Yleisurheilustadion. Yleisurheilustadion

Transkriptio

1 Irina Privalova (oik.) vei EM-kisoissa kultaa naisten 100 ja 200 metrillä. Viljo Heino maailmanennätysvauhdissa. Helsingin Olympiastadionista tuli tärkeimpien kansallisten ja kansainvälisten yleisurheilukilpailujen pitopaikka. Yleisurheilun SM-kisat (Kalevan kisat) järjestettiin uudella areenalla heti ensimmäisenä kesänä Merkittäviä urheilutapahtumia suomalaiselle kisayleisölle olivat monia vuosikymmeniä maaottelut, joista jännittävimpänä tietysti Ruotsi- Suomi yleisurheilumaaottelu. Suurten kansainvälisten urheilutapahtumien näyttämönä Olympiastadion on ollut 1952 olympiakisojen lisäksi peräti neljä kertaa: Vuosina ja Stadionilla järjestettiin yleisurheilun EM-kisat ja vuosina sekä MM-kisat. Vuoden MM-kisat olivat kautta aikojen ensimmäiset yleisurheilun maailmamestaruuskilpailut. Kansainvälisten yleisurheilukilpailujen sarjaa jatkoivat 1959 aloitetut maailmankisat. Vuoden 1996 jälkeen tapahtuma tunnettiin nimellä Helsinki Grand Prix. Useiden kisojen ansiosta Olympiastadion on saanut olla monien yleisurheilun maailmanennätysten suorituspaikka. Suomalaisten oma maailmanennätysmies oli juoksija Taisto Mäki, joka kesällä 1939 juoksi stadionilla kaikkiaan viisi maailmanennätystä. Toinen kotimainen juoksijatähti oli 1940-luvun puolivälissä maailmanennätyksiä tahkonnut Viljo Heino. Hänelle ennätyksiä kertyi kaikkiaan kahdeksan, osa epävirallisia. Viimeisimmät maailmanennätystulokset syntyivät MMkisojen yhteydessä, kun Venäjän Jelena Isinbajeva hyppäsi naisten seiväshypyn maailmanennätyksen tuloksella 501cm, Venäjän Olimpiada Ivanovan saavuttaessa ajan naisten 20 km kävelyssä ja Kuuban Osleidys Menendezn heittäessä 71,70 naisten keihäässä.

2 Juha Väätäinen Seppo Simola vannoi kisavalan. Helsingin Olympiastadion peruskorjattiin Yleisurheilun EM-kisoihin. Vanha tiilimurska sai väistyä uuden Tartan -päällysteen tieltä ja tulospalvelujärjestelmä uudistettiin tietotekniikkaan perustuvaksi. Järjestyksessä kymmenennet yleisurheilun EM-kisat pidettiin stadionilla Ne avasi presidentti Urho Kekkonen. Osallistujia tuli 29 maasta. Kisojen ylivoimaisimmaksi maaksi nousi DDR (Itä-Saksa), joka kahmi yhteensä 32 mitalia. Hyvänä kakkosena oli Neuvostoliitto 20 mitalilla. Kisojen suomalaistähti oli Juha Väätäinen (Julma-Juha), joka voitti jo avajaispäivänä metrin ja muutamaa päivää myöhemmin vielä 5000 metrin juoksun. Väätäisen kultamitalit jäivät suomalaisille kisojen ainoiksi. EM-kisoihin stadionin kentän suorituspaikoille asennettiin Tartan pinnoita. Vanhanaikaiseksi käynyt tiilimurska sai jäädä historiaan.

3 Arto Bryggare, Tiina Lillak ja Martti Vainio Kisojen maskotti Lassejänis. Sen suunnitteli graafikko Marika Lehestö. Helsingin Olympiastadionilla tehtiin historiaa, kun kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingissä Tieto siitä, että kisat pidettäisiin Suomessa, tuli Pariisista maaliskuussa Uuden peruskorjauksen valmistelutyöt aloitettiin heti. Kaiken oli oltava ensiluokkaisessa kisakunnossa kolmessa vuodessa. Tehtäviin perusparannustöihin kuului nurmimaton uusiminen. Tässä yhteydessä nurmen alle asennettiin sähköinen lämmitysjärjestelmä. Uusittavien listalla olivat myös tulospalvelu ja suorituspaikkojen pintamateriaalit. Valaistusta parannettiin ja pohjoispäätyyn hankittiin uusi videotaulu. Elokuussa kaikki oli valmista. Osallistujia yleisurheilun ensimmäisiin MM-kisoihin Helsinkiin saapui 154 maasta. Urheilijoita oli Kisat avasi presidentti Mauno Koivisto helteisen aurinkoisessa säässä. Kisojen tähti oli USA:n Carl Lewis, joka voitti kultaa 100 metrillä, pituushypyssä ja pikaviestissä. Suomalaisista Tiina Lillak heitti keihäässä Suomelle maan ensimmäisen yleisurheilun MM-kultamitalin, Arto Bryggare otti 110 metrin pika-aidoista hopeaa ja Martti Vainio 5000 metrillä pronssia. Mitalitilaston ykkössijan otti DDR (Itä-Saksa), kakkosena oli USA ja kolmantena Neuvostoliitto. Tulostaso kisoissa oli erinomainen. Uusia maailmanennätyksiä syntyi kaksi. Tšekkoslovakian Jarmila Kratochvílová teki me-tuloksen naisten 400 metrillä (47,99) ja USA:n miehet juoksivat me-ajan miesten 4x100 metrin viestissä (37,86). EM-kisoihin laitettu Tartan pinnoite sai väistyä uudemman Novotan pinnoitteen tieltä.

4 Sari Essayjah Seppo Räty Helsingin Olympiastadion sai isännöidä yleisurheilun EM-kisat toisen kerran vuonna. Kisavalmisteluihin kuului stadionin peruskorjaus. Pahoin vaurioituneet betonikatsomot uusittiin, osa seisomapaikoista muutettiin istumapaikoiksi ja tulosjärjestelmä sekä päällysteet uusittiin. Katsomopaikkoja jäi peruskorjauksen jälkeen Peruskorjauksen yhteydessä myös eteläkaarteen toimistotilat uusittiin ja YLE sai uudet selostamot stadionin A-katsomon kattoon. Vuoden EM-kisoihin osallistui 1113 urheilijaa 44 maasta. Se oli siihenastinen yleisurheilun EM-kisaennätys. Uutta oli myös stadionin välittömään läheisyyteen rakennettu kisatori, jossa oli kisojen ajan monenlaista oheisohjelmaa paikalle saapuneelle yleisölle. Eniten mitaleja EM-kisoista saavutti Venäjä. Iso-Britannia oli mitalitilastossa toisena, Saksa kolmantena. Kisojen yllättäjämaa oli Norja kuudella mitalillaan. Tällä määrällä se takasi itselleen 7. sijan mitalitaulukossa. Kultaa norjalle toivat Geir Moen 200 metrillä, Trine Hattestad naisten keihäässä ja Steinar Hoen miesten korkeushypyssä. Suomalaiset menestyjät EM-kisoissa olivat Sari Essayah, joka voitti kävelyn EM-kultaa ja Seppo Räty, joka saavutti keihäänheiton EMhopeaa. Mitalia oli odotettu myös miesten kävelymatkalta, mutta Valentin Konosen suoritus kaatui vatsavaivoihin. Kisojen varmoja voittajia olivat Saksan Heike Drechsler naisten pituudessa, Venäjän Irina Privalova naisten 100 metrillä ja Iso-Britannian Linford Christie miesten 100 metrillä.

5 MM- kisailmeen Kisaviikolla satoi ajoittain ennätyksellisiä määriä vettä. suunnitteli Markku Piri. Tommi Evilä. Vuonna Helsingin Olympiastadionilla järjestettiin Yleisurheilun MM-kisat jo toisen kerran stadionin historiassa. Lähes kaikki suorituspaikat uusittiin. Juoksurata päällystettiin nyt ensimmäistä kertaan italialaisella Mondo pinnoitteella. Suurin työ oli kuitenkin itäisen aurinkokatsomon kattaminen, johon suomalaiset kisahakijat olivat hakuvaiheessa sitoutuneet. Katoksesta käytiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Kilpailuehdotuksen nimi oli Suomi-Finland. Sateen uhka loi MM-kisoihin oman leimansa. Vettä tuli ajoittain taivaan täydeltä. Suomalaisyleisö sen sijaan ei tälläkään kertaa pettänyt vaan sai Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Diack Laminilta erityiskiitokset. Kisojen suomalaissankariksi nousi Tommi Evilä, joka 816cm kantaneella hypyllään sijoittui pituushypyssä kolmanneksi ja pelasti Suomen mitalitta jäämiseltä. Keihäänheiton varmana pidetty mitali haihtui Tero Pitkämäen epäonnistuttua suorituksessaan. Venäjän Jelena Isinbajeva hyppäsi MM-kisoissa uuden naisten seiväshypyn maailmanennätyksen tuloksella 501cm. Isinbajevan lisäksi maailmanennätyksiä syntyi naisten 20 km kävelyssä Venäjän Olimpiada Ivanovan saavuttaessa ajan ja naisten keihäässä, kun Kuuban Osleidys Menendez heitti 71,70. MM-kisat toivat stadionin kentän suorituspaikoille jälleen uuden pinnan, nopean ja kovan Mondon.

6 Voitto Hellstén Helsingin Olympiastadionista tuli sen valmistuttua 1938 yleisurheilun maaotteluiden itseoikeutettu pitopaikka. Kuumin kamppailu on vuosikymmenien ajan ollut Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu. Se on vuodesta 1940 lähes poikkeuksetta, Suomen ollessa järjestelyvuorossa kilpailtu Olympiastadionilla. Maaotteluiden kulta-aikaa elettiin luvuilla. Tunnelma kisoissa oli yleensä kiihkeä ja yleisöä riitti. Ruotsin kaatajista tuli suoranaisia sankareita luvun maaottelutähti oli pikajuoksija Voitto Hellstén, joka osallistui Suomi-Ruotsi -taistoon kahdeksan kertaa ja saavutti siellä 20 voittoa luvulla hienoa voittosarjaa on näissä kohtaamisissa rakentanut moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen 11 peräkkäisellä voitollaan. Kukaan suomalainen ei ole Suomi-Ruotsi -otteluiden historiassa yltänyt samaan yhdessä lajissa. Naiset pääsivät mukaan perinteikkääseen maaottelukilvoitteluun miesten rinnalle vasta Naisista Suomen menestyneimpiä maaottelukilpailijoita on ollut kestävyysjuoksija Päivi Tikkanen, jolle kertyi 17 Suomi-Ruotsi kohtaamista vuosina Ruotsi ei ole ollut Suomen ainoa kilpakumppani vaan maaotteluita on käyty useiden muidenkin maiden kanssa. Suomea vastassa ovat olleet muun muassa Neuvostoliitto, Espanja, Norja, Puola, Ranska ja Tanska. Olympiakisojen peruunnuttua kesällä 1940 Stadionilla kilpailtiin Suomi-Ruotsi-Saksa kolmimaaottelu

7 Lähdeaineisto: Kirjallisuus: Hannula, Riitta (toim.): Urheilu museossa. Suomen urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o 37, Keuruu Hannus, Matti, Laitinen, Esa: Maailman paras maaottelu. Suomi- Ruotsi 75 vuotta, Lahti Häggblom, Stig (et.al.): EM 71 Helsinki, Porvoo Nygrén, Helge: Olympiastadion, Helsinki Nygrén,Helge: Suuri Areena, Helsinki Palmunoksa,Jouni, Rikkonen, Manu, Hakanen, Jarmo : Helsinki, Vantaa. Raatikainen, Voitto, Vuorio, Pentti: Helsinki EM-71 Bulletin 3, Helsinki. Rinne, Pekka, Teronen, Arto, Ylönen, Rauno: Helsinki 94, Vantaa. Pekola, Tapio (et.al.): Helsinki 94, Helsinki. Pekola, Tapio (et al.): Yleisurheilun MM-kisakirja Helsinki 83, Kaarina. XV Olympiakisat Helsingissä Järjestelytoimikunnan virallinen kertomus, (toim. Sulo Kolkka), Porvoo Muut: (IAAF:n sivusto): (Suomen Urheiluliitto ry:n Suomi-Ruotsi maaottelusivusto): Suomen Urheilumuseon esinekokoelma Valokuvat: Suomen Urheilumuseo, Giuliano Bevilacqua, Pentti Pekkala.