PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI"

Transkriptio

1 PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI Päivi Peltola, Tarja Meristö, Mari Tammi & Juha Karjalainen Åbo Akademi University Institute for Advanced Management Systems Research Corporate Foresight Group, CoFi Report No 4/2001 December 2001

2 ESIPUHE Pro Metalli Varsinais-Suomi on vuonna 1998 epävirallisesti käynnistynyt yritysryhmä, jonka tavoitteena on vaikuttaa metalli- ja konepajateollisuuden tulevaisuudennäkymiin parantamalla alan asemaa erityisesti alueen päätöksentekijöiden silmissä sekä herättämällä nuorten kiinnostusta alaan mainettaan parempana työpaikkana. Yritysryhmän käynnistäjänä on ollut TPA Groupin aikaisempi toimitusjohtaja Kari Haapasaari. Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet myös Olavi Rantala, Kari Ruusunen, Pentti Jäntti, Jyrki Niinistö, Jussi Voima, Jyri Arponen, Simo Saurio, Seppo Torikka, Jouko Toivonen, Paavo Okko ja Tarja Meristö. Hankkeen valtakunnan kummina ja keskustelukumppanina on ollut Christoffer Taxell. Pro Metalli Varsinais-Suomi on epävirallisten kokoontumisten myötä täsmentänyt tavoitteitaan ja organisoitunut hankkeeksi, jonka ensimmäinen osaraportti on tämä Varsinais-Suomen nuorten näkemyksiä kartoittava selvitys. Tutkimus on toteutettu Åbo Akademin IAMSR-laitoksen Corporate Foresight Group CoFi:n tutkimusryhmässä. Sen vastuullisena johtajana on toiminut Tarja Meristö ja tutkijoina Päivi Peltola, Juha Karjalainen ja Mari Tammi. Tilastollisissa analyyseissa on ollut apuna Jouko Katajisto Turun yliopiston tilastotieteen laitokselta. Koko Pro Metalli Varsinais-Suomi hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen TEkeskus ja TAD Centre. Nuorten asenteita koskevaan tutkimusosioon on antanut tukea myös TPA Groupin nykyinen toimitusjohtaja Timo Stenros, mistä hänelle kiitos. Seppo Torikka on osallistunut myös nuorisokyselyn valmisteluun tehden samasta aiheesta omaa opinnäytetyötään Turun Ammattikorkeakouluun. Hanketta on esitelty myös Varsinais-Suomen MET Ry:n tilaisuuksissa yhdessä alueella käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Kiitokset Kari Ruususelle ja Juho Kesselille tilaisuuksista päästä keskusteluun asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa. Toivon, että tämä raportti antaa uutta tietoa myös Varsinais-Suomen MET Ry:n jäsenistölle alueen nuorten näkemyksistä oman toimintansa kehittämiseksi. Lopuksi, kiitos kaikille kyselyyn vastanneille nuorille ja myös metallitapahtumaan osallistuneille päättäjille, jotka antoivat näin lisäaineistoa tutkimukseen. Turussa 4. joulukuuta, 2001 Tarja Meristö Kauppat. tri, yritysfuturologi IAMSR / Åbo Akademi CoFi Corporate Foresight Group

3 1 Johdanto Metallikyselyn tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät ja aikataulu Taustatietoja: Suomen Gallupin tekemä nuorten teollisuustutkimus (3/2001) Suomen Gallupin otoksen kuvailua Suomen Gallupin tutkimuksen tulokset Varsinais-Suomen teollisuus Henkilöstö Tuotanto Metalliteollisuus Varsinais-Suomessa Pro Metalli nuorison metallikyselyn otoksen kuvailua (9/2001) Nuorison metallikyselyn analyysit Muuttujien jakaumat Kuntakohtainen vaihtelu metallialan mielipiteissä Sukupuolen vaikutus mielipiteisiin metallialasta Metallialasta kiinnostuneet -ryhmä vs. muut vastaajat Osaamisen osatekijät: nuorten metallikyselyn faktorianalyysi Teollisuuspäivän-kysely metallialan vaikuttajille Teollisuuspäivän-kyselyn analyysit Teollisuuspäivän-kyselyn ja nuorisokyselyn vertailua Johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet... 43

4 1 1 Johdanto Pro Metalli Varsinais-Suomi on yrityslähtöinen työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Varsinais-Suomen metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä sekä yritysten toimintaympäristössä että alan sisällä. Työskentelyn tavoitteena on metalliteollisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantaminen kiinnittämällä alueen päättäjien huomiota alan tulevaisuuteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti halutaan korostaa alan imagon, tarvittavan infrastruktuurin, tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä verkostojen kehittämistä. Pro Metalli Varsinais-Suomi -hankkeen perustaja ja vetäjä on Kari Haapasaari, Turun Prosessiasennuksen edellinen toimitusjohtaja. Muut työryhmän toimintaan osallistuneet ovat Olavi Rantala, Kari Ruusunen, Pentti Jäntti, Jyrki Niinistö, Jussi Voima, Jyri Arponen, Seppo Torikka, Jouko Toivonen, Paavo Okko ja Tarja Meristö. Hankkeen valtakunnan kummina sekä keskustelukumppanina toimii konsernijohtaja Christoffer Taxell Partekista. Tämän Pro Metalli-hankkeen nuorisokysely-osan tarkoituksena on antaa kuva varsinaissuomalaisen nuorison näkemyksistä metallialan työtehtävistä ja mielipiteistä metallialasta työpaikkana. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös yleisemmin hyvältä työpaikalta vaadittuja ominaisuuksia sekä vertailtu eri teollisuudenalojen kiinnostavuutta. Nuorisokyselyn avulla selvitetään myös miten paljon nuoret tietävät metallialasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä miten paljon ja millä keinoin nuorille tulisi tarjota lisätietoa. Nuorisokyselyn tarkoituksena on antaa päättäjille kuva nykytilanteesta, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin metalliteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi voitaisiin ryhtyä. Tutkimuksen luvussa kaksi kuvataan tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät, aikataulu sekä tehtäväjako. Luku kolme käsittelee Taloudellisen Tiedotustoimiston Suomen Gallupilla teettämää koko Suomen nuoret kattavaa teollisuustutkimusta. Osion tarkoituksena on antaa lukijalle pohjaa vertailla, ovatko varsinaissuomalaisten nuorten mielipiteet poikkeavia koko maan nuorten mielipiteisiin verrattuna. Luvussa neljä on esitelty melko laajasti Varsinais-Suomen elinkeinorakennetta ja varsinkin teollisuutta. Alaluvussa 4.3. on syvennytty metalliteollisuuteen. Metalliteollisuutta on tutkittu erilaisten tilastojen valossa aina kuntakohtaiselle tasolle saakka. Luvuissa viisi ja kuusi kuvaillaan nuorisolle suoritetun metallikyselyn tulokset. Luvussa seitsemän kuvaillaan Varsinais-Suomen METin Teollisuuspäivän-kyselyn tuloksia sekä vertaillaan Teollisuuspäivän-vastaajien ja nuorten mielipiteitä. Luvussa kahdeksan kootaan tutkimuksen tulokset yhteenvedoksi ja esitetään johtopäätökset.

5 2 2 Metallikyselyn tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät ja aikataulu Pro Metalli-nuorisokyselyn tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä varsinaissuomalaiset nuoret ovat metallialasta työpaikkana suhteessa muihin teollisuudenaloihin. Kysely suunnattiin ensisijaisesti nuorille, jotka eivät olleet vielä tehneet lopullista ammatinvalintapäätöstään. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään nuorten mielipiteiden johdonmukaisuuksia sekä ristiriitaisuuksia. Tärkeätä on myös selvittää miksi nuorten mielipiteet ovat sellaiset kuin ovat eli mistä nuoret saavat vaikutteita. Miten ikä ja mielikuvat vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä eri teollisuudenaloista? Toinen kysymys on se, miten nuori näkee oman uransa. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren ammatinvalintapäätökseen ja millaisia vaatimuksia nuori asettaa työpaikalleen? Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten metalliala pystyy nuorten mielestä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Metallialan yrityksien näkökulmasta on tärkeätä tietää, millaisia toimijoita nuoret ovat alan tulevaisuudentekijöinä. Kolmantena kysymyskokonaisuutena on kysymys tietolähteistä, joista nuoret saavat tietoa metallialasta. Tieto tulisi tarjota sellaisessa muodossa, että nuori ymmärtää sen oikein. Mikäli tieto ei saavuta nuorta oikealla tasolla, nuori saattaa kapinoida sitä vastaan tai jättää sen huomiotta. Mitä ja millä medialla tietoa tulisi välittää, jotta se saavuttaisi nuoren? Seuraako nuori televisiosta tai radiosta tulevia tietoiskuja, vai tapahtuuko vaikuttaminen suorien kontaktien, vanhempien ja ystävien välityksellä? Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, joka kohdistettiin varsinaissuomalaiselle nuorisolle Internetin välityksellä. Yläasteella, lukiossa, ammatti-instituutissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat nuoret täyttivät oppitunneilla verkkokyselylomakkeen. Tämän lisäksi suoritettiin pienimuotoisempi kyselytutkimus Varsinais-Suomen METin Teollisuuspäivien osanottajille, jotka olivat teollisuusalan vaikuttajia Varsinais-Suomen alueelta. Kyselylomakkeessa (Liite 1) esitettiin 22 erilaista metalliteollisuutta, metalliteollisuuden työtehtäviä ja työpaikan ominaisuuksia esittävää kysymystä. Useissa näistä kysymyksistä oli useampia väittämiä. Vastaajien tuli valita jokin lomakkeessa annetuista vaihtoehdoista tai asettaa väittämiä tärkeysjärjestykseen. Varsinaisten metallialaa käsittelevien asiakysymysten lisäksi mukana oli muutama visailutyyppinen kysymys alan vaikuttajista. Pro Metalli-hankkeen suunnittelu on käynnistynyt jo syksyllä 1998, mutta tämän kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin loppukesällä Elokuussa 2001 aloitettiin Internet-kyselykaavakkeen suunnittelu sekä yhteydenotot paikallisiin kouluihin. Kouluja lähestyttiin useimmiten opinto-ohjaajien ja rehtorien välityksellä, jotka ohjasivat kyselyn varsinaiselle toimeenpanevalle opettajalle. Opiskelijat vastasivat kyselyyn välisenä aikana, ja Teollisuuspäivän-kysely suoritettiin Tämän jälkeen tilastoaineisto tallennettiin, suoritettiin tilastolliset analyysit ja kirjoitettiin raportti. Raportti valmistui marraskuun puolivälissä vuonna 2001.

6 3 Tutkimuksen kyselylomakkeen laativat tutkijat Juha Karjalainen ja Päivi Peltola yhdessä elinkeinoasiamies Seppo Torikan kanssa. Suurimman osan vastauksista tallensivat tutkijat Mari Tammi sekä Päivi Peltola. Nuorten metallikyselyn ja Teollisuuspäivä-kyselyn tilastolliset analyysit suoritti lehtori Jouko Katajisto. Tutkimusraportin laati tutkija Päivi Peltola ja sitä kommentoivat tutkimusjohtaja Tarja Meristö ja tutkija Mari Tammi. Tutkija Juha Karjalainen toimi vastuullisena tutkijana.

7 4 3 Taustatietoja: Suomen Gallupin tekemä nuorten teollisuustutkimus (3/2001) 3.1 Suomen Gallupin otoksen kuvailua Suomen Gallup suoritti Taloudellisen Tiedotustoimiston toimesta tutkimuksen suomalaisten nuorten asenteista teollisuutta kohtaan. Gallup haastatteli maaliskuun 2001 aikana 919 nuorta, jotka olivat vuotiaita. Vastaajista 463 oli tyttöjä ja 456 poikia 1. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma. Ikäluokka Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus vuotta % vuotta % vuotta % vuotta % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Tutkimukseen vastanneet olivat hieman vanhempia kuin nuorisotutkimukseemme vastanneet. Ikäjakauman mediaani on vuotta. Ikäjakauma on varsin tasainen. Taulukko 2. Vastaajien elämäntilanne. Pääasiallinen tehtävä Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus Peruskoulussa/lukiossa % Ammattikoulussa % Opistossa 47 5 % Korkeakoulussa/yliopistossa % Työssä % Työtön 61 7 % Muu 35 4 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Vastaajista 72 % opiskeli parhaillaan jossakin oppilaitoksessa. Työssä oli 17 % ja työttömiä 7 %. Opiskelijoiden osuus oli varsin suuri ja painopiste oli peruskoulussa. Jakauma on vertailukelpoinen Pro Metalli Varsinais-Suomi hankkeen nuorisokyselyn kanssa. Taulukko 3. Vastaajien maantieteellinen jakauma. Maantieteellinen alue Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus Uusimaa % Muu Etelä-Suomi % Itä-Suomi % Väli-Suomi % Pohjois-Suomi % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). 1 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c).

8 5 Tutkimuksen painopiste oli Etelä-Suomessa, josta vastauksia oli yli 50 %. Tutkimustuloksissa, jotka raportoitiin maantieteellistä jakoa ei ollut kuitenkaan huomioitu muuttujana. 3.2 Suomen Gallupin tutkimuksen tulokset Taulukko 4. Suhtautuminen teollisuutta ja teollisuudessa työskentelemistä koskeviin väittämiin. Teollisuus on Osaaminen kansainvälistä huippuluokkaa Hyvinvointimme perusta myös tulevaisuudessa Herättää luottamusta tulevaisuuteen Palkkataso korkea Käsitykset usein vanhentuneita Varmuus työn jatkuvuudesta usein hyvä Työ mielenkiintoista Hyvät mahdollisuudet uuden oppimiseen Hyvät eteenpäinpääsymahdollisuudet Työntekijän ja antajan tavoitteet samansuuntaiset Tulevaisuudessa houkutteleva ala Työ ruumiillisesti raskasta Vaatii hyvän koulutuksen Työ ikävää ja yksitoikkoista Työolosuhteet epäterveelliset Työturvallisuus heikkoa Vanhentunutta tekniikkaa Teknologinen taso heikko verrattuna kilpailijaan Täysin samaa Jokseenkin Ei osaa sanoa Jokseenkin eri Täysin mieltä samaa mieltä mieltä mieltä 43 % 46 % 5 % 5 % 1 % 26 % 60 % 5 % 8 % 1 % 26 % 58 % 7 % 8 % 1 % 18 % 56 % 5 % 19 % 2 % 17 % 54 % 7 % 20 % 2 % 12 % 59 % 7 % 20 % 3 % 13 % 55 % 3 % 25 % 4 % 14 % 53 % 7 % 23 % 4 % 13 % 54 % 7 % 23 % 3 % 7 % 51 % 12 % 28 % 2 % 16 % 42 % 5 % 26 % 11 % 11 % 43 % 4 % 35 % 7 % 11 % 42 % 4 % 38 % 5 % 10 % 36 % 5 % 38 % 12 % 5 % 34 % 7 % 43 % 11 % 3 % 20 % 6 % 50 % 20 % 1 % 12 % 10 % 49 % 28 % 2 % 11 % 6 % 45 % 36 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001b). eri

9 6 89 % vastaajista ajattelee, että teollisuuden osaaminen on kansainvälistä huippuluokkaa. Lähes yhtä monen mielestä teollisuus on hyvinvointimme perusta myös tulevaisuudessa (86 %) ja se herättää luottamusta tulevaisuuteen (84 %). 81 % vastaajista oli lisäksi eri mieltä väitteestä, että teknologinen taso on heikko kilpailijaan verrattuna. Yli yhdeksän kymmenestä kyselyn vastanneesta nuoresta on sitä mieltä, että työssä menestyminen riippuu ennen kaikkea itsestä. Yrittäjämäistä asennetta pidetään tärkeänä, mutta vain neljä prosenttia vastaajista aikoo varmasti perustaa oman yrityksen. 2 Kun nuorilta kysyttiin, millä alalla he mieluiten työskentelisivät, jos edut olisivat samat, palveluala oli mieluisin, ja teollisuus jakoi toisen sijan yhdessä julkisen sektorin kanssa. Vähiten suosiota sai maatalous. Nuorten halukkuudessa työskennellä eri teollisuuden toimialoilla oli suuria eroja. 2 Suurin osa nuorista uskoo, että ihmisten teollisuutta koskevat käsitykset ovat usein paitsi vanhentuneita myös vääriä. Lisäksi vastanneet nuoret arvelevat, ettei teollisuuden alalla pääse töihin ilman hyvää koulutusta. 2 Nuoret saavat teollisuustyötä koskevia tietoja lähinnä kolmen yhtä voimakkaan kanavan välityksellä: lehdistä (59 %), radiosta ja TV:stä (51 %) sekä koulusta (49 %). Opintokäynnit ja yritysvierailut ovat nuorten mielestä mielenkiintoisimpia tiedonsaamistapoja. 2 Noin 40 % nuorista sai tietoa Internetin välityksellä ja yli 20 % työvoimatoimistosta sekä esitteistä. Alle 20 % sai tietoa kavereilta ja vain hieman yli kymmenen prosenttia kotoa. Elokuvista ja videoista tietoa saivat vain muutamat. 3 Vastaava kysely on toteutettu vuodesta 1984 saakka kahden vuoden välein. Kyselyistä saatujen vastauksien perusteella nuorten asennoituminen teollisuutta ja teollisuustyötä kohtaan on muuttunut. Teollisuustyö on muuttunut entistä salonkikelpoisemmaksi. Työ, jota ennen pidettiin epäterveellisenä, raskaana ja yksitoikkoisena on muuttunut nuorten mielissä entistä mielenkiintoisemmaksi, vaativammaksi ja houkuttelevammaksi. 5 Itsensä elättäminen ja toimeentulon varmistaminen ovat lähes jokaiselle nuorelle tärkeimpiä työelämään pyrkimisen syitä. Elintason parantaminen ja elämässä eteenpäin pääseminen ovat tulleet nuorten ja erityisesti naisten mielestä yhä merkittävimmiksi. 5 Työpaikkaa haettaessa tärkeimmäksi tekijäksi koetaan työn mielekkyys, jota 61 % nuorista pitää kaikkein tärkeimpänä ja jonka 89 % sijoittaa kolmen tärkeimmän ominaisuuden joukkoon. Palkan suuruutta vain 20 % vastaajista pitää kaikkein tärkeimpänä, mutta tärkeimpien ominaisuuksien kärkikolmikkoon sen asettaa 80 %. 5 Teollisuustyöstä saadut kokemukset lisäävät alan houkuttelevuutta, sillä teollisuudessa työtä tekevistä 80 % kokee alan houkuttelevaksi ja samoin ajattelee lähes 70 % teollisuudessa kesätöitä tehneistä. 5 Korkeakoulututkinnon suorittaneista 45 % on ollut kesätyössä teollisuudessa ja tällä hetkellä teollisuustyössä olevista ¾ on kokeillut alaa kesätyön kautta. 4 2 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001a). 3 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). 4 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001b).

10 7 Mitä vanhempi vastaaja, sitä parempina hän pitää teollisuuden tarjoamia toimeentulomahdollisuuksia. Miehet suhtautuvat naisia positiivisemmin tähän seikkaan. 7 Taulukko 5. Kolme mieluisinta teollisuudenalaa. Taulukossa ovat mukana kaikki vastaajat. Toimiala Prosenttiosuus Graafinen teollisuus 55 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 41 % Elintarviketeollisuus 34 % Tevanake-teollisuus 31 % Kone- ja metalliteollisuus 23 % Paperiteollisuus 21 % Rakennusteollisuus 18 % Kemianteollisuus 16 % Puutavarateollisuus 15 % Energianhuolto 9 % Metallien jalostus 7 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 1 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Taulukko 6. Kolme mieluisinta teollisuudenalaa. Taulukossa ovat mukana vain teollisuudessa kesätöissä olleet vastaajat. Teollisuudenala Prosenttiosuus Graafinen teollisuus 49 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 49 % Kone- ja metalliteollisuus 32 % Paperiteollisuus 29 % Rakennusteollisuus 25 % Elintarviketeollisuus 24 % Tevanake-teollisuus 20 % Kemianteollisuus 16 % Puutavarateollisuus 16 % Energianhuolto 11 % Metallien jalostus 10 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 2 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Taulukko 7. Teollisuudenalat, joilla nuoret työskentelisivät mieluiten. Teollisuuden ala Naiset Miehet Graafinen teollisuus Elintarviketeollisuus 21 4 Tevanake-teollisuus 21 4 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 6 23 Kemian teollisuus 4 3 Puutavarateollisuus 3 4 Kone- ja metalliteollisuus 2 14 Paperiteollisuus 2 9 Rakennustuoteteollisuus 2 7 Energianhuolto 1 2 Metallien jalostus 0 2 Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 0 0 Ei osaa sanoa 8 6 Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Mielenkiintoisimpana teollisuudenalana pidetään graafista teollisuutta ja tämän jälkeen sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Vastaajat, joilla oli kokemuksia teollisuustyöskentelystä pitivät myös kone- ja metalliteollisuutta mielenkiintoisena. Naiset pitävät mielenkiintoisimpina työpaikkoina graafista teollisuutta, elintarviketeollisuutta ja tevanake-teollisuutta. Miehet ovat kiinnostuneita myös graafisesta teollisuudesta, mutta myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta ja kone- ja metalliteollisuudesta.

11 8 4 Varsinais-Suomen teollisuus Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen. Teollisuuden osuus Varsinais- Suomen kaikista työllisistä on 26 % ja BKT:n muodostuksesta 42 %. 5 Seuraavissa luvuissa teollisuutta on tarkasteltu henkilöstön ja tuotannon kehittymisen kautta. Alaluvussa 4.3 on keskitytty tarkastelemaan erityisesti metalliteollisuutta. 4.1 Henkilöstö 100 % Kuva 1. Henkilöstön määrä Varsinais-Suomen teollisuudessa teollisuusaloittain % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus Elintarviketeollisuus Tevanake-teollisuus Puutavarateollisuus Paperiteollisuus Graafinenteollisuus Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvojen valmistus Rakennusteollisuus Lähde: Tilastokeskus, (2001). Kuvassa 1 tarkastellaan miten työvoima on jakaantunut teollisuuden eri sektoreille. Merkittävimmät työllistäjät vuonna 1999 Varsinais-Suomen teollisuudessa olivat kone- ja metalliteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Myös kulkuneuvojen valmistus työllistää Varsinais-Suomessa paljon verrattuna koko maan tilanteeseen. 5 Heinonen, (2000), 5 6.

12 9 Kuva 2. Työlliset toimialoittain, Varsinais-Suomi Maa- ja metsätalous 5% Teollisuus 26% Rakentaminen 7% Kauppa 14% Kuljetus ja varastointi 7% Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2% Muu kiinteistötoiminta 2% Liike-elämää palveleva toiminta 8% Muu yksityinen toiminta 6% Julkinen 23% 23 % 5 % 26 % 6 % 8 % 2 % 2 % 7 % 14 % 7 % Lähde: Heinonen, (2000), 6. Henkilöstö on jakaantunut melko tasaisesti eri toimialoille. Suurimpia työllistäjiä ovat teollisuus, julkinen sektori sekä kauppa. Kuva 3. Varsinais-Suomen elinkeinorakenne ja sen kehitysarvio 6 vuoteen Henkilöä Tuntematon Peruspalvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja matkailu Rakentaminen Teollisuus Maa- ja metsätalous Lähde: Mäkelä, (2001a) Kuvassa 2 esitetyissä ennusteissa henkilöstön kokonaismäärän oletetaan pysyvän melko vakaana, mutta maa- ja metsätalouden henkilöstö vähenee ja teollisuuden lisääntyy hieman, vaikka yhä enemmän teollisuudenkin työtehtävät automatisoituvat. Seuraava taulukot kuvaavat, miten henkilöstö teollisuuden sisällä on jakaantunut eri ammattilohkoihin ja ryhmiin sekä miten näiden osuuden teollisuuden koko henkilös- 6 Ennusteet on laadittu käyttäen hyväksi sisäasiainministeriön vuonna 2001 laatimaa ennustetta (http://www.intermin.fi/alue/tilasto/tilasto_tyollisyyserot.html),(mäkelä, (2001b), 2.)

13 10 töstä odotetaan kehittyvän. Teollisuussektorilla ammattiryhmät ovat hyvin kattavasti edustettuina. Työtehtävien ennustetaan taulukossa kehittyvän yhä enemmän korkeampaa koulutustasoa vaativaan suuntaan, sillä varsinaisen teollisen työn osuus näyttäisi laskevan, vaikka onkin yhä huomattavasti tärkein ammattiryhmä. Teknisen ja hallinnollisen asiantuntijatyön määrät lisääntyvät nopeimmin tarkasteltavalla ajanjaksolla. Taulukko 8. Eri ammattilohkojen osuudet Varsinais-Suomen teollisuuden henkilöstöstä ja ennusteet 7 vuoteen 2017 saakka. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö 0,2 % 1,0 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 2 Teollinen työ 61,8 % 59,2 % 59,5 % 58,9 % 59,5 % 57,2 % 58,1 % 3 Rakennustyö 4,3 % 3,4 % 3,8 % 3,9 % 3,3 % 3,0 % 3,0 % 4 Liikennetyö 1,6 % 1,5 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 5 Postityö 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 11,2 % 13,0 % 14,1 % 14,8 % 15,6 % 16,1 % 16,1 % 7 Palvelutyö 6,2 % 5,8 % 5,4 % 5,2 % 4,9 % 4,9 % 5,0 % 8 Toimistotyö 6,5 % 6,6 % 6,3 % 6,2 % 5,2 % 5,2 % 4,3 % 9 Hallinnon asiantuntijatyö 4,9 % 4,7 % 5,3 % 5,8 % 6,5 % 8,4 % 8,4 % 10 Hoitotyö 0,5 % 0,8 % 1,1 % 1,2 % 1,2 % 0,9 % 0,9 % 11 Sivistystyö 1,6 % 1,7 % 1,6 % 1,5 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 12 Suojelutyö 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 00 Tuntematon 0,5 % 1,6 % 0,7 % 0,6 % 0,2 % 0,7 % 0,7 % Yhteensä Lähde: Mäkelä, (2001a). Taulukko 9. Eri ammattilohkojen ja ryhmien vuosittainen henkilöstön määrä Varsinais- Suomessa Ammattilohkot ja -ryhmät Teollinen työ Elintarviketyö Tevanake-työ Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähkötyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Tekninen asiantuntijatyö Insinöörityö Teknikkotyö Hallinnon asiantuntijatyö Johtamistyö Luonnontieteellinen työ Lähde: Mäkelä, (2001a). 7 Megatrendeistä on tehty seuraavanlaisia oletuksia teollisuuden osalta: siirrytään kohti korkeamman osaamisen tuotantoa, mistä seuraa teknisen asiantuntijatyön suhteellisen osuuden kasvu.(mäkelä, (2000b), 2-3.) 8 Muu teollinen työ sisältää: kaivosmiehet, panostajat, rikastusmiehet, muut kaivos- ja louhintatyöntekijät, kokoojat ym., sähköja teleteknisten tuotteiden kokoojat, kivityöntekijät, muut teollisen työn ammatit sekä pakkaajat ja paketoijat. Sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojat ovat todennäköisesti suurin ammattiryhmä.(mäkelä, (2001b), 9.)

14 11 Taulukossa 9 kaikkien ammattilohkojen henkilöstön määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä. Voimakkainta kasvu on hallinnon asiantuntijatyön lohkossa, jossa luonnontieteellisen alan työntekijöiden 9 tarve yli nelinkertaistuu aikavälillä Myös insinöörityön määrä kasvaa rajusti tällä aikavälillä. Teollisen työn ammattiryhmistä voimakkain kasvu on prosessityön ryhmässä. Taulukko 10. Uuden työvoiman tarve Varsinais-Suomessa 10. (Henkeä vuodessa) (Henkeä) Ammattilohkot Poistuma Tarve Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Hallinnon asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Lähde: Mäkelä, (2001a). Vuosittain Varsinais-Suomessa tarvitaan lisää henkilöstöä kaikilla toimialoilla yhteensä yli 5500 henkilöä. Uuden henkilöstön tarve on suurempi kuin mitä on poistuma työmarkkinoilta. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan tämän uuden työvoimantarpeen jakaantumista eri teollisuuden ammattiryhmien osalta. Taulukko 11. Työvoiman tarpeen jakaantuminen ammattiryhmittäin Varsinais-Suomessa Ammattilohkot ja ryhmät Poistuma/vuosi (henkilöä) Tarve/vuosi (henkilöä) Teollinen työ Elintarviketyö Tevanake-työ Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähkötyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Tekninen asiantuntijatyö Insinöörityö Teknikkotyö Hallinnon asiantuntijatyö Johtamistyö Luonnontieteellinen työ Lähde: Mäkelä, (2001a). 9 Luonnontieteellisen työn ryhmään kuuluvat kemistit, fyysikot, geologit meteorologit, hydrologit, biologit, maatalous, puutalous, kalastusalan tutkijat ja neuvojat, metsäntutkimus ja neuvonta sekä ruokavalioasiantuntijat. (Mäkelä, (2001b), 14.) 10 Poistuma-arviot perustuvat ikärakenteeseen. Uuden työvoiman tarve kuvataan vuosittaisena tarpeena. Ammattirakenteen kokonaismuutos ajalla muunnetaan vuosittaiseksi muutokseksi ja tähän lisätään vuosittainen poistuma, jolloin saadaan keskimääräinen vuosittainen henkilöstöntarve. (Mäkelä, (2001b), 3.)

15 12 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuosittainen uuden työvoimantarve on merkittävä prosessityön, insinöörityön ja luonnontieteellisen työn ryhmissä. Ainoastaan tevanake-työntekijöitä ei tarvittaisi lisää, vaan entisiäkin vähennettäisiin 33 henkilön vuosivauhdilla. Suurimmassa osassa ammattiryhmistä uuden työvoiman tarve on suurempi kuin vuosittainen poistuma, joten työllisyystilanne näyttä hyvältä Varsinais- Suomen alueella. 4.2 Tuotanto Varsinais-Suomen seutukunnista voimakkain tuotannon kasvu tapahtuu Salon seudulla, jonka asukasta kohden laskettu BKT on koko maan korkein mk, kun koko maan keskiarvo on mk. Salon seudun osuus Varsinais-Suomen tuotannon muodostumisesta on noin 25 %, Turun seudun 60 %, Turunmaan, Vakka-Suomen ja Loimaan seutukunnat muodostavat vain 15 % tuotannosta. 11 Teollisuustuotannon arvo on kasvanut Varsinais-Suomessa 1990-luvun aikana 129 %, kun samanaikaisesti koko Suomen tuotannolla mitattuna teollisuustuotannon arvo on lisääntynyt 58 %. 12 Tätä selittää suurelta osin sähköteknisen teollisuuden merkittävä asema maakunnassamme ja tämän teollisuudenalan voimakas kasvu. Kuva 4. Eri toimialojen osuudet teollisuuden kokonaistuotannosta Varsinais-Suomessa. Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Perusmetalli- ja metallituoteteollisuus Sähkötekninen teollisuus Muu tehdasteollisuus Graafinen teollisuus Rakennusaineteollisuus Koneteollisuus Kulkuneuvoteollisuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % e Lähde: Heinonen, (2000), 12. Sähköteknisen teollisuuden (+ 428 %) jälkeen eniten tuotannon reaaliarvoaan ovat kasvattaneet kaivannaistoiminta (+ 102 %), perusmetalli- ja metallituoteteollisuus (+ 78 %), graafinen teollisuus (+ 50 %), kemianteollisuus (+ 38 %) sekä puutavarateollisuus (+ 32 %). Eniten laskeneet teollisuudenalat ovat tevanake teollisuus (- 56 %) ja kulkuneuvoteollisuus (- 21 %) Heinonen, (2000), Heinonen, (2000), Heinonen, (2000), 11.

16 13 Suomen BKT oli vuonna 2000 käypinä hintoina mmk. 14 Varsinais-Suomen osuus koko Suomen BKT:sta on noin 8 %. Varsinais-Suomen BKT:n kasvuun merkittävimmin on vaikuttanut sähkötekninen teollisuus. Seuraavaksi eniten ovat kasvaneet kauppa, liike-elämän palvelu, tietoliikenne, kuljetus ja varastointipalvelut sekä rakentaminen. Teollisuudenaloista sähköteknisen teollisuuden jälkeen eniten BKT:tta ovat kasvattaneet graafinen teollisuus ja kemianteollisuus. 15 Kuva 5. Toimialojen osuudet BKT:n muodostumisessa, Varsinais-Suomi Maa- ja metsätalous 5% Teollisuus 42% Rakentaminen 4% Kauppa 9% Kuljetus, logistiikka ja tietoliikenne 7% Rahoitus ja vakuutustoiminta 3% Asunnon hallinta, kiinteistötoiminta 8% Palvelut liike-elämälle 4% Muut henkilökohtaiset palvelut 3% Julkinen 15% 15 % 5 % 3 % 4 % 8 % 42 % 3 % 7 % 9 % 4 % Lähde: Heinonen, (2000), 5. Kuva 6. Teollisuuden tuotannon ja työvoiman kehitys Varsinais-Suomessa. Tuotanto Työllisyys Tuotanto milj. mk Työllisyys Lähde: Heinonen, (2000), Teollisuuden tuotanto on vuodesta 1996 lähtien kasvanut nopeammin kuin työllisyys teollisuudessa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan. Tuottavuuden kasvu on nopeampaa toimintojen tehostumisen sekä automatisoitumisen kautta. 14 Tilastokeskus, (2001). 15 Heinonen, (2000), 5.

17 14 Kuva 7. Teollisuuden sijaintiosamäärä 16, Varsinais-Suomi Autojen valmistus Laivanrakennus Tieto- ja konttorikoneet Matkapuhelimet etc Öljynjalostus Rakennusauneteollisuus Elintarviketeollisuus K emianteollisuus Metallituotteet K oneteollisuus Lääkintäkojeet Kumi- ja muovitutteet Kustantaminen ja painaminen Lähde: Heinonen, (2000), ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kuvan 8 mukaan Varsinais-Suomen alueelle on keskittynyt autojenvalmistus, laivanrakennus, tieto- ja konttorikoneiden valmistus sekä matkapuhelimien valmistus. 4.3 Metalliteollisuus Varsinais-Suomessa Metalliteollisuudella tarkoitetaan yleensä perusmetallien valmistusta, metallituotteiden valmistusta, koneiden ja laitteiden valmistusta, sähköteknisten tuotteiden valmistusta sekä kulkuneuvojen valmistusta. Kuten alaluvuissa 4.1 ja 4.2 on esitetty, metalliteollisuudella on merkittävä asema Varsinais-Suomessa. Sijaintiosamääräkuvaajan mukaan kulkuneuvojen valmistus on keskittynyt Varsinais-Suomeen. Taulukko 12. Eri teollisuudenalojen toimipaikkojen lukumäärä Varsinais-Suomessa Kaivos- ja kaivannaisteollisuus Elintarviketeollisuus Tevanake-teollisuus Puutavarateollisuus Paperiteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvoteollisuus Rakennusteollisuus Lähde: Tilastokeskus, (2001). 16 Sijaintiosamäärällä mitataan eri tuotannonalojen keskittymistä tietyille alueille. Jos sijaintiosamäärä saa arvon 1, niin toimiala on alueelle yhtä merkityksellinen kuin mitä se on koko Suomen teollisuustuotantoa ajatellen. Mitä suurempi sijaintiosamäärä on sitä enemmän kyseisen toimialan tuotanto on Suomen sisällä keskittynyt kyseisellä alueelle.(heinonen, (2000), 13.)

18 15 Metalliteollisuuden toimipaikkoja oli vuonna 1999 Varsinais-Suomessa Kuluneen viiden vuoden aikana toimipaikkojen määrä oli lisääntynyt 277:lla. Voimakkaimmin olivat lisääntyneet kone- ja metalliteollisuuden sekä metallituotteiden valmistukseen luokiteltujen yritysten toimipaikat. Taulukko 13. Eri teollisuusalojen henkilöstön määrä Varsinais-Suomessa Kaivos- ja kaivannaisteollisuus Elintarviketeollisuus Tevanake-teollisuus Puutavarateollisuus Paperiteollisuus Graafinenteollisuus Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvojen valmistus Rakennusteollisuus Lähde: Tilastokeskus, (2001). Kuva 8. Metallialan henkilöstön määrä Varsinais-Suomessa Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvojen valmistus Lähde: Tilastokeskus, (2001) Metalliteollisuus on merkittävä työnantaja Varsinais-Suomessa. Vuonna 1999 metalliteollisuudessa laajasti ymmärrettynä työskenteli henkilöä. Koko teollisuuden ml. kaivos- ja kaivannaisteollisuus sekä rakennusteollisuus henkilöstön määrä oli Metalliteollisuuden osuus oli noin 48 % koko teollisuuden henkilöstöstä. 17 Tilastokeskus, (2001).

19 16 Kuva 9. Metallialan henkilöstön jakautuminen eri tuotantosektoreille Varsinais-Suomessa % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Muu kulkuneuvojen valmistus 34 Autojen ja perävaunujen valmistus % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kulkuneuvojen valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kone- ja metalliteollisuus Metallien jalostus 100 % % 80 % 70 % 60 % % 40 % 30 % 20 % % % Lääkintäkojeiden, kellojen jne. valmistus 32 Radio-, TV-välineiden jne. valm. 31 Muu sähkökoneiden, -laitteiden valm 30 Konttori- ja tietokoneiden valm. 10 % 0 % Koneiden ja laitteiden valmistus 28 Metallituotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus, (2001) ja muokkaukset Päivi Peltola. Suurin osa metalliteollisuuden työntekijöistä työskenteli sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kone- ja metalliteollisuudessa. Näiden sektoreiden osuudet olivat yhtä suuret. Taulukko 14. Varsinais-Suomen kuntien metalliteollisuuden pääsektorit. Kunta Tärkein 2. tärkein Kunta Tärkein 2. tärkein Alastaro Kone ja metalli Askainen Kone ja metalli Aura Kone ja metalli Dragsfjärd Metallien jalostus Halikko Kone ja metalli Houtskari Iniö Kaarina Kone ja metalli Karinainen Kone ja metalli Kemiö Kone ja metalli Kemiö Kone ja metalli Kiikala Kone ja metalli Kisko Kone ja metalli Korppoo Kulkuneuvot Koski Tl Kone ja metalli Kustavi Kone ja metalli Kuusjoki Kone ja metalli Laitila Lemu Lieto Kone ja metalli Loimaa Kone ja metalli Loimaan kunta Kone ja metalli Marttila Kone ja metalli Masku Kone ja metalli Mellilä Kone ja metalli Merimasku Mietoinen Muurla Sähkö ja elektroniikka Mynämäki Kone ja metalli Naantali Kulkuneuvot Nauvo Nousiainen Kone ja metalli Oripää Kone ja metalli Paimio Kone ja metalli Parainen Kone ja metalli Perniö Kone ja metalli Pertteli Sähkö ja elekrtoniikka Piikkiö Kulkuneuvot Pyhäranta Kone ja metalli Pöytyä Kone ja metalli Raisio Kone ja metalli Kulkuneuvot Rusko Kone ja metalli Rymättylä Salo Sähkö ja elektroniikka Sauvo Somero Kone- ja metalli Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Kone ja metalli Tarvasjoki Kone ja metalli Turku Kulkuneuvot Kone ja metalli Uusikaupunki Kulkuneuvot Sähkö ja elektroniikka Vahto Kone ja metalli Vehmaa Kone ja metalli Velkua Västanfjärd Yläne Kone ja metalli

20 17 Kone- ja metalliteollisuus on kuntakohtaisessa tarkastelussa lukumäärällisesti suurin työllistäjä. Kone- ja metalliteollisuuden yritykset ovat kuitenkin usein kooltaan hyvin pieniä. Salon seudun keskittyminen sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen näkyy myös tässä tarkastelussa. Kulkuneuvoteollisuus on keskittynyt vain muutaman kunnan alueelle, mutta tämän alan yritykset ovat yleensä kooltaan suuria. Monet yritykset, jotka on Tilastokeskuksen luokituksissa sijoitettu kuulumaan kone- ja metalliteollisuuden toimialalle, toimivat alihankkijoina kulkuneuvoteollisuudelle. Kuva 10. Metallialan työpaikkojen jakautuminen kunnittain Varsinais-Suomessa. Prosenttiluku kuvaa koko kunnan alueella sijaitsevien metalliteollisuuden yritysten työntekijöiden määrän suhdetta kaikkiin kunnan alueella asuviin teollisuudessa työskenteleviin % 25,1 50 % 50,1 75 % 75,1 100 % Yli 100 % Lähde: Tilastokeskus. Kartta Varsinais-Suomen Liitto, (2001a) ja muokkaukset Mari Tammi. Varsinais-Suomen metalliteollisuusvaltaisimmat paikkakunnat työpaikkojen lukumäärän perusteella ovat Salo ja Dragsfjärd. Molemmissa kunnissa metalliteollisuuden työpaikkoja on enemmän kuin kunnassa asuvia teollisuuden työllisiä eli näissä kunnissa käydään työssä paljon kunnan rajojen ulkopuolelta. Salossa suurin osa metalliteollisuuteen luettavista työpaikoista on sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sektorilla ja Dragsfjärdissä metallien jalostuksessa. Näiden lisäksi yli 50 % teollisuuden työpaikoista on metalliteollisuudessa Karinaisissa, Kuusjoella, Loimaalla, Loimaan kunnassa, Pöytyällä, Ruskolla ja Turussa. Uudessakaupungissa metalliteollisuuden työpaikkoja on noin 80 % kaikista teollisuuden työpaikoista.

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8. 2012 klo 9.00 Työttömyys kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2012 Työttömät NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 26.6. 2012 klo 9.00 Työttömyyden lasku pysähtynyt Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2004 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 JARKKO

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot