Suomen kasvukäytävän VISIO Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kasvukäytävän VISIO 2020. Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone 20.1.2015"

Transkriptio

1 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone

2 Suomen kasvukäytävällä on tunnustettu asema suomalaisen kärkiosaamisen kasvualustana, Suomen suurimpana työvoimapoolina ja kansallisen kilpailukyvyn kivijalkana. Kasvukäytävän vetovoima takaa vahvan kasvun, joka tällä alueella otetaan kestävästi vastaan. Kasvukäytävä on energiaomavarainen. Uuden ajan vientivetoinen liiketoiminta syntyy kasvukäytävällä. Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. GREEN GROWTH CORRIDOR

3 1. Aluerakenteen tiivistyvän kehityksen ohjaamiseen luodaan yhteinen kansallinen näky ja johdonmukainen kehittämisote. 2. Kasvukäytävät nostetaan kansallisen kehittämispolitiikan keskiöön. Suomen kasvukäytävä maan ainoana eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävänä nostetaan samalla käytäväkehittämisen johtavaksi pilottialustaksi. 4. Kasvukäytäväkoordinaation avulla yhdistetään toimijat: ihmiset, organisaatiot ja hankkeet. 5. Sisältötyötä toteutetaan hankemuotoisesti koko kasvukäytävän alueella, monien eri toimijoiden voimin. 6. Verkostoitumisen edistämiseen kehitetään välineitä, jotka palvelevat myös elinkeinoelämää. 3. Suomen kasvukäytävän status Suomen kasvun ydinalueena tehdään näkyväksi ministeriöiden toimesta. ROADMAP 7. Kasvukäytävä tehdään viestinnällä ymmärrettäväksi ja alueen brändi houkuttelevaksi.

4 Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 1/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

5 Vuonna 2020 liikkumisessa on tapahtunut valtava murros. Tällöin olemme tilanteessa, jossa liikkuminen Suomen kasvukäytävällä on jo siirtynyt täysin uuteen aikakauteen. Vuonna 2020 digitalisaatio on ilmiönä lyönyt läpi koko liikkumisen kentän ja liikkumiskulttuurin. Ilmiön myötä nauhakaupunkilaisen ulottuville on tullut suuri määrä tietoa. Tieto on otettu vastaan ja sitä on hallittu useimmiten älypuhelimen, tablettitietokoneen, älykellon, tai muun kehittyneen mobiilin päätelaitteen kautta. Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi 1/14 kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja. Laaja valikko erilaisia lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja liikkumisen palveluita on syntynyt. Kasvukäytävän hyvä infra ja suuri liikkujien määrä on mahdollistanut digitalisaation läpimurron. Liikenne-ja tietoliikenneinfran puutteita on palveluistamisen ohella pystytty korjaamaan. Viestintäverkot ovat nyt maan laajimman yhtenäisen työmarkkina-alueen tarvitsemalla tasolla. Tietoliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti.

6 Euroopan paras liikenteen tilannekuva. Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

7 Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Lisääntyvä älykkyys ja liikenteen palveluistaminen ovat edellyttäneet myös merkittävää panostusta viestintäverkkojen kehittämiseen alueella. Digitalisaatio tarjoaa rajattomia tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta perusedellytyksenä tarvitaan erittäin laadukkaat viestintäyhteydet. 2/14 Vuonna 2020 liikkumisen digitaaliset palvelut ovat kehittyneet pitkälle. Esimerkiksi matkan etenemistä ja kapasiteetin käyttöastetta on pystytty tarkasti seuraamaan, ja tiedottamista hoitamaan olosuhteiden mukaisesti. Maaliikenteen tiedot ovat linkittyneet saumattomasti lentoliikenteen tietoihin; näin myös säätiedot ovat olleet osa kokonaisuutta muulloinkin kuin häiriötilanteissa. Suomen kasvukäytävälle on muodostunut maailman parasta luokkaa oleva liikenteen tilannekuva.

8 Älykkäät matkaketjut. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

9 Jo vuonna 2014 kasvukäytävä on muodostanut yhtenäisen liikennejärjestelmän, joka sisältää pysyviä, vahvoja infraelementtejä (VT3, päärata jne). Liikennejärjestelmää ei aiemmin ollut johdonmukaisesti kehitetty kokonaisuutena. Vuonna 2020 tämän järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Suomen kasvukäytävän laajuisen megastruktuurin alueella ei useinkaan ole mahdollista eikä toivottavaa kulkea koko matkaa yhdellä kulkuvälineellä (henkilöauto). Kasvukäytävä osataan jatkossa nähdä matkaketjujen kokonaisuutena. 3/14 Matkaketjuajattelun ansiosta joukkoliikenteen kulkumuotoosuudet ovat merkittävästi kasvaneet kasvukäytävällä. Järjestelmän saumattomasti toimivia osia ovat bussit, junat, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpolkupyörät jne. Omistamiseen liittyvä uusi ajattelu on muuttanut toimintamalleja sekä kasvukäytävän kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa osissa. Yhteiskäyttöautot kaupungeissa ja joustavasti tilattavat taksit maaseudulla ovat muodostuneet osaksi nauhakaupunkilaisen sujuvaa liikkumisen arkea.

10 Uudelleen ajateltu liikennepalvelu. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

11 Vähitellen älysovellukset ovat ulottuneet myös infraan, jolloin ajoneuvot ja infra ovat alkaneet keskustella keskenään. Henkilöliikenteen ostojen merkittävä tehostaminen on mahdollistunut uusien digitaalisten sovellusten myötä. Parantuneen tiedonkulun ansiosta pukumies on salkkunsa kanssa pystynyt nousemaan samaan autoon, jolla hetki sitten ovat matkustaneet koululainen ja terveyskeskukseen matkalla ollut mummo. Kuntatalouden kannalta keskeisen tärkeää on ollut se, että parantuneen hyötysuhteen lisäksi uudet 4/14 toimintatavat ovat tuoneet moderniin joukkoliikenteeseen uusia, yksityisiä maksajia. Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Tästä oli nähty jo paljon merkkejä vuonna Nopeat muutokset tällä alueella ovat edellyttäneet myös julkisilta toimijoilta ja koko julkiselta sektorilta ennennäkemätöntä ketteryyttä. Muutosta ei ole voinut suitsia, siihen on päin vastoin ollut pakko heittäytyä mukaan.

12 Optimoidut logistiset ketjut. 5/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

13 Vuotta 2020 edeltäneessä tilanteessa oli jo pitkään tunnistettu tuotannon merkitys kansantalouden ahdingon helpottajana. Olemassa oleva teollisuus on logistisista syistä johtuen keskittynyt yhä vahvemmin. Maan logistinen kokonaiskuva on hahmotettu aiempaa paremmin. Kaupan rakennemuutos on vaikuttanut myös logistiikkaan ja matkaketjuihin. Henkilöliikenne ja logistiikka ovat osittain yhdistyneet uutta älyteknologiaa hyödyntäen. Liikenneinfran merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle on todella ymmärretty. Uusilla energiantuotantomuodoilla, 5/14 biotaloudella, kaupungistumisella ja matkailulla on ollut vaikutus logistiikankin kehityksen suunnalle. Vähentyneiden, mutta aiempaa erikoistuneempien satamien takamaille on muodostunut logistisia ketjuja, jotka ovat profiloituneet määrätietoisesti. Tämä on vahvistanut alueellisia osaamiskeskuksia. Suomen kasvukäytävällekin on tämän ansiosta syntynyt logistiikkaa tukevia lisäarvopalveluita. Kasvukäytävä on tarjonnut erinomaiset puitteet uuden ajan korkean teknologian teollisuudelle, jonka tärkeimpiä sijoittumiskriteereitä ovat mm. osaava työvoima, toimivat lentoyhteydet ja luotettavat laivayhteydet.

14 Energiaomavarainen kasvukäytävä. 6/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

15 Ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa on otettu merkittäviä askelia. Kestävä talous, kiertotalous, cleantech ja näihin liittyvä osaaminen ovat kasvukäytävällä nousseet green corridor -ajattelun kärjiksi. Tavoitteeksi oli jo varhain asetettu energiaomavarainen kasvukäytävä. Kasvukäytävälle on tavoitevuoteen mennessä rakennettu kattava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden (sähkö, vety, biokaasu, biodiesel, bioetanoli) jakeluverkosto. Tällä Suomen ensimmäisellä nauhamaisella uusiutuvien polttoaineiden jakeluketjulla on ollut erittäin suuri merkitys ajoneuvokannan kehitykselle. 6/14 Liikenteen lisäksi energiaomavaraisuus oli vaatinut muidenkin toimien käynnistämistä jo paljon ennen vuotta EU:n komission asettamat sitovat päästövaatimukset ovat olleet niin vaativia, että niiden saavuttamiseksi on tarvittu suuria muutoksia kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Sähköautojen määrän kasvu on mahdollistanut näiden toimimisen myös energiavarastoina silloin kun energiasta on ollut tuotannon ylijäämää sekä silloin kun sen hankkiminen on ollut edullisinta.

16 Uusiutuvat energiamuodot, Paikallinen energiantuotanto. 7/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

17 Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta lämmityksessä on kasvatettu merkittävästi. Samalla paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen on vahvistanut myös aluetaloutta. Kulutushuippuja on tasattu ja kustannustehokkuutta kasvatettu mahdollistamalla pientenkin yksiköiden joustava toiminta energiantuottajina. Metsäenergia on otettu tehokkaampaan käyttöön. Kasvukäytävällä sijaitsee suomalaisittain harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa: 7/14 Suomeen ulottuu vain yksi sakara idästä tulevaa kaasuputkea, joka kulkee juuri Suomen kasvukäytävää myötäillen. Kaasuputkea on alettu hyödyntää myös toiseen suuntaan, paikallisesti tuotetun energian jakelukanavana. Kotimaisesta metsäenergiasta tuotetulla kaasulla on alettu lämmittää kasvukäytävän suuria keskuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella on parannettu kansallista riippumattomuutta ulkomaista alkuperää olevista uusiutumattomista energianlähteistä.

18 Uudet työpaikat, uusi kasvu, nouseva kilpailukyky ja osaaminen. 8/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

19 Suomen kasvukäytävä on ollut dynaamisen, jo pitkään jatkuneen kasvun aluetta. Vuonna 2014 se on muodostanut yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa samalla yhtenäistä työvoimapoolia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi pendelöintimatkojen pituutena ja pendelöivien suurena määränä. Alueen keskiosistakin käsin käytävän molemmat päät ovat nopeasti saavutettavissa. Yliopistot, AMK:t ja toisen asteen oppilaitokset ovat kytkeytyneet mukaan vyöhykkeen taloudellisen kasvun moottoreiksi. Yhteistyötä on tehty aiempaa tiiviimmin sekä opetuksessa että t&k toiminnassa, fokuksessaa nimenomaan elinvoimakehittämisen teemat. Vuonna 2020 kasvukäytävälle on jo alkanut muodostua vahva, koko kasvukäytävän laajuinen osaamismatto, joka on viritetty palvelemaan alueellisen elinkeinoelämän tarpeita. Kehitystyössä ovat alusta alkaen Työvoiman saatavuus on olleet mukana oppilaitosten johdon kasvukäytävän muodostaman lisäksi myös opiskelijat. kokonaisuuden alueella erinomaista tasoa. 8/14

20 Kasvukäytävä elinvoiman kiihdyttämönä. 9/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

21 Yrityksille ja investoreille Suomen kasvukäytävä on vuosi vuodelta ollut vetovoimaisempi sijoittumisalusta muuta maata pienemmän paikkariskinsä ansiosta. Suomen kasvukäytävä on yhä vahvemmin koko maan kilpailun ja kasvun kivijalka ja ydinalue. Elinkeinorakenteellisesti kasvukäytävä on rikas ja monipuolinen. Siinäkin mielessä käytävä muistuttaa kaupunkia, pitkää metropolia. Veturiyritykset edistävät aktiivisesti verkostoitumista ja innovaatioiden syntyä sekä niiden vientiä. 9/14 Sijaintilogistiikka näkyy digitalisaation myötä yhä useammalla alalla ja aivan uusilla tavoilla. Kasvukäytäväalueen resurssitehokkuus on korostunut. Ensiluokkainen infra ja siihen liittyvät liikenteen digitalisoituneet palvelut vauhdittavat yritysten menestystä vientimarkkinoilla. Erinomainen saavutettavuus on alueen kriittinen menestystekijä. Kasvukäytävän sisällä elää vahva alueellinen johtajuus: elinvoiman avaimet lähtevät kaupunkien ja kuntien aktiivisuudesta. Kasvukäytävä on yhtenäinen yhteistyökumppani valtion suuntaan.

22 Kansainvälinen kasvukäytävä. 10/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

23 Suomen kasvukäytävän muodostama nauhamainen metropoli tukee Helsingin ja Tallinnan kasvavan ja tiivistyvän kaksoiskaupungin kehitystä. Ulkomaista osaavaa työvoimaa on houkuteltu koko kasvukäytävän alueelle entistä määrätietoisemmin, yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Myös talenttien hankinta on kehitetty kansainväliselle tasolle. Osaamistalouden vahvistuminen ja hyvin hoidetut globaalit verkostot ovat edesauttaneet yritysten etabloitumista käytävälle. Invest in markkinointi on kantanut hedelmää. 10/14

24 Muu maailma lähellä. 11/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

25 Kasvukäytävä on liittynyt myös liikenteellisesti yhä tiiviimmäksi osaksi Eurooppaa. Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Yhteistyö koko Tampere Berliini välillä on tiivistynyt. Rail Baltica yhteyden myötä Suomen ja Keski- Euroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Maaliikenne on kytketty aiempaa paremmin yhteen lentoliikenteen kanssa. Sekä Helsinki-Vantaa että Tampere-Pirkkala ovat osittain laajentuneet koko kasvukäytävän kattavaksi lentoasemaksi, matkaketjujen osaksi. 11/14 Matkatavarat on saattanut lennolle lähtiessä jättää käsistään jo kotona tai kotikaupungissa, ja loppumatka on taittunut julkisilla kulkuneuvoilla. Uudenlainen toimintamalli on tuonut elinvoimaa ja paikallista liiketoimintaa koko kasvukäytävälle. Malli on mahdollistanut myös lisäarvopalveluiden syntymisen sekä säästänyt merkittävästi aikaa aiempiin toimintatapoihin verrattuna; liikkuminen kasvukäytävältä maailmalle ja päinvastoin on sujuvaa. Itse lentoasemiakin on uudistettu läpäisynopeuden parantamiseksi.

26 Sujuva arki, liikkuva elämäntapa. 12/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

27 Asukkaat muodostavat alueen tärkeimmän voimavaran. Elinvoima kasvaa siellä missä on ihmisiä. Modernin liikkuvan arjen sujuvoittaminen esim. robotisaation ja älyliikkumisen keinoin on onnistunut sekä organisaatioiden että yksilöiden kannalta. Liikkumisen suhde työhön on muuttunut. Matkoja työpaikan ja kodin välillä on alettu taittaa uudistuneilla tavoilla. Matka-aikaa on uuden teknologian ja ajattelun ansiosta alettu hyödyntää, ja liikkuminen onkin alkanut tuottaa suorastaan lisäarvoa. Liikkuvan elämäntavan ohella Vuonna 2020 kunnat ovat jo vuosia käytävä vahvistuu hyvinvoinnin ymmärtäneet ottaa liikkuvan arjen kasvualustana. Liikenneväylien vaatimukset huomioon omassa lisäksi kasvukäytävän selkärankana palvelutarjonnassaan. Palveluiden toimii viherkäytävien yhtenäinen aukioloaikoja ja sijaintipaikkoja on verkosto, josta rakennetuissa mietitty täysin uudelleen liikkuvan ympäristöissä kasvaa mm. arjen näkökulmasta. Palveluverkkoajattelusta on käytävällä siirrytty ketju. kansallisten kaupunkipuistojen palvelumalleihin. Digitalisaatio mahdollistaa tämänkin. 12/14

28 Asumisen uudet avaukset. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

29 Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä on tunnettu vetovoimaisen asumisen paikkana. Asuntotuotannossa on syntynyt vuosittain uusia, ennakkoluulottomia avauksia. Kaupunkikulttuurin idut ovat kasvaneet vahvasti sekä kaupungeissa että kasvukäytävän maaseutumaisissa osissa. Kasvukäytäväkokonaisuus on tarjonnut todella laajan kirjon mahdollisuuksia omaleimaiseen asumiseen. Osallistaminen, tapahtumallistaminen, paikallishistoria, taide ja kulttuuri on jo varhain ymmärretty elinvoiman tärkeimmiksi rakennusaineiksi. Nämä paitsi rikastuttavat kasvukäytävän asukkaiden arkea, myös vahvistavat matkailuelinkeinoa. Digitalisaatio tarjoaa tässäkin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja yhdistää samalla toimijat saman brändin alle. 13/14

30 ja miten tähän tultiin? 14/14 Pohjakartan lähde: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistyö / TEM, 2014

31 Vuonna 2014 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke oli alettu nähdä sisäkkäisinä, toisiaan tukevina alueina. Nämä alueet eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat yhdessä: Suomen kasvukäytävä muodostaa ylikansallisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansallisen ytimen. Kasvukäytävälähtöinen kehittäminen on Suomessa ollut yleisesti ottaen melko hankalaa. Kasvukäytävänäkökulma on kyllä ollut läsnä alue-ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa, mutta ennen 14/14 vuotta 2014 varsinaisia käytännön toimia kasvukäytävien hyväksi oli nähty vain vähän. Pysyvästi kiristyneessä talouden tilanteessa kuitenkin ymmärretään, että pelkkä kaupunkilähtöinen kehittämispolitiikka ei enää riitä, vaan yhdyskuntarakenteen tasolta on jatkossa noustava aluerakenteen tasolle, vyöhykkeille. Tällöin suunnitteluun ja kehittämistyöhön saadaan mukaan myös dynaamiset elementit: nopeasti liikkuvat ja muuttuvat ihmisten, energian, tavaroiden ja talouden virrat. Suomella ei ole enää varaa antaa vyöhykkeidensä alisuorittaa.

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous 10.3.2016 Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy Esityksen sisältö MaaS, liikenne palveluna Joukkoliikenne ja MaaS Tampereella

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli 21.6.2016 Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö Lempäälä Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Vesilahti alustat 6Aika AOA Nokia Tampere Kangasala Kaupunkien

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna. Tekes Palvelumuotoilijoiden tapaaminen

Liikkuminen palveluna. Tekes Palvelumuotoilijoiden tapaaminen Liikkuminen palveluna Tekes Palvelumuotoilijoiden tapaaminen 26.1.2015 Liikkumisoperaattoripalvelu Ovelta ovelle -liikkumispalveluoperaattori alueiden välille Tekes käynnistää markkinavuoropuhelun uudenlaiset

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat

Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat Digi Roadshow Kuopio 23.4.2015 Jaakko Rintamäki Ympäristösi parhaat tekijät Sito? 2 Infrajohtamisen konsultointi

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot