PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI"

Transkriptio

1 PRO METALLI VARSINAIS-SUOMI: NUORISON ASENTEET JA ODOTUKSET TYÖELÄMÄLTÄ PRO METALLIN OSARAPORTTI Päivi Peltola, Tarja Meristö, Mari Tammi & Juha Karjalainen Åbo Akademi University Institute for Advanced Management Systems Research Corporate Foresight Group, CoFi Report No 4/2001 December 2001

2 ESIPUHE Pro Metalli Varsinais-Suomi on vuonna 1998 epävirallisesti käynnistynyt yritysryhmä, jonka tavoitteena on vaikuttaa metalli- ja konepajateollisuuden tulevaisuudennäkymiin parantamalla alan asemaa erityisesti alueen päätöksentekijöiden silmissä sekä herättämällä nuorten kiinnostusta alaan mainettaan parempana työpaikkana. Yritysryhmän käynnistäjänä on ollut TPA Groupin aikaisempi toimitusjohtaja Kari Haapasaari. Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet myös Olavi Rantala, Kari Ruusunen, Pentti Jäntti, Jyrki Niinistö, Jussi Voima, Jyri Arponen, Simo Saurio, Seppo Torikka, Jouko Toivonen, Paavo Okko ja Tarja Meristö. Hankkeen valtakunnan kummina ja keskustelukumppanina on ollut Christoffer Taxell. Pro Metalli Varsinais-Suomi on epävirallisten kokoontumisten myötä täsmentänyt tavoitteitaan ja organisoitunut hankkeeksi, jonka ensimmäinen osaraportti on tämä Varsinais-Suomen nuorten näkemyksiä kartoittava selvitys. Tutkimus on toteutettu Åbo Akademin IAMSR-laitoksen Corporate Foresight Group CoFi:n tutkimusryhmässä. Sen vastuullisena johtajana on toiminut Tarja Meristö ja tutkijoina Päivi Peltola, Juha Karjalainen ja Mari Tammi. Tilastollisissa analyyseissa on ollut apuna Jouko Katajisto Turun yliopiston tilastotieteen laitokselta. Koko Pro Metalli Varsinais-Suomi hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen TEkeskus ja TAD Centre. Nuorten asenteita koskevaan tutkimusosioon on antanut tukea myös TPA Groupin nykyinen toimitusjohtaja Timo Stenros, mistä hänelle kiitos. Seppo Torikka on osallistunut myös nuorisokyselyn valmisteluun tehden samasta aiheesta omaa opinnäytetyötään Turun Ammattikorkeakouluun. Hanketta on esitelty myös Varsinais-Suomen MET Ry:n tilaisuuksissa yhdessä alueella käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Kiitokset Kari Ruususelle ja Juho Kesselille tilaisuuksista päästä keskusteluun asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa. Toivon, että tämä raportti antaa uutta tietoa myös Varsinais-Suomen MET Ry:n jäsenistölle alueen nuorten näkemyksistä oman toimintansa kehittämiseksi. Lopuksi, kiitos kaikille kyselyyn vastanneille nuorille ja myös metallitapahtumaan osallistuneille päättäjille, jotka antoivat näin lisäaineistoa tutkimukseen. Turussa 4. joulukuuta, 2001 Tarja Meristö Kauppat. tri, yritysfuturologi IAMSR / Åbo Akademi CoFi Corporate Foresight Group

3 1 Johdanto Metallikyselyn tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät ja aikataulu Taustatietoja: Suomen Gallupin tekemä nuorten teollisuustutkimus (3/2001) Suomen Gallupin otoksen kuvailua Suomen Gallupin tutkimuksen tulokset Varsinais-Suomen teollisuus Henkilöstö Tuotanto Metalliteollisuus Varsinais-Suomessa Pro Metalli nuorison metallikyselyn otoksen kuvailua (9/2001) Nuorison metallikyselyn analyysit Muuttujien jakaumat Kuntakohtainen vaihtelu metallialan mielipiteissä Sukupuolen vaikutus mielipiteisiin metallialasta Metallialasta kiinnostuneet -ryhmä vs. muut vastaajat Osaamisen osatekijät: nuorten metallikyselyn faktorianalyysi Teollisuuspäivän-kysely metallialan vaikuttajille Teollisuuspäivän-kyselyn analyysit Teollisuuspäivän-kyselyn ja nuorisokyselyn vertailua Johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet... 43

4 1 1 Johdanto Pro Metalli Varsinais-Suomi on yrityslähtöinen työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Varsinais-Suomen metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä sekä yritysten toimintaympäristössä että alan sisällä. Työskentelyn tavoitteena on metalliteollisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantaminen kiinnittämällä alueen päättäjien huomiota alan tulevaisuuteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti halutaan korostaa alan imagon, tarvittavan infrastruktuurin, tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä verkostojen kehittämistä. Pro Metalli Varsinais-Suomi -hankkeen perustaja ja vetäjä on Kari Haapasaari, Turun Prosessiasennuksen edellinen toimitusjohtaja. Muut työryhmän toimintaan osallistuneet ovat Olavi Rantala, Kari Ruusunen, Pentti Jäntti, Jyrki Niinistö, Jussi Voima, Jyri Arponen, Seppo Torikka, Jouko Toivonen, Paavo Okko ja Tarja Meristö. Hankkeen valtakunnan kummina sekä keskustelukumppanina toimii konsernijohtaja Christoffer Taxell Partekista. Tämän Pro Metalli-hankkeen nuorisokysely-osan tarkoituksena on antaa kuva varsinaissuomalaisen nuorison näkemyksistä metallialan työtehtävistä ja mielipiteistä metallialasta työpaikkana. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös yleisemmin hyvältä työpaikalta vaadittuja ominaisuuksia sekä vertailtu eri teollisuudenalojen kiinnostavuutta. Nuorisokyselyn avulla selvitetään myös miten paljon nuoret tietävät metallialasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä miten paljon ja millä keinoin nuorille tulisi tarjota lisätietoa. Nuorisokyselyn tarkoituksena on antaa päättäjille kuva nykytilanteesta, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin metalliteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi voitaisiin ryhtyä. Tutkimuksen luvussa kaksi kuvataan tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät, aikataulu sekä tehtäväjako. Luku kolme käsittelee Taloudellisen Tiedotustoimiston Suomen Gallupilla teettämää koko Suomen nuoret kattavaa teollisuustutkimusta. Osion tarkoituksena on antaa lukijalle pohjaa vertailla, ovatko varsinaissuomalaisten nuorten mielipiteet poikkeavia koko maan nuorten mielipiteisiin verrattuna. Luvussa neljä on esitelty melko laajasti Varsinais-Suomen elinkeinorakennetta ja varsinkin teollisuutta. Alaluvussa 4.3. on syvennytty metalliteollisuuteen. Metalliteollisuutta on tutkittu erilaisten tilastojen valossa aina kuntakohtaiselle tasolle saakka. Luvuissa viisi ja kuusi kuvaillaan nuorisolle suoritetun metallikyselyn tulokset. Luvussa seitsemän kuvaillaan Varsinais-Suomen METin Teollisuuspäivän-kyselyn tuloksia sekä vertaillaan Teollisuuspäivän-vastaajien ja nuorten mielipiteitä. Luvussa kahdeksan kootaan tutkimuksen tulokset yhteenvedoksi ja esitetään johtopäätökset.

5 2 2 Metallikyselyn tutkimusongelma, tutkimusmenetelmät ja aikataulu Pro Metalli-nuorisokyselyn tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä varsinaissuomalaiset nuoret ovat metallialasta työpaikkana suhteessa muihin teollisuudenaloihin. Kysely suunnattiin ensisijaisesti nuorille, jotka eivät olleet vielä tehneet lopullista ammatinvalintapäätöstään. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään nuorten mielipiteiden johdonmukaisuuksia sekä ristiriitaisuuksia. Tärkeätä on myös selvittää miksi nuorten mielipiteet ovat sellaiset kuin ovat eli mistä nuoret saavat vaikutteita. Miten ikä ja mielikuvat vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä eri teollisuudenaloista? Toinen kysymys on se, miten nuori näkee oman uransa. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren ammatinvalintapäätökseen ja millaisia vaatimuksia nuori asettaa työpaikalleen? Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten metalliala pystyy nuorten mielestä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Metallialan yrityksien näkökulmasta on tärkeätä tietää, millaisia toimijoita nuoret ovat alan tulevaisuudentekijöinä. Kolmantena kysymyskokonaisuutena on kysymys tietolähteistä, joista nuoret saavat tietoa metallialasta. Tieto tulisi tarjota sellaisessa muodossa, että nuori ymmärtää sen oikein. Mikäli tieto ei saavuta nuorta oikealla tasolla, nuori saattaa kapinoida sitä vastaan tai jättää sen huomiotta. Mitä ja millä medialla tietoa tulisi välittää, jotta se saavuttaisi nuoren? Seuraako nuori televisiosta tai radiosta tulevia tietoiskuja, vai tapahtuuko vaikuttaminen suorien kontaktien, vanhempien ja ystävien välityksellä? Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, joka kohdistettiin varsinaissuomalaiselle nuorisolle Internetin välityksellä. Yläasteella, lukiossa, ammatti-instituutissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat nuoret täyttivät oppitunneilla verkkokyselylomakkeen. Tämän lisäksi suoritettiin pienimuotoisempi kyselytutkimus Varsinais-Suomen METin Teollisuuspäivien osanottajille, jotka olivat teollisuusalan vaikuttajia Varsinais-Suomen alueelta. Kyselylomakkeessa (Liite 1) esitettiin 22 erilaista metalliteollisuutta, metalliteollisuuden työtehtäviä ja työpaikan ominaisuuksia esittävää kysymystä. Useissa näistä kysymyksistä oli useampia väittämiä. Vastaajien tuli valita jokin lomakkeessa annetuista vaihtoehdoista tai asettaa väittämiä tärkeysjärjestykseen. Varsinaisten metallialaa käsittelevien asiakysymysten lisäksi mukana oli muutama visailutyyppinen kysymys alan vaikuttajista. Pro Metalli-hankkeen suunnittelu on käynnistynyt jo syksyllä 1998, mutta tämän kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin loppukesällä Elokuussa 2001 aloitettiin Internet-kyselykaavakkeen suunnittelu sekä yhteydenotot paikallisiin kouluihin. Kouluja lähestyttiin useimmiten opinto-ohjaajien ja rehtorien välityksellä, jotka ohjasivat kyselyn varsinaiselle toimeenpanevalle opettajalle. Opiskelijat vastasivat kyselyyn välisenä aikana, ja Teollisuuspäivän-kysely suoritettiin Tämän jälkeen tilastoaineisto tallennettiin, suoritettiin tilastolliset analyysit ja kirjoitettiin raportti. Raportti valmistui marraskuun puolivälissä vuonna 2001.

6 3 Tutkimuksen kyselylomakkeen laativat tutkijat Juha Karjalainen ja Päivi Peltola yhdessä elinkeinoasiamies Seppo Torikan kanssa. Suurimman osan vastauksista tallensivat tutkijat Mari Tammi sekä Päivi Peltola. Nuorten metallikyselyn ja Teollisuuspäivä-kyselyn tilastolliset analyysit suoritti lehtori Jouko Katajisto. Tutkimusraportin laati tutkija Päivi Peltola ja sitä kommentoivat tutkimusjohtaja Tarja Meristö ja tutkija Mari Tammi. Tutkija Juha Karjalainen toimi vastuullisena tutkijana.

7 4 3 Taustatietoja: Suomen Gallupin tekemä nuorten teollisuustutkimus (3/2001) 3.1 Suomen Gallupin otoksen kuvailua Suomen Gallup suoritti Taloudellisen Tiedotustoimiston toimesta tutkimuksen suomalaisten nuorten asenteista teollisuutta kohtaan. Gallup haastatteli maaliskuun 2001 aikana 919 nuorta, jotka olivat vuotiaita. Vastaajista 463 oli tyttöjä ja 456 poikia 1. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma. Ikäluokka Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus vuotta % vuotta % vuotta % vuotta % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Tutkimukseen vastanneet olivat hieman vanhempia kuin nuorisotutkimukseemme vastanneet. Ikäjakauman mediaani on vuotta. Ikäjakauma on varsin tasainen. Taulukko 2. Vastaajien elämäntilanne. Pääasiallinen tehtävä Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus Peruskoulussa/lukiossa % Ammattikoulussa % Opistossa 47 5 % Korkeakoulussa/yliopistossa % Työssä % Työtön 61 7 % Muu 35 4 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Vastaajista 72 % opiskeli parhaillaan jossakin oppilaitoksessa. Työssä oli 17 % ja työttömiä 7 %. Opiskelijoiden osuus oli varsin suuri ja painopiste oli peruskoulussa. Jakauma on vertailukelpoinen Pro Metalli Varsinais-Suomi hankkeen nuorisokyselyn kanssa. Taulukko 3. Vastaajien maantieteellinen jakauma. Maantieteellinen alue Vastaajien lukumäärä Vastaajien prosenttiosuus Uusimaa % Muu Etelä-Suomi % Itä-Suomi % Väli-Suomi % Pohjois-Suomi % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). 1 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c).

8 5 Tutkimuksen painopiste oli Etelä-Suomessa, josta vastauksia oli yli 50 %. Tutkimustuloksissa, jotka raportoitiin maantieteellistä jakoa ei ollut kuitenkaan huomioitu muuttujana. 3.2 Suomen Gallupin tutkimuksen tulokset Taulukko 4. Suhtautuminen teollisuutta ja teollisuudessa työskentelemistä koskeviin väittämiin. Teollisuus on Osaaminen kansainvälistä huippuluokkaa Hyvinvointimme perusta myös tulevaisuudessa Herättää luottamusta tulevaisuuteen Palkkataso korkea Käsitykset usein vanhentuneita Varmuus työn jatkuvuudesta usein hyvä Työ mielenkiintoista Hyvät mahdollisuudet uuden oppimiseen Hyvät eteenpäinpääsymahdollisuudet Työntekijän ja antajan tavoitteet samansuuntaiset Tulevaisuudessa houkutteleva ala Työ ruumiillisesti raskasta Vaatii hyvän koulutuksen Työ ikävää ja yksitoikkoista Työolosuhteet epäterveelliset Työturvallisuus heikkoa Vanhentunutta tekniikkaa Teknologinen taso heikko verrattuna kilpailijaan Täysin samaa Jokseenkin Ei osaa sanoa Jokseenkin eri Täysin mieltä samaa mieltä mieltä mieltä 43 % 46 % 5 % 5 % 1 % 26 % 60 % 5 % 8 % 1 % 26 % 58 % 7 % 8 % 1 % 18 % 56 % 5 % 19 % 2 % 17 % 54 % 7 % 20 % 2 % 12 % 59 % 7 % 20 % 3 % 13 % 55 % 3 % 25 % 4 % 14 % 53 % 7 % 23 % 4 % 13 % 54 % 7 % 23 % 3 % 7 % 51 % 12 % 28 % 2 % 16 % 42 % 5 % 26 % 11 % 11 % 43 % 4 % 35 % 7 % 11 % 42 % 4 % 38 % 5 % 10 % 36 % 5 % 38 % 12 % 5 % 34 % 7 % 43 % 11 % 3 % 20 % 6 % 50 % 20 % 1 % 12 % 10 % 49 % 28 % 2 % 11 % 6 % 45 % 36 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001b). eri

9 6 89 % vastaajista ajattelee, että teollisuuden osaaminen on kansainvälistä huippuluokkaa. Lähes yhtä monen mielestä teollisuus on hyvinvointimme perusta myös tulevaisuudessa (86 %) ja se herättää luottamusta tulevaisuuteen (84 %). 81 % vastaajista oli lisäksi eri mieltä väitteestä, että teknologinen taso on heikko kilpailijaan verrattuna. Yli yhdeksän kymmenestä kyselyn vastanneesta nuoresta on sitä mieltä, että työssä menestyminen riippuu ennen kaikkea itsestä. Yrittäjämäistä asennetta pidetään tärkeänä, mutta vain neljä prosenttia vastaajista aikoo varmasti perustaa oman yrityksen. 2 Kun nuorilta kysyttiin, millä alalla he mieluiten työskentelisivät, jos edut olisivat samat, palveluala oli mieluisin, ja teollisuus jakoi toisen sijan yhdessä julkisen sektorin kanssa. Vähiten suosiota sai maatalous. Nuorten halukkuudessa työskennellä eri teollisuuden toimialoilla oli suuria eroja. 2 Suurin osa nuorista uskoo, että ihmisten teollisuutta koskevat käsitykset ovat usein paitsi vanhentuneita myös vääriä. Lisäksi vastanneet nuoret arvelevat, ettei teollisuuden alalla pääse töihin ilman hyvää koulutusta. 2 Nuoret saavat teollisuustyötä koskevia tietoja lähinnä kolmen yhtä voimakkaan kanavan välityksellä: lehdistä (59 %), radiosta ja TV:stä (51 %) sekä koulusta (49 %). Opintokäynnit ja yritysvierailut ovat nuorten mielestä mielenkiintoisimpia tiedonsaamistapoja. 2 Noin 40 % nuorista sai tietoa Internetin välityksellä ja yli 20 % työvoimatoimistosta sekä esitteistä. Alle 20 % sai tietoa kavereilta ja vain hieman yli kymmenen prosenttia kotoa. Elokuvista ja videoista tietoa saivat vain muutamat. 3 Vastaava kysely on toteutettu vuodesta 1984 saakka kahden vuoden välein. Kyselyistä saatujen vastauksien perusteella nuorten asennoituminen teollisuutta ja teollisuustyötä kohtaan on muuttunut. Teollisuustyö on muuttunut entistä salonkikelpoisemmaksi. Työ, jota ennen pidettiin epäterveellisenä, raskaana ja yksitoikkoisena on muuttunut nuorten mielissä entistä mielenkiintoisemmaksi, vaativammaksi ja houkuttelevammaksi. 5 Itsensä elättäminen ja toimeentulon varmistaminen ovat lähes jokaiselle nuorelle tärkeimpiä työelämään pyrkimisen syitä. Elintason parantaminen ja elämässä eteenpäin pääseminen ovat tulleet nuorten ja erityisesti naisten mielestä yhä merkittävimmiksi. 5 Työpaikkaa haettaessa tärkeimmäksi tekijäksi koetaan työn mielekkyys, jota 61 % nuorista pitää kaikkein tärkeimpänä ja jonka 89 % sijoittaa kolmen tärkeimmän ominaisuuden joukkoon. Palkan suuruutta vain 20 % vastaajista pitää kaikkein tärkeimpänä, mutta tärkeimpien ominaisuuksien kärkikolmikkoon sen asettaa 80 %. 5 Teollisuustyöstä saadut kokemukset lisäävät alan houkuttelevuutta, sillä teollisuudessa työtä tekevistä 80 % kokee alan houkuttelevaksi ja samoin ajattelee lähes 70 % teollisuudessa kesätöitä tehneistä. 5 Korkeakoulututkinnon suorittaneista 45 % on ollut kesätyössä teollisuudessa ja tällä hetkellä teollisuustyössä olevista ¾ on kokeillut alaa kesätyön kautta. 4 2 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001a). 3 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). 4 Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001b).

10 7 Mitä vanhempi vastaaja, sitä parempina hän pitää teollisuuden tarjoamia toimeentulomahdollisuuksia. Miehet suhtautuvat naisia positiivisemmin tähän seikkaan. 7 Taulukko 5. Kolme mieluisinta teollisuudenalaa. Taulukossa ovat mukana kaikki vastaajat. Toimiala Prosenttiosuus Graafinen teollisuus 55 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 41 % Elintarviketeollisuus 34 % Tevanake-teollisuus 31 % Kone- ja metalliteollisuus 23 % Paperiteollisuus 21 % Rakennusteollisuus 18 % Kemianteollisuus 16 % Puutavarateollisuus 15 % Energianhuolto 9 % Metallien jalostus 7 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 1 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Taulukko 6. Kolme mieluisinta teollisuudenalaa. Taulukossa ovat mukana vain teollisuudessa kesätöissä olleet vastaajat. Teollisuudenala Prosenttiosuus Graafinen teollisuus 49 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 49 % Kone- ja metalliteollisuus 32 % Paperiteollisuus 29 % Rakennusteollisuus 25 % Elintarviketeollisuus 24 % Tevanake-teollisuus 20 % Kemianteollisuus 16 % Puutavarateollisuus 16 % Energianhuolto 11 % Metallien jalostus 10 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 2 % Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Taulukko 7. Teollisuudenalat, joilla nuoret työskentelisivät mieluiten. Teollisuuden ala Naiset Miehet Graafinen teollisuus Elintarviketeollisuus 21 4 Tevanake-teollisuus 21 4 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 6 23 Kemian teollisuus 4 3 Puutavarateollisuus 3 4 Kone- ja metalliteollisuus 2 14 Paperiteollisuus 2 9 Rakennustuoteteollisuus 2 7 Energianhuolto 1 2 Metallien jalostus 0 2 Kaivos- ja kaivannaisteollisuus 0 0 Ei osaa sanoa 8 6 Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto, (2001c). Mielenkiintoisimpana teollisuudenalana pidetään graafista teollisuutta ja tämän jälkeen sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Vastaajat, joilla oli kokemuksia teollisuustyöskentelystä pitivät myös kone- ja metalliteollisuutta mielenkiintoisena. Naiset pitävät mielenkiintoisimpina työpaikkoina graafista teollisuutta, elintarviketeollisuutta ja tevanake-teollisuutta. Miehet ovat kiinnostuneita myös graafisesta teollisuudesta, mutta myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta ja kone- ja metalliteollisuudesta.

11 8 4 Varsinais-Suomen teollisuus Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen. Teollisuuden osuus Varsinais- Suomen kaikista työllisistä on 26 % ja BKT:n muodostuksesta 42 %. 5 Seuraavissa luvuissa teollisuutta on tarkasteltu henkilöstön ja tuotannon kehittymisen kautta. Alaluvussa 4.3 on keskitytty tarkastelemaan erityisesti metalliteollisuutta. 4.1 Henkilöstö 100 % Kuva 1. Henkilöstön määrä Varsinais-Suomen teollisuudessa teollisuusaloittain % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaivos- ja kaivannaisteollisuus Elintarviketeollisuus Tevanake-teollisuus Puutavarateollisuus Paperiteollisuus Graafinenteollisuus Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvojen valmistus Rakennusteollisuus Lähde: Tilastokeskus, (2001). Kuvassa 1 tarkastellaan miten työvoima on jakaantunut teollisuuden eri sektoreille. Merkittävimmät työllistäjät vuonna 1999 Varsinais-Suomen teollisuudessa olivat kone- ja metalliteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Myös kulkuneuvojen valmistus työllistää Varsinais-Suomessa paljon verrattuna koko maan tilanteeseen. 5 Heinonen, (2000), 5 6.

12 9 Kuva 2. Työlliset toimialoittain, Varsinais-Suomi Maa- ja metsätalous 5% Teollisuus 26% Rakentaminen 7% Kauppa 14% Kuljetus ja varastointi 7% Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2% Muu kiinteistötoiminta 2% Liike-elämää palveleva toiminta 8% Muu yksityinen toiminta 6% Julkinen 23% 23 % 5 % 26 % 6 % 8 % 2 % 2 % 7 % 14 % 7 % Lähde: Heinonen, (2000), 6. Henkilöstö on jakaantunut melko tasaisesti eri toimialoille. Suurimpia työllistäjiä ovat teollisuus, julkinen sektori sekä kauppa. Kuva 3. Varsinais-Suomen elinkeinorakenne ja sen kehitysarvio 6 vuoteen Henkilöä Tuntematon Peruspalvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja matkailu Rakentaminen Teollisuus Maa- ja metsätalous Lähde: Mäkelä, (2001a) Kuvassa 2 esitetyissä ennusteissa henkilöstön kokonaismäärän oletetaan pysyvän melko vakaana, mutta maa- ja metsätalouden henkilöstö vähenee ja teollisuuden lisääntyy hieman, vaikka yhä enemmän teollisuudenkin työtehtävät automatisoituvat. Seuraava taulukot kuvaavat, miten henkilöstö teollisuuden sisällä on jakaantunut eri ammattilohkoihin ja ryhmiin sekä miten näiden osuuden teollisuuden koko henkilös- 6 Ennusteet on laadittu käyttäen hyväksi sisäasiainministeriön vuonna 2001 laatimaa ennustetta (http://www.intermin.fi/alue/tilasto/tilasto_tyollisyyserot.html),(mäkelä, (2001b), 2.)

13 10 töstä odotetaan kehittyvän. Teollisuussektorilla ammattiryhmät ovat hyvin kattavasti edustettuina. Työtehtävien ennustetaan taulukossa kehittyvän yhä enemmän korkeampaa koulutustasoa vaativaan suuntaan, sillä varsinaisen teollisen työn osuus näyttäisi laskevan, vaikka onkin yhä huomattavasti tärkein ammattiryhmä. Teknisen ja hallinnollisen asiantuntijatyön määrät lisääntyvät nopeimmin tarkasteltavalla ajanjaksolla. Taulukko 8. Eri ammattilohkojen osuudet Varsinais-Suomen teollisuuden henkilöstöstä ja ennusteet 7 vuoteen 2017 saakka. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö 0,2 % 1,0 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 2 Teollinen työ 61,8 % 59,2 % 59,5 % 58,9 % 59,5 % 57,2 % 58,1 % 3 Rakennustyö 4,3 % 3,4 % 3,8 % 3,9 % 3,3 % 3,0 % 3,0 % 4 Liikennetyö 1,6 % 1,5 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 5 Postityö 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 11,2 % 13,0 % 14,1 % 14,8 % 15,6 % 16,1 % 16,1 % 7 Palvelutyö 6,2 % 5,8 % 5,4 % 5,2 % 4,9 % 4,9 % 5,0 % 8 Toimistotyö 6,5 % 6,6 % 6,3 % 6,2 % 5,2 % 5,2 % 4,3 % 9 Hallinnon asiantuntijatyö 4,9 % 4,7 % 5,3 % 5,8 % 6,5 % 8,4 % 8,4 % 10 Hoitotyö 0,5 % 0,8 % 1,1 % 1,2 % 1,2 % 0,9 % 0,9 % 11 Sivistystyö 1,6 % 1,7 % 1,6 % 1,5 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 12 Suojelutyö 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 00 Tuntematon 0,5 % 1,6 % 0,7 % 0,6 % 0,2 % 0,7 % 0,7 % Yhteensä Lähde: Mäkelä, (2001a). Taulukko 9. Eri ammattilohkojen ja ryhmien vuosittainen henkilöstön määrä Varsinais- Suomessa Ammattilohkot ja -ryhmät Teollinen työ Elintarviketyö Tevanake-työ Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähkötyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Tekninen asiantuntijatyö Insinöörityö Teknikkotyö Hallinnon asiantuntijatyö Johtamistyö Luonnontieteellinen työ Lähde: Mäkelä, (2001a). 7 Megatrendeistä on tehty seuraavanlaisia oletuksia teollisuuden osalta: siirrytään kohti korkeamman osaamisen tuotantoa, mistä seuraa teknisen asiantuntijatyön suhteellisen osuuden kasvu.(mäkelä, (2000b), 2-3.) 8 Muu teollinen työ sisältää: kaivosmiehet, panostajat, rikastusmiehet, muut kaivos- ja louhintatyöntekijät, kokoojat ym., sähköja teleteknisten tuotteiden kokoojat, kivityöntekijät, muut teollisen työn ammatit sekä pakkaajat ja paketoijat. Sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojat ovat todennäköisesti suurin ammattiryhmä.(mäkelä, (2001b), 9.)

14 11 Taulukossa 9 kaikkien ammattilohkojen henkilöstön määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä. Voimakkainta kasvu on hallinnon asiantuntijatyön lohkossa, jossa luonnontieteellisen alan työntekijöiden 9 tarve yli nelinkertaistuu aikavälillä Myös insinöörityön määrä kasvaa rajusti tällä aikavälillä. Teollisen työn ammattiryhmistä voimakkain kasvu on prosessityön ryhmässä. Taulukko 10. Uuden työvoiman tarve Varsinais-Suomessa 10. (Henkeä vuodessa) (Henkeä) Ammattilohkot Poistuma Tarve Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Hallinnon asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Lähde: Mäkelä, (2001a). Vuosittain Varsinais-Suomessa tarvitaan lisää henkilöstöä kaikilla toimialoilla yhteensä yli 5500 henkilöä. Uuden henkilöstön tarve on suurempi kuin mitä on poistuma työmarkkinoilta. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan tämän uuden työvoimantarpeen jakaantumista eri teollisuuden ammattiryhmien osalta. Taulukko 11. Työvoiman tarpeen jakaantuminen ammattiryhmittäin Varsinais-Suomessa Ammattilohkot ja ryhmät Poistuma/vuosi (henkilöä) Tarve/vuosi (henkilöä) Teollinen työ Elintarviketyö Tevanake-työ Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähkötyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Tekninen asiantuntijatyö Insinöörityö Teknikkotyö Hallinnon asiantuntijatyö Johtamistyö Luonnontieteellinen työ Lähde: Mäkelä, (2001a). 9 Luonnontieteellisen työn ryhmään kuuluvat kemistit, fyysikot, geologit meteorologit, hydrologit, biologit, maatalous, puutalous, kalastusalan tutkijat ja neuvojat, metsäntutkimus ja neuvonta sekä ruokavalioasiantuntijat. (Mäkelä, (2001b), 14.) 10 Poistuma-arviot perustuvat ikärakenteeseen. Uuden työvoiman tarve kuvataan vuosittaisena tarpeena. Ammattirakenteen kokonaismuutos ajalla muunnetaan vuosittaiseksi muutokseksi ja tähän lisätään vuosittainen poistuma, jolloin saadaan keskimääräinen vuosittainen henkilöstöntarve. (Mäkelä, (2001b), 3.)

15 12 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuosittainen uuden työvoimantarve on merkittävä prosessityön, insinöörityön ja luonnontieteellisen työn ryhmissä. Ainoastaan tevanake-työntekijöitä ei tarvittaisi lisää, vaan entisiäkin vähennettäisiin 33 henkilön vuosivauhdilla. Suurimmassa osassa ammattiryhmistä uuden työvoiman tarve on suurempi kuin vuosittainen poistuma, joten työllisyystilanne näyttä hyvältä Varsinais- Suomen alueella. 4.2 Tuotanto Varsinais-Suomen seutukunnista voimakkain tuotannon kasvu tapahtuu Salon seudulla, jonka asukasta kohden laskettu BKT on koko maan korkein mk, kun koko maan keskiarvo on mk. Salon seudun osuus Varsinais-Suomen tuotannon muodostumisesta on noin 25 %, Turun seudun 60 %, Turunmaan, Vakka-Suomen ja Loimaan seutukunnat muodostavat vain 15 % tuotannosta. 11 Teollisuustuotannon arvo on kasvanut Varsinais-Suomessa 1990-luvun aikana 129 %, kun samanaikaisesti koko Suomen tuotannolla mitattuna teollisuustuotannon arvo on lisääntynyt 58 %. 12 Tätä selittää suurelta osin sähköteknisen teollisuuden merkittävä asema maakunnassamme ja tämän teollisuudenalan voimakas kasvu. Kuva 4. Eri toimialojen osuudet teollisuuden kokonaistuotannosta Varsinais-Suomessa. Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Perusmetalli- ja metallituoteteollisuus Sähkötekninen teollisuus Muu tehdasteollisuus Graafinen teollisuus Rakennusaineteollisuus Koneteollisuus Kulkuneuvoteollisuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % e Lähde: Heinonen, (2000), 12. Sähköteknisen teollisuuden (+ 428 %) jälkeen eniten tuotannon reaaliarvoaan ovat kasvattaneet kaivannaistoiminta (+ 102 %), perusmetalli- ja metallituoteteollisuus (+ 78 %), graafinen teollisuus (+ 50 %), kemianteollisuus (+ 38 %) sekä puutavarateollisuus (+ 32 %). Eniten laskeneet teollisuudenalat ovat tevanake teollisuus (- 56 %) ja kulkuneuvoteollisuus (- 21 %) Heinonen, (2000), Heinonen, (2000), Heinonen, (2000), 11.

16 13 Suomen BKT oli vuonna 2000 käypinä hintoina mmk. 14 Varsinais-Suomen osuus koko Suomen BKT:sta on noin 8 %. Varsinais-Suomen BKT:n kasvuun merkittävimmin on vaikuttanut sähkötekninen teollisuus. Seuraavaksi eniten ovat kasvaneet kauppa, liike-elämän palvelu, tietoliikenne, kuljetus ja varastointipalvelut sekä rakentaminen. Teollisuudenaloista sähköteknisen teollisuuden jälkeen eniten BKT:tta ovat kasvattaneet graafinen teollisuus ja kemianteollisuus. 15 Kuva 5. Toimialojen osuudet BKT:n muodostumisessa, Varsinais-Suomi Maa- ja metsätalous 5% Teollisuus 42% Rakentaminen 4% Kauppa 9% Kuljetus, logistiikka ja tietoliikenne 7% Rahoitus ja vakuutustoiminta 3% Asunnon hallinta, kiinteistötoiminta 8% Palvelut liike-elämälle 4% Muut henkilökohtaiset palvelut 3% Julkinen 15% 15 % 5 % 3 % 4 % 8 % 42 % 3 % 7 % 9 % 4 % Lähde: Heinonen, (2000), 5. Kuva 6. Teollisuuden tuotannon ja työvoiman kehitys Varsinais-Suomessa. Tuotanto Työllisyys Tuotanto milj. mk Työllisyys Lähde: Heinonen, (2000), Teollisuuden tuotanto on vuodesta 1996 lähtien kasvanut nopeammin kuin työllisyys teollisuudessa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan. Tuottavuuden kasvu on nopeampaa toimintojen tehostumisen sekä automatisoitumisen kautta. 14 Tilastokeskus, (2001). 15 Heinonen, (2000), 5.

17 14 Kuva 7. Teollisuuden sijaintiosamäärä 16, Varsinais-Suomi Autojen valmistus Laivanrakennus Tieto- ja konttorikoneet Matkapuhelimet etc Öljynjalostus Rakennusauneteollisuus Elintarviketeollisuus K emianteollisuus Metallituotteet K oneteollisuus Lääkintäkojeet Kumi- ja muovitutteet Kustantaminen ja painaminen Lähde: Heinonen, (2000), ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kuvan 8 mukaan Varsinais-Suomen alueelle on keskittynyt autojenvalmistus, laivanrakennus, tieto- ja konttorikoneiden valmistus sekä matkapuhelimien valmistus. 4.3 Metalliteollisuus Varsinais-Suomessa Metalliteollisuudella tarkoitetaan yleensä perusmetallien valmistusta, metallituotteiden valmistusta, koneiden ja laitteiden valmistusta, sähköteknisten tuotteiden valmistusta sekä kulkuneuvojen valmistusta. Kuten alaluvuissa 4.1 ja 4.2 on esitetty, metalliteollisuudella on merkittävä asema Varsinais-Suomessa. Sijaintiosamääräkuvaajan mukaan kulkuneuvojen valmistus on keskittynyt Varsinais-Suomeen. Taulukko 12. Eri teollisuudenalojen toimipaikkojen lukumäärä Varsinais-Suomessa Kaivos- ja kaivannaisteollisuus Elintarviketeollisuus Tevanake-teollisuus Puutavarateollisuus Paperiteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kulkuneuvoteollisuus Rakennusteollisuus Lähde: Tilastokeskus, (2001). 16 Sijaintiosamäärällä mitataan eri tuotannonalojen keskittymistä tietyille alueille. Jos sijaintiosamäärä saa arvon 1, niin toimiala on alueelle yhtä merkityksellinen kuin mitä se on koko Suomen teollisuustuotantoa ajatellen. Mitä suurempi sijaintiosamäärä on sitä enemmän kyseisen toimialan tuotanto on Suomen sisällä keskittynyt kyseisellä alueelle.(heinonen, (2000), 13.)

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot