Jäsenkirje 1/2015. Tässä numerossa

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry Jäsenkirje 1/2015 Tässä numerossa Puheenjohtajan tervehdys Ryhmät kevätkaudella Vapaaehtoistoiminta Rovaniemellä Vertaistuesta Voimaa Sinulle Läheinen Syömishäiriöpäivät Opintomatka Tukholmaan Pyöräillen suoraan sydämeen osa 2/2 Yhteystiedot

2 Sivu 2 / 9 Tämä tervehdys yhdistyksen pj:nä on viimeinen. Seuraavassa jäsärissä on jo uuden pj:n tervehdys. Sitä ennen teille jäsenille tulee erillinen vuosikokouskutsu maaliskuun alussa. Kun vuonna 2011 astelin ensimmäisen kerran vuosikokoukseen Hyvän Mielen talolle sisään neljä vuotta sitten, minua jännitti, hymyilytti ja ehkä hieman väsytti matkustamisen takia. Sähköposti sekä puhelinsoitto yhdistyksen pj:ksi oli tämän naisen tie yhdistyksen vapaaehtoiseksi. Tunsin ainoastaan yhden vapaaehtoisen ennestään, jotenka en ollut saanut kaikkia eväitä valmiiksi mukaan tälle matkalle. Eväät ja matkalaukku täyttyivät vuosien aikana, jotenka uusin kokemuksien sekä eväiden avulla tallustan tätä pj:n polkua aina eteenpäin. Olen tällä tiellä rakentanut minäkuvaani sairaudestani sekä itsestäni. "Millainen olen ja mikä merkitys sairaudellani on ollut?" - olen monesti miettinyt. Olen saanut puheenjohtajana mahdollisuuden olla vapaaehtoisena Kajaanissa sekä Oulussa erilaisilla kiertueilla sekä luennoilla. Olen saanut vastata niin puhelimeen kuin sähköpostiin yhdistyksen asioissa kuin vertaistuen antajana. On nukuttu ja valvottu yöjunassa sekä oltu skypen välityksellä hallituksen kokouksessa. Olen käynyt monenlaisia tuntemuksia kokous- ja koulutusmatkoilla. Tätä työtä on saanut tehdä sydämellä ja ilolla. Kokouksiin valmistautuessa sekä muuna vapaa-aikana olen miettinyt, mikä on yhdistyksen paikka Pohjois-Suomessa, millaista toimintaa haluamme tarjota jäsenillemme sekä mitenkä sen teemme tai mitä minä voin tehdä. Yhdistyksen merkitys suhteessa Syömishäiriöliitto-SYLI ry:hyn sekä valtakunnallisella tasolla syömishäiriöihin liittyvissä asioissa olemme saaneet tehdä merkittävää vapaaehtoistyötä. Ilman jäseniä, vapaaehtoisiamme sekä apua tarvitsevia emme tätä työtä olisi saanut tehtyä. Vuosien aikana erilaiset alueelliset yhteistyötehtävät eri tahojen kanssa ovat tuoneet yhdistyksen toimintaa paremmin esille ja täten toimintamme on levinnyt paremmin alueille, jossa vertaistuen antajia on ollut vähän. Yhdistyksemme jäsenet sekä vapaaehtoiset ovat merkittävä asia yhdistyksen toimintaa suunniteltaessa sekä toimintaa tehtäessä. Emme myöskään voi unohtaa ammattilaisia sekä koululaisia, joille olemme käyneet luennoimassa syömishäiriöistä ja ennalta ehkäisevistä asioista tai kertomassa yhdistyksen toiminnasta. Monenlaisia kokemuksia rikkaana olen saanut nähdä yhdistyksen toiminnan kasvavan. Nyt on minun aika saattaa puheenjohtajan kausi päätökseen maaliskuuhun asti, jonka jälkeen jatkan vapaaehtoisena Syömishäiriöliiton toiminnassa. Sitä ennen aion nauttia viimeisistä hetkistä yhdistyksen vapaaehtoisena. Kiitoksia teille näistä vuosista ja hyvää jatkoa jäsenillemme! Marika Kemppainen

