Suomen kasvukäytävän VISIO Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kasvukäytävän VISIO 2020. Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone 20.1.2015"

Transkriptio

1 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone

2 Suomen kasvukäytävällä on tunnustettu asema suomalaisen kärkiosaamisen kasvualustana, Suomen suurimpana työvoimapoolina ja kansallisen kilpailukyvyn kivijalkana. Kasvukäytävän vetovoima takaa vahvan kasvun, joka tällä alueella otetaan kestävästi vastaan. Kasvukäytävä on energiaomavarainen. Uuden ajan vientivetoinen liiketoiminta syntyy kasvukäytävällä. Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. GREEN GROWTH CORRIDOR

3 1. Aluerakenteen tiivistyvän kehityksen ohjaamiseen luodaan yhteinen kansallinen näky ja johdonmukainen kehittämisote. 2. Kasvukäytävät nostetaan kansallisen kehittämispolitiikan keskiöön. Suomen kasvukäytävä maan ainoana eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävänä nostetaan samalla käytäväkehittämisen johtavaksi pilottialustaksi. 4. Kasvukäytäväkoordinaation avulla yhdistetään toimijat: ihmiset, organisaatiot ja hankkeet. 5. Sisältötyötä toteutetaan hankemuotoisesti koko kasvukäytävän alueella, monien eri toimijoiden voimin. 6. Verkostoitumisen edistämiseen kehitetään välineitä, jotka palvelevat myös elinkeinoelämää. 3. Suomen kasvukäytävän status Suomen kasvun ydinalueena tehdään näkyväksi ministeriöiden toimesta. ROADMAP 7. Kasvukäytävä tehdään viestinnällä ymmärrettäväksi ja alueen brändi houkuttelevaksi.

4 Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 1/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

5 Vuonna 2020 liikkumisessa on tapahtunut valtava murros. Tällöin olemme tilanteessa, jossa liikkuminen Suomen kasvukäytävällä on jo siirtynyt täysin uuteen aikakauteen. Vuonna 2020 digitalisaatio on ilmiönä lyönyt läpi koko liikkumisen kentän ja liikkumiskulttuurin. Ilmiön myötä nauhakaupunkilaisen ulottuville on tullut suuri määrä tietoa. Tieto on otettu vastaan ja sitä on hallittu useimmiten älypuhelimen, tablettitietokoneen, älykellon, tai muun kehittyneen mobiilin päätelaitteen kautta. Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi 1/14 kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja. Laaja valikko erilaisia lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja liikkumisen palveluita on syntynyt. Kasvukäytävän hyvä infra ja suuri liikkujien määrä on mahdollistanut digitalisaation läpimurron. Liikenne-ja tietoliikenneinfran puutteita on palveluistamisen ohella pystytty korjaamaan. Viestintäverkot ovat nyt maan laajimman yhtenäisen työmarkkina-alueen tarvitsemalla tasolla. Tietoliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti.

6 Euroopan paras liikenteen tilannekuva. Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

7 Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Lisääntyvä älykkyys ja liikenteen palveluistaminen ovat edellyttäneet myös merkittävää panostusta viestintäverkkojen kehittämiseen alueella. Digitalisaatio tarjoaa rajattomia tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta perusedellytyksenä tarvitaan erittäin laadukkaat viestintäyhteydet. 2/14 Vuonna 2020 liikkumisen digitaaliset palvelut ovat kehittyneet pitkälle. Esimerkiksi matkan etenemistä ja kapasiteetin käyttöastetta on pystytty tarkasti seuraamaan, ja tiedottamista hoitamaan olosuhteiden mukaisesti. Maaliikenteen tiedot ovat linkittyneet saumattomasti lentoliikenteen tietoihin; näin myös säätiedot ovat olleet osa kokonaisuutta muulloinkin kuin häiriötilanteissa. Suomen kasvukäytävälle on muodostunut maailman parasta luokkaa oleva liikenteen tilannekuva.

8 Älykkäät matkaketjut. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

9 Jo vuonna 2014 kasvukäytävä on muodostanut yhtenäisen liikennejärjestelmän, joka sisältää pysyviä, vahvoja infraelementtejä (VT3, päärata jne). Liikennejärjestelmää ei aiemmin ollut johdonmukaisesti kehitetty kokonaisuutena. Vuonna 2020 tämän järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Suomen kasvukäytävän laajuisen megastruktuurin alueella ei useinkaan ole mahdollista eikä toivottavaa kulkea koko matkaa yhdellä kulkuvälineellä (henkilöauto). Kasvukäytävä osataan jatkossa nähdä matkaketjujen kokonaisuutena. 3/14 Matkaketjuajattelun ansiosta joukkoliikenteen kulkumuotoosuudet ovat merkittävästi kasvaneet kasvukäytävällä. Järjestelmän saumattomasti toimivia osia ovat bussit, junat, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpolkupyörät jne. Omistamiseen liittyvä uusi ajattelu on muuttanut toimintamalleja sekä kasvukäytävän kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa osissa. Yhteiskäyttöautot kaupungeissa ja joustavasti tilattavat taksit maaseudulla ovat muodostuneet osaksi nauhakaupunkilaisen sujuvaa liikkumisen arkea.

10 Uudelleen ajateltu liikennepalvelu. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

11 Vähitellen älysovellukset ovat ulottuneet myös infraan, jolloin ajoneuvot ja infra ovat alkaneet keskustella keskenään. Henkilöliikenteen ostojen merkittävä tehostaminen on mahdollistunut uusien digitaalisten sovellusten myötä. Parantuneen tiedonkulun ansiosta pukumies on salkkunsa kanssa pystynyt nousemaan samaan autoon, jolla hetki sitten ovat matkustaneet koululainen ja terveyskeskukseen matkalla ollut mummo. Kuntatalouden kannalta keskeisen tärkeää on ollut se, että parantuneen hyötysuhteen lisäksi uudet 4/14 toimintatavat ovat tuoneet moderniin joukkoliikenteeseen uusia, yksityisiä maksajia. Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Tästä oli nähty jo paljon merkkejä vuonna Nopeat muutokset tällä alueella ovat edellyttäneet myös julkisilta toimijoilta ja koko julkiselta sektorilta ennennäkemätöntä ketteryyttä. Muutosta ei ole voinut suitsia, siihen on päin vastoin ollut pakko heittäytyä mukaan.

12 Optimoidut logistiset ketjut. 5/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

13 Vuotta 2020 edeltäneessä tilanteessa oli jo pitkään tunnistettu tuotannon merkitys kansantalouden ahdingon helpottajana. Olemassa oleva teollisuus on logistisista syistä johtuen keskittynyt yhä vahvemmin. Maan logistinen kokonaiskuva on hahmotettu aiempaa paremmin. Kaupan rakennemuutos on vaikuttanut myös logistiikkaan ja matkaketjuihin. Henkilöliikenne ja logistiikka ovat osittain yhdistyneet uutta älyteknologiaa hyödyntäen. Liikenneinfran merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle on todella ymmärretty. Uusilla energiantuotantomuodoilla, 5/14 biotaloudella, kaupungistumisella ja matkailulla on ollut vaikutus logistiikankin kehityksen suunnalle. Vähentyneiden, mutta aiempaa erikoistuneempien satamien takamaille on muodostunut logistisia ketjuja, jotka ovat profiloituneet määrätietoisesti. Tämä on vahvistanut alueellisia osaamiskeskuksia. Suomen kasvukäytävällekin on tämän ansiosta syntynyt logistiikkaa tukevia lisäarvopalveluita. Kasvukäytävä on tarjonnut erinomaiset puitteet uuden ajan korkean teknologian teollisuudelle, jonka tärkeimpiä sijoittumiskriteereitä ovat mm. osaava työvoima, toimivat lentoyhteydet ja luotettavat laivayhteydet.

14 Energiaomavarainen kasvukäytävä. 6/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

15 Ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa on otettu merkittäviä askelia. Kestävä talous, kiertotalous, cleantech ja näihin liittyvä osaaminen ovat kasvukäytävällä nousseet green corridor -ajattelun kärjiksi. Tavoitteeksi oli jo varhain asetettu energiaomavarainen kasvukäytävä. Kasvukäytävälle on tavoitevuoteen mennessä rakennettu kattava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden (sähkö, vety, biokaasu, biodiesel, bioetanoli) jakeluverkosto. Tällä Suomen ensimmäisellä nauhamaisella uusiutuvien polttoaineiden jakeluketjulla on ollut erittäin suuri merkitys ajoneuvokannan kehitykselle. 6/14 Liikenteen lisäksi energiaomavaraisuus oli vaatinut muidenkin toimien käynnistämistä jo paljon ennen vuotta EU:n komission asettamat sitovat päästövaatimukset ovat olleet niin vaativia, että niiden saavuttamiseksi on tarvittu suuria muutoksia kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Sähköautojen määrän kasvu on mahdollistanut näiden toimimisen myös energiavarastoina silloin kun energiasta on ollut tuotannon ylijäämää sekä silloin kun sen hankkiminen on ollut edullisinta.

16 Uusiutuvat energiamuodot, Paikallinen energiantuotanto. 7/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

17 Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta lämmityksessä on kasvatettu merkittävästi. Samalla paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen on vahvistanut myös aluetaloutta. Kulutushuippuja on tasattu ja kustannustehokkuutta kasvatettu mahdollistamalla pientenkin yksiköiden joustava toiminta energiantuottajina. Metsäenergia on otettu tehokkaampaan käyttöön. Kasvukäytävällä sijaitsee suomalaisittain harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa: 7/14 Suomeen ulottuu vain yksi sakara idästä tulevaa kaasuputkea, joka kulkee juuri Suomen kasvukäytävää myötäillen. Kaasuputkea on alettu hyödyntää myös toiseen suuntaan, paikallisesti tuotetun energian jakelukanavana. Kotimaisesta metsäenergiasta tuotetulla kaasulla on alettu lämmittää kasvukäytävän suuria keskuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella on parannettu kansallista riippumattomuutta ulkomaista alkuperää olevista uusiutumattomista energianlähteistä.

18 Uudet työpaikat, uusi kasvu, nouseva kilpailukyky ja osaaminen. 8/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

19 Suomen kasvukäytävä on ollut dynaamisen, jo pitkään jatkuneen kasvun aluetta. Vuonna 2014 se on muodostanut yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa samalla yhtenäistä työvoimapoolia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi pendelöintimatkojen pituutena ja pendelöivien suurena määränä. Alueen keskiosistakin käsin käytävän molemmat päät ovat nopeasti saavutettavissa. Yliopistot, AMK:t ja toisen asteen oppilaitokset ovat kytkeytyneet mukaan vyöhykkeen taloudellisen kasvun moottoreiksi. Yhteistyötä on tehty aiempaa tiiviimmin sekä opetuksessa että t&k toiminnassa, fokuksessaa nimenomaan elinvoimakehittämisen teemat. Vuonna 2020 kasvukäytävälle on jo alkanut muodostua vahva, koko kasvukäytävän laajuinen osaamismatto, joka on viritetty palvelemaan alueellisen elinkeinoelämän tarpeita. Kehitystyössä ovat alusta alkaen Työvoiman saatavuus on olleet mukana oppilaitosten johdon kasvukäytävän muodostaman lisäksi myös opiskelijat. kokonaisuuden alueella erinomaista tasoa. 8/14

20 Kasvukäytävä elinvoiman kiihdyttämönä. 9/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

21 Yrityksille ja investoreille Suomen kasvukäytävä on vuosi vuodelta ollut vetovoimaisempi sijoittumisalusta muuta maata pienemmän paikkariskinsä ansiosta. Suomen kasvukäytävä on yhä vahvemmin koko maan kilpailun ja kasvun kivijalka ja ydinalue. Elinkeinorakenteellisesti kasvukäytävä on rikas ja monipuolinen. Siinäkin mielessä käytävä muistuttaa kaupunkia, pitkää metropolia. Veturiyritykset edistävät aktiivisesti verkostoitumista ja innovaatioiden syntyä sekä niiden vientiä. 9/14 Sijaintilogistiikka näkyy digitalisaation myötä yhä useammalla alalla ja aivan uusilla tavoilla. Kasvukäytäväalueen resurssitehokkuus on korostunut. Ensiluokkainen infra ja siihen liittyvät liikenteen digitalisoituneet palvelut vauhdittavat yritysten menestystä vientimarkkinoilla. Erinomainen saavutettavuus on alueen kriittinen menestystekijä. Kasvukäytävän sisällä elää vahva alueellinen johtajuus: elinvoiman avaimet lähtevät kaupunkien ja kuntien aktiivisuudesta. Kasvukäytävä on yhtenäinen yhteistyökumppani valtion suuntaan.

22 Kansainvälinen kasvukäytävä. 10/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

23 Suomen kasvukäytävän muodostama nauhamainen metropoli tukee Helsingin ja Tallinnan kasvavan ja tiivistyvän kaksoiskaupungin kehitystä. Ulkomaista osaavaa työvoimaa on houkuteltu koko kasvukäytävän alueelle entistä määrätietoisemmin, yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Myös talenttien hankinta on kehitetty kansainväliselle tasolle. Osaamistalouden vahvistuminen ja hyvin hoidetut globaalit verkostot ovat edesauttaneet yritysten etabloitumista käytävälle. Invest in markkinointi on kantanut hedelmää. 10/14

24 Muu maailma lähellä. 11/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

25 Kasvukäytävä on liittynyt myös liikenteellisesti yhä tiiviimmäksi osaksi Eurooppaa. Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Yhteistyö koko Tampere Berliini välillä on tiivistynyt. Rail Baltica yhteyden myötä Suomen ja Keski- Euroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Maaliikenne on kytketty aiempaa paremmin yhteen lentoliikenteen kanssa. Sekä Helsinki-Vantaa että Tampere-Pirkkala ovat osittain laajentuneet koko kasvukäytävän kattavaksi lentoasemaksi, matkaketjujen osaksi. 11/14 Matkatavarat on saattanut lennolle lähtiessä jättää käsistään jo kotona tai kotikaupungissa, ja loppumatka on taittunut julkisilla kulkuneuvoilla. Uudenlainen toimintamalli on tuonut elinvoimaa ja paikallista liiketoimintaa koko kasvukäytävälle. Malli on mahdollistanut myös lisäarvopalveluiden syntymisen sekä säästänyt merkittävästi aikaa aiempiin toimintatapoihin verrattuna; liikkuminen kasvukäytävältä maailmalle ja päinvastoin on sujuvaa. Itse lentoasemiakin on uudistettu läpäisynopeuden parantamiseksi.

26 Sujuva arki, liikkuva elämäntapa. 12/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

27 Asukkaat muodostavat alueen tärkeimmän voimavaran. Elinvoima kasvaa siellä missä on ihmisiä. Modernin liikkuvan arjen sujuvoittaminen esim. robotisaation ja älyliikkumisen keinoin on onnistunut sekä organisaatioiden että yksilöiden kannalta. Liikkumisen suhde työhön on muuttunut. Matkoja työpaikan ja kodin välillä on alettu taittaa uudistuneilla tavoilla. Matka-aikaa on uuden teknologian ja ajattelun ansiosta alettu hyödyntää, ja liikkuminen onkin alkanut tuottaa suorastaan lisäarvoa. Liikkuvan elämäntavan ohella Vuonna 2020 kunnat ovat jo vuosia käytävä vahvistuu hyvinvoinnin ymmärtäneet ottaa liikkuvan arjen kasvualustana. Liikenneväylien vaatimukset huomioon omassa lisäksi kasvukäytävän selkärankana palvelutarjonnassaan. Palveluiden toimii viherkäytävien yhtenäinen aukioloaikoja ja sijaintipaikkoja on verkosto, josta rakennetuissa mietitty täysin uudelleen liikkuvan ympäristöissä kasvaa mm. arjen näkökulmasta. Palveluverkkoajattelusta on käytävällä siirrytty ketju. kansallisten kaupunkipuistojen palvelumalleihin. Digitalisaatio mahdollistaa tämänkin. 12/14

28 Asumisen uudet avaukset. Suomen kasvukäytävän VISIO /14

29 Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä on tunnettu vetovoimaisen asumisen paikkana. Asuntotuotannossa on syntynyt vuosittain uusia, ennakkoluulottomia avauksia. Kaupunkikulttuurin idut ovat kasvaneet vahvasti sekä kaupungeissa että kasvukäytävän maaseutumaisissa osissa. Kasvukäytäväkokonaisuus on tarjonnut todella laajan kirjon mahdollisuuksia omaleimaiseen asumiseen. Osallistaminen, tapahtumallistaminen, paikallishistoria, taide ja kulttuuri on jo varhain ymmärretty elinvoiman tärkeimmiksi rakennusaineiksi. Nämä paitsi rikastuttavat kasvukäytävän asukkaiden arkea, myös vahvistavat matkailuelinkeinoa. Digitalisaatio tarjoaa tässäkin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja yhdistää samalla toimijat saman brändin alle. 13/14

30 ja miten tähän tultiin? 14/14 Pohjakartan lähde: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistyö / TEM, 2014

31 Vuonna 2014 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke oli alettu nähdä sisäkkäisinä, toisiaan tukevina alueina. Nämä alueet eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat yhdessä: Suomen kasvukäytävä muodostaa ylikansallisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansallisen ytimen. Kasvukäytävälähtöinen kehittäminen on Suomessa ollut yleisesti ottaen melko hankalaa. Kasvukäytävänäkökulma on kyllä ollut läsnä alue-ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa, mutta ennen 14/14 vuotta 2014 varsinaisia käytännön toimia kasvukäytävien hyväksi oli nähty vain vähän. Pysyvästi kiristyneessä talouden tilanteessa kuitenkin ymmärretään, että pelkkä kaupunkilähtöinen kehittämispolitiikka ei enää riitä, vaan yhdyskuntarakenteen tasolta on jatkossa noustava aluerakenteen tasolle, vyöhykkeille. Tällöin suunnitteluun ja kehittämistyöhön saadaan mukaan myös dynaamiset elementit: nopeasti liikkuvat ja muuttuvat ihmisten, energian, tavaroiden ja talouden virrat. Suomella ei ole enää varaa antaa vyöhykkeidensä alisuorittaa.

Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 14/14

Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 14/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 KAUPUNKIFOORUMI Hämeenlinnan Verkatehdas 230914 Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja 14/14 Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 13/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Sähköisen liikenteen foorumi Dipoli, 14.5.2014 Raine Hermans Tekes Paneelikeskustelun ja työpajan tavoitteet 1. Mobility as a Service ajattelun syventäminen 2.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEELLÄ, LIIKKUMISELLA SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot