Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikan toiminnan muutosta koskeva hakemus sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 64/2012/1 Dnro ESAVI/451/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikan toiminnan muutosta koskeva hakemus sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Pori LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy Hanskalliontie VANTAA Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikka Ekokorventie AHLAINEN Marinkorven kaatopaikka sijaitsee Porin kaupungissa Kellahden alueella. Hakemus koskee Kuusakoski Oy:n omistamalla määräalalle Kuusimäki sijoittuvaa teollisuusjätteen läjitystoimintaa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 13 d) ja f) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 d), f) ja g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen toimintoja koskevat luvat, päätökset ja sopimukset Kuusakoski Oy:llä on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 105 YLO, LOS-2005-Y ; jätemateriaalien kierrätyslaitoksen toiminnan laajentaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt Peittoonkorven teollisuuskaatopaikka-alueen ympäristön pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman, joka koskee Ekokem-Palvelu Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Sachtleben Pigments Oy:n ja Stena Recycling Oy:n toimintojen vaikutuksia. Kuusakoski Oy:llä ja Ekokem-Palvelu Oy:llä on yhteistyösopimus, jonka mukaan yritysten Kellahden alueella rajanaapureina olevat kaatopaikat yhdistetään. Sopimus on ajalle , minkä jälkeen sitä on tarkoitus päivittää. Yhdistämisellä saavutettava kaatopaikkojen lisätilavuus on m 3, joka kokonaisuudessaan on Ekokem-Palvelu Oy:n läjityskäytössä. Sopimuksen voimassaoloaikana Ekokem-Palvelu Oy hoitaa Kuusakoski Oy:n kaatopaikkaa kokonaispalveluna, johon sisältyy mm. kaatopaikan rakennus- ja rakennesuunnitelmien laatiminen ja hyväksyttäminen viranomaisilla, kaatopaikan vastaanottotoiminta ja hoito sekä kaatopaikan kuormituksen ja ympäristövaikutusten seuranta. Kaavoitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vahvistamassa Alakylän- Kellahden osayleiskaavassa Marinkorven jätteiden käsittelyalue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten sekä teollisuuden hyötykäyttötoimintojen alueeksi (merkintä T-e). Läjitysalue on varattu teollisuusjätteen läjitykseen (merkintä e 3 ). Kummankin alueen reunalle on jätettävä suojapuustovyöhyke. Kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueita ympäröivät alueet ovat kaavoittamattomia tai merkinnällä M varattu kaavassa maa- ja metsätalousalueiksi. Satakunnan seutukaavassa alue on varattu erityisalueeksi (E 234, teollisuuden läjitysalue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alueella on Ekokem-Palvelu Oy:n jätteenkäsittelyalue ja teollisuuskaatopaikka, Kemira Pigments Oy:n kipsisakan läjitysalue, Stena Recycling Oy:n Peittoonkorven teollisuuskaatopaikka sekä Fortum Power and Heat Oy:n ja PVO-Lämpövoima Oy:n Metsä-Ahlan tuhkankaatopaikka. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat kaatopaikka-alueelta noin 1 kilometriä etelään.

3 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan muutos Käsittelylaitoksella on lupa käsitellä ja hyödyntää teollisuus-, rakennus- ja purkutoiminnassa, kauppa- ja palvelutoiminnassa sekä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeissa muodostuvia jätteitä. Lupa käsittää laitoskokonaisuuden, johon sisältyy kierrätyskelpoisen jätteen lajittelu-, esikäsittelyja varastointialue, pilaantuneiden maiden käsittelyalue, vaikeasti hyötykäytettävän jätteen loppusijoitusalue (kaatopaikka), romurenkaiden käsittelyalue sekä kaatopaikan suotovesien käsittelyalue. Kuusakoski Oy:n ja viereisen Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikat on tarkoitus rakentaa yhteen. Ensimmäisessä vaiheessa Kuusakoski Oy:n kaatopaikasta rakennetaan 2 hehtaarin suuruinen alue, joka liittyy suoraan Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikkaan. Yhdistäminen tapahtuu jatkamalla Ekokem-Palvelu Oy:n alueen täyttöä Kuusakoski Oy:n täyttöalueen päälle siihen nojaavalla seinämällä, joka toimii alapuolisen jätetäytön pintarakenteena ja yläpuolisen täytön pohjarakenteena. Kuusakoski Oy:n kaatopaikasta rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa kahden hehtaarin alue, joka yhdistää kaatopaikan jo olemassa olevaan Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikkaan. Ongelmajätteen kaatopaikalle vastaanotettavien jätteiden osalta haetaan muutosta siten, että kokonaishiilipitoisuuden raja-arvoa korotettaisiin kolminkertaiseksi siten, kuin valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen mukaisesti on mahdollista. Kuusakoski Oy:n kaatopaikka-alueella muodostuvat jätevedet on tarkoitus johtaa käsiteltäväksi läheiselle Ekokem-Palvelu Oy:n jätevedenkäsittelylaitokselle. Kuusakoski Oy:n alueelle on rakennettu oma kaatopaikkavesien tasausallas. Käsiteltäväksi johdettavien jätevesien määrän arvioidaan olevan m 3 vuodessa. Kaatopaikkojen yhdistäminen Kuusakoski Oy:n alueelle rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset täyttävä jätteen läjitysalue. Kokonaisuudessaan alueen pinta-ala on 10 hehtaaria, josta ensimmäisessä vaiheessa haetaan lupaa 2 hehtaarin alueen rakentamiseen yhdessä Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa.

4 TOC-raja-arvon korotus Pohjarakenne esitetään tehtäväksi seuraavasti (ylhäältä alaspäin): - kuivatuskerroksen yläosa rengasrouhetta (k 1x10-3 m/s) 400 mm ja alaosa seulottua voimalaitoskuonaa (k 1x10-3 m/s) 100 mm. - suojakerros 100 mm; valimohiekkaa, voimalaitostuhkaa - keinotekoinen eriste: geomembraani (HDPE 2 mm) - tiivistyskerros: savi (k 4 x m/s), 500 mm - alusrakenne tasattu, tiivistetty pohjamoreeni > 500 mm. Kuusakoski Oy:n ja Ekokem Palvelu Oy:n kaatopaikat tullaan yhdistämään kiinni toisiinsa yhdeksi alueeksi siten, että Ekokem-Palvelu Oy:n täyttöä jatketaan Kuusakoski Oy:n täytön päälle. Täyttöjen väliin rakennetaan seuraavat rakennekerrokset (ylhäältä alaspäin): kuivatuskerros muovin suojakerros keinotekoinen eriste (HDPE-muovi) 2 mm esipeitto, tasaus ja tiivistys Molempien kaatopaikkojen pintarakennesuunnitelmat esitetään toimitettavaksi myöhemmin. Pintaeristyksessä varaudutaan tarvittaessa kaasunkeräyksen järjestämiseen. Kuusakoski Oy:n kaatopaikan suotovedet johdetaan m 3 :n tasausaltaaseen ja edelleen pumppaamon kautta Ekokem-Palvelu Oy:n vesienkäsittelyyn. Tasausallas on vesitiivis, muovirakenteinen allas. Kaatopaikkaalueen ulkopuoliset vedet johdetaan niskaojien kautta läjitysalueen ohi alueen purkuojaan. Kaatopaikkojen yhdistämisen tarkemmat rakennesuunnitelmat esitetään myöhemmin. Hakemus sisältää esityksen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuusraja-arvon korottamiseksi kolminkertaiseksi. Kaatopaikalle on on tarkoitus sijoittaa autopaloittelujätteen seula-alitetta (ns. Fines-20 mm, ewc-koodi *), jonka TOC-pitoisuus on 11 % ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon ollessa 6 %. Liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus on 480 mg/l ja alittaa siten ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 1000 mg/l. Jätejakeen korkeahko TOC-pitoisuus johtuu sen sisältämästä, todennäköisesti hitaasti hajoavasta muovista. Kyseinen jätejae on ongelmajätettä lähinnä kromi-, sinkki- ja mineraaliöljypitoisuuden perusteella. Näyte luokitellaan ongelmajätteeksi, mikäli sen sisältämä sinkki on sinkkikloridina. Jätteen mineraaliöljypitoisuus sivuaa ongelmajätteen raja-arvoa, samoin kromipitoisuus, mikäli kromi on kromihydroksidina tai kromitrioksidina. Haitta-aineiden liukoisuudet alittavat jopa tavanomaiselle jätteelle asetetut raja-arvot ja jätteen haponneutralointikapasiteetti on hyvä. Jätejae on vuosina erillissijoitettu Ekokem- Palvelu Oy:n kaatopaikalle. 4

5 Fines-20 mm- jätteen haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet: Parametri Kokonaispitoisuus mg/kg Fines-20 mm Liukoisuus L/S 10 Jätteiden liukoisuusraja-arvot mg/kg (VNp 861/1997) Tavanomainen Ongelmajäte Antimoni 170 0,059 0,7 5 Arseeni 18 < 0, Barium , Elohopea 5 < 0,003 0,2 2 Kadmium 14 < 0, Kromi < 0, Kupari , Lyijy < 0, Molybdeeni 110 0, Nikkeli 640 0, Seleeni < 1 < 0,020 0,5 7 Sinkki , Mineraaliöljyt C 10 -C 40 Keskitisleet C 10 -C 21 Rask. jakeet C 21 -C 40 PCB-yhd. 3,8 PAH-yhd. 40 ph 8,5 TOC (%) Haponneutralointi- 2,5 kapasiteetti * DOC Kloridi Fluoridi Sulfaatti Fenoli-indeksi 5,0 Jäte luokitellaan ongelmajätteeksi ja se täyttää orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutta lukuun ottamatta ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskelpoisuuskriteerit. 5

6 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Ennen Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikan käyttöönottoa alueella on vuonna 2005 tehty perusselvitys, jossa alueen pohjavesien on todettu pääsääntöisesti täyttävän talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden sulfaattipitoisuus on kuitenkin meren läheisyyden seurauksena ollut koholla. Alueen ojissa humuspitoisuudet ovat metsäojille tyypillisesti olleet suuria ja elektrolyyttipitoisuudet pieniä. Alueen rakentamisen vaikutus on osin tuolloin ollut havaittavissa kohonneina kiintoaines- ja metallipitoisuuksina. Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuvien päästöjen arvioidaan suunnitelluista muutoksista huolimatta säilyvän nykytasolla. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen tai alueen luonto-oloihin eivät nykyisestä muutu. Toiminta ei lisää päästöjä ilmaan, vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen eikä laitoksen ympäristöön leviävää melua. Jätevedet ja päästöt vesiin Kaatopaikan suotovedet johdetaan jatkossa Ekokem-Palvelu Oy:n jätevesien käsittelylaitokselle, jolloin kaatopaikalla ei ole suoraa kuormitusta alapuolisiin pintavesiin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kuusakoski Oy:n kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti tasausaltaista otettavilla näytteillä. Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelyyn johdettavien jätevesien määrää seurataan. Laitoksen jätevesipäästöjä tarkkaillaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikkarakenteiden toimivuutta ja kaatopaikkojen suotovesipäästöjä seurataan ottamalla näytteet kaatopaikkojen tasausaltaista. Kuusakoski Oy:n kaatopaikan tasausaltaan vedestä esitetään tarkkailtavaksi seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, kloridit ja sulfaatit. Perustarkkailun lisäksi tutkitaan niiden haitallisten yhdisteiden pitoisuuksia, joita alueella käsitellään tai sinne sijoitetaan. Kaatopaikalle on sijoitettu pääasiassa karkearakeisia aineksia, minkä vuoksi kaatopaikan sisäisen veden ei arvioida nousevan korkealle. Kaatopaikalle saattaa muun jätteen seassa joutua myös orgaanista ainesta.

7 7 Vaikutustarkkailu Ekokem-Palvelu Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Stena Recycling Oy:n toimintojen vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana myös Sachtleben Pigments Oy sekä Fortum Power and Heat ja PVO- Lämpövoima Oy. Peräkorven teollisuusjätekeskuksen pinta- ja pohjavesiä ehdotetaan tarkkailtavaksi seuraavien parametrien osalta: kiintoainepitoisuus, ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, kloridit, sulfaatit, ammoniumtyppi sekä pintavesistä lisäksi kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Pintavesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa ja pohjavesinäytteet kaksi kertaa vuodessa. RISKINARVIOINTI JA POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMINEN Vesienkäsittely Kaatopaikkatoiminta Alueen toimijoiden vesienkäsittelyn yhtenäistämiseen liittyviä riskejä on arvioitu hakemukseen liitetyssä Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven kaatopaikan riskinarvioinnissa. Normaalisti kaatopaikan suotovedet kerätään altaaseen ja johdetaan Ekokem-Palvelu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Vesienkäsittelyssä ympäristövaikutuksiltaan merkittävin riski on käsittelemättömien jätevesien pääsy ympäristöön. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi laiterikkojen tai pitkäaikaisten sähkökatkosten seurauksena. Erityisesti samaan aikaan mahdollisesti sattuvat rankkasateet voivat pahentaa tilannetta ja aiheuttaa ylivuotoja. Vakavan häiriön sattuessa kaatopaikoilta ja käsittelyalueelta tulevat jätevedet kerätään sekoitusaltaaseen ja sen tättyessä lohkokohtaisiin tasausaltaisiin. Normaaliin vuodenkiertoon liittyen mainittujen varotoimenpiteiden arvioidaan riittävän hyvin keväällä lumien sulamisvesien sekä kesän ja syksyn pitkäaikaistenkin rankkasadejaksojen vesien käsittelyyn. Altaat on mitoitettu tämä huomioon ottaen ja ne pidetään mahdollisimman tyhjinä. Eristerakenteiden toimiessa kaatopaikan läpi suotautuvan veden määrä on vähäistä. Vesipatsaan noustessa jätepenkereessä yhdestä metristä viiteen metriin suotautuvan veden määrä kasvaisi vastaavasti viisinkertaiseksi. Keinotekoisen eristeen mahdollisesti revetessä mineraalinen kerros elastisena massivirakenteena kestää suuriakin painumia rikkoutumatta. Yksittäisten repeämien vaikutus maaperään ja pohjaveteen jää vähäiseksi. Massivisessa murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksissa sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros saattaisivat rikkoutua. Tällainen murtuma olisi kuitenkin selvästi havaittavissa ja ympäristöön aiheutuva vaara sen seurauksena torjuttavissa. Kyseessä olevalla

8 alueella tämäntapaisten vaurioiden syntymistä ei pidetä mahdollisena, koska perusmaa molempien kaatopaikkojen alueella on kantavaa moreenilouhepenger- ja kalliopohjaa. TOC-raja-arvon korotuksesta aiheutuva riski arvioidaan vähäiseksi. Liukoisen orgaanisen aineen määrä ei ylitä sallittuja raja-arvoja. Autonpalottelujätteen neutralointi- ja puskurikapasiteetti on hyvä. Tämän vuoksi kaatopaikalla vallitsevat olosuhteet eivät vaikuta jätteen käyttäytymiseen. Lisäksi kaatopaikkavedet käsitellään erillisellä jätevedenpuhdistuslaitoksella, jossa puolet orgaanisesta aineksesta poistuu prosessissa. 8 Muut Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös vastaanotettavien jätejakeiden poikkeamina, alueiden liikenteestä, tulipaloista sekä kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä. Kyseiset riskit on tunnistettu ja niihin on varauduttu rakenteellisesti sekä toimintatapoja ohjeistamalla. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS Hakemuksessa on verrattu laitoksella käytössä olevaa tekniikkaa ja käytäntöjä Euroopan komission vuonna 2005 julkaisemaan jätteen käsittelyä koskevaan BAT-vertailuasiakirjaan. Vesienkäsittelyn arvioidaan pääsääntöisesti vastaavan vertailuasiakirjan päätelmiä. Kaatopaikkojen rakenteiden yhdistämisen osalta pohja- ja pintarakenteiden suunnittelussa on hakemuksen mukaan otettu huomioon paras käytettävissä oleva tekniikka. Rakenteissa hyödynnetään soveltuvia ylijäämämaita sekä teollisuuden sivutuotteita (mm. tuhkia ja valimohiekkoja) sekä rengasrouhetta, millä vähennetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Kaatopaikkarakenteet toteutetaan valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen mukaisina ongelmajätteen kaatopaikan rakenteina. Vesienkäsittelyssä tapahtuvalla muutoksella ja kaatopaikkojen yhdistämisellä ei ole vaikutusta alueen energian käyttöön tai käytön tehokkuuteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty asiakirjalla, joka koskee TOC-rajaarvon korottamista sekä toiminnan aloittamista mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sekä autonpaloittelujätteen alkuperää koskevalla tarkennuksella.

9 9 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä- Suomen aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa-nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porin kaupungilta ja Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaiselta. Lausunnonantajille on annettu mahdollisuus täydentää lausuntoaan hakemuksen tapahtuneen täydentämisen jälkeen. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamassaan ja täydentämässään lausunnossa tuonut esiin seuraavaa: Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Kuusakoski Oy:lle ympäristöluvan Dnro LOS-2005-Y , joka koskee hakijan Marinkorven kierrätyslaitosta ja ongelmajätteen kaatopaikkaaluetta. Marinkorven kaatopaikkaa on osittain rakennettu, mutta sitä ei vielä ole otettu käyttöön. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt Peittoon teollisuuskaatopaikkaalueen ympäristön pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman, joka koskee Ekokem-Palvelu Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n, Kuusakoski Oy:n, Sachtleben Pigments Oy:n ja Stena Recycling Oy:n toimintoja. Allasvesien tarkkailun kukin toimija hoitaa erikseen. Tarkkailusuunnitelmapäätös on toimitettu lausunnon liitteenä. Kaatopaikat voidaan lausunnon mukaan yhdistää esitetyllä tavalla. Tarkemmat rakennesuunnitelmat tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella ennen rakennustöiden aloittamista. Välirakennetta koskevat suunnitelmat tulee esittää kolme kuukautta ja lopullisia pintarakenteita koskevat suunnitelmat kuusi kuukautta ennen rakentamistöiden aloittamista. Suunnitelmisssa tulee huomioida erityisesti pohjarakenteiden alapuolisen kerroksen huolellinen tiivistäminen ja kaatopaikkoja yhdistävän rakenteen huolellinen limitys toisiinsa. Rakentamistöille tulee nimetä riippumaton laadunvalvoja. Väli- ja pintarakenteiden valmistuttua tulee laatia laadunvarmistuksen loppuraportti, johon sisältyy laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Kaatopaikkaaluetta ei saa ottaa käyttöön ennen valvontaviranomaisen tarkastusta, joka voidaan suorittaa aikaisintaan neljä viikkoa rakentamista koskevan loppuraportin valmistumisen jälkeen. Alueen toiminnanharjoittajat ovat yhdessä selvittäneet kaatopaikkavesien yhteiskäsittelymahdollisuutta valmistuneessa esisel-

10 vityksessä todetaan Peittoon alueen kaatopaikkojen suotovesien haitta-ainepäästöjen olevan sulfaatti- ja kloridi- ja ravinnepitoisuuksien osalta melko suuria, metallipitoisuuksien osalta lähes taustapitoisuuksien tasolla sekä orgaanisten yhdisteiden osalta pienet. Esiselvityksen perusteella kaatopaikkojen purkuvesien yhteiskäsittelyä ei pidetty tarpeellisena eikä edes teknisesti tehokkaana. Ekokem-Palvelu Oy:n ja Kuusakoski Oy:n käsittely- ja läjitysalueiden hule- ja suotovedet ovat kuitenkin siinä määrin samankaltaiset, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää käsittelyn yhdistämistä tarkoituksenmukaisena. Kuusakoski Oy:n alueen käyttöönoton jälkeen jätevesien määrä lisääntyy merkittävästi ja jätevesien vaikutus ojaveteen kasvaa. Ekokem-Palvelu Oy:n samalla alueella sijaitsevaan Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskukseen on toimitettu Kuusakoski Oy:ltä autonpaloittelujätettä (EWC-koodi *). Jätettä on sijoitettu kaatopaikka-alueelle vuosina Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2010 alkaen ko. jäte on seulottu ja karkea, runsaasti orgaanista ainetta sisältävä jae toimitettu jatkokäsittelyyn mm. Riihimäelle poltettavaksi. Seula-alite halutaan sijoittaa Marinkorven avattavalle ongelmajätteen kaatopaikalle. Ramboll Analytics Oy:n tutkimusten mukaan ( ) seula-alite on ongelmajätettä sen sisältämien raskasmetallien ja öljyn vuoksi, mutta raskasmetallien liukoisuudet ovat niin alhaiset, etteivät ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit ylity. Vain TOC:n kokonaispitoisuus (11 %) ylittää ongelmajätteen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerit (6%). Liukoinen orgaaninen hiili (DOC) on sallituissa rajoissa (480 mg/kg), kun ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvo on 1000 mg/kg. Porissa muodostuneesta seula-alitteesta on tehty laadunvarmistustestaus Ekokem-Palvelu Oy:n toimesta ( ). Tulokset olivat yhteneviä Ramboll Analytics Oy:n tutkimusten kanssa. Tutkimusselosteessa todetaan lisäksi, että jätteellä on erinomainen neutralointi- ja puskurikapasiteetti. Tämän takia kaatopaikalla vallitsevat olosuhteet eivät vaikuta jätteen käyttäytymiseen. Merkittävä osa autonpaloittelujätteen seula-alitteesta on palamatonta kivennäisainesta. Orgaaninen aines, noin 10 % on pääosin huonosti biohajoavaa muovia, mikä ei aiheuttane riskiä kaatopaikalla tai sen ympäristössä. Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven kaatopaikkavesien käsittelystä on laadittu riskinarviointi (Ramboll, ). Tarkastelussa on ollut mukana kummankin autonpaloittelujätejakeen (polttokelpoinen kevytjae ja seula-alite) sijoittaminen kaatopaikalle (vuosina ). Peräkorven kaatopaikan suotovedet käsitellään vedenkäsittelylaitoksessa, missä raskasmetallit poistetaan kemiallisesti ja osa orgaanisesta kuormituksesta poistuu kemiallisessa saostuksessa sekä aktiivihiilisuoda- 10

11 tuksessa. Vedenkäsittelylaitokselta vesi ohjataan ojaan. Riskinarvion perusteella ojaveden kemiallinen hapenkulutus ei ole käsittelykeskuksen toiminnan seurauksena merkittävästi muuttunut. ELY-keskus katsoo, että autonpaloittelujätteen seula-alitteen TOC:n raja-arvoa voidaan korottaa kolminkertaiseksi ja sijoittaa se ongelmajätteen kaatopaikalle omaan lohkoonsa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan seulontaylitteen poltto ja seula-alitteen sijoittaminen ongelmajätteen kaatopaikalle on toistaiseksi kannatettavin tapa käsitellä autonpaloittelujäte. Romuautojen käsittely-yritykset ovat tutkineet autonpaloittelujätejakeita, mutta jakeita ei ole saatu eroteltua selkeästi siten, että jae täyttäisi joko tavanomaisen tai ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi polttokapasiteettia kaiken autonpaloittelujätteen polttamiseksi. Lisäksi seula-alitteen polttaminen vähentäisi vain vähän sen tilavuutta, mutta nostaisi käsittelykustannuksia ja lisäisi kuljetuksia. Kuusakoski Oy:n Marinkorven kaatopaikan suotovedet on tarkoitus käsitellä Ekokem-Palvelu Oy:n jäteveden käsittely-yksikössä. Marinkorven kaatopaikan suotovesien kuormitus tulee ottaa huomioon Ekokem- Palvelu Oy:n vedenkäsittelylaitoksen mitoituksessa ja tarkkailusuunnitelmassa erikoisesti tilanteessa, jossa vedenkäsittelylaitteistoon ohjataan suotovesiä myös läheisiltä muilta jätteenkäsittelyalueilta ja jos niillekin hyväksytään kaatopaikkakelpoisuuskriteereihin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen sallimia muutoksia. ELY-keskuksella ei ole huomauttamista toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 2) Porin kaupungin ympäristöjohtaja toteaa antamassaan ja täydentämässään Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisen lausunnossa, että hakemuksessa esitetty läjitysalueiden yhdistäminen on alueen käytön tehostamista, jolla voidaan järkevällä tavalla hyödyntää alueella jo olemassa olevia rakenteita ja muita resursseja. Useamman toimijan yhteinen vesienkäsittelyjärjestelmä selventää ympäristövaikutusten tarkkailua ja vähentää toiminnoista aiheutuvia ympäristöriskejä. Yhteisen vesienkäsittelyjärjestelmän turvaamiseksi tulee ympäristöluvassa asettaa Kuusakoski Oy:n kaatopaikan tasausaltaasta Ekokem-Palvelu Oy:n vesienkäsittelyyn johdettavan jäteveden haitta-ainepitoisuuksille raja-arvot. Näytteenoton tulokset saattavat sääolosuhteiden vuoksi vaihdella, minkä vuoksi näytteet tulisi ottaa neljännesvuosittain. Lisäksi käyttötarkkailuun tulee lisätä kiintoainepitoisuuden määritys. TOC-raja-arvon korottamisen osalta ympäristövirastolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta, koska seula-alite liukoisen orgaanisen aineksen osalta täyttää kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksen ja kaatopaikkavedet käsitellään jätevesilaitoksella. 3) Porin kaupunki toteaa lausunnossaan, että hakemuksessa ei ole esitetty muutoksia aluevarauksiin eikä nykyisen ympäristöluvan mukai- 11

12 Muistutukset ja mielipiteet seen alueen käyttöön. Laadittavana olevassa osayleiskaavan muutoksessa yhtenä päätavoitteena on nykyisten toimijoiden olosuhteiden turvaaminen ja yhteistyön parantaminen sekä maankäytön että vesienkäsittelyn osalta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine lausunnoista. Vastinetta ei ole esitetty. 12 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on erikseen antanut päätöksen nro 63/2012/1 tämän hakemuksen kanssa samaan aikaan käsittelyssä olleesta Ekokem-Palvelu Oy:n hakemuksesta (ESAVI/159/04.08/2010), joka koskee Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ja kaatopaikan toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kuusakoski Oy:lle ympäristöluvan toiminnan hakemuksen mukaiseen muuttamiseen muuttaen määräyksiä 14, 16 ja 51 sekä lisäten määräykset 23a, 52a ja 53a. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muutoin toimitaan hakemuksessa esitetyllä ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa 105 YLO, LOS Y määrätyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 14. Kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen sekä tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa vain valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle kohdassa asetetut laatuvaatimukset täyttäviä jätteitä. Jätteiden vaaraominaisuudet ja soveltuvuus sijoitettavaksi kaatopaikalle on selvitettävä ennen sijoittamista. Kaatopaikalle erilliseen osastoon sijoitettavan tuhkan kloridipitoisuus saa olla enintään mg/kg kuiva-ainetta (L/S 10). Tämän lisäksi kaatopaikalle saa erityisjätteenä muista jätteistä erilliseen osastoon sijoittaa autonpaloittelujätettä, jonka orgaanisen aineen pitoisuus on enintään 15 %. Hakijan tulee selvittää mahdollisuuksia käsitellä autonpaloittelujäte niin, että kaatopaikalle sijoitettavan jätejakeen orgaanisen aineen määrää voidaan vähentää. Tuhkien

13 kloridipitoisuutta ja autonpaloittelujätteen orgaanisen aineen pitoisuutta koskevat raja-arvojen korotukset ovat voimassa saakka. 16. Läjitysalueen täyttötilavuus pintarakenteineen saa olla m 3 rtr ja enimmäiskorkeus + 32 (N 60 ). Pinnan kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:3 lukuun ottamatta Ekokem-Palvelu Oy:n kaatopaikaan rajautuvaa luiskaa. 23a. Yhdistettävien kaatopaikkojen välirakenne on rakennettava hakemuksen mukaisesti. Yhdistelmärakennetta koskeva suunnitelma on määräyksen 23. mukaisella tavalla esitettävä Varsinais-Suomen elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Määräysten 23., 25. ja 26. mukaisten rakenteiden valmistuttua tulee laatia laadunvarmistuksen loppuraportti, johon on sisällytetty kuvaus toteutetuista rakennustöistä sekä laadunvalvontaraportit ja muut laadunvalvontadokumentit. 51. Sekä hyötykäyttöalueen valumavedet että kaatopaikka-alueen suotoja valumavedet on laskeutusaltaan jälkeen ennen jätevedenpuhdistamolle johtamista tarvittaessa esikäsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu haittaa puhdistamon toiminnalle. 52a. Kaatopaikalta ja jätteenkäsittelyalueelta jätevesilaitokselle johdettavien hule- ja suotovesien määrää ja laatua on erikseen seurattava. Johdettavien vesien määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava viikoittain sekä lisäksi ylivirtaamakausina aukiolopäivittäin tehtävillä mittauksilla. Kaatopaikkavedestä on joka toinen kuukausi otettavilla näytteillä selvitettävä ph, sähkönjohtavuus ja seuraavien aineiden pitoisuudet: arseeni, barium, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, fluoridi, kloridi, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kokonaisorgaaninen hiili (TOC) ja mineraaliöljypitoisuus. Mikäli kaatopaikalle sijoitetut jätteet sisältävät muita haitallisia aineita, niiden pitoisuuksien tarkkailu on sisällytettävä tarkkailusuunnitelmaan. Kaatopaikan pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän (VARELY/494/07.00/2010) Peittoonkorven teollisuuskaatopaikkaalueen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä mineraaliöljypitoisuuden määritys. Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittessa muuttaa tarkkailua erillisellä päätöksellä. 53a. Määräyksen 53. mukaiseen vuosiraporttiin tulee liittää tiedot jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrästä ja kuormituksesta sekä yhteenveto tarkkailutuloksista ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 13

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen yleiset perustelut Hakemuksen mukaisesti toimien ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoksen toiminnan muutoksesta, kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tavoitteeksi on Eteläisen Selkämeren osalta asetettu vesien hyvän tilan saavuttaminen tai säilyttäminen. Rehevyyteen liittyviä parantamistarpeita on koko vesienhoitoalueella. Ehdotuksina teollisten toimintojen osalta on esitetty erityisesti isojen teollisuuslaitosten ympäristöriskien hallinnan parantaminen ja jätevesien käsittelyn tehostaminen tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Kaatopaikkavesien yhteiskäsittely parantaa edellytyksiä alueen kokonaiskuormituksen hallintaan ja seurantaan. Laitoksella ei ole suoria päästöjä pintavesiin. Laitosalueen kaavoitus täyttää ympäristönsuojelulaissa sille asetetut edellytykset. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 tavoitteeksi on jätteen määrän rajoittamisen lisäksi asetettu haitta-ainepitoisuuksien rajoittaminen, hyödyntämisen lisääminen sekä terveyden ja ympäristön kannalta turvallinen loppusijoittaminen. Hakemuksen mukaisella toiminnalla voidaan edistää jätesuunnitelman tavoitteita. Kaatopaikkojen yhdistäminen lisää läjitystilavuutta ja tehostaa kaatopaikan käyttöä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, nykyisestä toiminnasta aiheutunut haitta, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutus ja taajama-alueiden läheisyys sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon Euroopan Unionissa hyväksytyn parasta käytettävissä olevaa jätteiden käsittelyn tekniikkaa käsittelevän vertailuasiakirjan tulokset ja johtopäätökset. Siltä osin, kun voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä on muutettu, on eräiltä osin ollut tarpeen täydentää myös kaatopaikkarakenteita ja tarkkailua koskevia määräyksiä.

15 Määräys 14. perustuu ympäristönsuojeluasetuksen vaatimukseen kaatopaikan ympäristöluvassa annettavista määräyksistä. Valtioneuvoston kaatopaikoista annetun päätöksen mukaan annettuja raja-arvoja voidaan tapauskohtaisesti korottaa, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, etteivät korkeammat raja-arvot lisää kaatopaikkaveden ja muiden päästöjen aiheuttamaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tuhkien kloridipitoisuusraja-arvojen korottaminen nostaa jonkin verran jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden suolapitoisuutta, mutta sen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan puhdistamon toimintaan. Purkuojaan johdettavan jäteveden enimmäispitoisuusraja-arvot määrätään jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Liuenneen orgaanisen aineksen määrä ei ylitä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä annettua raja-arvoa. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteet estävät kaatopaikalle sijoitetun materiaalin huuhtoutumista ja suotovedet ohjataan erilliseen käsittelyyn. Kaatopaikalle sijoitettavan autonpaloittelujätteen orgaanisen aineen pitoisuusvaatimusta koskeva poikkeus on annettu määräaikaisena, koska kyseisen jätteen käsittelyyn muulla tavoin ei nykytilanteessa ole mahdollisuutta eikä jätteestä esitetyllä tavalla sijoitettuna ole katsottu aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Orgaanisen aineen pitoisuusvaatimusta lievennettäessä on otettu huomioon autonpaloittelujätteen sisältämän orgaanisen aineksen määrä ja sen vaihtelu. Jäte on kuitenkin jatkossa polttolaitoskapasiteetin kasvaessa mahdollista hyödyntää energiana tai mahdollisesti erottaa siitä aineena hyödyntämiseen tai polttoon paremmin soveltuvia jakeita. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, Vnp 861/1997) Määräys 16. perustuu ympäristönsuojeluasetuksen vaatimukseen kaatopaikan ympäristöluvassa annettavista määräyksistä. (YSL 20 ) Määräys 23a. Ympäristönsuojelulain nojalla toiminnanharjoittaja voidaan ympäristöluvassa määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kaatopaikkojen yhdistämisrakennetta koskevat tarkemmat suunnitelmat on tarpeen esittää valvontaviranomaiselle, jotta voidaan varmistua päätöksessä annettujen määräysten toteutumisesta. (YSL 46 ) Määräys 51. Kaatopaikan suotovedet soveltuvat sellaisenaan käsiteltäväksi suunnitellulla jätevedenpuhdistamolla. Mikäli kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä kuitenkin liukenee sellaisia aineita, jotka saattaisivat vaarantaa jätevedenpuhdistamon toiminnan, esikäsittely saattaa erillisen harkinnan perusteella olla tarpeen. (YSL 43, Vnp 861/1997) Määräys 52a. Määräys tarkkailusta perustuu ympäristönsuojelulakiin ja valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista, joiden mukaan ympäristöluvassa on annettava tarkkailumääräykset. Valtioneuvoston kaatopaikoista annetun päätöksen mukaan puhdistukseen johdettavia kaatopaikkavesiä on tarkkailtava siten, että voidaan arvioida kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta luotettavasti. Kaatopaikkavesien tarkkailu on määrätty tiheämmäksi kuin valtioneuvoston päätöksen vähimmäisvaatimus edellyttää sen vuoksi, että kaatopaikalle on kloridin ja TOC:n osalta hyväksytty valtioneu- 15

16 voston asetuksen sallima raja-arvon korotus. Tämän vuoksi on ainakin alkuvaiheessa tarpeen tarkemmin seurata suotovesien laatua. Mineraaliöljypitoisuuden seuraaminen vesien tarkkailussa on tarpeen, koska kaatopaikalle sijoitetaan myös öljyjäämiä sisältäviä jätteitä. Valvontaviranomaisen on tarkkailutulosten perusteella mahdollisuus myös harventaa tarkkailua, jos sen ei arvioida heikentävän tarkkailun luotettavuutta. (YSL 46, Vnp 861/1997) Määräys 53a. on annettu valvontaa varten, jotta voidaan varmistua toiminnan luvanmukaisuudesta. (YSL 43 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Valvontaviranomaisella on saatujen tulosten perusteella mahdollisuus muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tässä päätöksessä ei ole tarpeen antaa määräyksiä, jotka sisältyvät voimassa olevaan ympäristölupapäätökseen ja jäävät edelleen voimaan. Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Kaatopaikan suotovesien soveltuvuus puhdistettavaksi kyseistä tarkoitusta varten rakennetulla jätevedenpuhdistamolla varmistetaan määräysten 51. ja 52a. mukaisilla toimilla, minkä vuoksi yksittäisen kaatopaikan suotovesille ei ole erikseen katsottu tarpeelliseksi asettaa raja-arvoja. Porin kaupungin lausunto on otettu huomioon luparatkaisusta ja perusteluista ilmenevällä tavalla. 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa koskevan, määräyksen 33. mukaisen vakuuden tulee olla voimassa ja kattaa myös muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet. Perustelut Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kaatopaikkatoiminta on hyväksytty voimassa olevassa ympäristöluvassa ja tämän hakemuksen mukainen toiminta voidaan palauttaa ennalleen, mikäli muutoksenhakutuomioistuin niin määrää. Kaatopaikkojen yhdistäminen on

17 tarpeen tehdä pohjan rakentamisvaiheessa, jotta pohjan tiiveys voidaan varmistaa. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei esitetyissä lausunnoissa ole nähty estettä. Aloittamisluvalle on asetettava vakuus. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kuitenkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) 17 KORVAUTUVAT PÄÄTÖKSET Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa 105 YLO, LOS-2005-Y annetut määräykset korvautuvat tässä päätöksessä annetuista määräyksistä ilmenevällä ja lupamääräysten tarkistamisesta sanotulla tavalla. Tämä päätös ei muulta osin korvaa voimassa olevia lupia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle hakemus tämän luvan sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan 105 YLO, LOS-2005-Y lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niihin perustuva asiantuntija-arvio toiminnan ympäristövaikutuksista, selvitys toiminnassa mahdollisesti tapahtuneista poikkeamista ja häiriöistä ja niiden osuudesta päästöihin ja ympäristökuormitukseen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 16 )

18 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 28, 31, 32, 35 38, 41 43, 45, 46, 47, 50, 52 56, 62, 90, 96 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16 19, 21 ja 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6 ja 22 Laki eräistä naapuruusuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan toiminnan olennaista muuttamista, lupamääräysten tarkistamista tai luvanmukaisen toiminnan jatkamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Ongelmajätteen kaatopaikkaa koskeva perusmaksu on euroa.

19 19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kuusakoski Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristövirasto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ekokem-Palvelu Oy Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan Kansassa.

20 20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Marja-Terttu Parsama Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Risto Lehtoranta ja ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama. Asian on esitellyt Marja-Terttu Parsama. MTP/mn

21 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.