Sähköä luotettavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköä luotettavasti"

Transkriptio

1 Monipuolinen tuotanto turvaa energiansaannin Fortum Sijoittaja punnitsee Venäjän riskit ja mahdollisuudet Sähköä luotettavasti joka niemeen, notkoon ja saarelmaan

2 Monipuolisuus on tulevaisuuden energiansaannin turva 12 Fortum haluaa olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja samalla kestävän kehityksen edellä kävijä. Haluamme pitää huolta siitä, että kaikki asiakkaamme saavat kaikissa olosuhteissa tilaamaansa lämpöä ja sähköä. Se on johtavan energiayhtiön vastuu ja päämäärä. Samanaikaisesti Fortum haluaa pitää huolta yhteisestä ympäristöstämme, nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantokoneisto on pidettävä huippuvireessä huoltamalla ja investoimalla, energiankäyttöä on tehostettava ja päästöjä vähennettävä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Fortum haluaa myös tulevaisuudessa pitää polttoainevalikoimansa mahdollisimman monipuolisena, ja tutkii myös miten uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää entistä paremmin ja enemmän energiantuotannossa. Tutkimuspanostukset kohdistuvat niin biopolttoaineisiin kuin tuuli- ja aaltovoimaan, jätteen energiahyötykäyttöön ja puhtaisiin hiiliteknologioihin. Fortum haluaa kantaa vastuunsa myös energia kulutuksen vähentämiseksi. Se ei ole etujemme vastaista päinvastoin, sillä se luo uusia mahdollisuuksia vastata ympäristöpaineisiin. Käyttämällä energiaa tehokkaasti syntyy säästöjä, ei yksin lompakossa, vaan ennen kaikkea ympäristön kannalta. Se on meidän jokaisen niin energian tuottajan kuin kuluttajankin etujen mukaista. Yhteisestä tulevaisuudesta kannamme vastuuta yhdessä. ENERGIA-ALAN NUMEROT Ruotsi Suomi Maria Romantschuk viestintäjohtaja Sähköverkon (kanta-, alue- ja jakeluverkko yhteensä) pituus tuhansina kilometreinä. Ruotsin sähköverkko ylettyisi yli 13 kertaa maapallon ympäri, Suomen verkko 9,5 kertaa. 2 FORTE 2/2008

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Energialla on tekijänsä... 8 Kulutuksen ja tuotannon energiapeli Miljardien investointi Venäjälle Superluotettavaa sähkönsiirtoa Lintuperspektiivi sähköverkkoon Luvassa äärikelejä Yrityksen energiankäyttö optimoidaan helikopterinäkökulmasta Pienillä nikseillä suuriin säästöihin Asiakas kysyy, Fortum vastaa Mittari, joka tiedottaa itsestään Venäjän mahdollisuudet ja riskit vaakakupissa Fortumin kasvot -sarjassa Tapio Kuula Marjaana Väre tähtäimessä Peking Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan OMX Nordic Exchange Helsingissä. 2/2008 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 2/2008 3

4 AJANKOHTAISTA Sähkömarkkinadirektiivi puhuttaa Europarlamentin jäsenet ovat jättäneet yhteensä 575 muutosehdotusta EU-komission ehdotukseen uudesta sähkömarkkinadirektiivistä. Muutosehdotukset koskevat muun muassa kanta- ja siirtoverkkojen operaattorien eriyttämistä, pyrkimystä yhteiseurooppalaiseen sähkömarkkinaan kansallisten markkinoiden sijasta sekä ympäristökysymyksiä. Enemmistö hyväksyy vesivoiman lisäämisen Energiateollisuuden teettämän kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia vastaajista kannattaa vesivoimaa. Kolmannes vastaajista haluaa lisätä vesivoimaa tuntuvasti ja vajaa kolmannes jonkin verran. Tärkeimpinä motiiveina vesivoiman lisäämiseen Suomessa pidetään kotimaisen sähköntuotannon tukemista ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä. Vesivoiman lisärakentamisen vastustamista perustellaan sillä, että vielä rakentamattomia koskia halutaan suojella; vesivoiman tuntuva lisääminen edellyttäisi suojelulainsäädännön tarkistamista joidenkin kohteiden osalta. Sähkön kysyntähuippuja tasaisemmiksi Sähkön kysyntäjousto on sähkönkulutuksen ajoittaista siirtoa toiseen ajankohtaan, pois kysynnän huippuajankohdasta ja huippuhinnoista. Sen kehittämistä ja sovittamista osaksi sähkömarkkinoita selvitettiin työryhmässä, joka luovutti muistionsa maaliskuussa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Selvityksessä otettiin huomioon etäluettavien mittareiden vaikutukset. Mittareita tarvitaan, jos kysyntäjoustoa halutaan laajentaa sähkön pienkäyttäjiin: tuntimittaus ja taselaskennan perustaminen sille mahdollistavat kalleimman sähkön välttämisen. Suurteollisuus soveltaa jo nyt kysyntäjoustoa tilanteen mukaan. Toinen selkeä kysyntäjoustoa soveltava ryhmä ovat sähkölämmityksen käyttäjät, jotka ovat tottuneet yö- ja päiväsähkön hintaeroon. 4 FORTE 2/2008

5 Sähkötapaturmakuolemien nollavuosi Viime vuonna Suomessa ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Nollavuosi on ensimmäinen sähkötapaturmatilastoinnin alkamisesta, vuodesta Tähän asti joka vuosi muutama suomalainen on kuollut sähköiskun seurauksena. Viime vuosina kuolemantapaukset ovat yleensä sattuneet suurjännitteisten ilma johtojen alla, esimerkiksi työkoneen tai sähköä johtavan korkean esineen osuttua johtoon. Kodeissa ei sisätilojen sähkölaitteista ole enää vuosiin tapahtunut kuolemaan johtaneita sähköiskuja. Kotien suurin sähköturvallisuushaaste on paloriski, sillä kodin sähkölaitteet aiheuttavat satoja tulipaloja joka vuosi. Merikaapelihanke etenee Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin (Fenno-Skan 2) toteutus etenee suunnitelmien mukaisesti. Viranomaisluvat ovat kunnossa, ja hankkeen mittavin sopimus on allekirjoitettu: Fingrid ja Svenska Kraftnät valitsivat Nexans Norway AS:n 150 miljoonan euron arvoisen merikaapelin toimittajaksi. Fenno-Skan 2 -yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtomahdollisuutta nelisenkymmentä prosenttia ja liittää pohjoismaiset sähkömarkkinat entistä kiinteämmin toisiinsa. Käytännössä yhteys vähentää eri maiden välisiä tilapäisiä sähkön hintaeroja. Se myös pienentää pohjoismaisten sähkönsiirtoverkkojen häviöitä ja parantaa käyttövarmuutta. Fenno-Skanin laajennus on yksi viidestä rakennettavasta sähkön siirtoyhteydestä Pohjoismaiden välillä. Uusi kaapeli yhteys otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Fenno-Skan megawatin ja 500 kilovoltin sähkön siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä toteutetaan tasasähköyhteytenä kokonaispituus noin 270 kilometriä, josta merikaapelin osuus noin 200 km. Vertailututkimus: Fingrid käyttövarma ja kustannustehokas Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid sai erinomaiset arvosanat toimintansa tehokkuudesta ja palveluidensa laadusta kansainvälisessä kantaverkkoyhtiöiden vertailututkimuksessa. Korkea tuottavuus näkyy muun muassa alhaisina sähkön siirtohintoina. Käyttöhäiriöiden ja keskeytysten määrä on Suomessa pieni. Vuoden 2007 tutkimukseen osallistui 29 kantaverkkoyhtiöitä eri puolilta maailmaa. Kokonaistuloksissa Fingridin käyttövarmuus oli huipputasoa ja kustannukset selvästi alle keskiarvon. Fingridin haasteena tutkimuksessa nähdään korkean käyttövarmuuden säilyttäminen verkon ikääntyessä. Lämmin talvi pienensi sähkönkulutusta Kulunut talvi oli Pohjoismaissa poikkeuksellisen leuto. Sähköä kulutettiin Suomessa tammi maaliskuussa 2,6 % edellisvuotta vähemmän. Maaliskuussa oli kuitenkin pakkasia myös Etelä-Suomessa, joten maaliskuun sähkönkäyttö nousi yli prosentin vuoden 2007 maaliskuuhun verrattuna. Talven tehohuippu oli 4. tammikuuta klo 17 18, jolloin tunnin keskiteho oli MW. Ruotsissa sähkönkäytön huipputunti, MW, saavutettiin 23. tammikuuta klo FORTE 2/2008 5

6 AJANKOHTAISTA Latausta liikenteessä Ruotsissa on jo tuhansia hybridiautoja. Jo lähi tulevaisuudessa ladattavalla hybridiautolla työmatkojaan ajeleva kaupunkilainen säästää kustannuksissa ja vähentää liikenteen päästöjä. Fortum ja Tukholman kaupunki ovat aloittaneet yhteistyön tavoitteenaan sähkökäyttöi- riippuvuutta öljystä tarvitaan muutakin kuin Voidaksemme vähentää autoliikenteen sen ladattavan hybridiauton laajamittainen vaihtoehtoisia polttoaineita. Strateginen käyttöönotto. Autoa voidaan ajaa pienillä yhteistyö Fortumin kanssa edistää mahdollisuutta siirtyä lähes täysin päästövapaaseen nopeuksilla pelkästään sähkömoottorilla, jolloin fossiilista polttoainetta ei kulu lainkaan. henkilöautoliikenteeseen. Projekti on erityisen Tavallisessa hybridiautossa sähkömoottorin tarvitsema energia tuotetaan auton lijoiden keskimääräinen työmatka jää alle kiinnostava siksi, että tukholmalaisten autoi- polttomoottorilla. Ladattavassa, ns. plug in -hybridiautossa on lisäksi latausmahdollisuus sähköverkosta, jolloin auto voi käyttää myös uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Tekniikan avulla voidaan edistää huomattavasti Ruotsin päästötavoitteiden saavuttamista. 50 kilometrin, josta selvitään sähkövoimalla jo tämän päivän tekniikalla, Ulla Hamilton Tukholman kaupungilta kertoo. Ruotsin liikenteessä on jo tuhansia hybridiautoja, jotka toimivat sekä polttomoottorilla että sähköllä ja joissa akku latautuu esimerkiksi jarruttaessa. Lisäksi useat autonvalmistajat lanseeraavat lähivuosina hybridiautoja, jotka voi ladata sähköverkosta pysäköintialueilla. Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteistyön avulla voidaan akkujen lataukseen tarvittava infrastruktuuri ottaa käyttöön jo vuoden 2008 aikana. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Tukholmasta lyhyessä ajassa yksi maailman johtavista sähkökäyttöisten autojen kaupungeista. FREDRIK T KARLSSON 6 FORTE 2/2008

7 Suomessa huomattava potentiaali sähköautoille Ruotsalaisen energiatutkimuslaitos Elforskin mukaan Ruotsin koko henkilöautoliikenteen siirty minen sähköautoihin ja ladat taviin hybridiautoihin vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä henkilöautoliikenteessä 80 % ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä lähes 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Maltillisenkin ennusteen mukaan 16 % myydyistä uusista henkilöautoista on tulevina vuosina ladattavia hybridejä ja Ruotsin liikenteessä on vuonna 2030 noin 2 miljoonaa ladattavaa hybridiautoa eli noin 40 % henkilöautokannasta. Sähköautojen potentiaali on myös Suomessa huomattava. Fortumin mukaan niistä pitäisi keskustella osana ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ja sähkö autojen tulisi olla mukana kansallisessa ilmasto- ja energia strategiassa. Uusiutuvaa energiaa tuettava tehokkaasti Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksessa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii huomattavaa energiatehokkuuden lisäämistä ja merkittävää lisäpanostusta uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin tuotantomuotoihin. Fortumin mukaan tavoitetta ei saavuteta ilman merkittävää julkista tukea. Yhteispohjoismainen tukimalli mahdollistaisi investoimisen Pohjoismaiden tasolla eri tuotantomuotoihin. Jo Suomen ja Ruotsin yhteinen sertifikaatti järjestelmä vähentäisi kustannuksia noin puolella miljardilla eurolla. Jos tavoitteet aiotaan saavuttaa pelkästään kansallisilla toimilla, yhteiskunnalle kohdistuvat kustannukset ovat korkeammat. YVA-selostus lausuntokierrokselle Fortum jätti huhtikuussa uuden Loviisa 3 -voimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö järjestää selostuksesta lausuntokierroksen, jossa pyydetään lausunnot useilta ministeriöiltä sekä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. YVA-selostuksen ja lausuntojen perusteella ministeriö valmistelee YVA-menettelyn päättävän lausunnon. Sen odotetaan valmistuvan syksyyn mennessä, minkä jälkeen Fortum tekee päätöksen hankkeen jatkamisesta. Valmis YVA-selostus liitetään osaksi mahdollista periaatepäätöshakemusta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Mikäli Fortum jättää hakemuksen ja valtioneuvosto katsoo hankkeen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi antamalla siitä myönteisen periaatepäätöksen, menee asia eduskunnan käsiteltäväksi. Kalaverkot uhkaavat saimaannorppaa Uhanalaisen saimaannorpan ainoa paha vihollinen viime vuosisatoina on ollut ihminen, joka toiminnallaan on saattanut norpan sukupuuton partaalle. Ilmaston lämpenemisen ohella suurin uhka norpille on verkkokalastus. Suurimmassa vaarassa joutua kalaverkkoihin ovat norpanpoikaset eli kuutit. Vielä 1980-luvulla noin prosenttia kuuteista menehtyi ensimmäisenä elinvuotenaan verkkoihin. Nykyään norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä on rajoitettu välisenä aikana. Kalastusrajoitusalueet eivät kuitenkaan kata koko saimaannorppakannan elinaluetta, ja siksi on tärkeää, että kalastajat itse kantavat vastuunsa. Helppo tapa suojella norppaa on vaihtaa verkot rajoitusaikana norppaystävälliseen katiskaan. Fortum osallistuu aktiivisesti saimaannorpan suojelutyöhön tukemalla Joensuun yliopiston norppatutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymistä norppiin kiinnitettävien lähettimien avulla. Tutkimuksen avulla norpan suojelutoimia voidaan tehostaa. Lisäksi Fortum kampanjoi yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) kanssa verkkojen vaihtamisesta norpille turvallisiin katiskoihin. SLL:n katiskanvaihtokampanja on yksi Fortumin henkilökunnan valitsemista tukikohteista; Fortum sponsoroi norppaystävällisiä katiskoja Saimaan alueen kalastajille. Lisätietoa kampanjasta ja kilpailu Fortumin internetsivuilla Runokilpailu sai suonet sykkimään Fortum on mukana helmikuussa käynnistyneessä Ilmastotalkoot-kampanjassa, jossa kannustetaan pitämään huonelämpötila alle 22 asteessa. Suurta yleisöä pyydettiin runoilemaan energiaa ja lämpöä huokuvia runoja. Kilpailuun saapui lähes 100 runoa, joista Fortumin raati valitsi suosikkinsa. Lausuntonsa antoi myös runoilija Tommy Tabermann: Nämä ilmastoloitsut kertovat, että viesti on mennyt perille. Ilmastonmuutoksen uhkakuvat on sisäistetty, ja ihmiset ovat yksilötasollakin valmiita tekemään luontoa varjelevia ja säästäviä tekoja. Tommyn suosikki: Oi veljeni, siskoni, luontoa säästä, sinä kärsithän itsekin noesta häästä. Auta äitiäs, allamme, armasta maata: älä saasteita turhia ilmoille saata. Hoida taidolla, viisaasti, kotias tätä. Älä jätteitä, päästöjä taivaalle mätä. Niin kiittävät sinua lastesi lapset, kun jo päässäsi harvat on hallavahapset. FORTE 2/2008 7

8 Energialla on tek Sähköä syntyy, kun turbiinin pyörimisen liike-energia muutetaan generaattorin avulla toiseen muotoon. Turbiinien pyörittämiseen käytetään eri keinoja kuten kuumaa höyryä, vettä ja tuulta. Fortumin sähköntuotantovalikoima on monipuolinen ja noin 90 prosenttia tuotannosta on hiilidioksidivapaata. Vesivoima Vesivoimatuotannon hyötysuhde voi ylittää 90 prosenttia; mitä suurempi putouskorkeus ja virtaavan veden määrä, sitä enemmän saadaan energiaa. Vedellä tuotettu energia on saasteetonta, päästötöntä ja uusiutuvaa. Myös vesivoiman kohdalla suurten alkuinvestointien jälkeen tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset, eivätkä laitokset vaadi usein toistuvia uudistustöitä. Yhdistettynä varastoaltaaseen vesivoima on hyvää säätövoimaa, jolla voidaan nopeasti tasata kulutusvaihteluita valtakunnan verkossa. Vesivoimalle otolliset paikat on Pohjoismaissa jo pitkälti rakennettu, monien vielä rakentamattomien koskien valjastamisen energiantuotantoon estää lainsäädäntö sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat. Fortumin sähköntuotanto 52,5 TWh vuonna 2007 * Vesivoima 37 % Ydinvoima Ydinvoimalaitoksissa polttoaineena käytettävän uraanin arvioidaan maailmassa riittävän noin vuodeksi. Voimalaitosyksiköt ovat suuria ja edellyttävät suuret alkuinvestoinnit, mutta käyttökustannukset ovat kilpailukykyiset. Laitosten tuotanto on vakaata ja käyttöaste on korkea, yli 90 prosenttia. Ydinvoimalaitoksen käyttöiäksi lasketaan 60 vuotta. Energiantuotanto on hiilidioksidivapaata, mutta koska ydinreaktio aiheuttaa säteilyä, laitosten turvallisuusvaatimukset ovat tiukat ja lupaehdot kireät. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan turvallisesti tuhansiksi vuosiksi. Hiilivoima Hiilivoimaa käytetään korkealla, lähes 90 prosentin hyötysuhteella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Pelkässä sähköntuotannossa olevan nykyaikaisen hiililaitoksen hyötysuhde on noin 45 prosenttia. Hiililauhdevoimaloita tarvitaan erityisesti kulutuspiikkien aikana esimerkiksi erittäin kylminä ja vähäsateisina aikoina. Hiiltä on runsaasti saatavilla eri puolilla maailmaa, mikä parantaa toimitusvarmuutta. Lisäksi se on helposti varastoitavaa, joten hiilivoima on hyvää varavoimaa. Maailman hiilivarojen on arvioitu riittävän noin 150 vuodeksi. Hiilivoimalaitokselle otollisin paikka on rannikolla, jolloin hiilen kuljetus käy laivoilla ja laitoksen jäähdytykseen on vettä käytettävissä. Hiilivoimalle on ilmaston lämpenemisen myötä tullut paha kaiku. Hiiltä poltettaessa syntyy hiilidioksidija hiukkaspäästöjen ohella happamoitumista aiheuttavia rikki- ja typpipäästöjä, joita tosin voidaan vähentää merkittävästi tehokkailla puhdistuslaitteilla. Parhaillaan kehitetään tekniikoita hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten. Hiilellä tuotetun energian tuotantokustannukset ovat olleet hieman korkeammat kuin ydinvoimalla, ja hintaan vaikuttavat lisäksi päästökaupasta ja veroista tuotantomuotoon kohdistuvat kustannukset. Ydinvoima 46 % * Tuotannosta 89 % hiilidioksidivapaata 8 FORTE 2/2008

9 ijänsä Muut 2 % Turve 2 % Bio 3 % Jäte Yhdyskuntajätteiden poltto vähentää muiden polttoaineiden käyttöä, ja samalla kaatopaikalle vietävän jätteen määrä vähenee. Jätteenpolttolaitokset ovat ensisijaisesti jätehuoltoratkaisuja, energiantuotannossa ne soveltuvat parhaiten sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Jäte on polttoaineena hiilidioksidineutraalia, joten se sopii hyvin täydentämään muuta polttoainevalikoimaa tiukentuneiden päästötavoitteiden aikana. Maakaasu Maakaasu on erityisesti kaupunkialueella ympäristömyötäinen polttoaine. Fossiilisista polttoaineista se on hiilidioksidin osalta vähäpäästöisin, eikä poltosta synny hiukkas- tai rikkipäästöjä. Maakaasun kuljettaminen putkessa säästää erillisiltä kuljetuksilta. Maakaasulaitos on tyypillisesti investointikustannuksiltaan edullisempi kuin hiilivoimalaitos. Maakaasun hinta on sidottu muiden polttoaineiden hintaan. Maailman maakaasuvarojen riittävyydeksi on arvioitu noin vuotta. TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVAT: FORTUM, TOMI PARKKONEN, CRESTOCK Hiilivoima 10 % Tuulivoima Päästöttömän tuulivoiman osuus on vielä vähäinen, mutta arvioiden mukaan Pohjolan oloissa noin 10 prosenttia sähköstä on mahdollista tuottaa tuulivoimalla. Tällä hetkellä sähkön tuotanto tuulivoimalla on kalliimpaa kuin muilla tuotantomuodoilla. Tukien avulla sekä muiden tuotantotapojen kallistuessa hinta voi tulla kilpailukykyiseksi. Tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee hetkellisten tuuliolosuhteiden mukaan, joten tuulienergia vaatii rinnalleen säätövoimaa. Turve Turpeen etuja ovat sen kotimaisuus ja runsaat turvevarannot. Käyttö on vähäisempää kuin turpeen kasvu, mutta turvesuon uusiutuminen kestää tuhansia vuosia. Turvevoimalaitoksen järkevä polttoaineen hankintasäde on noin kilometriä. Turpeesta aiheutuu poltettaessa hieman enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilestä, hiukkaspäästöt ovat samaa luokkaa. Yhdessä biopolttoaineen kanssa käytettäessä turve parantaa polttoprosessia ja auttaa pitämään polttokattilan puhtaana. Bio Biomassaa voidaan käyttää voimalaitoksen pääasiallisena polttoaineena ja esimerkiksi hiilivoimalaitoksissa muun polttoaineen joukossa. Biomassana käytetään muiden muassa puunkuorta sekä oksia, latvuksia ja kantoja. Lisäksi hyödynnetään lajiteltua kierrätyspuuta sekä pellettejä ja sahanpurua. Biopolttoaineiden puolesta puhuvat energiantuotannon hiilidioksidivapaus sekä polttoaineen kotimaisuus ja sen työllistämisvaikutukset. EU-alueella pyritään lisäämään biopolttoaineen käyttöä, jolla voi olla vaikutuksia tähän asti vakaana pysyneeseen hintaan. Puuperäisen biomassan järkevänä hankintasäteenä pidetään 100 kilometriä, mikä rajoittaa jonkin verran sen laajamittaista käyttöä. FORTE 2/2008 9

10 Kulutuksen ja tuotannon energiapeli TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOPI SAARI Energiankulutus kasvaa ja vanhoja voimalaitoksia poistuu käytöstä. Kysyntää täyttävistä Sähkönkulutuksen uskotaan kasvavan Pohjoismaissa noin prosentin vuosivauhtia. Kun tuotantokapasiteettia, etenkin vanhoja hiilivoimalaitoksia, poistetaan samanaikaisesti tuotannosta, uhkaavat kulutus- ja tuotantokäyrät kulkea eri suuntiin. Kysyn nän tyydyttämiseksi tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia noin 80 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. Pitkäaikaisista, strategisista markkina-analyyseistä vastaava Johan Linnarsson kertoo, että kapasiteettia on sitouduttu rakentamaan 45 TWh:n edestä, joten vielä tarvitaan 35 TWh:n tuotanto. Tehdyt päätökset sisältävät pääosin ydinvoimaa sekä lämpövoimaa eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Lisäsi mukana on tuuli-, vesi- ja lauhdevoimaa, Linnarsson listaa. Hän kertoo, että myös lopputarpeen täyttämiseksi on runsaasti suunnitelmia. Niistä merkittävä osa liittyy tuulivoiman ja lämpövoiman lisäämiseen. uusinvestoinneista päätettäessä eri osa tekijöiden on loksahdettava kohdalleen. Kannattavuuslaskelmia ja poliittista ohjausta Voimalaitosten investointipäätöksiin ja muun muassa tuotantomuodon valintaan vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä näistä ovat rakentamiskustannukset sekä odotettavissa oleva sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen kehitys. Esimerkiksi vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannuksista valtaosa aiheutuu kapasiteetin rakentamisesta. Sen sijaan biopolttoaineella, kaasulla ja hiilellä tuotetussa energiassa polttoaineen hinta muodostuu merkittäväksi. Muutaman viime vuoden aikana voimalaitosten kannattavuuslaskelmat ovat heilahdelleet rakentamiskustannusten noustua lähes kolmanneksella. Polttoaineiden hinnannousu ja päästökauppa ovat puolestaan heikentäneet hiilellä ja kaasulla tuotetun energian kilpailu kykyä. Investointipäätöstä ei kuitenkaan aina ratkaise se, mitä kannattavuuslaskelmissa näyttäisi jäävän viivan alle. Ydinvoima vaikuttaa olevan energiantuotantomuodoista kannattavin, mutta monissa maissa sen lisä rakentaminen ei ole mahdollista, Linnarsson huomauttaa. Poliittiseen ohjaukseen hän viittaa myös muistuttamalla tukimuotojen tärkeydestä uusiutuvalle energialle. Tuulivoima ei tuotantokustannuksiltaan ole tällä hetkellä kilpailukykyistä, joten se tarvitsee tukea. Tämä on johtanut siihen, että tuulivoimaa rakennetaan esimerkiksi Saksaan, jossa tuki on riittävää, eikä esimerkiksi Norjaan, missä tuuliolosuhteet olisivat energiantuotannolle suotuisammat. 10 FORTE 2/2008

11 Miljardien investointi Fortumin yrityskauppa Uralin seudulla toimivasta TGC-10:stä kasvattaa yhtiön tuotantokapasiteettia merkittävästi. Mittava investointiohjelma sisältää uuden voimalaitoksen rakentamisen ja trimmaa nykyiset maakaasua käyttävät tuotantolaitokset tehokkaiksi. TGC-10 sijaitsee öljyn- ja kaasuntuotantoalueella, joten yhtiön energiantuotanto perustuu luontevasti maakaasuun. Toiminnan kokoluokasta saa käsityksen, kun vertaa sitä vuoden 2007 Fortumin sähköntuotantoon, joka oli 52 TWh. TGC-10:n myötä sähköntuotanto kasvaa 17 TWh ja lämmönmyynti kaksinkertaistuu yli 50 TWh:iin. Lämmöntuotannosta suurin osa syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Toukokuussa Fortum omisti TGC-10:stä noin 76 prosenttia ja tavoitteena on saavuttaa vielä vuoden 2008 aikana sadan prosentin Fortum toteuttaa TGC-10:ssä mittavan 2,2 miljardin euron investointiohjelman, minkä seurauksena sähköntuotanto lähes tuplaantuu vuoteen 2013 mennessä. omistusosuus vähemmistöosakkaille tehtävän lunastustarjouksen kautta. Tällöin kaupan kokonaisarvo nousee noin 2,7 miljardiin euroon. Tähän kokonaissummaan sisältyy myös huomattava osa investointiohjelmasta, jolla kasvatetaan yhtiön sähköntuotantoa yli MW:lla. Tuotantoa tehokkaammaksi Fortum uskoo, että kestävä kehitys on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Yhtiö on asettanut eurooppalaisista sähköyhtiöistä lähes tiukimmat päästötavoitteet; tähtäimessä on alentaa EU-alueen sisällä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä alle 80 grammaan tuotettua kilowattituntia kohden vuoteen 2020 mennessä, kun aiempi tavoite oli 120 g/kwh. Lämmön osalta tavoitteena on alentaa hiilidioksidin ominaispäästöjä 10 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Fortumin liiketoiminnan kehityksestä TGC-10:n alueella vastaavan Risto Riekon mukaan maakaasuun perustuva energiantuotanto Uralilla mahtuu Fortumin tavoitteisiin. Euroopan unionin ulkopuolisilla alueilla olemme sitoutuneet pienentämään nykyisten tuotantolaitosten ominaispäästö tasoa. Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi hiilen korvaaminen maakaasulla, biopolttoaineiden käytön lisääminen, tuotannon energiatehokkuuden parantaminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvattaminen. Nykyisten voimalaitosten hyötysuhdetta parantamalla samasta määrästä kaasua saadaan enemmän energiaa, Riekko kertoo. Fortum toteuttaa TGC-10:ssä mittavan 2,2 miljardin euron investointiohjelman, minkä seurauksena sähköntuotanto lähes tuplaantuu vuoteen 2013 mennessä. Investointiohjelmaan sisältyy myös kokonaan uuden voimalaitoksen rakentaminen Njaganiin. Lisätuotanto tuleekin tarpeeseen, sillä Uralin alueella sähkönkulutuksen on arvioitu kasvavan jopa kuusi prosenttia vuodessa, ja koko maassa kysyntä kasvaa vähintään 700 TWh, eli noin TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. MAAKAASU SÄHKÖKSI JA LÄMMÖKSI Espoon Suomenojalle rakennetaan nykyisen kivihiiltä ja maakaasua polttavan voimalaitoksen yhteyteen yhteistuotantolaitos, jonka sähkötehoksi tulee 234 megawattia ja kaukolämpötehoksi 214 megawattia. Laitosyksiköstä tulee ns. kombivoimalaitos eli siihen tulevat kaasuturbiini, kattila ja höyryturbiini. Polttoaineena käytetään maakaasua, minkä ansiosta kivihiilen käyttö Suomenojalla vähenee noin 30 prosenttia. Lisäksi uusi kapasiteetti korvaa talven kulutushuippujen aikana kaasulla ja öljyllä tuotettua lämpöä. Kivihiili jää varapolttoaineeksi ja sitä käytetään tuotannon tasaamisessa. Noin 200 miljoonan euron kokonaisinvestointi vähentää voimalaitoksen hiilidioksidin ominaispäästöjä 10 prosenttia. Kaasuturbiini on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Miksi maakaasu valittiin voimalaitoksen polttoaineeksi, Fortumin lämpöliiketoiminnan johtaja Jouni Haikarainen? Maakaasu on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimainen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Putkea pitkin tuleva maakaasu on myös logistisesti hyvä vaihtoehto esimerkiksi verrattuna biopolttoaineeseen tai hiileen. Lisäksi maakaasu on vähäpäästöistä, minkä ansiosta se sopii kaupunkiolosuhteissa kaukolämmön tuotantoon. Muista vaihtoehdoista esimerkiksi hiili olisi ollut huono vaihtoehto jo päästöjenkin osalta. Lisäksi uskomme, että mm. päästökaupan myötä sen kilpailukyky huononee jatkossa. Biopolttoaineita ei taas tässä mittakaavassa olisi Espooseen ollut kohtuulliseen hintaan saatavissa, Haikarainen sanoo. FORTE 2/

12 TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: CRESTOCK Sähkö siirtyy Pohjoismaissa 99,98-prosenttisen varmasti. Katkoksista valtaosa on sään syytä mutta säältäkin voi suojautua. Sähkökatkot ovat niin harvinaisia, että kun vähänkin pidempi häiriö sattuu kohdalle, se muistetaan. Ja muistia virkistävät tilastot. Pohjoismaissa tutuimmat tilastointikriteerit ovat keskeytystunnit ja katkojen määrä per asiakas vuodessa. Vuoden 2005 tuntitilastossa Ruotsi oli omassa sarjassaan. Sähköt olivat asiakkaalta pois keskimäärin 18,11 tuntia, kun Suomessa vastaava luku oli 1,51. Katsaus tilastojen taakse selittää paljon: Gudrun-myrsky teki tuona vuonna selvää jälkeä. Myrsky ja tuuli ovat ylivoimaisesti suurimmat sähkönjakelun keskeyttäjät: niiden ylivoima on liikaa puille, jotka kaatuvat metsis- sä ja teiden varsilla kulkevien sähköjohtojen päälle. Myös lumi- tai jääkuorma joko suoraan johdoilla tai puiden oksia johtojen päällä painamassa tekee sähkönsiirrolle hallaa. Kun mukaan lasketaan vielä ukkosen aiheuttamat oikosulut sekä muuntajiin eksyvät oravat ja johtojen väliin lentävät linnut, on luonnosta johtuvien sähkönjakeluhäiriöiden osuus kaikista katkojen aiheuttajista vähintään 60 prosentin luokkaa. Lisäksi tuntemattomaksi jäävistä syistä iso osa johtuu säästä, muistuttaa asiantuntija Elina Lehtomäki Energiateollisuus ry:stä. Kuitenkaan sää ei ole yksin syypää. Verkossa voi olla rakennevika tai käyttövirhe, ja joskus sähköt SUPERLUOTETT Sähköverkko muodostuu kantaverkosta, jota käytetään pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla. Kantaverkon jännite on kilovolttia (kv) eli enimmillään kertaa suurempi kuin pistorasiaan tuleva jännite. alueverkosta, joka jatkuu kantaverkosta. Alueverkot toimivat Suomessa 110 kv:n ja Ruotsissa kv:n jännitteellä. jakeluverkosta, joka voi liittyä alueverkkoon tai suoraan kantaverkkoon. Jakeluverkon jännite on 20, 10, 1 tai 0,4 kv. generaattoreista, sähköasemista ja jakelumuuntamoista. Generaattori tuottaa energiaa sähköverkkoon, sähköasema on solmupiste, jossa erijännitteiset voimajohdot yhtyvät, ja jakelumuuntamo muuttaa sähkön korkeat siirtojännitteet sähkön käyttäjille soveltuvaksi pienjännitteeksi. 12 FORTE 2/2008

13 katkaistaan suunnitellusti verkon korjaus- tai ylläpitotöiden takia. Ja jos sähkönjakelu keskeytyy kaupungissa, on syynä hyvin todennäköisesti kaivinkone, joka on katua avatessaan iskenyt maakaapeliin. Vaikka mahdollisia syitä sähkökatkoksille tuntuu löytyvän reilusti, on katkoksen todennäköisyys Pohjoismaissa hyvin pieni. Sähkö siirtyy asiakkaille 99,98-prosenttisen luotettavasti. Ilmojen halki ja maata pitkin Sähkönsiirron luotettavuus on ollut myrskyjen aiheuttamia tilastopiikkejä lukuun ottamatta samalla hyvällä tasolla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2004 voimaanastunut korvaussääntö verkkoyhtiö maksaa yli 12 tunnin sähkönjakelukeskeytyksistä asiakkaalle vakiokorvauksen on kannustanut sähkönsiirrosta vastaavia energiayhtiöitä investoimaan verkon luotettavuuteen entisestään. Nyt hetki investoida onkin oikea. AVAA Pääosin luvuilla rakennettu perusverkko on tulossa käyttöikänsä päähän, varsinkin sähköpylväät kaipaavat uusimista, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pertti Lindberg kertoo. Kun verkon luotettavuutta lähdetään kehittämään, suurin haaste on maantiede. Tiheästi asutuille alueille on kustannustehokasta rakentaa kaapeloitu verkko, Lindberg jatkaa. Maakaapeleiden puolesta puhuu se, että sääolosuhteet eivät niitä pääse vioittamaan. Lisäksi kaapeleiden rakentaminen taajamaalueilla rengasmaiseen malliin takaa, että sähkönsyöttöä voidaan jatkaa toista kautta, jos jakelu toisesta suunnasta estyy. Kaapeliverkossa vian paikallistaminen ja korjaaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin ilmassa kulkevassa verkossa, ja kaapelin kaivaminen maahan on neljä kertaa kalliimpaa kuin maanpäällisen sähköverkon rakentaminen. Pitkiä matkoja kaapeleita ei siis ole järkevää vetää. Se näkyisi asiakkaiden maksamissa hinnoissa. Luotettavuuden lisäämisessä lähtökohta ei voi olla loputon parantaminen, koska vain muutama prosentti asiakkaista olisi valmis maksamaan paremmasta toimitusvarmuudesta, Elina Lehtomäki painottaa. Vain muutama prosentti asiakkaista olisi valmis maksamaan paremmasta toimitusvarmuudesta. Svensk Energin mukaan Ruotsin sähköverkosta yli puolet on kaapeloitu. Suomessa kaapelointiaste on huomattavasti pienempi. Keinovalikoimassa kauko-ohjausta ja vierihoitoa Kaapeloinnin lisäksi sähkön toimitusvarmuutta voidaan lisätä muun muassa siirtämällä ilmajohtoja metsistä teiden varsille sekä hoitamalla johtoalueiden vierimetsiä. Monesti vierimetsät on jätetty ryteiköiksi, koska ihmiset kokevat sähköjohdot samalla tapaa pelottavina kuin tulen. Lähelle ei haluta mennä. Eikä ihan viereen saakaan mennä: Johtoaukea tarkoittaa aluetta, MYRSKY SOTKEE TILASTOT Keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika on laskenut tasaisen varmasti viime vuosikymmenet tosin yhtä varmasti myrskyt näkyvät häiriötilastoissa korkeina piikkeinä. Suomessa keskimääräinen keskeytysaika on vuositasolla maaseudulla noin kolme tuntia ja taajamassa tunnin. Vuoden 2001 Janika- ja Pyry-myrskyt kasvattivat aikaa maaseudulla seitsemään ja kaupungeissa viiteen tuntiin. Ruotsissa liikutaan samoissa lukemissa; erittelemättä maaseutua ja taajamia sähköt ovat katki reilut 1,5 tuntia vuodessa. Vuoden 2005 Gudrun-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot kestivät joillakin alueilla Etelä- ja Keski-Ruotsissa jopa yli kuusi viikkoa. jossa ei ilman erityislupaa saa kasvattaa puita eikä pystyttää yli kaksi metriä korkeita rakenteita. Voimajohdon jännitetasosta ( kv) riippuen tämän johtoaukean leveys on metriä. 20 kilovoltin jakeluverkossa johtoalueet ovat yleensä enintään kymmenen metriä leveitä. Sen jälkeen alkaa niin sanottu reuna vyöhyke. Tavoitteena on, että metsänomistaja hoitaisi näitä reunavyöhykkeen vierimetsiä järjestelmällisesti normaalin metsänhoidon yhteydessä. Johtoalueilla ei pitäisi olla esimerkiksi koivuja, jotka riukuuntuessaan taipuvat vapaaseen tilaan eli johtoalueelle päin. Kuusi sen sijaan kasvaa jäykemmäksi ja tekee juuristot niin vahvoiksi, että se pysyy varmemmin pystyssä myös myrskyn tuivertaessa, Lindberg selvittää. Välitön sähkökatkos voidaan välttää eristämällä sähköjohtimet siltä varalta, että puunoksa metsänhoidosta huolimatta katkeaa voimalinjan päälle. Sähkönsiirron luotettavuutta voidaan parantaa myös sähköasemia lisäämällä FORTE 2/

14 eli kasvattamalla sähköä kantaverkosta syöttävien pisteiden määrää ja perustamalla kauko-ohjattuja erotinasemia. Niiden avulla vikakohta saadaan kytkettyä irti verkosta nopeammin ja häiriö rajattua pienemmälle alueelle. Näin meillä, vaan entä muualla? Elina Lehtomäen mukaan muualla maailmassa sähkönsiirron toimitusvarmuutta tilastoidaan erilaisin mittarein kuin Pohjoismaissa. Siksi luotettavaa kansainvälistä vertailua ei voida tehdä. Toimitusvarmuus on joka tapauksessa keskeinen aihe kaikkialla EU:ssa, ja lainsäädäntöpaineita sen takaamiseksi on itäisimpiä EU-maita myöten. Vaikka sähkömarkkinat avattiin Pohjoismaissa vähän etukäteen, muut energia-alan kehitysasiat menevät samaan tahtiin. Pohjoismaissa helposti ajatellaan, että sähkönsiirto olisi luotettavampaa Keski-Euroopassa, jossa maat ovat taajaan asuttuja eivätkä yhteydet ole niin pitkiä kuin täällä meillä päin. Mutta haasteita on muuallakin. Esimerkiksi Itävallassa sähköä on siirrettävä vuoristoissa, Lehtomäki laajentaa perspektii viä. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan Pohjoismainen sähköverkko ulottuu käytännössä kaikkialle. Alueet on sähköistetty niin hyvin, että nyt verkkoa pikemminkin jo puretaan autioituneilta kyliltä kuin rakennetaan lisää, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pertti Lindberg toteaa. Jos sähköt jostain puuttuvat, niin lähinnä saaristomökeistä. Kun sähkönsiirtovastuu on alueellisesti jaettu, on jakeluyhtiöllä velvollisuus toimittaa sähköä saariinkin. Toisin sanoen jokainen saa sähköä, jos haluaa. Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella olevien liittymien maksut perustuvat kuitenkin kohdekohtaisiin rakennuskustannuksiin; perusvyöhykkeellä sijaitsevan mökkiliittymän ostaminen ei ole kovin kallista, mutta yksittäiseen saareen ja yksittäiselle liittyjälle kustannukset voivat kasvaa, Lindberg jatkaa. Lisäksi markkinoille tulee yhä kustannustehokkaampia ja pienempiä laitteistoja esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseen. Niitä voi käyttää täydentävinä energianlähteinä vapaa-ajan asunnolla, joka on sähköverkossa. Mutta aina pitää ottaa yhteys alueen verkkoyhtiöön ennen kuin ryhtyy tällaisia laitteita verkkoon liittämään, sillä siten turvallisuusasiat tulevat huomioiduiksi ja samalla tulee varmistettua, ettei laitteisto aiheuta sähköverkkoon häiriöitä. Ja vaikkei asunnossa olisikaan sähköjä, saa tällaisella tuulta tai aurinkoa hyödyntävällä laitteistolla ainakin lamput päälle, asiantuntija Elina Lehtomäki Energiateollisuudesta kertoo. Uusiutuvaa sähköä rannikolta ja tunturilta verkkoon Entä jos tilanne onkin niin päin, että sähköä pitäisi saada siirrettyä rannikoilta ja tuntureilta? Esimerkiksi tuulivoimalaitokset on rakennettava sinne, missä tuulee eli niihin harvoihin paikkoihin, joihin siirtoverkko ei aina ylety. Ihan halvalla ei uusiutuvaa energiaa taideta jakeluun saada? Sen tukemiseksi on lainsäädäntö, jonka mukaan jakeluverkkoon liitetyltä tuotannolta saa periä siirtomaksuna vain tietyn kattohinnan (0,07 c/kwh). Lisäksi liittymismaksuna alle 2 megavolttiampeerin tuotantolaitoksilta saa periä vain osan todellisista liittymiskustannuksista nimittäin ainoastaan ne verkon rakentamiskustannukset, jotka syntyvät pelkästään tuotantolaitosta palvelevan verkon rakentamisesta. Kuitenkin verkkoa on usein vahvistettava paljon kauempaa, ja todelliset liittämiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat. Käytännössä kustannuksia siis siirtyy muiden verkon käyttäjien maksettavaksi, ja se näkyy väistämättä myös sähkönkäyttäjien tariffeissa. Mutta kun asiakkaita on paljon, kustannukset tasoittuvat, Elina Lehtomäki kertoo. Lintu- persp Sähköpylväiden suojaamistoimet voivat olla erilaisia muovihuppuja tai lisärakenteita. Merikotkat ovat suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Kun WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin 1972, kotkanpoikasia selviytyi rengastusikäisiksi vuosittain kaksi tai kolme. Nyt lukumäärä on noin 250. Kasvava merikotkakanta ei kuitenkaan kestä ulkopuolista rasitusta, minkä vuoksi kaikki sitä uhkaavat tekijät pyritään poistamaan, WWF:n meribiologi Samuli Korpinen sanoo. Yksi näistä tekijöistä on sähköisku, jonka merikotka voi saada joko törmätessään voimalinjoihin tai laskeutuessaan sähköpylvään tai muuntajan päälle. Ongelmat liittyvät lähinnä 20 kilovoltin voimalinjoihin. Sitä suuremmat linjat kulkevat merikotkien istumakorkeuden yläpuolella. Merikotkat hakevat saalistaessaan tähystyspaikkoja ja yleensä ne pyrkivät laskeutumaan rannalla oleviin pylväisiin, jos ne ovat korkeampia kuin ympäristön puut, Korpinen kertoo. Hyvä uutinen on se, että merikotkia eniten kiinnostavat pylväät on helppo tunnistaa: ne sijaitsevat lähellä rantaa, usein paikoissa, joissa merikaapeli nousee maalle ja muuttuu ilmajohdoksi. 14 FORTE 2/2008

15 ektiivi sähköverkkoon Suurille linnuille voimalinjat ovat vaaran paikkoja: kosketus voi aiheuttaa sähköiskun. WWF:n ja Energiateollisuus ry:n hankkeessa pyritään estämään merikotkien sähköiskukuolemia. Merikotkat hakevat tähystyspaikkoja rannalla olevista pylväistä. Tämä suojaamaton pylväs voi kuitenkin olla linnulle hengenvaarallinen. TEKSTI: JULIA KRISTENSEN, COMPOSITOR OY KUVAT: ISMO NUUJA Esimerkiksi Ahvenanmaan Kökarissa on rantapylväs, jonka huomattiin aiheuttavan paljon merikotkien kuolemia. Lisäksi onnettomuudet synnyttivät aina oikosulun, jonka vuoksi lähialueilta katkesivat sähköt. Siksi niiden ehkäiseminen on myös verkkoyhtiöiden etujen mukaista, merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja havainnollistaa. Hanke liidossa Ongelman ratkaisemiseksi perustettiin WWF:n, Energiateollisuus ry:n ja Fortumin yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on laatia valtakunnallinen suositus sähköverkonhaltijoille merikotkien suosimien sähköpylväiden kartoittamiseksi ja suojaamiseksi. Puolitoistavuotisen hankkeen ensimmäinen kokous pidettiin huhtikuussa 2007, jolloin sovittiin tavoitteista, vastuista ja budjetista. Koska merikotkia on paljon Fortumin siirtoverkkoalueella, yhtiön sähköpylväät valittiin kohteeksi pilottihankkeelle, jonka kokemusten perusteella tehdään yleinen suositus. Hanketta koordinoivan Korpisen mukaan liikkeelle lähdettiin yhdistämällä kartat merikotkien esiintymisalueista ja Fortumin sähköverkoista. Kenttätöihin päästiin loppukesästä 2007, jolloin Nuuja kävi katsomassa ja kuvaamassa maastossa satakunta kohdetta Porin ja Tammisaaren välisellä rannikkoalueella. Nuujan raportin ja Fortumilla toteutetun pilottihankkeen käytännön kokemusten perusteella laaditaan suositukset, joiden pitäisi päästä jakeluun syksyyn mennessä. Turvallinen laskeutuminen Sähköpylväiden suojaaminen on varsin vaivatonta. Maastossa on sähköpylväitä useammilta vuosikymmeniltä, ja niiden vaihtelevat rakenteet määräävät suojaustoimet, jotka voivat olla esimerkiksi erilaisia muovihuppuja tai lisärakenteita. Orsimaisella poikkipalkilla varustettuihin pylväisiin voidaan lisätä vakiopalkin yläpuolelle toinen palkki, jolle merikotka voi turvallisesti laskeutua. Muuntajien yhdysjohdot tehdään vaarattomiksi eristämällä ne sähköä johtamattomalla kuorella, Nuuja listaa. Fortum on tehnyt joitakin suojauksia jo talven aikana. On tärkeää, että luonnonsuojelunäkökulma on mukana voimalinjojen normaalissa suunnittelussa ja kunnossapidossa, jotta suunnittelijat voivat itse arvioida sähköpylvään rakennetta ja huomata suojaamisen tarpeen, Nuuja painottaa. Maastossa jo olevien pylväiden suojauksen lisäksi suositukset on tarkoitus huomioida uusien sähköpylväiden suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Hankkeen puuhamiehet ovat tyytyväisiä tähänastisiin tuloksiin. Vaikka hanke toteutetaan merikotkien suojelun näkökulmasta, se auttaa etenkin kaikkia suuria petolintuja, Korpinen huomauttaa. FORTE 2/

16 Luvassa TEKSTI: SUSANNA HAANPÄÄ KUVA: TOMI PARKKONEN Ilmaston muuttuessa entistä rajumpien sääilmiöiden uskotaan yleistyvän. Myräköissä kaatuneet puut tekevät tuhoa sähkön jakeluverkostolle. Ilmastonmuutoksen takia sään äärevyys lisääntyy eli erittäin voimakkaat rajuilmat ja myrskyt sekä kuumat kelit luultavasti yleistyvät koko maapallolla. Edelleen ovat mahdollisia myös kovat pakkastalvet, vaikka niiden todennäköisyys pienenee. Vaikka keskilämpötila nousee vain muutamilla asteilla, seuraukset voivat olla rajuja. Vertauskuvallisesti: pidä toista kättä liedellä ja toista pakastimessa; sormet joko jäätyvät tai palavat, mutta tilastollisesti lämpötilan keskiarvo on ihan siedettävä, meteorologi Lea Saukkonen Ilmatieteen laitokselta vertaa. Globaalisti keskilämpötilan pa- Voimakkaat ja tavallisesta poikkeavat sääilmiöt kiehtovat meteorologi Lea Saukkosta. Miellyttävimmältä tuntuu kuitenkin monen maallikonkin unelmasää: noin 20-asteinen ja aurinkoinen poutakeli. 16 FORTE 2/2008

17 rin asteen muutos on huomattava, ja puhutaan niin sanotusta point of no return -tilanteesta. Se tarkoittaa, että silloin luonnossa tapahtuu peruuttamattomia muutoksia. Siksi esimerkiksi uusi teknologia täytyy nyt valjastaa siihen, ettei kasvihuoneilmiö tästä enää pahenisi, Saukkonen sanoo. Kaatuu! Lämpötilan muutoksen voi huomata vaikka suomalaisilla soilla: aikanaan niitä pidettiin joutomaana, jolle sähkölinjat oli hyvä vetää. Nevat jäätyivät talvisin, joten linjojen huolto sujui. Nyttemmin suot ovat entistä useammin talvikuukausina yhtä upottavia ja vaikeita kulkea kuin muinakin vuodenaikoina. Ja kun maa ei ole jäässä, puut myös kaatuvat helpommin. Ja talvitulvat lisääntyvät, Saukkonen toteaa. Suomessa todennäköisesti vuotuinen sadepäivien määrä pysyy suunnilleen samana, mutta yhdestä kuurosta saadaan vettä, räntää tai lunta entistä runsaammin. Märkä lumi rasittaa puita yhä rankemmin. Entistä tuhoisammat kelit huomataankin viimeistään silloin, kun puita kaatuu linjojen päälle ja sähköt katkeavat. Eniten kasvustoa kumoaa myrskyinen, puuskittain puhaltava tuuli. Myös erilaiset tuhoeläimet menestyvät lauhassa kelissä ja ehtivät nakertaa puustoa pitkin vuotta. Kesäisin ukonilmat saattavat äityä ärhäköiksi, jolloin salamat ja puuskarintamat katkovat puita. Melkein selkeää Aivan kaikki sääilmiöt eivät kuitenkaan johdu ilmastonmuutoksesta. Vuodet eivät ole veljeksiä, Lea Saukkonen täsmentää. Yhtenä syksynä rankkasade riepottelee ankarasti, toisena talvena pakkaset paukkuvat napakasti, ja jonakin kesänä helle pitää otteessaan päivätolkulla. Ilmiöt kuuluvat aivan tavalliseen sään vaihteluun. Ja silti: ihminen on vuosikymmenten ajan kuormittanut ilmakehää niin runsaasti, että ilmastonmuutos on tosiasia. Luonto reagoi hitaasti, mutta varmasti. Nyt niitetään sitä satoa, joka kylvettiin vuosikymmeniä sitten esimerkiksi Puuskittain puhaltava tuuli kumoaa kasvustoa eniten. teollistumisen yhteydessä. Todennäköisesti koko maapallolla tietyt sääilmiöt voimistuvat. Meillä Suomessa tukalat hellejaksot saattavat kesällä pidentyä ja rankkasadekuurojen määrä voi kasvaa, Saukkonen arvioi. Lähikuukausiksi meteorologi ennustaa kuitenkin tuttua säätä. Lämpötila on celsiusastetta, välillä paistaa aurinko ja toisinaan sataa. Ihan kuten muinakin kesinä, hän naurahtaa. Kun sähköt katkeavat, Fortumin käyttökeskuksessa alkaa tapahtua Toukokuun toisella viikolla Finnoon sähköaseman katkaisija laukeaa ja käytönvalvontajärjestelmä ilmoittaa käyttökeskukseen kaksivaiheisesta oikosulusta Espoon Suvisaaristossa, jossa tuhat asiakasta on ilman sähköä. 16:30 Jälleenkytkentäautomatiikka yrittää kytkeä sähkön takaisin kaksiportaisesti, ensin pikajälleenkytkennällä, ja vian jatkuessa aikajälleenkytkennällä. Näin pyritään saamaan asiakkaille sähköt takaisin, jos vika olisi poistunut jälleenkytkennän aikana. Tällä kertaa jälleenkytkentä ei kuitenkaan onnistu. Käyttökeskuksessa käynnistetään automaattinen 16:33 tiedotus Internet-sivuille ja vikailmoituspalveluun. 16:37 Käytönvalvontajärjestelmän tapahtumalokin avulla selvitetään, mitä tapahtui, missä ja miksi. Virta-arvon perusteella lasketaan vikapaikka, ja sähköt saadaan varasyötön avulla palautettua asiakkaille, jotka ovat vika-alueen ulkopuolella. Enää 200 asiakasta on sähkökatkon piirissä. Käyttöteknikko hälyttää asentajat vianselvitykseen. Kaksi asentajaa saapuu 17:15 paikan päälle maastoon. Samaan aikaan käyttökeskuksen teknikko seuraa asiakkailta tulevia vikailmoituksia, joiden perusteella voidaan saada vinkki vian aiheuttajasta ja tarkasta paikasta. Vikailmoituspalvelun tiedote päivitetään. Asentajat rajaavat vika-alueen manuaalisten erottimien avulla käyttökeskuksen johtamana. Terveeseen verkkoon palautetaan sähköt. Vika löytyy Suinonsalmesta, jossa puu on kaatunut sähkölinjan päälle. Käyttöteknikko päivittää arvioidun korjausajan vikailmoituspalveluun. Vikapaikalle tehdään työmaadoitus, jotta asentajat voivat siirtää puun turvallisesti. Linja todetaan ehjäksi, ja käyttökeskus antaa käyttöönottoluvan. Asentajat purkavat työmaadoituksen. Viimeisille 50 asiakkaalle 18:00 palautetaan sähköt. FORTE 2/

18 TEKSTI: MAIJA PIIROINEN, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI yritysten energiankäyttöön Energiankulutuksen vähentäminen ei ole energiayhtiön etujen vastaista päinvastoin. Kasvaviin ympäristöpaineisiin vastaaminen luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Paineet energiankäytön tehostamiseen ja päästöjen minimointiin kasvavat monelta taholta yleisen maailman tilaa koskevan huolen lisäksi konkreettiset tekijät, kuten EU:n energiapaketin sisältämä tavoite edellyttävät tekoja (vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 % ja uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 20 %). EU:n energiapaketissa on asetettu tavoitteet myös energiatehokkuudelle. Samalla vahvasti yhdistyvät eurooppalaiset energian sisämarkkinat aiheuttavat paineita energianhinnan harmonisointiin eli käytännössä hintojen nousuun Pohjoismaissa. Lisäksi energiankulutuksen arvioi daan kasvavan selvästi. Koska merkittävä osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa, on energiayhtiöiden kannettava kortensa kokoon niiden vähentämiseksi. Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa Fortumin visioon olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö on lisätty tavoite kestävän kehityksen edelläkävijyydestä. Tämä tarkoittaa tuotannon päästötavoitteiden tiukentamista, tutkimus- ja kehitystyön tehostamista ja toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä myös tuotannon ulkopuolisissa toiminnoissa. Samalla kestävästä kehityksestä halutaan tehdä liiketoiminnan menestystekijä, mistä konkreettinen esimerkki on huhtikuussa toimintansa aloittanut Energy Efficiency Solutions- eli EES-yksikkö. EES:n ideana on tarjota Fortumin ja aikanaan myös muiden sähköyhtiöiden teollisuus- ja yritysasiakkaille palveluja, joiden avulla he voivat pienentää 18 FORTE 2/2008

19 energiankulutustaan, vähentää päästöjä ja säästää kustannuksia sekä löytää uusia kokonaisratkaisuja energiakysymyksiin. Fortumia luulisi tietysti kiinnostavan vain energian myynnin kasvattaminen, EES:n vetäjä Josef Guttenkunst sanoo. Yhtenä johtavista energiayhtiöistä meillä on kuitenkin vastuuta myös yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Asiakkaamme tietävät, että energia on Fortumin ydinosaamista, ja siksi meiltä pyydetään jatkuvasti neuvoja energiankäytön tehostamiseen. Koska Fortumilla on osaamista koko energiaketjusta tuotannosta kulutukseen, meillä on myös kokonaisnäkemystä, jolla voidaan tehostaa energiankäyttöä nykyistä laajemmasta perspektiivistä, hän jatkaa. Kokonaiskuva energiatilanteesta Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa on syntynyt yrityksiä, jotka toimivat asiakkaiden ja energiayhtiöiden välisenä linkkinä ja auttavat asiakasta optimoimaan energiapalvelut ja -kustannukset. Fortum halusi lähteä tähän mukaan, sillä emme näe rooliamme jatkossa vain energian bulkkituottajana, Guttenkunst kertoo. Päinvastoin. Haluamme tehdä asiakkaidemme kanssa syvempää yhteistyötä ja optimoida heidän energiaratkaisujaan. Se on meille samalla mielekästä ja tuottavaa liiketoimintaa. Keskeinen ajatus on tarkastella asiakkaan energiatilannetta kokonaisuutena. Vasta silloin saavutetaan merkittäviä säästöjä ja löydetään järkevämpiä ratkaisuja. Jokaisen asiakkaan energiantarpeeseen etsitään tehokkain kokonaisratkaisu hyödyntämällä oivaltavasti sähköä, lämpöä tai kylmää. Kun energiaa käytetään tehokkaasti ja vältytään hävikiltä, optimointi voidaan ulottaa aina tuotantoon ja jakeluun saakka, Guttenkunst sanoo. Fortum tulosvastuussa Uuden palvelun kehittämisessä on hyödynnetty koko Fortumin osaamista. Kun asiakkaan energiatilannetta katsotaan kokonaisuutena yhteisin Fortum-silmin ei vain esimerkiksi sähkön tai lämmön näkökulmasta löytyy uusia ja yllättäviäkin tehostamismahdollisuuksia. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityslaskuissa Asiakas KYSYY: Mitä täytyy ottaa huomioon ilmalämpöpumpun hankinnassa? Onko se niin järkevä investointi kuin mitä puhutaan? FORTUM VASTAA: Ilmalämpöpumppu on laite, jolla kerätään lämpöä ulkoilmasta ulkoseinäyksikön kautta ja luovutetaan sisäyksikön kautta suoraan huonetilaan. Ohjaustoiminnoilla laite saadaan toimimaan myös päinvastoin, jolloin laitteella voi viilentää sisäilmaa helteellä. On muistettava, että ilmalämpöpumpun asennus on ammattilaisen hommaa. Yksiköiden sijoittelussa, kondenssivaarojen välttämisessä, laitteen käyttöönotossa ja käytössä on riittävästi pohdittavaa ammattimiehellekin. Ulko- ja sisäyksikön sijoituspaikan valinnalla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Jotta laitteesta saataisiin irti paras mahdollinen hyöty, sisäyksikön on sijaittava sellaisessa paikassa, että ilmaa saadaan puhallettua esteettömästi koko tilaan. Yksikkö kiinnitetään ylös seinään mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan, josta sen ilmavirtaa on helppo suunnata. Edullisimmillaan lämpöpumpun saa asennettuna alle eurolla. Investointi maksaa itsensä takaisin 3 4 vuodessa säästettyinä lämmityskuluina. Säästö perustuu ilmalämpöpumpun hyvään hyötysuhteeseen (COP-arvo), joka kertoo, kuinka paljon lämpötehoa laite antaa suhteessa kulutettuun sähköenergiaan. Parhaimmissa tapauksissa ilmalämpöpumppu ottaa 1 kw sähkötehoa ja tuottaa 4 kw lämmitystehoa. Suorasähkö- ja öljylämmitystaloihin ilmalämpöpumppu on säästöjen kannalta ehdottoman järkevä investointi. tännön toteutukseen. Tähän on yhtenä suurena syynä rahoitus. Me olemme päättäneet lähteä mukaan kantamaan vastuuta rahoituksesta siten, että saamme oman Kun energiaa käytetään tehokkaasti ja vältytään hävikiltä, optimointi voidaan ulottaa aina tuotantoon ja jakeluun saakka. Alkuvaiheessa EES tarjoaa asiakkailleen energiankäytön kartoitus- ja analyysipalveluja, niiden pohjalta tehtäviä kehityssuunnitelmia sekä yrityskohtaista konsultointia. Uusia palveluja kehitetään asteittain lisää toiminnan päästessä vauhtiin. Energiakartoituksia on tehty ennenkin, mutta ongelmana on ollut, etteivät ne useinkaan johda käy- tulomme vasta sitten, kun asiakas on saavuttanut tavoitellut säästönsä, Guttenkunst sanoo. Liikkeelle EES lähti keväällä Tukholmasta, jossa palvelua tarjotaan aluksi muutamille yrityksille. Resurssien ja saatujen kokemusten kasvaessa toimintaa laajennetaan nopealla aikataululla myös muualle Ruotsiin, Suomeen ja muihin Fortum-maihin. FORTE 2/

20 ASIAKKAAN ÄÄNI Pienillä nikseillä suuriin säästöihin Helpot ratkaisut ovat usein parhaita, todisti tukholmalainen asumisoikeusyhdistys Fajansen 10. Muutamien Fortumilta saatujen säästövinkkien avulla se onnistui vähentämään kaukolämmön käyttöään reilut 24 prosenttia ja säästämään näin euroa vuodessa. TEKSTI: WESA LEHTO KUVA: BO KINNÅS Asumisoikeusyhdistys Fajansen 10 sijaitsee Norrbackagatanilla Tukholman Vasastanissa. Kiinteistöön kuuluvat kadun varren suurempi talo sekä pienempi piharakennus. Vuonna 1926 rakennetussa kiinteistössä on 35 huoneistoa, joista suurin osa on kooltaan noin 70 neliömetriä. Vuonna 2002 asukkaat perustivat asumisoikeusyhdistyksen, joka sai vuotta myöhemmin kiinteistön haltuunsa. Sitä ennen taloyhtiö toimi vuokrakiinteistönä. Asumisoikeusyhdistys on osoittanut, että ilman kalliita, teknisiä investointejakin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Miettimällä tekemisiä ja ennen kaikkea muuttamalla hiukan pinttyneitä tapoja päästään jo pitkälle. Helppoja vinkkejä Mitä olemme tehneet lämmityskustannusten pienentämiseksi? Se onkin hyvä kysymys. Tuntuu, ettemme ole tehneet kovinkaan ihmeellisiä asioita. Julkaisemme tarpeen tullen Fajansen 10 Nytt -nimistä tiedotelehtistä, ja siinä kerroimme jäsenillemme, miten lämmityksessä voidaan säästää. Näköjään muutkin kuin minä ovat noudattaneet ohjeita, sanoo tyytyväinen Jan Treffner, joka on toiminut asumisoikeusyhdistyksen puheenjohtajana alusta saakka. Annoimme muutamia helppoja vinkkejä, kuten ettei suihkussa ollessa kannata antaa veden valua koko aikaa, ettei pidä tiskata juoksevan veden alla ja että astian- ja pyykinpesukoneet tulisi aina lastata täyteen ennen käynnistämistä. En ole kokenut ohjeiden noudattamista mitenkään työläänä. Rutiineihin tottuu nopeasti. Lämpimän veden käyttöäni olen vähentänyt, mutta huoneiston lämpötilaa en ole laskenut. Se on kenties seuraava toimenpiteeni, Treffner sanoo. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Asumisoikeusyhdistyksen hallitus ei ole millään tavalla yrittänyt sitoa jäseniään ohjeiden seuraamiseen. Lämpimän veden kulutus riippuu paljon siitä, keitä talossa asuu. Meitä helpottaa se, että suurin osa asukkaista "Uusiin rutiineihin tottuu nopeasti." on lapsettomia pariskuntia ja yksin eläjiä. Lapsiperhe käyttää aina enemmän lämmintä vettä ja pyörittää pesukoneita useammin. Myös suihkussa käyviä on useampi. Mutta oli miten oli, tosiasia on se, että olemme onnistuneet vähentään lämmön käyttöä huomattavasti. 20 FORTE 2/2008

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot