jos jakelu toisesta suunnasta estyy. Kaapeliverkossa vian paikallistaminen ja korjaaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin ilmassa kulkevassa verkossa, ja kaapelin kaivaminen maahan on neljä kertaa kalliimpaa kuin maanpäällisen sähköverkon rakentaminen. Pitkiä matkoja kaapeleita ei siis ole järkevää vetää. Se näkyisi asiakkaiden maksamissa hinnoissa. Luotettavuuden lisäämisessä lähtökohta ei voi olla loputon parantaminen, koska vain muutama prosentti asiakkaista olisi valmis maksamaan paremmasta toimitusvarmuudesta, Elina Lehtomäki painottaa. Vain muutama prosentti asiakkaista olisi valmis maksamaan paremmasta toimitusvarmuudesta. Svensk Energin mukaan Ruotsin sähköverkosta yli puolet on kaapeloitu. Suomessa kaapelointiaste on huomattavasti pienempi. Keinovalikoimassa kauko-ohjausta ja vierihoitoa Kaapeloinnin lisäksi sähkön toimitusvarmuutta voidaan lisätä muun muassa siirtämällä ilmajohtoja metsistä teiden varsille sekä hoitamalla johtoalueiden vierimetsiä. Monesti vierimetsät on jätetty ryteiköiksi, koska ihmiset kokevat sähköjohdot samalla tapaa pelottavina kuin tulen. Lähelle ei haluta mennä. Eikä ihan viereen saakaan mennä: Johtoaukea tarkoittaa aluetta, MYRSKY SOTKEE TILASTOT Keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika on laskenut tasaisen varmasti viime vuosikymmenet tosin yhtä varmasti myrskyt näkyvät häiriötilastoissa korkeina piikkeinä. Suomessa keskimääräinen keskeytysaika on vuositasolla maaseudulla noin kolme tuntia ja taajamassa tunnin. Vuoden 2001 Janika- ja Pyry-myrskyt kasvattivat aikaa maaseudulla seitsemään ja kaupungeissa viiteen tuntiin. Ruotsissa liikutaan samoissa lukemissa; erittelemättä maaseutua ja taajamia sähköt ovat katki reilut 1,5 tuntia vuodessa. Vuoden 2005 Gudrun-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot kestivät joillakin alueilla Etelä- ja Keski-Ruotsissa jopa yli kuusi viikkoa. jossa ei ilman erityislupaa saa kasvattaa puita eikä pystyttää yli kaksi metriä korkeita rakenteita. Voimajohdon jännitetasosta ( kv) riippuen tämän johtoaukean leveys on metriä. 20 kilovoltin jakeluverkossa johtoalueet ovat yleensä enintään kymmenen metriä leveitä. Sen jälkeen alkaa niin sanottu reuna vyöhyke. Tavoitteena on, että metsänomistaja hoitaisi näitä reunavyöhykkeen vierimetsiä järjestelmällisesti normaalin metsänhoidon yhteydessä. Johtoalueilla ei pitäisi olla esimerkiksi koivuja, jotka riukuuntuessaan taipuvat vapaaseen tilaan eli johtoalueelle päin. Kuusi sen sijaan kasvaa jäykemmäksi ja tekee juuristot niin vahvoiksi, että se pysyy varmemmin pystyssä myös myrskyn tuivertaessa, Lindberg selvittää. Välitön sähkökatkos voidaan välttää eristämällä sähköjohtimet siltä varalta, että puunoksa metsänhoidosta huolimatta katkeaa voimalinjan päälle. Sähkönsiirron luotettavuutta voidaan parantaa myös sähköasemia lisäämällä FORTE 2/

14 eli kasvattamalla sähköä kantaverkosta syöttävien pisteiden määrää ja perustamalla kauko-ohjattuja erotinasemia. Niiden avulla vikakohta saadaan kytkettyä irti verkosta nopeammin ja häiriö rajattua pienemmälle alueelle. Näin meillä, vaan entä muualla? Elina Lehtomäen mukaan muualla maailmassa sähkönsiirron toimitusvarmuutta tilastoidaan erilaisin mittarein kuin Pohjoismaissa. Siksi luotettavaa kansainvälistä vertailua ei voida tehdä. Toimitusvarmuus on joka tapauksessa keskeinen aihe kaikkialla EU:ssa, ja lainsäädäntöpaineita sen takaamiseksi on itäisimpiä EU-maita myöten. Vaikka sähkömarkkinat avattiin Pohjoismaissa vähän etukäteen, muut energia-alan kehitysasiat menevät samaan tahtiin. Pohjoismaissa helposti ajatellaan, että sähkönsiirto olisi luotettavampaa Keski-Euroopassa, jossa maat ovat taajaan asuttuja eivätkä yhteydet ole niin pitkiä kuin täällä meillä päin. Mutta haasteita on muuallakin. Esimerkiksi Itävallassa sähköä on siirrettävä vuoristoissa, Lehtomäki laajentaa perspektii viä. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan Pohjoismainen sähköverkko ulottuu käytännössä kaikkialle. Alueet on sähköistetty niin hyvin, että nyt verkkoa pikemminkin jo puretaan autioituneilta kyliltä kuin rakennetaan lisää, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pertti Lindberg toteaa. Jos sähköt jostain puuttuvat, niin lähinnä saaristomökeistä. Kun sähkönsiirtovastuu on alueellisesti jaettu, on jakeluyhtiöllä velvollisuus toimittaa sähköä saariinkin. Toisin sanoen jokainen saa sähköä, jos haluaa. Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella olevien liittymien maksut perustuvat kuitenkin kohdekohtaisiin rakennuskustannuksiin; perusvyöhykkeellä sijaitsevan mökkiliittymän ostaminen ei ole kovin kallista, mutta yksittäiseen saareen ja yksittäiselle liittyjälle kustannukset voivat kasvaa, Lindberg jatkaa. Lisäksi markkinoille tulee yhä kustannustehokkaampia ja pienempiä laitteistoja esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseen. Niitä voi käyttää täydentävinä energianlähteinä vapaa-ajan asunnolla, joka on sähköverkossa. Mutta aina pitää ottaa yhteys alueen verkkoyhtiöön ennen kuin ryhtyy tällaisia laitteita verkkoon liittämään, sillä siten turvallisuusasiat tulevat huomioiduiksi ja samalla tulee varmistettua, ettei laitteisto aiheuta sähköverkkoon häiriöitä. Ja vaikkei asunnossa olisikaan sähköjä, saa tällaisella tuulta tai aurinkoa hyödyntävällä laitteistolla ainakin lamput päälle, asiantuntija Elina Lehtomäki Energiateollisuudesta kertoo. Uusiutuvaa sähköä rannikolta ja tunturilta verkkoon Entä jos tilanne onkin niin päin, että sähköä pitäisi saada siirrettyä rannikoilta ja tuntureilta? Esimerkiksi tuulivoimalaitokset on rakennettava sinne, missä tuulee eli niihin harvoihin paikkoihin, joihin siirtoverkko ei aina ylety. Ihan halvalla ei uusiutuvaa energiaa taideta jakeluun saada? Sen tukemiseksi on lainsäädäntö, jonka mukaan jakeluverkkoon liitetyltä tuotannolta saa periä siirtomaksuna vain tietyn kattohinnan (0,07 c/kwh). Lisäksi liittymismaksuna alle 2 megavolttiampeerin tuotantolaitoksilta saa periä vain osan todellisista liittymiskustannuksista nimittäin ainoastaan ne verkon rakentamiskustannukset, jotka syntyvät pelkästään tuotantolaitosta palvelevan verkon rakentamisesta. Kuitenkin verkkoa on usein vahvistettava paljon kauempaa, ja todelliset liittämiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat. Käytännössä kustannuksia siis siirtyy muiden verkon käyttäjien maksettavaksi, ja se näkyy väistämättä myös sähkönkäyttäjien tariffeissa. Mutta kun asiakkaita on paljon, kustannukset tasoittuvat, Elina Lehtomäki kertoo. Lintu- persp Sähköpylväiden suojaamistoimet voivat olla erilaisia muovihuppuja tai lisärakenteita. Merikotkat ovat suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Kun WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin 1972, kotkanpoikasia selviytyi rengastusikäisiksi vuosittain kaksi tai kolme. Nyt lukumäärä on noin 250. Kasvava merikotkakanta ei kuitenkaan kestä ulkopuolista rasitusta, minkä vuoksi kaikki sitä uhkaavat tekijät pyritään poistamaan, WWF:n meribiologi Samuli Korpinen sanoo. Yksi näistä tekijöistä on sähköisku, jonka merikotka voi saada joko törmätessään voimalinjoihin tai laskeutuessaan sähköpylvään tai muuntajan päälle. Ongelmat liittyvät lähinnä 20 kilovoltin voimalinjoihin. Sitä suuremmat linjat kulkevat merikotkien istumakorkeuden yläpuolella. Merikotkat hakevat saalistaessaan tähystyspaikkoja ja yleensä ne pyrkivät laskeutumaan rannalla oleviin pylväisiin, jos ne ovat korkeampia kuin ympäristön puut, Korpinen kertoo. Hyvä uutinen on se, että merikotkia eniten kiinnostavat pylväät on helppo tunnistaa: ne sijaitsevat lähellä rantaa, usein paikoissa, joissa merikaapeli nousee maalle ja muuttuu ilmajohdoksi. 14 FORTE 2/2008

15 ektiivi sähköverkkoon Suurille linnuille voimalinjat ovat vaaran paikkoja: kosketus voi aiheuttaa sähköiskun. WWF:n ja Energiateollisuus ry:n hankkeessa pyritään estämään merikotkien sähköiskukuolemia. Merikotkat hakevat tähystyspaikkoja rannalla olevista pylväistä. Tämä suojaamaton pylväs voi kuitenkin olla linnulle hengenvaarallinen. TEKSTI: JULIA KRISTENSEN, COMPOSITOR OY KUVAT: ISMO NUUJA Esimerkiksi Ahvenanmaan Kökarissa on rantapylväs, jonka huomattiin aiheuttavan paljon merikotkien kuolemia. Lisäksi onnettomuudet synnyttivät aina oikosulun, jonka vuoksi lähialueilta katkesivat sähköt. Siksi niiden ehkäiseminen on myös verkkoyhtiöiden etujen mukaista, merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja havainnollistaa. Hanke liidossa Ongelman ratkaisemiseksi perustettiin WWF:n, Energiateollisuus ry:n ja Fortumin yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on laatia valtakunnallinen suositus sähköverkonhaltijoille merikotkien suosimien sähköpylväiden kartoittamiseksi ja suojaamiseksi. Puolitoistavuotisen hankkeen ensimmäinen kokous pidettiin huhtikuussa 2007, jolloin sovittiin tavoitteista, vastuista ja budjetista. Koska merikotkia on paljon Fortumin siirtoverkkoalueella, yhtiön sähköpylväät valittiin kohteeksi pilottihankkeelle, jonka kokemusten perusteella tehdään yleinen suositus. Hanketta koordinoivan Korpisen mukaan liikkeelle lähdettiin yhdistämällä kartat merikotkien esiintymisalueista ja Fortumin sähköverkoista. Kenttätöihin päästiin loppukesästä 2007, jolloin Nuuja kävi katsomassa ja kuvaamassa maastossa satakunta kohdetta Porin ja Tammisaaren välisellä rannikkoalueella. Nuujan raportin ja Fortumilla toteutetun pilottihankkeen käytännön kokemusten perusteella laaditaan suositukset, joiden pitäisi päästä jakeluun syksyyn mennessä. Turvallinen laskeutuminen Sähköpylväiden suojaaminen on varsin vaivatonta. Maastossa on sähköpylväitä useammilta vuosikymmeniltä, ja niiden vaihtelevat rakenteet määräävät suojaustoimet, jotka voivat olla esimerkiksi erilaisia muovihuppuja tai lisärakenteita. Orsimaisella poikkipalkilla varustettuihin pylväisiin voidaan lisätä vakiopalkin yläpuolelle toinen palkki, jolle merikotka voi turvallisesti laskeutua. Muuntajien yhdysjohdot tehdään vaarattomiksi eristämällä ne sähköä johtamattomalla kuorella, Nuuja listaa. Fortum on tehnyt joitakin suojauksia jo talven aikana. On tärkeää, että luonnonsuojelunäkökulma on mukana voimalinjojen normaalissa suunnittelussa ja kunnossapidossa, jotta suunnittelijat voivat itse arvioida sähköpylvään rakennetta ja huomata suojaamisen tarpeen, Nuuja painottaa. Maastossa jo olevien pylväiden suojauksen lisäksi suositukset on tarkoitus huomioida uusien sähköpylväiden suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Hankkeen puuhamiehet ovat tyytyväisiä tähänastisiin tuloksiin. Vaikka hanke toteutetaan merikotkien suojelun näkökulmasta, se auttaa etenkin kaikkia suuria petolintuja, Korpinen huomauttaa. FORTE 2/

16 Luvassa TEKSTI: SUSANNA HAANPÄÄ KUVA: TOMI PARKKONEN Ilmaston muuttuessa entistä rajumpien sääilmiöiden uskotaan yleistyvän. Myräköissä kaatuneet puut tekevät tuhoa sähkön jakeluverkostolle. Ilmastonmuutoksen takia sään äärevyys lisääntyy eli erittäin voimakkaat rajuilmat ja myrskyt sekä kuumat kelit luultavasti yleistyvät koko maapallolla. Edelleen ovat mahdollisia myös kovat pakkastalvet, vaikka niiden todennäköisyys pienenee. Vaikka keskilämpötila nousee vain muutamilla asteilla, seuraukset voivat olla rajuja. Vertauskuvallisesti: pidä toista kättä liedellä ja toista pakastimessa; sormet joko jäätyvät tai palavat, mutta tilastollisesti lämpötilan keskiarvo on ihan siedettävä, meteorologi Lea Saukkonen Ilmatieteen laitokselta vertaa. Globaalisti keskilämpötilan pa- Voimakkaat ja tavallisesta poikkeavat sääilmiöt kiehtovat meteorologi Lea Saukkosta. Miellyttävimmältä tuntuu kuitenkin monen maallikonkin unelmasää: noin 20-asteinen ja aurinkoinen poutakeli. 16 FORTE 2/2008

17 rin asteen muutos on huomattava, ja puhutaan niin sanotusta point of no return -tilanteesta. Se tarkoittaa, että silloin luonnossa tapahtuu peruuttamattomia muutoksia. Siksi esimerkiksi uusi teknologia täytyy nyt valjastaa siihen, ettei kasvihuoneilmiö tästä enää pahenisi, Saukkonen sanoo. Kaatuu! Lämpötilan muutoksen voi huomata vaikka suomalaisilla soilla: aikanaan niitä pidettiin joutomaana, jolle sähkölinjat oli hyvä vetää. Nevat jäätyivät talvisin, joten linjojen huolto sujui. Nyttemmin suot ovat entistä useammin talvikuukausina yhtä upottavia ja vaikeita kulkea kuin muinakin vuodenaikoina. Ja kun maa ei ole jäässä, puut myös kaatuvat helpommin. Ja talvitulvat lisääntyvät, Saukkonen toteaa. Suomessa todennäköisesti vuotuinen sadepäivien määrä pysyy suunnilleen samana, mutta yhdestä kuurosta saadaan vettä, räntää tai lunta entistä runsaammin. Märkä lumi rasittaa puita yhä rankemmin. Entistä tuhoisammat kelit huomataankin viimeistään silloin, kun puita kaatuu linjojen päälle ja sähköt katkeavat. Eniten kasvustoa kumoaa myrskyinen, puuskittain puhaltava tuuli. Myös erilaiset tuhoeläimet menestyvät lauhassa kelissä ja ehtivät nakertaa puustoa pitkin vuotta. Kesäisin ukonilmat saattavat äityä ärhäköiksi, jolloin salamat ja puuskarintamat katkovat puita. Melkein selkeää Aivan kaikki sääilmiöt eivät kuitenkaan johdu ilmastonmuutoksesta. Vuodet eivät ole veljeksiä, Lea Saukkonen täsmentää. Yhtenä syksynä rankkasade riepottelee ankarasti, toisena talvena pakkaset paukkuvat napakasti, ja jonakin kesänä helle pitää otteessaan päivätolkulla. Ilmiöt kuuluvat aivan tavalliseen sään vaihteluun. Ja silti: ihminen on vuosikymmenten ajan kuormittanut ilmakehää niin runsaasti, että ilmastonmuutos on tosiasia. Luonto reagoi hitaasti, mutta varmasti. Nyt niitetään sitä satoa, joka kylvettiin vuosikymmeniä sitten esimerkiksi Puuskittain puhaltava tuuli kumoaa kasvustoa eniten. teollistumisen yhteydessä. Todennäköisesti koko maapallolla tietyt sääilmiöt voimistuvat. Meillä Suomessa tukalat hellejaksot saattavat kesällä pidentyä ja rankkasadekuurojen määrä voi kasvaa, Saukkonen arvioi. Lähikuukausiksi meteorologi ennustaa kuitenkin tuttua säätä. Lämpötila on celsiusastetta, välillä paistaa aurinko ja toisinaan sataa. Ihan kuten muinakin kesinä, hän naurahtaa. Kun sähköt katkeavat, Fortumin käyttökeskuksessa alkaa tapahtua Toukokuun toisella viikolla Finnoon sähköaseman katkaisija laukeaa ja käytönvalvontajärjestelmä ilmoittaa käyttökeskukseen kaksivaiheisesta oikosulusta Espoon Suvisaaristossa, jossa tuhat asiakasta on ilman sähköä. 