Suomen kasvukäytävän VISIO Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone
|
|
- Aino Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone
2 Suomen kasvukäytävällä on tunnustettu asema suomalaisen kärkiosaamisen kasvualustana, Suomen suurimpana työvoimapoolina ja kansallisen kilpailukyvyn kivijalkana. Kasvukäytävän vetovoima takaa vahvan kasvun, joka tällä alueella otetaan kestävästi vastaan. Kasvukäytävä on energiaomavarainen. Uuden ajan vientivetoinen liiketoiminta syntyy kasvukäytävällä. Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. GREEN GROWTH CORRIDOR
3 1. Aluerakenteen tiivistyvän kehityksen ohjaamiseen luodaan yhteinen kansallinen näky ja johdonmukainen kehittämisote. 2. Kasvukäytävät nostetaan kansallisen kehittämispolitiikan keskiöön. Suomen kasvukäytävä maan ainoana eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävänä nostetaan samalla käytäväkehittämisen johtavaksi pilottialustaksi. 4. Kasvukäytäväkoordinaation avulla yhdistetään toimijat: ihmiset, organisaatiot ja hankkeet. 5. Sisältötyötä toteutetaan hankemuotoisesti koko kasvukäytävän alueella, monien eri toimijoiden voimin. 6. Verkostoitumisen edistämiseen kehitetään välineitä, jotka palvelevat myös elinkeinoelämää. 3. Suomen kasvukäytävän status Suomen kasvun ydinalueena tehdään näkyväksi ministeriöiden toimesta. ROADMAP 7. Kasvukäytävä tehdään viestinnällä ymmärrettäväksi ja alueen brändi houkuttelevaksi.
4 Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 1/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
5 Vuonna 2020 liikkumisessa on tapahtunut valtava murros. Tällöin olemme tilanteessa, jossa liikkuminen Suomen kasvukäytävällä on jo siirtynyt täysin uuteen aikakauteen. Vuonna 2020 digitalisaatio on ilmiönä lyönyt läpi koko liikkumisen kentän ja liikkumiskulttuurin. Ilmiön myötä nauhakaupunkilaisen ulottuville on tullut suuri määrä tietoa. Tieto on otettu vastaan ja sitä on hallittu useimmiten älypuhelimen, tablettitietokoneen, älykellon, tai muun kehittyneen mobiilin päätelaitteen kautta. Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi 1/14 kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja. Laaja valikko erilaisia lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja liikkumisen palveluita on syntynyt. Kasvukäytävän hyvä infra ja suuri liikkujien määrä on mahdollistanut digitalisaation läpimurron. Liikenne-ja tietoliikenneinfran puutteita on palveluistamisen ohella pystytty korjaamaan. Viestintäverkot ovat nyt maan laajimman yhtenäisen työmarkkina-alueen tarvitsemalla tasolla. Tietoliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti.
6 Euroopan paras liikenteen tilannekuva. Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti. Suomen kasvukäytävän VISIO /14
7 Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Lisääntyvä älykkyys ja liikenteen palveluistaminen ovat edellyttäneet myös merkittävää panostusta viestintäverkkojen kehittämiseen alueella. Digitalisaatio tarjoaa rajattomia tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta perusedellytyksenä tarvitaan erittäin laadukkaat viestintäyhteydet. 2/14 Vuonna 2020 liikkumisen digitaaliset palvelut ovat kehittyneet pitkälle. Esimerkiksi matkan etenemistä ja kapasiteetin käyttöastetta on pystytty tarkasti seuraamaan, ja tiedottamista hoitamaan olosuhteiden mukaisesti. Maaliikenteen tiedot ovat linkittyneet saumattomasti lentoliikenteen tietoihin; näin myös säätiedot ovat olleet osa kokonaisuutta muulloinkin kuin häiriötilanteissa. Suomen kasvukäytävälle on muodostunut maailman parasta luokkaa oleva liikenteen tilannekuva.
8 Älykkäät matkaketjut. Suomen kasvukäytävän VISIO /14
9 Jo vuonna 2014 kasvukäytävä on muodostanut yhtenäisen liikennejärjestelmän, joka sisältää pysyviä, vahvoja infraelementtejä (VT3, päärata jne). Liikennejärjestelmää ei aiemmin ollut johdonmukaisesti kehitetty kokonaisuutena. Vuonna 2020 tämän järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Suomen kasvukäytävän laajuisen megastruktuurin alueella ei useinkaan ole mahdollista eikä toivottavaa kulkea koko matkaa yhdellä kulkuvälineellä (henkilöauto). Kasvukäytävä osataan jatkossa nähdä matkaketjujen kokonaisuutena. 3/14 Matkaketjuajattelun ansiosta joukkoliikenteen kulkumuotoosuudet ovat merkittävästi kasvaneet kasvukäytävällä. Järjestelmän saumattomasti toimivia osia ovat bussit, junat, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpolkupyörät jne. Omistamiseen liittyvä uusi ajattelu on muuttanut toimintamalleja sekä kasvukäytävän kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa osissa. Yhteiskäyttöautot kaupungeissa ja joustavasti tilattavat taksit maaseudulla ovat muodostuneet osaksi nauhakaupunkilaisen sujuvaa liikkumisen arkea.
10 Uudelleen ajateltu liikennepalvelu. Suomen kasvukäytävän VISIO /14
11 Vähitellen älysovellukset ovat ulottuneet myös infraan, jolloin ajoneuvot ja infra ovat alkaneet keskustella keskenään. Henkilöliikenteen ostojen merkittävä tehostaminen on mahdollistunut uusien digitaalisten sovellusten myötä. Parantuneen tiedonkulun ansiosta pukumies on salkkunsa kanssa pystynyt nousemaan samaan autoon, jolla hetki sitten ovat matkustaneet koululainen ja terveyskeskukseen matkalla ollut mummo. Kuntatalouden kannalta keskeisen tärkeää on ollut se, että parantuneen hyötysuhteen lisäksi uudet 4/14 toimintatavat ovat tuoneet moderniin joukkoliikenteeseen uusia, yksityisiä maksajia. Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Tästä oli nähty jo paljon merkkejä vuonna Nopeat muutokset tällä alueella ovat edellyttäneet myös julkisilta toimijoilta ja koko julkiselta sektorilta ennennäkemätöntä ketteryyttä. Muutosta ei ole voinut suitsia, siihen on päin vastoin ollut pakko heittäytyä mukaan.
12 Optimoidut logistiset ketjut. 5/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
13 Vuotta 2020 edeltäneessä tilanteessa oli jo pitkään tunnistettu tuotannon merkitys kansantalouden ahdingon helpottajana. Olemassa oleva teollisuus on logistisista syistä johtuen keskittynyt yhä vahvemmin. Maan logistinen kokonaiskuva on hahmotettu aiempaa paremmin. Kaupan rakennemuutos on vaikuttanut myös logistiikkaan ja matkaketjuihin. Henkilöliikenne ja logistiikka ovat osittain yhdistyneet uutta älyteknologiaa hyödyntäen. Liikenneinfran merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle on todella ymmärretty. Uusilla energiantuotantomuodoilla, 5/14 biotaloudella, kaupungistumisella ja matkailulla on ollut vaikutus logistiikankin kehityksen suunnalle. Vähentyneiden, mutta aiempaa erikoistuneempien satamien takamaille on muodostunut logistisia ketjuja, jotka ovat profiloituneet määrätietoisesti. Tämä on vahvistanut alueellisia osaamiskeskuksia. Suomen kasvukäytävällekin on tämän ansiosta syntynyt logistiikkaa tukevia lisäarvopalveluita. Kasvukäytävä on tarjonnut erinomaiset puitteet uuden ajan korkean teknologian teollisuudelle, jonka tärkeimpiä sijoittumiskriteereitä ovat mm. osaava työvoima, toimivat lentoyhteydet ja luotettavat laivayhteydet.
14 Energiaomavarainen kasvukäytävä. 6/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
15 Ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa on otettu merkittäviä askelia. Kestävä talous, kiertotalous, cleantech ja näihin liittyvä osaaminen ovat kasvukäytävällä nousseet green corridor -ajattelun kärjiksi. Tavoitteeksi oli jo varhain asetettu energiaomavarainen kasvukäytävä. Kasvukäytävälle on tavoitevuoteen mennessä rakennettu kattava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden (sähkö, vety, biokaasu, biodiesel, bioetanoli) jakeluverkosto. Tällä Suomen ensimmäisellä nauhamaisella uusiutuvien polttoaineiden jakeluketjulla on ollut erittäin suuri merkitys ajoneuvokannan kehitykselle. 6/14 Liikenteen lisäksi energiaomavaraisuus oli vaatinut muidenkin toimien käynnistämistä jo paljon ennen vuotta EU:n komission asettamat sitovat päästövaatimukset ovat olleet niin vaativia, että niiden saavuttamiseksi on tarvittu suuria muutoksia kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Sähköautojen määrän kasvu on mahdollistanut näiden toimimisen myös energiavarastoina silloin kun energiasta on ollut tuotannon ylijäämää sekä silloin kun sen hankkiminen on ollut edullisinta.
16 Uusiutuvat energiamuodot, Paikallinen energiantuotanto. 7/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
17 Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta lämmityksessä on kasvatettu merkittävästi. Samalla paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen on vahvistanut myös aluetaloutta. Kulutushuippuja on tasattu ja kustannustehokkuutta kasvatettu mahdollistamalla pientenkin yksiköiden joustava toiminta energiantuottajina. Metsäenergia on otettu tehokkaampaan käyttöön. Kasvukäytävällä sijaitsee suomalaisittain harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa: 7/14 Suomeen ulottuu vain yksi sakara idästä tulevaa kaasuputkea, joka kulkee juuri Suomen kasvukäytävää myötäillen. Kaasuputkea on alettu hyödyntää myös toiseen suuntaan, paikallisesti tuotetun energian jakelukanavana. Kotimaisesta metsäenergiasta tuotetulla kaasulla on alettu lämmittää kasvukäytävän suuria keskuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella on parannettu kansallista riippumattomuutta ulkomaista alkuperää olevista uusiutumattomista energianlähteistä.
18 Uudet työpaikat, uusi kasvu, nouseva kilpailukyky ja osaaminen. 8/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
19 Suomen kasvukäytävä on ollut dynaamisen, jo pitkään jatkuneen kasvun aluetta. Vuonna 2014 se on muodostanut yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa samalla yhtenäistä työvoimapoolia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi pendelöintimatkojen pituutena ja pendelöivien suurena määränä. Alueen keskiosistakin käsin käytävän molemmat päät ovat nopeasti saavutettavissa. Yliopistot, AMK:t ja toisen asteen oppilaitokset ovat kytkeytyneet mukaan vyöhykkeen taloudellisen kasvun moottoreiksi. Yhteistyötä on tehty aiempaa tiiviimmin sekä opetuksessa että t&k toiminnassa, fokuksessaa nimenomaan elinvoimakehittämisen teemat. Vuonna 2020 kasvukäytävälle on jo alkanut muodostua vahva, koko kasvukäytävän laajuinen osaamismatto, joka on viritetty palvelemaan alueellisen elinkeinoelämän tarpeita. Kehitystyössä ovat alusta alkaen Työvoiman saatavuus on olleet mukana oppilaitosten johdon kasvukäytävän muodostaman lisäksi myös opiskelijat. kokonaisuuden alueella erinomaista tasoa. 8/14
20 Kasvukäytävä elinvoiman kiihdyttämönä. 9/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
21 Yrityksille ja investoreille Suomen kasvukäytävä on vuosi vuodelta ollut vetovoimaisempi sijoittumisalusta muuta maata pienemmän paikkariskinsä ansiosta. Suomen kasvukäytävä on yhä vahvemmin koko maan kilpailun ja kasvun kivijalka ja ydinalue. Elinkeinorakenteellisesti kasvukäytävä on rikas ja monipuolinen. Siinäkin mielessä käytävä muistuttaa kaupunkia, pitkää metropolia. Veturiyritykset edistävät aktiivisesti verkostoitumista ja innovaatioiden syntyä sekä niiden vientiä. 9/14 Sijaintilogistiikka näkyy digitalisaation myötä yhä useammalla alalla ja aivan uusilla tavoilla. Kasvukäytäväalueen resurssitehokkuus on korostunut. Ensiluokkainen infra ja siihen liittyvät liikenteen digitalisoituneet palvelut vauhdittavat yritysten menestystä vientimarkkinoilla. Erinomainen saavutettavuus on alueen kriittinen menestystekijä. Kasvukäytävän sisällä elää vahva alueellinen johtajuus: elinvoiman avaimet lähtevät kaupunkien ja kuntien aktiivisuudesta. Kasvukäytävä on yhtenäinen yhteistyökumppani valtion suuntaan.
22 Kansainvälinen kasvukäytävä. 10/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
23 Suomen kasvukäytävän muodostama nauhamainen metropoli tukee Helsingin ja Tallinnan kasvavan ja tiivistyvän kaksoiskaupungin kehitystä. Ulkomaista osaavaa työvoimaa on houkuteltu koko kasvukäytävän alueelle entistä määrätietoisemmin, yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Myös talenttien hankinta on kehitetty kansainväliselle tasolle. Osaamistalouden vahvistuminen ja hyvin hoidetut globaalit verkostot ovat edesauttaneet yritysten etabloitumista käytävälle. Invest in markkinointi on kantanut hedelmää. 10/14
24 Muu maailma lähellä. 11/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
25 Kasvukäytävä on liittynyt myös liikenteellisesti yhä tiiviimmäksi osaksi Eurooppaa. Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Yhteistyö koko Tampere Berliini välillä on tiivistynyt. Rail Baltica yhteyden myötä Suomen ja Keski- Euroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Maaliikenne on kytketty aiempaa paremmin yhteen lentoliikenteen kanssa. Sekä Helsinki-Vantaa että Tampere-Pirkkala ovat osittain laajentuneet koko kasvukäytävän kattavaksi lentoasemaksi, matkaketjujen osaksi. 11/14 Matkatavarat on saattanut lennolle lähtiessä jättää käsistään jo kotona tai kotikaupungissa, ja loppumatka on taittunut julkisilla kulkuneuvoilla. Uudenlainen toimintamalli on tuonut elinvoimaa ja paikallista liiketoimintaa koko kasvukäytävälle. Malli on mahdollistanut myös lisäarvopalveluiden syntymisen sekä säästänyt merkittävästi aikaa aiempiin toimintatapoihin verrattuna; liikkuminen kasvukäytävältä maailmalle ja päinvastoin on sujuvaa. Itse lentoasemiakin on uudistettu läpäisynopeuden parantamiseksi.
26 Sujuva arki, liikkuva elämäntapa. 12/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
27 Asukkaat muodostavat alueen tärkeimmän voimavaran. Elinvoima kasvaa siellä missä on ihmisiä. Modernin liikkuvan arjen sujuvoittaminen esim. robotisaation ja älyliikkumisen keinoin on onnistunut sekä organisaatioiden että yksilöiden kannalta. Liikkumisen suhde työhön on muuttunut. Matkoja työpaikan ja kodin välillä on alettu taittaa uudistuneilla tavoilla. Matka-aikaa on uuden teknologian ja ajattelun ansiosta alettu hyödyntää, ja liikkuminen onkin alkanut tuottaa suorastaan lisäarvoa. Liikkuvan elämäntavan ohella Vuonna 2020 kunnat ovat jo vuosia käytävä vahvistuu hyvinvoinnin ymmärtäneet ottaa liikkuvan arjen kasvualustana. Liikenneväylien vaatimukset huomioon omassa lisäksi kasvukäytävän selkärankana palvelutarjonnassaan. Palveluiden toimii viherkäytävien yhtenäinen aukioloaikoja ja sijaintipaikkoja on verkosto, josta rakennetuissa mietitty täysin uudelleen liikkuvan ympäristöissä kasvaa mm. arjen näkökulmasta. Palveluverkkoajattelusta on käytävällä siirrytty ketju. kansallisten kaupunkipuistojen palvelumalleihin. Digitalisaatio mahdollistaa tämänkin. 12/14
28 Asumisen uudet avaukset. Suomen kasvukäytävän VISIO /14
29 Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä on tunnettu vetovoimaisen asumisen paikkana. Asuntotuotannossa on syntynyt vuosittain uusia, ennakkoluulottomia avauksia. Kaupunkikulttuurin idut ovat kasvaneet vahvasti sekä kaupungeissa että kasvukäytävän maaseutumaisissa osissa. Kasvukäytäväkokonaisuus on tarjonnut todella laajan kirjon mahdollisuuksia omaleimaiseen asumiseen. Osallistaminen, tapahtumallistaminen, paikallishistoria, taide ja kulttuuri on jo varhain ymmärretty elinvoiman tärkeimmiksi rakennusaineiksi. Nämä paitsi rikastuttavat kasvukäytävän asukkaiden arkea, myös vahvistavat matkailuelinkeinoa. Digitalisaatio tarjoaa tässäkin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja yhdistää samalla toimijat saman brändin alle. 13/14
30 ja miten tähän tultiin? 14/14 Pohjakartan lähde: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistyö / TEM, 2014
31 Vuonna 2014 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke oli alettu nähdä sisäkkäisinä, toisiaan tukevina alueina. Nämä alueet eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat yhdessä: Suomen kasvukäytävä muodostaa ylikansallisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansallisen ytimen. Kasvukäytävälähtöinen kehittäminen on Suomessa ollut yleisesti ottaen melko hankalaa. Kasvukäytävänäkökulma on kyllä ollut läsnä alue-ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa, mutta ennen 14/14 vuotta 2014 varsinaisia käytännön toimia kasvukäytävien hyväksi oli nähty vain vähän. Pysyvästi kiristyneessä talouden tilanteessa kuitenkin ymmärretään, että pelkkä kaupunkilähtöinen kehittämispolitiikka ei enää riitä, vaan yhdyskuntarakenteen tasolta on jatkossa noustava aluerakenteen tasolle, vyöhykkeille. Tällöin suunnitteluun ja kehittämistyöhön saadaan mukaan myös dynaamiset elementit: nopeasti liikkuvat ja muuttuvat ihmisten, energian, tavaroiden ja talouden virrat. Suomella ei ole enää varaa antaa vyöhykkeidensä alisuorittaa.
Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 14/14
Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 KAUPUNKIFOORUMI Hämeenlinnan Verkatehdas 230914 Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja 14/14 Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 13/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
LisätiedotAjatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä
Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman
LisätiedotTampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo
Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotDigitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotPirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus
Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus Käynnistysseminari 26.9.2017 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Rakenneviisas Vuonna 2040 Pirkanmaalla on paras asua kaupungissa ja maalla, jopa madoillakin! A)
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotNelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän
Nelostie E75 ry NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän ALUSTAVA LUONNOS / MANIFESTI Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Sujuvammin ja puhtaammin läpi Suomen Me raivasimme yhteydet erämaihin, nostimme teollisuuden
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotPäättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja
Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotSeutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi
Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotMika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotHKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä
HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä Liikennelabra seminaari Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja 24.11.2017 HKL toimii poikkeuksellisen kasvavalla kentällä Kantakaupunki
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotPienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto
Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotTulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen
LisätiedotÄlyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille
Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotHanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi
25.4.2019 Hanna Kunttu Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi 25.4.2019 1 Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 Kannustetaan hyvien esimerkkien kautta toimimaan - opitaan muilta. Teemoiksi
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotAjoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotDigitalisaatio liikenteessä
Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka
LisätiedotIsonkyrön strategia 2025
Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotKAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari
KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,
LisätiedotSmart Tampere Tero Blomqvist
Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden
LisätiedotJoko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?
Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?
LisätiedotMAL sopimusmenettely. Tampere, Seutufoorumi Matti Vatilo, YM
MAL sopimusmenettely Tampere, Seutufoorumi 28.11.2018 Matti Vatilo, YM MAL-sopimisen tarkoitus ja osapuolet Kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen maankäytön, asumisen
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotHallitusohjelman liikennetavoitteet
Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotIHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
LisätiedotAluerakenteen kehitysnäköaloja
Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotTRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT
TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen
LisätiedotMaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy
MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous 10.3.2016 Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy Esityksen sisältö MaaS, liikenne palveluna Joukkoliikenne ja MaaS Tampereella
LisätiedotVaasan seudun tavoitteet 2019
Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
Lisätiedot