KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Kunnanvaltuusto. Kokousnumero 1/ 2014 Aika Maanantaina klo

Transkriptio

1 Pöytäkirja Kokousnumero 1/ 2014 Aika Maanantaina klo Paikka Valtuustosali

2 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Valtuustosali Nro 1 / 2014 ASIA LIITE 1 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 3 2 KUNNAN PÄÄOMASIJOITUS KESKI-SUOMEN VERKKO- HOLDING OY:SSÄ SEKÄ TAKAUS JA VÄLILLINEN OSALLISTUMINEN MÄÄRÄYSVALTAAN KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKOT OY:SSÄ PÄÄTÖSMUISTIO JA ESITYS 4 LAUSUNNON ANTAMINEN KINNULAN, PIHTIPUTAAN JA VIITASAAREN HAKEMUKSESTA SELVITYSPERUSTEIDEN OSOITTAMASTA SELVITYSALUEESTA POIKKEAMISESTA 5 LAUSUNNON ANTAMINEN PERHON KUNNAN HAKEMUKSESTA SELVITYSPERUSTEIDEN OSOITTAMASTA SELVITYSALUEESTA POIKKEAMISESTA 6 3 TAINION KOULUN HANKESUUNNITELMA 7 SEPPO SEKIN EROANOMUS VIITASAAREN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA 8 KIIREELLISET ASIAT 9 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla MERK. OLAVI HAKKARAINEN n puheenjohtaja

3 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1 / KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Valtuustosali x Aaltonen Pentti x Hakkarainen Olavi, pj x Hautanen Maire x Holm Risto x Kalmari Anne x Kauppinen Asko x Korpi Jussi x Kotilainen Jarno x Leppänen Erkki x Leppänen Heikki x Liimatainen Marjatta x Moisio Erja x Näsi Heikki x Sarén Riitta x Sorsamäki Airi x Tobiasson Eeva-Liisa, 1 vpj. x Urpilainen Antti, 2 vpj. Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Möttönen Kirsti, khall:n jäsen Jukka Hertteli, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Pekkarinen, sivistysjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 ASIAT 3-9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 2 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Olavi Hakkarainen Tarkastusaika Kunnanvirastolla Allekirjoitukset Pekka Helppikangas PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Jarno Kotilainen Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla Virka-asema Kunnanjohtaja Heikki Näsi Allekirjoitus

4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt Liite nro 1. n työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kutsu kunnanvaltuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla sekä esityslista on julkaistu kunnan kotisivulla Esityslista on lähetetty erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Kokouksen kutsu, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka on lisäksi julkaistu Viispiikkinen -lehdessä Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on saapuvilla. n työjärjestyksen 14 :n mukaan valtuuston kokous aloitetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Kun nimenhuuto on toimitettu, puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. Liitteenä nro 1 on nimenhuutoluettelo. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä todettiin olevan läsnä 17 varsinaista valtuutettua. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt Ehdotus: valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Holmin ja Korven vuorollaan tekemien esitysten mukaisesti pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarno Kotilainen ja Heikki Näsi.

6 KUNNAN PÄÄOMASIJOITUS KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:SSÄ SEKÄ TAKAUS JA VÄLILLINEN OSALLISTUMINEN MÄÄRÄYSVALTAAN KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKOT OY:SSÄ PÄÄTÖSMUISTIO JA ESITYS Khall Liite nro 5. salainen 1. Taustaa ja asian valmistelu Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettu laki mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Tukea myönnetään rajatulle harvaan asutulle alueelle rakennettavaan verkkoon. Tuen edellytyksenä on, että tuen saaja sitoutuu siihen, että tuen avulla rakennetussa viestintäverkossa tarjotaan palveluita vähintään kymmenen vuoden ajan. Keski-Suomen liitto kilpailutti vuosina laajakaistatukilain säätämällä tavalla Keski-Suomen haja-asutusalueen supernopeiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisen kuntakohtaisina hankkeina. Kivijärven hankkeen toteuttajaksi ja tuen saajaksi valikoitui Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Osuuskunta ei kuitenkaan rahoitusmarkkinoiden kiristyttyä kyennyt järjestämään toteutuksessa tarvittavaa operaattorin omarahoitusosuutta. Kuntien toimeksiannosta asetettu selvitysryhmä on valmistellut Keski-Suomen laajakaistahankkeen jatkamista ja tehnyt tätä koskevan toiminta- ja rahoitusmallin. 2. Selvitysryhmän ehdotusten pääasiallinen sisältö Selvitysryhmän ehdotuksen mukaan 1. Verkko-osuuskunta Kuuskaistan nyt omistamat ja jo rakennetut verkot siirretään Verkko-osuuskunnalta Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:lle ( Valokuituverkot Oy ). Valokuituverkot Oy toimii verkko-operaattorina, joka myös rakentaa tulevat verkot. Siirto tapahtuu liiketoimintakauppana. 2. Keski-Suomen kunnat perustavat yhdessä alla kuvatuin osuuksin kuntien kokonaan (100 %) omistaman Keski- Suomen Verkkoholding Oy:n ( Verkkoholding Oy ); 3. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ( Verkkoholding Oy ) tulee Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ( Valokuituverkot Oy ) pääomistajaksi 90 %:n omistusosuudella. Loput 10 % Valokuituverkot Oy:n omistuksesta tulee osuuskunnan omistaman Kuuskaistan Palvelut Oy:n omistukseen. Valokuituverkot Oy on voittoa tavoitteleva yhtiö ja tähtää kannattavaan liiketoimintaan.

7 Verkko-omaisuuden hankinta valokuituverkkoyhtiöön ja yhtiön muut investoinnit rahoitetaan pääosin Kuntarahoituksesta saatavalla lainalla, jonka kunnat takaavat. Lainan ottaa Verkkoholding Oy, ja sen takaavat kunnat omistuksensa mukaisessa suhteessa. Verkkoholding Oy siirtää varat Valokuituverkot Oy:n käyttöön verkkoomaisuuden hankkimiseksi ensisijaisesti oman pääoman ehtoisesti. 3. Hankkeen hyödyt ja merkitys Hanke on tärkeä elinkeinopoliittisesti ja haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannalta niin kansalaisille kuin yrityksille. Perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten ja yritysten tasaarvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippumatta. Etuina ovat rajaton tietoliikenteen kapasiteetti ja nopeus myös haja-asutusalueilla. Verkon suunnittelu ja rakentaminen toteutuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, koska koko alueen voimavarat yhdistetään, minkä lisäksi EU- ja kansallinen tuki saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti, mikä alentaa sekä kuntien että Valokuituverkot Oy:n investointikustannuksia. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky paranevat sekä kansalaisten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mikä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Verkko perustuu tehokkaimpaan mahdolliseen tietoliikenneyhteysmuotoon eli valokuitutekniikkaan. Myös kunnat voivat siirtää omia yhteyksiään ja palvelutarjontaansa omaan yhtiöön, joka mahdollistaa merkittävät säästöt. 4. Hankkeen rahoitus ja kustannukset kunnalle Laajakaistatukilaissa määrätty hankkeessa tarvittava verkkooperaattorin omarahoitus toteutetaan Verkkoholding Oy:n kautta. Perustettava kuntien kokonaan (100 %) omistama väliyhtiö Verkkoholding Oy nostaa hankkeeseen tarvittavan lainan Kuntarahoitus Oyj:ltä ja sijoittaa sen edelleen pääomalainana Valokuituverkot Oy:öön. Laajakaistahankkeen toteutukseen tarvittava Valokuituverkot Oy:n omarahoitus, siihen liittyvä takausvastuu ja osakassopimukseen perustuvat yhtiön omistusosuudet jakautuvat liitteessä 1 olevan taulukon mukaisesti. Kivijärven kunnan alueella laajakaistatukilain mukaisen runkoverkon kokonaiskustannusarvio on noin euroa. Siitä valtion tai EU:n laajakaistatukilain mukaista tukea on mahdollista saada enintään euroa ja em. tuen ehtona oleva laajakaistatukilain edellyttämä kunnan oma tuki on enintään

8 euroa. Eri kuntien tukiprosenttiosuudet vaihtelevat 8/22 (21,78)/33 % (liite 3). 5. Kunnan takaus Hankkeen toteuttaminen edellyttää [kunnan] omavelkaista takausta Verkkoholding Oy:n Kuntarahoituksesta ottamalle lainalle. Laina käytetään valokuituverkkoyhtiön pääomittamiseen verkkoomaisuuden hankkimiseksi Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta ja mahdollisten uusinvestointien tekemiseksi. Yhtiön osakaskunnat osallistuvat takaukseen omistustensa mukaisessa suhteessa, mikä puolestaan määräytyy kunnan verkkoinvestoinnin perusteella. Kuntaliitto on katsonut, että takaus voi kuulua kunnan toimialaan, kun seuraavat ehdot täyttyvät: taattavana on investointilaina tarkoituksena on työllisyyden turvaaminen takaukselle saadaan riskit kattava vastavakuus Edellä kuvatut kriteerit täyttyvät tässä, ja senkin vuoksi takauksen antamisen Verkkoholding Oy:n Kuntarahoituksesta ottamalle lainalle voidaan katsoa kuuluvan kunnan toimialaan. Laina kohdistuu kokonaisuudessaan Valokuituverkot Oy:n suunnittelemaan investointiin. Laajakaistahankkeen katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan johtuen siitä, että laajakaistahankkeelle ei ole saatavissa yksityistä toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Tietoliikenneyhteydet eivät toteudu kaupallisesti Viestintäviraston tekemän hankekohtaisen markkina-analyysin tietojen perusteella. Julkisen tuen tarjouskilpailutuksessa saatiin yksi kiinnostuksenosoitus verkko-osuuskunnalta, mutta se ei ole pystynyt toteuttamaan hanketta loppuun saakka. Näin ollen alueelliset tekijät huomioiden takaus on mahdollista myöntää. Takaus perustettavalle kuntien omistamalle Verkkoholding Oy:lle ei siten ole julkista tukea. EU:n valtiontukisäännökset otetaan joka tapauksessa huomioon takauksia myönnettäessä. Tämän johdosta takaus verkkoyhtiölle ei ollut mahdollinen, vaan takaus myönnetään Verkkoholding Oy:n Kuntarahoitukselta otettavalle lainalle. Sen johdosta, että takaustoimenpiteeseen ei sisälly julkista tukea, voidaan se antaa myös tähän hankkeeseen, johon on annettu maksimimäärä EU-ehtoista avustusta. Mikäli takauksen katsotaan olevan edes osittain julkista tukea, avustusta olisi pienennettävä vastaavasti. Laajakaistahankkeen runkoverkon osalta sekä ELYkeskuksen että Viestintäviraston kautta tulevat tuet ovat EUehtoisia.

9 Yhtiöiden työnjako Verkon omistajana ja operaattorina ja uusien verkkojen rakentajana toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ( Valokuituverkot Oy ). Sen toimiala on laajakaistaliiketoiminta, joka käsittää tietoliikenneverkkojen rakentamisen, omistamisen ja ylläpidon sekä kokonaistietoliikennepalvelujen tuottamisen koko Suomessa, pääasiallisena markkina-alueena Keski-Suomi. Lisäksi yhtiö harjoittaa sähköisten palveluiden tarjoamista julkiselle hallinnolle. Yhtiö voi myös ostaa, välittää ja myydä tietoliikennelaitteita sekä tuottaa niihin liittyviä palveluita sekä omistaa, hallita ja käydä kauppaa kiinteistöillä, osakkeilla ja muilla arvopapereilla. Yhtiö toimii liiketaloudellisin periaattein, ja sen tulee kyetä toimia kannattavasti. Täsmällistä kannattavuus- tai tuottotavoitetta ei aseteta. Yhtiön omistavat 90 %:sti kuntien omistama Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja 10 %:n osuudella Kuuskaistan Palvelut Oy. Yhtiön osakkaiden välinen osakassopimus sisältää osakkaita sitovat sopimusmääräykset koskien mm. päätöksentekoa (määräenemmistövaatimus tietyissä asioissa ja yhtiökokouksessa), jatkorahoitus (osakkailla ei ole velvollisuutta lisätä yhtiössä rahoitusta perustamisvaiheen jälkeen), yhtiön hallituspaikkajakoa sekä osakkeiden panttauskieltoa. Hallituksessa päätöksenteko edellyttää määräenemmistöä mm. seuraavissa asiaryhmissä: (i) Yhtiön liiketoiminta-alueita ja/tai liiketoimintasuunnitelmaa koskevat muutokset; (ii) Vuotuisten toimintasuunnitelmien ja budjettien hyväksyminen; (iii) Yhtiön kannalta laajakantoisten tai epätavallisten sopimusten ja liiketoimien hyväksyminen; (iv) Lainojen ja vakuuksien ottaminen ja antaminen sekä rahoitussopimusten muutokset. Yhtiön yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnokset sekä liiketoimintasuunnitelma ovat liitteenä. Keski-Suomen Verkkoholding Oy on kuntien kokonaan omistama omistusyhtiö, joka verkkoyhtiön pääomistajana vastaa kuntien puolesta verkkoyhtiön omistajaohjauksesta. Kuntien keskinäiset omistussuhteet ja määräysvalta ovat liiteaineistossa olevassa taulukossa. Kunnilla ei ole suoraa omistusta Valokuituverkot Oy:ssä, vaan omistus toteutuu siis Verkkoholding Oy:n kautta. Omistajaohjaus tapahtuu Valokuituverkot Oy:n hallituksessa Verkkoholding Oy:n edustajien kautta. Yhtiön yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnokset sekä liiketoimintasuunnitelma ovat liitteenä. Kuuskaista Palvelut Oy toimii ainakin toiminnan käynnistysvaiheessa yhtiöiden väliseen palvelusopimukseen

10 perustuen valokuituverkkoyhtiön managerointiyhtiönä, joka vastaa valokuituverkon rakentamisesta. Kuuskaista Palvelut Oy:n omistaa Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Järjestely mahdollistaa Kuuskaistan asiantuntemuksen hyödyntämisen ainakin alkuvaiheessa uuden yhtiön toiminnassa ilman, että uusi valokuituverkkoyhtiö joutuu rakentamaan uutta organisaatiota toimintaa käynnistettäessä. Palvelusopimuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan toiminnan aikana ja sen perusteella varsinainen palvelutoiminta kilpailutetaan käynnistysvaiheen jälkeen. 7. Kuntien omistaja-aseman pysyvyyteen liittyvät määräykset Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistuksen pysyvyys perustajaosakkailla on turvattu sekä lunastus- että suostumuslausekkein yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Yhtiöllä on ensisijainen ja osakkeenomistajilla toissijainen oikeus lunastaa ulkopuoliselle siirtyvä osake. Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Lisäksi yhtiöjärjestykseen sisältyy suostumuslauseke. Sen mukaan yhtiön osakkeiden hankkiminen luovutustoimin vaatii yhtiön hallituksen suostumuksen. Lunastusoikeudella turvataan kummankin osakkaan asema yhtiössä siten, että vastoin kuntien omistaman Verkkoholding Oy:n suostumusta edes vähemmistöosuus eli Kuuskaista Palvelut Oy:n omistama 10 %:n osuus osakekannasta ei voi siirtyä ulkopuoliselle taholle. Sama pätee Verkkoholding Oy:n omistukseen yhtiössä. Lisäksi vielä verkkoyhtiön osakassopimuksessa on osakkaiden etuosto-oikeutta koskeva määräys. Mikäli osakas aikoo luovuttaa yhtiön osakkeita, sitoutuu osakas kaikissa tilanteissa ensisijaisesti tarjoamaan osakkeensa yhtiölle hankittavaksi ja toissijaisesti toiselle osakkaalle hankittavaksi. Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusmääräykset huomioon ottaen K- S:n Valokuituverkot Oy:n osakkeet eivät missään olosuhteissa voisi siirtyä ulkopuolisen kolmannen tahon omistukseen ilman kuntaosakkaiden suostumusta. 8. Hankkeen riskit Hankkeen selvitysryhmä kartoitti hankkeeseen liittyviä riskejä verkkotoiminnan ja omistajakuntien kannalta. Seuraavat riskit, joista tarkemmin liitteessä (liite 2), tunnistettiin erityisesti: A. Korkotaso kohoaa selvästi yli nyt laskelmassa käytettyjen korkotasojen.

11 B. Liittymämyynti ei onnistu täydellisesti. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mobiililaajakaistayhteyksien onnistunut markkinointi. C. Liittymien keskipituus nousee suunniteltua pidemmäksi myynnin kohdistuessa ei-kaupalliselle alueelle, mistä seuraa arvaamattomia ylimääräisiä kuluja. D. Palveluyhtiöllä on korkeahko liiketoimintariski. Keski-Suomen verkon hinnoittelu ei johda taloudellisesti kannattavaan lopputulokseen. Kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi yhtiön tulee hankkia myös muuta toimintaa ja muita asiakkaita. E. Liittymämaksuja joudutaan palauttamaan 1-vaiheen ulkopuolelta tilatuille liittyjille. F. jen päätösten lainvoimaisuus viivästyy. Hanke edellyttää kunnilta merkittäviä takauspäätöksiä. Jos takauspäätösten suhteen tulee viivästyksiä, hankkeella varattujen EU-tukien saaminen vaarantuu. Jos useiden isojen kuntien hankkeet viivästyvät, syntyy merkittävä uhka koko yhtiön toiminnalle. 9. Hankkeen välilliset vaikutukset Työpaikkavaikutukset ovat yksinomaan välillisiä lukuun ottamatta rakentamisvaiheen suunnittelu- ja rakentamistyöhön osallistuvia yrityksiä. Laajakaistaverkon toteuttaminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia toimia ja hakeutumista alueelle. Kunnan työntekijöiden määrään hankkeella ei ole vaikutusta. Hanke ei aiheuta markkinahäiriöitä tietoliikennetoimialalla Keski-Suomessa, koska yhtiö perustetaan juuri paikkaamaan markkinapuutetta eli markkinaehtoisen toiminnan jättämää aukkoa. LIITTEET (salaisia) a) Osuuskunta Kuuskaistan kanssa toteutettavan järjestelyn aineisto ja liitteet b) Perustettavan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys c) Perustettavan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimus d) Perustettavan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n liiketoimintasuunnitelma e) Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys f) Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus g) Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n liiketoimintasuunnitelma

12 Valmisteluryhmä esitys: Esitetään, että Kivijärven kunta päättää hyväksyä Keski-Suomen kuntien asettaman selvitysryhmän valmistelun pohjalta osallistumisen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaan, mikä muodostuu seuraavien asiakirjojen ja toimien hyväksymisestä: 1. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus [pp.kk.2014] 2. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys [pp.kk.2014] 3. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys [pp.kk.2014] 4. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimus [pp.kk.2014] 5. Oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekeminen, suuruudeltaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omaan pääomaan, jonka vastineeksi kunta saa 3,9083 % omistukseen oikeuttavista osakkeista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä. 6. Kunta myöntää enimmäismäärältään euron suuruisen omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle. Takauksen kesto on enintään 32 vuotta. Takauksella katetaan vain liitteen 1 taulukossa määritelty kunnan rahoitusosuus yhtiön lainoista. Kunnanhallitus valtuutetaan täsmentämään takauksen kokonaismäärä edellä todetun enimmäismäärän rajoissa ja takauksen pituus samassa yhteydessä kun kunnanhallitus yksilöi kunnan osuuden Verkkoholding Oy:lle otettavasta lainasta 7. kohdan mukaisesti. Takauksen piirissä olevat lainat käytetään kokonaisuudessaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n verkkojen hankintaan sekä valokuituverkon rakentamiseen. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Takauksen vastavakuutena on yrityskiinnitys Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n antamaan kiinnityskelpoiseen omaisuuteen eli yrityskiinnitys valokuituverkkoon. Vakuudet määritellään kuntien kesken erillisellä sopimuksella rahoitus/takausosuuksien suhteessa.

13 valtuuttaa muilta osin kunnanhallituksen yksilöimään takauspäätöksen kohteena olevan lainan / lainat. 8. valtuuttaa kunnanhallituksen tarvittaessa tekemään sellaisia neuvotteluissa mahdollisesti ilmenevistä tarpeista johtuvia tarkennuksia edellä kohdassa mainittuihin yhtiöasiakirjoihin, jotka eivät ole luonteeltaan olennaisia. 9. Kunnan ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välinen allekirjoitettu operaattorisopimus siirtyy Valkokuituverkot Oy:lle kuitenkin siten, että siihen sisältyvä aikaisempi takauspäätös puretaan osapuolten yhteisellä sopimuksella samalla kun tämä päätös astuu voimaan. 10. Kunta edellyttää, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy toimittaa kunnalle vuosittain raportin liiketoimintansa tilasta. 11. Tämä päätös on ehdollinen siten, että velvoittaakseen Kivijärven kuntaa kaikkien liitteen 1 taulukossa lueteltujen kuntien tulee tehdä tätä koskeva myönteinen päätös osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajuuteen. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Khall Liite nro 5. Liite on jaettu aiemmin (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Kivijärven kunta osallistuu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaan, mikä toteutuu seuraavien asiakirjojen ja toimien hyväksymisin:

14 Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus [pp.kk.2014] 2. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys [pp.kk.2014] 3. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys [pp.kk.2014] 4. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimus [pp.kk.2014] 5. Oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekeminen, suuruudeltaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omaan pääomaan, jonka vastineeksi kunta saa 3,9083 % omistukseen oikeuttavista osakkeista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä. 6. Kunta myöntää enimmäismäärältään euron suuruisen omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoille ja koronvaihtosopimuksille. Takauksen kesto on enintään 32 vuotta. Takauksella katetaan vain liitteen 1 taulukossa määritelty kunnan rahoitusosuus yhtiön lainoista. Kunnanhallitus valtuutetaan täsmentämään takauksen kokonaismäärä edellä todetun enimmäismäärän rajoissa ja takauksen pituus samassa yhteydessä kun kunnanhallitus yksilöi kunnan osuuden Verkkoholding Oy:lle otettavasta lainasta 7. kohdan mukaisesti. Takauksen piirissä olevat lainat käytetään kokonaisuudessaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n verkkojen hankintaan sekä valokuituverkon rakentamiseen. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Takauksen vastavakuutena on yrityskiinnitys Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n antamaan kiinnityskelpoiseen omaisuuteen eli yrityskiinnitys valokuituverkkoon. Vakuudet määritellään kuntien kesken erillisellä sopimuksella rahoitus/takausosuuksien suhteessa. 7. valtuuttaa muilta osin kunnanhallituksen yksilöimään takauspäätöksen kohteena olevan lainan / lainat. Kivijärven kunnan takaama osuus lainasta siirretään sulkutilille, josta suoritetaan Kivijärven kunnan alueelle rakennetun verkon hankintameno.

15 valtuuttaa kunnanhallituksen suorittamaan asiaan liittyvät käytännön toimenpiteet. 8. valtuuttaa kunnanhallituksen tarvittaessa tekemään sellaisia neuvotteluissa mahdollisesti ilmenevistä tarpeista johtuvia tarkennuksia edellä kohdassa mainittuihin yhtiöasiakirjoihin, jotka eivät ole luonteeltaan olennaisia. 9. Kunnan ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välinen allekirjoitettu operaattorisopimus siirtyy Valkokuituverkot Oy:lle kuitenkin siten, että siihen sisältyvä aikaisempi takauspäätös puretaan osapuolten yhteisellä sopimuksella samalla kun tämä päätös astuu voimaan. 10. Kunta edellyttää, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy toimittaa kunnalle vuosittain raportin liiketoimintansa tilasta. 11. Tämä päätös on ehdollinen siten, että velvoittaakseen Kivijärven kuntaa kaikkien liitteen 1 taulukossa lueteltujen kuntien tulee tehdä tätä koskeva myönteinen päätös osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajuuteen. 12. Tähän päätökseen liittyviin oikeustoimiin Kivijärven kunta sitoutuu vain kirjallisesti allekirjoitetuin asiakirjoin. Leppänen, Möttösen kannattamana esitti, ettei hankkeeseen osallistuta, koska se on liian kallis eikä se ole esitettyjen selvitysten perusteella kunnan edun mukainen. Kunnanhallitus hyväksyi Leppäsen esityksen äänin 3 4 (Kauppinen, Holm, Liimatainen / Leppänen, Möttönen, Näsi, Saren) eli kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei hankkeeseen osallistuta Kvalt Liite nro 2. Anne Kalmari Risto Holmin kannattamana esitti, että hankkeeseen osallistutaan kunnanjohtajan esityksen mukaisesti. Koska asiassa oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava ja kannatettu esitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kunnanhallituksen esityksen kannalla vastaavat KYLLÄ ja ne, jotka ovat Kalmarin esityksen kannalla vastaavat EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

16 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 12 KYLLÄ-ääntä ja 5 EI-ääntä, joten kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen siitä, ettei laajakaistahankkeeseen osallistuta. Äänestyspöytäkirja on liitteenä 2b. Tiedoksi Laajakaista kaikille 2015 hankkeen kunnat Keski-Suomen liitto

17 LAUSUNNON ANTAMINEN KINNULAN, PIHTIPUTAAN JA VIITASAAREN HAKEMUKSESTA SELVITYSPERUSTEIDEN OSOITTAMASTA SELVITYSALUEESTA POIKKEAMISESTA Khall Valtiovarainministeriö lausuntopyynnössään kirjoittaa: Kuntarakennelaissa (1698/2009) säädetään kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysalueesta poikkeamisesta sekä päätöksenteosta selvitysalueesta poikkeamisessa. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä lain 4 c-4 f :ssä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Poikkamismahdollisuuden tarkoituksena on ottaa huomioon Suomen alueiden erilaisuus selvitysperusteista sovellettaessa. Selvitysalueesta poikkeaminen merkitse lain 4 b :ssä säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttävän selvityksen tekemistä selvitysperusteista poikkeavalla alueella. Itse selvitysvelvollisuudesta ei voida poiketa. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisen edellytyksenä on, että selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteeen osoittamsta alueesta. Poikkaminen on vastoin alueen etua silloin, kun se estää alueen muita kuntia muodostamasta toiminnallisia ja alueellisesti ehyitä selvitysalueita. Kinnulan kunta, Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki ovat hakeneet valtiovarainministeriöltä poikkeamista selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Selvitysalueella on yhteensä asukasta. Ministeriön tulee lain 4 i 3 momentin mukaisesti ennen poikkeamista koskevan päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Tällöin kuullaan myös poikkeamista hakeneen alueen ympäryskuntia, jotta voidaan arvioida, onko kuntarakennelain edellytykset täyttävän suuremman selvitysalueen muodostaminen mahdollista. Selvitysalueille, joiden laajentaminen ei ympäryskuntien tekemien päätösten ja kuntien toiminnallisen suuntautumisen mukaan ole mahdollista, voidaan myöntää poikkeus, jos kuntarakennelain mukaiset muut poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Valtiovainministeriö pyytää jakelussa mainituilta kunnilta lausuntoa

18 siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren kanssa. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä sähköpostitse valtiovarainministeriöön. Tarvittaessa valtiovarainministeriössä järjestetään tilannetta koskeva neuvottelu alueen kuntien kanssa. on päätöksessään 61/2013 todennut, että Kivijärven kunta voi tehdä kuntajakoselvityksen Kannonkosken, Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kivijärven kunta lausuntonaan asiassa toteaa voivansa tehdä selvityksen ensisijaisesti Kannonkosken, Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle lausuttavaksi lisäksi, että Kivijärven kunta ei näe myöskään estettä tehdä Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien kanssa selvitystä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Valtiovarainministeriö

19 LAUSUNNON ANTAMINEN PERHON KUNNAN HAKEMUKSESTA SELVITYSPERUSTEIDEN OSOITTAMASTA SELVITYSALUEESTA POIKKEAMISESTA Khall Valtiovarainministeriö lausuntopyynnössään kirjoittaa: Kuntarakennelaissa (1698/2009) säädetään kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysalueesta poikkeamisesta sekä päätöksenteosta selvitysalueesta poikkeamisessa. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä lain 4 c-4 f :ssä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Poikkamismahdollisuuden tarkoituksena on ottaa huomioon Suomen alueiden erilaisuus selvitysperusteista sovellettaessa. Selvitysalueesta poikkeaminen merkitse lain 4 b :ssä säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttävän selvityksen tekemistä selvitysperusteista poikkeavalla alueella. Itse selvitysvelvollisuudesta ei voida poiketa. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisen edellytyksenä on, että selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteeen osoittamsta alueesta. Poikkaminen on vastoin alueen etua silloin, kun se estää alueen muita kuntia muodostamasta toiminnallisia ja alueellisesti ehyitä selvitysalueita. Perhon kunta on hakenut valtiovarainministeriöltä poikkeamista selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Selvitysalueella on yhteensä asukasta. Ministeriön tulee lain 4 i 3 momentin mukaisesti ennen poikkeamista koskevan päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Tällöin kuullaan myös poikkeamista hakeneen alueen ympäryskuntia, jotta voidaan arvioida, onko kuntarakennelain edellytykset täyttävän suuremman selvitysalueen muodostaminen mahdollista. Selvitysalueille, joiden laajentaminen ei ympäryskuntien tekemien päätösten ja kuntien toiminnallisen suuntautumisen mukaan ole mahdollista, voidaan myöntää poikkeus, jos kuntarakennelain mukaiset muut poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Valtiovainministeriö pyytää jakelussa mainituilta kunnilta lausuntoa siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Perhon kunnan kanssa. Lausunnot pyydetään

20 toimittamaan mennessä sähköpostitse valtiovarainministeriöön. Tarvittaessa valtiovarainministeriössä järjestetään tilannetta koskeva neuvottelu alueen kuntien kanssa. on päätöksessään 61/2013 todennut, että Kivijärven kunta voi tehdä kuntajakoselvityksen Kannonkosken, Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kivijärven kunta lausuntonaan asiassa toteaa voivansa tehdä selvityksen ensisijaisesti Kannonkosken, Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Valtiovarainministeriö

21 TAINION KOULUN HANKESUUNNITELMA Teknltk Kivijärven kunnan koko esi- ja perusopetuksen tavoitteena on muuttaa yhteisiin tiloihin Tainion koulun peruskorjauksen jälkeen. Kunnan investointiohjelmassa on varattu euron määräraha vuonna 2014 tehtäviin koulun korjauksiin. Kouluremontin hankesuunnitelman on valmistellut Veli-Matti Hokkanen, PTS-Kiinteistötekniikka Oy ja sen arkkitehtisuunnittelun arkkitehti Tero Wéman, Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä yhdessä hanketyöryhmän kanssa. Suunnitelmaluonnos valmistuu mennessä, ja se jaetaan lautakunnalle sähköpostitse Kouluhankkeelle on tarkoitus hakea Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitosten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin kohdennettua valtionavustusta. Ministeriön hakuohjeen mukaan valtionavustusta voidaan myöntää enintään 25 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, jos hankkeen kustannukset ovat vähintään ,00. Hakemukset on toimitettava OKM:lle ja aluehallintovirastoon viimeistään mennessä. Hankesuunnitelmassa esitetty aikataulu on alustava ja tulee täsmentymään suunnittelun edetessä. Hankkeen aikataulun on arvioitu olevan seuraavanlainen: hankesuunnittelu 12/ /2014 päätös hankkeen käynnistämisestä 02/2014 suunnittelijoiden kilpailutus 03/2014 suunnittelijoiden valinnat, huomioituna valitusaika päätöksistä 04/2014 suunnitteluvaihe 04/ /2014 urakkakilpailutus 08/ /2014 urakoitsijavalinnat, huomioituna valitusaika päätöksistä 10/2014 urakkasopimukset 10/2014 urakka-aika 10/ /2015 tuuletusaika 09/2015 käyttöönotto 10/2015 Asiaan liittyvää oheismateriaalia selostetaan kokouksessa. (Tekninen johtaja Jukka Hertteli, puh ) Tekninen johtaja: Lautakunta tutustuu hankesuunnitelmaluonnokseen ja hyväksyy valtionavustuksen hakemisen sen mukaisesti. Lopullinen hankesuunnitelma esitetään kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi sen valmistumisen jälkeen.

22 Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sirkka Kauppinen ja Hanna-Kaisa Pekkarinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19:11. Toimeksi Tiedoksi Jukka Hertteli Kunnanhallitus Sivltk Tainion kouluremontin hankesuunnitelma on valmistunut ja se on toimitettu valtionavustushakemuksen mukana aluehallintovirastoon ja OKM:lle Suunnitelma oheismateriaaleineen on toimitettu lautakunnalle sähköpostitse , ja se löytyy myös netistä osoitteesta nnitelma_liitteet.pdf Suunnitelma sisältää valtionavustuksen hakuohjeen mukaisesti kaikkien kuntotutkimuksissa esille tulleiden vikojen ja vaurioiden korjaamisen. Sen perusteella on tarkoitus uusia julkisivuverhoukset sekä ulkoseinien eristeet, kapseloida alapohja kauttaaltaan, uusia yläpohjan eristeet ja vesikatto sekä asentaa ilmanvaihtojärjestelmä, jonka tavoitteena on sisäilmaluokituksen S2-luokan taso. Samassa yhteydessä tehdään tarvittavat tilamuutokset siten, että kaikki Kivijärven esi- ja perusopetuksen oppilaat siirtyvät remontin jälkeen Tainion kouluun. Kunnan investointiohjelmassa Tainion kouluun varattu euron määrärahavaraus sisältää ainoastaan vesikaton uusimisen, ilmanvaihdon ja hyvin pienimuotoiset tilamuutokset. Hankkeen suunnitelman mukainen laskennallinen tavoitehinta on euroa (alv 0%). Kustannuksista 40 % (noin 1,5 M ) on arvioitu kohdentuvan vuodelle 2014 ja loput (noin 2,3 M ) vuodelle Mikäli valtionavustus saadaan hankeelle täytenä 25 %, sen osuus kokonaiskustannuksista on euroa. Sivistysjohtajan päätösehdotus: Lautakunta tutustuu hankesuunnitelman ja esittää sen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Lautakunta esittää, että kunnan investointiohjelmaan varataan Tainion koulun sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksiin seuraavat määrärahavaraukset

23 Vuosi Brutto Avustus Nettomääräraha yhteensä ja että tähän hankkeeseen siirretään käytettäväksi investointiohjelmassa jo vuodelle 2014 Tainion kouluun varattu euron määräraha. Hyväksyttiin yksimielisesti. Erkki Leppänen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo ja Pekka Helppikangas ja Jukka Hertteli pykälän käsittelyn jälkeen klo TOIMEKSI Päivi Sagulin TIEDOKSI Kunnanhallitus Khall Valtuuston iltakoulussa käydyn keskustelun pohjalta on laadittu päivätty versio 1.5 hankesuunnitelmasta, jonka mukainen laskennallinen tavoitehinta on (alv. 0 %). Kustannuksista 40 % (noin 1,7 meuroa) on arvioitu kohdentuvan vuodelle 2014 ja loput (noin 2,5 meuroa) vuodelle Mikäli valtionavustus saadaan hankkeelle täytenä 25 %, sen osuus kokonaiskustannuksista on (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle sivistyslautakunnan esityksen hyväksymistä hankesuunnitelman 1.5-version mukaisena niin, että kunnan investointiohjelmaan tehdään Tainion koulun sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksiin määrärahavaraukset seuraavasti Vuosi Brutto Avustus Nettomääräraha Yhteensä

24 Kauppinen Holmin kannattamana esitti, että rakennetaan saneeraamisen sijaan uusi koulurakennus. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanhallitus hyväksyi äänin 5-2 (Leppänen, Näsi, Liimatainen, Saren, Möttönen / Kauppinen, Holm) kunnanjohtajan esityksen. Jukka Hertteli ja Hanna-Kaisa Pekkarinen poistuivat kokouksesta klo Kvalt Liite nro Suunnitelma luettavissa netissä nnitelma_liitteet.pdf Anne Kalmari Risto Holmin kannattamana esitti, ettei hankesuunnitelmaa hyväksytä vaan edellytetään, että tekninen lautakunta valmistelee uuden vaihtoehdon taloudellisemmaksi remontointivaihtoehdoksi tai halvemmaksi hankkeeksi uudesta koulusta. Koska asiassa oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava ja kannatettu esitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kunnanhallituksen esityksen kannalla vastaavat KYLLÄ ja ne, jotka ovat Kalmarin esityksen kannalla vastaavat EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 12 KYLLÄ-ääntä ja 5 EI-ääntä, joten kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Äänestyspöytäkirja on liitteenä 3b. Risto Holm jätti asiasta eriävän mielipiteensä. Toimeksi tekninen osasto

25 SEPPO SEKIN EROANOMUS VIITASAAREN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA Khall Seppo Sekki anoo jättämällään anomuksellaan eroa Viitasaaren ympäristölautakunnan varajäsenen tehtävästä viitaten yli 65 vuoden ikäänsä. Kuntalain 38 mukaan Luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä, jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä kahdeksan vuotta. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä. Kieltäytymisen hyväksymisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää eron Seppo Sekille Viitasaaren ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee tilalle uuden varajäsenen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen ja valitsi uudeksi varajäseneksi Heikki Leppäsen. Tiedoksi Seppo Sekki Heikki Leppänen Viitasaaren ympäristölautakunta

26 KIIREELLISET ASIAT Kvalt Kiireellisiä asioita ei ollut MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kvalt Muita asioita ei ollut.