Terve talo suunnittelusta toteutukseen -koulutus Seinäjoki. Timo Turunen, Ramboll Topi Jokinen, Vertia

Transkriptio

1 Terve talo suunnittelusta toteutukseen -koulutus Seinäjoki Timo Turunen, Ramboll Topi Jokinen, Vertia

2 Image size: 7,94 cm x 25,4 cm TERVE TALO-KOULUTUS Seinäjoki TkL Timo Turunen, Ramboll Finland Oy PÄIVÄN OHJELMA Terveen talon kriteerit Kosteusmittaukset ja betonin kuivumisaika Lattioiden päällystettävyyskriteerit Korjausmenetelmien valintaperusteet 2

3 HANKKEEN OHJAUS RAKENNUKSEN TERVEELLISYYDEN NÄKÖKULMASTA varmistaa, että kaikki osapuolet tiedostavat rakennusfysiikan sekä kosteudenhallinnan kannalta kriittiset rakennusosat ja järjestelmät ja ottavat ne huomioon oman suunnittelualansa suunnitelmissa. huolehtia, että tarjouspyyntöasiakirjoihin kirjataan yksityiskohtaisesti kosteusteknisesti turvallista rakentamista koskevat vaatimukset ja ohjeet. valvoa, että työmaan kosteudenhallinnassa noudatetaan edellä mainittuja asiakirjoja ja mahdollisista poikkeamista raportoidaan asianmukaisesti. varmistaa, että rakennustyönaikaisesta laadunvalvonnasta tehdään asianmukaiset dokumentit ja että ne luovutetaan tilaajalle rakennuksen vastaanoton yhteydessä. huolehtia, että käytönaikaiset seurantatoimenpiteet on esitetty huoltokirjassa. 3 HANKKEEN OHJAUKSEN KESKEISIMMÄT TEEMAT Rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus, huollettavuus ja korjattavuus Vaipan rakenteiden mahdollisimman hyvä tiiviys sekä sen todentaminen Lattianpäällysteiden ja vedeneristystarpeen valinta kunkin tilan rakennetyyppi ja käyttötarkoitus huomioon ottaen Rakenteiden kastumisen estäminen julkisivu- ja vesikattotöiden aikana (sääsuojaus) Rakenteiden riittävän kuivumisen varmistaminen ja todentaminen ennen pintamateriaalien asennusta Korjausrakentamisessa sisäilman laatua mahdollisesti heikentävien rakenteiden tunnistaminen ja niiden korjausmenetelmien määrittely perusteluineen sekä haitta-aineiden esiintymisen selvittäminen 4

4 ESIMERKKEJÄ HAAS- TAVISTA KOHDISTA Pihakannen liittymä lasijulkisivuun lattia samassa tasossa 2. Kelluva (kerroksellinen) välipohjarakenne 3. Pihataso lattiatasoa ylempänä ja kellarikerros ulottuu rakennuksen ulkopuolelle 4. Kattoterassi samassa tasossa kuin sisätilojen lattia RAKENNUKSIA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA (KOSTEUDENHALLINNAN OSALTA) 1. Ympäristöministeriön asetus (luonnos) rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä; 15 Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. 6

5 RAKENNUKSIA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA (KOSTEUDENHALLINNAN OSALTA) 2. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C2 (1998) 3. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet RIL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL ( ) 5. BY 47 Betonirakentamisen laatuohjeet Terveen talon toteutuksen kriteerit (RT ) 7. Sisäilmastoluokitus KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA Kosteusriskien kartoitus Kuivumisaika-arviot Materiaalien ja tarvikkeiden käsittely Kastumisen estäminen Kosteudenmittaussuunnitelma Katselmus ennen päällysteiden asentamisen aloittamista Mittaustulosten dokumentointi Vesivahinkojen raportointi 8

6 BETONIN KUIVUMINEN Rakenneratkaisu rakenteen paksuus rakenteen kuivumismahdollisuudet eri suuntiin Olosuhteet lämpötila ympäröivän ilman suhteellinen kosteus rakennusaikaiset olosuhteet kuivumisen alkamisajankohta Betonin ominaisuudet vesi-sideainesuhde sementin ja hienoaineksen määrä kiviaineksen raekoko Kuva kirjasta Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy 9 BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN kosteusmittaukset voidaan jakaa: lähtötasomittauksiin seurantamittauksiin päällysteiden asennettavuusmittauksiin päällystämisen jälkeisiin seurantamittauksiin (½ 2 vuoden kuluttua) nykyisin käytössä olevat mittaus- ja tulkintaohjeet BY47 Betonirakentamisen laatuohjeet (vuodelta 2013) RT Betonin suhteellisen kosteuden mittaus (vuodelta 2010) suositellaan kahta vierekkäistä reikää jokaista mittaussyvyyttä (yleensä arviointisyvyys ja pintaosa) kohti 10

7 BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN Näytepalamenetelmä betonimurusia piikataan syvyydeltä, joka on 5 mm mittaussyvyyttä ylempänä ja betonimuruset laitetaan koeputkeen kosteus mitataan samana päivänä menetelmää voidaan käyttää ºC lämpötiloissa Porareikämenetelmä rakenteeseen porataan mittaussyvyydelle reikä ja reikä tiivistetään kosteus mitataan kolmen vuorokauden kuluttua menetelmää voidaan käyttää ºC lämpötiloissa 11 BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN Viiltomittausmenetelmä päällysteeseen tehdään viilto haju voi paljastaa pintamateriaalin/liiman vaurioitumisen Pintakosteudenosoittimet voidaan käyttää tarkempien mittausmenetelmien tukena laajoja alueita tutkittaessa (kosteuspoikkeamien kartoitus) mitään raja-arvoja ei ole olemassa

8 BETONIN KOSTEUDEN MITTAUSSYVYYDET Kuva RT-kortista PÄÄLLYSTETTÄVYYSRAJA-ARVOT (BY ) 14

9 PÄÄLLYSTETTÄVYYSRAJA-ARVOT (BY ) 15 KORJAUSHANKKEEN TOIMINTAMALLI Tutkimustulosten ja korjausperiaatteiden esittely Tutkimusten aloituksesta tiedottaminen Selvitystarve Seurantatoimenpiteet Korjaussuunnitelmien esittely Lähtötiedot = tutkiminen Työmaan esittely käyttäjille Syiden ja riskien selvittäminen Seurannan tulosten esittely Suunnittelu Korjaustyö Seuranta Erityistöiden valvonta Dokumentointi Korjaussuunnitelmien laadinta Laadunvalvonta- ja seurantatoimenpiteiden määrittely Korjausvaihtoehtojen tarkastelu (tekninen, taloudellinen ja terveydellinen riskinarviointi) Havaintojen ja tutkimustulosten analysointi 4. Kenttätutkimukset ja 5. Laboratoriotutkimukset 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 1. Asiakirjojen tarkastelu ja 2. Kohdekäynti Näkyvät vauriot (vuotojäljet, pinnoitteiden irtoaminen) Käyttäjien oireilu (sisäilmastokysely, työterveyshuollon suositus) Rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien vanheneminen Vaatimus rakennuksen kunnon selvittämisestä 16

10 KORJAUSTAPOJEN RYHMITTELY 1. Ei tehdä mitään (ns. ensiaputoimia lukuun ottamatta) 2. Väistötiloihin siirtyminen 3. Kevyt korjaus (pintojen uusiminen ja tiivistykset + kapselointi) 4. Raskas korjaus (peruskorjaus tai vaurioituneiden rakennusmateriaalien uusiminen) 5. Rakennuksen purkaminen (tilalle uudisrakennus) 17 KORJAUSTAVAN VALINTA Kahdentyyppisiä rakennusteknisiä korjauksia on olemassa Vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja jäävien pintojen puhdistaminen tilalle uudet rakenteet Vaurioituneiden materiaalien jättäminen sekä pintojen ja liittymien kapselointi ja tiivistäminen estetään haitallisten yhdisteiden pääsy sisäilmaan Suojellut rakennukset Rakennussuojelullisten näkökohtien sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen on erittäin haastavaa Rakennusosien purkaminen vaatii vahvat perustelut mikä on riittävä näyttö? Rakenteita laajasti uusittaessa on tiedettävä tilojen käyttötarkoitus korjauksen jälkeen Ilmanvaihto on pyrittävä saamaan tasapainoon liiallista alipainetta ei saa esiintyä 18

11 KORJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Tekninen näkökulma rakennusfysikaalisen toimivuuden parantaminen nykymääräysten mukaisen tason tavoittelu epärealistista ilmanvaihdon osalta edellytetään vähintään sisäilmaluokan S2 mukaista tasoa Terveydellinen näkökulma arvioitava rakenteissa todettujen epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta sisäilmaan sisäilmastokyselyn tulosten arviointi Taloudellinen näkökulma seuraavan peruskorjauksen ajankohta korjausmenetelmien kustannuksissa valtavia eroja korjauskustannuksia arvioitaessa mietittävä muiden rakennusosien purkamistarpeita Käyttäjien näkökulma on tiedostettava, että käyttäjät haluavat riskittömimmän vaihtoehdon korjausvaihtoehtoja on pohdittava perusteellisesti ja päätös on tehtävä asiantuntijaryhmässä valittu vaihtoehto on perusteltava käyttäjille huolellisesti ja avoimesti KIITOS! 20

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29