ASEMAKAAVAN SELOSTUS Lasitalo

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Lasitalo Hyvinkään kauungin 6. kauunginosan korttelin 577 tonttia 24 koskeva asemakaavan muutos 06:104 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 LASITALO Asemakaavan muutos 06:104 SISÄLLYS: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KUVAT JA LIITTEET MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISU ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

3 Asemakaavan selostus 06:104 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 1. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2014 PÄI- VÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Lasitalo, asemakaavan muutos: nro 06:104 Kaava-alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään 06. kauunginosan korttelin 577 tonttia 24. Asemakaavan muutoksella muodostuu Hyvinkään 06. kauunginosan korttelin 577 tontti 24. Kaavan laatija: Yhteystiedot: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Hyvinkään kauunki Tekniikka ja ymäristö/kaavoitus PL Hyvinkää Vireilletulovm.: Asemakaavaluonnokset nähtävillä: Asemakaavaehdotus nähtävillä: Hyväksymisvm: KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hyvinkään keskustassa, osoitteessa Uudenmaankatu 12. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu unaisella ymyrällä. 2

4 Asemakaavan selostus 06: KAAVAN TARKOITUS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Uudenmaankadun varressa sijaitsevan kerrostalon korottaminen kahdella uudella asuinkerroksella. Tontin takaosassa sijaitseva Heikki Siikosen suunnittelema raattu ientalo on suojeltu tällä asemakaavan muutoksella. 1.4 KUVAT JA LIITTEET Kuvat: kansikuvan havainneiirros, arkkitehti Ilona Karjalainen, arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy 1. Suunnittelualueen sijainti 2. Valokuva lasitalosta, syksyllä Siikosen talo, Hkkh Ote keskustaajaman osayleiskaavasta, Ote ajantasa-asemakaavasta 6-8. asemaiirros, havainnekuva, katunäkymä ja leikkauskuva, arkkitehti Ilona Karjalainen Liitteet: 1. Tilastolomake 2. Asemakaavaehdotus 3. Lausunnot 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT 1. Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriymäristön hoitosuunnitelma, Keskustaajaman yleiskaava, TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoksen tareellisuudesta käytiin neuvotteluja vuoden 2013 alkuuolelta lähtien. Aluksi tutkittiin oikkeamisäätöksen mahdollisuutta, mutta hankkeen koko kuitenkin johti asemakaavan muutosesityksen laatimiseen tekniselle lautakunnalle. Kauunginhallitus on tehnyt kaavoitusäätöksen Kauunginhallituksen on kaavamuutosäätöksessä vielä erityisesti todennut, että asemakaavan muutos tulee laatia niin, että ns. Siikosen talo säilyy. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Aamuostissa sekä kirjeitse naauritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Osalliset ovat voineet tutustua kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja antaa siitä sekä koko hankkeen suunnitelmasta alautetta kaavan vireille tulon jälkeen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtäville välisen ajan. Hankkeesta on yydetty lausunto Keski- Uudenmaan elastuslaitokselta, Fortum Sähkönsiirrolta ja Keski- Uudenmaan maakuntamuseolta. Lausuntojen sisältö on kohdassa ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kaavamuutoksen kohteena on yksi tontti, joka on osoitettu asuin- ja liike- sekä toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kaavamuutosalueen koko on n. 0,2 hehtaaria. Rakennusoikeutta tontille on lisätty 469 k-m 2, jolloin sitä on yhteensä k-m 2. Rakennusoikeus on jaettu siten että kerrostalon 3

5 Asemakaavan selostus 06:104 rakennusalalle sitä on osoitettu 1850 k-m 2 ja Siikosen talon rakennusalalle 220 k-m 2. Autoaikkoja tontille sijoittuu 22, mikä joka tarkoittaa 1a/ 95 k-m2. Asemakaavan sisältö erustuu hanketta varten laadittuun luonnossuunnitelmaan. Suunnitelma erustuu nykyisen kerrostalon korottamiseen kahdella asuinkerroksella ja iha-alueen toimintojen uudelleen järjestämiseen. Kaavamuutoksessa on esitetty Lasitalon ja ns. Siikosen säilymistä varten asemakaavamääräys. Kaavamuutosalueen ymäristössä on valmis rakennuskanta ja kunnallistekniikka. Lasitalon korotukselle on mahdollista myöntää rakennuslua asemakaavan tultua voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Nykytilanne ja alueen lähiymäristö Korttelin 577 tontin asuinkerrostalo, ns. Lasitalo sijoittuu vilkkaan Uudenmaankadun varrelle. Lasitalo on nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus, joka on valmistunut vuonna Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liiketiloja ja muissa kerroksissa asuinhuoneistojen lisäksi muutamia toimistotiloja. Tontin takaosassa sijaitseva Siikosen talo on uolitoistakerroksinen isohko erillisientalo luvulta. Rakennusta on laajennettu ja muutettu alkueräisestä, mutta viimeisimmät isommat muutokset ovat eräisin 1940-luvulta. Uudenmaankatu on Lasitalon kohdalla korkeustasolla noin +120,3 ja ko. rakennuksen iha-alue on n. 120,4 tasolla. Tontin takaosassa sijaitseva Siikosen talo on n. 3 metriä ihatasoa korkeammalla. Tontin takaraja on suunnilleen korkeudella Tontin reunoilla ja takaosassa on jonkin verran lehtiuita, mm. vaahteraa ja koivuja, mutta myös muutamia yksittäisiä mäntyjä sijaitsee kyseisen tontin takana, mäen äällä. Lasitalon eteläuolella on ja -70-luvulla rakennettuja nelikerroksisia asuintaloja. Kerrostaloihin liittyy matalat yksikerroksiset siivelliset osat, joissa on liiketiloja. Pohjoisuolella Uudenmaankadun suuntaisesti on matala yksikerroksinen liikerakennus, jonka äässä on kolmekerroksinen vaaleaksi raattu rakennus: linja-autoasema, Linjala, on vuodelta Linjala kuuluu myös em. kulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan. Koillisuolella mäen äällä sijaitsee kaksi viisikerroksista kerrostaloa, jotka ovat valmistuneet vuonna1968. Kaakkoisuolella on vanhaa ientaloasutusta 1950-luvun loulta ja 1960-luvun alusta. Uudenmaankadun toisella uolella on Hyvinkään Vanha Kirkko uistomaisine alueineen, jossa on runsaasti uustoa, ääasiassa mäntyjä tai kuusia. Kirkon eteläuolella on ieni uistokaistale, jossa on kävelytie. Kävelytie on alun alkaen ollut katu maantieltä Kirkolle. Kävelytien kautta on ajoyhteys yhteiskoulun tontille. Puistokaistaleen toisella uolella on 1958 valmistunut Hyvinkään Yhteiskoulu, joka on kolmikerroksinen vaalea raattu rakennus. Kirkon ohjoisuolella on v valmistunut nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Kirkon takana on asuinkerrostaloja ja Hyvinkäänkatu sekä Hangonrata. Korttelin 577 tontti 24 sijoittuu tärkeälle ohjavesialueelle. 4

6 Asemakaavan selostus 06:104 Kuva 2. Lasitalo syksyllä Kuva 3. Siikosen talo, kuva Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriymäristön hoitosuunnitelmasta. Maanomistus Korttelin 577 tontti 24 on yksityisessä omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Yleiskaava Kauunginvaltuusto on hyväksynyt keskustaajaman osayleiskaavan (äivätty ). Kauunginvaltuuston hyväksymisäätöksestä on tehty valitus. Kauunginhallitus on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti, että yleiskaava tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kaavamuutosalue kuuluu voimaan tulleelle alueelle. Kortteli 577 sijoittuu yleiskaavassa keskustatoimintojen alueelle. Alue on varattu alveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ymäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työaikkatoimintoja ja asumista varten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskauan suuryksiköitä. 5

7 Asemakaavan selostus 06:104 Kuva 4. Ote keskustaajaman yleiskaavasta. Kohteen sijainti on osoitettu sinisellä ymyrällä. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava (06:007) on vahvistettu tontille Asemakaavassa tontti on osoitettu asunto- ja liikekortteliksi. Tontin käyttöön liittyvät muut tärkeimmät tiedot ovat: Tontin 6/577/24 inta-ala on 2001 m 2. Tontilla 6/577/24 on rakennusoikeutta yht k-m 2 ; e= 0,80. Sallittu kerrosluku on 3-4. Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu unaisella rajauksella. 6

8 Asemakaavan selostus 06:104 Muut suunnitelmat, äätökset ja selvitykset Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriymäristön hoitosuunnitelma (2013): Lasitalo ja Siikosen talo kuuluvat Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan (kohde 56), joka on kauunginvaltuuston hyväksymä Suunnitelmassa todetaan, että rakennusten alkueräinen arkkitehtuuri tulisi säilyttää. Hoitosuunnitelmassa ko. tontin rakennuksia on kuvattu seuraavasti: Rakennusmestari Heikki Siikonen asui ja työskenteli 1926 iirtämässään kivitalossa. Vaalea, raattu rakennus on ilmeeltään klassisistinen altaaneineen ja listoituksineen. Piharinne on terassoitu ja siihen liittyy ergola ja maakellari. Samalle tontille Siikonen suunnitteli 1958 Asunto Oy Lasitalon liike- ja asuinrakennuksen, joka sai nimensä julkisivun lasilaatoituksesta. Rakennus valmistui seuravana vuonna. Siikosen talo on ollut viime vuosina galleriakäytössä. Kokonaisuuteen liittyy mittakaavaltaan näistä oikkeava Helenenkatu 11, Heikki Siikosen 1957 suunnittelema omakotitalo. Hankkeen luonnossuunnitelmat asemakaavan laatimisen ohjaksi on laatinut arkkitehti Ilona Karjalainen arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:stä Kuva 6. Asemaiirros suunnittelualueesta. 7

9 Asemakaavan selostus 06:104 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Nykyiseen kerrostaloon, ns. Lasitaloon, on suunnitteilla vesi- ja viemäriutkien remontti sekä julkisivujen korjaushanke. Taloyhtiön suunnitelmissa on nykyisen kerrostalon korottaminen em. remonttien yhteydessä. Kahden lisäkerroksen rakentaminen ja vajaan 500 k-m2 rakennusoikeuden noston vuoksi tarvitaan asemakaavanmuutos. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoksen tareellisuudesta käytiin neuvotteluja vuoden 2013 alkuuolelta lähtien. Aluksi tutkittiin oikkeamisäätöksen mahdollisuutta, mutta hankkeen koko kuitenkin johti asemakaavan muutosesityksen laatimiseen tekniselle lautakunnalle. Kauunginhallitus on tehnyt kaavoitusäätöksen Kauunginhallituksen on kaavamuutosäätöksessä vielä erityisesti todennut, että asemakaavan muutos tulee laatia niin, että ns. Siikosen talo säilyy. Kortteli 577 tontin 24 omistajan ja kauungin välillä laaditaan maankäyttösoimus. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja lähiymäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiymäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiymäristön käyttäjät Kauungin toimialat: o tekniikka ja ymäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, uistoyksikkö), tonttialvelut, rakennusvalvonta. o sivistystoimi: kulttuurihistoriallinen osasto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan elastuslaitos Verkonrakentajat: Fortum Sähkönsiirto Oy, TeliaSonera Oyj, Hyvinkään Lämövoima Oy Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Aamuostissa sekä kirjeitse naauritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kauungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille on ilmoitettu sähköostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laitettu nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kauungin www-sivuilla. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset ovat voineet tutustua kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja antaa siitä sekä koko hankkeen suunnitelmasta alautetta kaavan vireille tulon jälkeen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtäville välisen ajan. Hankkeesta on yydetty lausunto Keski- Uudenmaan elastuslaitokselta, Fortum Sähkönsiirrolta ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta. 8

10 Asemakaavan selostus 06:104 Keski- Uudenmaan elastuslaitos on todennut lausunnossaan, että rakennuksen korotuksesta aiheutuu elastustievaatimus yli neljä kerroksiselle rakennukselle. Suunnittelussa on otettava huomioon, että rakennuksen elastustiet ystytään lähtökohtaisesti hoitamaan omalta tontilta. Fortum Sähkönsiirrolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on kaavamuutoksen vireilletulon jälkeen lausunnossaan ( ) todennut, että Lasitaloon tulee kohdistumaan merkittäviä muutoksia, mutta korotus on suunniteltu rakennuksen alkueräisen arkkitehtuurin huomioon ottaen. Kulttuuriymäristön vaalimista edistetään, kun kaavamuutoksen myötä Siikosen talo suojellaan. Rakennuksen käyttötarkoitus tulee määritellä joustavasti, niin että toimisto- ja työtilan ohella siinä voisi myös asuinkäyttö olla mahdollista. Asemakaavaluonnoksesta on yydetty Keski- Uudenmaan maakuntamuseolta lausunto ja heillä ei ole ollut siitä huomautettavaa ( ). 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Uudenmaankadun varressa sijaitsevan kerrostalon korottaminen kahdella uudella asuinkerroksella. Nykyinen ullakkokerros uretaan, jolloin katukuvassa talon korotus on reilun kerroksen korkuinen. Samalla kyseistä korotusta varten lisätään rakennusoikeutta n. 470 k-m2. kohti. Tontin rakennuksissa on muutosten jälkeen 24 asuntoa, joista osa voi olla toimistokäytössä ja osa liiketiloina. Huoneistomäärä lisääntyy seitsemällä asunnolla. Tontin takaosassa sijaitsee Heikki Siikosen nykyiseen asuunsa suunnittelema raattu ientalo. Kyseinen talo on tarkoitus suojella asemakaavalla. Molemmat talot kuuluvat Hyvinkään kulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan (2013). Autoaikkojen määrää on tarkoitus lisätä iha-alueella. Nykyisin niitä on 9 kaaletta ja uuden suunnitelman mukaan niitä saadaan sijoittua tontille 22 kaaletta. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISU Asemakaavaratkaisu erustuu hanketta varten laadittuun luonnossuunnitelmaan, jossa on käytännössä osoitettu myös asemakaavan tavoitteet. Selkeästi rajatun ienehkön alueen tarkastelussa ei ole ollut tareen laatia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ratkaisu erustuu nykyisen kerrostalon korottamiseen kahdella asuinkerroksella ja iha-alueen toimintojen uudelleen järjestämiseen sekä Lasitalon ja ns. Siikosen talon suojelemiseen asemakaavalla. 7. kuva. Havainnekuva Lasitalosta Keskustan suunnasta. 9

11 Asemakaavan selostus 06:104 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE ja MITOITUS Kaavamuutoksen kohteena on yksi tontti, joka on osoitettu asuin- ja liike- sekä toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kaavamuutosalueen koko on n. 0,2 hehtaaria. Rakennusoikeutta tontille on lisätty 469 k-m 2, jolloin sitä on yhteensä k-m 2. Rakennusoikeus on jaettu siten että kerrostalon rakennusalalle sitä on osoitettu 1850 k-m 2 ja Siikosen talon rakennusalalle 220 k-m 2. Autoaikkoja tontille sijoittuu 22. joka tarkoittaa 1a/ 95 k-m KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ymäristöön ja maisemaan Kaavan vaikutukset ovat lähinnä kauunkikuvalliset. Kerrostalon korotus muokkaa lähiymäristön kauunkikuvaa. Korotus on suunniteltu nykyinen rakennuskanta huomioiden. Kerrostalon korotettava osa on sisäänäin vedetty, kuten on toteutettu monet naaurikerrostalojen ullakkokerrokset. Tämän äivän näkemysten mukaan on erusteltua täydennysrakentaa kauungin keskustaan sijoittuvia tontteja tai laajentaa nykyisiä asuintaloja esim. rakentamalla lisäkerroksia. Asemakaavalla mahdollistetaan myös molemien talojen säilyminen Hyvinkään katukuvassa. Suunnittelualue kuuluu tärkeälle ohjavesialueelle ja kaavassa on tämä huomioitu kaavamääräyksellä. 5.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Uudenmaankadun jatkuvasti vilkastuva liikenne aiheuttaa melu- ja äästöhaittoja tulevien kerrostalojen ja lähialueen asukkaille. Nämä haitat ovat kuitenkin tyyillisiä kauunkien keskustoille eikä niitä voi täysin välttää, varsinkaan kun kyseessä on jo tontille rakennetusta rakennuskannasta. Leikki- ja oleskelualue sijoittuu tontin erälle, jossa se on aremmin suojassa em. häiriötekijöiltä. 5.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on määritelty suojelumääräys (sr-20) Lasitalolle ja Siikosen talolle. Määräyksen mukaan rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita eikä niitä saa urkaa. Niissä tehtävät korjaukset on suoritettava sen alkueräistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Ennen rakennusluaa tai rakennuksen korjausta, muuttamista tai muuta 62 :ssä tarkoitettua toimenidettä koskevan hakemuksen ratkaisemista on varattava maakuntamuseolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Täydennysrakentamisen on ulkoarkkitehtuuriltaan sovelluttava suojeltavaan rakennuskantaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutosalueen ymäristössä on valmis rakennuskanta ja kunnallistekniikka. Lasitalon korotukselle on mahdollista myöntää rakennuslua asemakaavan tultua voimaan. Hyvinkäällä 1. äivänä huhtikuuta 2014 Kaavoitusäällikkö Anne Jarva 10

12 Asemakaavan selostus 06:104 Kuva 8. Näkymä Uudenmaankadulta. Kuva 9. Leikkauskuva Lasitalosta. 11

13

14 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan erustiedot ja yhteenveto Kunta 106 Hyvinkää Täyttämisvm Kaavan nimi Lasitalo Hyväksymisvm Ehdotusvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. vm Hyväksymisykälä Kunnan kaavatunnus 10606:104 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen inta-ala [ha] 0,2001 Uusi asemakaavan inta-ala [ha] Maanalaisten tilojen inta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen inta-ala [ha] 0,2001 Ranta-asemakaava Rantaviivan ituus [km] Rakennusaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennusaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä LIITE 1 TILASTOLOMAKE

15 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , AL 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

16 Rasitealue n.2m Rasitealue n.2m Uudenmaankatu Helenenkatu Kasöörinkatu Kauilanaukio Linja-autoasema jk kt jtk ar kv s k III ar k IV V Kt ar k III IV k ar IV k II kt II Kirkko IV kt kt kt kt kt II IV II ASEMAKAAVAEHDOTUS 1:1 000 LIITE kt A III-IV RATAPR V V II 3060 e =0.9 40% I II V III-IV IV / /30 100/60 III /9.3 A HYVINKÄÄNKA UUDENMAANKATU KASÖÖRINKATU 360+ahy ahy105 II 2/3II le le ah II sr-12 III-IV y 35% 560+ahy ahy ahy105 2/3II 2/3II II le le le ah ah ah ah ah e =0.6 40% e =0.40 II I 190 le VI HELENENKATU I2/3 220 sr-20 sr VIERTOLA u(5 A K2 A A K 1 LK 2 K YK/s-1 2 A R H 2 R A Y A AL ASEMAKAAVAN MUUTOS HYVINKÄÄN KAUPUNGIN 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 577 TONTILLA 24

17 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AL ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. 6 VIE VI I2/3 OHJEELLINEN TONTIN RAJA. KAUPUNGINOSAN NUMERO. KAUPUNGINOSAN NIMI. KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KAAVASSA LUKUMÄÄRÄLTÄÄN MAINITTUJEN KERROSTEN YLÄPUOLELLA OLEVASTA TILASTA KERROSLUVUN ESTÄMÄTTÄ KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. RAKENNUSALA. le LEIKKI- JA OLESKELUALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. sr-20 PYSÄKÖIMISPAIKKA. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS. RAKENNUSTA EI SAA PURKAA JA SIINÄ TEHTÄVÄT KORJAUKSET ON SUORITETTAVA SEN ALKUPERÄISTÄ ARKKITEHTUURIA KUNNIOITTAEN. ENNEN RAKENNUSLUPAA TAI RAKENNUKSEN KORJAUSTA, MUUTTAMISTA TAI MUUTA MRA 62 :SSÄ TARKOITETTUA TOIMENPIDETTÄ KOSKEVAN HAKEMUKSEN RATKAISEMISTA ON VARATTAVA MAAKUNTAMUSEOLLE TILAISUUS LAUSUNNON ANTAMISEEN. TÄYDENNYSRAKENTAMISEN ON ULKOARKKITEHTUURILTAAN SOVELLUTTAVA SUOJELTAVAAN RAKENNUSKANTAAN. YLEISET MÄÄRÄYKSET: JÄTEASTIAT JA TOMUTUSPAIKAT ON YMPÄRÖITÄVÄ SUOJAISTUTUKSILLA TAI -AITAUKSILLA JA NE ON SIJOITETTAVA ERILLEEN OLESKELU- JA LEIKKIPAIKOISTA. ASEMAKAAVASSA OSOITETUN KERROSALAN LISÄKSI SAA RAKENTAA PORRASHUONEIDEN 15 M2 YLITTÄVÄN OSAN JOKAISESSA KERROKSESSA. TONTIN KAIKKIIN OSIIN ON OLTAVA KADULTA VÄHINTÄÄN KOLME METRIÄ LEVEÄ KULKUAUKKO. KORTTELIN OLEMASSAOLEVAA KASVILLISUUTTA ON SUOJELTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ. RAKENTAMATTA JÄÄVÄT TONTIN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ KULKUTEINÄ TAI AUTOJEN PAIKOITUKSEEN, ON ISTUTETTAVA. KAAVAN KORTTELEIDEN TONTTIJAKO TULEE LAATIA SITOVANA. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: - 1 AUTOPAIKKA / 95 M2 KERROSALAA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET LIITE 2

18 LIITE 3 LAUSUNNOT 1(4)

19

20

21

22

23