Arkkitehti Alvar Aalto eli Hugo Alvar Henrik Aalto syntyi vuonna 1898 Kuortaneella ja kuoli vuonna 1976 Helsingissä.

Transkriptio

1 Arkkitehti Alvar Aalto eli Hugo Alvar Henrik Aalto syntyi vuonna 1898 Kuortaneella ja kuoli vuonna 1976 Helsingissä. Alvar Aalto on tunnetuin suomalainen arkkitehti. Hän suunnitteli taloja ja huonekaluja ja laati asemakaavoja yli 50 vuoden ajan. Hän aloitti työnsä 1920-luvulla ja jatkoi 1970-luvulle asti. Alvar Aallon lähtökohta rakennusten suunnittelussa oli, että niiden tuli olla käytännöllisiä ja tarkoituksenmukaisia. Ehkä tunnetuin Alvar Aallon suunnittelema rakennus on Finlandia-talo Helsingissä. Suomen lisäksi Aallon suunnittelemia rakennuksia on muun muassa muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry ISBN

2 Kuortaneen rauhasta Jyväskylän sekamelskaan Alvar Aallon vanhemmat muuttivat maaseudulta, Kuortaneelta Jyväskylään vuonna He halusivat tarjota lapsilleen paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin. Ympäristön muutos oli suuri. Lakeus muuttui järvien ympäröimiksi kukkuloiksi, kylätie kaupungiksi ja lehmien ammunta kaupungin meluksi. Alvarin kohdalla vanhempien toiveet koulunkäynnistä toteutuivat hyvin. Alvar Aalto pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta ja lähti opiskelemaan Helsinkiin, jossa hän valmistui arkkitehdiksi vuonna Koulupoikana ja opiskelijana hän kirjoitteli teräviä pakinoita ja piirsi pilakuvia lehtiin. Valmistuttuaan Alvar Aallolla oli oma arkkitehtitoimisto Jyväskylässä ja Turussa sekä lopulta Helsingissä. Alvar Aallon ensimmäinen merkittävä suunnittelutehtävä oli Jyväskylän työväentalo vuosina Talossa oli muun muassa teatteri, kerhotiloja, ravintola ja kahvila. Aalto oli kouluajoista alkaen ollut kiinnostunut muinaisen antiikin ajoista ja Italiasta. Se näkyi koko hänen elämäntyössään ja jo ensimmäisessä suurtyössä Jyväskylän työväentalossa. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 2

3 Aviopuolisot tukivat työtä Vuonna 1923 Alvar Aalto solmi avioliiton toimistossaan työskennelleen toisen arkkitehdin, Aino Marsion kanssa. He saivat kaksi lasta, Johannan ja Hamilkarin. Aviopari työskenteli tiiviisti yhdessä. He keskustelivat tekeillä olevista suunnittelutöistä, ja Alvar luotti vahvasti Ainon näkemyksiin. Alvar Aalto halusi olla esillä. Aino Aalto vetäytyi taustalle. Hänen erikoisalaansa olivat keittiöt ja ravintolat sekä lastentarhat ja yleensä lasten ympäristöt. Aino Aalto kuoli varhain, jo vuonna Sen jälkeen Alvar Aalto avioitui toisen arkkitehdin, Elissa Mäkiniemen kanssa. Elissa Aallosta tuli Aino Aallon tavoin tärkeä työtoveri ja läheinen elämänkumppani. Yhdessä Elissa Aallon kanssa Alvar Aalto suunnitteli kuuluisimmat rakennuksensa. Rakennusten pitää olla käytännöllisiä Alvar Aalto toi Suomeen funktionalismiksi kutsutun rakennustaiteen tyylisuunnan. Sen mukaan rakennusten tuli olla käytännöllisiä ja tarkoituksenmukaisia. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 3

4 Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaalan rakennus aloitti tämän uuden suunnan Suomessa. Rakennus valmistui lopullisesti vuonna Paimion sairaalan suunnittelussa Aalto kiinnitti huomiota potilaan viihtyvyyteen. Hän halusi, että jo itse rakennus edistää paranemista. Rakennuksen, värien ja huonekalujen on annettava sairaalle potilaalle mahdollisuus lepoon ja lämpöön, Aalto korosti. Myös Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto herätti huomiota. Se valmistui vuonna Vuosien kuluessa kirjasto on rappeutunut huonoon kuntoon. Viime vuosina kirjastoa on alettu korjata Suomen ja muiden maiden tuella. Tavoitteena on pelastaa rakennus ja saada talo entiseen kuntoonsa. Luonto huomioon suunnittelussa Aallon mielestä myös ympäröivä luonto tuli ottaa huomioon, kun suunniteltiin rakennuksia tai laajempia alueita. Hän sovelsi ajatustaan esimerkiksi Sunilan tehdasyhteisön suunnittelussa. Sunila rakennettiin vuosina Kotkaan. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 4

5 Toisen maailmansodan puhkeaminen oli järkytys Alvar Aallolle. Sodan jälkeen hän alkoi etsiä ratkaisumalleja, kuinka Suomea tulisi jälleenrakentaa. Hän paneutui valmistalojen kehittämiseen, jonka hän oli aloittanut ennen sotaa. Näin Alvar Aalto alkoi suunnitella myös yksityistaloja. Hän suunnitteli hyvin luontoon sijoittuvia kerros- ja rivitaloja. Ehkä kuuluisin ja merkittävin Aallon suunnittelemista yksityistaloista on Villa Mairea Noormarkussa. Sen hän suunnitteli Ahlströmin tehtaanjohtajalle Harry Gullichsenille ja tämän puolisolle Mairelle. Artek huonekaluja ja laseja Alvar Aalto oli mukana perustamassa Artek-nimistä yhtiötä, joka toimii edelleen. Artekia hän itse nimitti taideteolliseksi keskukseksi. Artek tuottaa muun muassa huonekaluja sekä suunnittelee sisustuksia, kodinesineitä ja tekstiileitä. Artekin huonekalut tehdään pääosin taivutetusta puusta ja vanerista. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 5

6 Tunnettuja ovat myös monet lasiesineet, esimerkiksi Aalto-maljakot ja arkikäyttöön tarkoitetut juomalasisarjat. Artekin tuotteet herättivät heti ja herättävät yhä edelleen suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Alvar Aallon suunnittelemat Paimio-tuoli ja Aalto-jakkara ovat edelleen tunnettuja huonekaluja. Finlandia-talon luoja Alvar Aalto toimi pitkään, yhteensä 15 vuotta, Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajana. Hän luopui tehtävästä vuonna Eräs syy oli, että nuoret arkkitehdit arvostelivat Aallon näkemyksiä. Se satutti Aaltoa kovasti. Aalto oli aiemmin esiintynyt ja kirjoittanut paljon. Eronsa jälkeen hän vetäytyi julkisuudesta ja keskittyi suunnittelemiseen. Alvar Aallon töitä on eri puolilla Suomea. Jyväskylän yliopiston rakennukset ja koko yliopiston alue, Seinäjoen kirkko ja kaupungintalo sekä Rovaniemen Lappia-talo ovat hyviä esimerkkejä Aallon upeista rakennuksista. Ehkä tunnetuin Alvar Aallon suunnittelema suomalainen rakennus on Finlandia-talo Helsingissä. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 6

7 Finlandia-talo on konsertti- ja kokouskeskus. Se tarjoaa hyvät puitteet konserteille ja viihdetilaisuuksille sekä myös kokouksille ja kansainvälisille suurtapahtumille. Finlandia-talo rakennettiin kahdessa vaiheessa: päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kokoussiipi vuonna Rakennuksien eri tiloja voidaan muunnella joustavasti ja käyttää yhdessä tai erikseen. Talon ulkopinta on italialaista Carrara-marmoria ja Oulaisten graniittia. Marmori on täytynyt välillä uusia, koska se ei ole kestänyt Suomen säätä. Marmoria Aalto käytti niin sisällä kuin ulkopinnoissakin. Valkoinen marmori ja musta graniitti muodostavat toisilleen kauniin vastakohdan Finlandia-talossa. Marmori toimi Aallolle yhdyssiteenä hänelle rakkaaseen Italian alueen kulttuuriin, jonka hän halusi tuoda myös kotimaahansa. Suurmies Alvar Aalto Alvar Aalto oli 1950-luvun lopulta lähtien tunnettu ja arvostettu mestari niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänet nimitettiin useiden yliopistojen kunniatohtoriksi, Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 7

8 lisäksi hänelle myönnettiin korkeita kotimaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä ja tunnustuksia. Suomalaiset ihailijat nostivatkin hänet suomalaiseksi suurmieheksi Jean Sibeliuksen ja Paavo Nurmen rinnalle. Aalto ja Finlandia-talo olivat kuva-aiheita myös vanhassa 50 markan setelissä. Alvar Aalto oli synnynnäinen kilpailija. Hän tahtoi olla voittaja ja keskushahmo. Alvar Aaltoa on luonnehdittu huumorintajuiseksi herrasmieheksi. On myös sanottu, että hänen luonteessaan oli liiallista kunnianhimoa, röyhkeyttä ja itsetehostusta. Aaltoa ihailtiin, mutta muiden suurmiesten tapaan hän sai kohdata myös kateutta ja arvostelua. Hiljainen hetki Finlandia-talossa Alvar Aalto kuoli 11. toukokuuta Useita töitä oli kesken. Elissa Aalto teki monta niistä loppuun. Yhä tänään Aallon maine maailmalla on korkea. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia tutkitaan ja niistä löydetään uutta ihailtavaa ja opittavaa jatkuvasti. Alvar Aalto osasi suhtautua taiteeseensa myös hartaudella. Pekka Suhonen on kirjoittanut asiasta seuraavasti: Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 8

9 Alvar Aalto saattoi joskus ilmestyä yllättäen Finlandia-talolle. Hän pyysi vahtimestaria avaamaan oven edustuskahvioon. Siellä hän istui hiljaisuudessa yksin, nautti luomansa tilan rauhasta ja antoi silmiensä levätä yksityiskohdissa. Hartaushetken päätyttyä hän poistui yhtä varkain kuin oli tullutkin. Johanna Kartio & Pertti Rajala SUOMALAISIA TAITEILIJOITA 2004 Kehitysvammaliitto ry 9