ISÄT ESPOON PERHEKESKUSPROJEKTIN LAAJENNETUSSA PERHEVALMENNUKSESSA
|
|
- Kaija Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISÄT ESPOON PERHEKESKUSPROJEKTIN LAAJENNETUSSA PERHEVALMENNUKSESSA Auttaa orientoitumista elämänmuutokseen Heini Koramo - Minna Lampén Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Koramo, Heini ja Lampén, Minna. Isät Espoon Perhekeskusprojektin laajennetussa perhevalmennuksessa, Auttaa orientoitumista elämänmuutokseen., Helsinki, syksy 2005, 66 s. 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö liittyy Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Espoon Perhekeskusprojektin yhteiseen hankkeeseen. Perhekeskusprojektin päämääränä on lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistäminen, sekä vanhemmuuden vahvistaminen. Tavoitteena on suunnitella ja luoda perhevalmennukseen uutta mallia ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Perhevalmennuksen toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vertaisryhmätoimintaan, moniammatilliseen toimintaan ja isien osallistumisen vahvistamiseen. Perhekeskusprojekti järjestää Espoon viidellä eri alueella laajennettua perhevalmennusta, jossa vanhemmat tapaavat kuusi kertaa ennen lapsen syntymää ja kuusi kertaa lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Valmennuksissa vanhemmat kokoontuvat välillä isä- ja äitiryhmiin. Ennen lapsen syntymää järjestettävien tapaamiskertojen aiheita ovat muun muassa vanhemmuus, parisuhde, synnytys ja sen jälkeiseen elämään valmistautuminen. Tutkimuksessa tarkastellaan ennen lapsen syntymää järjestettyihin perhevalmennuksiin osallistuneiden vanhempien kokemuksia perhevalmennuksista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää isien perhevalmennukseen osallistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on saada vastauksia siihen, tukiko isien perhevalmennuksen osallistuminen parisuhdetta, vanhemmuutta ja isyyttä. Tarkoituksena on myös arvioida mitä hyvää ja mitä kehitettävää isäryhmätoiminnassa on. Tutkimuksen avulla selvitetään myös mikä perhevalmennuksessa on isien mielestä ollut antoisaa ja mitä merkitystä sillä heille on ollut. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa laajennetun perhevalmennuksen arviointia ja kehittämistä varten. Tutkimus on kvantitatiivinen, mutta se sisältää myös kvalitatiivisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeilla, joissa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyt jaettiin 66:lle vanhemmalle touko- ja kesäkuussa 2004 viimeisillä ennen synnytystä järjestetyillä perhevalmennuskerroilla. Kyselyyn vastasi 48 vanhempaa, heistä 23 oli miehiä ja 25 naisia. Tutkimuksen vastausprosentti oli 73%. Suljettujen kysymysten vastaukset on analysoitu SPSS-ohjelmalla ja avointen kysymysten vastaukset sisällönanalyysilla. Perhevalmennukset olivat tukeneet lähes kaikkien parisuhdetta ja vanhemmuutta. Isäryhmätoiminta oli koettu antoisaksi. Vertaisten kanssa keskusteleminen ja tiedon saaminen koettiin merkityksellisiksi asioiksi. Isät kokivat olevansa perhevalmennuksien jälkeen valmiimpia tulevaan. Tutkimuksen mukaan laajennetusta perhevalmennuksesta on hyötyä isille. Tutkimustulokset osoittavat, että isät haluaisivat saada vielä enemmän tietoa sekä keskustella konkreettisista asioista. Isäryhmäkertoja toivottiin myös lisää. Asiasanat: perhevalmennus; parisuhde; vanhemmuus; isyys; kyselytutkimus
3 ABSTRACT Koramo, Heini and Lampén, Minna. Fathers in extended family training. Helsinki, Autumn 2005, Language: Finnish, 66 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services. This thesis was done as a project in partnership with Diaconia Polytechnic and the Family Centre project of Espoo. The objective of the family centre project is to improve families wellbeing and strengthen parenthood. The aim is also to plan and create a new family training model for those becoming parents for the first time. In family training sessions, special notice is given to peer group action, multiprofessional action and confirming fathers participation. The family centre project organizes family training in five different areas in Espoo. Parents meet six times before child birth and six times during the child s first year. Parents have also father and mother groups in this extended family training model. The themes of pre-birth groups are parenthood, relationship, birth and preparing for the future. This study research observed parents experiences on family training in pre-birth groups. The aim of this study was to clarify fathers participation in family training. The purpose of this thesis was to find out if the family training supported the relationship, parenthood and fatherhood. We also evaluated what fathers thought was good in fathers groups and what needed developing. Additionally, we wanted to find out what was enjoyable and meaningful in fathers opinion in family training. As well we wanted to gather information for evaluation and development of the new model of family training. This research was quantitative, but it also included qualitative research elements. The information was gathered with the help of questionnaires which included close and open-ended questions. 66 questionnaires were handed out in May and June 2004 to the parents of the last family training session. The questionnaire was answered by 48 parents, 23 men and 25 women. The response rate was 73%. The closed questions were analyzed by using the SPSS-programme and the open-ended questions by content analysis. As results we found out that family training supported almost everyone s relationships and fathers parenthoods. It seemed that fathers enjoyed the father groups. Furthermore, discussions with other fathers and obtaining information were felt to be significance. Fathers thought that they had gained readiness and confidence for the future after family training. As a conclusion, based on this study results it seems clear that extended family training is beneficial for fathers. The results indicate that fathers want to obtain more information and discuss more practical issues. Fathers hope also more father groups. Keywords: family training; relationship; parenthood; questionnaire
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHEKESKUSPROJEKTI Tausta ja tavoitteet Leksandista mallia Espoon Perhekeskusprojektin laajennettu perhevalmennus PERHEVALMENNUS Perhevalmennuksien tarkoitus ja sisältö Perhevalmennuksen vertaistuki Isät perhevalmennuksessa Isäryhmät VANHEMMUUS Parisuhde ja sen muuttuminen Vanhemmaksi kasvaminen Jaettu vanhemmuus Vanhemmuus tänä päivänä ISYYS Isyys ja odotusaika Isä äidin tukijana Isäkuvia Isyys tänä päivänä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen vaiheet Luotettavuus Eettisyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Isien kokemuksia perhevalmennuksesta Isäryhmät Isäryhmän kehittämisideat Parisuhteen tukeminen Vanhemmuuden tukeminen Isäkuvat Antoisat ja merkitykselliset asiat JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...44 LÄHTEET...46 LIITTEET...51 Liite 1. Tapaamiskertojen aiheita...51 Liite 2. Tutkimuslupahakemuksen saatekirje...53 Liite 3. Tutkimuslupa...54 Liite 4. Kyselylomakkeen saatekirje...55 Liite 5. Kyselylomake...56 Liite 6. Äitien kysymykset isien perhevalmennukseen osallistumisesta...66
5 1 JOHDANTO Suurin osa ensimmäistä lastaan odottavista isistä osallistuu neuvoloissa järjestettäviin perhevalmennuksiin (Huttunen 2001, 211). Perhevalmennuksissa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota isien hyvinvointiin ja isäksi kasvamiseen. Isäksi tuleminen on suuri elämänmuutos, johon miehet tarvitsevat tukea. Odotusaikana isillä on äitien tavoin paljon mieltä askarruttavia asioita. Perhevalmennuksissa isät saavat mahdollisuuden keskustella niin ammattilaisten kuin toisten vanhempienkin kanssa. Sitä kautta isät saavat tarvitsemaansa tietoa sekä tukea uuteen elämäntilanteeseen. Tutkimus liittyy Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Espoon Perhekeskusprojektin yhteiseen hankkeeseen. Perhekeskusprojekti järjestää Espoon viidellä eri alueella laajennettua perhevalmennusta, jossa vanhemmat tapaavat kuusi kertaa ennen lapsen syntymää ja kuusi kertaa lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Tapaamiskertojen aiheita ovat muun muassa vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvät asiat, sekä synnytykseen että sen jälkeiseen elämään valmistautuminen. Toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota vertaisryhmiin, moniammatilliseen toimintaan ja isien osallistumisen vahvistamiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan ennen lapsen syntymää järjestettyihin perhevalmennuksiin osallistuneiden vanhempien kokemuksia perhevalmennuksista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää isien perhevalmennukseen osallistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on saada vastauksia siihen, tukiko isien perhevalmennukseen osallistuminen parisuhdetta, vanhemmuutta ja isyyttä. Tarkoituksena on myös arvioida mitä hyvää ja mitä kehitettävää isäryhmätoiminnassa on. Tutkimuksen avulla selvitetään myös mikä perhevalmennuksessa on isien mielestä ollut antoisaa ja mitä merkitystä sillä heille on ollut. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusta. Samaan aikaan on tutkittu ennen lapsen syntymää järjestettyjen perhevalmennuksien vertaistukea sekä moniammatillista toimintaa. Miesten ja naisten kokemusten ja palautteen saaminen perhevalmennuksista on tärkeää, jotta palvelujärjestelmiä voitaisiin kehittää. Toivomme, että opinnäytetyön tulosten avulla laajennetusta perhevalmennuksesta saadaan arvokasta tietoa sekä havaitaan sen kehittämiskohteita. Tutkimusaineistoa käytetään myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Perhekeskusprojektin arvioinnissa.
6 6 2 PERHEKESKUSPROJEKTI 2.1 Tausta ja tavoitteet Opinnäytetyö liittyy Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Espoon Perhekeskusprojektin yhteiseen hankkeeseen. Projekti sai alkunsa Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten yksikön johtajan näkemästä ohjelmasta, joka käsitteli ruotsalaisen Thomas Johanssonin ideoimaa Leksandin perhekeskuksen toimintamallia. Hän otti yhteyttä Espoon kaupunkiin, ja tästä yhteydenotosta kumppanuushanke sai alkunsa. Yhteistyötahot kävivät tutustumassa Leksandin Perhekeskuksen toimintaan Ruotsissa, ja sen jälkeen yhteistyösopimus solmittiin. Sopimukseen kirjattiin yhteistyökumppaneiden halukkuus luoda ja kehittää yhdessä perhekeskustoimintaa. Kehittämiskohteeksi sovittiin ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien perhevalmennus. Espoon kaupunki lupautui huolehtimaan perhekeskustoiminnan järjestämisestä. Diakonia-ammattikorkeakoulun vastuualueiksi sovittiin koulutus, arviointi sekä kehittämistyö, jota tehdään yhdessä Espoon kanssa. (Pietilä-Hella 2004, 24.) Perhekeskusprojektin ( ) päämääränä on lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistäminen, sekä vanhemmuuden vahvistaminen. Tavoitteena on suunnitella ja luoda perhevalmennukseen uutta mallia ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Perhevalmennuksen toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vertaisryhmätoimintaan, vastavuoroiseen oppimiseen, moniammatilliseen toimintaan ja isien osallistumisen vahvistamiseen. Tavoitteena on myös kehittää Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. (Väliarviointi 10/2004, 1.) Peruspalveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat asiakkaiden odotukset ja tarpeet, perhe- ja voimavarainen työote, verkostoituvat palvelut sekä laajempi vertaistuen järjestäminen (Pietilä-Hella 2005).
7 7 2.2 Leksandista mallia Espoon Perhekeskusprojekti pohjautuu Ruotsissa toimivaan Leksandin Perhekeskuksen malliin. Leksandin noin asukkaan kunnassa on kehitetty perinteistä neuvolaa täydentämään perhekeskus, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa vanhempien keskinäistä suhdetta sekä lasten ja vanhempien välistä yhteyttä. Tavoitteena on myös parantaa vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä lisätä vanhempien vaikutusmahdollisuuksia. Keskeisenä keinona ovat vertaisryhmät, joiden avulla muodostuvat sosiaaliset verkostot tukevat niin aikuisten kuin lasten arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Toiminta-ajatuksena ovat onnelliset ja itsensä turvalliseksi tuntevat vanhemmat, jotka pystyvät välittämään lapsilleen elämäniloa ja perusturvallisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2003, 66.) Leksandissa vanhempainryhmään otetaan viidestä seitsemään ensisynnyttäjäpariskuntaa tai yksinäistä äitiä. Vanhemmat kokoontuvat kahdeksan kertaa ennen lapsen syntymää ja kymmenen kertaa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. (Paavola 2004, 9.) Kokoontumisissa on vuorollaan läsnä eri alojen asiantuntijoita. Lähes joka kerta osan ryhmäajasta käyttävät isät oman vertaisohjaajansa kanssa ja äidit vastaavasti esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. Toimintaa tukevat erilaiset muut ryhmät ja monipuolinen yhdessäolo, muun muassa avoin päiväkoti ja isien omat kokoontumiset. Isien mukaan saamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa järjestämällä tapaamisia iltaisin. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2003, 66.) Leksandissa monet vanhemmat ovat halunneet jatkaa toimintaa perhevalmennuksien päätyttyä. Tällöin vastuu on siirtynyt vanhemmille sekä vapaaehtoisille. Leksandin mallissa yhdistyvät laadukkaasti toteutettu perhevalmennus ja sen jälkeinen monipuolinen pienryhmätoiminta. Mallissa uutta ei ole niinkään sisältö vaan mallin systemaattinen ja kattava, yhteisöllinen toteutustapa. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2003, 66.)
8 8 2.3 Espoon Perhekeskusprojektin laajennettu perhevalmennus Kesällä 2003 Espoosta valittiin viisi pilottialuetta (Suvela, Latokaski-Nöykkiö, Kilo, Haukilahti ja Matinkylä-Olari) kehittämään ja kokeilemaan uutta moniammatillisen vanhempainvalmennuksen toimintamallia. Hankkeen pilottityöntekijät tuottivat syksyn 2003 aikana espoolaisen laajennetun perhevalmennusmallin. Ensimmäiset ryhmät aloittivat toimintansa maaliskuussa Ensimmäisiin ennen synnytystä järjestettyihin perhevalmennuksiin osallistui yhteensä noin 70 tulevaa vanhempaa. (Viinikka 2004, 30.) Ryhmien koko vaihteli viidestä yhdeksään pariskuntaan. Perhevalmennusta tarjotaan ensisijaisesti esikoistaan odottaville vanhemmille. Uudessa perhevalmennusmallissa (kuvio1) ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa ennen synnytystä (E-kerrat) ja kuusi kertaa lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana (J-kerrat). Isät ja äidit jakaantuvat valmennuksessa välillä omiksi ryhmikseen (E2, E5, J1, J3 ja J5). E1 E2 E3 E4 E5 E6 SYNNYTYS J1 J2 J3 J4 J5 J6 Kuvio 1. Perhevalmennusmalli Valmennuksissa painotetaan tiedon ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi toimivan parisuhteen merkitystä sekä vertaistukea (Paavola 2004, 4). Ennen synnytystä järjestettyjen tapaamisten aiheita (liite 1) ovat muun muassa vanhemmuuteen ja perheen kasvuun liittyvät asiat, parisuhteen hoitaminen, synnytys ja siihen valmistautuminen sekä vauvaperheiden arjen sujuminen. Valmennuksessa käsitellään myös vanhempien esille nostamia asioita sekä asuinalueen muita lapsiperheiden palveluita. (Viinikka 2004, ) Ryhmien ohjaajina toimivat Perhekeskuksen moniammatillisen työntekijätiimin jäsenet kokoontumiskertojen aiheiden mukaan. Toiminnassa on erityisesti huomioitu tulevat isät. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa isyyttä. Perhevalmennukseen on suunniteltu isille oma sisältö. Isäryhmien ohjaajiksi on koulutettu sekä perhekeskuksen omia miestyöntekijöitä että kolmannen sektorin ammattilaisia. (Viinikka 2004, 30.)
9 9 3 PERHEVALMENNUS 3.1 Perhevalmennuksien tarkoitus ja sisältö Suomessa perhevalmennuksella on vuosikymmenten perinteet äitiyshuollossa (Vehviläinen-Julkunen 1999, 169). Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta vakiinnutti paikkansa suomalaisessa terveydenhuolto järjestelmässä 1960-luvulla. Raskaana oleville naisille järjestettiin neuvoloissa synnytysvalmennusta, johon 1960-luvun lopussa myös miehet saivat osallistua. Synnytysvalmennukseen osallistuminen oli pitkään miesten synnytykseen osallistumisen edellytys. Synnytysvalmennusryhmien nimi muutettiin myöhemmin perhevalmennusryhmiksi. Niiden sisältö on laajentunut synnytykseen valmentamisesta ja lastenhoidon ohjaamisesta myös perheen ihmissuhteiden käsittelemiseen. (Kuronen 1994, 19 20, 86.) Perhevalmennuksen tarkoituksena on valmentaa äitiä sekä isää lapsen odotukseen, synnytykseen ja lapsen syntymän jälkeiseen aikaan. Lähes jokainen suomalainen nainen osallistuu neuvolan järjestämään perhevalmennukseen ensimmäisen raskauden aikana. (Vehviläinen-Julkunen 1999, 169.) Tulevista isistä noin 80 prosenttia osallistuu perhevalmennukseen (Huttunen 2001, 211). Perhevalmennuksen merkitys ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille on merkittävä, koska se tukee vanhempia heidän ehkä suurimmassa elämänmuutoksessaan (Mikkanen 2000, 92). Perhevalmennuksen toteutus vaihtelee paikkakunnittain. Tapaamiskertoja on yleensä kolmesta viiteen. Yleensä parin tunnin ajan esitelmöidään ja keskustellaan lähinnä raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista. (Huttunen 2001, 211.) Vanhemmuus ja parisuhde ovat synnytykseen liittyvien aiheiden jälkeen toiseksi merkittävimmät aihekokonaisuudet (Hovi 1998, 51). Vanhemmat odottavatkin saavansa neuvolasta tukea muun muassa parisuhteelleen (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, 1). Pelkojen vähentäminen, turvallisuuden ja rohkeuden lisääminen ovat myös merkityksellisiä perhevalmennuksen osia (Mikkanen 2000, 51).
10 10 Perhevalmennukseen osallistuneet vanhemmat ovat pitäneet tärkeänä, että he saavat tietoa odotusajasta, synnytyksestä ja parisuhteesta (Vehviläinen-Julkunen & Teittinen 1993, ). Monien parien mielestä on myös ollut tärkeää, että perhevalmennus tarjoaa tietoa isän roolista synnytyksessä ja lapsen hoidossa (Vehviläinen-Julkunen 1995, 731). Paavilaisen (2003, 99, 101) tutkimuksesta ilmeni, että valmennuksen painottuminen synnytykseen ja lapsen hoitoon oli vanhempien mielestä ollut tärkeää, muttei vastannut heidän odotuksiaan, koska tieto elämästä vastasyntyneen kanssa oli jäänyt vähäiseksi. Monet parit olivat perehtyneet synnytystä koskevaan tietoon omatoimisesti, joten valmennuksesta saatu tieto oli heille jo tuttua. Isän roolista ja tehtävistä saadut tiedot olivat tuntuneet myös riittämättömiltä. Perhevalmennus luo myönteisen alun vanhemmuudelle sekä siihen kasvulle (Mikkanen 2000, 92). Sekä äidit että isät ovat pitäneet perhevalmennusta tärkeänä vanhemmuuteen kasvun tukemisessa (Kaila-Behm & Vehviläinen-Julkunen 1999, ). Paavilaisen (2003, 99) tutkimuksesta selvisi, että ensimmäistä lastaan odottavat kaipasivat tietoa ja keskustelua isänä ja äitinä olemisesta. Viljamaan (2003, 85) tutkimuksen mukaan vanhemmat olivat halunneet pohtia myös vanhemmuuden tuomia elämänmuutoksia. 3.2 Perhevalmennuksen vertaistuki Vertaistuella tarkoitetaan vertaisen eli toisen samassa elämäntilanteessa olevan vanhemman antamaa sosiaalista tukea (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 113). Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa olevien tai samojen ongelmien kanssa painivien kesken. Uudessa tai oudossa tilanteessa on hyvä vaihtaa ja vertailla kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa. (Pöyhtäri 2005.) Äidin ja isän tavatessa muita vanhempia he voivat havaita muun muassa sen, että monet pulmat ja ongelmat ovat tavallisia. Tällöin he voivat vertailla kokemuksiaan sekä tuntea mahdollisista ongelmistaan huolimatta olevansa hyviä vanhempia. (Viljamaa 2003, 47.) Vertaisryhmissä vanhemmilla on tilaisuus rakentaa käsitystään myös siitä, millaista on olla isä tai äiti, ja samalla löytää itselle sopiva tapa olla vanhempi (Euramaa 2001, 14 15).
11 11 Perhevalmennuksien odotetaan tukevan vanhempien omatoimisuutta ja mahdollisuutta tavata samassa elämäntilanteessa olevia perheitä (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 1997, 93). Vanhempien mielestä toisten perheiden tapaaminen ja uusien ihmissuhteiden luominen on ollut tärkeää. Perhevalmennukset olisi hyvä toteuttaa ryhmätyyppisenä keskusteluna, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja vuorovaikutukseen. (Vehviläinen-Julkunen & Teittinen 1993, ) Tutkimuksista on ilmennyt, ettei isillä kuitenkaan ole ollut perhevalmennuksissa tarpeeksi mahdollisuuksia keskustella toisten vanhempien kanssa (Vehviläinen-Julkunen 1995, 734; Säisä 1996, 86 87). Pietiläisen (1995, 49) tutkimuksessa isien mielestä kokemusten jakaminen toisten vanhempien kanssa oli ollut vain vähän tai ei lainkaan tärkeää. Kaila-Behmin (1997, 82) ja Säävälän, Keinäsen ja Vainion (2001, 31) tutkimuksissa ilmeni päinvastaisia tuloksia. Isien mielestä oli ollut tärkeää keskustella ja jakaa kokemuksia vertaisten kanssa. Monien vanhempien mielestä parhaiten heidän tilannettaan ymmärtää se, joka elää samaa vaihetta kuin he elävät. Reiman-Salmisen (1997, 7) mukaan ulkopuolisten kanssa voikin olla helpompaa peilata ja keskustella muun muassa omista tunteista. Valmennukset voivat mahdollistaa myös sellaisista asioista keskustelun, joista vanhemmat eivät välttämättä oma-aloitteisesti ryhtyisi puhumaan (Hirvonen 2002, 67 68). Vanhemmuuteen siirtyminen voi olla joillekin helppoa, eivätkä he koe tarvitsevansa siihen perhevalmennusryhmän tukea. Keskusteleminen ryhmässä voi olla toisille vaikeaa. Ryhmät voivat kuitenkin tarjota monille vanhemmille kaivatun tuen. (Leinonen, Sjögren & Vehviläinen-Julkunen 1992, 63.) Lemmetyisen (1996, 64) tutkimuksesta ilmeni, että enemmistö miehistä ei halunnut tai odottanut perhevalmennusryhmältä tukea. Heidän mielestään tukea saa tarvittaessa ystäviltä. Kun taas toisissa tutkimuksissa vanhemmat ovat saaneet tukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta, minkä he ovat kokeneet myös hyväksi asiaksi (Vehviläinen-Julkunen & Teittinen 1993, 20 23; Vehviläinen-Julkunen, Saarikoski & Marttinen 1995, 101). Perhevalmennus toimii yhtenä tärkeänä perheiden tukiverkostojen lisääjänä (Mikkanen 2000, 92). Lahtisen (1994, 79) tutkimuksesta ilmeni, että isät olivat solmineet ystävyyssuhteita perhevalmennuksessa tapaamiensa isien kanssa. Valmennukset olivat antaneet luontevan väylän keskusteluiden jatkamiselle tapaamisien ulkopuolellakin.
12 Isät perhevalmennuksessa Seuraavassa esitellään isien perhevalmennuksiin osallistumista aiempien tutkimusten valossa. Isien kokemuksia perhevalmennuksista on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien. Kaila-Behmin (1997, 81) tutkimuksesta ilmeni, että isät odottivat saavansa perhevalmennuksesta tietoa synnytyksestä, elämästä lapsen kanssa ja lapsen hoidosta. Kinnaslammen (1998, 58) tutkimuksessa isät odottivat myös saavansa samoista asioista tietoa, puolison huolehtimisen ja raskauteen liittyvien asioiden lisäksi. Isät eivät odottaneet tietoa vanhempana olemisesta, lapsen kasvattamisesta, parisuhteesta tai sukupuolielämästä. Isät kokivat, että edellä mainitut tiedot olivat itsestään selviä. Heille olisi riittänyt tieto siitä, mistä apua saa, jos sitä tarvitsee. (Kaila-Behm 1997, 81.) Viljamaan (2003, 85) ja Pietiläisen (1995, 33) tutkimuksista ilmeni, että isien mielestä tiedollinen tuki oli ollut tärkein asia perhevalmennuksessa. Pietiläisen (1995, 56 57) tutkimuksessa isien mielestä oli ollut tärkeää saada tietoa vauvan hoitoon liittyvistä asioista sekä vanhempien välisestä suhteesta. Yli puolet isistä piti konkreettisten ohjeiden antamista hyvin tärkeänä. Kinnaslammen (1998, 80 84) tutkimuksessa pieni osa miehistä oli maininnut miehen näkökulman huomioimisen tärkeäksi asiaksi. Tutkimuksen mukaan yli puolet miehistä koki, että he tarvitsevat tukea isyyteen siirtymisen aikana. Puolet miehistä kaipasi tukea tiedon ja lapsen hoidon ohjannan muodossa. Tuen tarvetta olivat tuoneet enemmän esille korkeammin koulutetut, ensimmäistä kertaa isäksi tulevat tai runsaasti alan kirjallisuutta lukeneet. Pietiläisen (1995, 38) tutkimuksessa kolme neljästä isästä koki tarvitsevansa jonkin verran tietoa vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Säisän (1996, 86 87) tutkimuksessa isät olisivat halunneet valmennusta isyyteen sekä keskusteluita parisuhteeseen liittyvistä asioista. Isät olisivat halunneet myös enemmän tietoa synnytyksestä, vastasyntyneen hoidosta ja elämästä lapsen kanssa. Isät olivat toivoneet, että juuri lapsen saaneita vanhempia tulisi valmennukseen kertomaan omista kokemuksistaan. Kauhasen (1998, 61) ja Säisän (1996, 57 58) tutkimuksen mukaan isät pitivät perhevalmennusta hyvänä asiana, mutta kuitenkin liian teoreettisena. Monen mielestä valmennuksessa käsiteltäviä asioita olisi voinut lukea esimerkiksi kirjoista. Lasten hoitoon liittyviä asioita olisi isien mielestä voitu käsitellä muu muassa käytännön opastuksen
13 13 muodossa. Vallimies-Patomäen (1998, 131, 164) tutkimuksen mukaan isät olivat sitä mieltä, että valmennuksessa oli toistettu jo ennestään tuttuja asioita. Isien mielestä sisältö oli myös ollut liian teoreettista eikä vastannut käytäntöä. Vehviläinen-Julkusen ym. (1995, 101) tutkimuksessa isien itseluottamus oli kasvanut valmennuksen kautta. He olivat saaneet varmuutta isänä olemiseen sekä lapsen hoitamiseen. Vehviläinen-Julkusen ja Teittisenkin (1993, 3, 39) tutkimuksessa vanhemmat olivat saaneet perhevalmennuksen kautta rohkaisua omiin kykyihinsä. Isät olivat myös kokeneet saaneensa hyödyllistä tietoa tulevista tapahtumista sekä mahdollisuuksistaan tukea puolisoaan. Lemmetyisen (1996, 61) tutkimuksesta ilmeni, että osa isistä piti perhevalmennusta hyvänä asiana, koska se oli konkretisoinut tulevaa elämänmuutosta. Edellä esitetyissä tutkimuksissa ilmeni paljon samanlaisuuksia. Muutaman tutkimuksen mukaan perhevalmennuksia oli toteutettu liian teoreettisesti. Tutkimuksista ilmeni, että perhevalmennuksista toivottiin käytännönläheisempiä. Tiedon saaminen oli usean tutkimuksen mukaan yksi perhevalmennuksen tärkeimmistä asioista. Tieto haluttiin saada muun muassa synnytyksestä, vauvan hoidosta, puolisoiden välisistä suhteista ja vanhemmuudesta. Perhevalmennuksien jälkeen isät kokivat olevansa valmiimpia tulevaan. 3.4 Isäryhmät Isyydestä puhuminen voisi olla parasta vahvistuvan isyyden tukemista. Suomalaisessa kulttuurissa ei ole ollut sellaista perinnettä, että miehet keskustelisivat keskenään tai että vanhempi isäsukupolvi kertoisi nuoremmalle isyyteen kasvamisen kokemuksistaan. Isyyteen siirtymisen tai isänä olemisen ongelmista puhuminen ei ole kuulunut työelämään tai vapaa-aikaan. Miehillä onkin isyydestä puhumisen ja isyyteen valmistautumisen tarvetta, mutta paikkaa isyydestä puhumiselle on vaikea löytää. (Huttunen 2001, ) Vehviläinen-Julkusen ja Teittisen (1993, 9 11) mukaan isät tarvitsevat sosiaalisen tukiverkoston, jossa voi käsitellä isäksi tulemiseen liittyviä kysymyksiä. Perhevalmennuksissa miehille saatetaan järjestää oma tunti, jolloin voidaan puhua isyyteen liittyvistä asioista. Varsinaisesta isyyteen valmentamisesta voidaan kuitenkin puhua vasta silloin, kun esimerkiksi perhevalmennuksen yhteyteen tai sen lisäksi miehille on
14 14 suunniteltu omia isäryhmiä. (Huttunen 2001, 211.) Neuvoloissa isille on järjestetty omaa isyysvalmennusta, jossa on ollut vain miehiä tai isien ryhmiä osana perinteistä perhevalmennusta (Kaila-Behm 1998, 164). Hovi (1998, 60) on todennut, että olisi ihanteellista, jos perhevalmennuksessa olisi isille oma erillinen valmennuskerta, jonka vetäjänä olisi mies. Tällöin asioita käsiteltäisiin miesnäkökulmasta ja miesten voisi olla helpompi keskustella asioista. Käytännössä ongelmana on miesvetäjien puute. Kaila- Behmin (1998, 164) tutkimuksen mukaan isien mielestä ei kuitenkaan ole oleellista onko isyysvalmennuksen vetäjä nainen vai mies. Kaila-Behmin (1997, 126) tutkimuksesta ilmeni, että isien mielestä isäryhmät olivat olleet antoisia, koska siellä oli ollut mahdollisuus jakaa ajatuksia toisten isien kanssa sekä saada tietoa toisilta. Isäryhmien tehtävänä on tukea ja rohkaista tulevia isiä löytämään oma tapansa olla isänä. Ryhmissä on myös mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tuntemuksia niin odotusaikana kuin vauvan synnyttyäkin. Ryhmien kautta isät saavat tietoa isyyteen liittyvistä asioista sekä uusia toimintatapoja käytännön tilanteisiin. Keskeistä on vahvistaa isien uskoa ja luottamusta siihen, että he selviävät isinä. Isäryhmät ovat oivallisia paikkoja myös synnytykseen liittyvien odotusten ja mahdollisten pelkojen käsittelyä varten. (Säävälä ym. 2001, 17, ) Isyysvalmennus voi toimia sosiaalisen tukiverkon luojana samassa elämäntilanteessa oleville miehille. Ryhmässä keskustelu voi myös helpottaa omien tunteiden tunnistamista ja esille tuomista, etenkin jos mies huomaa toisilla miehillä olevan samanlaisia kokemuksia. Isät voivat kokea raskausaikana voimakkaita tunteita, kuten avuttomuutta ja tietämättömyyttä. Näin ollen miesporukassa voi olla helpompaa kysyä asioista, joita muuten ei tulisi kysyttyä. Lapsen odotuksen alussa isiä kiinnostaa se, mitä muut miehet ajattelevat ja kokevat. (Kaila-Behm 1998, 164.) Yksi tärkeimpiä syitä järjestää perhevalmennuksen isäryhmiä on se, että isät saavat mahdollisuuden kokoontua omassa ryhmässä ilman äitejä. Isät saattavat vetäytyä helposti sivustaseuraajiksi äitien läsnä ollessa. Äitien poissaolo voi helpottaa isien keskustelemista muun muassa äitiä sekä parisuhdetta koskevista asioista. (Säävälä ym. 2001, 30.) Paavilaisen (2003, 88) tutkimuksesta ilmeni, että isistä oli vaikeaa kysellä asioista naisten läsnä ollessa, kun miesten keskeisiä keskusteluita ei ollut järjestetty. Lemmetyisen (1996, 66) tutkimuksessa isät olivat esittäneet toivomuksen siitä, että miehille järjestettäisiin omaa valmennusta, koska miehet jäivät helposti syrjään sekaryhmissä.
15 15 Mikkasen (2000, 100) tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista melkein kaikki olivat ilmoittaneet, etteivät he järjestä lainkaan erillisiä isäryhmiä. Eri paikkakunnille on alkanut vähitellen muodostua isien keskusteluryhmiä (Hirvonen 2002, 15). Säävälä, Keinänen ja Vainio (2001, 29 30) ovat ohjanneet ensimmäistä lastaan odottaville isille isäryhmiä osana perhevalmennusta. He kannattavatkin isille järjestettäviä erillisiä perhevalmennusryhmiä, koska ne ovat paras tapa tavoittaa isät neuvolatoiminnassa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on myös järjestänyt isyysvalmennuskursseja vuodesta 1994 alkaen. Kurssien tarkoituksena on ollut auttaa isiä orientoitumaan uuteen elämänvaiheeseen. Kurssien aiheita ovat olleet muun muassa isyyteen, parisuhteeseen ja synnytykseen liittyvät asiat, vauvan hoidon harjoittelemisen lisäksi. (Reiman-Salminen 1997, 6 7.) 4 VANHEMMUUS 4.1 Parisuhde ja sen muuttuminen Parisuhde on kehys, jonka suojassa puolisot voivat elää, kasvattaa lapsiaan ja jakaa hyvät sekä huonot hetket pelkäämättä, että toinen lähtee. Itseään ja toista ymmärtää paremmin, jos kumppanin kanssa pystyy puhumaan toiveistaan, odotuksistaan sekä peloistaan. Vaikka itse pystyisi puhumaan avoimesti, ei toista voi vaatia olemaan samanlainen. Yleensä miehet ilmaisevat tunteitaan eri tavalla kuin naiset. Naisilla saattaa olla enemmän läheisiä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa vaikeitakin asioita. Puoliso on miehille yleensä yksi tärkeimmistä keskustelukumppaneista. (Peltonen 1994, ) Nykyään parisuhteelta odotetaan yhä enemmän seurusteluvaiheen jälkeen. Niin miehet kuin naisetkin odottavat, että laadukas ja tyydytystä tuottava parisuhde jatkuu myös lasten saannin jälkeen. Parisuhteen eteen tehty työ, kuten toisen huomioon ottaminen sekä ajan antaminen tukevat myös vanhemmuutta. Hyvin hoidettua parisuhdetta pidetään vanhemmuuden parhaana kasvualustana. (Huttunen 2001, )
16 16 Parisuhteen muuttuminen lapsen syntymän jälkeen askarruttaa monia tulevia vanhempia. Puolisot miettivät muun muassa uusia roolejaan puolisona ja vanhempana. (Häggman-Laitila, Ruskomaa & Euramaa 2000, 55.) Lapsen syntymä tuo miehen ja naisen väliseen rakkaussuhteeseen syvyyttä ja uudenlaista yhteenkuuluvuutta. Suhde muuttuu arkisemmaksi sekä aikuismaisemmaksi. Parhaimmillaan se lähentää puolisoita entisestään. Samalla ensimmäisen lapsen syntymä voi olla myös monen parisuhteen suurin kriisi. Vauvan mukana tulevat elämän muutokset eivät tunnu kuitenkaan niin suurilta, jos parisuhde on lämmin ja tasavertainen. Vastasyntynyttä ja parisuhdetta on yleensä vaikea hoitaa samanaikaisesti, tästä johtuen parisuhde saattaa jäädä joksikin aikaa lapsen varjoon. (Peltonen 1994, 299.) Lapsen syntymän jälkeen väsymys, vähäinen yhdessäoloaika ja taloudellinen stressi voivat vaikuttaa parisuhteen laatuun. Uusien tehtävien ja roolien jakaminen saattavat aiheuttaa myös erimielisyyksiä vanhempien välille. Vanhemmuuden vaikutus parisuhteeseen on siis nähty myös negatiivisena. Vanhemmuus voi saada aikaan sekä nousuja että laskuja, mutta näitä muutoksia tapahtuu parisuhteissa ilman lapsiakin. (Rytkönen & Hautsalo 1999, 36 37, 61.) Parisuhdetta voi ja pitäisi hoitaa keskustelemalla sekä viettämällä aikaa yhdessä. Vuorovaikutus vaikuttaa parisuhteen toimivuuteen ja pysyvyyteen. Se on myös yksi lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä. (Kuronen 1994, 87 88; Viljamaa 2003, 40.) Kaila- Behmin (1997, 127) tutkimuksesta ilmeni, että esikoisen odotus ja syntymä oli aiheuttanut ristiriitoja parisuhteisiin, jos asioista ei ollut keskusteltu avoimesti. Tällöin molempien toiveet ja tarpeet saattoivat jäädä huomioimatta. Asioiden nonverbaalinen ilmaiseminen sekä joustaminen puolin ja toisin on myös tärkeää (Rytkönen & Hautsalo 1999, 4). Parisuhde, perhe ja lapset ovat tärkeitä nykyäänkin. Perheen arvostus ei ole kadonnut vaan korostunut. Parisuhteen ja perheen odotetaan tuovan kiireiseen elämään turvaa ja tasapainoa. Paineet parisuhteelle ovat kuitenkin entistä kovemmat, muun muassa siksi, että sukulaiset ja läheiset voivat olla kaukana sekä aika ystävyyssuhteiden hoitamiseen voi olla tiukoilla. Tästä johtuen tuen ja toiveiden paine kohdistuu usein puolisoon. (Paajanen 2003, 26.)
17 Vanhemmaksi kasvaminen Tieto raskaudesta aiheuttaa yleensä sekavia tunteita ilon ja hämmennyksen tunteista huolen tunteisiin (Sinkkonen 1998, 54). Tieto voi tuoda mukanaan myös pelkoa tulevaisuudesta, muun muassa jaksamisesta ja taloudellisista asioista. Vanhempia saattavat mietityttää myös suhteen luominen tulevaan lapseen sekä oma rooli vanhempana. (Hirvonen 2002, 14; Häggman-Laitila ym. 2000, 54.) Ensimmäisen lapsen odotuksen aikana vanhemmilla on siis paljon asioita pohdittavana. Tällöin tuen tarve voi olla heillä suuri. (Viljamaa 2003, 19.) Muutokset ovat suuria, mutta niihin on aikaa valmistautua (Hirvonen 2002, 14). Vanhemmaksi kasvaminen alkaa jo ennen lapsen syntymää ja jatkuu koko elämän ajan (Viljamaa 2003, 11). Vanhemmuus ei siis lopu, mutta muuttuu lasten kasvaessa. Isäksi ja äidiksi kasvetaan elämällä yhdessä lapsen kanssa. (Peltonen 1994, 299, 306.) Vanhemmuuteen vaikuttavat vanhempien aikaisemmat kokemukset sekä vanhemmuutta koskevat mielikuvat, yhteiskunnan odotusten lisäksi (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 83). Vanhemmuuden keskeinen tehtävä on vastuun kantaminen lapsen hoidosta ja hyvinvoinnista (Sevón & Huttunen 2002, 72). Vastuu lapsesta konkretisoituu yleensä vasta lapsen syntymän jälkeen. Lapsesta tulee vanhempien elämän keskipiste, jonka mukaan heidän tulee sovittaa yhteen entinen ja tuleva elämä, jossa eletään lapsen ehdoilla. (Värri 2002, 8 9.) Tulevan isän ja äidin tulisikin löytää tilaa vanhemmuudelle yhteisestä elämästään. Tärkeää olisi myös se, että molemmat säilyttäisivät niin omat kuin yhteisetkin sosiaaliset suhteensa. Tällöin myös vanhempien parisuhde voi hyvin. (Aaltonen ym. 1997, 93.) 4.3 Jaettu vanhemmuus Nykyisin isät ja äidit ovat aiempaa tasavertaisempia ja toistensa kaltaisia (Tamminen 2001, 4). Jaetussa vanhemmuudessa kaksivanhempaisen perheen äitiys ja isyys nähdään samanarvoisina. Vanhemmuus ei jakaudu isän ja äidin erillisiin rooleihin. Jaettu vanhemmuus merkitsee siis molempien vanhempien tasapuolista osallistumista ja sitoutumista lapsen hoitoon. Vastuun jakaminen on tärkeää, jotta kumpikin vanhemmista osal-
18 18 listuu yhtä paljon lapsen hoivan ja huolenpidon sekä ulkoisten edellytysten turvaamiseen. Molemmat vanhemmat ovat myös valmiita ja kykeneviä lähes kaikkiin kodin- ja lastenhoidossa eteen tuleviin tehtäviin. Vanhemmat pyrkivät myös tasapainoon työn ja perheen välillä. (Huttunen 2001, 95, ) Isät ja äidit ovat lapselle sekä hoivan että hellyyden antajia, rajojen asettajia ja lastaan opettavia aikuisia (Tamminen 2001, 4). Vauvan kehityksenkin kannalta on tärkeää, että hänellä on läheinen ja turvallinen suhde molempiin vanhempiin (Säävälä ym. 2001, 20 21). Jaetussa vanhemmuudessa suhde puolisoon on yleensä hyvä ja siitä on hyötyä koko perheelle. Miesten kannalta jaettu vanhemmuus merkitsee osalliseksi pääsemistä johonkin sellaiseen, josta heillä on ennen ollut vain aavistus. (Huttunen 2001, 176, 179.) Miehet saavat myös mahdollisuuden luoda läheisen suhteen lapseen ja kokea aiemmin kokemattomia tunteita. Lapsen tuoma muutos saattaa kuitenkin aiheuttaa sopeutumisongelmia, koska vanhempien suhde muuttuu kolmiosuhteeksi lapsen syntymän jälkeen. Äidin tulee huomioida, että isän ja vauvan suhteen kehittymiselle jää tilaa, ettei isä jää perhe-elämästä ulkopuoliseksi. (Säävälä ym. 2001, 9, 19.) Lapsen synnyttyä kotityöt lisääntyvät huomattavasti. Kotitöitä ja vauvan hoitoa olisi hyvä jakaa, jotta kumpikaan vanhemmista ei joudu huolehtimaan kaikista askareista yksin. (Peltonen 1994, 304.) Paajasen (2003, 34) tutkimuksessa vanhempien mielestä kummankin puolison osallistuminen lastenhoitoon ja kasvatukseen oli ollut tärkeää. Vain pienen osan mielestä molempien osallistuminen kotitöiden tekoon oli ollut tärkeää. Äidit saattavat omia lapsen hoidon itselleen, koska eivät ehkä luota riittävästi isien kykyihin lapsen hoitajana tai eivät halua luopua ensisijaisuudestaan lapsen elämässä. Naisten tulisi antaa miehille enemmän mahdollisuuksia osallistumiseen. (Kuronen 1994, 96.) 4.4 Vanhemmuus tänä päivänä Perhettä pidetään yleensä elämän tärkeimpänä asiana. Ihmiset haluavat elää perheessä ja kuulua perheeseen. (Huttunen 2001, 36.) Äitiydestä ja isyydestä on tullut yksilöllinen valinta, mahdollisuus muiden elämäntapojen rinnalla (Sevón & Huttunen 2002, 80). Vanhemmaksi tulemista suunnitellaan nykypäivänä yhä tarkemmin. Lapsi on usein tervetullut siinä vaiheessa, kun esimerkiksi taloudellinen tilanne tai uranäkymät antavat
19 19 myöden. (Kinnunen & Mauno 2002, 104.) Nykyään ensimmäinen lapsi syntyy yhä vanhemmille naisille. Koko maassa vuonna 2003 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28 vuotta. Korkein ensisynnyttäjien keski-ikä, 29 vuotta oli Uudellamaalla. (Stakes 2004.) Ensikertaa isäksi tulevien keski-ikä on nykyään noin 31 vuotta (Huttunen 2001, 41). Elättäminen on mielletty yhdeksi isän tärkeimmistä tehtävistä. Kun puhutaan rahan ansaitsemisesta, ei mainita, että se on isän tehtävä, mutta se on kuitenkin kuulunut ja kuuluu yhä edelleen isyyteen sekä miehisyyteen. (Sinkkonen 1998, 37.) Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamisesta on käyty paljon keskustelua. Työelämän tahti on kiihtynyt ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet. Tästä johtuen vanhemmuudelle on jäämässä yhä vähemmän aikaa. (Kivimäki 2003, 186.) Työhön käytetty aika on pois perheelämästä. Vaikka panostaisi harvoihin perheen parissa vietettyihin hetkiin, ei poissaoloa ja sen vaikutuksia voi korvata myöhemmin. (Kinnunen & Mauno 2002, 99, ) Työ ja perhe eivät ole siis toisistaan erilliset elämänalueet. Suomessa työelämä on kuitenkin tullut vuosien aikana perhe-elämän asettamia tarpeita vastaan. Näin työ ja perheelämän yhteensovittaminen ja yksilöllisten ratkaisujen tekeminen ovat helpottuneet muun muassa erilaisien laissa taattujen perhevapaiden muodossa. (Inkeroinen 2001, 48; Rantalaiho 2003, 203.) 5 ISYYS 5.1 Isyys ja odotusaika Lapsen odotus on yksi elämän tärkeimmistä ja jännittävimmistä käännekohdista (Aaltonen ym. 1997, 92). Odotusaika merkitsee vanhemmille mahdollisuutta kasvaa uuteen rooliinsa. Äitiyteen verrattuna isyys alkaa tyhjästä. Suurin ero on siinä, että raskaus tapahtuu naisen kehossa, joten kokemuksellisesti odotusaika on erilainen naiselle ja miehelle. Aiemmin odotusaika miellettiin vain naisia koskevaksi tilaksi. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että raskausaika on myös miehille monella tavalla kriittinen kausi, jonka aikana sopeudutaan ja kasvetaan lapsen tuloon liittyviin elämänmuutoksiin. (Sevón & Huttunen 2002, 72; Säävälä ym. 2001, 12, 15.)
20 20 Ensimmäisen lapsen odotus voi olla miehille voimakkaita tunteita herättävä asia (Kaila- Behm 1998, ). Miesten raskausoireet ovat yleensä huolia, jotka painavat heidän mieltään. Miehillä voi ilmetä myös jännittyneisyyttä, unettomuutta, ruokahaluttomuutta tai hermostuneisuutta. Uusi elämäntilanne tuo mukanaan uusia kokemuksia, joille ei aluksi ole sanoja. Miesten omista tunteista ei ole ollut tapana puhua, joten miehet ovat usein yksin ajatustensa kanssa. Miesten oloa voisi helpottaa, jos miehille tarjottaisiin tilaisuus puhua ajatuksistaan. (Säävälä ym. 2001, 13.) Miehen siirtymä isyyteen alkaa puolison raskauden toteamisesta. Silloin mies tekee päätöksiä, jotka auttavat häntä sopeutumaan muun muassa vanhemmuuteen. (Viljamaa 2003, 23.) Miehet joutuvat arvioimaan uudelleen itseään sekä suhdettaan vaimoon, työhön ja vapaa-aikaan. Miehiä saattaa huolestuttaa taloudellisesta vastuusta selviytyminen. Tästä johtuen esikoisen odotus lisää usein miehille heidän työhönsä kohdistamia vaatimuksia. Tulevan lapsen terveys, kasvu ja kehitys saattavat huolestuttaa myös miehiä. (Kaila-Behm 1998, ) Paavilaisen (2003, 79) tutkimuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottavista miehistä ajatus vastuun lisääntymisestä ja kiinni olemisesta oli tuntunut painostavalta. Miehet kävivät kamppailua entisestä elämästä luopumisen ja säilyttämisen välillä. Heitä pelotti vapauden väheneminen, mutta he kokivat olevansa siihen valmiina. Arkielämän muuttumisen kuvitteleminen oli ollut ensimmäistä lasta odottaville isille kuitenkin vaikeaa. Miehille vanhemmuuteen sopeutuminen voi olla vaikeampaa kuin naiselle. Miehelle raskaus on aluksi epämääräinen asia. Miehen voi olla vaikea tulkita muun muassa odottavan äidin tunteita. Mies voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, jos tuleva äiti keskittyy vain syntyvään lapseen. Nainen voi kohdistaa myös mieheen liian suuria odotuksia tulevana isänä. Odotusaikana puolisoiden välinen läheisyys on erittäin tärkeää. Molemmat tarvitsevat hellyyttä ja ymmärrystä toisiltaan. (Aaltonen ym. 1997, 93.) Raskausaika ja synnytyskokemus ovat tärkeitä isäksi kasvulle sekä koko perheen muotoutumiselle (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 83). Kaila-Behmin (1997, 58, 86 89) mukaan lapsi tulee todeksi miehille hyvin eri tavalla kuin naisille. Hänen tutkimuksestaan ilmeni, että miesten oli vaikea hahmottaa lasta todeksi erityisesti odotuksen alussa. Tämä johtui siitä, että miehet eivät pystyneet nä-
21 21 kemään, kuulemaan tai tuntemaan lasta. Lapsi tuli odotusaikana todemmaksi tuleville isille vasta silloin, kun he näkivät sikiöstä konkreettisia havaintoja, esimerkiksi puolison ulkomuodossa tai ultraäänikuvissa. Myös Paavilaisen (2003, 91) tutkimuksessa isät ajattelivat, että neuvolassa käynti teki heille odotuksen konkreettisemmaksi. Miehen mukanaolo äitiysneuvolakäynnillä onkin erityisen toivottavaa raskauden alkuvaiheessa. Monelle uusi elämänvaihe konkretisoituu vasta vauvan synnyttyä. Esikoisen odotuksen aikana mies valmistautuu isäksi tulemiseen muun muassa luomalla mielikuvia tulevasta lapsesta. (Kaila-Behm 1997, 36.) Monet odottavat isät valmistautuvat uuteen rooliinsa muuttamalla myös käyttäytymistään (Säävälä ym. 2001, 14). Säisän (1996, 62 63) tutkimuksesta ilmeni, että noin puolet miehistä valmistautui konkreettisesti puolison raskauden aikana vauvan tuomiin elämänmuutoksiin. Miesten elämä oli muuttunut rauhallisemmiksi ja heistä oli tullut vastuuntuntoisempia. Miehet olivat osallistuneet aiempaa enemmän kotitöiden tekoon sekä vähentäneet kodin ulkopuolisiin menoihin käyttämäänsä aikaa. He olivat alkaneet myös huomioida puolisojaan enemmän. Yleensä miehet kokevat lapsen odotuksen myönteisenä aikana, jolloin suhde puolisoonkin lähenee. Miehille puolison tukeminen onkin tärkeä osa raskausaikaa. (Säävälä ym. 2001, ) Kaila-Behmin (1997, 59) ja Paavilaisen (2003, 124) tutkimuksien mukaan puolisoiden väliset suhteet olivatkin tulleet läheisimmiksi odotusaikana. Myös Lemmetyisen (1996, 43) tutkimuksessa osa miehistä oli kokenut, että odotusaika oli muuttanut heidän suhdettaan paremmaksi ja läheisimmäksi. Odotusaika oli vaikuttanut siihen, että miehille oli herännyt perhemäinen olo ja että heillä oli ollut joku yhteinen juttu tai projekti puolison kanssa. Paavilaisen (2003, 74) tutkimuksesta ilmeni, että miehet eivät osanneet kuitenkaan antaa puolisoilleen tukea, vaikka he olivat havainneet heidän tuen tarpeensa. 5.2 Isä äidin tukijana Koko perheen hyvinvointiin vaikuttavat vanhempien voimavarat. Perheen sisäisiä voimavaroja ovat muun muassa vanhempien koulutus sekä heidän tietonsa ja taitonsa. Perheen ulkopuolisia voimavaroja on muiden ihmisten tarjoama sosiaalinen tuki. Samassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden tuki onkin osoittautunut erittäin tärkeäksi.
22 22 (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Tärkein voimavara ensimmäisen lapsen syntymän aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa on myös puolisoiden välinen avoin suhde. Sille tunnusomaista on molemminpuolinen lämmin tunnesuhde sekä puolisoiden välinen tasavertaisuus niin kotitöiden jaossa kuin vapaa-ajan toiminnoissa. (Ruoppila 1992, 157.) Perhettä kuormittavia tekijöitä voivat olla arkiset asiat ja oman sekä vanhempien yhteisen ajan niukkuus (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 81). Vanhemmat voivat vahvistaa omia voimavarojaan monella eri tavalla muun muassa hankkimalla tietoa sekä hoitamalla parisuhdettaan (Pelkonen & Hakulinen 2002, 208). Isä toimii äidin voimavarana, ainakin niin kauan kuin äiti hoitaa lasta kotona ja kantaa siitä päävastuun. Isän merkitys voimavarana näkyy muun muassa siinä mitä enemmän isä osallistuu lapsen hoitoon, sitä helpompana nainen kokee äidiksi tulonsa ja lapsesta aiheutuneet elämän muutokset. (Ruoppila 1992, ) Perhe-elämään osallistuminen helpottaa miehiä sopeutumaan uuteen elämän tilanteeseen. Se auttaa myös miehiä muodostamaan omat isäroolinsa sekä luomaan läheiset suhteet lapsiin. Viljamaan (2003, 73) tutkimuksen mukaan tärkein tuen lähde sekä naisille että miehille oli oma puoliso, jolta yli 80 % tutkimukseen osallistuneista ilmoitti saavansa paljon tukea. Naisten kolme tärkeintä tuenlähdettä olivat puoliso, oma suku ja ystävät. Miesten kolme tärkeintä tuenlähdettä olivat puoliso, puolison suku ja oma suku. Miehillä ystävät tulivat vasta neljäntenä. Suhteet sukulaisiin voivat olla etäät ja lähimmät ystävät saattavat olla eri elämäntilanteessa, jolloin odottavan ja vauva ikäisen lapsen äidin ainoaksi päivittäiseksi tueksi saattaa usein jäädä vain isä. (Sevón & Huttunen 2002, 95.) 5.3 Isäkuvia Samassa kulttuurissa on eri aikoina arvostettu erilaisia isänä olemisen ja osallistumisen tapoja. Viime vuosikymmenien aikana isyyden rooli on muuttunut. Isyys on muuttunut etäisestä perheenpää isästä monimuotoisemmaksi. Ennen hyvä isä vastasi lapsista perheen elättäjänä, kun taas nykyisin hyvä isä määritellään usein kodin- ja lapsenhoitoon osallistuvaksi isäksi. (Värri 2002, 10; Kaila-Behm 1998, 163.) Miehen täytyykin löytää isäksi tullessaan isän rooli, joka parhaiten tyydyttää lasta, äitiä ja muuta sosiaalista ym-
23 23 päristöä sekä myös häntä itseään. Jokainen mies muokkaa oman isyyden mallin ympärillä olevista malleista sekä saamistaan tiedoista ja vaikutteista. (Kauhanen 1998, 3.) Isyys tutkijat ovat pyrkineet määrittelemään erilaisia isätyyppejä, vaikka isyyden käsite onkin jokseenkin ongelmallinen (Kauhanen 1998, 12). Isä-sanan voimakkain mielleyhtymä liittyy yleensä miehen ja lapsen väliseen biologiseen yhteyteen. Huttunen ja Hämäläinen (1993, 115) ovat tunnistaneet tutkimustensa perusteella neljä erilaista isätyyppiä; perinteisen, poissa olevan, avustavan ja uuden isän. Perinteiseen isän rooliin liitetään ankaruus, emotionaalinen etäisyys lapsista ja vaimosta sekä epätasa-arvoinen kotitöiden ja kasvatusvastuun jakaminen. Isän tehtävänä on ollut ansaita rahaa ja äidin tehtävänä huolehtia kodista sekä lapsista. (Sinkkonen 1998, 18.) Huttunen ja Hämäläinen (1993, 116) määrittelevät perinteisen isän perheestä pomonlailla huolehtivaksi isäksi. Isyys on heille vankkaa perheeseen kuulumista, käytettävissä olemista ja linjakysymyksiin puuttumista. He tuntevat vastuuta perheestä ainakin raha-asioissa ja lasten kurinpidossa. Tällaiset isät eivät tingi urasuunnitelmistaan, työstään tai harrastuksistaan, koska äidit kantavat vastuun lastenhoidosta. Perinteiseen isyyteen ei ole tarjottu tai sallittu hoivaavaa vanhemmuuden roolia. Miehen on pitänyt olla etäinen, tilanteita hallitseva, suoriutuva ja tunteitaan kontrolloiva. Kulttuuri on opastanut isiä vastuullisuuteen perheensä elannon hankkimisessa. Muu syvällisempi tunnepohjainen ja vuorovaikutteinen puoli ei ole kuulunut siis isyyteen. Varsinkin keski-ikäiset suomalaiset pitävät perinteistä isyyttä tavallisena. (Huttunen 1999, ) Poissaoleva isä on nimensäkin mukaan paljon poissa perheen parista esimerkiksi työn vuoksi. Kasvatusvastuu ja arkipäivänkasvatus jäävät tällöin äidin harteille. Poissaolevat isät eivät ole siis sitoutuneet isyyteen. Usein ne isät, jotka ovat poissa fyysisesti ovat poissa myös psyykkisesti. Isät saattavat olla kotona ja lasten lähettyvillä, mutta eivät kuitenkaan lasten käytettävissä. (Huttunen & Hämäläinen 1993, 115.) Avustava isä on kiinnostunut isyydestään ja on sitoutunut siihen tiivisti. Hän haluaa olla lastensa kanssa, vaikka hänelle ei aina ole selvää mitä hänen isänä pitäisi tehdä tai miten hän liittäisi isyyden työhön, harrastuksiin ja miehisyyteen. (Kauhanen 1998, 12.) Avustavat isät tuntevat laaja-alaista vastuuta perheestään, ei vain sen taloudesta, vaan myös henkisestä hyvinvoinnista. He haluavat osallistua lastenhoitoon ja kasvatukseen sekä
24 24 kotitöiden tekoon. Äideillä on kuitenkin päävastuu kotitöistä ja lastenhoidosta, sillä isät näkevät roolinsa perheessä äitien apulaisina. Avustavat isät panostavat työuraan, mutta ovat valmiita tinkimään esimerkiksi harrastuksistaan, lastenhoidon vuoksi. Avustavat isät voivat vähitellen kasvaa osallistuviksi isiksi. (Huttunen & Hämäläinen 1993, ) Uudenlaisesta isätyypistä puhutaan monella eri synonyymillä kuten hoiva isä, generatiivinen isä ja osallistuva isä. Niillä kaikilla on lähes samanlainen merkitys, jolla tarkoitetaan yhä enemmän perhe-elämään aktiivisesti osallistuvia isiä. Pitkälle koulutetut ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevat isät ovat Viljamaan (2003, 23) mukaan omaksuneet uuden osallistuvan isän roolin. Huttusen (2001) mukaan hoivaisyys tarkoittaa sitä, että mies aloittaa isänä olemisen jo lapsen syntymästä. Lastenhoito sekä kotityöt jakaantuvat tasapuolisesti molempien vanhempien kesken, koska heillä molemmilla on yhtäläinen vastuu niistä. Hoivaisyys voi parantaa sekä miesten että lasten elämää, josta myös äidit hyötyvät. (Huttunen 2001, 171, 174.) Uudet isät näkevät kotityön ansiotyön vaihtoehtona ja lasten kanssa olemisen tärkeäksi osaksi elämää. Isyys on heille haaste, ei velvollisuus tai apumiehen paikka. (Huttunen & Hämälainen 1993, 119.) Isät osallistuvat siis lastenhoitoon ja kotitöihin omasta halustaan. Miehet kokevat isyyden tärkeänä elämänvaiheena, johon he haluavat panostaa. Uudenlainen isyys on yksi jaetun vanhemmuuden edellytyksistä, koska vanhemmuus ei jakaudu siinä erillisiin hoivatyön rooleihin. (Huttunen 1999, ) 5.4 Isyys tänä päivänä Yhden sukupolven aikana on tapahtunut monia muutoksia erityisesti isyydessä ja isien vanhemmuudessa. Isät eivät enää tyydy olemaan vain perheenelättäjiä, vaan he haluavat ja katsovat oikeudekseen olla entistä enemmän lasten kanssa. Isyyteen liittyy yhä enemmän pehmeitä arvoja, kuten läsnäoloa, huolenpitoa ja läheisyyttä. (Korhonen 1999, 119, 232.) Nykyään isyys ei tule monelle miehelle yllätyksenä. Perheenlisäystä suunnitellaan aiempaa kauemmin, koska lasten tuloon halutaan valmentautua entistä enemmän. Isät ovat tiedollisesti kypsempiä muun muassa lastenhoitoon liittyvissä asioissa kuin ennen.
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM
10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotRyhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto
Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille Piia Murto 30.11.2017 1 Taustaa Ryhmäneuvola isille ja vauvoille on toteutunut Nortamon Perhekeskuksessa maaliskuusta 2016 lähtien Malli syntyi kehittämistyönä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotRosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.
Rosoinen isyys Miestyön foorumi, 22.-23.5.2019 Isän näköinen -hanke Isän näköinen hanke STM rakennerahaston (ESR) rahoittama Hankeaika 1.3.2018 29.2.2020 Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI
17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotRaskausajan tuen polku
1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotESPOON LAAJENNETUN PERHEVALMENNUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN ASIAKKAILTA SAADUN PALAUTTEEN POHJALTA
ESPOON LAAJENNETUN PERHEVALMENNUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN ASIAKKAILTA SAADUN PALAUTTEEN POHJALTA Kaisa Kakko ja Nina Kuusisto Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Sosiaali-
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
22.9.2010 OULU TUKEVA-HANKE ISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET ILMO SANERI MIESSAKIT RY Miessakit ry 1 Miessakit ry 20. lokakuuta 2010 2 SOTA-AIKA JA ISYYS sodan aikana isät rintamalla sodan
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA
ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA Anuliina Autioaho Reeta Erola Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotISYYS SYNTYY PIKKUHILJAA
ISYYS SYNTYY PIKKUHILJAA Esikoisen saaneiden isien kokemuksia neuvolan isyyttä ja parisuhdetta tukevista palveluista sekä muista isyyttä tukevista tahoista Sari Makkonen Kaisa Mäkinen Opinnäytetyö, Syksy
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotISÄT LAPASET PERHEVERKOSTO HANKKEEN PERHEVALMENNUKSESSA
ISÄT LAPASET PERHEVERKOSTO HANKKEEN PERHEVALMENNUKSESSA Nelli Roponen ja Päivi Tervahartiala Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotPerhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta
Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotHyvät tulevat vanhemmat!
Hyvät tulevat vanhemmat! Vauvan odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ilon lisäksi se tuo kuitenkin myös mukanaan uusia haasteita perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyen. Olisi hienoa jos näiden
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotHyvät vanhemmat!
Hyvät vanhemmat! Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä iloa että huolenaiheita. Olisi hienoa jos näiden lomakkeiden avulla pääsette keskustellen syventämään ajatuksianne ja tuntemuksianne tämän touhukkaan
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotVarhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotMonikkovanhemmuuden ilot ja haasteet
Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin
LisätiedotVoimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille
Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe
LisätiedotTaustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi
Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies * Ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ * Valmistumisvuosi terveydenhoitajaksi (kirjoita vuosi ruutuun) * Työvuosien määrä äitiys- ja/tai lastenneuvolassa alle vuosi 1-5 6-10
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotPienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!
Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotTERVEYDENHOITAJAN TYÖN TUEKSI
TERVEYDENHOITAJAN TYÖN TUEKSI TOIVEITA ISIEN KOHTAAMISIIN - Suoraan isien suusta Isiä pitäs vaan niinku rohkaista enemmän, niin siihen, että mee ja tee ja oo mukana vihjeiden antaminen tai ehdottaminen,
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotIsyyden kielletyt tunteet
Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotHyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto
Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotLASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti
LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti Kuntakysely puhelinhaastattelu marras/joulu2014 -synnytys- ja perhevalmennus LSHP:n alueella alueellisen äitiyshuollon työryhmän kuntaedustajille (n 15) puhelinhaastattelu
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
Lisätiedot