16:30 Jälleenkytkentäautomatiikka yrittää kytkeä sähkön takaisin kaksiportaisesti, ensin pikajälleenkytkennällä, ja vian jatkuessa aikajälleenkytkennällä. Näin pyritään saamaan asiakkaille sähköt takaisin, jos vika olisi poistunut jälleenkytkennän aikana. Tällä kertaa jälleenkytkentä ei kuitenkaan onnistu. Käyttökeskuksessa käynnistetään automaattinen 16:33 tiedotus Internet-sivuille ja vikailmoituspalveluun. 16:37 Käytönvalvontajärjestelmän tapahtumalokin avulla selvitetään, mitä tapahtui, missä ja miksi. Virta-arvon perusteella lasketaan vikapaikka, ja sähköt saadaan varasyötön avulla palautettua asiakkaille, jotka ovat vika-alueen ulkopuolella. Enää 200 asiakasta on sähkökatkon piirissä. Käyttöteknikko hälyttää asentajat vianselvitykseen. Kaksi asentajaa saapuu 17:15 paikan päälle maastoon. Samaan aikaan käyttökeskuksen teknikko seuraa asiakkailta tulevia vikailmoituksia, joiden perusteella voidaan saada vinkki vian aiheuttajasta ja tarkasta paikasta. Vikailmoituspalvelun tiedote päivitetään. Asentajat rajaavat vika-alueen manuaalisten erottimien avulla käyttökeskuksen johtamana. Terveeseen verkkoon palautetaan sähköt. Vika löytyy Suinonsalmesta, jossa puu on kaatunut sähkölinjan päälle. Käyttöteknikko päivittää arvioidun korjausajan vikailmoituspalveluun. Vikapaikalle tehdään työmaadoitus, jotta asentajat voivat siirtää puun turvallisesti. Linja todetaan ehjäksi, ja käyttökeskus antaa käyttöönottoluvan. Asentajat purkavat työmaadoituksen. Viimeisille 50 asiakkaalle 18:00 palautetaan sähköt. FORTE 2/

18 TEKSTI: MAIJA PIIROINEN, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI yritysten energiankäyttöön Energiankulutuksen vähentäminen ei ole energiayhtiön etujen vastaista päinvastoin. Kasvaviin ympäristöpaineisiin vastaaminen luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Paineet energiankäytön tehostamiseen ja päästöjen minimointiin kasvavat monelta taholta yleisen maailman tilaa koskevan huolen lisäksi konkreettiset tekijät, kuten EU:n energiapaketin sisältämä tavoite edellyttävät tekoja (vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 % ja uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 20 %). EU:n energiapaketissa on asetettu tavoitteet myös energiatehokkuudelle. Samalla vahvasti yhdistyvät eurooppalaiset energian sisämarkkinat aiheuttavat paineita energianhinnan harmonisointiin eli käytännössä hintojen nousuun Pohjoismaissa. Lisäksi energiankulutuksen arvioi daan kasvavan selvästi. Koska merkittävä osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa, on energiayhtiöiden kannettava kortensa kokoon niiden vähentämiseksi. Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa Fortumin visioon olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö on lisätty tavoite kestävän kehityksen edelläkävijyydestä. Tämä tarkoittaa tuotannon päästötavoitteiden tiukentamista, tutkimus- ja kehitystyön tehostamista ja toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä myös tuotannon ulkopuolisissa toiminnoissa. Samalla kestävästä kehityksestä halutaan tehdä liiketoiminnan menestystekijä, mistä konkreettinen esimerkki on huhtikuussa toimintansa aloittanut Energy Efficiency Solutions- eli EES-yksikkö. EES:n ideana on tarjota Fortumin ja aikanaan myös muiden sähköyhtiöiden teollisuus- ja yritysasiakkaille palveluja, joiden avulla he voivat pienentää 18 FORTE 2/2008

19 energiankulutustaan, vähentää päästöjä ja säästää kustannuksia sekä löytää uusia kokonaisratkaisuja energiakysymyksiin. Fortumia luulisi tietysti kiinnostavan vain energian myynnin kasvattaminen, EES:n vetäjä Josef Guttenkunst sanoo. Yhtenä johtavista energiayhtiöistä meillä on kuitenkin vastuuta myös yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Asiakkaamme tietävät, että energia on Fortumin ydinosaamista, ja siksi meiltä pyydetään jatkuvasti neuvoja energiankäytön tehostamiseen. Koska Fortumilla on osaamista koko energiaketjusta tuotannosta kulutukseen, meillä on myös kokonaisnäkemystä, jolla voidaan tehostaa energiankäyttöä nykyistä laajemmasta perspektiivistä, hän jatkaa. Kokonaiskuva energiatilanteesta Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa on syntynyt yrityksiä, jotka toimivat asiakkaiden ja energiayhtiöiden välisenä linkkinä ja auttavat asiakasta optimoimaan energiapalvelut ja -kustannukset. Fortum halusi lähteä tähän mukaan, sillä emme näe rooliamme jatkossa vain energian bulkkituottajana, Guttenkunst kertoo. Päinvastoin. Haluamme tehdä asiakkaidemme kanssa syvempää yhteistyötä ja optimoida heidän energiaratkaisujaan. Se on meille samalla mielekästä ja tuottavaa liiketoimintaa. Keskeinen ajatus on tarkastella asiakkaan energiatilannetta kokonaisuutena. Vasta silloin saavutetaan merkittäviä säästöjä ja löydetään järkevämpiä ratkaisuja. Jokaisen asiakkaan energiantarpeeseen etsitään tehokkain kokonaisratkaisu hyödyntämällä oivaltavasti sähköä, lämpöä tai kylmää. Kun energiaa käytetään tehokkaasti ja vältytään hävikiltä, optimointi voidaan ulottaa aina tuotantoon ja jakeluun saakka, Guttenkunst sanoo. Fortum tulosvastuussa Uuden palvelun kehittämisessä on hyödynnetty koko Fortumin osaamista. Kun asiakkaan energiatilannetta katsotaan kokonaisuutena yhteisin Fortum-silmin ei vain esimerkiksi sähkön tai lämmön näkökulmasta löytyy uusia ja yllättäviäkin tehostamismahdollisuuksia. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityslaskuissa Asiakas KYSYY: Mitä täytyy ottaa huomioon ilmalämpöpumpun hankinnassa? Onko se niin järkevä investointi kuin mitä puhutaan? FORTUM VASTAA: Ilmalämpöpumppu on laite, jolla kerätään lämpöä ulkoilmasta ulkoseinäyksikön kautta ja luovutetaan sisäyksikön kautta suoraan huonetilaan. Ohjaustoiminnoilla laite saadaan toimimaan myös päinvastoin, jolloin laitteella voi viilentää sisäilmaa helteellä. On muistettava, että ilmalämpöpumpun asennus on ammattilaisen hommaa. Yksiköiden sijoittelussa, kondenssivaarojen välttämisessä, laitteen käyttöönotossa ja käytössä on riittävästi pohdittavaa ammattimiehellekin. Ulko- ja sisäyksikön sijoituspaikan valinnalla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Jotta laitteesta saataisiin irti paras mahdollinen hyöty, sisäyksikön on sijaittava sellaisessa paikassa, että ilmaa saadaan puhallettua esteettömästi koko tilaan. Yksikkö kiinnitetään ylös seinään mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan, josta sen ilmavirtaa on helppo suunnata. Edullisimmillaan lämpöpumpun saa asennettuna alle eurolla. Investointi maksaa itsensä takaisin 3 4 vuodessa säästettyinä lämmityskuluina. Säästö perustuu ilmalämpöpumpun hyvään hyötysuhteeseen (COP-arvo), joka kertoo, kuinka paljon lämpötehoa laite antaa suhteessa kulutettuun sähköenergiaan. Parhaimmissa tapauksissa ilmalämpöpumppu ottaa 1 kw sähkötehoa ja tuottaa 4 kw lämmitystehoa. Suorasähkö- ja öljylämmitystaloihin ilmalämpöpumppu on säästöjen kannalta ehdottoman järkevä investointi. tännön toteutukseen. Tähän on yhtenä suurena syynä rahoitus. Me olemme päättäneet lähteä mukaan kantamaan vastuuta rahoituksesta siten, että saamme oman Kun energiaa käytetään tehokkaasti ja vältytään hävikiltä, optimointi voidaan ulottaa aina tuotantoon ja jakeluun saakka. Alkuvaiheessa EES tarjoaa asiakkailleen energiankäytön kartoitus- ja analyysipalveluja, niiden pohjalta tehtäviä kehityssuunnitelmia sekä yrityskohtaista konsultointia. Uusia palveluja kehitetään asteittain lisää toiminnan päästessä vauhtiin. Energiakartoituksia on tehty ennenkin, mutta ongelmana on ollut, etteivät ne useinkaan johda käy- tulomme vasta sitten, kun asiakas on saavuttanut tavoitellut säästönsä, Guttenkunst sanoo. Liikkeelle EES lähti keväällä Tukholmasta, jossa palvelua tarjotaan aluksi muutamille yrityksille. Resurssien ja saatujen kokemusten kasvaessa toimintaa laajennetaan nopealla aikataululla myös muualle Ruotsiin, Suomeen ja muihin Fortum-maihin. FORTE 2/

20 ASIAKKAAN ÄÄNI Pienillä nikseillä suuriin säästöihin Helpot ratkaisut ovat usein parhaita, todisti tukholmalainen asumisoikeusyhdistys Fajansen 10. Muutamien Fortumilta saatujen säästövinkkien avulla se onnistui vähentämään kaukolämmön käyttöään reilut 24 prosenttia ja säästämään näin euroa vuodessa. TEKSTI: WESA LEHTO KUVA: BO KINNÅS Asumisoikeusyhdistys Fajansen 10 sijaitsee Norrbackagatanilla Tukholman Vasastanissa. Kiinteistöön kuuluvat kadun varren suurempi talo sekä pienempi piharakennus. Vuonna 1926 rakennetussa kiinteistössä on 35 huoneistoa, joista suurin osa on kooltaan noin 70 neliömetriä. Vuonna 2002 asukkaat perustivat asumisoikeusyhdistyksen, joka sai vuotta myöhemmin kiinteistön haltuunsa. Sitä ennen taloyhtiö toimi vuokrakiinteistönä. Asumisoikeusyhdistys on osoittanut, että ilman kalliita, teknisiä investointejakin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Miettimällä tekemisiä ja ennen kaikkea muuttamalla hiukan pinttyneitä tapoja päästään jo pitkälle. Helppoja vinkkejä Mitä olemme tehneet lämmityskustannusten pienentämiseksi? Se onkin hyvä kysymys. Tuntuu, ettemme ole tehneet kovinkaan ihmeellisiä asioita. Julkaisemme tarpeen tullen Fajansen 10 Nytt -nimistä tiedotelehtistä, ja siinä kerroimme jäsenillemme, miten lämmityksessä voidaan säästää. Näköjään muutkin kuin minä ovat noudattaneet ohjeita, sanoo tyytyväinen Jan Treffner, joka on toiminut asumisoikeusyhdistyksen puheenjohtajana alusta saakka. Annoimme muutamia helppoja vinkkejä, kuten ettei suihkussa ollessa kannata antaa veden valua koko aikaa, ettei pidä tiskata juoksevan veden alla ja että astian- ja pyykinpesukoneet tulisi aina lastata täyteen ennen käynnistämistä. En ole kokenut ohjeiden noudattamista mitenkään työläänä. Rutiineihin tottuu nopeasti. Lämpimän veden käyttöäni olen vähentänyt, mutta huoneiston lämpötilaa en ole laskenut. Se on kenties seuraava toimenpiteeni, Treffner sanoo. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Asumisoikeusyhdistyksen hallitus ei ole millään tavalla yrittänyt sitoa jäseniään ohjeiden seuraamiseen. Lämpimän veden kulutus riippuu paljon siitä, keitä talossa asuu. Meitä helpottaa se, että suurin osa asukkaista "Uusiin rutiineihin tottuu nopeasti." on lapsettomia pariskuntia ja yksin eläjiä. Lapsiperhe käyttää aina enemmän lämmintä vettä ja pyörittää pesukoneita useammin. Myös suihkussa käyviä on useampi. Mutta oli miten oli, tosiasia on se, että olemme onnistuneet vähentään lämmön käyttöä huomattavasti. 20 FORTE 2/2008

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot