Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti

Transkriptio

1 42 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti Maanmittaus 86:2 (2011) Tietoisku Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti Pekka Tätilä Maanmittauslaitos PL84, Helsinki Tiivistelmä. Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan rajankäynti suoritetaan 25 vuoden välein. Edellisen kerran raja käytiin vuonna Säännöllisistä rajankäynneistä on sovittu vuoden rajankäynnin vahvistamisen yhteydessä. Vuoden 2006 rajankäynti aloitettiin 2004 ja Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat allekirjoittivat loppuasiakirjat Helsingissä Valtakunnanrajasta pääosa on Tornionjoessa, Muonionjoessa ja Könkämäenossa. Pituutta tällä jokirajalla on 555,5 km. Rajankäynnin suurin työvaihe onkin syväväylän määrittely jokiosuudella. Rajamerkein tai vain koordinaattipisteillä määritetyt maalla tai meren saaristossa olevat rajanosuudet ovat yhteispituudeltaan 30 km. Lisäksi valtakunnanrajaa on avomerellä niillä osuuksilla, missä maiden aluevedet ovat vastakkain. Kaikkien rajamerkkien ja jokirajan pisteiden koordinaatit määritettiin ETRS-TM34-koordinaatistossa ja rajasta laadittiin ortokartta. Rajankäynnissä määritetty raja on voimassa seuraavaan säännönmukaiseen rajankäyntiin, vuoteen 2031, eikä rajan kulku siten automaattisesti seuraa syväväylän muutoksia. Avainsanat: Valtakunnanraja, rajankäynti, syväväylä 1 Rajan paikan määräytyminen ja varhaiset rajankäynnit Haminan rauhassa Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen alueen Venäjälle. Rauhansopimus allekirjoitettiin 17 päivänä syyskuuta Raja määritettiin kulkemaan pitkin Tornion- ja Muonionjokea siten, että saaret, jotka sijaitsivat syvemmän veneväylän itäpuolella, kuuluivat Venäjälle. Rajasta on vain yleispiirteinen kuvaus rauhansopimuksen V artiklassa. Sen mukaisesti tehtiin tarkempi määritys ja merkintä seuraavana vuonna. Vuoden 1810 rajanmäärityksessä laadittiin rajankuvaus, joka on ollut perusta myöhemmille rajankäynneille, Niissä rajan kuvausta on täydennetty tai korvattu tarkemmilla sopimuksilla. Liittyen 20 (8) marraskuuta 1810 päivättyyn rajankäyntiasiakirjaan, laadittiin maarajasta kartta sekä kaksi topografista kuvausta. Toinen niistä koskee maarajaa ja toinen merirajaa.

2 Maanmittaus 86:2 (2011) 43 Kiinteistöoikeudellisissa kysymyksissä ja eräissä muissa oikeudellisissa suhteissa 1810 asiakirjoissa esitettiin vain tilapäisiä ratkaisuja. Jatkoselvitykset ja sopimukset tulivat voimaan 17. tammikuuta 1821 tehdyllä sopimuksella. Tällä sopimuksella tehtiin myös eräillä osuuksilla rajalinjan tarkistuksia. Muun muassa vuonna 1823 tämän sopimuksen perusteella korvattiin Torniossa ja Tornionjoen suun alueella vuoden 1810 kartassa esitetyt kaarevat rajalinjat suorilla. Taitepisteet merkittiin kuitenkin vain puupaaluilla. Vuonna 1888 suoritettiin perusteellinen rajankäynti. Vuoden 1810 topografisia kuvauksia tarkennettiin ja paikoin myös asiasisältöä muutettiin. Rajan taitepisteet Suensaaren pohjoiskärjen ja Tornionjoen suun välisellä alueella merkittiin pareittain asetetuilla rajakivillä. Venäjän ja Norjan välisen rajankäynnin yhteydessä vuonna 1897 rakennettiin kolmen valtakunnan pyykki. Ja neljä vuotta myöhemmin venäläis-ruotsalainen valtuuskunta rakensi kolme rajamerkkiä paikallisessa rajankäynnissä osuudelle kolmen valtakunnan pyykistä etelään. 2 Säännönmukaiset rajankäynnit Suomen itsenäistyttyä suoritettiin ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen rajankäynti vuosina Tässä rajankäynnissä tehtiin monia huomattavia parannuksia rajan määritykseen, merkintään ja asiakirjoihin. Näistä yhtenä tärkeimpänä oli rajan kulun periaatteellinen muutos ja rajamerkkien määrän huomattava lisäys Tornion-Haaparannan saaristossa. Tämän rajankäynnin hyväksymisen yhteydessä tehdyllä sopimuksella sovittiin myös 25 vuoden välein tehtävistä valtakunnanrajan rajankäynneistä. Raja oli Röytän sataman tasalta viimeisille luodoille seurannut epäsäännöllisiä kaarevia linjoja. Nyt ne korvattiin neljällä suoralla linjalla siten, että rajanoikaisut eivät aiheuttaneet muutoksia maiden pinta-aloihin. Vuoden rajankäynnissä laadittiin myös uudet raja-asiakirjat ja -kartat. Ruotsin ilmavoimat suoritti ilmakuvauksen vuonna 1926 kolmen valtakunnan pyykiltä Svansteinin tasalle. Kuvista tehtiin kuvakartat mittakaavassa 1: Rajan eteläisemmät osat kartoitettiin maastomittauksilla. Suomi, Ruotsi ja Norja sopivat kolmen valtakunnan pyykin uudelleen rakentamisesta vuonna 1925 ja norjalaiset tekivät työn seuraavana vuonna. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisen rajankäynnin maastotyöt suoritettiin vuonna 1956 sopimuksen mukainen määrävuosi olisi ollut Olosuhteet olivat muuttuneet huomattavasti sitten edellisen rajankäynnin muun muassa sodan vihollisuuksien ja niitä seuranneen jälleenrakennuksen vuoksi. Myös tieyhteys Kilpisjärvelle ja sieltä edelleen Norjaan oli avautunut. Koko raja-alueelle Kilpisjärveltä avomerelle laadittiin ilmakuvakartta. Sen monien yksityiskohtien avulla valtuuskuntien oli yleensä mahdollista piirtää syväväylän sijainti kartalle ilman erityisiä mittauksia, mutta luotauksia jouduttiin tekemään kuitenkin noin 120 kohdalla. Vuoden 1981 rajankäynnissä laadittiin ortokartat maastotöiden pohja-aineistoksi. Niitä käytettiin myös lopullisten rajakarttojen pohjana. Tämän rajankäynnin tuloksena useiden suurehkojen suvereniteettisaarien kohdalla raja tuli kulkemaan

3 44 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti niin, että saaret tulivat siihen maahan, josta niiden omistajatkin ovat. Näin myös niiden suvereniteettisaaren asema poistui. Erityisenä tehtävänä tässä rajankäynnissä oli valtakunnan rajan määritys Märketin luodolle. Haminan rauhansopimuksessa oli maininta rajasta, mutta se oli merkitsemättä maastoon. Vuoden 1981 rajankäynnissä raja vedettiin siten, että luodon pinta-ala jakautuu puoliksi kummallekin valtiolle. Vuoden 1981 rajankäynnin hyväksymisen yhteydessä Ruotsi jätti hyväksymättä noin kilometrin pituisen rajaosuuden Vähänärän kohdalla Tornion Yli-Vojakkalassa. Tällä osuudella suoritettiin vuonna 1985 runsaasti luotauksia ja tämä täydentävä rajankäynti vahvistettiin maiden välillä seuraavana vuonna. 3 Valtuuskunnat vuoden 2006 rajankäynnissä Suomen hallitus asetti 10. helmikuuta 2005 Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuoden 2006 rajankäyntivaltuuskunnan. Samalla vahvistettiin ohjeet rajankäyntiä varten. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi nimitettiin pääjohtaja Jarmo Ratia Maanmittauslaitoksesta ja jäseniksi prikaatikenraali Mikko Kirjavainen Rajavartiolaitoksesta sekä maanmittausneuvos Risto Nuuros ja yli-insinööri Pekka Tätilä Maanmittauslaitoksesta. Ruotsin rajankäyntivaltuuskuntaan kuuluivat pääjohtaja Stig Jönsson, geodesiajohtaja Anders Olsson ja osastopäällikkö Stefan Gustafsson Ruotsin karttalaitoksesta. 4 Maastotyöt Rajankäynnin valmistelujen yhteydessä sovittiin maastotöiden työnjaosta. Suomi suoritti koko raja-alueen ilmakuvauksen kesällä Ruotsi suoritti kiintopistemittauksia ja signaloinnit ilmakuvausta varten ja mittasi kaikille rajamerkeille koordinaatit. Vuoden 2006 rajankäynnissä kaikki mittaukset ja kartoitukset tehtiin ETRSjärjestelmän mukaisessa TM34-tasokoordinaatistossa. Molemmissa maissa oli silloin yleisissä kartastotöissä käynnissä siirtyminen tämän järjestelmän käyttöön. Kumpikin valtuuskunta on valvonut ja tarkastanut toisen töitä, ja rajankäynnin valmistuttua ne ovat luovuttaneet toisilleen aineistojen kopiot, joten kummallakin on käytössään ja arkistoissaan rajankäynnin mittaus- ja kartoitustulokset koko rajan osalta. 5 Jokiraja Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee Tornionjoessa, Muonionjoessa ja Könkämäenossa 555,5 kilometrin matkalla. Jokiraja alkaa 230 metrin päästä kolmenvaltakunnan pyykistä etelään rajamerkiltä 1b kulkee ensin pienien purojen ja järvien kautta Kilpisjärveen. Seuraa sitten järven keskilinjaa ja edelleen Könkämäenon, Muonionjoen ja Tornionjoen syväväylää Tornion Suensaaren pohjoiskärjen tasalle asti. Jokiosuudella syväväylästä poiketaan vain eräiden järvien alueella. Niillä rajan määrityksessä noudatetaan keskilinjaa. Tornion ja Haaparannan välillä raja jättää jokiuoman syväväylän ja muuttuu maarajaksi.

4 Maanmittaus 86:2 (2011) 45 Kuva 1. Kirjoittaja rajamerkillä n:o 1 Kilpisjärven perukoilla kesällä 2006 Yleisenä periaatteena Suomen ja Ruotsin välisellä jokirajalla siis on, että raja seuraa virtaavien jokien syväväylää ja joen muodostamien järvien keskiviivaa. Johtuen veden ja jään kuluttavasta ja hiekkamassoja siirtävästä vaikutuksesta syväväylä ja siten myös periaatteessa rajan sijainti muuttuu jatkuvasti. Kuitenkin rajan paikka on säännönmukaisten rajankäyntien välisen ajan se, missä syväväylä on ollut ja miksi sen sijainti on määritetty viimeisimmässä rajankäynnissä. Jokirajalla rajankäynnin maastotyöt suoritettiin kesällä Valtuuskuntien yhteisen työryhmän toimesta oli jo talvella selvitetty digitaalisten ortokuvien avulla syväväylän kulku maastotöiden pohja-aineistoksi. Kaikkia kohteita ei kuitenkaan voitu tulkita ortokuvilta ja muutenkin koko rajan kulku oli tarkistettava maastossa. Tämä tapahtui helikopterikuljetusta käyttäen. Vielä tässäkään tarkastuksessa ei saatu selvitetyksi kaikkia kohteita. Ne selvitettiin joella suoritetuilla luotauksilla.

5 46 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti Työryhmä laati digitaalisilla ortokuvilla esitetyn ehdotuksen syväväylän kulusta. Siinä oli muutamia kohteita, joissa työryhmä oli tehnyt vaihtoehtoisia esityksiä ja jättänyt lopullisen ratkaisun teon molempien valtuuskuntien yhteiseen lopputarkastukseen. Lopputarkastuksessa elokuussa 2006 Suomen ja Ruotsin valtuuskunnat suoritetun maastotarkastuksen jälkeen hyväksyivät työryhmän tekemän selvityksen syväväylän kulusta. Lopputarkastuksen yhteydessä ratkaistiin myös alustavassa syväväylän määrityksessä avoimeksi jääneet kohdat. 6 Lopputarkastus Maastotöiden valmistumisen jälkeen molempien maiden valtuuskunnat suorittivat kesällä 2006 yhteisen lopputarkastuksen koko rajan mitalla. Tarkastus suoritettiin elokuuta. Tarkastusmatkat tehtiin Rajavartiolaitoksen helikopterikuljetusta käyttäen. Rajan tarkastus aloitettiin kolmen valtakunnan pyykin tarkastuksella Goldaluokhtalta Suomen, Ruotsin ja Norjan valtakunnanrajojen yhtymäkodassa. Tarkastuksessa oli mukana Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskuntien lisäksi Norjan edustaja. Tarkastuksen päätteeksi kolmen maan edustajat allekirjoittivat kolmella kielellä laaditun pöytäkirjan, jossa todettiin tarkastuksen tulos. Toisena päivänä suoritettiin koko jokirajan tarkastus Kilpisjärveltä Tornioon. Eräin paikoin laskeuduttiin alas, jotta voitiin maassa todeta rajan kulku. Joella Kuva 2. Rajankäyntivaltuuskunnat kolmen valtakunnan pyykillä maastotarkastuksen aikana elokuussa 2006

6 Maanmittaus 86:2 (2011) 47 lennettiin rajan tuntumassa. Helikopterista avautui erinomainen näkökulma syväväylän tarkastamiseen. Pari kierrosta kohteen yllä antoi paremman yleiskuvan ratkaisun pohjaksi kuin alhaalla maastossa suoritettu tarkastelu. Kolmantena tarkastuspäivänä Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat pitivät Torniossa loppukokouksen, jossa kirjattiin tarkastustyön vaiheet ja tulokset. Valtuuskuntien yksimielisenä lopputoteamuksena oli, että työt oli tehty asianmukaisesti ja valtuuskuntien yhteisiä ohjeita noudattaen. Valtakunnanraja oli siinä kunnossa kuin sen rajankäynnin jälkeen edellytetään olevan. 7 Rajakartta Vuoden 1981 rajankäynnissä oli laadittu 1: mittakaavainen painettu ortokartta koko rajan mitalta. Vuoden 2006 rajakartta laadittiin myös ortopohjalle, mutta nyt digitaalisena. Vain neljä karttasarjaa tulostettiin paperille. Ne kuuluvat osana allekirjoitettuihin raja-asiakirjoihin. Kartan pohjaksi laadittu digitaalinen ortokuva tehtiin käyttämällä kesällä 2005 rajankäyntiä varten suoritettua ilmakuvausta. Kartan tärkein teema on tietysti itse valtakunnanraja rajamerkkeineen. Niiden lisäksi ortopohjalla esitetään korkeuskäyrät ja nimistö sekä normaalit kartan peruselementit kuten raamit, koordinaattitieto ja nimiö. 8 Rajankäyntiasiakirjat Rajankäynnin päätösasiakirjoina laadittiin perusasiakirjat, rajamerkkipöytäkirjat ja rajakartat. 8.1 Perusasiakirjat Perusasiakirjoihin koottiin kaikki Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajaa koskevat perussopimukset alkaen Haminan rauhasta vuodelta Asiakirjoissa on selvitetty lyhyesti kaikkia aikaisempia Suomen ja Ruotsin välisiä rajankäyntejä. Vuoden 2006 rajankäynnin osalta asiakirjat sisältävät valtuuskuntien yhteiset pöytäkirjat sekä selvityksen rajankäynnin töistä, eri vaiheista ja tuloksista. Perusasiakirjoista laadittiin sekä suomen- että ruotsinkielinen nidos. Muut asiakirjat ovat kaksikielisiä. Paperiversioiden lisäksi kaikki asiakirjat ja kartat on julkaistu CD-levykkeellä. 8.2 Rajamerkkipöytäkirjat Rajamerkeistä laaditut selitykset muodostavat lopullisten asiakirjojen toisen perusosan. Tornion Haaparannan saaristossa merialueella olevien taitepisteiden merkintä uudistettiin tässä rajankäynnissä. Tai oikeammin maastomerkinnöistä luovuttiin kokonaan. Kuten aikaisemmin todettiin, vuonna 1888 vesialueella kaupunkien välissä olevat rajan taitepisteet oli merkitty rannoille pystytetyillä rajamerkkipareilla. Vastaavasti vuoden 1925 rajankäynnissä ulkomerellä oleva käyräviivainen raja oli määritetty suorilla linjoilla, ja näiden leikkauspisteet eli rajan taitepisteet oli merkitty saariin asetetuilla linjataulupareilla. Vuoden 2006 rajankäynnissä sovittiin, että näitä vesialueen taitepisteitä osoittavat rajamerkit ja linjataulut lakkaavat toimimasta rajaa osoittavina merk

7 48 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti keinä. Niillä on tämän jälkeen vain historiallinen arvo. Rajan paikan määrittävät ainoastaan rajankäynnin yhteydessä määritetyt rajan taitepisteiden koordinaatit ja niiden väliset suorat linjat. 8.3 Rajakartat Rajakartat muodostavat oman kokonaisuutensa rajankäynnin asiakirjoissa. Niissä esitetty rajaviiva on ensisijainen rajankulun osoittaja jokivesistössä. Näin ollen, jos esimerkiksi jossakin koskipaikassa tulisi epäselvyyttä rajan kulusta, kysymys ratkaistaisiin rajakartan osoituksen perusteella. Maarajoilla rajan paikka on ensisijaisesti määritetty maastossa olevien rajamerkkien tai koordinaattien avulla. Lisäksi rajakarttojen tehtävänä on antaa yhtenäinen yleiskuva rajan kulusta ja rajan lähimaastosta koko rajan pituudelta. 8.4 Sopimus rajan tulevasta hoidosta Edellä mainittujen rajankäynnin päätösasiakirjojen lisäksi valtuuskunnat laativat yhteisen ehdotuksen Sopimukseksi rajan tulevasta hoidosta. Se sisältää periaatteet niiksi järjestelyiksi ja toimiksi, joilla rajankäynnissä saavutettu rajan merkintä ja määrittely voidaan pitää jatkuvasti yksikäsitteisenä ja selvänä. Vastaava sopimus on ollut voimassa vuoden 1981 ja vuoden 2006 rajankäynnin välillä. 9 Rajankäynnin päättäminen Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat allekirjoittivat rajankäynnin asiakirjat Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta Näin rajankäynti oli valtuuskuntien osalta saatu päätökseen ja kumpikin valtuuskunta luovutti myöhemmin päätösasiakirjat maansa ulkoasiainministeriölle. Kuten edellä on todettu, rajankäynnin tuloksena päädyttiin eräisiin valtakunnan alueen muutoksiin jokirajalla joidenkin saarien, hiekkasärkkien ja vesialueiden siirtyessä valtiolta toiselle. Koska valtion alueen muutoksiin tarvitaan eduskunnan suostumus, antoi Suomen hallitus valtuuskuntien päätösasiakirjojen pohjalta eduskunnalle muutokset mahdollistavan esityksen. Eduskunta antoi suostumuksensa 28 päivänä marraskuuta Myös Ruotsissa on suoritettu vastaavat valtion sisäiset toimenpiteet valtiopäiväkäsittelyineen. Ruotsissa nämä vaiheet ottivat kuitenkin suhteellisen pitkän ajan. Ruotsin lainsäädännön mukaan rajankäynnissä valtiosta toiseen siirtyvien alueiden osalta on myös ennen rajankäynnin vahvistamista suoritettava kiinteistöteknisiä tehtäviä. Ruotsin hallitus hyväksyi rajankäynnin tulokset osaltaan 28 päivänä tammikuuta Viimeisenä vaiheena rajankäynnin vahvistamisessa on Suomen ja Ruotsin välillä suoritettu noottienvaihto, jolla todetaan molemmissa maissa suoritettu rajankäyntivaltuuskuntien yhteisten päätösten ratifiointi. Noottien vaihto tapahtui 25 päivänä maaliskuuta Rajankäynnin voimaanpanosta annettiin asetus 9 päivänä huhtikuuta 2010 (256/2010). Se on julkaistu myös Sopimussarjassa (SopS 35/2010). Lisäksi Suomen ja Ruotsin on tarkoitus vahvistaa edellä mainittu valtuuskuntien ehdotus Sopimus rajan tulevasta hoidosta maiden väliseksi sopimukseksi.

8 Maanmittaus 86:2 (2011) 49 Voimaanpanoasetuksen mukaan rajankäynti on voimassa 1 päivästä toukokuuta 2010 alkaen. Näin monivaiheinen rajankäynti Suomen ja Ruotsin välillä on saatu päätökseen, ja valtakunnanrajan sijainti seuraavaan säännönmukaiseen rajankäyntiin vuoteen 2031 asti on se, miksi se vuoden 2006 rajankäynnissä määritettiin. Yli-insinööri Pekka Tätilä on aloittanut työuransa Maanmittaushallituksen Geodeettisessa toimistossa kolmiomittauksen parissa myöhemmin kolmiomittaustornit vaihtuivat satelliitteihin. Toinen tehtäväalue on ollut kehitysyhteistyöhankkeet niiden valmistelu, hallinnointi ja valvonta. Kolmantena isona työmaana hänellä on ollut valtakunnanrajat ja rajankäynnit: Suomi Norja 1975 ja 2000, Suomi Ruotsi 1981 ja 2006 sekä paraikaa käynnissä oleva valtakunnanrajankäynti Suomi Venäjä.

9 50 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti Liite 1. Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 2006 suoritetussa rajankäynnissä todettujen valtakunnanrajan kulun muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuonna 2006 suoritetun rajankäynnin Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2007 allekirjoitetuissa loppuasiakirjoissa todetut valtakunnanrajan kulun muutokset, joiden hyväksymisestä on sovittu noottienvaihdolla 25 päivänä maaliskuuta 2010, tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. Eduskunta on antanut suostumuksensa valtakunnanrajan kulun muutoksille 28 päivänä marraskuuta 2007 ja tasavallan presidentti on hyväksynyt ne 21 päivänä joulukuuta Rajankäyntiin liittyvät asiakirjat ja kartat ovat nähtävänä ja saatavissa maanmittauslaitoksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

10 Maanmittaus 86:2 (2011) 51 Liite 2. Rajamerkkipöytäkirja kolmen valtakunnan pyykistä SUOMEN-RUOTSIN VALTAKUNNANRAJANKÄYNTI 2006 RIKSGRÄNSÖVERSYNEN SVERIGE-FINLAND 2006 Rajamerkkipöytäkirja Gränsmärkesbeskrivning 100 Kolmen valtakunnan pyykki Treriksröset Rakennusvuosi Byggt år 1901 Rajakartta nro Gränskarta nr 1 Koord. Datum ETRS89 X / N Y / E H N2000 Huom. / Anmärk. UTM 34 - Kaista / zone Maantieteelliset Geografiska , , ,0 69º 03 35, º 32 55,0912 Korkeus pyykin sydänkiven huippuun. Höjden på toppen av rösets hjärtsten. Etäisyys, m Avstånd, m m 76,4 m _ 1 Suunta, gon (ggg,dd) Riktning, gon 191,71 (ggg,dd) Sijainti Läge Golddajávrin itäpäässä. Vid östra änden av Golddajávri. Tehtävä Uppgift Osoittaa pisteen, jossa Suomen, Ruotsin ja Norjan valtakunanrajat yhtyvät. Bestämmer den punkt där Sveriges, Finlands och Norges riksgränser sammanträffar. Laatu Beskaffenhet Betoninen katkaistu kartio, yläpinnan halkaisija 2,8 m. Kartion korkeus 2,0 m keskivedenpinnasta. Stympad kon av betong, diameter vid toppen 2,8 m. Hela konens höjd över medelvattenståndet 2,0 m. Ruotsin puolella På svenska sidan Norjan puolella På norska sidan Suomen puolella På finska sidan Merkinnät Inskriptioner Valokuva Foto Ote rajakartasta Utdrag av gränskarta

11 52 Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja vuoden 2006 rajankäynti Liite 3. Rajamerkkipöytäkirja rajan taitepisteestä SUOMEN-RUOTSIN VALTAKUNNANRAJANKÄYNTI 2006 RIKSGRÄNSÖVERSYNEN SVERIGE-FINLAND 2006 Rajamerkkipöytäkirja Gränsmärkesbeskrivning 128 Rajamerkin nro Gränsmärke nr aw Taitepiste Brytningspunkt Rakennusvuosi Byggt år Rajakartta nro Gränskarta nr 45 Koord. Datum ETRS89 X / N Y / E H N2000 Huom. / Anmärk. UTM 34 - Kaista / zone Maantieteelliset Geografiska , , º 47 21, º 07 52,1924 Etäisyys, m Avstånd, m 819,9 m 553,2 m au ax Suunta, gon 006,02 (ggg,dd) Riktning, gon 213,57 (ggg,dd) Sijainti Läge Suomen ja Ruotsin Leppikarien välissä. Mellan svenska Leppikari och finska Leppikari. Tehtävä Uppgift Osoittaa valtakunnanrajan taitepisteen aw paikan. Bestämmer riksgränsens brytningspunkt aw. Laatu Beskaffenhet Merkitsemätön. Omarkerad. Ote rajakartasta Utdrag av gränskartan