3 Sivu 3 / 9 Vertaistukiryhmät Oulun sairastuneiden ryhmä Kokoontumiset : Keskiviikkoisin 11.2., 11.3., ja klo Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, 5.krs, Oulu. Ohjaajina toimivat Niina ja Meeri. Tiedustelut sähköpostitse: oul@nettisyli.fi Oulun läheisten ryhmä Kokoontumiset : Tiistaisin 17.2, 17.3., ja klo Oulun Hyvän Mielen Talo, ryhmätila Helmi, 2. krs, Puusepänkatu 4, Oulu. Ohjaajina toimivat Riitta ja Anne. Tiedustelut sähköpostitse: oulu@nettisyli.fi Rovaniemen sairastuneiden ryhmä Kokoontumiset: 18.2., 25.3., ja Balanssi ry, Valtakatu 16 B, Rovaniemi. Ohjaajina toimivat Minna ja Jenni. Tiedustelut sähköpostitse: roi@nettisyli.fi Kemin sairastuneiden ryhmä Kokoontumiset: Päivämäärät päivitetään nettisivuille. Ohjaajina toimivat Jenni ja Henna. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: tanja.tiainen@syomishairioliitto.fi Uusia vapaaehtoisia ryhmänohjaajia tarvitaan! Ohjaajia tarvitaan aina, mutta erityisesti tarvetta olisi läheisten ja sairastuneiden ohjaajille Kajaaniin ja Kemiin. Rovaniemellä tarvetta on läheisten ryhmän ohjaajalle. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Tanja Tiaiseen: tanja.tiainen@syomishairioliitto.fi tai Sairastuneiden ja läheisten ryhmät ovat avoimia kaikille niille, jotka tarvitsevat vertaistukea arjessa jaksamiseen. Vertaisen kanssa jaettu asia on kevyempi kantaa, vaikka emme ammattiapua korvaakaan. Ryhmissä on aina vaitiolovelvollisuus, joten voit huoletta jutella asioistasi luotettavassa ilmapiirissä. Syömishäiriöliiton valtakunnallinen neuvontapuhelin päivystää arkimaanantaisin klo Yhdistys järjestää myös sähköpostivertaistukea. Sitä antaa syömishäiriöön sairastuneille Niina: sptuki8@nettisyli.fi

4 Sivu 4 / 9 Rovaniemellä järjestetään vertaistukiryhmätoimintaa syömishäiriötä sairastaville. Ryhmää ohjaa kaksi vertaistukityöntekijää. Tarjolla on lisäksi kaveritoimintaa. Olen itse ollut mukana Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry:ssä tammikuusta 2014 lähtien. Aloitin vuoden 2014 alussa ryhmänohjaajana Rovaniemen syömishäiriötä sairastavien vertaistukiryhmässä ja toimin tehtävässä edelleen. Vertaistukiryhmä kokoontuu keväällä 2015 viisi kertaa, ensimmäinen kerta oli Vertaistukiryhmään ovat tervetulleita kaikki ne, jotka kokevat sille tarvetta. Me emme kysele diagnoosien perään. Ryhmään voi tulla vaikka vain katselemaan ja kuulostelemaan, käynti ryhmässä ei velvoita osallistujia mihinkään. Meitä ohjaajia sitoo vaitiolovelvollisuus ja meille voi tulla juttelemaan myös ihan kahden kesken. Kaikki ovat tervetulleita ryhmään sellaisena kuin ovat. Henkilökohtaiset kokemukseni vapaaehtoistyöstä ovat olleet myönteisiä. Samalla, kun olen auttanut muita, olen saanut myös itse paljon. Rohkaisen kaikkia kiinnostuneita, syömishäiriötä sairastaneita tai sairastuneiden läheisiä, ryhtymään vapaaehtoisiksi. Teitä tarvitaan! Syömishäiriöön sairastuneen rinnalla eläminen koettelee läheisten jaksamista. Avuttomuus, hätä, pelot, häpeä, viha ja syyllisyys valtaavat helposti mielen. Kenelle uskallan purkaa pahaa oloani, kuka ylipäänsä ymmärtää syömishäiriöperheen tilannetta, mistä saan tietoa syömishäiriöistä ja mihin otan yhteyttä, kun mikään ei enää tunnu auttavan? Läheisistä saattaa lisäksi tuntua siltä, että he ovat itsekin sairastuneet liialliseen vahvuuteen taistellessaan sairastuneen lapsensa rinnalla. Näiden lisäksi on vielä jaksettava pitää huolta itsestään, muusta perheestä ja hoitaa velvollisuudet muissa toimissa. Näistä ja monista muista aiheista keskustelemme ja vaihdamme ajatuksia läheisten vertaistukiryhmässä. Ryhmään voi osallistua myös pelkästään kuulijana. Läheisten avoimeen vertaistukiryhmään ovat tervetulleita syömishäiriöön sairastuneen vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, puoliso ja kaikki ne, jotka kantavat huolta sairastuneesta läheisestään. Pelkästään se, että voi puhua hankalista asioista, auttaa selkeyttämään omia ajatuksia, huojentaa mieltä sekä auttaa omassa selviytymisprosessissa eteenpäin. Ryhmässä olemme tasa-arvoisia, kunnioitamme toistemme mielipiteitä, edellytämme vaitiolovelvollisuutta ja olemme oman kokemuksemme asiantuntijoita. Ryhmässä et ole vaikeiden asioiden kanssa yksin, vaan sinua ymmärretään, tuetaan ja saatat saada hyödyllisiä neuvoja mm. arjen ristiriitaisiin tilanteisiin ja hoitoon hakeutumisessa. Oulun läheisten vertaistukiryhmällä on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Toteutamme ryhmää niin, että se kokoontuu syys- ja kevätkaudella kerran kuussa. Kesä-elokuussa ryhmät ovat kesätauolla. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja niihin voi osallistua satunnaisesti tai sitoutua pidempiaikaisesti.

5 Sivu 5 / 9 Vertaistukiryhmässä on kahvi- ja teetarjoilu. Ryhmän ohjaajilta voi ostaa uusittua Ensitieto-opasta syömishäiriöön sairastuneiden läheisille (3 e). Muut aiheeseen liittyvät julkaisut ovat maksuttomia. Mahdollisista muutoksista ryhmätoiminnassa ilmoitetaan osoitteessa: Olet sydämellisesti tervetullut ryhmäämme! Ohjaajat Riitta ja Anne Marika Kemppainen Pohjois-Suomen Syömishäiriöperheet ry:n kolme vapaaehtoista kokoontuivat Tampereelle neljännen kerran Tampere - talossa järjestettäville Syömishäiriöpäiville Syömishäiriöpäivät järjestettiin SALT-projektihankkeen kotikaupungissa, jossa Salt-hanke saatetaan loppuun kuluvan vuoden aikana. Yhdistyksen vapaaehtoisia on vuoden 2014 aikana käynyt erilaisissa koulutuksissa, jotenka Syömishäiriöpäivät ovat hoitotyötä tekeville ammattihenkilöille oiva paikka kouluttautua. Seminaarissa pääsi verkostoitumaan ammattilaisten kanssa ja tapasi Syömishäiriöliiton eri alueyhdistysten vapaaehtoisia. Kahden seminaaripäivän aikana saatiin erilaisia näkemyksiä ja vastauksia kysymykseen: " mikä auttaa hoitotyötä tekevää ammattilaista?" Ensimmäinen päivä oli menetelmiä hoitotyöhön ja välineitä hoidon kehittämiseen. Toisena päivänä tuli enemmän esille kokemusasiantuntijuus sekä omakohtainen kokemus sairaudesta sekä omasta hoitopolusta. Läheisten kokemuspuheenvuoroissa kerrottiin, miltä tuntuu, kun oma lapsi sairastaa tai mitenkä heidät kohdattiin perheenä hoitopolussa. Millaisia eväitä annettiin perheille sekä läheisille. Kokemusasiantuntijoita ei oltu myöskään unohdettu ensimmäiseltäkään päivältä. Seminaarin teema Pitää olla jämäkkä mut kuitenkin sellanen lempeä ja kärsivällinen tuli hyviin esiin luennoilla. Syömishäiriöpäiville oli ilmoittautunut noin 180 osallistujaa. Koulutus oli loppuunmyyty ja kysyntää oli ollut peruutuspaikoille asti. Käytävillä ja lounailla kuulluista keskusteluista kuuluivat erilaisia teemoja luentojen asioista "omakohtainen kokemus, mitenkä häntä oli hoidettu tai millaisia ajatuksia saa omaan työhönsä, mitenkä kohdata jatkossa syömishäiriötä sairastava ja hänen läheisensä." Luentojen välissä ammattilaisten puheenvuoropyyntöjä sekä kysymyksiä oli melko vähän. Kumminkin vähäinen kysymysten sekä keskustelun määrä korvasi laatu niissä kysymyksissä joita luennoitsijoille esitettiin. Ne olivat ajatuksia herättäviä ja ajankohtaisia. Luennoitsijoiden vastauksista tuli huokui ammattilaisuus sekä kokemus hoitotyöstä tai kokemusasiantuntijuus sairaudesta. Eniten ajatuksia herättäviä luentoja olivat Syömishäiriöliitto Syli ry:n vuoden 2014 SYLI-kummi Pia Charpentier. Hänen luentoa oli toivottu edellisten Syömishäiriöpäivien palautteiden perusteella. Oli ilo kuunnella hänen asiantuntevaa kokemusta, kuinka kohdata syömishäiriötä sairastava ja läheinen hoitotyössä. Syömishäiriöpäivät olivat hyvin järjestetty ja seminaaripäivien ruoat olivat maittavat. Ennakkoinfo sekä jaettava materiaalit olivat antoisia ja hyvin pitkälle suunniteltuja. Vain muutaman liiton työntekijän hartiavoimin järjestetyt päivät olivat parhaat koulutuspäivät. Syömishäiriöpäivillä oli mukana myös vapaaehtoisia sekä liiton hallituksen jäseniä. Luentojen välissä pääsi tutustumaan erilaisiin toimijoihin heidän esittelypisteillä.

6 Sivu 6 / 9 Osoitteeseen syömishäiriöpäivien materiaali tulee liiton arkistoon luettavaksi sekä tutustuttavaksi. Toivottavasti sinäkin saat materiaaleista ajatuksia omaan työhön tai syömishäiriötä sairastavan kohtaamiseen. Syömishäiriöpäivät olivat antoisat vapaaehtoisen, puheenjohtajan kuin sairastavan kokemuksella. Sain uusi ajatuksia sekä voimaa olla yhdistyksen vapaaehtoisena sekä ajatuksia siihen, mitenkä suuri merkitys ja tuki vapaaehtoisena toimiessa on sairastavalle. Itse sairauden kokeneena tunsin sairauden vaiheet hyvin ja pystyin samaistumaan asioihin sekä koin uusia ahaa-elämyksiä sairaudestani. Katsoin sairautta uusin silmin ja eri perspektiivissä. Marika Kemppainen Päivillä käsiteltiin minun mielestä monipuolisesti sh hoitoon liittyviä asioita usean eri hoitotahon perspektiivistä. Minua vain jäi mietityttämään se, että hyödynnetäänkö Suomessa sittenkään hyväksi havaittuja käytänteitä riittävässä määrin vai onko se niin, että jokainen hoitotaho kehittelee oman hoitomallin käypähoitosuositusten pohjalta? Myös perheen mukaan ottaminen hoidossa mainittiin useassa puheenvuorossa ja Maudsleyn perhelähtöisen hoitomallin sisältö esiteltiin kattavasti. Toivon mukaan vanhempien ja sisarusten tukeminen/ohjeistaminen saa enemmän jalansijaa. Kokemuspuheenvuorot puhuttavat aina ja antoivat viitteitä siihen, että hoidon kehittämistä on edelleen jatkettava. " Riitta Palovuori Erityisesti odotin Charpentierin luentoa ja lisätietoa Keroputaan mallista. Minusta on aina niin mielenkiintoista huomata, miten erilaisin menetelmin syömishäiriötä voidaan hoitaa. On äärimmäisen hyvä, että tapoja löytyy, kaikkihan me olemme erilaisia. Toivon vaan niin kovasti, että erilaiset hoitotavat leviäisivät laajemmin ympäri maata. Suvi Markus Suvi Markus Jo Syömishäiriöliiton alkuajoista asti on haaveena ollut päästä tutustumaan Ruotsin käytäntöihin niin vapaaehtoistyössä kuin hoitokuvioissa. Viime syyskuussa haaveesta tuli vihdoin totta ja opintomatka järjestyi. Yhdistyksen jäsenistä minä ja Niina sekä Niinan äiti Leena lähdimme ottamaan selvää, millä tavoin naapurimaassa toimitaan. Pitkän junamatkan, laivalla yöpymisen ja ihanan seuran vuoksi hieman liian lyhkäisten unien jälkeen 23 hengen + yhden vauvan porukkamme pöllähti Tukholman satamaan. Oli sumuinen perjantaiaamu. Muutaman päänkääntelyn jälkeen löysimme tilaamamme bussin ja pääsimme huristamaan Scandic Järva Krog-hotelliin aamupalalle.

7 Sivu 7 / 9 Puuroista ja hedelmistä nauttimisen (ja parin selfien) jälkeen oli vuorossa reissun ensimmäinen vierailu, tutustuminen, Stockholms Centrum för Ätstörningar klinikkaan. Sumu oli vaihtunut lämpöiseen auringonpaisteeseen ja takit kävivät jo tässä vaiheessa päivää tarpeettomiksi. Keskuksessa tapasimme Raili Alan, joka toimii siellä hoitokoordinaattorina. Kyseessä on julkisen puolen hoitopaikka, jossa hoidetaan kaikenikäisiä potilaita. Tukholmassa on lisäksi kaksi yksityistä klinikkaa. Nämä kolme tekevät kadehdittavan sujuvaa yhteistyötä keskenään. Jokaisen sairastuneen kohdalla katsotaan yksilöllisesti, minkä klinikan palveluista hän hyötyisi eniten -maakäräjien huolehtiessa maksuista. Heille voi myös hakeutua omalla hakemuksella lääkärin lähetteen lisäksi. Klinikalla on tarjolla avohoitoa niin lapsille kuin aikuisille, liikkuvan ryhmän palvelu, kaksi päivähoitoyksikköä, aikuisten osasto ja perheosasto. Ensimmäinen kontakti sairastuneeseen pyritään saamaan viipymättä. Varsinainen hoidon aloitus tapahtuu 3kk sisällä. Liikkuva ryhmä on yksikkö, joka tuo pikaisen avun vastasairastuneelle lapselle tai nuorelle heidän kotiinsa. Ensimmäinen käynti toteutuu jo kahden viikon sisällä yhteydenotosta. Hoito tapahtuu 1-2 viikoittaisella kotikäynnillä ja lisäksi kuuluu perheterapia sekä lääkärintutkimus klinikalla. Perheosastolla hoidetaan koko perhettä. Ruotsissa vanhemmat voivat saada sairauslomaa lapsen tai nuoren sairastuessa ja näin heillä on taloudellisestikin mahdollista olla hyvin tiiviisti mukana hoidossa. Hoitoajat perheosastolla ovat pitkiä, n. 3-6v. Maudsley-mallin mukaan; kun lapsi tai nuori sairastuu, se koskettaa koko perhettä. Ja kuten hyvin tiedämme, elämä ja syömistaistelut eletään perheessä. Naapurimaassa on hyvin oivallettu, että auttamalla myös vanhempia ja sisaruksia pelkän sairastuneelle tarjotun yksilöterapian sijaan, saadaan tehokasta tukea nuorena sairastuneelle. Voi kun meilläkin olisi tällaista! kuului monen suusta, kun ryhmämme pääsi klinikalta takaisin auringonpaisteeseen. Uskollinen bussikuskimme odotti samassa paikassa ajokkinsa kanssa. Tällä kertaa mukana oli ihastuttavan rempseä matkaoppaamme, jonka seurassa saimme seuraavat hetket viettää. Bussi kuljetti meitä ympäri Tukholmaa samalla, kun Raili upotti meihin aimo annoksen pääkaupunkitietoutta. Sisältäen tietysti mm. Ruotsin kuninkaallisten ja heidän lemmikkiensä asuinpaikat. Taisi siellä Björn Wahlrosin kotikin vilahtaa. Päivän toinen kohde oli vähintään yhtä odotettu kuin edellinen: tutustuminen sisarjärjestö Frisk & Fri:hin. Järjestö on perustettu vuonna 1983 eli rapeat 20 vuotta Syömishäiriöliittoa myöhemmin. Paikallisjärjestöjä on 19 ja henkilöjäseniä n Kuten me Suomessa, he tukevat sairastuneita ja läheisiä, levittävät tietoa sairaudesta ja pyrkivät vaikuttamaan hoidon laatuun ja sen kehittämiseen. Ero meihin oli jo klinikalla esiin tullut yhteistyö hoitavan tahon kanssa kokemusasiantuntijoita hyväksi käyttäen. Heidän 200 kruunun (n.21 ) henkilöjäsenen jäsenmaksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Insikt, tietoa paikallisesta toiminasta sekä mentori. Mentorilla on itsellä sairastamiskokemus, josta tervehtymisestä on ainakin kaksi vuotta aikaa. Tarkemmat yksityiskohdat mentoriuden suhteen määritellään yksilöllisesti. Jäsenmaksun lisäksi erilaiset ryhmät maksavat 500 kruunua (n.54 ). Ryhmien lisäksi he järjestävät erilaisia luentoja, avoimia tapaamisia ja workshopeja, joista yksi muistuttaa meidän Kiva Keho ryhmää. Myös puhelintukea, chattia ja sähköpostitukea annetaan. Toiminta on siis pääpiirteittäin hyvin samankaltaista. Järjestöltä poistumisen jälkeen saimme hieman vapaata oleskeluaikaa. Tukholman keskustaa hatarasti tuntevana johdattelin Niinan ja Leenan suklaakahvila Chokladfabrikeniin tankkaamaan. Josta lähdimme kävellä lompsimaan vanhan kaupungin kautta kohti Viking Linen terminaalia. Askeleet haikeina, sulatellen päivän aikana koettua.

8 Sivu 8 / 9 Kotimatkalle lähdön jälkeen marssimme suoraan laivan buffetpöytien antimia kohti. Saimme kuitenkin ukaasin koota palautelomake pöytäseurueittain ennen lautasten hakemista. Papereihin kirjoitettiin mm. kehuja perheiden huomioon ottamisesta hoidossa, yhteistyöstä järjestöjen ja hoitavan tahon kanssa, erilaisten hoitomallien tarjoamisesta ja lyhyestä hoidon odotusajasta. Frisk & Fri:n tapaamisesta inspiroiduttiin korkeasti jäsenmäärästä Suomeen verrattuna, monipuolisista rahoituskanavista ja innovatiivisesta otteesta syömishäiriötyöhön. Sen sijaan perustoimintaa ei haluta laittaa maksujen taakse. Ja kuten aina Syömishäiriöliiton tapahtumissa, herkullinen ruoka sai kehuja. Kansainvälinen yhteistyö on siis käynnistetty. Ensi vuonna järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa NEDS-konferenssi. Tapahtuma on ammattilaisille, mutta sen yhteydessä myös järjestöt tapaavat toisiaan. Sitä odotellessa jatkamme vapaaehtoistyötä syömishäiriöistä vapaan yhteiskunnan puolesta. Suvi Markus jatkoa edellisestä numerosta Matkalla tulee aina koettua kaikenlaisia tunteita. Ja koska olen herkkä ja voimakkaasti tunteva ihminen, niin niitähän riittää. Vaikka rakastan pyöräilyä yli kaiken enkä siitä pysty ikinä luopumaan, en halua sokerikuorruttaa pyörämatkailun arkea. Jokapäiväinen pyöräily tuntuu lihaksissa ja takapuolessa. Satula hiertää välillä ja saa käyttää hieman akrobatiaa, jotta pystyy polkemaan viimeisen tunnin kohti päämäärää. Kun väsyneenä, pitkän päivän jälkeen saapuu yöpymispaikkakunnalle eikä majapaikkaa löydäkään heti, itku pääsee helposti. Varsinkin kun vielä sattuu olemaan eksymään taipuvaista sorttia. Vaikka pyörämatkailu ja liikunta yleensä ovat omalta osaltaan tervehdyttäneet syömisiäni, eivät ne tien päällä terveitä silti ole. Mutta ne ilon ja onnen tunteet ovat aina sen verran syviä ja suuria, että ne kumoavat raskaat tunteet. Tai ehkä suola onkin se kokonaisuus? Tällä matkalla en kokenut kovin suuria mullistuksia. Ei mikään ihme, sillä viime vuoden alkupuoliskolla oli tapahtunut niin paljon. Koen silti muuttuneeni jotenkin. Päässeeni hieman lähemmäs itseäni. Huomaan itsessäni jotain kummallista rauhaa. Ehkä olen nyt ylittänyt jonkinlaisen rajan epämääräisen, ehkä hätääntyneenkin etsinnän ja löytämisen välillä. Itseni löytämisen. Sen, mitä olen ja haluan. Ymmärsin ainakin viimein sen, miten paljon matkustaminen minulle merkitsee. Olenhan minä sen tiennyt, että siitä tykkään ihan hirmuisesti, mutta ehkä nyt tajuan asian vielä syvemmin. Olen viime aikoina muutenkin pohtinut paljon isoja asioita. Tulevaisuutta, elämänarvojani ja tavoitteitani. Moni asia on epävarmaa. Mutta ainakin siitä olen varma, että haluan pyrkiä mahdollistamaan sen, että pystyn lähtemään aina vain uudelleen johonkin. Tällä kerralla oli myös se erikoisuus, etten palannut tyhjään kotiin. Kolme ja puoli vuotta sitten itkin yksin lohdutonta itkua alberguen huoneessa tietäen, että yksinäisyys jatkuu myös paluun jälkeen. Lohduttomilta itkuilta ei toki säästytty tälläkään kertaa, mutta nyt juna-asemalla paluutani odotti mies, josta on matkan ja tämän kirjoittamisen välillä ehtinyt tulla avomies ja kihlattu.

9 Sivu 9 / 9 Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry pj Marika Kemppainen, , pjpohjoissuomi@nettisyli.fi vpj Niina Jääskeläinen, , vpjpohjoissuomi@nettisyli.fi Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, 5. krs., Oulu Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n aluepäällikkö Tanja Tiainen, , tanja.tiainen@syomishairioliitto.fi