Hallituksen esitys Eduskunnalle työllisyyslaiksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen esitys Eduskunnalle työllisyyslaiksi."

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle työllisyyslaiksi. Voimassa oleva lainsäädäntö. Työllisyyslaki on annettu 28 päivänä kesäkuuta 1963 ( /6 3 ). Sitä on muutettu kunnan sopimustöiden osalta vuonna 1967 annetulla lailla (476/67) sekä kunnan työhönsijoitusvelvollisuuden osalta vuonna 1969 annetulla lailla (5 3 3 /6 9 ). Laki työttömyyskorvauksesta on annettu 22 päivänä joulukuuta 1967 (645/67). Työttömyyskorvauksen markkamääriä on yleinen palkkatason nousu huomioon ottaen korotettu vuoden 1969 alusta lukien. Työllisyys on työllisyyslain mukaan pyrittävä turvaamaan valtioin yleisin talouspoliittisin toimenpitein sekä valtion lainoitus- ja avustustoiminnan avulla. Siinä tarkoituksessa on erityisesti pyrittävä edistämään uusien pysyvien työtilaisuuksien muodostamista. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien on työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa esiintyvien vaihtelujen tasoittamiseksi pyrittävä keskittämään investointiluonteiset työnsä niinä aikoma suoritettaviksi, jolloin esiintyy työttömyyttä. Lain mukaan voidaan valtion toimesta tai sen tukemana järjestää ammattikursseja sekä antaa työntekijöille, joiden siirtämistä työhön toiselle paikkakunnalle on pidettävä työllisyyden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisena, valtion kustannuksella maksuton kuljetus. Jos työttömyyttä tästä huolimatta ilmenee, on työtä vaille jääneelle henkilölle pyrittävä järjestämään työtilaisuus ensisijaisesti työnvälityksen toimesta yksityisen sektorin työssä. Jollei työnvälitys tässä onnistu ja henkilö täyttää ikään, työkykyyn, työhaluun ja taloudelliseen asemaan nähden laissa säädetyt edellytykset, on hänelle pyrittävä järjestämään työtilaisuus sen kunnan työssä, missä hänellä on varsinainen asunto ja koti, tai valtion töissä. Jollei henkilölle voida osoittaa työtä julkisellakaan sektorilla, on hänellä mahdollisuus saada rahallista korvausta työttömyyskorvauksesta annetun lain nojalla valtion varoista. Julkisiin töihin osoittamisesta sekä työttömyyskorvauksen maksuun liittyvistä tehtävistä huolehtivat kuntaportaassa paikalliset työvoimatoimikunnat. Näihin määrää työvoimaministeriö puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kunnallisvaltuusto kaksi muuta jäsentä. Toimikuntien menot suoritetaan valtion varoista ja kunnat suorittavat niistä puolet jälkikäteen valtiolle. Työllisyystoimenpiteiden yleinen johto ja valvonta kuuluu työvoimaministeriölle ja sen alaisille työvoimapiireille. Valtion ja kuntien on ennakolta laadittava suunnitelmat töiden järjestämisestä ja varauduttava niiden saattamiseen tarvittaessa viivytyksittä käyntiin. Valtion töissä järjestetään työtilaisuuksia sen mukaan kuin tulo- ja menoarviossa osoitetaan tarkoitukseen varoja. Kim tien työhönsijoitusosuudet määrätään taas sen mukaan, mihin kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (665/67) mukaiseen kantokykyluokkaan kunta kuuluu sekä minkä verran kunnalla on sen järjestämiä tai rahoittamia investointiluonteisia töitä tahi tarvetta niiden suorittamiseen. Työhönsijoitusosuudet vahvistaa kalenterivuodeksi kerrallaan valtioneuvosto ja ne käsittävät prosentuaalisen osuuden työntekijöitä laskettuna kunnan asukasten luvusta. Jos kunta ylittää kesäkautena sille määrätyn velvollisuuden, on sen tarvittaessa muuna aikana lisäksi sijoitettava töihinsä siitä työntekijäin määrästä, millä työhönsijoitusosuutta on edellisenä kesäkautena ylitetty. Töinä, joissa olevat työntekijät lasketaan kunnan työhönsijoitusosuuteen, otetaan huomioon muun muassa kunnan itse suorittamat tai sen urakalla tehtäväksi antamat omat talonrakennustyöt, katu- ja viemärityöt sekä liikelaitosten rakentamis- ja uusimistyöt. Sen sijaan hallinto-, toimisto-, käyttö- ja muita niiden luontoisia tehtäviä ei lueta tässä tarkoitettuihin töihin. Työttömyyskorvausta voidaan suorittaa työvoimatoimikunnan kortistoon hyväksytylle henkilölle, jota ei voida sijoittaa työhön ja joka

2 sen v uoksi tarv itsee talo u d ellista tu k ea. K o r vauksia voidaan ryhty ä m aksam aan v asta sen jälkeen, k u n työvoim am inisteriö o n a n ta n u t siih en työvoim atoim ikunnalle luvan. K o rv au sta ei m yönnetä työttöm yyskassan jäsenelle sinä aikana, jolloin h ä n o n o ik e u te ttu saam aan avustu sta kassalta. K orvaus su o rite ta a n v altio n v a ro ista ja sen su u ru u s v aih telee päiv ää k o h ti 10,20 m ark asta 14,50 m ark k aan riip p u e n h e n k ilö n p erh esu h te ista ja p aik k ak u n talu o k asta. S itä su o rite taan sam an k a len teriv u o d en aikana en in tään 120 p äivältä. S unnuntai- ja p y h äp äiv iltä sitä ei m akseta. K orvaus o n verovapaa. H en k isen ty ö n tekijän, joka o n jään y t ty ö t töm äksi ja jo n k a to im een tu lo o n riip p u v ain en an siotoim innasta, voi työvoim am inisteriö o so ittaa ylim ääräisiin v irasto tö ih in n äistä v u o n n a 1949 a n n e tu n asetu k sen ( /4 9 ) m ukaan. Y lim ääräisinä v irasto tö in ä v oidaan su o rittaa v irastoissa ja laitoksissa sellaisia hyödyllisiä tö itä, jo ih in v irasto jen om a työvoim a ei riitä. T y ö n tek ijäin palk k au s su o rite ta a n ta rk o itu k se e n v altio n tulo- ja m enoarviossa v a ra tu sta m äärärahasta. N äih in tö ih in sijo itettu je n ylärajana on p id e tty työntek ijää. L ainsäädännön p u u tte e t. V oim assa oleva työllisyyslaki p o h ja u tu u m o n ilta kesk eisiltä, v arsin k in k u n tie n velvollisu u k sia k oskevilta osilta ensim m äisiin v u o n n a 1929 a n n ettu ih in työttöm yysohjeisiin. T ällä h etk ellä, jolloin yhteiskunnassam m e ja sen raken teessa ta p a h tu u ratkaisevia m u u to k sia, työllisyyslakim m e o n täydellisen uusim isen tarpeessa. N ykyisessä työvoim apoliittisessa lainsäädännössäm m e työvoim apolitiikkaa ei ole riittävässä m äärin n äh ty m u u n y h te isk u n tap o litiik an osana. T yövoim apolitiikan ta v o itte ita erity isesti suhteessa talo u sp o litiik an tav o itteisiin o n u sein ta rk a steltu erillisinä, m in k ä v u o k si n äid en ta v o itteid en keskinäiset riip p u v u u ssu h te et o v at jääneet liian vähälle huom iolle. V aikka saattaa olla vaik eata käydä rajaa siitä, m itk ä to im en p iteet k u u lu v a t työvoim apolitiikkaan, m itk ä taas yleiseen talo u sp o litiik k aan, void aan k u ite n k in sanoa, e ttä ty ö v o im ap o liittiset to im en p iteet m u o d o stavat om an k o k onaisuuden y h te isk u n tap o litiik an toim in tak en tässä. T yövoim apoliittisille toim enpiteille o n tällöin om i n aista työm arkkinam ekanism in toim innan tehostam inen eli työvoim an kysynnän ja tarjo n n an m olem m inpuolisen sopeutum isen edistäm inen taloudellista kasvua tu kevalla tavalla. M aam m e n y k y in en työvoim ap o litiik k aa koskeva lain sääd än tö ei m u o d o sta y h te n äistä kokon a isu u tta, v aan se k o o stu u u seista erillisistä laeista ja asetu k sista. K u k in n iistä keskittyy tavallisesti y h te en m elk o selvästi ra ja ttu u n työv o im ap o litiik an lo h k o o n. V oim assa oleva työllisyyslainsäädäntö k a tta a k u ite n k in jo n k in verra n laajem m an osan ty ö v o im ap o liittiste n toim e n p iteid en k o k o n aisu u d esta k u in m u u lainsäädäntö. U seissa yhteyksissä o n to d e ttu, e ttä työvoim a-asiain alu eh allin to ei nykyisellään täytä n iitä v aatim u k sia, jo tk a v o id aan asettaa aktiiv ista ty ö v o im ap o litiik k aa to te u tta v a lle hallintotoim innalle. T yönvälitys-, työvoim a- ja ammatin v alin n an o h jau so rg an isaatio id en erillisyys piirija paikallistaso lla aih e u tta a y h tä ä ltä selviä y h teisto im in tavaik eu k sia ja to isaalta toim intojen p äällek k äisy y ttä ja site n henkilöresurssien ep ätalo u d ellista k äy ttö ä. N ykyisen työllisyyslainsäädännön eräs heikkous o n se, e ttä h en k ilö t, jo tk a eiv ät pysty raskaisiin u lk o tö ih in, jääv ät työllisyyslain sekä ty ö ttö m y y sk o rv au k sesta a n n e tu n lain sovellutusalan u lk o p u o lelle sen jo h d o sta, e ttä henkilön työkykyisyys arv o stellaan suhteessa raskaisiin u lk o tö ih in. H e n k ilö itä, jo tk a e iv ä t pysty rask aisiin tö ih in, p id e tään työllisyyslain kannalta työkyvyttö m in ä. K u n toisaalta sosiaalivakuutuksessa sekä korvaus- e ttä eläkejärjestelm ien piirissä työkykyisyys m ääritellään tä stä käytänn ö stä olennaisesti p o ik k eav in p eru stein, syntyy usein tilan n e, jossa työllisyyslain m u k aan työk y v y ttö m äk si to d e ttu a h en k ilö ä p id e tään sosiaaliv ak u u tu k sen piirissä työkykyisenä. Tästä p u o lestaan a ih eu tu u, e ttä h en k ilö ei saa työllisyys- ja to im een tu lo tu rv a a k u m m an k aan järjestelm än taholta. H en k isen alan ty ö ttö m istä työnhakijoista on viim e v u osina n o in p u o le t eli vajaat henk ilö ä v o itu sijo ittaa y lim ä ä r ä isiin virastotöihin. T äm ä järjestelm ä o n siis liian kapea-alainen. E p äk o h tan a o n p id e tty m yös sitä, e ttä työllisy y sam m attik u rssitu sta k u te n am m attikursseja yleensäkin o n v o itu v ain ra jo ite tu sti kohdistaa henkisellä alalla toim iviin. P u u tte e n a o n myös se seikka, e ttä n iille talo u d ellisen tu e n tarpeessa oleville h en k isen alan ty ö ttö m ille, joita ei ole v o itu sijo ittaa ylim ääräisiin virastotöihin tai am m attik u rssitu k seen, ei ole v o itu maksaa työttöm yyskorvausta. K o rv au sta ei ole m yöskään v o itu m aksaa oppivelvollisuutensa su o rittan eelle työeläm ään pyrkivälle henkilölle, en n en k u in h än o n täyttänyt

3 17 v u o tta. E te n k in alityöllisyysalueilla o n am m attikoulutuksen riittä m ättö m y y s k o e ttu valitettavana p u u tte e n a v arsin k in n u o rte n k o h dalla. K untien ty ö h ö n sijo itu sv elv o llisu u tta k oskeva säännöstö ase tta a k u n n a t v arsin erilaiseen asemaan riip p u en ty ö ttö m y y d e n laaju u d esta, k u n tien sijainnista ja talo u d ellisista m ahdollisu u k sista järjestää ty ö tä. P itk ä n aik av älin su u n n ittelu o n v a ik e u tu n u t liian sito v ien työhönsijoitussäännösten takia. T yöllisyyslain v e lv o itteid en täyttäm inen o n a ih e u tta n u t lähin n ä alityöllisyvsalueiden köyhille k u n n ille k o h tu u tto m ia rasituksia ja p a k o tta n u t n e ty ö llisy y stilan teen vaikeutuessa järjestäm ään sellaisia tö itä, joid en tarkoituksenm ukaisuus o n o llu t kyseenalaista. Kunnan ty ö h ö n sijo itu so su u teen lu e tta v ie n tö i den to team in en o n a ih e u tta n u t tu lk in ta v a ik e u k sia ja jo h ta n u t erim ielisyyksiin. E d elleen o n todettava, e ttä k u n tie n o m istam ien y h tiö id en, osuuskuntien ja m u id en y h ty m ien su o rittam issa töissä olevia ty ö n te k ijö itä ei v o id a voim assa olevan lain m u k aan lu k ea k u n n an o su u teen siinä m äärin k u in o lisi k o h tu u llista. U u d istu seh d o tu k set. V altio n eu v o sto asetti 4 päivänä k esäk u u ta k o m itean, jo n k a teh täv äk si a n n e ttiin ehdotuksen la atim in en työllisyyslakiin ja -asetukseen ( /6 9 ) sekä ty ö ttö m y y sk o rv au k sesta annettuun lakiin ja asetukseen ( /6 7 ) te h tä vistä ta rp eellisista m u u to k sista. K om iteassa o livat e d u ste ttu in a m yös ty ö m ark k in ajärjestö t sekä kuntien k esk u sjärjestö t. H a llitu k se n esitys ty ö l lisyyslaiksi p e ru stu u k o m itean tekem ään ehdotukseen. E h d o tu sta tehtäessä on o te ttu h u o m i oon m yös seuraavien k o m iteo id en ja to im ik u n tien e sittä m ä t m ielip iteet: Työvoim a- ja am m atinvalinnanohjausasiain aluehallinnon o rg an isaatio to im ik u n ta ( : B ) Vaj aak u n to isten työllisyvsturvatoim i k u n ta ( : B 7 2 ) V uoden 1969 ty ö ttö m y y sv ak u u tu sk o m itea ( : B ) H en k isen alan ty ö llisy y stu rv ato im ik u n ta (1971: B 5) K u n tien ta lo u ssu u n n ittelu k o m itea ( : B 8 4 ) E läk ejärjestelm äk o m itean o sam ietin tö V I ( : B 3 ) T alo u sn eu v o sto n m ie tin tö ty ö v o im ap o litiik asta ( : B 8 ) Yleiset säännökset. U u d iste tta v a n la in jo h d a n to lu k u u n e h d o te ta a n sisälly tettäv äk si k ak si laajaa asiaryhm ää: ty ö v o im ap o litiik an yleistä lu o n n e tta, p ääm ääriä ja ta v o itte ita sekä ty ö v o im ap o liittisia k einoja k o sk ev at säännökset. V iim eksi m a in itu t v o idaan jakaa k o lm een eri ryhm ään. E n sim m äin en n iistä k ä sitte le e ty ö v o im an o h jausta, k u te n k o u lu tu sta, am m atin v alin taa ja työnvälity stä. T o in en ry h m ä sisältää työllisyyden turvaam iseen lu e t ta v a t to im e n p ite e t, jo ih in ensi sijassa k u u lu u ju lk isten tö id e n järjestely ty ö ttö m y y d en to rju m ista silm ällä p itäen. K o lm anteen ryhm ään k u u lu v a t lähin n ä sosiaalitu rv aan lu e tta v a t to i m e n p ite e t ty ö ttö m y y d en seu rau sten liev en täm i sek si. E h d o tu k se n 1 o n lähin n ä p eriaateluonto in en ja sen ta rk o itu k sen a o n k o ro staa työm ark k in ain tasap ain o n m erk ity stä p y rittäessä kansalaisten to im een tu lo n tu rv aam iseen ja p a ran tam iseen. T ä tä ta v o ite tta o n ehdotuksessa k o e te ttu täsm entää. T yövoim an kj^synnän ja ta rjo n n an ta sap a in o ttu m ista o n p y rittä v ä ed istäm ään siten, e ttä ty öttöm yys ja työvoim an p u u te olisi k o k o m aassa ja m yös sen eri alueilla m ahd ollisim m an v ähäistä. K ysynnän ja ta rjo n n an tu lisi n iin ik ään teh täv issä ta rv itta v a n am m attitaid o n ja ty ö n tek ijäin saam an k o u lu tu k se n p u o lesta v astata m ahdollisim m an hyvin toisiaan. T y ö m ark k in ain tasapaino ei ole v ain lyhyen vaan m yös p itk ä n aikavälin tavoite. T y ö m ark k in o ih in v a ik u tta v a t to im en p iteet onkin su u n n ite lta v a ja to te u te tta v a siten, e ttä ne ed istäv ät k asvuhakuisen yhteisk u n n an rak en n e m uutoksia. L ak ieh d o tu k sen 1 :ssä m a in ittu a ta v o ite tta ei voida p itää yksinom aan työvoim ap o litiik an ta i jo n k in m u u n y h te isk u n tap o litiik an h aaran tavoitteen a. E h d o tu k sessa v iita tu t to im en p iteet eiv ät n äin o llen k u u lu yksinom aan tiety n m iniste riö n ta i hallin n o n alan te h täv iin. T y ö m ark k i n o ih in v oidaan n ä e t v a ik u tta a hyvin m onilla erilaatuisilla to im en p iteillä, k u te n alu ep o liittisilla, asu n to p o liittisilla, k au p p ap o liittisilla, k o u lu tu sp o liittisilla ynnä tu lo p o liittisilla to i m enpiteillä. T yövoim ap o litiik an k an n alta k a t soen m ahdollisim m an hyvän tulo k sen saav u t

4 taminen on näin ollen riippuvainen myös siitä, missä määrin niissä on kiinnitetty tai voitu kiinnittää huomiota työmarkkinain tasapainoon. Korkea ja tasainen työllisyys on ehdotuksen 2 :n mukaan ensisijaisesti pyrittävä turvaamaan yleisin talouspoliittisin toimenpitein, jotka vaikuttavat lähinnä työvoiman kysynnän yleistasoon. Työvoimapoliittisille toimenpiteille puolestaan on tunnusomaista, että ne kohdistuvat ennen muuta valikoivasti sekä työvoiman kysyntään että tarjontaan. Työvoimapolitiikalla on näin ollen pyrittävä edistämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan molemminpuolista sopeutumista työmarkkinoilla ilmenevän työttömyyden ja työvoiman puutteen torjumiseksi. Oikein suunnatun ja tehokkaan työvoimapolitiikan harjoittamisen edellytys on riittävän ja säännöllisen informaation saanti vallitsevasta ja ennen kaikkea odotettavissa olevasta työmarkkinatilanteesta. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 2 :ään on otettu säännös, jossa korostetaan jatkuvan työvoimapolitiikkaa palvelevan tutkimuksen ja siihen nojautuvan suunnittelun merkitystä. Ehdotuksen 3 sisältää ne periaatteet, joita työvoiman tarjontaan kohdistuvia keinoja toteutettaessa on noudatettava. Työtä hakevalla ei ehdotuksessa tarkoiteta yksinomaan työtä vailla olevaa vaan myös työpaikan vaihtoa haluavaa henkilöä, joka tässä tarkoituksessa ilmoittautuu työvoimaviranomaiselle. Ehdotuksessa mainittuja periaatteita on sovellettava yhdenmukaisesti sekä ruumiillisen että henkisen alan työntekijöihin. Työtä tarjottaessa on pyrittävä ottamaan huomioon hakijan henkilökohtaiset edellytykset. Suojatyöpaikkojen hankkiminen niitä tarvitseville kuuluu tällöin toimenpiteiden piiriin. Työn saannin edistämiseksi tulee hakijan ammatillista pätevyyttä lisätä koulutuksella, jolla tässä tarkoitetaan paitsi ammatillista pohjakoulutusta myös jatko- ja täydennyskoulutuksen käsittävää lisäkoulutusta sekä uudelleenkoulutusta. Koulutukseen on niinikään luettava vajaakuntoisten kuntouttamistoimenpiteet. Lakiehdotuksen 3 :n säännöksillä pyritään kolmeen keskeiseen työvoimapolitiikan tavoitteeseen: työttömyysasteen alentamiseen, työvoiman puutteen ehkäisemiseen sekä tuottavuuden edistämiseen. Ehdotuksen 3 :n 3 momentissa tarkoitetut erillissäännökset ovat: ammatinvalinnanohjauksesta annettu laki (43/60) ja asetus (632/ 64), työnvälityslaki (246/59) ja asetus työnvälityslain täytäntöönpanosta (2 4 7/5 9), laki invaliidien työnvälitystoiminnan järjestelystä (4 01/6 2 ), työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoiminnasta annettu laki (493/65) ja asetus ( /6 8 ), työvoiman liikkuvuuden edistämisestä annettu asetus (312/64) sekä harjoittelijainvaihtotoiminnan osalta asetus työvoimaministeriöstä (4 6 /7 0 ). Ehdotuksen 4 sisältää uuden työvoimapoliittisen toimenpidesäännöksen, joka koskee lyhytaikaisessa, kurssimuotoisessa ammatillisessa pohja-, lisä- tai uudelleenkoulutuksessa olevia. Sen mukaan tulee koulutettavien määrää työttömyyskausina lisätä sekä koulutuksen tarjontaa laajentamalla että opetusohjelmia pidentämällä. Työvoiman kysynnän taas kasvaessa tulee koulutettavien valmistumista nopeuttaa opetusohjelmia ja koulutusaikaa supistamalla. Työmarkkinoille on tällöin pyrittävä ohjaamaan riittävät perustiedot omaavaa työvoimaa, joka saa ammatillista erityiskoulutusta vasta työpaikoilla. Tällainen järjestely edellyttää, että ammattikurssituksesta huolehtivien käytössä on riittävästi sopivaa koulutuskapasiteettia, jota voidaan joustavasti käytellä työllisyystilanteiden vaihteluiden mukaan. Ehdotuksen 5 :n lähtökohtana on ollut nykyisen työllisyyslain 2. Ehdotus poikkeaa kuitenkin nykyisin voimassa olevista säännöksistä jonkin verran. On tarpeen erottaa toisaalta suhdanneluontoisista ja toisaalta kausiluontoisista tekijöistä aiheutuvat työvoiman kysynnän vaihtelut, koska nämä vaihtelut johtuvat erilaisista tekijöistä ja näin ollen myös vaativat erilaisia vastatoimenpiteitä. Viime vuosien kokemukset osoittavat, että suhdannevaihteluista aiheutuvat työllisyysongelmat ovat olleet vaikeammin hoidettavissa kuin kausivaihteluista aiheutuvat. Valtio, kunnat ja kuntainliitot eivät ole riittävässä laajuudessa varautuneet investointiluontoisten töiden lisäämiseen taantumakauden aikana. Toisaalta näitä töitä ei ole nousukauden vallitessa vä h en n etty niin, että työvoiman ylikysyntä eräillä elinkeinoaloilla ja eräiden ammattiryhmien kohdalla olisi voitu tehokkaasti estää ja siitä aiheutuva työvoiman puute torjua. Edellä mainitut epäkohdat aiheutuvat merkittävältä osalta siitä, että valtiolla samoin kuin kunnilla ei ole ollut riittäviä edellytyksiä järjestellä omia töitään tuotannossa ja työllisyydessä ilmeneviä suhdannevaihteluita tasoittavasti. Keskeinen ongelma työllisyyden hoidon kannalta katsoen on ollut siinä, että valtion samoin kuin kuntien on taantumakausina o llu t

5 varsin vaikea ylläpitää korkeaa ja tasaista työllisyyttä erityisesti rahoitusvaikeuksien vuoksi. Tästä syystä on tarpeen luoda ja ylläpitää sellaisia suhdannevarausjärjestelmiä, jotka rahoituksen puolesta tekevät mahdolliseksi valtion ja kuntien investointien suhdanteita tasoittavan ajoituksen. Vuonna 1969 perustettiin lailla (891/69) valtion suhdannerahasto. Suhdannevaihteluiden tehokas tasoittaminen edellyttää, että myös kunnille perustetaan suhdannetasausjärjestelmä ja että sitä samoin kuin valtion suhdannerahastoa käytetään aktiivisesti suhdannepolitiikan välineenä. Lakiehdotuksen 5 :n 2 momentin mukaan on valtion, kuntien ja kuntainliittojen huolehdittava siitä, että niiden työt ajoitetaan työllisyydessä myös vuoden aikana ilmeneviä vaihteluita tasoittavasti. Koska talvityöttömyys on maassamme edelleen varsin laajamittaisena toistuva ilmiö, voidaan julkisten töiden ajoittamista talvikauteen pitää työvoimapoliittisesti perusteltuna. Erityisesti talonrakennustöissä voidaan tietynasteista talvipainotteisuutta noudattaa kustannusten tästä sanottavastikaan kohoamatta. Toisaalta on otettava huomioon, että viime vuosina on työvoimasta kesäkausina ollut puutetta. Näin ollen on tarpeen, että julkinen sektori kesäkausina rajoittaa omia töitään, jotta se ei liiaksi kilpailisi työvoimasta yksityisen sektorin kanssa. Lakiehdotukseen ei ole otettu erikseen voimassa olevan työllisyyslain 2 :n 2 momentin sisältämiä, kotimaassa työtä antavia hankintoja koskevia määräyksiä. Asia käy samansisältöisenä ilmi ehdotuksen 5 :stä, jossa säädetään valtion ja kuntien rahoittamista investoinneista tai töistä. Ehdotuksen 6 :n säännös koskee lainojen ja avustusten lisäksi myös korkotukea. Sitä vastoin työllisyyslainoja ja -avustuksia koskevan erillissäännöksen sisällyttäminen lakiin ei ole tarpeellista, koska mainittujen lainojen ja avustusten ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on mahdollista myös ehdotuksen 6 :n perusteella. Johdantoluvun loppuun on otettu paitsi valtakunnallisista työttömyyskassoista annettuun lakiin (125/34 ja 328/60) ja asetukseen (126/34) myös työttömyyskorvaukseen viittaava säännös. Johdantoluvun 7 muodostaisi tällöin viimeisen vaiheen niiden toimenpiteiden sarjassa, joilla pyritään huolehtimaan työvoimaan kuuluvien toimeentulon turvaamisesta. Voimassa olevan työllisyyslain 5 S, joka koskee työntekijäin siirtämistä työhön toiselle paikkakunnalle valtion kustannuksella, on luonteeltaan erityissäännös, joka liittyy läheisesti työnvälityskin 3 a :ssä esitettyihin liikkuvuuden edistämistä koskeviin säännöksiin. Tämän vuoksi työllisyyslain nykyisen 5 :n määräykset tullaan ehdottamaan siirrettäviksi erillisenä momenttina työnvälityskin 3 a :ään. Työ- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. Lakiehdotuksen 8 :n mukaan on henkilölle, jolle työnvälitys ei ole voinut järjestää työtä tai koulutusmahdollisuutta, pyrittävä järjestämään työtä valtion toimesta tai sen kunnan toimesta, missä hänellä on varsinainen asunto ja koti. Edellytyksenä on, että henkilö on työkykyinen ja työnhaluinen. Nykyisessä työllisyyslaissa säädetty 17 vuoden ikäraja on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa alennettavaksi 16 vuoteen. Tällöin voidaan oppivelvollisuutensa suorittaneet 16-vuotiaat nykyistä joustavammin osoittaa työhön tai maksaa heille työttömyyskorvausta. Sopivaksi ikärajaksi on katsottu 16 vuotta, koska sitä nuorempien työnteossa on määrättyjä lakisääteisiä rajoituksia. Täytettyään 16 vuotta on henkilö myös täyttänyt oppivelvollisuutensa. Lain soveltamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että ikäraja mainitaan tasavuosina eikä sidota sitä esimerkiksi oppivelvollisuuden suorittamiseen. Työnvälitysviranomaisten on lakiehdotuksen 14 :n mukaan työvoimaa valtion ja kunnan sekä kuntainliiton töihin osoittaessaan otettava lisäksi huomioon, että etusija annetaan niille, joiden työnsaannin tarve on suurin. Tässä yhteydessä on syytä lisäksi todeta, että lakiehdotuksen 15 :n mukaan kunnan sekä kuntainliiton tulee ottaa työvoimansa ensisijaisesti paikallisten työvoimaviranomaisten välityksellä, jolloin työhön osoittamisessa noudatetaan muilta osin työnvälityskin säännöksiä. Valtion työmäärärahoilk rahoitettujen töiden työvoima on valtion työohjelmiin sisällytetyn valtioneuvoston päätöksen mukaan otettava työvoimapiirin päällikön määräämällä tavalla. Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen on kkiehdotuksen 9 :n mukaan ennakolta kadittava suunnitelmat työmäärärahoin toimeenpantavien töittensä samoin kuin työllisyyttä edistävien ammattikurssi tilaisuuksiensa järjestämisestä. Suunnitelmat on laadittava ottaen huomioon lakiehdotuksessa tarkoitetut työllisyys

6 näkökohdat. Kuntien ja kuntainliittojen on laadittava seuraavaa vuotta koskevat suunnitelmat lakiehdotuksen mukaan ehdottomasti. Sen sijaan vuotta pitempää aikaa koskevat suunnitelmat on laadittava, mikäli kunnilla ja kuntainliitoilla on tällaisten suunnitelmien laatimiseen tarvetta ja mahdollisuuksia. Valtion taloussuunnitelmien laatimisesta on säädetty erikseen. Niin valtion viranomaisten kuin kuntien ja kuntainliittojenkin on lakiehdotuksen 9 :n 2 momentin mukaan vuosittain toimitettava tässä tarkoitetut suunnitelmat työvoimaministeriölle ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Täten työvoimaviranomaisilla olisi mahdollisuus todeta julkisen työvoiman käytön vaihtelut ja kehitys ja suunnitella työvoimapoliittiset toimenpiteensä nämä huomioon ottaen. Julkisen sektorin, valtion, kuntien ja kuntainliittojen suorittamat työmäärärahoin palkatut työt on voimassa olevan lain mukaisesti pyritty keskittämään sellaisiksi ajoiksi, jolloin esiintyy työttömyyttä. Näissä töissä olleen työvoiman määrän talvivoittoisuus on aikaisempina vuosina ollut huomattava. Viime aikoina on kuitenkin esitetty vaatimuksia siitä, että myös julkisten töiden toteutuksessa olisi pantava pääpaino töiden teknilliseen ja taloudelliseen suoritukseen. Kuntien taholta on lisäksi esitetty vaatimuksia, että töiden toteutuksessa otetaan huomioon tähänastista paremmin pitkän aikavälin kuntasuunnittelun ja yhdyskuntamuodostuksen vaatimat näkökohdat. Julkisen sektorin töiden painottamisella talvikauteen oli aikaisemmin yksinomaisena tarkoituksena talvikauden työpaikkojen lisääminen ja täten työttömyyden torjuminen. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa voidaan, kuten edellä on mainittu, julkisten töiden talvipainotteismittä perustella vielä voimakkaammin sillä, että kesällä, jollain yksityisen sektorin työvoiman tarve on suurimmillaan, on julkisen sektorin rajoitettava omia töitään. On muistettava, että julkisten töiden aloittamis- ja lopettamisajankohtien määrääminen on niitä harvoja työvoimaviranomaisten käytössä olevia keinoja, joilla työvoiman kysyntää voidaan säädellä tuloja menoarviossa varattujen määrärahojen puitteissa työllisyystilanteessa tapahtuvien vaihteluiden tasaamiseksi. Mikäli valtion töiden toteutuksessa pantaisiin pääpaino yksinomaan töiden teknilliseen ja taloudelliseen suoritukseen, merkitsisi se valtion työvoiman lisääntymistä kesällä ja siten työvoimapolitiikan hoidon kannalta huonompaa tulosta. Tämän vuoksi on lakiehdotuksen 10 :ään otettu säännös siitä, että työviraston työmäärärahoin palkattu työvoima ei kesäaikana saa keskimäärin ylittää työntekijäin keskimäärää edellisenä talvikautena. Kesäkaudeksi on katsottu välinen aika ja vastaavasti talvikaudeksi välinen aika. Työ virastolla tarkoitetaan tässä ministeriötä sekä sellaista valtion virastoa ja laitosta, jolla on oma rakennusorganisaationsa menoarviossa tarkoitusta varten osoitetuin työmäärärahoin suoritettavia maa- ja vesirakennus- tai talonrakennustöitä tahi kunnossapitoa taikka korjausta varten. Tyypillisimpiä työvirastoja ovat puolustusministeriö, tie- ja vesirakennushallitus, rautatiehallitus, rakennushallitus ja metsähallitus. Työvoimaministeriö voisi suhdannepoliittisista tai muista erityisistä syistä myöntää työvirastolle lakiehdotuksen 12 :n nojalla poikkeuksen tässä tarkoitetusta velvollisuudesta. Lakiehdotuksen 11 :ään on edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen otettu kuntien osalta vastaava säännös siitä, että kunnan työmäärärahoilla palkattujen työntekijäin kokonaismäärä ei kesäkaudella saa keskimäärin ylittää vastaavaa työntekijäin keskimäärää talvikaudella. Kunnan työmäärärahoilla rahoitettavia töitä ovat talonrakennustyöt, liikenneväylätyöt, urheilu- ja puistoaluetyöt, johtotyöt, satamarakennustyöt ja muut näihin verrattavat työt. Koska kunnilla on suuri joukko toukokuussa tehtäviä siivous- ja kuntoonpanotöitä, ehdotetaan kuntien osalta kesäkausi aloitettavaksi kesäkuun alusta. Kesän lyhyydestä johtuen taas on katsottu tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa pohjoisosissa maata kesäkausi syyskuun loppuun. Työvoimaministeriö voi myöntää kunnalle poikkeuksen tässä säädetystä velvollisuudesta, milloin on suhdannepoliittisia tai muita erityisiä syitä. Mikäli kunta laiminlyö tässä säädetyn velvollisuuden, on valtion lisättävä toimenpiteitään työttömyyden estämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Tämän johdosta ehdotetaan lain 13 :ään otettavaksi säännös siitä, että kunnan on suoritettava valtiolle korvaus jokaiselta työpäivältä, jonka kunnan työntekijäin määrä on kesäkautena suurempi kuin talvikautena siten, että päiväkorvaus vastaa valtion investointiluontoisten töiden keskimääräisiä työvoimakustannuksia päivää kohti laskettuna. Mikäli kuntien suhdannetalletusrahasto perustetaan, voidaan harkita korvauksien suo

7 rittamista rahastolle sen sääntöjen mukaisesti käytettäväksi. Verrattaessa aikaisempien vuosien kuntien työntekijäin määrien vaihteluita talvi- ja kesäkautena uuden periaatteen soveltaminen ei tulle tuottamaan kunnille sanottavia vaikeuksia. Tämä säännös merkitsee erityisesti alityöllisyysalueiden kunnille huomattavaa kevennystä töiden järjestämisessä ja poistaa velvollisuuden tehdä talvikautena sellaisia töitä, joiden tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen. Tämä antaa myös kunnille paremmat mahdollisuudet töittensä suunnitteluun pitkällä aikavälillä ja niiden toteuttamiseen siten, että työllisyysvaikutukset paranevat nykyisestään. Kaupunkien ja kauppaloiden osalta saattaa säännöksen sovellutus eräiden kesällä tehtävien puisto- ja katujen päällystystöiden sekä liikelaitoksen investointien takia merkitä entistä perusteellisempaa töiden suunnittelua. Jäljempänä olevassa asetelmassa on esitetty eräiden suurimpien kaupunkien työmäärärahoin palkattujen työntekijäin keskimäärät talvikautena sekä kesäkautena talvikausi kesäkausi erotus Helsinki Turku Tampere Pori Lappeenranta Kemi Lakiehdotuksen 10 ja 11 :ssä olevilla edellä selostetuilla säännöksillä voidaan vaikuttaa vain julkisen sektorin töiden kausivaihteluihin. Suhdannevaihteluiden tasaamisen osalta viitataan siihen, mitä aikaisemmin on lakiehdotuksen 5 :n osalta näissä perusteluissa mainittu. Työttömyyskorvauksen maksaminen. Niin kuin aikaisemmin todettiin, jäävät henkilöt, jotka eivät pysty raskaisiin ulkotöihin, yleensä voimassa olevan työllisyyslain ja työttömyyskorvauksesta annetun lain suoman työllisyysturvan ulkopuolelle. Syntyy usein tilanteita, joissa sosiaalivakuutuksen piirissä työkykyisenä pidetty henkilö katsotaan työllisyyslain mukaan työkyvyttömäksi. Sama koskee periaatteessa henkisen alan työttömiä työntekijöitä, jotka eivät pysty suorittamaan ruumiillisia töitä ja jotka näin ollen eivät voi saada myöskään työttömyyskorvausta. Ehdotetussa muodossa työllisyyslain säätämä turva tulisi koskemaan suurelta osalta myös vajaakuntoisia sekä henkisen alan työntekijöitä. Henkilö ilmoittautuu työtä hakiessaan ensin työnvälitykseen, joka pyrkii hankkimaan hänelle työtä tai järjestämään koulutusmahdollisuuden. Hakija voidaan osoittaa myös ammatinvalinnanohjaukseen sekä lääkärin tutkittavaksi, tai hänet voidaan ohjata hänen työkykynsä huomioon ottaen joko kuntoutukseen tai suojatyöhön. Jos työnvälitys ei ole onnistunut edellä mainituissa toimenpiteissä, voi hakija saada lakiehdotuksen 16 :n mukaan työttömyyskorvausta oman alueensa työnvälitystoimiston yhteydessä toimivalta työvoimatoimikunnalta. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että henkilö on täyttänyt 16 vuotta eikä saa eläkettä. Niin kuin edellä mainittiin, aikaisempi korvauksen saamisalaikäraja 17 vuotta lakiehdotuksessa on alennettu 16 vuodeksi. Korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka on ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä. Tässä tarkoitettuna työnä pidetään myös ammattikoulutusta, jossa työttömän henkilön ja hänen perheensä toimeentulo kohtuullisesti turvataan. Myöskään henkilö, joka ilmeisesti ei ole taloudellisen tuen tarpeessa, ei voi saada työttömyyskorvausta. Lakiehdotuksen mukaan myös henkisen alan työntekijä, jolle ei voida osoittaa työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, voi saada hakemuksestaan työttömyyskorvausta, mikäli hän täyttää muut korvauksen saamisen edellytykset. Työllisyys- ja toimeentuloturvan piiriin tulisivat kuulumaan myös sellaiset vajaakuntoiset, jotka pystyvät normaaliin tai normaalina pidettävään työsuoritukseen jossakin heille soveltuvaksi katsottavassa työssä, työtehtävässä, jota tehdään työsuhteessa työnar tajaan. Vajaakuntoista henkilöä tulisi yleensä pitää työkykyisenä niin kauan, kun ei ole olemassa sosiaalivakuutuslaitoksen tekemää päätöstä hänen työkyvyttömyydestään. Näin ollen ainoastaan ne työikäiset henkilöt, jotka ovat työky*

8 v yttöm yytensä p eru steella so siaaliv ak u u tu k sen etu u d en saajia jäisivät työllisyyslain e d elly ttäm än työllisyys- ja to im een tu lo tu rv a n u lk o p u o lelle. M illoin h en k ilö o m an ilm o itu k sensa m u k aan ei saa k an san eläk että tai työ- ta i v irk asu h teen peru steella elä k e ttä ta i elatu sm ak su a ta i sairau sv ak u u tu k sen m u k aista p äiv ärah aa tai m u u ta n iih in v e rra tta v a a so sia a litu rv a e tu u tta ja o lisi k u ite n k in ilm eistä, e ttä h ä n tä ei v o id a vajaak u n to isu u ten sa v uoksi sijo ittaa ty ö h ö n, v o i taisiin h ä n e t lä h että ä työnvälity k sen to im esta tu tk itta v a k si ty ö k u n to isu u d en selvittäm iseksi tai o h ja ta h ak eu tu m aan so siaaliv ak u u tu slaito k seen eläkejärjestelyjä v arte n. M illo in tällaisen h enkilö n ty ö h isto ria o so itta a h än en ansiotyöllä h an k k in een pääasiallisen to im een tu lo n sa, h ä n e t voidaan hyväksyä saam aan ty ö ttö m y y sk o rv au sta ed elly ttäen, e ttä h än tä y ttä ä m u u t k o rv au k sen saam isen ed ellytykset. T y ö ttö m y y sk o rv au k sen m aksam inen e h d o te taan m u u tettav ak si la k ieh d o tu k sen 18 :n m u k aan nykyisestään siten, e ttä k o rv au k sen saam isen enim m äisraja, 120 päivää vuodessa, p oistetaan. K o rv au sta v o id aan ta rv itta e ssa maksaa aina siihen saakka, k u n n es h en k ilö v oidaan sijo itta a ty ö h ö n tai k o u lu tu k se en, taik k a k unnes h än siirtyy sairau sv ak u u tu k sen päivärahan saajaksi ta i eläkkeelle. K o rv au sta su o rite taan voim assa olevan lain m u k aan ark ip äiv iltä, kun taas lakieh d o tu k sen 18 :n mukaan korvausta m aksettaisiin en in tään v iid eltä p äiv ältä viikossa ja siten, e ttä sunnuntai- ja pyhäpäiviltä sitä ei su o ritettaisi. P äivää k o h ti määrättyjä lakiehdotu k sen 17 :stä ilmeneviä korvausmääriä on täm ä sekä palkkatasossa tapahtuneet muutokset huom io o n o tta e n k o ro te ttu vastaavassa suhteessa. Työttömyyskorvaus ehdotetaan maksettavaksi entisen käytännön mukaisesti vähintään kahdesti kuukaudessa. Se suoritetaan postisiirron välityksellä. Lakiehdotuksen 19 :ään ehdotetaan otettavaksi voimassa olevassakin laissa oleva säännös siitä, että jos henkilö on työssä, voidaan hänelle myöntää korvausta siten, että puolet työpalkasta vähennetään siitä korvausmäärästä, joka hänelle voitaisiin myöntää. Tällöin edellytetään, että henkilön työstään saama palkka on pienempi kuin se korkein korvaus, jonka hän lakiehdotuksen 17 :n mukaan voisi saada. Säännöksen tarkoituksena on, että korvauksen saajat tuntisivat mielenkiintoa myös sivutoimiin ja iltatöihin tai että tällaisia töitä tekev ät eiv ät jä ttä isi ty ö tään saadakseen työttöm yyskorvausta. M itä tässä o n m a in ittu palkasta, koskisi la k ieh d o tu k sen 19 :n 2 mom entin m u k aan m yös sellaista v äh äistä taloudellista etu a, esim erkiksi lak k au tu sp alk a n luonteista tu lo a, jo k a o n a n n e ttu sen jo h d o sta, e ttä työ on la k an n u t tai m u u sta v astaavanlaisesta syystä. T y ö ttö m y y sk o rv au sta e i luonnollisestikaan voitaisi m yöntää työttöm yyskassan jäsenelle sinä aikana, jollo in h än o n o ik e u te ttu saamaan av u stu sta kassalta. L ak ieh d o tu k sen 20 sisältää tä stä säännöksen. Organisaatio. K u lk u la ito ste n ja y leisten tö id e n m inisteriö ja e ttiin 1 päiv än ä m aalisk u u ta 1970 lukien liik en n em in isteriö k si ja työvoim am inisteriöksi. T yövoim am in isteriö lle k u u lu u työllisyyslaissa sääd etty jen to im en p iteid e n yleinen jo h to ja valv o n ta. M aa o n ja e ttu edelleen y h te en to ista työv oim ap iiriin tyovoim a-asiain hallin n o lle työllisyyden tu rvaam isessa k u u lu v ien te h täv ie n hoitam ista v arten. Paikallistasolla on työvoimahallinnon organisaatiota tarkoitus kehittää siten, että osasta nykyisiä työnvälitystoimistoja muodostetaan monipalvelupisteitä, joista asiakkaat voivat saada mahdollisimman laajaa palvelua. Nämä kattavat kaikki työvoimahallinnon palvelumuodot. Työnvälityspalvelu hoitaa työhönosoituksen sekä tarjoaa ammattikoulutusmahdollisuuksia niihin liittyvine taloudellisine etuineen. Tämä koskee myös julkisen sektorin, valtion, kunnan ja kuntainliiton töitä. Työvoimatoimikunnat, joille nykyisessä organisaatiossa kuuluu sekä julkisiin töihin osoittaminen että työttömyyskorvauksen m aksam inen, lakkautetaan. Tilalle perustetaan lakiehdotuksen 21 :n mukaan työnvälitystoimistojen yhteyteen vastaavat toimikunnat. Näiden lukumäärä alenee tällöin noin 160:een. Lisäksi järjestetään sivuvastaanottopisteitä sellaisille alueille, joissa matkat työnvälitystoimistoihin muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. Tämän työvoimatoimikunnan tehtävänä on yksinomaan päättää työttömyyskorvauksen suorittamisesta ja huolehtia siihen liittyvistä tehtävistä. Työhönosoittaminen, kuten mainittiin, jää kokonaisuudessaan työnvälityksen tehtäväksi. Työvoimatoimikuntaan ehdotetaan puheenjohtajan lisäksi alueen koosta ja sen elinkeinorakenteesta riippuen kaksi tai neljä muuta jäsentä ja näiden varamiehet. Puheenjohtajana toi

9 misi työnvälitystoimiston esimies. Hänen varamiehensä määrää työvoimaministeriö. Muut jäsenet, joista puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä sekä näiden varamiehet nimittää työvoimaministeriö kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan paikallisten edustavimpien työmarkkinajärjestöjen esityksestä. T o im ik u n n a n menot ehdotetaan suoritettaviksi kokonaisuudessaan valtion varoista. Työvoimatoimikunta on lakiehdotuksen 22 :n mukaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen varamiehensä ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Toimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Työvoimaministeriö vahvistaa ehdotuksen 23 :n mukaan ne perusteet, joiden mukaan toimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle suoritetaan kokouspalkkiota sekä päivärahaa ja korvausta matkakustannuksista. Jos työvoimatoimikunta on tehnyt hakemuksesta poikkeavan päätöksen, on hakijalla lakiehdotuksen 24!>:n mukaisesti oikeus valittaa siitä työvoimaministeriölle. Valitusaika on 14 päivää. Kun toimikunnassa on enemmistö muita kuin valtion edustajia, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa, että valtion edun valvomiseksi ministeriön tähän tehtävään määräämällä työvoimapiirin tarkastajalla olisi valtion asiamiehenä oikeus valittaa työvoimatoimikunnan tekemästä päätöksestä työvoimaministeriölle. Valitusaika hänelle olisi 14 päivää päätöksentekopäivästä. Työvoimatoimikunnan päätös olisi kuitenkin piiritarkastajan valituksesta huolimatta pantava täytäntöön. Valituksen johdosta annettuun ministeriön päätökseen ei saisi hakea muutosta. Aikaisemmassa laissa olevat säännökset työttömyyskorvauksen väärinkäyttämisestä, työttömyyskorvauksen saajaa koskevien tietojen luvattomasta ilmaisemisesta sekä petollisesta menettelystä korvausta suoritettaessa, on otettu lakiehdotuksen 25, 26 ja 27 :ään. Lakiehdotuksen 28 :n mukaan työttömyyskorvausta ei voida ulosmitata. Edelleen säädetään, että sopimus, joka tarkoittaa korvauksen siirtämistä toiselle tai panttaamista, on mitätön. Valtioneuvoston on voimassa olevan työllisyyslain mukaan kultakin kalenterivuodelta annettava seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä eduskunnalle erillinen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin tämän lain soveltamisessa on ryhdytty. Säännös ehdotetaan otettavaksi lain 29 :ään kuitenkin siten, että kertomus annetaan eduskunnalle syyskuun loppuun mennessä. Edelleen ehdotetaan lain 30 : ään otettavaksi säännös siitä, että valtion työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauksetta saada muilta valtion viranomaisilta sekä kunnilta ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tarvitsemiaan tietoja. Ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta Sillä kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1963 annettu työllisyyslaki sekä työttömyyskorvauksesta 22 päivänä joulukuuta 1967 annettu laki. Työvoimaministeriöön sekä piiritoimistojen avuksi tulisi asetettavaksi erityiset neuvottelukunnat, joiden tehtävänä olisi tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja työllisyyslain soveltamista koskevista asioista. Neuvottelukuntiin kuuluisi puheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä jäseniä, jotka edustaisivat paitsi valtion hallintoa myös työmarkkinajärjestöjä ja kuntia. Näistä neuvottelukunnista on tarkoitus säätää asetuksella. Kustannukset. Lakiehdotuksen hyväksyminen vaikuttaa valtion menoja lisäävästi kolmella taholla: hallintokustannuksina, työttömyyskorvausta saavien määrän lisääntymisenä sekä korvausajan pidentymisen vuoksi. Hallintokustannukset tulevat toisaalta vähenemään sen vuoksi, että työvoimatoimikunnat, jotka nykyisin on asetettu jokaiseen kuntaan, tulevat lakiehdotuksen mukaan vain työnvälitystoimistojen yhteyteen eli noin 160 paikkakunnalle. Toisaalta kuntien velvollisuus osallistua puolella toimikuntien menoihin lakkaa ja menot siirtyvät valtion kustannettaviksi. Vielä on todettava, että työttömyyskorvauksen saajien piirin laajentuminen ja toimikimtien työskentelyn muodostuminen useissa tapauksissa ympärivuotiseksi vaikuttaa hallintomenoja lisäävästi. Vuonna 1970 olivat työvoimatoimikuntien menot noin 1.46 miljoonaa markkaa, josta kunnat maksoivat valtiolle noin 0.73 miljoonaa markkaa. Uudesta järjestelystä aiheutuvista henkilökunta-, huoneisto- ja toimisto- ja matkamenoista arvioidaan aiheutuvan noin 3.5 miljoonan markan menot, mikä lisäisi valtion menoja noin 2.77 miljoonalla markalla. Työttömyyskorvausta saavien henkilöiden lukumäärä tulee lainmuutoksen perusteella nou

10 semaan huomattavasti. Sellaisia työkykyisiä henkilöitä, jotka eivät kykene suorittamaan raskaita ulkotöitä eivätkä voimassa olevien säännösten m u k a a n voi saada työttömyyskorvausta, mutta jotka tulisivat lakiehdotuksen mukaan kuulumaan korvauksen saajien piiriin, on arvioitu olevan keskimäärin kalenterivuoden aikana. Tähän määrään on laskettava kuuluvan myös niiden henkisen alan työttömien, jotka eivät tähän saakka ole saaneet työttömyyskorvausta. Kaikkiaan arvioidaan korvauksen saajien määrän nousevan vuonna 1972 keskimäärin 7 000:een. Vielä on todettava, että lakiehdotuksen mukaan työttömyyskorvauksia voidaan myöntää voimassa olevan 120 päivän enimmäisajan sijasta viideltä päivältä viikossa koko kalenterivuoden aikana eli 260 päivältä. Kun päiväkorvauksen keskiarvoksi lasketaan 16 markkaa ja kun otetaan huomioon, että korvauksia voidaan maksaa 260 päivän aikana kalenterivuodessa, arvioidaan työttömyyskorvauksiin tarvittavan X 260 X 16 eli yhteensä miljoonaa markkaa. Tämä lisää työttömyyskorvausmenoja esimerkiksi vuoteen 1970 verrattuna noin 24.5 miljoonalla markalla. Lakiehdotuksen aiheuttamien lisämenojen voidaan arvioida muodostuvan valtiolle seuraaviksi kalenterivuoden aikana: hallintomenot mmk työttömyyskorvauksen saantioikeuden laajentaminen... 24,50 Yhteensä mmk Edellä selostetun perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: T yöllisyyslaki. 1 luku. Yleisiä säännöksiä. 1 S- Kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä vakaan taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi valtion tulee edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottumista eri aloilla ja alueilla. 2 - Valtion on yleisin talouspoliittisin toimenpitein pyrittävä vaikuttamaan työvoiman kysyntään korkean ja tasaisen työllisyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Valtion on erityisesti työvoimapoliittisin toimenpitein pyrittävä edistämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutumista työmarkkinoilla ilmenevän työttömyyden ja työvoimanpuutteen torjumiseksi. Työvoimapolitiikan hoitoa varten on tehtävä tutkimuksia, joilla selvitetään tuotannon, teknologian, työvoiman ja työllisyyden kehitystä sekä työvoiman määrää, laatua ja rakennetta. 3. Työtä hakeva tulee ohjata hänelle mahdollisimman sopivaan työhön. Työtä hakevan sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoilla on pyrittävä edistämään koulutuksen avulla. Tässä tarkoituksessa valtio harjoittaa ammatinvalinnanohjausta, työnvälitystoimintaa, edistää työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta sekä hoitaa kansainvälistä harjoittelijainvaihtoa niin kuin niistä erikseen säädetään. 4. Ammattikursseja ja muuta vastaavaa koulutusta on järjestettävä siten, että koulutettavien määrää ja koulutuksen kestoaikaa voidaan työttömyyden uhatessa lisätä ja koulutettavien valmistumista työllisyystilanteen parantuessa nopeuttaa. 5 S. Valtion, kuntien ja kuntainliittojen on huolehdittava siitä, että niiden rahoittamat investoinnit voidaan ajoittaa suhdannevaihteluita tasoittavasti. Valtion, kuntien ja kuntainliittojen on huolehdittava siitä, että niiden rahoittamat työt ajoitetaan työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa vuoden aikana esiintyviä vaihteluita tasoittavasta

11 Myönnettäessä valtion varoista lainoja, avustuksia ja korkotukea investointiluonteisten töiden kustannuksia varten on työllisyyden turvaamiseksi niiden käytölle asetettava valtioneuvoston vahvistamia perusteita noudattaen tarpeellisia ehtoja. 7 S. Valtio huolehtii työtä vaille jääneiden toimeentulon turvaamisesta, niin kuin siitä tässä laissa ja erikseen säädetään. 2 liiku. Työ- ja koulutustilaisuuksien järjestämisien. 8 S. Työkykyiselle ja työnhaluiselle 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle työnvälityksen toimesta ei ole voitu järjestää työtä tai koulutusmahdollisuutta, on pyrittävä järjestämään työtä valtion toimesta tai sen kunnan toimesta, missä hänellä on varsinainen asunto ja koti. 9. Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen on ennakolta laadittava seuraavaa vuotta varten suunnitelmat työmäärärahoin toimeenpantavien töittensä samoin kuin työllisyyttä edistävien koulutustilaisuuksiensa järjestämisestä huomioon ottaen tässä laissa tarkoitetut työllisyysnäkökohdat. Kuntien ja kuntainliittojen on, mikäli mahdollista, laadittava yhtä vuotta pitemmältä ajalta suunnitelmat tässä tarkoitettujen töittensä ja koulutustilaisuuksiensa järjestämisestä. Valtion viranomaisten sekä kuntien ja kuntainliittojen on vuosittain toimitettava 1 momentissa mainitut suunnitelmansa työvoimaministeriölle sen antamien ohjeiden mukaisesti. 1. Valtion työviraston työmäärärahoin palkattu työvoima ei toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana saa keskimäärin ylittää työntekijäin keskimäärää edellisen marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Asetuksella voidaan säätää, mitä valtion virastoja pidetään valtion työvirastoina. 11 $. Kunnan rahoittamissa töissä työmäärärahoilla palkattujen työntekijäin kokonaismäärä ei Kuopion, Joensuun, Kajaanin, Oulun ja Rovaniemen työvoimapiirien alueilla kesäkuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana saa keskimäärin ylittää vastaavaa työntekijäin keskimäärää edellisen lokakuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, eikä muualla maassa työntekijäin kokonaismäärä kesäkuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana saa keskimäärin ylittää vastaavaa työntekijäin keskimäärää edellisen marraskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. 12. Milloin on suhdannepoliittisia tai muita erityisiä syitä, työvoimaministeriöllä on oikeus myöntää poikkeus valtion työvirastolle 10 Sissi ja kunnalle 11 :ssä säädetystä velvollisuudesta. 13. Mikäli kunnan työntekijäin määrä on kesäkautena suurempi kuin 11 :ssä on säädetty, on kunnan suoritettava valtiolle korvaus jokaiselta työpäivältä siten, että päiväkorvaus vastaa valtion investointiluontoisten töiden keskimääräisiä työvoimakustannuksia päivää kohti laskettuna. Korvauksen suuruuden määrää työvoimaministeriö. Korvaus on suoritettava kesäkaudelta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 14. Työnvälitysviranomaisten on työvoimaa valtion, kunnan ja kuntainliiton töihin osoittaessaan annettava etusija niille, joiden työnsaannin tarve on suurin. 15 S. Kunnan ja kuntainliiton on otettava työvoimansa ensisijaisesti paikallisten työvoimaviranomaisten välityksellä, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään. 3 luku. T yöttömyyskorvauksen maksaminen. 16 S. Edellä 8 :ssä tarkoitetulle henkilölle, jolle ei voida järjestää työtä tai koulutusmahdollisuutta ja joka sen vuoksi tarvitsee taloudellista tukea, voidaan asetuksella lähemmin säädettävin edellytyksin suorittaa työttömyyskorvausta valtion varoista.

12 17 S. T y ö ttöm yyskorvauksena su o rite ta a n voim assa o levan k u n tie n k alleu slu o k itu k sen m u k aan päivää k o h ti: I II III kalleus- kalleus- kalleusluokassa luokassa luokassa yksinäiselle h enkilölle 15,30 14,90 14,40 perheelliselle ,3 0 19,70 19,00 V altio n eu v o sto voi, m illo in yleinen p a lk k a taso o lennaisesti m u u ttu u, m u u tta a 1 m o m en tissa sääd etty jä korv au sm ääriä vastaavassa su h teessa. 18 S. T y ö ttö m y y sk o rv au sta su o rite ta a n en in tään v iid eltä p äiv ältä viikossa. S itä ei su o rite ta sunnuntai- eik ä p y häpäiviltä. K orvaus m aksetaan v äh in tään k ah d esti k u u kaudessa jälk ik äteen, siten k u in asetuksella säädetään. 19. Jo s h en k ilö o n sellaisessa työssä, joka ei ole esteenä k o rv au k sen saam iselle, ja h än en siitä saam ansa p alk k a o n pienem p i k u in se k o rk ein korvaus, jo n k a h än 17 :n m u k aan voisi saada, voidaan hänelle m yöntää k o rv au sta e n in tään n iin paljon, e ttä korv au s ja p u o le t ty ö p alk asta yhteen sä n o u sev at siihen korv au sm äärään, joka h än elle v o itaisiin m yöntää. M itä 1 m om entissa o n sääd etty, koskee m yös sellaista väh äistä talo u d ellista e tu a, joka on a n n e ttu sen johdosta, e ttä ty ö o n la k a n n u t tai m u u sta vastaavanlaisesta syystä. 20 S. T yöttö m y y sk o rv au sta ei m yönnetä ty ö ttö m yyskassan jäsenelle sinä aikana, jo llo in h än on o ik e u te ttu saam aan av u stu sta kassalta. 4 lu k u. Hallinto. 21. T yöttö m y y sk o rv au k sen su o rittam isesta p ä ä t tää ja siihen liitty v istä te h täv istä h u o le h tii työnvälitystoim iston yhteydessä toim iva työvoim atoim ikunta. T yövoim atoim ikunnassa o n p u h een jo h taja sekä kaksi tai neljä m u u ta jäsentä ja n äid en varam iehet. P u h een jo h tajana to im ii työnvälitys* toim isto n esim ies, ja hän en varam iehensä m äärää työvoim am inisteriö. M u u t jäsenet, joista p u o le t ed u staa ty ö n antajia ja to in e n p u o li työnte k ijö itä, sekä n äid en v aram ieh et n im ittää työv o im am in isteriö p aik allisten ed u stav im p ien työm ark k in ajärjestö jen esityksestä k ah d ek si kalente riv u o d ek si k errallaan. 22 S. T y ö v o im ato im ik u n ta o n p äätö sv a lta in en, kun p u h een jo h taja ta i h än en v aram iehensä ja väh in tä ä n p u o le t m u ista jä sen istä o n saapuvilla. Ä ä n te n m ennessä ta san tu lee p äätö k seksi se m ielipide, jo ta p u h een jo h taja k an n attaa. T o im ik u n n a n p u h een jo h tajan ja jäsenen esteellisyydestä o n so v eltu v in o sin voim assa, mitä tu o m a rin esteellisyydestä o n säädetty. 23 S. T y ö v o im ato im ik u n n an p u h een jo h tajalle ja jäsenelle su o rite ta a n k o k o u sp alk k io ta sekä päiv ärahaa ja k o rv au sta m a tk ak u stan n u k sista työv o im am in isteriö n v ah v istam ien p eru steid en m u kaan. 5 lu k u. Erinäisiä säännöksiä. 24. T y ö v o im ato im ik u n n an p äätö k seen tyytym ättöm ällä o n oikeus hak ea siihen valittam alla m u u to sta työvoim am in isteriö ltä. V altio n puole sta k äy ttää m u u to k se n h a k u o ik e u tta valtion asiam ies, jo n a to im ii m in isteriö n tä h ä n tehtävään m äärääm ä ty ö v o im ap iirin tark astaja. V alitu sk irja o n to im ite tta v a 14 p äiv än kuluessa siitä, k u n v alittaja o n saan u t päätöksestä tied o n, jo k o ty övoim am inisteriölle ta i työvoim a to im ik u n n alle. V altio n asiam iehelle lasketaan valitusaika k u ite n k in p äätö k sen teosta. M illoin v alitu sk irja o n to im ite ttu työvoim a toim ik u n n alle, o n to im ik u n n a n ta i sen m äärääm än h en k ilö n lä h e te ttä v ä v iiv y ty k sittä se omine lausu n to in een työvoim ap iirin to im isto n välityksellä m inisteriölle. T y ö v o im ato im ik u n n an p äätös o n v altio n puolesta tehdystä v alitu k sesta h u o lim atta pantava täytän tö ö n. V alitu k sen jo h d o sta a n n e ttu u n m inisteriön p äätö k seen ei saa h ak ea valittam alla m uutosta. 25 S. Jo s to d etaan, e ttä työttöm yyskorvauksen saaja k äy ttää v äärin h änelle m y ö n n etty ä ty ö t töm yyskorvausta, voi ty ö v o im ato im ik u n ta sosiaalilau tak u n n an esityksestä tai sitä kuul-

13 tuaan määrätä, että korvaus on maksettava jollekin korvauksen saajan perheenjäsenelle tai sosiaalilautakunnalle käytettäväksi korvauksen saajan tahi, jos hän on perheellinen, myös perheen huoltoon. 26. Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai liikesalaisuuksista, on tuomittava sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta. Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta ei virallinen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. 27. Joka vääriä tietoja antamalla tai salaamalla todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että työttömyyskorvausta on suoritettu perusteettomasti, taikka joka muutoin on nostanut korvauksen oikeudettomasti, vaikka hänen kohtuudella olisi pitänyt se tietää, on tuomittava sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty. 28. Työttömyyskorvausta ei saa ulosmitata. Sopimus, joka tarkoittaa työttömyyskorvauksen siirtämistä toiselle tai panttaamista, on mitätön. 29. Valtioneuvoston on kultakin kalenterivuodelta annettava seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä eduskunnalle erillinen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin tämän lain soveltamisessa on ryhdytty. 30. Valtion työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauksetta saada muilta valtion viranomaisilta sekä kunnilta ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tarvitsemiaan tietoja. 31. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. 32 S. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 197 ja sillä kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1963 annettu työllisyyslaki (331/63) sekä työttömyyskorvauksesta 22 päivänä joulukuuta 1967 annettu laki (645/67). Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta Tasavallan Presidentti URHO KEKKONEN

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O V F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi I SISÄLTÖ : Sivu S isällysluettelo 1 H allitus tilintarka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion taiteilija-apurahoista annettua

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962 N : o 4 1962 P ä ä to im itta ja C h efred ak tö r: E rk k i V u o rii p u h. tel. 19 575 T o im itu ssih teeri R e d a k tio n sse k re te ra re : O sm o Jo k in en, p u h. tel. 29 594 T alo u d e n h

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi SISÄLTÖ: Sivu Sisällysluettelo 1 Henkilöstöhallinto 22 Hallitus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407 SISÄLLYS N:o Sivu 1401 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 4707 1402 Laki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Poliisin voimankäyttö

Poliisin voimankäyttö I Markus Terenius Poliisin voimankäyttö Rikosoikeudellinen tutkimus sallitun voimankäytön rajoista Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostum uksella

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot