Liite 7A. Hallitus Syyskokoukselle (17. Yhdistyksen nimi on Kepa ry, ruotsiksi Kepa rf, ja sen kotipaikka Helsinki.

Transkriptio

1 (17 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry ja ruotsiksi Servicecentralen för utvecklingssamarbete KEPA rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kepa ry, ruotsiksi Kepa rf, ja sen kotipaikka Helsinki. Kansainvälisessä kanssakäymisessä yhdistyksestä käytetään nimeä KEPA ja sitä voidaan epävirallisesti täydentää nimityksellä the Finnish NGO platform KEPA. 2 Yhdistyksen tarkoitus 1 Nimi ja kotipaikka Sääntötyöryhmässä sekä Kepan hallituksessa on keskusteltu Kepan nimestä. Jo vuonna 2005 UM:n asettama evaluointiryhmä suositteli nimen muuttamista vastaamaan paremmin toiminnan luonnetta. Hallituksen mielestä Kepan nimi on vakiintunut ja tunnettu myös kansainvälisessä kanssakäymisessä ja siksi siihen on helppo pitäytyä. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistys on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteistyöja palvelujärjestö. Sen perustarkoitus on yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa tukea, innostaa ja organisoida suomalaista kansalaisyhteiskuntaa maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen, ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä, tasa-arvoista kehitysyhteistyötä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. 3 Toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on toimia aatteellisesti, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana kehityspoliittisena yhteistyö- ja etujärjestönä, joka kokoaa ja innostaa kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta. 3 Toimintamuodot Tarkoituspykälä on sääntöjen tärkein pykälä, sillä siinä tulee mainita, mitä varten yhdistys on olemassa. Yhdistys periaatteessa saa tehdä vain niitä asioita, mitä varten se on perustettu ja nämä asiat on määriteltävä ensisijaisesti sääntöjen tarkoituspykälässä. Kepan strategiatyöryhmän työn tuloksia on voitu hyödyntää pykälän sanamuotoa tarkistettaessa. 3 Toimintamuodot Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä, - edistää ja tekee kehitysyhteistyötä Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: 1. vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä ja toimintaedellytyksiä, 2. valvoo jäsentensä etua tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvissä asioissa, Ks. Edellä 2 :n perusteluissa todettu. Pykälän sanamuotoa kehitetty siten, että se ottaa paremmin huomioon sen, mitä yhdistys tosiasiallisesti tekee. Niinpä esimerkiksi koulutus ja osaaminen mainitaan voimassaolevia sääntöjä selkeämmin.

2 (17 yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa, - harjoittaa toimialaansa liittyvää tiedotus-, tietopalvelu-, julkaisu-, koulutus-, neuvonta-, ja kampanjatoimintaa ja - toimii muilla vastaavilla tavoilla. 4 Taloudellinen toiminta 3. kokoaa ja välittää kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä poliittiseen päätöksentekoon, 4. lisää yksin ja yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä, 5. harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla verkostoihin ja tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia suomalaisille ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöille, 6. edistää jäsentensä kehitysyhteistyötä ja avustustoimintaa, 7. antaa tarkoitukseensa liittyvää koulutusta ja neuvontaa jäsenistönsä osaamisen kehittämiseksi sekä muihin kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin, 8. harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää tiedotusta sekä tietopalvelu- ja julkaisutoimintaa 9. järjestää kampanjoita, tilaisuuksia, tapahtumia ja kokouksia, sekä 10. toimii muilla edellä mainittuja vastaavilla tavoilla yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi. 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä perustaa ja kartuttaa rahastoja sekä harjoittaa yhdistyslain 5 :ssä tarkoitettua elinkeino- tai ansiotoimintaa sekä järjestää muuta varainhankintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan: 1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, 2. järjestää keräyksiä ja arpajaisia sekä järjestää muuta varainhankintaa, 3. perustaa ja kartuttaa rahastoja, Pykälän sanamuotoa on täsmennetty.

3 (17 5 Jäsenet Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi - yhdistyksen tarkoitusta toteuttavan, kotimaan merkityn valtakunnallisen järjestön - itsenäisen kehitysyhteistyötä toteuttavan rekisteröidyn yhdistyksen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä kannatusjäseneksi oikeustoimikelpoisen yhteisön tai yksityisen henkilön, joka haluaa tukea taloudellisesti yhdistyksen toimintaa. Hallitus voi todeta jäsenen eronneeksi, jos jäsenmaksuvelvoitteet on laiminlyöty kahtena peräkkäisenä 4. harjoittaa kustannustoimintaa, sekä 5. omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi harjoittaa yhdistyslain 5 :ssä tarkoitettua elinkeino- tai ansiotoimintaa. 5 Jäsenet Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi jokaisen yhdistyksen tarkoitusta toteuttavan oikeuskelpoisen yhdistyksen tai säätiön. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä kannatusjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, säätiön tai yksityisen henkilön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. 5 Jäsenet Voimassaolevien sääntöjen 5 on jaettu useammaksi uudeksi pykäläksi selvyyden vuoksi. Sanamuotoa on selvennetty. Patentti- ja rekisterihallitus edellyttää, että maininta Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. edelleenkin sisällytetään sääntöihin.

4 (17 vuotena. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jonka se katsoo toimivan vastoin yhdistyksen tarkoitusta. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen. (ei ollut) 5 Jäsenet Hallitus voi todeta jäsenen eronneeksi, jos jäsenmaksuvelvoitteet on laiminlyöty kahtena peräkkäisenä vuotena. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jonka se katsoo toimivan vastoin yhdistyksen tarkoitusta. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen. 6 Yhdistyksen huomionosoitukset Yhdistyksen huomionosoituksia voidaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä myöntää henkilöille, jotka ovat epäitsekkäästi ja ansiokkaasti toimineet yhdistyksen tai sen tarkoituksen hyväksi. Yhdistyksen hallitus päättää yhdistyksen huomionosoitusten käyttöön ottamisesta sekä antaa niistä ja niiden myöntämisestä tarkempia ohjeita. 7 Jäsenen eroaminen, eronneeksi katsominen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai yhdistyksen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuotena. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään 6 Yhdistyksen huomionosoitukset Uutena pykälänä on otettu maininta huomionosoituksista, sillä nyt jo 25 vuotta täyttäneellä yhdistyksellä ei ole ollut vakiintunutta huomionosoitusjärjestelmää. 7 Jäsenen eroaminen, eronneeksi katsominen ja erottaminen Sanamuotoa on täsmennetty yhdistyslain 13 ja 14 :n mukaisiksi.

5 (17 6 Jäsenmaksu yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen. 8 Jäsenmaksu 8 Jäsenmaksu Varsinaiset ja kannatusjäsenet maksavat jäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous vahvistaa vuodeksi kerrallaan erikseen kummallekin jäsenryhmälle. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa jäsenmäärän mukaan. 7 Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä enintään viisitoista muuta varsinaista jäsentä ja vähintään yksi ja enintään kahdeksan varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajisto, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi on kaksi Varsinaiset ja kannatusjäsenet maksavat jäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous vahvistaa vuodeksi kerrallaan erikseen varsinaisille jäsenille ja kannatusjäsenille. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa jäsenen jäsenmäärän tai jäsenen harjoittaman yhdistyksen tarkoitusta edistävän toiminnan laajuuden mukaan. 9 Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus.yhdistyksen syyskokouksessa valitaan joka toinen vuosi kahden kalenterivuoden toimikaudeksi kerrallaan yhdistyksen hallitus, johon kuuluu 1. puheenjohtaja, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistyksen puheenjohtaja, 2. kaksi varapuheenjohtajaa, ja 3. kaksitoista (12) muuta varsinaista jäsentä, sekä 4. kuusi (6) varajäsentä. Varajäsen toimii varsinaisen jäsenen sijasta siinä järjestyksessä, kun hän on yhdistyksen Sanamuotoa on täsmennetty. On lisätty mahdollisuus porrastaa jäsenmaksuja myös toiminnan laajuuden perusteella. 9 Yhdistyksen hallitus Pykälä on jaettu useisiin uusiin pykäliin. Yhdistyksen hallituksen kokoonpano esitetään pidettäväksi vastaamaan viime vuosien käytäntöä. Sanamuotoa on täsmennetty.

6 (17 kalenterivuotta. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään kahdeksan muuta äänivaltaista jäsentä on paikalla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Varajäsen toimii varsinaisen jäsenen sijasta siinä järjestyksessä kun hän on yhdistyksen kokouksen hyväksymässä varajäsenlistassa. Jos varsinainen jäsen haluaa erota kesken kauden, hänen tilalleen tulee ensimmäinen varajäsenlistassa oleva henkilö. Yhdistyksen kokous voi tarvittaessa valita uusia varajäseniä 1. momentin puitteissa. Hallitus ottaa toimeen yhdistyksen johtavat toimihenkilöt sekä hyväksyy yhdistyksen päätöksentekosäännön ja taloussäännön. kokouksen hyväksymässä varajäsenlistassa. Jos varsinainen jäsen haluaa erota kesken kauden, hänen tilalleen tulee ensimmäisenä varajäsenlistassa oleva varajäsen.

7 (17 7 Yhdistyksen hallitus 10 Johtavat toimihenkilöt ja yhdistyksen työjärjestys 10 Johtavat toimihenkilöt ja yhdistyksen työjärjestys (ei ollut) (ei ollut) Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut johtavat toimihenkilöt sekä hyväksyy tarvittaessa yhdistykselle työjärjestyksen. 11 Hallitukseen kuulumattomien läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa Hallitus päättää toiminnanjohtajan, työntekijöiden edustajan sekä muiden hallitukseen kuulumattomien henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta hallituksen kokouksissa. 12 Jaokset ja työryhmät Maininta toiminnanjohtajasta on lisätty. Samoin on mahdollistettu hallitukselle mahdollisuus hyväksyä tarvittaessa yhdistykselle työjärjestys. Ennen nykyistä kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia yhdistyksillä oli tarpeen myös taloussääntö, mutta nyt näitäkin asioita koskevat vielä tarpeelliset asiat voidaan sisällyttää työjärjestykseen. 11 Hallitukseen kuulumattomien läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa Selvyyden vuoksi on kirjattu sääntöesitykseen, että hallitus päättää toiminnanjohtajan, työntekijöiden edustajan sekä muiden hallitukseen kuulumattomien henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta hallituksen kokouksissa. 12 Jaokset ja työryhmät Hallitus voi asettaa toimikaudekseen yhdistyksen jaokset määräämiinsä tehtäviin sekä nimeää kunkin jaoksen kokoonkutsujan, jäsenet ja sihteerin. Hallitus voi asettaa tarvittaessa avukseen työryhmiä hallituksen nimeämiä asioita valmistelemaan. 7 Yhdistyksen hallitus 13 Hallituksen päätösvaltaisuus ja päätöksenteko Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on läsnä mukaan luettuna puheenjohtaja tai jompikumpi Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on kirjattu sääntöesitykseen, että hallitus voi asettaa toimikaudekseen yhdistyksen jaokset määräämiinsä tehtäviin sekä nimeää kunkin jaoksen kokoonkutsujan, jäsenet ja sihteerin. Lisäksi on maininta työryhmien asettamismahdollisuudesta. 13 Hallituksen päätösvaltaisuus ja päätöksenteko Pykälän sanamuotoa on täsmennetty.

8 (17 varapuheenjohtajista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa 7 Yhdistyksen hallitus 14 Yhdistyksen hallituksen koolle kutsuminen Yhdistyksen hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan jompikumpi varapuheenjohtajista. Koollekutsumistavasta päättää hallitus toimikautensa alussa. 14 Yhdistyksen hallituksen koolle kutsuminen Pykälän sanamuotoa on täsmennetty. 8 Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Hallitus voi kutsua koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, kun vähintään kymmenesosa (1/10) Hallituksen kokous pidetään myös, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta tai tämän ollessa estynyt jommaltakummalta varapuheenjohtajista vaatii. Tällöin hallituksen kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle. 15 Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun 15 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokousta koskevat pykälät on jaettu useisiin uusiin pykäliin. Pykälien sanamuotoa on täsmennetty.

9 (17 varsinaisista jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä pyytää kirjallisena hallitukselta. vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Hallituksen on lähetettävä kutsut yhdistyksen kokouksiin vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postittamalla kutsukirje yhdistyksen jäsenille. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 8 Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen 10 Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen varsinaisten kokousten käsiteltäväksi tarkoitetut jäsenten esitykset on jätettävä kirjallisina yhdistyksen hallitukselle, kevätkokoukselle tarkoitetut helmikuun ja syyskokoukselle tarkoitetut elokuun loppuun mennessä. 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle jäsenille postitetuilla kirjeillä jäsenistön ilmoittamaan osoitteeseen tai sähköpostitse jäsenistön ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai muulla yhdistyksen kokouksen päättämällä tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 17 Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen varsinaisten kokousten käsiteltäväksi tarkoitetut jäsenten esitykset on jätettävä kirjallisina tai muulla yhdistyksen kokouksen päättämällä tavalla yhdistyksen hallitukselle, kevätkokoukselle tarkoitetut maaliskuun ja syyskokoukselle tarkoitetut syyskuun loppuun mennessä. 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Pykälän sanamuotoa on täsmennetty. Lisätty mahdollisuus käyttää muitakin kutsutapoja kuin kirjeet, etenkin sähköposti. Edelleenkin edellytetään, että kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Niinpä vasta kokouksessa ei voida ottaa esityslistalle asioita päätettäväksi tuossa kokouksessa, vaan niistä voidaan vain keskustella seuraavan kokouksen valmistelua silmällä pitäen. 17 Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa Pykälän sanamuotoa on täsmennetty.

10 (17 9 Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, johon varsinaiset jäsenet lähettävät edustajansa siten, että jäsenellä, jolla on alle jäsentä, on yksi äänivaltainen edustaja ja jäsenellä, jolla on jäsentä tai enemmän, on kaksi äänivaltaista edustajaa. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Lisäksi varsinaiset jäsenet voivat kukin lähettää kaksi puheoikeutettua tarkkailijaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Hallituksella on oikeus tarvittaessa saada jäsenjärjestöltä sen tilintarkastajan vahvistama jäsenmäärätieto. 18 Äänioikeus ja edustus yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen kokoukseen varsinaiset jäsenet lähettävät edustajansa siten, että jäsenellä, jolla on alle jäsentä, on yksi ääni ja jäsenellä, jolla on jäsentä tai enemmän, on kaksi ääntä. Hallituksella on oikeus tarvittaessa saada jäseneltä sen tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan vahvistama jäsenmäärätieto. Sama henkilö voi samassa yhdistyksen kokouksessa edustaa ja käyttää äänivaltaa enintään kolmen varsinaisen jäsenen puolesta. Lisäksi varsinaiset jäsenet voivat kukin lähettää kaksi puheoikeutettua tarkkailijaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. 18 Äänioikeus ja edustus yhdistyksen kokouksessa Pykälän sanamuotoa on täsmennetty. Pykälään on kirjattu myös Kepassa noudatettu käytäntö, jonka mukaan sama henkilö voi samassa kokouksessa edustaa ja käyttää äänivaltaa enintään kolmen varsinaisen jäsenen puolesta. 9 Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa 19 Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jos ei laissa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on 19 Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa Uusi pykälä lisätty selvyyden vuoksi.

11 (17 kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. (ponsi vuodelta 1988) 20 Vaalivaliokunta Syyskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalivuoden syyskokousta edeltävässä kevätkokouksessa asetettu vaalivaliokunta, johon valitaan hallituksen esityksen pohjalta kokoonkutsuja ja kahdeksan muuta jäsentä, joiden tulee edustaa yhdistyksen jäsenistöä mahdollisimman monipuolisesti. Vaalivaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin. Vaalivaliokunnan tehtävänä on esittää perusteltu ehdotuksensa yhdistyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajiksi sekä muiksi hallituksen jäseniksi valittavista henkilöistä vaalivuoden syyskokoukselle. Tätä ennen vaalivaliokunnan tulee pyytää yhdistyksen jäseniltä esityksiä ehdokkaiksi vaalivuoden syyskokouksessa täytettäviin luottamustoimiin. Hallituksen jäsentä ei saa valita vaalivaliokuntaan. Vaalivaliokunta ei saa ehdottaa jäseniään syyskokouksessa täytettäviin luottamustoimiin. Tarvittaessa yhdistyksen kokous voi hyväksyä vaalivaliokunnalle työjärjestyksen. 20 Vaalivaliokunta Kepan kevätkokouksessa 2010 hyväksyttiin jäsenaloite vaalivaliokunnasta. Uusi pykälä on kirjattu siten, että siinä on aloitteen lisäksi otettu huomioon viime vuosien vaalivaliokuntien käytäntö. Muutosesitys velvoittaa vaalivaliokuntaa tekemään esityksensä Kepan puheenjohtajasta. Nykyinen vaalijärjestys valtuuttaa valiokunnan ainoastaan listaamaan ehdokkaat ja esittelemään ne yhdistyksen vaalikokoukselle.

12 (17 11 Yhdistyksen varsinaisen kokouksen esityslista Yhdistyksen kevätkokouksessa - valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri - valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa - valitaan kaksi ääntenlaskijaa - todetaan kokouksen päätösvaltaisuus ja laillisuus - esitellään hallituksen hyväksymä toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä - esitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille - käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa 21 Yhdistyksen kevätkokous Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus, jonka tekee yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja; 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa; 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys; 5. esitetään hallituksen kertomus edelliseltä vuodelta, edellisen tilikauden tilinpäätös, ja tilintarkastajien lausunto; 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille; 7. asetetaan edellä 20 :ssä tarkoitettu vaalivaliokunta valmistelemaan yhdistyksen syyskokouksen vaaleja ehdokasasetteluineen; sekä 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 21 Yhdistyksen kevätkokous Pykälän sanamuotoa on täsmennetty. Vaalivuoden kevätkokous asettaa 20 :ssä tarkoitetun vaalivaliokunnan vaalivuoden syyskokouksen vaaleja valmistelemaan. - valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri - valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa - valitaan kaksi ääntenlaskijaa - todetaan kokouksen päätösvaltaisuus ja laillisuus

13 (17 - hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi - päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista erikseen varsinaisille jäsenille ja kannatusjäsenille - valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi, 1. ja 2. varapuheenjohtaja ja enintään 15 muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään 1 ja enintään 8 varajäsentä kahdeksi kalenterivuodeksi. - valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet. Yhden tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT). - käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 11 Yhdistyksen varsinaisen kokouksen esityslista 22 Yhdistyksen syyskokous Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus, jonka tekee yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja; 22 Yhdistyksen syyskokous Pykälän sanamuotoa on täsmennetty. Tilintarkastaja kin valittaisiin kahdeksi kalenterivuodeksi kuten hallituskin kokonaisuudessaan. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslain mukainen.

14 (17 12 Yhdistyksen kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan 1. varapuheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa 2. varapuheenjohtaja avaa yhdistyksen kokouksen ja johtaa siinä puhetta kunnes kokoukselle on sen keskuudesta valittu puheenjohtaja. 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa; 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys; 5. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja seuraavan tilikauden talousarvio sekä päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle kalenterivuodelle erikseen varsinaisille jäsenille ja kannatusjäsenillesen ottaen huomioon 8 :n määräykset; 6. joka toinen vuosi valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet; 7. joka toinen vuosi valitaan yksi tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja, jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 33 ja 34 :ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi; sekä 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. [ Voimassaoleva 12 Yhdistyksen kokouksen avaaminen: poistetaan ja liitetään muualle]

15 (17 (ei ollut) 23 Sähköinen osallistuminen 23 Sähköinen osallistuminen Yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokouksiin voi periaatteessa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla sen mukaan, mitä yhdistyksen kokous tai hallitus on päättänyt. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta on mainittava kokouskutsussa. Uudessa pykälässä mahdollistettaisiin yhdistyslain muutoksen mukainen sähköinen osallistuminen Kepassa, mikä lisäisi jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia. 13 Yhdistyksen hallituksen koolle kutsuminen Yhdistyksen hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan 1. varapuheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa 2. varapuheenjohtaja. Koollekutsumistavasta päättää hallitus toimikautensa alussa. 14 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä hallituksen määräämät toimihenkilöt, kulloinkin kaksi yhdessä. Yhdistyksen kokous voi antaa sähköisestä osallistumisesta ja aloiteoikeuden käyttämisestä tarkempia määräyksiä hyväksymässään yhdistyksen osallistumisohjesäännöissä. [ Siirretty kohtaan 10 ] 24 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, jompikumpi varapuheenjohtajista tai toiminnanjohtaja, aina kaksi yhdessä tai yhdessä hallituksen nimittämän yhdistyksen muun toimihenkilön kanssa. 24 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Pykälän sanamuotoa on täsmennetty ja rajoitettu siten, että yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, jompikumpi varapuheenjohtajista tai toiminnanjohtaja, aina kaksi yhdessä tai yhdessä hallituksen nimittämän yhdistyksen muun toimihenkilön kanssa. Tämä täsmennys on tehty, jotta hallituksella suoraan ja toiminnanjohtajan kautta on myötävaikutus yhdistyksen tärkeimpiin asioihin.

16 (17 15 Yhdistyksen tilintarkastus Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. 16 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkautuminen Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa, jos tätä koskevaa ehdotusta yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 äänten enemmistöllä. Jos yhdistys 25 Yhdistyksen tilintarkastus Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. 26 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa, jos tätä koskevaa ehdotusta yhdistyksen kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Jos yhdistys purkautuu, on sen varat käytettävä yhdistyksen tarkoitusta toteuttavan toiminnan hyväksi purkamisesta päättäneen jälkimmäisen yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pankkitilien käyttöoikeuteen tämä ei vaikuta eikä myöskään siihen, etteikö hallitus voisi valtuuttaa erikseen tekemällään päätöksellä esimerkiksi jotain johtavaa toimihenkilöä edustamaan Kepaa. 25 Yhdistyksen tilintarkastus Pykälän sanamuotoa on täsmennetty ottaen huomioon, että Kepassa suoritetaan tilintarkastuslain mukainen tilintarkastus mainitun lain mukaisin tilintarkastajin. 26 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Sanamuotoa on täsmennetty. Jotta myöhemmin sääntöjä voidaan kehittää esimerkiksi sähköisen osallistumisen tehostamiseksi, olisi säännöt mahdollista muuttaa 2/3 enemmistöllä (nykyisin ¾) ja missä hyvänsä Kepan kokouksessa (nykyisin vain sääntömääräisessä kevät- tai syyskokouksessa) ottaen luonnollisesti huomioon sen, että asiasta on mainittava kokouskutsussa jo yhdistyslainkin mukaan.

17 (17 purkautuu, on sen varat käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta päättäneen jälkimmäisen yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti. 27 Siirtymämääräykset Näiden sääntöjen 20 :n mukainen vaalivaliokunta asetetaan ensi kerran vuoden 2013 kevätkokouksessa. Yhdistyksen hallitus valitaan ensi kerran näiden sääntöjen mukaisesti vuoden 2013 syyskokouksessa.