KUNNANVALTUUSTO 3/2016

Transkriptio

1 KUNNANVALTUUSTO 3/2016 Aika Maanantai klo Paikka Karvian kunnantalo, Valtuustosali Läsnä Paikalla 21 valtuutettua Ervelä Mari, esteellinen 27 Halmela Kari Hietaluoma Jaakko Hietanen Toni Holkko Merja Huhtaluoma Heikki Kangas Kaija Kannisto Jari Kaskimäki Veijo Laitila Sami, esteellinen 27 Louhisuo Jori Mustajärvi Marko Mustakoski Risto Ohrankämmen Jukka Otava Antti Pukkila Esa Raita-aho Voitto Suominen Päivi Välimäki Aarre Haavisto Jonna Niskala Jorma Poissa Niemenmaa Jaana Vainionpää Joni Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Honkanen Arja kunnanjohtaja palkanlaskija-arkistonhoitaja, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastettu Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnantalolla klo

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 KIINTEISTÖN MYYNTI TARJOUSTEN PERUSTEELLA 4 JÄKÄLÄKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 5 LISÄMÄÄRÄRAHA TYÖSUUNNITTELIJAN PALKKAAMISEEN 10 KARVIAN YHTENÄISKOULUN SANEERAUS JA LAAJENNUS, RAKENTAMISEN URAKKATARJOUKSET 12 YLÄKOULUN KEITTIÖN JÄRJESTÄMINEN LV MUUT ASIAT 20 ILMOITUSASIAT 21 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 22

3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KV 21 Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä ja kokouksesta on annettava yleisesti tieto vähintään neljä päivää ennen kokousta. Karvian kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan kokouskutsu on lähetettävä valtuutetuille seitsemän päivää ennen kokousta, postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. Kokouksesta on ilmoitettava kunnan ilmoitustaululla sekä Ylä-Satakunta ja Kankaanpään Seutu lehdissä sekä kunnan nettisivuilla. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KV 22 PÄÄTÖSEHDOTUS: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Kannisto ja Veijo Kaskimäki. Puheenjohtaja esitti työjärjestyksen muutosta siten, että pykälän numeroita muuttamatta keittiöjärjestelyjä koskeva pykälä 23 käsitellään yhtenäiskoulun saneerausta ja laajennusta koskevan pykälän 27 jälkeen. Työjärjestyksen muutos hyväksyttiin.

4 KIINTEISTÖN MYYNTI TARJOUSTEN PERUSTEELLA KH Kunnanhallitukselle on saapunut tarjouksia Karvian kunnan Alkkiassa sijaitsevasta maa-alueesta; Ärmätinsuntti Tarjoukset ovat koskeneet n hehtaarin maa-aluetta. Kunnanrakennusmestari on rajannut kiinteistöstä tarkoituksenmukaisen myytävän maa-alueen pinta-alaltaan 16,87 hehtaaria. Liitteet: Tarjouspyyntö karttoineen KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistöstä Ärmätinsuntti myydään 16,87 hehtaarin kokoinen maa-alue tarjousten perusteella oheisen tarjouspyynnön mukaisesti. Kunnanvaltuusto pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistöstä Ärmätinsuntti myydään 16,87 hehtaarin kokoinen maa-alue tarjousten perusteella oheisen tarjouspyynnön mukaisesti. Kunnanvaltuusto pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. KV 24 Kunnanvaltuusto päätti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että kiinteistöstä Ärmätinsuntti myydään 16,87 hehtaarin kokoinen maa-alue tarjousten perusteella oheisen tarjouspyynnön mukaisesti. Kunnanvaltuusto pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset.

5 JÄKÄLÄKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Rakltl 64 ( ) Hankkeen tausta: Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa kuuden tuulivoimalan rakentaminen kaava-alueella. Yleiskaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaiset maankäytön muotojen tarpeet ja minimoidaan tuotantomuodon aiheuttamat haitat niin luonnon kuin ihmisten elinympäristölle. Pohjois-Satakunta nähdään tuulivoimapuistojen toteuttamisen kannalta potentiaalisena alueena. Tästä johtuen Pohjois-Satakunnassa päädyttiin kuntien toimesta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen) aloittaa tuulivoimakaavoitushanke vuonna Hankkeessa selvitettiin kuntien alueilta kaikki mahdolliset tuulivoimarakentamisen alueet. Selvitystyön perusteella valittiin seutukunnalta viisi aluetta kaavoitettavaksi, joista Jäkäläkankaan (Alkkia) alue on yksi ja jonka osalta kaavoitus aloitettiin vuonna EU:n direktiivin mukaan Suomen tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttö 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kansallinen tavoite on, että tuulivoimaloiden määrää Suomessa kasvatettaisiin noin 800 voimalaan vuoteen 2020 mennessä. Jäkäläkankaan alueen on selvitysten perusteella todettu soveltuvan hyvin tuulivoimatuotannolle tarkoitetuksi alueeksi. Tähän ovat vaikuttaneet mm. hyvä tuulisuus, olemassa oleva tiestö ja maaperälliset olosuhteet. Alue soveltuu myös luonnonarvoiltaan hyvin tuulivoimatuotantoon. Laajat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit kaavoitustyön pohjana: Vuoden 2012 alusta käynnistettiin Kankaanpään, Honkajoen, Jämijärven ja Karvian kuntien alueella Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke. Hankkeella on selvitetty näiden neljän kunnan alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Yksi selvityksen perusteella kaavoitukseen otettu alue sijoittuu Jäkäläkankaan alueelle. Suunnittelualue sijaitsee metsäisellä kallioalueella, jolla harjoitetaan ainoastaan metsätaloutta. Metsäselänne sijoittuu Karvian kunnan puolella Karvianjärven ja Mustajärven välimaastoon jatkuen Jalasjärven puolelle pohjoisen suuntaan. Tuulivoimatuotantoa voitaisiin maakuntakaavojen perusteella jatkaa sekä pohjoisen, idän että etelän suuntiin. Kaava-alueella ei ole asutusta. Alue on pääasiassa mäntyvaltaista karua metsätalousmetsää ja luotoarvoiltaan vähäinen. Sekä intensiivisen metsätalouden että läheisten turvetuotanto alueiden johdosta tiestö on kattavaa ja hyväkuntoista. Vuoden 2012 keväästä lähtien on Jäkäläkankaan kaava-alueella laadittu laaja-alaisia

6 selvityksiä. Selvityksiä on laadittu luonnonolosuhteista, tuulisuudesta, rakennettavuudesta ja alueen ja lähiseudun maan käytöstä. Laadittuihin selvityksiin perustuen on tehty vaikutusten arviointia (mm. melu-, välke- ja maisemavaikutukset), jolla on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutusta luonnonympäristöön, asutukseen ja maisemaan. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella todettiin, että kaavaalue soveltuu sijainnin, tuulisuuden, maaperän ja infran osalta hyvin tuulivoimatuotannolle. Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa ei ole ilmennyt luontoon, asumiseen ja maisemaan liittyviä haittavaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa jätetyt huomautukset/lausunnot on huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Kaavaluonnos: Kaava-alueen koko on 9,4 km². Kaavassa on osoitettu kuudelle tuulivoimalalle ohjeelliset rakennuspaikat (tv-alue). Tuulivoimala tulee sijoittaa kaavassa osoitetun ohjeellisen rakennuspaikan sisälle. Tuulivoimaloiden maksimikorkeus on 230 metriä. Kaavassa on pyritty huomioimaan jo alueella oleva infrastruktuuri, kuten tiestö, ja varauksia uusille metsätaloutta korvaaville tielinjauksille on tehty mahdollisimman vähän. Kaikki sähkölinjat tullaan kaava-alueella toteuttamaan maakaapeloinneilla. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat maa- ja metsätalousalueille. Maa- ja metsätalousalue, kaavamerkintä M-1, eli metsäalueet. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita. Alueella voidaan harjoittaa normaalisti metsätaloutta, lukuun ottamatta voimaloiden läheisyyden huoltoalueita. Maatalousalue, kaavamerkintä MT-1 käsittää peltoalueita. Alueella voidaan jatkaa maataloustoimintaa normaalisti. Merkittävin kaavan vaikutus on, että asuin- ja lomarakentamista metsätalousalueella ei sallita. Tuulivoimala-alue on merkintä, jonka sisälle voimala tulisi sijoittaa. Kaavassa esitetyt tuulivoimalaalueet tv-1 ovat huomattavasti suurempia kuin mitä todellisuudessa voimalapaikka vie metsän pinta-alaa. Yksi voimala vie maksimissaan hehtaarin alan, tämän lisäksi levennetyt ja uudet tielinjaukset tulevat viemään pinta-alaa nykyiseltä maankäytöltä. Liitteet: Kaavakartta Kaavaselostus RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan

7 luonnosvaiheen ja asettaa kaavaluonnoksen nähtäville tutustumista ja kommentointia varten. Luonnosvaiheesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse luonnosvaiheen tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä (MRL 63 ). Luonnosvaiheesta järjestetään myös yleisötilaisuus. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Rakltl 89 ( ) Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan kaavaprosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Luonnosvaiheen aikana annetuista lausunnoista, muistutuksista ja viranomaisneuvotteluista esille tulleista asioista on kaavamateriaaliin tehty tarvittavia muutoksia/tarkennuksia. Ehdotusvaiheen kaavamateriaaliin merkittävämpiä tehtyjä muutoksia ovat muun muassa: Sähkönsiirtoratkaisun kuvausta on tarkennettu Tuulivoimapuiston vaikutuksia radio- ja tv-lähetysten antennivastaanoton toimivuuteen on tarkasteltu Tuulivoimapuiston lähialueiden kaavoitustilannetta tarkennettu Maisemavaikutuksien arviointia täydennetty/tarkennettu Melu- ja varjostusvaikutusten arviointia tarkennettu Yhteisvaikutusten arviointia tarkennettu muiden tuulivoimakaavahankkeiden osalta Liitteet: Ehdotusvaiheen kaavamateriaali Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja kaavoittajan antamat vastineet lausuntoihin RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee Jäkäläkankaan oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan ehdotusvaiheen materiaalin ja esittää kunnanhallitukselle, että ehdotusvaihe asetetaan nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Ehdotusvaiheesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse ehdotusvaiheen tulosta ja vuorovaikutusmenettelystä (MRL 65 ). Ehdotusvaiheesta järjestetään myös tarvittaessa yleisötilaisuus. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

8 Rakltl Kaavaprosessi on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Ehdotusvaiheen aikana annetuista lausunnoista ja muistutuksista esille tulleista asioista on kaavamateriaaliin tehty tarvittavia muutoksia/tarkennuksia. Hyväksymisvaiheen kaavaan merkittävimmät muutokset/tarkennukset ovat: Liitteet: Maisemavaikutusten arviointia laajennetaan lentoestevalojen osalta. Kaavamerkintöjen selostuksia on tarkennettu Yleismääräyksiä korjattu siten ettei päällekkäisyyksiä määräyksissä esiinny Kaavakartta Kaavaselostus Ehdotusvaiheesta annetut muistutukset ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee kaavamateriaalin ja esittää kunnanhallitukselle kaavan hyväksymistä. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan. Lisäksi kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että hyväksytty kaava asetetaan nähtäväksi kunnan ilmoitustaululle 14 päivän ajaksi ja että ilmoitus kaavan hyväksymisestä julkaistaan paikallislehdessä sekä kunnan nettisivuilla. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on 30 päivää. Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen selvityksen jälkeen kunnanhallitus päätti esittää kunnanjohtajan päätösehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan. Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että hyväksytty kaava asetetaan nähtäväksi kunnan ilmoitustaululle 14 päivän ajaksi ja että ilmoitus kaavan hyväksymisestä julkaistaan paikallislehdessä sekä kunnan nettisivuilla. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on 30 päivää.

9 KV 25 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti Jäkäläkankaan tuulivoimaosayleiskaavan. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, että hyväksytty kaava asetetaan nähtäväksi kunnan ilmoitustaululle 14 päivän ajaksi ja että ilmoitus kaavan hyväksymisestä julkaistaan paikallislehdessä sekä kunnan nettisivuilla. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on 30 päivää.

10 LISÄMÄÄRÄRAHA TYÖSUUNNITTELIJAN PALKKAAMISEEN ELLTK Kunnilta laskutetaan työmarkkinatuen palautusta voimaan tulleen lainmuutoksen myötä siitä alkaen, kun työtön henkilö on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivältä. Palautuksen osuus on 50 % työmarkkinatuen määrästä. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä. Seuraavasta työttömyyden perusteella maksetusta maksuerästä lukien työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Kotikunta on maksuunpanohetken mukainen väestötietorekisterin merkitty henkilön vakituinen kotikunta. Kaikki työttömyyden perusteella maksetut työmarkkinatukipäivät lasketaan 300 ja päivän kertymään. Henkilö on voinut saada työmarkkinatukea työttömyyden perusteella jo vuosia sitten, ja mikäli hän ei ole missään välissä täyttänyt työssäoloehtoa, lasketaan kaikki työttömyyden perusteella maksetut työmarkkinatukipäivät 300 ja päivän kertymään. Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen 300 ja maksupäivän laskeminen alkaa uudelleen alusta vasta sen jälkeen, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työttömyyden perusteella maksettu työmarkkinatuki tarkoittaa, ettei henkilö ole ollut työllistymistä edistävässä palvelussa saanut matka-avustusta saanut työmarkkinatukea työllistymisrahana. Henkilö voi saada soviteltua työmarkkinatukea, jos hän on osa-aikatyössä tai esimerkiksi palkkatuetussa työssä, missä työaika on alle 80 % alalla sovellettavasta kokoaikatyöstä. Tällöin henkilöt ovat laskutuksen piirissä työmarkkinatuen osalta. Kela laskuttaa kuntia jälkikäteen kalenterikuukausittain. Laskun liitteenä lähetetään luettelo niistä työmarkkinatuen saajista, joille maksettua työmarkkinatukea sisältyy laskuun. Luettelossa on henkilön nimi, henkilötunnus ja aika, jolta kuntaa veloitetaan sekä henkilöä koskeva kunnan maksuosuus. Henkilöt on ryhmitelty omien otsikoidensa alle 50 %:n ja 70 %:n rahoitusosuuden mukaan. Lainmuutoksen myötä kunnan maksuosuus on noussut. Kulujen pienentämiseksi olisi tarpeellista palkata työnsuunnittelija, jotta yhä useampi työtön henkilö saadaan työtoiminannan piiriin. Työ ajoittuisi lähinnä kesä- ja syksyaikaan. Työsuhteen kesto tarkentuu tarpeen mukaisesti.

11 ESITTELIJÄN PÄÄTÖSEHDOTUS: Elinkeinolautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se esittäisi kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä työnsuunnittelijan palkkaamiseksi alkaen. Elinkeinolautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se esittäisi kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä työnsuunnittelijan palkkaamiseksi alkaen. KH KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää elinkeinolautakunnan esityksen mukaisesti kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä työnsuunnittelijan palkkaamiseksi alkaen. Kunnanhallitus päätti esittää elinkeinolautakunnan esityksen mukaisesti kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä työnsuunnittelijan palkkaamiseksi alkaen. KV 26 Kunnanjohtaja selvitti kunnanvaltuustolle määrärahan tarvetta. Esitetty määräraha tullaan lisäämään elinkeinolautakunnan määrärahaksi. Selvityksen jälkeen kunnanvaltuusto päätti myöntää kunnanhallituksen esityksen mukaisesti euron lisämäärärahan työnsuunnittelijan palkkaamiseksi alkaen.

12 KARVIAN YHTENÄISKOULUN SANEERAUS JA LAAJENNUS, RAKENTAMISEN URAKKATARJOUKSET Tekn. ltk Karvian yhtenäiskoulun rakennushankkeessa on tarkoituksena laajentaa nykyistä yläkoulun koulurakennusta n. 900brm2 ja saneerata nykyisiä yläkoulun tiloja n. 2000brm2. Hankkeeseen kuuluu myös piha-alueiden uusiminen ja pysäköintialueiden rakentaminen. Hankinnasta on tehty ilmoitus HILMA -hankintakanavassa ja hankintamenettely on avoin menettely. Tarjoukset on pyydetty toimittamaan klo mennessä. Urakan sisältö on jaettu seuraavasti: Rakennusurakka Sähköurakka Putkiurakka Ilmanvaihtourakka Automatiikkaurakka Rakennusurakoitsija toimii kohteessa pääurakoitsijana ja muut urakoitsijat toimivat sivu-urakoitsijoina alistettuna pääurakoitsijalle. Jokaisesta urakasta on oma urakkakilpailu ja hyväksytyistä tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti halvimman tarjouksen antanut urakoitsijat. Ennen teknisen lautakunnan kokousta Yhtenäiskoulun rakennuttajatyöryhmä avaa ja käsittelee tarjoukset kokouksessaan sekä antaa ehdotuksen urakoitsijoiden valinnoista tekniselle lautakunnalle. PÄÄTÖSEHDOTUS: Tekninen lautakunta käsittelee kokouksessa tarjoukset sekä rakennuttajatyöryhmän ehdotukset urakoitsijoiden valinnoista. Tekninen lautakunta tekee hankintapäätöksen niistä urakoista, jotka ovat teknisen lautakunnan hankintarajojen puitteissa ( euroa). Teknisen lautakunta esittää kunnanhallitukselle hankintapäätösten tekemistä lautakunnan oman hankintarajan ylittävissä urakoissa. Yhtenäiskoulun rakennuttajatyöryhmä oli aukaissut/käsitellyt tarjoukset Rakennuttajatyöryhmä pyysi annettujen tarjouksien perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset antaneet urakoitsijat urakkaneuvotteluihin Annettujen tarjouksien ja urakkaneuvottelujen perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjouksen antoivat seuraavat yritykset:

13 KH Rakennusurakka Arvorakentajat Oy Sähköurakka Karvian Sähköpalvelu Ky Putkiurakka LVI-asennus P.Launo Oy Ilmanvaihtourakka 100-ilmastointi Oy Automatiikkaurakka Fidelix Oy Yhteensä Kaikki tarjoushinnat ovat alv.0% Tekninen lautakunta päätti lautakunnan hankintarajojen puitteissa ( ), valita Karvian yhtenäiskoulun automaatiourakoitsijaksi Fidelix Oy:n (tarjous ) ja ilmanvaihtourakoitsijaksi 100-ilmastointi Oy:n (tarjous ). Tekninen lautakunta päätti ehdottaa hallitukselle, että Karvian yhtenäiskoulun rakennusurakoitsijaksi valittaisiin Arvorakentajat Oy (tarjous ), sähköurakoitsijaksi valittaisiin Karvian Sähköpalvelu Ky (tarjous ) ja putkiurakoitsijaksi valittaisiin LVI-asennus P.Launo Oy (tarjous ). Karvian yhtenäiskoulun rakentamiseen oli budjetoitu , joka tulee ylittymään annettujen tarjouksien perusteella (rakentamisen tarjouksien kokonaissumma on ). Koska budjetoitu yhtenäiskoulun rakennuttamismääräraha tulee ylittymään niin tämän vuoksi kaikki teknisen lautakunnan päättämät/ehdottamat urakoitsijavalinnat ovat ehdollisia. Urakoitsijavalintojen ehtona on, että kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen mahdollisesti esittämän lisämäärärahan Karvian yhtenäiskoulun rakentamiselle. Lopullinen, tilaajaa sitova sopimus syntyy vasta sitten, kun tilaaja ja urakoitsija ovat urakkaneuvottelussa yhdessä tarkastaneet tarjouksen ja urakkasopimus on allekirjoitettu. 115 Yhtenäiskoululle on laadittu lopullinen kustannusarvio saapuneiden urakkatarjousten perusteella. Yhtenäiskouluhankkeen rakentamiselle on varattu teknisen lautakunnan investointeihin vuoden 2016 talousarvioon euroa sekä vuoden 2017 taloussuunnitelmaan euroa. Kunnanvaltuustossa hyväksytyssä kustannusarviossa hankkeen kokonaiskustannuksiksi on hyväksytty euroa, joista leikki- ja liikuntavälineet ( euroa), irtokalusteet ( ) euroa sekä opetuksen ict-laitteet ( euroa) varataan kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon Jäähdytyslaitteistoon varauduttiin arviossa eurolla. Varsinaisen rakentamisen kustannukseksi kustannusarviossa arvioitiin euroa. Tähän summaan sisältyy suunnittelun kustannukset sekä lisätöiden kustannukset. Liitteet: Lopullinen kustannusarvio (toimitetaan kokoukseen mennessä) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS:

14 Kunnanhallitus tekee hankintapäätökset niistä urakoista, joiden hinta ylittää teknisen lautakunnan hankintarajan. Mikäli urakkatarjousten perusteella laadittu lopullinen kustannusarvio ylittää valtuuston hyväksymän kustannusarvion, päättää kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kustannusarvion ylityksen ja myöntää tarvittavan lisämäärärahan. Tässä tilanteessa hankintapäätökset tehdään ehdollisina niin, että hankintapäätöksen edellytyksenä on valtuuston hyväksyntä kasvaneille kustannuksille. Kunnanhallituksen jäsen Heikki Huhtaluoma teki esityksen, ettei kustannusarvion ylitystä hyväksytä. Perusteluna kustannusten nousu alkuperäisestä 1,3 miljoonasta 4,7 miljoonaan euroon on kohtuuton ja siksi pitää miettiä muita vaihtoehtoja. On mietittävä, mitä olemassa olevia koulun seiniä meillä on ja voidaanko niitä hyödyntää. Olemme nyt siinä tilanteessa, että nyt tiedämme koulun kustannukset ja nyt meidän pitäisi tehdä päätöksiä, että mitä tehdään. Kunnanhallituksen jäsen Kaija Kangas kannatti Heikki Huhtaluoman esitystä. Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että kunnanhallitus päättäisi esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy rakennuttajatyöryhmän tekemän uuden kustannusarvion liitteen mukaisesti. Kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti, että Karvian yhtenäiskoulun rakennusurakoitsijaksi valitaan Arvorakentajat Oy (tarjous ), sähköurakoitsijaksi valittaisiin Karvian Sähköpalvelu Ky (tarjous ) ja putkiurakoitsijaksi valittaisiin LVI-asennus P.Launo Oy (tarjous ) kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Hankintapäätökset ovat ehdollisia niin, että hankintapäätöksen edellytyksenä on valtuuston hyväksyntä kasvaneille kustannuksille. Lopullinen, tilaajaa sitova sopimus syntyy vasta sitten, kun tilaaja ja urakoitsija ovat urakkaneuvottelussa yhdessä tarkastaneet tarjouksen ja urakkasopimus on allekirjoitettu. Kunnanhallituksen jäsen Tiina Järvinen kannatti kunnanjohtajan päätösehdotusta. Koska on tehty kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota kannatettiin, suoritettiin äänestys. Ne jotka kannattivat kunnanjohtajan päätösehdotusta, äänestivät JAA ja ne jotka kannattivat Heikki Huhtaluoman esitystä, äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi JAA- ääntä ja kolme EI ääntä. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen. KV 27 Valtuutetut Mari Ervelä ja Sami Laitila jääväsivät itsensä käsiteltävässä asiassa yritysintressin vuoksi. Kunnanjohtaja käytti alustuspuheenvuoron, jossa selvitti hanketta valmistellun pitkään ja huolella. Laadittu suunnitelma on kaikin puolin hyvä. Ainoa huono puoli on kustannusten nousu. Hyviä vaihtoehtoja ei kuitenkaan juuri ole. Edullisempi

15 ratkaisu olisi malli, jossa rakennettaisiin uutta osaa ainoastaan yhteen suuntaan vanhan osan jäädessä entiselleen, mutta käyttäjät eivät tulisi olemaan tähän ratkaisuun tyytyväisiä. Kolmas vaihtoehto olisi se, että rakennetaan kokonaan uusi koulu, mutta tämä vaihtoehto tulisi liian kalliiksi. Haluttiin kuitenkin tehdä hyvät suunnitelmat ja päivittää samalla myös vanha osa sekä piha-alueet leikkialueineen ja välineineen. Yhtenäiskoulu luo kuntaan viihtyvyyttä ja on myös yksi vetovoimaisuustekijä. Riskejä ja koulun kuntoa on kartoitettu monipuolisesti. Hyvällä suunnitelmalla pystytään yhtenäiskoulu toteuttamaan. Mukana ovat ammattisuunnittelijat, mikä takaa hyvän lopputuloksen. Se, että urakoissa on mukana karvialaisia, on myös työllisyyden kannalta hyvä asia. Valtuutettu Heikki Huhtaluoma käytti puheenvuoron, jossa kertoi uudistavansa jo kunnanhallituksessa esittämänsä kannan. Hän ilmoitti, ettei hyväksy esitystä. Suunnittelutyöryhmässä mukana olleena hän kertoi sovitun, että uusia seiniä ei rakenneta. Joulukuussa 2014 valtuusto päätti lakkauttaa sivukoulut ja saneerata yläkoulun. Piha, koulu, kalusteet ja keittiö kuuluivat siihen suunnitelmaan. Suunnittelutyöryhmä Päivi Suomisen johdolla valmisteltiin ja suunniteltiin hyvä koulu. Suunnitelmat valmistuivat viime syksynä. Suunnitteluihin otettiin mukaan myös käyttäjät, opettajat ja oppilaat. Kustannukset kohosivat ja viime vuoden marraskuussa kunnanhallituksessa esitettiin, että olisi hyvä katsoa jokin toinenkin vaihtoehto. Kustannusarviota vaihtoehtoiselle suunnitelmalle ei ollut ja asia jätettiin silloin pöydälle lisäselvityksiä varten. Asialla on tuntunut olevan koko ajan kiire. Huhtaluoman mielestä liikkeelle on lähdetty väärässä järjestyksessä. Olisi pitänyt tehdä suunnitelmat ensin. Hankkeelle ei saada nyt mitään avustuksia. Talous on vielä hyvässä kunnossa, mutta ei ole sitä enää tämän jälkeen. Kunnalla on muitakin velvoitteita, Huhtaluoma muistutti ja pyysi valtuutettuja vielä harkitsemaan. Heikki Huhtaluoman esitystä kannattivat muun muassa valtuutetut Kaija Kangas ja Risto Mustakoski, jotka olisivat halunneet vertailuun myös toisen vaihtoehdon, sillä kiirettä ei ole. Huonolla tiellä ollaan, kun puhkotaan seiniä neljältä suunnalta. Ilmanvaihdon kanssa voi tulla ongelmia ja vuotojen ilmetessä voi päästä epäpuhtauksia ilmaan. Kannattaa suunnitella hyvin, sillä lapsiluku ei tule kasvamaan räjähdysmäisesti. Osaksi pelättiin, että kustannukset kohoavat vielä jopa 5,5 miljoonaan. Riskinä pidettiin, että vanha koulu todetaan myöhemmin menneen pilalle ja rahaa kuluneen siihen uuden koulun verran. Kysymyksessä olisi edelleen kuitenkin vanha koulu. Hankkeen uskottiin nykyisellä suunnitelmalla tuovan kunnan veroprosenttiin 2 3 prosentin korotuksen. Edullisempaa vaihtoehtoa olisi mietittävä, kannattajat painottivat. Suunnittelutyöryhmää puheenjohtajana luotsannut valtuutettu Päivi Suominen oli pahoillaan siitä, että aisti salissa leijuvan negatiivisen hengen, mutta hän ei antanut sen vaikuttaa mielipiteeseensä. Suunnittelun vaikeutena on ollut se, että tässä on ollut niin paljon tunnetta mukana. Suunnittelutyöryhmä oli suunnitellut koulua valtuuston antamin valtuutuksin. Työryhmälle oli annettu tehtäväksi suunnitella hyvä koulu. Yhtenäiskoulu suunniteltiin juuri sopivaksi ei ylisuureksi. On otettu huomioon mahdollisen muuttoryntäyksen aiheuttamat muutostarpeet. Opettajat ja oppilaat ovat toimineet yhdessä, vanhempien toiveet on huomioitu ja riskit minimoitu. Hyvä ergonomia on huomioitu ja myös tasa-arvoinen kohtelu jokaiselle.

16 Nykyaikaisiin ic-laitteisiin on panostettu, viemärit, piha-alue, leikkivälineet ja istutukset ajateltu. Huomioitu myös mahdolliset maakunnalliset muutokset, jolloin rakennus alueineen säilyy kunnassa. Suunnitelmilla saadaan toiminnallinen ja esteetön koulu ympäristöineen todellinen kampus Karviaan. Koko kustannusarviosta n. 60 prosenttia tuo työtä Karviaan. Päivi Suominen kertoi olevansa valmis kannattamaan positiivisin mielin kunnanhallituksen esityksen mukaista vaihtoehtoa. Päivi Suomisen kanssa kunnanhallituksen esitystä kannattaneet antoivat kiitosta suunnittelutyöryhmälle, joka on laatinut hyvän suunnitelman. Hanke on edennyt aikataulussa niin kuin pitääkin. Eri osapuolia on kuultu ja toiveita huomioitu. Henkilöstö on hyväksynyt suunnitelmat ja ovat sitoutuneita. Suunnitelmassa on huomioitu eri-ikäisten lasten leikit ja leikkialueet. Suunnitelmassa on uudistettu myös keittiötilat, jolloin ne palvelevat myös tulevien tapahtumien ruokapalveluiden tarpeita. Suunnitelma tukee opettajien työssä jaksamista. Tuntikehyksien kautta uskotaan tulevan säästöjä. Vanhempien ja oppilaiden toiveita on kuunneltu. Työryhmä on tehnyt annetun työn. Tekninen lautakunta on valinnut hyvän suunnittelijan ja suunnittelu on tehty hyvin. Käyttäjät on huomioitu, mutta mitään luksusta suunnitelmissa ei ole. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus saada hyvä koulu 25 vuodeksi. Nyt ei kannata lähteä enää U-käännöstä tekemään vaan jatkaa eteenpäin. Todettiin, että kunnassa on ennemminkin tehty suuria päätöksiä ja epäilty niistä selviämistä. Aina on kuitenkin selvitty. Nyt on päätöksen aika. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ilmoitti, että suunnitelmiin voi käydä tutustumassa kunnantalolla. Valtuuston puheenjohtaja Voitto Raita-aho muistutti, että suunnitelmalla turvataan asuinalueen perusopetuksen saaminen monipuolisesti opettajien osaamista hyödyntäen. Kunnanvaltuusto oli aikoinaan yksimielinen päättäessään, että kouluasiaa viedään eteenpäin. Nyt on menty asiassa käyttäjät edellä. Tavoitteena on ollut hakea hyvää koulua. Tosiasia on se, että koulu on hintava. Tämä vuosi pystytään kuitenkin puheenjohtajan arvion mukaan nykyisillä kassavaroilla hoitamaan ja ensi vuonna joudutaan harkitsemaan lainanottoa. Käyttötaloudessa opetussuunnitelmasta tullaan saamaan säästöä. Puheenjohtaja kertoi olevansa kunnanhallituksen esityksen kannalla. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että Heikki Huhtaluoma on tehnyt kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan esityksen, jota on kannatettu. On suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Heikki Huhtaluoman esitystä, vastaavat EI. Menettely hyväksyttiin. Suoritettiin äänestys, jossa annettiin neljätoista (14) JAA ääntä ja viisi (5) EI ääntä. Näin ollen kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen äänin 14/5.

17 YLÄKOULUN KEITTIÖN JÄRJESTÄMINEN LV KH Yläkoulu siirtyy väistötiloihin lukuvuodeksi yhtenäiskoulurakentamisen vuoksi. Alustava väistötilasuunnitelma on esitelty valtuustolle seminaarissa Suunnitelmaa on tarkennettu yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Opetus pystytään toteuttamaan kunnan omissa tiloissa, Kirkonkylän koululla (7. lk), Karviatalolla (8-9 lk, opettajien tilat), vanhalla kunnantalolla (tekstiili- ja kuvataide), kunnantalolla (kotitalous, atk, jakotilaa) sekä nykyisissä teknisen työn tiloissa (tekninen, fysiikka-kemia). Yläkoulun keittiön sijoittamisesta on kartoitettu useita eri vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina on kartoitettu Sampolaa, Osuuspankin ravintolatilaa sekä ns. entistä pitseriaa. Jaakko Kallioniemi on selvittänyt eri vaihtoehtojen toimivuutta yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa sekä tehnyt kustannuslaskelmia ja vertailuja eri vaihtoehdoille. Kallioniemi esittelee eri keittiöratkaisuvaihtoehdot kunnanhallitukselle kokouksessa. Väistötilasuunnitelma viedään tiedoksi tekniseen lautakuntaan sekä kasvatus- ja opetuslautakuntaan. Liitteet: Väistötilasuunnitelma KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen esityksen pohjalta yläkoulun keittiön sijoituksesta väistötilavuodeksi Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi väistötilasuunnitelman muilta osin. Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi esitteli kunnanhallitukselle eri vaihtoehtoja yläkoulun keittiön sijoittamiselle väistötilavuodeksi Kunnanhallitus keskusteli vaihtoehdoista ja päätti jättää asian pöydälle terveystarkastajan lausuntojen hankkimiseksi. Kunnanhallitus keskusteli väistötilasuunnitelmasta muilta osin ja antoi evästystä, että Karviatalon ylätasannetta ei mielellään muutettaisi koulukäyttöön. KH Kunnanhallituksen kokouksen jälkeen ns. entisen pitserian omistaja ilmoitti, ettei kyseinen tila ole enää käytettävissä väistötilakeittiönä.

18 Terveystarkastaja on käynyt tutustumassa Sampolan keittiöön sekä Osuuspankin ravintolatilan keittiöön. Selvitys valmistuu kokoukseen mennessä. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää yläkoulun keittiön sijoituksesta väistötilavuodeksi Saatujen selvitysten perusteella kunnanhallitus totesi, että vaihtoehdoista väistötilaksi sopivin ratkaisu on Satapirkan Osuuspankin tarjoama tila. Kunnanhallitus päätti, että yläkoulun keittiö ja ruokalatilat sijoitetaan lukuvuodeksi Satapirkan Osuuspankilta vuokrattavaan entisen Hellun Herkun tiloihin, jotka kunnostetaan keittiö- ja ruokalatiloiksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää euron lisämäärärahan teknisen toimen käyttötalouteen edellä mainittujen tilojen kunnostamiseksi väistötiloiksi. KV 23 Puheenjohtaja antoi ensimmäisen puheenvuoron koulutoimenjohtaja Hanna Vainionpäälle, joka selvitti valtuutetuille sitä, miten päädyttiin esitettyyn ratkaisuun. Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi oli myös paikalla ja tarvittaessa valmiina vastaamaan esitettäviin kysymyksiin. Vainionpää kertoi, että kolmesta tilasta pyydettiin tarjoukset. Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi teki yläkoulun keittäjän kanssa tiivistä yhteistyötä tiloja mietittäessä. Tilat esiteltiin kunnanhallitukselle, joka päätti vielä pyytää niistä terveystarkastajan lausunnot. Kolmesta tilasta oli käytettävissä enää kaksi vaihtoehtoa, sillä yhteen niistä oli jo saatu vuokralainen. Riittävää sähköliittymää ei tarjotuissa tiloissa ollut. Todettiin, että Sampola oli pinnoiltaan valmiimpi, mutta keittiö pienempi. Osuuspankin ravintolatiloissa on isompi keittiö ja lisäksi Osuuspankin ravintolatilat oli mahdollista saada kokonaan koulun keittiö / ruokalakäyttöön. Sampolassa mietitytti lämmitys, joka toimii puulla sekä se, että kylmiöitä ei ollut mahdollista sinne asentaa. Karviatalon keittiötä ei voitu ottaa huomioon, sillä se ei ollut riittävän kokoinen ja se oli jo väistötilana suunnitelmissa. Nyt pyydettävästä euron määrärahasta euron osuus on sähköliittymän osuutta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Ohrankämmen kertoi kunnanhallituksen tehneen päätöksen saatujen selvitysten perusteella kokonaistaloudellisesti. Esitetty euron määräraha kuluisi mihin tahansa vaihtoehtoon. Kunta on ollut itse aktiivisena tiloja etsiessään ja kunnanhallitus on tehnyt kunnan edun mukaisen päätöksen. Valtuutettu Mari Ervelä pyysi puheenvuoron, jossa kertoi kirjoittaneensa keittiöasiasta paikallislehdessä ja saaneensa siitä positiivista palautetta. Keittiötilojen

19 valmistelu aloitettiin jo viime syksynä ja silloin tuntui, että Sampola olisi ollut vaihtoehtona. Hän oli ollut yhteydessä asiaa valmisteleviin virkamiehiin. Ervelä kertoi näkemyksensä asiasta ja kritisoi sitä, mille taholle vuokrasopimus on menossa. Hän totesi, että yläkoululla on erinomainen keittiö ja melkein kaikki ruoka tehdään siellä itse. Sellaista keittiötä ei ole kuitenkaan Karviassa saatavissa väliaikaisratkaisuksi. Konekannasta olisi Ervelän mukaan voinut karsia osan, esimerkiksi kylmiöt. Hän oli sitä mieltä, että kaupasta olisi voinut hakea tarvikkeita päivittäin tai porrastaa tuottajien toimituksia. Mikäli olisi paneuduttu asiaan aikaisemmin, niin olisi voinut tulla enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi kunnan omat tilat. Karviatalon keittiö oli pudonnut jo aikaisemmin laskuista. Mari Ervelä kritisoi vielä sitä, että nyt vuokrattavien tilojen vuokra maksetaan pankille, jonka verotulot eivät kerry Karviaan. Jos nyt vajaan vuoden tehdään ruokaa kyseisissä tiloissa, jotka terveystarkastaja on tarkastanut. Ervelän mielestä tulevilta yrittäjiltäkään ei voida tulla vaatimaan enempää. Lopuksi valtuutettu Mari Ervelä jätti seuraavansisältöisen eriävän mielipiteen: Mikäli kunnan omien toimintojen väliaikainen järjestely edellyttää määrärahan myöntämistä kunnostustoimenpiteisiin sekä mahdollisia muita lisäkuluja, niiden kohde pitää ensisijaisesti olla kunnan oma kiinteistö tai tila. Toissijaisesti kunnan pitää osoittaa määrärahaa esimerkiksi yleishyödyllisille yhdistyksille tai seurakunnalle. Asiat pitää valmistella avoimesti ja rehellisesti ja ottaa päätöksenteossa huomioon kattavasti eri toimijoiden näkökulmat. En kannata määrärahan myöntämistä pankin omistaman tilan kunnostamiseen. Mari Ervelä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Ohrankämmen ilmoitti, että muut väistötilat ovat kunnan tiloja. Nykyinen yläkoulu on rakennuttajan työmaana, jolloin sen ylläpitokulut maksaa urakoitsija. Kunnalle ei tule ylimääräisiä kustannuksia muiden väistötilojen ylläpidosta. Puheenjohtaja, Voitto Raita-aho totesi, että määräraha on hyväksytty kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutettu Mari Ervelä jätti eriävän mielipiteensä asiassa.

20 MUUT ASIAT KV 28 ALOITE VIRKISTYSTOIMINTAAN JA MATKAILUUN (VALTUUSTOALOITE) Karvianjärvi on suurin järvistämme ja varsin suosittu kalastuskohde myös muualle kuin karvialaislle. Myös järven veten laatu on parantunut vuosien takaisesta joten käyttöä o myös virkistyspuolella uimapaikkana. Karvianjärven pohjoispäässä sijaitseva kunnan uimaranta on vuosien saatossa päässyt puskittumaan ja heinittymään jonkin verran myös rannalle menevät tien liittymät ja ajotiet ovat huonossa kunnossa. Ehdotammekin että pohjoispään uimaranta kunnostettaisiin jälleen miellyttäväksi käyttää ja kulkea myös veneuoma perattaisiin ja pohjoispäähänkin tehtäisiin kunnollinen pinnoitettu veneenlaskupaikka. Jari Kannisto Aarre Välimäki

21 ILMOITUSASIAT KV 29 Ilmoitusasioita ei ollut.

22 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS KV 30 Pöytäkirjaan ja pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus kuntalain mukaisesti.