300 tiekirkkoa kesäteiden varsilla

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t i e n l e h t i N o Piispat siunasivat neljän kirkon pyhiinvaelluksen Alatorniolta Haaparannalle - sivu tiekirkkoa kesäteiden varsilla n Kesäksi teiden varsille avautuu 279 Tiekirkkoa. Kiintoisiin kirkkoihin voi pysähtyä taivaallisille tauoille aina koulujen alkuun asti. Tiekirkot esitellään taivaallinentaukopaikka.fi -sivustolla, josta löytyvät Tiekirkot aukioloaikoineen ja kuvauksineen. Sivustolta voi tarkistaa kirkkojen tarkan sijainnin ja ajo-ohjeet. Kirkkoihin johdattavat tutut Tiekirkko-liikennemerkit. Tänä kesänä Windows Marketplace -sivustolta on ladattavissa Tiekirkotmobiilisovellus, jolla voi suunnitella reitin, navigoida perille ja tallentaa matkalla omia paikkoja kartalle. Uusina Tiekirkkojen ketjuun ovat liittyneet ensimmäistä kertaa tai tauon jälkeen mm. Kuusamon Pyhän Ristin kirkko ja Lumijoen kirkko Tiekirkot valottavat paikallista historiaa ja kulttuuria Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Taivalkosken kirkko pitää ovet avoimena jo 19:ttä kesää. Kirkkoherra, asessori Juha Rauhalan mukaan kirkkoon pysähtymisen myötä koko seudun historia ja elämisen muoto avautuvat. - Paikkakunnalla vierailee juuriensa takia ihmisiä, joille kirkko ja sen ympäristö ovat tärkeitä. Kirkon vieressä lepää 150 Suomea sodassa puolustanutta sankaria. Monille tauko kirkossa on myös hiljentymisen paikka. Etelä-Karjalassa Lemin kirkko aloittaa Tiekirkkona nyt ensimmäistä kesää. Kanslisti Kirsi Rasila lupaa, että tänä kesänä kävijöiden ja oppaiden toiveita ja kokemuksia kuulostellaan herkällä korvalla tulevaisuuden Tiekirkko-kesiä varten. Palaute myönteistä Viime kesänä Tiekirkoissa kerätty kävijäpalaute oli varsin positiivista. Kirkoissa puhuttelivat vahvimmin tunnelma, arkkitehtuuri ja kirkkoympäristö. Pysähdyksestä saatiin mielenrauhaa, kiva taukopaikka kesäreissulle ja tietoa historiasta. Kolme vastaajaa neljästä (71 %) aikoo pysähtyä Tiekirkkoon vastaisuudessakin. Tiekirkot ovat luterilaisia ja ortodoksisia kirkkoja, jotka avaavat ovensa kesäkuukausiksi matkailijoiden ja paikkakuntalaisten iloksi. Kirkkojen aukiolot vaihtelevat, mutta yleisimmin ne ovat avoinna Yhteistä Tiekirkoille on, että ne sijaitsevat pääteiden läheisyydessä ja kuuluvat kuten kirkot yleensäkin paikkakuntansa tärkeimpiin nähtävyyksiin. Tiekirkkotoiminta alkoi pohjoisimmassa Suomessa 1991 ja on levinnyt koko maahan. PAIKALLISET TIEKIRKOT: Alatornion kirkko ma-pe klo Tornion kirkko ma-pe klo 10-18, la-su klo ma-pe klo Kemin kirkko ma-pe klo Tervola Seurakuntakeskuksen kirkko ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 Isokirkko ma-to klo 9-16, pe klo 9-14 Vanha kirkko ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 Kemi Keminmaa simo tervola tornio MAALLIKOT Talous hyvä, jäsenyys huolena SIVU 4 Kirkolliset SIVU 6 Veteraanit luottavat nuoriin SIVU 11 Kirkolliset SIVU 10 Eläkeliiton kirkkopyhä, toukosiunaus SIVU 10 Kirkolliset SIVU 10 Rauni Moskuvaara maallikkona SIVU 5 Kirkolliset SIVU 10 Esittelyssä uusi pappi Sasa Lehtinen SIVU 9 Kirkolliset SIVU 8 Maallikkokoulusta siunatut maallikot palvelevat seurakunnissa SIVU 5

2 S ana sunnuntaiksi Hartaus Kutsu sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 151 Nyt yhdessä jo lähtekää 223 Oi Jeesus, armas ystävä 452 Jo Herran armopöytä Päivän virsiä: 413 Ah, miksi taivaan valtakunnan 408 Joutukaa, sielut, on aikamme kallis 615 Oi suruton, niin varma menossasi 627 Elämä murheen laaksossa Päivän psalmi: Ps. 18: 17-20, lukukappale: Hoos. 11:1-4, 7 2. lukukappale: Fil. 2:12-16 Evankeliumi: Luuk. 14: sunnuntai helluntaista n Oletko sinä saanut lähiaikoina kutsuja? Moni on vastikään valmistunut ammattiin tai ylioppilaaksi tai viettänyt jotain muuta merkkipäiväänsä. Niihin juhliin on usein mahdollista mennä siinäkin tapauksessa, vaikka ei olisikaan saanut henkilökohtaista kutsua. Lapset tekevät kavereilleen synttärikutsuja. Niitä on mukava antaa ja saada ja usein niitä kutsuja säilytetään hellästi tallessa. Toki kutsuja toivoo, että kutsuttu pääsisi tulemaan hänen juhlaansa, iloitsemaan yhdessä, mutta joskus saattaa kuitenkin tulla este kutsuihin pääsemiselle. Uutta kutsua vaikkapa synttärijuhlille voi sitten odottaa jo vuoden kuluttua. Evankeliumitekstissä Luuk. 14:16 24 kerrotaan kutsuista. Mies järjesti suuret pidot ja kutsui niihin paljon vieraita. Pitopöytä katettiin, vieraat olivat tervetulleita. Mies toivoi kutsutuilta myöntäviä vastauksia. Hän joutui pettymään, koska kutsutut alkoivat perua aikeitaan. He keksivät verukkeita kolmenlaisia tekosyitä, jotka menivät kutsun edelle. Toki evankeliumitekstissä mainitut esteet eli uusi pelto (omaisuus), viisi härkäparia (työ) sekä naimisiinmeno (perhe-elämä) ovat tärkeitä asioista ajallisessa elämässämme. Jeesus kertoi vertauksen suurista pidoista ja sen kutsuvieraista, koska ne kuvaavat Jumalan valtakunnan olemusta ja toimintaa. Keskeistä on sanoma juhlasta, johon kutsutaan vieraita. Juhlaan pääsee mukaan, kun noudattaa kutsua ajallaan eikä myöhästy sieltä tai jätä sinne syystä tai toisesta menemättä. Kutsun hylkääjä jää kutsuista kokonaan pois. Esimerkiksi omaisuus, työ tai perhe-elämä eivät saisi tulla tärkeämmiksi asioiksi kuin asuminen Jumalan valtakunnassa. Kutsu Jumalan valtakuntaan ja Jeesuksen seuraaminen merkitsevät sitä, että ihminen uskoo ja luottaa Jeesukseen. Syntyy halu seurata häntä. Seuraaminen voi tarkoittaa ristin kantamista ja maailman pilkan kohteena olemista. Myös Jeesus kantoi ristinsä, mutta hän nousi ylös kuolleista, voitti kuoleman vallan. Näin Jeesuksen seuraajakin saa uskoa omalle kohdalleen. Saa uskoa, että usko vie perille taivaan kotiin Jeesuksen luokse. Kannattaa seurata Jeesusta, tehdä parannus ja ottaa vastaan evankeliumi. Kutsua esitetään yhä, vielä on armonaika. Ota kutsu vastaan: usko kaikki sinun syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Seuraa Jeesusta Jumalan valtakunnassa. Tero Saapunki seurakuntapastori, Tornio Kadonnut ja jälleen löytynyt Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 285 Voi, mihin raukka juoksisin 284 Ah autuas, ken armosta 502 Jeesus, meitä kosketa nyt Päivän virsiä: 312 Muistan päivää autuasta 269 Älä sure, sielu parka 392 Oi, miksi tiellä Herrani 270 Enkö Herraa Jumalaani Päivän psalmi: Ps. 32: 1-2, lukukappale: Jes. 57:15-19 (20-21) 2. lukukappale: 1. Piet. 5:5-11 Evankeliumi: Luuk. 15:1-10 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä et tahdo, että yksikään luomasi ihminen joutuu hukkaan. Paljon enemmän kuin me etsimme sinua, sinä kannat huolta meistä. Anna meille herkät korvatkuulla kutsuva äänesi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kaikkivaltias Jumala. Käsittämättömässä armossasi sinä tahdot etsiä ihmisistä kurjimmatkin, eksyneet ja kadonneet. Siksi mekin hädässämme rohkenemme painautua armosi turviin ja pyytää hoitoasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Rakas taivaallinen Isämme, sinä et tahdo yhdenkään omistasi joutuvan kadoksiin. Armahda meitä ja vapauta meidät syyllisyydestä ja häpeästä, joka ei jätä meitä rauhaan. Vakuuta sanallasi ja Hengelläsi, että kuulumme sinulle ja että meistä iloitaan myös taivaassa. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. "Minuun päin ja minusta pois..." n Jotkut elävät lähellä Jumalaa. Sen voi jotenkin vaistota heistä, nähdä tai tuntea. Joskus se näkyy heistä, kaikesta siitä, miten he puhuvat ja toimivat, tai miten he ottavat vastaan toisen ihmisen. Onpa hienoa, että sinä olet täällä nyt. Kaikessa näkyy rakkaus. Arvatenkin he jakavat muille sitä rakkautta, mitä ovat itse aikanaan saaneet Jumalalta, tai joltakin toiselta ihmiseltä, joka taas on välittänyt heille sitä rakkautta, jota tämä aiemmilta sukupolvilta on saanut. Rakkautta, jonka juuri ja alkuperä on perimmältään Jumalassa. Sellaisia ihmisiä on niissä, jotka kuuluvat johonkin kirkkoon. Sellaisia ihmisiä on niissä, jotka eivät eläessään ehkä koskaan ole kuuluneet mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Kaikissa heissä on sellaista puhdasta hyvyyttä, jonka alkuperää kristittynä muuten on vaikea selittää tai ymmärtää. Sillä jos on totta, että Jumala on rakkaus, niin eikö silloin loogisesti kaikki maailmassa oleva hyvyys ja rakkaus jotenkin, jonkin mutkan kautta palaudu häneen? Vähän niin kuin laulussa sanotaan:... valon pisaroita vasten pimeää, meille putoaa valon pisaroita... Jostakin niitä vain tipahtelee. Elämän valo Jumalan valosta, rakkaus Jumalan rakkaudesta. Sellaisten ihmisten lähellä on myös hyvä olla. Ihan kuin itsekin saisi olla lähempänä jotakin hyvää, puhdasta ja pyhää. Kuin saisi olla hetken vähän valoisammassa. Sellaisten ihmisten lähellä on hyvä olla myös niiden, joihin sopii profeetta Hoosean sana: Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta pois (Hoos. 11: 7). Sillä sellaista elämä kai useimmiten on: joskus olen kääntyneenä poispäin Jumalasta, välillä elämän pakottamana horjun Häntä kohti. Takaisin kotiin. Silti tuo Hoosean sana ei tuollaisenaan, lauseyhteydestään irrotettuna, tunnu tuomiolta. Ennemminkin se kuulostaa vain neutraalilta huomiolta, tai toteamukselta. Näin se nyt vaan menee. Välillä horjutaan pois ja välillä takaisin. Ja sellaisena se lohduttaa. Horjuva kansanosakin kuuluu Jumalan kansaan. Poispäin kääntynytkin on Jumalaa lähellä. Jumalan katse kantaa kauas. Ja Jumalan valon pisarat leviävät laajalle. Niin laajalle, että meihin kauempanakin oleviin osuu. Varmasti. Tapio Koivu Kirjoittaja on pastori, joka toimii nuorten starttivalmentajana Helsingin Diakonissalaitoksella. Luomakunnan sunnuntai: Jumala, kaiken hyvän Luoja n Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Luomakunnan sunnuntai on uusi pyhäpäivä suomalaisten kirkkovuodessa. Vanhojen rukouspyhien tilalle haluttiin uusia aiheita. Eikä luomakunta huono aihe olekaan. Kesäaikaan kelpaa kiittää luonnon kauneudesta ja kantaa vastuuta sen säilymisestä. Luonnosta iloitsemiselle on vahvempiakin syitä. Itse asiassa kaikki alkaa luomisesta, siitä, että Jumala loi taivaan ja maan. Vertauskuvalliset viisi päivää hänellä meni luomakunnan luomiseen, ihmisen kanssa hän tuli valmiiksi yhdessä päivässä. Pitkä historia ennen ihmistä. Jumalan luomistyöstä Raamattu sanoo, että sen tulokset miellyttivät tekijää. Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Mies ja nainen saivat lisäksi erityiskohtelun, sillä Jumala siunasi heidät. Mutta ihminen ei saanut vain siunausta, vaan myös tehtäviä ja velvollisuuksia. Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Viljeleminen ei tarkoita vain maanviljelystä, vaan tehtävää kasvattaa, kehittää ja edistää kaikkea sitä, minkä Jumala on ihmisen haltuun antanut. Viljelijöitä ovat niin talonpojat kuin opettajat, niin metsänhoitajat kuin teknikot. Latinan kielestä periytyvä sana kulttuuri tarkoitti alun perin viljelyä. Varjeleminen tarkoittaa huolenpitoa luomakunnasta, sen suojelemista ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisen velvollisuus on huolehtia kaikesta luodusta niin, ettei sitä turmella eikä käytetä väärin. Meidän aikanamme tämä tehtävä on tullut entistä tärkeämmäksi, jopa elintärkeäksi. Milloinkaan ei saa viljellä niin, että varjeleminen unohtuu. Kaikkea Jumala ei jättänyt ihmisen varaan. Vaikka hän lopuksi lepäsi luomistyöstään, joutilaaksi hän ei jäänyt. Luomiskertomusten jälkeinen historia kertoo siitä, että Jumala itse pitää huolta luomakunnastaan. Usein ihminen joutuu koville laiminlyöntiensä vuoksi, mutta usein Jumala myös armahtaa luotujaan. Tästä muistuttaa myös tuttu Sibeliuksen virsi: "Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan, ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan." (VK 462) EERO HUOVINEN Emerituspiispa Eero Huovinen kirjoittaa kirkkovuoden juhlapyhien tiedotteet. Luomakunnan sunnuntaita vietetään seurakunnassa jonain touko-lokakuun välisenä sunnuntaina. Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 19. vuosikerta Julkaisijat: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Yrjö Haapala , yrjo.haapala@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net P Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi , tuomo.korteniemi@gmail.com Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Itella ja Kaupunkilehti Kemi-Tornio Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero keskiviikkona

3 ääkirjoitus Messu-uudistus vaiheessa n Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hyväksyttiin tammikuussa 2000 uusi jumalanpalvelusten kirja. Vuonna 2009 Piispainkokous hyväksyi siihen liittyvän jumalanpalveluksen oppaan. Jumalanpalvelusuudistus on edennyt seurakunnissa kaksivaiheisesti. Ensimmäiseksi vaiheeksi voidaan kutsua sitä, kun jumalanpalveluksia on ryhdytty viettämään uuden kirkkokäsikirjan mukaan. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että luetaan entisten epistola- ja evankeliumitekstin lisäksi ensimmäisenä lukukappaleena Vanhan testamentin teksti. Uskontunnustus luetaan saarnan jälkeen eikä evankeliumitekstin jälkeen niin kuin ennen. Papit ja avustajat menevät alttarille vasta ehtoollisrukouksen alkaessa. Raamatun tekstien luvun aikana saatetaan istua, mutta Herran siunaus otetaan vastaan seisaaltaan. Esirukouksissa on ajankohtaisia ja paikallisia aiheita enemmän kuin ennen. * * * Toiseksi vaiheeksi jumalanpalvelusuudistuksessa voidaan sanoa sitä, kun ryhdytään toteuttamaan jumalanpalveluksen oppaan tarjoamia suosituksia ja mahdollisuuksia. Jumalanpalvelusuudistuksen yksi keskeinen ajatus on, että jumalanpalvelus on Jumalan kansan juhla, jossa tehtävät jakautuvat laajemmin kuin mihin viime vuosisatoina on totuttu. Apostoli Paavali kirjoittaa alkuseurakunnan jumalanpalveluksen luonteesta kirjeessään Korinttilaisille: Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen tulkinta. Kaiken on tapahduttava yhteiseksi parhaaksi. * * * Uusi jumalanpalveluksen opas lähtee siitä, että papit keskittyvät siihen, mikä on heidän varsinaista tehtäväänsä; Jumalan sanan julistamiseen ja sakramenttien jakamiseen ja seurakuntalaiset huolehtivat jumalanpalveluksen muista tehtävistä. Näitä voivat olla ainakin kirkkokansan vastaanottaminen, psalmin lukeminen tai laulaminen, Kunnian aloittaminen, lukukappaleiden lukeminen, kolehdin kantaminen, osallistuminen esirukousten toteuttamiseen, avustaminen ehtoollisen jaossa, ylistysvirneen kehottaminen, kirkkokahvien järjestelyt. * * * Tervolassa on tämän vuoden aikana siirrytty jumalanpalvelusuudistuksen toiseen vaiheeseen. Kirkkoneuvosto päätti perustaa kahdeksan ryhmää valmistelemaan vuorollaan jumalanpalveluksia. Kussakin ryhmässä ryhmänjohtajana on kirkkoneuvoston jäsen. Kussakin ryhmässä on myös henkilö, jolla on oikeus avustaa ehtoollisen jaossa. Tervolassa ehtoollisen avustamisoikeus on myönnetty seurakunnan hengellisentyön tekijöille sekä niille maallikkokoulun käyneille tai sitä käyville, jotka ovat kokeneet tehtävän kutsumuksekseen. Tavoitteena on, että jokaisessa ryhmässä olisi ainakin yksi lapsi, yksi nuori, yksi mies ja yksi nainen ja mielellään jokaista monta. * * * Kuluneen kevään kokemuksena voin kertoa, että jumalanpalvelusten valmisteluryhmien työskentely on ollut ainakin pappia innostavaa ja virkistävää. Se on merkinnyt noin tunnin työskentelyä keskiviikkoiltaisin motivoituneiden ja innostuneiden ihmisten kanssa. Ryhmissä nousseet esirukousaiheet ovat tuoneet jumalanpalveluksiin ajankohtaista ja paikallista sisältöä. Raamatunteksteistä nousseet kysymykset ovat haastaneet mutta myös auttaneet pappia lähestymää saarnaa seurakuntalaisten näkökulmasta. Ryhmissä on keskusteltu myös muun muassa esirukouksen toteuttamistavasta. Moni on kokenut, että kun ryhmän jäsenenä on mukana esirukouksen toteuttamisessa, se on luontevinta lukea paikaltaan. Tällöin seurakunnan yhteiset rukousaiheet nousevat kirjaimellisesti seurakunnan keskeltä. Nykyinen äänentoisto suo siihen hienon mahdollisuuden. Uudet toteutustavat ovat aiheuttaneet myös kysymyksiä ja kritiikkiä. Asioista on hyvä keskustella. Tervolan seurakunnan jumalanpalvelusryhmien on tarkoitus olla sillä tavalla avoimia, että jokainen, joka haluaa olla vaikuttamassa jumalanpalvelusten toteuttamiseen, voi tulla niihin mukaan. Tervolalaisille tiedoksi, että ryhmät kokoontuvat keskiviikkoiltaisin klo 18 seurakuntakeskuksessa. Kunkin ryhmän vastuuhenkilö ja kokoontumisajankohta löytyy seurakunnan kotisivulta: tervolanseurakunta.fi työmuodot jumalanpalvelukset. Heikki Holma Tervolan kirkkoherra Eino Hietala oli 10 vuotta lähes puolet menehtyi sotavankeudessa. Osasto sotavankina Siperiassa n Talvi- ja Jatkosodassa neuvostoarmeijan vangiksi joutuneista noin 3500 suomalaisesta sotilaasta lähes puolet menehtyi sotavankeudessa. Keminmaalaisen Jaakko Kontiolan tavoin Osasto Paatsaloon kuulunut sodankyläläinen Eino Hietala (s. 1917) jäi vangiksi kaukopartion tiedusteluretkellä Sallan Alakurtin suunnalla keväällä Häntä ei vapautettu Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944, vaan monien vaiheiden jälkeen hänet tuomittiin 25 vuodeksi pakkotyöhön Siperiaan. Työleirien ankarissa oloissa vaikeita sairauksia kärsinyt Hietala pääsi pois vasta Stalinin kuoleman jälkeen keväällä 1954 oltuaan lähes kymmenen vuotta vankina. Kotiin päästyään Hietala vaikeni vuosikymmeniksi. Veteraanien kuntoutuksessa lujittunut luottamus sai hänet vuosien mittaan avautumaan ja antamaan luvan lääkäri Ritva Tuomaalalle kertoa sotavangin elämäntarina. Talvi- ja Jatkosodassa neuvostoarmeijan vangiksi joutuneista noin 3500 suomalaisesta sotilaasta Paatsaloon kuulunut sodankyläläinen Eino Hietala (s. 1917) jäi vangiksi kaukopartion tiedusteluretkellä Sallan Alakurtin suunnalla keväällä Häntä ei vapautettu Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944, vaan monien vaiheiden jälkeen hänet tuomittiin 25 vuodeksi pakkotyöhön Siperiaan. Työleirien ankarissa oloissa vaikeita sairauksia kärsinyt Hietala Myös keminmaalainen Jaakko Kontiola kertoo uudessa kirjassa toiminnastaan kaukopartiomiehenä Paatsalon osastossa. Kontiola on ollut myös aktiivinen järjestämään kaukopartiomiesten vuotuisia vete- ISBN raanikokoontumisia. pääsi pois vasta Stalinin kuoleman jälkeen keväällä 1954 oltuaan lähes kymmenen vuotta vankina. Kotiin päästyään Hietala vaikeni vuosikymmeniksi. Veteraanien kuntoutuksessa lujittunut luottamus sai hänet vuosien mittaan avautumaan ja antamaan luvan lääkäri Ritva Tuomaalalle kertoa sotavangin elämäntarina. Kannen kuva: Veistos kaukopartiomies. Eino Hietala sai rintamalla veistetyn pienoispatsaan lahjaksi aseveljiltä kotiinpaluunsa jälkeen Sijoitettu Lapin Jääkäriprikaatin veteraanien perinne-esineistöön Sodankylässä. Sotavankina Siperiassa Kotipitäjässään Sodankylässä 96-vuotiaana elävän Eino Hietalan kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Niilo Alaniva kuollut Viime vuonna 91-vuotiaana esikoiskirjan JR12 Hikikaulat Sotamies Tarrimaan tarina kirjoittanut pellolainen jänkäjääkäri Niilo Alaniva (s. 1921) on kuollut. Alaniva kertoo Jänkäjääkäreinä tunnetun Jalkaväkirykmentti 12:n syntyneiden Lapin nuorten miesten Eino Hietala Sotavankina Siperiassa On oltava uskoa tulevaan. Muuten ei selviä hengissä. Ritva Tuomaala sotatiestä eturintaman miehen vinkkelistä. Alaniva (entinen Tarrimaa) oli varsinainen eturivin perusmies: JR 12:n I pataljoonan ensimmäisen komppanian ensimmäisen joukkueen ensimmäisen ryhmän ensimmäinen kiväärimies. Alaniva (Tarrimaa) kertoo myös Jatkosodan loppuvaiheen ratkaisutaisteluista Tali-Ihantalassa, miten yhden miehen tiedusteluretki voi muuttaa taisteluiden kulkua isänmaan kriittisinä hetkinä. Alaniva haavoittui toistamiseen Ihantalassa kesäkuussa 1944.

4 Hopeisen ansiomerkin 20 vuoden luottamustoimesta saivat kirkkovaltuutettu Anne Vilmi, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag ja piirineuvoston jäsen Heikki Palosaari. Pronssisen ansiomerkin 10 vuoden luottamustoimesta saivat Merja Alm (3. vas) ja Marjatta Prykäri (5. vas) välissään emäntä Kaisa Kulju, jolle merkki myönnettiin 10-vuotisen palveluksen perusteella. Kristiina Erholtz huomioitiin vapaaehtoistoiminnasta ja Sirpa Alapalosaari luottamustoiminnasta pronssisella ansiomerkillä. Kemissä talous kestää jäsenmäärä huolestuttaa n Kemin seurakunta selvisi 110-juhlavuodestaan niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti hyvin. Kirkkovaltuusto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka osoittaa runsaan euron alijäämää. Toimintavuoden verotuotoksi oli budjetoitu runsaat 3,7 miljoonaa euroa. Tavoitteesta jäi uupumaan noin euroa, vaikka verotulot olivat euroa suuremmat kuin edellisvuonna. Talousjohtaja Matti Aho kiittelikin taloudellisesta tuloksesta kirkkovaltuuston päätöstä nostaa kirkollisveroäyri 1,4 prosenttiin. - Ilman nostoa olisimme olleet aika hukassa rahoituksen suhteen. Toki edellisvuoden verotuksen lopullinen valmistuminen kirpaisi meitä. - Marraskuussa seurakunnalta perittiin takaisin ennakkoon tilitettyjä veroja euroa ja kuukautta myöhemmin jako-osuuksien tarkistus aiheutti euron lisäperinnän eli yhtensä euroa. - Verotasauksen vuoksi seurakunta toimi oikeastaan loppuvuoden pankkitilille kertyneiden rahojen varassa. Toiminta toteutui suunnitellusti Kohtuullinen talouskehitys tuntuu jatkuvan, sillä tämän vuoden neljän ensimmäisen Kirkkovaltuutettuja Kalervo Näykkiä ja Tuire Kourulaa kirkkoneuvosto muisti standaarilla 12 vuoden luottamustoiminnasta. kuukauden ylijäämä on melkein euroa. Varsinaiset kirkollisverot ovat viimevuotista hieman pienemmät, mutta yhteisöverotuotto on puolestaan suurempi. Aho muistutti kuitenkin, että aiemman kokemuksen mukaan talouskehitys jatkuu positiivisena lokakuulle saakka, mutta sen jälkeen valtion toimenpiteet yleensä purevat. Seurakunnan varsinainen toiminta toteutui täysin talousarvion mukaisena. Palkkakustannuksen kasvoivat maltilliset 2,2 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus seurakunnan kokonaismenoista on 63 %. Talouteen ei sisältynyt viidennen diakonin viran kuluja, sillä diakoni aloitti työnsä vasta tämän vuoden puolella. Kemin seurakunnan henkilöstön kokonaismäärä oli tilivuoden lopussa 46. Lainoja lyhennettiin lyhennyssuunnitelman mukaisesti euroa. Vuoden lopussa lainojen kokonaismäärä oli 3, 4 milj. euroa. Onko osattu kohdata oikein? Kirkkovaltuusto kiinnitti huomiota seurakunnan jäsenmäärän kehitykseen. Seurakuntaan liittyi viime vuonna 68 henkeä ja seurakunnasta erosi 158 henkeä. Vaikka erointo on taittunut edellisvuosiin verrattuna, jolloin eroluvut olivat 359 ja 280, suunta on valtakunnallista kehitystä myötäilevä. Vuonna 2001 Kemin kaupungissa oli asukasta ja vuosi sitten Samaan aikaa seurakunnan jäsenmäärä laski jäsenestä jäseneen. Kaupungin väestömuutos oli - 4,5 prosenttia ja seurakunnan - 13 prosenttia. Valtuusto pohti keskustel- Huomionosoituksia ansioituneille n Kemin kirkkovaltuuston kokous alkoi juhlallisesti, kun seurakunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille luovutettiin ansiomerkkejä. Kirkkovaltuusto myönsi kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta toimistosihteeri Marja Kraatarille. Hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta saivat kanttori Minna Laitila ja hautausmaanhoitaja-suntio-vahtimestari Eeva Vuolukka, jotka saivat myös standaarit eli pöytäviirin. Hopeisen ansiomerkin 20 vuoden luottamustoimesta saivat piirineuvoston jäsen Heikki Palosaari, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag ja kirkkovalt. Anne Vilmi. Pronssisen ansiomerkin saivat emäntä Kaisa Kulju 10-vuotisesta palveluksesta ja Kristiina Erholtz 10-vuotisesta vapaaehtoistoiminnasta. Vastaavalta ajalta luottamustoiminnassa merkin saivat piirineuvoston jäsen Sirpa Alapalosaari sekä kirkkovalt. Merja Alm, Inkeri Lammassaari ja Marjatta Prykäri. Kirkkoneuvosto myönsi 15 vuoden palveluksesta lahjan haudankaivaja Aimo Perttulalle. Standaarin saivat 12 vuoden luottamustoimesta kirkkovaltuutetut Tuire Kourula ja Kalervo Näykki. len seurakunnan toiminnan tavoittavuutta. Onko julistus ollut kantaa ottavaa, ja onko osattu kohdata oikein? Lisäksi aprikoitiin olisiko muualta jotain opittavissa, ja onko osallistumisen kynnys liian korkea. Toisaalta seurakunta sai kiitosta laadullisesta ja laajasta toiminnastaan. Evästystä tuli myös toimintakertomusten osalta. Kaikkien sisältöä ei pidetty riittävänä eikä kertovana. Oikeakielisyyteen kaivattiin myös parannusta. Samalla edellytettiin avoimuutta seurakunnan tukemien lähetysjärjestöjen esille tuontiin. Peurasaaren huoltorakennus Kirkkovaltuustolle esiteltiin Peurasaaren uuden huoltorakennuksen piirustukset. Vuoden 2013 budjettiin huoltorakennusta varten on varattu euron määräraha. Tarjouskilpailun voittaneen Talonrakennus JP Mikkola Oy:n urakkatarjous on arvonlisäverollisena euroa. Lisäksi syntyy valmisteluja valvontakustannuksia, joten kirkkovaltuusto hyväksyi euron määrärahan vuodelle 2014, jolloin huoltorakennus valmistuu (PV) Kirkko haluaa olla auki ihmisille 24/7 Sosiaalinen media on kirkon vahvuusalue n Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työ sosiaalisessa mediassa on erityisen vahvaa kirkon verkkotyössä. Myös muut eurooppalaiset kirkot tekevät työtä verkossa. Vuosittain järjestettävä ECIC (European Christian Internet Conference) kokoaa eurooppalaisten kirkkojen verkkotyöntekijöitä jakamaan kokemuksia ja ideoita uskonnon parissa tehtävän verkkotyön tuulista. Yhteistyö on tärkeää verkkotyön kehitykselle Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa verkkotyötä on tehty jo 90- luvun lopulta asti. Internetiä osana seurakuntien perustyötä mietittiin ensimmäisessä tietohallintostrategiassa. Selvitettiin verkon käyttöä auttamistyössä ja pilottikin luotiin, mutta silloin tarvittavaa työvoimaa ei voitu vielä taata, kertoo kirkon verkkotyössä alkuajoista asti mukana ollut hankepäällikkö Hannu Majamäki. Verkkotyö on laajentunut niistä ajoista, mutta vielä on työaloja, joissa verkkotyötä ei ole saatu integroitua perustyöntekoon. Tavoitteena on, että kirkko on läsnä verkossa 24/7. Siihen on vielä matkaa, mutta hyvällä tiellä ollaan, Majamäki toteaa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy erityisen vahvasti sosiaalisessa mediassa. Verrattuna muihin kirkkoihin Suomen kirkon vahvuus on läsnäolo siellä, missä ihmiset ovat eli sosiaalisessa mediassa. Me olemme edelläkävijöitä segmenttiajattelussa, visuaalisuudessa, laajassa henkilöstön koulutuksessa sekä rekrytoinnissa, seurakuntien verkostoimisessa yhteiseen verkkotyöhön. Katolisella kirkolla on puolestaan valtteina veljeskunnat ja helposti verkkoon suunnattava työpanos, Majamäki vertailee kirkkojen erilaisia vahvuuksia. Majamäki toteaa, että ECIC on tärkeä foorumi jakaa osaamista, näkemyksiä ja verkostoitua. Kirkkojen yhteistyö, ekumeeninen yhteistyö ja uskontodialogi ovat tärkeitä kehityssuuntia, hän sanoo.

5 Maallikkokoulun kautta uutta elämää annettuun tehtävään - Kysymällä kuka on Pyhä Henki muistutamme itseämme, että Pyhä Henki on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona. Hänen tehtävänsä on herättää meitä elämään. Olemme kirkossa nyt siksi, että Jumala haluaa herättää Henkensä kautta uutta elämää meille annettuun tehtävään kirkossa. Piispa Samuel Salmi korosti Kemin kirkossa maallikkokoulutuksen suorittaneiden siunaustilaisuudessa Pyhän Hengen osuutta uuden matkan turvaajana. - Pyhä Henki on herättänyt teissä uskon lahjan. Teidät on johdettu tähän tilanteeseen, jossa tulette saamaan seurakunnan keskeltä hänen siunauksensa. - Apostolisella siunauksella teidät lähetetään maallikon tehtävään. Pyhä Henki on voimallinen antamaan teille lahjoja, sen mukaan kuin seurakunta tarvitsee. Uusia vastuunkantajia Kemi-Tornion rovastikunnan kaksivuotisen maallikkokoulun suoritti kaikkiaan 21 vastuunkantajaa. Viikonloppuihin keskittyneeseen opetukseen sisältyi 150 tuntia tietoa Raamatusta, uskosta, jumalanpalveluksesta, eri työmuotojen avustamisesta, sekä keskustelua ja rukousta. Piispa Samuel Salmea maallikkojen siunaamisessa avustivat vt. lääninrovasti Markku Korpela, rovasti Ari Juntunen, Ylitornion kirkkoherra Matti Salminen ja lehtori Leena Salminen. Henkinen lottovoitto Tervolasta maallikkokoulutukseen osallistui muun muassa Rauni Moskuvaara, jolla on pitkä seurakuntakokemus kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä. Kutsun koulutukseen hän sai kirkkoherra Heikki Holmalta. - Onneksi lähdin. Tämä oli minulle henkinen lottovoitto. Olen saanut paljon tältä kurssilta. Ilosta itkin, tilitti hän tuntojaan kahvitilaisuudessa. - Saimme uusia keinoja työntekoon ja opimme lukemaan Raamattua aivan eri tavalla. Joskus käsiteltävä aihe teki koulutuksesta raskaan. Meillä oli kuitenkin niin ilossa elävä ryhmä, että jaksoin hyvin olla mukana. Ystäväni on tehnyt minulle 600 lappua, joista katson joka aamu, mitä Raamatussa on minulle varattu tälle päivälle, kertoi Rauni Moskuvaara (vas.). Elsi Lukkari sanoi olevansa onnen tyttö saadessaan työelämän jälkeen elää omaa kutsumustaan todeksi. Piispa Samuel Salmen avustajina maallikkojen siunaamisessa toimivat kirkkoherra Matti Salminen, vt. lääninrovasti Markku Korpela, rovasti Ari Juntunen ja lehtori Leena Salminen. - Sain uusia ystäviä ja uskoa maallikon arvoon seurakunnassa. Me neljä Tervolasta mukana ollutta kokoonnumme jatkossa säännöllisesti toistemme luona jakamaan tuntojamme. Lisäksi tapaamme syksyllä koko ryhmän Tervolan leirikeskuksessa yhteisessä tilaisuudessa. Rauni Moskuvaara koki saaneensa lisää työkaluja omaan osuuteensa uudistuneessa Tervolan jumalanpalveluselämässä. Kirkkoneuvoston jäsenenä hän ryhmänsä kanssa osallistuu jumalanpalveluksen tai messun toteuttamiseen. - Uudistus on tuonut paljon lämpöä jumalanpalvelukseen ja saanut ihmiset lähtemään mielellään kirkkoon seuramaan ja kuuntelemaan muidenkin osuuden sisältöä. - Meidän maallikkokoulun käyneiden tehtävähän on puhua seurakunnan kutsusta läheisillemme, saada kirkkoon väkeä. Seurakunnan käden jatke Syvää pohdintaa aiheutti kemiläiselle Elsi Lukkarillekin kirkkoherra Markku Korpelan kutsu maallikkokoulutukseen. Hoitoalalla elämäntyönsä tehnyt Elsi lähti tutustumaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan vasta runsas vuosi sitten. - Opetuksesta kirkastui hyvin, mihin meitä maallikoita voidaan seurakunnassa käyttää. Me olemme hieman kuin seurakunnan käden jatke avustus- ja palvelutehtävissä. - Löysin itsestäni aiempaan verrattuna erilaisia lahjoja. Nyt pystyn kanavoimaan voimakkaan palveluhaluni paremmin. Yritän, etten olisi hoitaja, vaan muulla tavoin kuunteleva ja ymmärtävä lähimmäinen. Toki ihmissuhteissa pystyn hyödyntämään ammatistani saamaani kokemusta. Tarvittaessa työparina - Olisi hienoa tutustua seurakunnan työntekijöihin niin paljon, että pystyisi tavallaan toimimaan heidän kanssaan työparina. Kun me pidämme kirkkaana mielessä rajatut tehtävämme, ei ole pelkoa tunkeutumisesta toisten alueelle. Vapaaehtoistoimintaa ja maallikon osuutta seurakuntatyössä pohtiville Elsi Lukkari lähettää rohkaisun. - Rohkeasti mukaan, täällä saa omalla persoonallaan tehdä arvokasta palvelustehtävää. Jokaiselle löytyy sopiva tehtävä. (PV) Maallikkokoulusta valmistuivat: Anna-Maija Jutila, Elsi Lukkari, Tanja Regina ja Eija Väyrynen Kemistä. Heli Hakala, Meeri Keijonen ja Tuomo Posti Keminmaalta. Aila Kähkönen, Jarmo Kähkönen, Rauni Moskuvaara ja Anneli Pesonen Tervolasta. Johanna Kallio, Marja Niemi, Sari Oja, Mareena Saarenpää, Marjut Seppälä ja Pirjo Södervall-Barsk Torniosta. Anita Ristioja-Alasaukko-oja ja Kari Yliheikkilä Ylitorniolta. Leila Senbom ja Eila Pappila Pellosta. Ilo oli helmenä pinnalla, kun maallikkokoululaiset kokoontuivat yhteiskuvaan. Yhteys jatkuu

6 Kemi Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 9.6. Klo 10 1.leiririppikoulun konfirmaatio Kemin kirkossa, saarna Teemu Härkönen, liturgia Tuomas Tölli. Klo 13 hautausmaahartaus Paattionlehdon hautausmaan ulkohartauspaikalla, Markku Korpela. Sateella hartaus pidetään kappelissa. Keskiviikkona Klo 19 kesäillan sävelhartaus Kemin kirkossa, Markku Korpela, Minna Laitila ja Elias Niemelä. Sunnuntaina Klo 10 2.leiririppikoulun konfirmaatio Kemin kirkossa, toimittaa Jani Koivusalo avustajineen. Keskiviikkona Klo 18 hautausmaahartaus Peurasaaren hautausmaalla, Lilli Alapiessa. Sateella hartaus pidetään kappelissa. Lauantaina Klo 18 kansanlaulukirkko Kemin Purjehdusseuralla, Markku Korpela ja Ruskakuoro. Keskiviikkona Klo 18 naisten ilta hiljaisuuden merkeissä Marian kappelissa. DIAKONIATYÖ Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto/puhelinpäivystys kerran viikossa puh ke klo ja ke klo Mielenterveysväen kesäretki Lomakoti Onnelaan Haukiputaalle ke Retken hinta 20 henkilöltä(sisältää matkat ja ruokailut). Sitovat ilmoittautumiset ilmoittautumismaksun kera (5 ) Klubitalolle viimeistään pe 12.7, os. Keskuspuistokatu 21, puh Tiedustelut Riitta Alaperä ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. Tiistaisin naisten saunailta Saarenottassa klo Keskiviikkoisin miesten saunailta Saarenottassa klo Hartaus joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 19. PÄIVÄKERHOTYÖ Syksyn 2013 päiväkerhoihin ilmoittautuminen! Päiväkerhoihin otetaan -08, -09, ja -10 syntyneitä lapsia 3-vuotta täytettyään. Ilmoittautuminen maanantaina klo Päivi Koskela puh LÄHETYSTYÖ Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen Kemin seurakunnan nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähetettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura: (Riitta ja Oskari Holmström, Eero Manninen, työ Hongkongin teologisessa seminaarissa ja Senegalin musiikkityö), tili: Danske Bank FI , viite: Lapin Kansanlähetys: (Maija-Leena Pelttari), tili: OP FI , viite: Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueisiin TOIMITUKSET Kuollut: Eeva Maria Saarnio 96 v, Alli Sylvia Halttunen 94 v, Ellen Onerva Kesonen 88 v, Anja Anneli Louhivaara 78 v, Elsa Valpuri Virtasalo 88 v, Veera Sinikka Sylvia Parviainen 83 v. Vihitty: Teemu Alpo Juhani Tikanoja ja Anne Margit Korjonen, Vesa Paavo Halonen ja Tuula Kaarina Hyvärinen. Kastettu: Aino Mirella Koivuniemi, Samu Taavi Aleksanteri Miettunen, Teemu Viljami Lätti, Joonas Juha Kristian Harila, Fiona Elma Anissa Hokkinen, Oliver Aku Rasmus Hiltunen, Niklas Luka Oliver Mäkipörhölä. Marian kappelissa NAISTEN ILTA hiljaisuuden merkeissä keskiviikkona klo 18 seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Mukana Kaisu Näykki, Maija-Liisa Huovinen, Teija Jestilä ja Oili Tuovinen. Tule hiljentymään! KESÄILLAN SÄVELHARTAUS Kemin kirkossa Klo Tilaisuudessa kuullaan kesäillan tunnelmaan sopivia yksinlauluja, sekä urkumusiikkia Tuomo Kinnusen, Minna Laitilan sekä Elias Niemelän esittäminä. Hartauspuheen pitää kirkkoherra Markku Korpela. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen keräys yhteisvastuulle. Tervetuloa! Leiri- ja virkistyspäivät DIAKONIATYÖN KESÄNAJAN LEIRI- JA VIRKISTYSPÄIVÄT leirikeskuksessa Saarenottassa eläkeläisten leiri, ilm mennessä omaishoitajien ja hoidettavien virkistyspäivä, ilm mennessä eläkeläisten leiripäivä, ilm mennessä vanhusten virkistyspäivä yksinäisille vanhuksille. Päivä kustannetaan tämän vuoden yhteisvastuun varoilla omaan srk:aan jäävällä tuotolla. Ilm mennessä. Tiedustelut Eija Voutilainen, , Riitta Alaperä , Päivi Rimpiläinen Hopealyhdyn ruokalista ma jauhelihapihvit ti mantelikala ke riistakeitto to stroganof pe lohilaatikko ma kaalilaatikko ti uunibroiler(koipi) ke keitetään kaapit tyhjiksi to lohikeitto pe suljettu Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 5,80 euroa, muille 8,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 4,80 euroa (jälkiruoka ei kuulu 4,80 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1,00 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! Hopealyhty jää kesälomalle Hyvää kesää toivottaa Hopealyhdyn väki RAUHANYHDISTYS su 9.6. klo 16 seurat ke klo 18 kesäillan hartaus Keminmaassa su klo 16 seurat Evankelistojen yhteyspäivät Seinäjoella n Evankelistojen yhteyspäivät ovat edesmenneen evankelista ja rovasti Kalevi Lehtisen 1995 alulle panema vuosittainen tapahtuma. Sen tarkoitus on rohkaista evankelioimistyössä mukana olevia jaksamaan ja uudistumaan tehtävässään. Yhteyspäivät pidetään Seinäjoella Tapahtumaan osallistuu kaikenikäisiä evankelistoja ja evankelioimistyössä mukana olevia työntekijöitä ja vapaaehtoisia vastuunkantajia seurakunnista, järjestöistä ja yhteisöistä. Viime vuonna Ryttylässä paikalla oli 150 evankelistaa. Ohjelmavastuussa on kattava kirjo tunnettuja evankelistoja eri seurakuntataustoista, muun muassa Ilkka Puhakka, Riku Rinne, Mika Tuovinen, Petri Välimäki, Leena Lehtinen, Eliina Heinonen, Jussi Miettinen, Sari Behm ja Antero Laukkanen. Musiikissa: Lasse Heikkilä, Nina Åström, Mertsi Kantonen, Saila Seurujärvi, Pekka Simojoki, Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetykseen mennessä. tai puh tai sähköposti: sjk.kristkirjakauppa@jippii.fi. Seurakunnat työllistävät 4000 nuorta tänä kesänä n Lähes kaikki seurakunnat palkkaavat koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin. Yhteensä noin 4000 nuorta saa kesätyön seurakunnasta tänä kesänä. Kirkon työmarkkinalaitos teki seurakunnille kyselyn nuorten työllistämisestä toukokuussa. Seurakunnat pitävät kesätyöpaikan tarjoamista nuorille tärkeänä. Kesätyön kautta nuoret saavat kosketuksen työelämään sekä voivat tutustua seurakuntaan ja kirkon toimintaan. - On lähes liikuttavaa kuulla, miten nuori iloitsee, että pääsee tekemään jotakin mielekästä kesällä, saa omaa rahaa ja tuntee kuuluvansa yhteisöön. Nuorten ottamiseen mukaan osaksi yhteiskuntaan pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän koko maassa, toteaa talouspäällikkö Anja Rautiainen Uuraisten seurakunnasta Keksi-Suomesta. Kemissä 40 nuorta kahdessa erässä Joissakin seurakunnissa on pyritty erikoisjärjestelyin lisäämään työllistettävien määrää. Esimerkiksi Kemin seurakunnassa 40 nuorta palkataan kahdessa erässä viiden viikon pituiseen työsuhteeseen. Joissakin seurakunnissa Arkistokuva kuten Toholammilla työ on osa-aikaista. Siellä kaksi ryhmää tekee töitä neljä tuntia päivässä. Työllistämisjaksoja on kolme kesäkautena. Kesätyötä haki yhä useampi Kesätyön hakijoiden määrä on kasvanut taloustilanteen synkkenemisen myötä. Esimerkiksi Reisjärven seurakunnasta kerrotaan, että kesätyötä haki miltei kolminkertainen määrä aiempiin kesiin verrattuna. Nuoria palkattaisiin mielellään enemmänkin, mutta monissa seurakunnissa huonontunut talous heikentää mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä. Puistot ja hautausmaat Yleisimmin nuoret tekevät puisto- ja puutarhatöitä hautausmailla sekä muilla seurakuntien puutarha-alueilla. Kesätöitä on lisäksi kirkon oppaina, kortinmyyjinä sekä leireillä. Kesätöissä on myös kirkon ammatteihin opiskelevia. Nuorten palkkaus perustuu kirkon työehtosopimuksiin. Alle 17-vuotiaiden kohdalla on voitu käyttää Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman palkkausta.

7 Eijalle ja Johnille siunaus on seurakunnan valtuutus Eija Voutilainen ja John Bäckström vakuuttivat arvostavansa suuresti siunauksen kautta seurakunnalta työhön saatua valtuutusta. Vt. lääninrovasti Markku Korpela siunasi Kemin seurakunnan diakoniatyöntekijän virkaan Eija Voutilaisen ja kappalaisen virkaan John Bäckströmin. Siunauksessa avustivat Ritva Sonntag ja Arvi Uusitalo. n Jumalanpalvelusyhteisönä koko Kemin seurakunta siunasi ja valtuutti juhlallisesti kaksi työntekijäänsä virkoihinsa ja seurakunnan palvelukseen. Siunauksen saivat John Bäckström kappalaisen ja Eija Voutilainen diakoniatyöntekijän virkaan. Virkaan siunauksen toimitti vt. lääninrovasti Markku Korpela avustajinaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Arvi Uusitalo. Virkoihinsa siunatut John Bäckström ja Eija Voutilainen pohdiskelivat työpaikallaan virkaan siunaamisen merkitystä. Onko se vain kaunis tapa? Siunaus Raamatun esimerkein John Bäckström valaisi tapaa Raamatun kautta. - Heidät asetettiin tehtävään apostolien kätten päälle panemisen kautta. Tämä toteutui jo seitsemää ensimmäistä diakoniaa valittaessa. Näin siunattiin myös aikoinaan apostolit tehtäviinsä. Tämä on historiallinen perinne, kaksi tuhatta vuotta vanha käytäntö. - Siunaaminen virkaan antaa jatkuvuutta ainakin minun työhön. Voin suunnitella tulevia tapahtumia miettimättä olenko itse täällä niitä toteuttamassa. Nyt uskaltaa tehdä toiminnastaan oman itsensä näköistä, pohdiskeli John. - On hienoa, että meidät valtuutettiin tehtävään siunauksin, vahvisti Eija. Molemmat arvostivat korkealle seurakunnan valtuutusta. Kyse ei ole enää hallinnollisesta päätöksestä, vaan nyt valtuuttamassa on koko seurakunta. Tarkkailua tuorein silmin Molemmilla uusilla työntekijöillä on takanaan pitkä työkokemus muissa seurakunnissa. Kemin seurakuntaa ja sen kykyä tavoittaa seurakuntalaiset, he voivat kuitenkin tarkastella tuorein ajatuksin. Taustaa keskustelulle loi niin kirkkovaltuuston kokous kuin aiemmin toteutettu vastuuryhmien koulutus. Eija Voutilainen kertoi todenneensa aluksi hämmästyneenä, kuinka vähän Kemissä käydään kirkossa. - Tulkaa ihmiset kirkkoon, se on kuitenkin ykköspaikka, jossa me kaikki ikäluokat saamme tulla yhteen. Sieltä me kukin saamme siunauksen arkityöhömme. Monia kohtaamisia John puolestaan totesi, että maaseutupaikoissa jumalanpalvelus on yhä sosiaalinen kohtaaminen. - Hyvän toiminnan malli lähtee siitä, että Jumala kohtaa ihmisen, ihminen Jumalan ja ihminen toisen ihmisen. Kohtaaminen näkyy yleensä vahvasti herätysliikkeissä, joissa sosiaalisen tapaamisen merkitys korostuu. Kaupungeissa sosiaalinen verkko usein katoaa, kun se maaseudulla on yhä olemassa. Se vaikuttaa kohtaamisen tapaan. - Päiväkerhojen, jumalanpalvelusten, koulujen aamunavausten ja erilaisten tapahtumien kautta kohdataan kyllä joukoittain ihmisiä. Rippikoulutyö leikkaa Kemissäkin käytännöllisesti katsoen läpi koko ikäluokan tavoittaen toimitusten kautta vanhemmat ja sukulaisetkin. Onko halua tulla tavoitetuksi? - Tavoittaminen ei kuitenkaan ole pelkästään seurakunnan päätettävissä. Merkittävää on myös, kuinka ihmiset haluavat tulla tavoitetuiksi ja kuinka pystymme noissa kohtaamisissa pitämään esillä kirkon sanoman. Kuinka kohdattava ihminen itse tavoittaa ja kokee Jumalan. Eija toivoi osaltaan, että pystyy elämään Kemissä aitona ihmisenä ilman roolia. - Tavoitteeni on kohdata ihminen niillä ehdoilla joita juuri siinä tilanteessa tarvitaan. Jos keskusteluun tarvitaan johdattelua, teen sen. Hengellisyys on kuitenkin aina läsnä, olinpa kohtaamisessa yksityishenkilönä tai seurakunnan työntekijänä. - Käytännössä minun tulisi tavoittaa vanhukset. Myös sellaiset, jotka liikuntaesteiden vuoksi eivät yhteisiin tilaisuuksiin pääse. Siinä todellakin on haasteita. - Olen vieraillut palvelukodeissa ja laitoksissa, jolloin kerralla tavoitan yhdestä kahteenkymmeneen henkilöä. Minulle ei ole asetettu määrällisiä tai laadullisia tavoitteita. Tämä on seurakunnassamme uusi työmuoto, jolle minun pitää luoda tavat ja keinot. - On itse oltava aktiivisesti liikkeellä. Samalla on saatava muitakin liikkeelle, esimerkiksi vapaaehtoisia. Mahdollisuuksia tulee käyttää Molemmat näkivät seurakunnan uudessa vastuuryhmätoiminnassa paljon mahdollisuuksia. Tärkeäksi he kokivat, että niitä mahdollisuuksia myös käytetään. He korostivat lähetystyön merkittävyyttä kaikessa ajattelussa ja nostivat siitä hyväksi esimerkiksi Jani Koivusalon toiminnan maahanmuuttajien parissa Kemissä. - Toiminta maahanmuuttajien parissa näkyy myös diakoniassa ja osoittaa, että lähetystyötä on kaikki missä kokoonnutaan sanan julistamisen äärellä. - Ylipäätään meidän pitäisi olla tavattavissa siellä, missä ihmiset kokoontuvat. (PV) Muistikerho on muistia virittämässä ja tietoa jakamassa n Pohjois-Suomen muistisairaiden ja läheisten kesäpäivää vietettiin Saarenotassa. Tapahtumaa isännöi Länsi- Pohjan Muistiyhdistys, jolla oli oma kerhopäivänsä pari päivää aiemmin. Siellä muistiyhdistyksen tavoitteista kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kuusisto. Hän painotti kuntouttavan virkistystoiminnan merkitystä. - Olipa muistisairaus alkuvaiheessa tai pitkälle ehtinyt, on tärkein kuntoutusmuoto liikunta. - Kuntouttaminen lisää elämän mielekkyyden ja hallinnan tunteen lisääntymistä. Siihen liittyy toiveikkuuden ja toivon herääminen tulevaisuuden suhteen. Olennaista on ajatus, että elämä ei lopu sairastumiseen, vaan sitä eletään sairauden kanssa. Ulla Kuusisto kertoo, että juhlapyhien jälkeen muistiyhdistys saa soittoja, joissa omaiset kertovat huomanneensa etteivät omat vanhukset olekaan kunnossa. - Silloin ohjaamme heitä ottamaan yhteyttä lääkäriin tai kaupungin muistihoitajaan. Vertaistuki virkistää Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen näkyvään toimintaan kuuluu muistikerho, joka on vertaistukiryhmä samassa elämäntilanteessa oleville henkilöille. Ohjaus ja neuvonta, koulutus, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukeminen sekä tiedotustoiminta ovat yhdistyksen merkittäviä toimintamuotoja. Lisäksi muistiyhdistyksestä käydään pyynnöstä kertomassa muistista ja muistin huollosta. Käytännössä muistikerho on kuitenkin hetki, jossa parhaiten voimaannutaan vertaisiaan tapaamalla. Melkoinen puheensorina osoitti, että edellisen tapaamisen jälkeen oli parissa viikossa kertynyt paljon puhuttavaa Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen muistikerho kuunteli puheenjohtajansa Ulla Kuusiston katsausta lähiajan tapahtumista, joista eniten mielenkiintoa tuntui herättävän kesäretki. ja muisteltavaa. - Täällä on samanvertaisia ihmisiä, vaikkei minua pelota toisenlaisetkaan, totesi Aulis muistikerhoon osallistumisen syistä. Ritva puolestaan kertoi huolehtivansa kyydittäjänä, että Aulis pääsee kerhoon. - On tämä minullekin tärkeä henkireikä, saan samalla tavata muita ihmisiä. Tietoa opiskeluun Vastaavia vastauksia tuli lähes jokaisesta kahvipöydästä. Muistiongelmat sairautena eivät niinkään olleet saaneet heitä liikkeelle, vaan usein taustalla olivat muutokset omassa elämäntilanteessa. Seura, samanhenkisyys ja välittömyys sekä muistista saatava tieto olivat yhteen kutsuvia tekijöitä. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat Sanna Mäkelä ja Jasmin Niemelä olivat opintoihinsa liittyvällä vierailulla muistikerhossa. Tavoitteenaan heillä oli tarkkailla yhteisöllisyyden ilmentymistä. - Olemme tutustuneet erilaisten järjestöjen toimintoihin, jotta saisimme pohjaa ensi syksynä tehtävällä päätökselle sosionomin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdoista. Mielenkiinnolla seuraamme nyt kerhon toimintaa. (PV)

8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo LÄHETYSTYÖ LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Lähetysaitan lauluillat keskiviikkoisin klo 18 yhdessäolon ja kahvittelun merkeissä. Facebook: - Tornion seurakunta lapsityö - Tornion seurakunta nuorisotyö Kirkkokahvit Lähetysaitalla su 9.6. klo 11. Aitan päivystäjiä tarvitaan jälleen kahvinkeittoon. Tule rohkeasti mukaan, soita lähetyssihteeri Eijalle p KUOLLUT: Aino Sofia Avela 96 v., Kaino Johannes Tuokko 92 v., Sanni Selja Ahola 87 v., Erkki Valdemar Aatsinki 66 v., Pauli Tapani Oinas 64 v., Raija Helena Huhtaniska 62 v., Tapani Olavi Keränen 57 v., Sara Jenni Janita Leppäniemi 40 v. JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina 9.6. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Raimo Kittilä, lit. Nona Lehtinen. Klo 11 Konfirmaatiomessu Karungin kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 12 Konfirmaatiomessu Tornion kirkossa; saarna Saša Lehtinen, lit. Tero Saapunki. Klo 14 Kyläkirkko Arpelan srk-kodilla; Raimo Kittilä. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys ry:n Tornion osaston kirkkopyhä. Kirkkokahvitilaisuudessa esiintyy mezzosopraano Maija Lauri. Sunnuntaina Klo 10 Konfirmaatiomessu Alatornion kirkossa; Heikki Turunen. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Tero Saapunki, avustaa Roland Hemphälä. Klo 12 Konfirmaatiomessu Tornion kirkossa; Mauri Laakso. TOIMITUKSET KUULUTETTU: Timo Antero Smeds ja Johanna Kristiina Sorvoja. Juho Joel Johan Kunelius ja Laura Susanna Sillanpää. Juuso Samuli Raali ja Julia Marianne Myllyneva. VIHITTY: Topi-Lassi Mäkilä ja Satu Helena Harri. KASTETTU: Ronya Mette Maria Väänänen, Emil August Orajärvi, Aada Saara Maria Välimaa, Oliver Eino Armas Niskala, Julius Viljami Ojala, Bertta Selma Aurelia Kinnunen, Maisa Olivia Koskinen, Aaron Emil Lauerma, Lauri Elias Kallioinen, Eeli Paavo Oskari Ponkala, Nella Sofia Eveliina Aula, Alina Minja Amanda Syväniemi, Liina Emma Eleonoora Kalliosalo, Akseli Venni Benjami Liuski. RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su 9.6. klo 15 Seurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: Su 9.6. klo 18 seurat ry:llä, Matti Tölli ja Ilpo Sippola. Su klo 18 seurat Tornion kirkossa, Jouko Okkonen ja Jukka Hietamäki. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä Kolehdit 9.6. Ruokaturvan parantamiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta Kirkon ulkosuomalaistyö, Kirkkohallitus Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: Sasa Lehtinen ei pelottele Jumalalla - Kyllähän minä alussa hieman aprikoin mitä tästä oikein tulee, naurahtaa Tornion seurakuntapastori Sasa Lehtinen vastauksena kysymykseen, kuinka kaksi pappia sopii samaan perheeseen ja saman seurakunnan palvelukseen. - Ainakin meillä se on toimiva juttu. Ei tarvitse valittaa kollegiaalisuuden puutteesta. Kyllä tässä on ollut pelkästään myönteisiä puolia. Olemme toistemme vahvimmat kriitikot monessa suhteessa. Molemmilla on halu tehdä asiat hyvin. Työtä yhdessä Sasa ja Nona Lehtinen aloittivat työnsä Tornion seurakunnan pappeina huhtikuun alussa. Sitä ennen oli takana vaihteleva työelämän taival. - Minut vihittiin papiksi vuonna 2004 Kemin seurakuntaan, jossa viivyin 1,5 vuotta. Sen jälkeen siirryin merimiespastoriksi Turun merimieskirkkoon neljäksi vuodeksi, taustoittaa Sasa Seurakuntapastori Sasa Lehtinen korostaa, että kuulija itse ratkaisee, kuinka hän saarnan sisältöön suhtautuu. ei saarnassa tarvitse alkaa heitä käännyttämään. Ehkä näkemyksiä voi syventää. Saarnassa ei ole yhtä ainoaa viestiä, vaan vastaanotto määräytyy kuulijan mukaan. Kuinka hän sen kokee. - Karsastan saarnoissa liiallista yhteiskunnallisuutta, koska silloin mennään jo maallisen vallan sektorille. Pitää muistaa, että me puhumme Jumalasta. Se on hengellisen ulottuvuuden puhe, siihen on hyvä keskittyä. Katumus alkaa itsestä taivaltaan. - Meillä oli pitkään tilanne, että vaimo asui Tampereella, minä Turussa ja tavattiin vain viikonloppuisin. Pitemmän päälle se alkoi kuitenkin tuntua rekkakuskin ja merimiehen elämältä, joten päätimme hakea siihen muutosta. - Vaikka mikään elämässä ei ole pysyvää, toivomme molemmat, että voimme työskennellä Torniossa pitempään. Sasan saarnat Vaan, mitä seurakunta saa Sasan saarnassa kuulla? - Saarnassa on pystyttävä antamaan kuulijoille sisältöä. Ovathan he tulleet vapaaehtoisesti kirkkoon juuri kuuntelemaan. Kun heillä on jo suhde kristinuskoon, - Ai pelottelenko Jumalalla? Miksi? - Katumussaarnat papin tulee aloittaa itsestään. Pappi on seurakunnan ensimmäinen synnintunnustaja. Toki tällaisessa tilanteessa on voitu seurakunnan kanssa yhdessä myös tutkia, mistä todella on kysymys. Vt. kappalainen Nona Lehtisen tuntoja uudesta tehtävästään Kirkkolaiva kertoi 8.5. ilmestyneessä numerossa. (PV)) kesäpihaseurat Ylitorniolla Ojalanpään kesäpihaseurat Anitta Kolehmaisen mökin pihalla la 6.7. klo 15 (Raanujärventie 1360).

9 Tornio teki vielä ylijäämäisen tilinpäätöksen n Tornion seurakunta teki aiempien vuosien tapaan vielä viime vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen. Täpärälle se kuitenkin meni, sillä marginaaliksi jäi lopulta runsaat euroa. Ja sekin syntyi satunnaisilla tuloilla eli tontin myynnistä saadulla voitolla ja kirkollisten rakennusten kirjanpidollisella poistoeron vähennyksellä. Suurin syy talouden kiristymiseen on kirkollis- ja yhteisöveron tuottojen roima väheneminen eurolla. Edellisvuonna veroa kertyi lähes 4,5 milj. euroa, mutta viime vuonna enää runsaat 4,1 milj. Tasapaino syntyi viime vuonna vielä toimintamenoissa saavutetuilla parin sadan tuhannen säästöillä eli 4,35 milj. euron menojen sijaan selvittiin 4,15 milj. eurolla. Toimintakertomusta esitellessään vt. kirkkoherra Raimo Kittilä murehti kirkossakäynnin vähenemistä, mutta mainitsi toisaalta ilonaiheena ehtoollistilaston kasvun. Myös nuorten elokuinen musiikkitapahtuma RealDeal oli viime vuoden ilonpilkku. Myönteisiin piirteisiin kuului tietenkin myös, että kirkosta eroaminen on vähentynyt parin vuoden takaisesta piikistä tavanomaiselle tasolle. Myös ensi vuonna 1,5 % Hyväksyttyään puheenvuoroitta viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuusto vahvisti ensi vuoden talousarvion valmisteluun raamin, jonka pohjana on edelleen 1,5 tuloveroprosentti. Talouspäällikkö Pirkko Post muistutti, että suurin osa (60%) talousarvion menoista perustuu henkilöstöön. Ensi vuoden raami on noin euroa eli 4.1 prosenttia tämänvuotista pienempi. Niinpä kirkkoneuvosto haastoi esityksessään valtuustolle työntekijät ideoimaan miten tasapainottaa talous. Toki Torniossa on puskurina edellisten vuosien ylijäämästä kolmisen miljoonaa euroa. Toisaalta kirkollisten rakennusten yllättävät korjaamistarpeet ovat osoittaneet, että sellainenkin raha voi tärveltyä nopeasti odottamattomiin menoihin. Siksi seurakuntien talousarvioiden suunnittelussa henkilöstö- ja toimintamenot on suhteutettava lähinnä kirkollisveron ja toiminnan tuottoihin. Palvelu-uudistus hidastuu? Pirkko Post kertoi myös valtuutetuille näkymiä kirkon suurista rakenne- ja palveluuudistuksista. Kirkolliskokoushan teki vastikään periaatepäätöksen, että kaikki seurakunnat kuukuvat vastedes seurakuntayhtymään, jonka muodostaa vähintään kaksi seurakuntaa. Kirkkolainsäädännön toteutus on tosin tältä osin avoinna, koska Reino Vähä kysyi Parasniemen seurakuntatalon parkkipaikan ahtaudesta sen jälkeen, kun vasemmalle rakennettiin erillinen, korotettu kävelytie. Eila Kreivi kiirehti Alatornion kirkon portaiden alimman rapun kunnostamista. lainmuutos edellyttää suurta yksimielisyyttä. Kirkon toinen suuri hanke taloushallinnon palvelujen tuottamisesta yhdestä pisteestä on osoittautunut arvioitua vaikeammaksi. Pirkko Post arvelikin, että Kirkon palvelukeskukseen (Kipa) kohdistunut arvostelu voi johtaa seurakuntien liittymisen takarajan lykkääntymiseen. Tavoitteena on ollut, että kaikki seurakunnat olisivat Kipassa Nyt monet suuret yhtymät, kuten Espoo ja Vantaa, ovat lykänneet liittymistä kustannusten nousun takia. Seurakunnissa on kasvavaa arvostelua Kipan palvelun järjestämisestä, sillä Kipan ohjelmat ei toimi kunnolla. Näillä päätöksillä on merkitystä myös Tornion seurakunnan harkintaan. - Minusta on hyvä, että suuret seurakuntayhtymät nyt kapinoivat, sillä meitä pieniä ei muuten kuultaisi, Post arvioi. Talouspäällikkö Pirkko Post onnitteli kirkkovaltuutettu Minna Tarkkaa taannoisesta merkkipäivästä. Keskustelua parkista ja kirkon portaista Valtuuston ainoat puheenvuorot liittyivät valtuutettujen huoliin käytännön asioista. Viime vuoden investointien ylitystä käsiteltäessä valt. Reino Vähä ihmetteli valtuuston kokouspaikkana olleen Parasniemen seurakuntatalon parkkipaikan ahtautta sen jälkeen, kun osa siitä nipistettiin kaupungin vaatimuksesta erilliseksi jalankulkukäytäväksi. Kiinteistöpäällikkö Martti Kerimaa vastaisi, että tierakentamisen määräyksiä on noudatettava. Alatornion kirkolta Parasniemen seurakuntatalolle ja edelleen kirkkoherranvirastoon johtava jalankulkutie ei voi kulkea parkkipaikalla. Valt. Eila Kreivi puolestaan tuskaili Alatornion kirkon portaiden alimman rappusen kuntoa. Kerimaa lupasi, että asia on hoidettavissa kuntoon ilman erillistä investointipäätöstä. Kuultuaan raportin kirkkoherranvaalista valtuusto päätti kokouksensa yksituumaisesti valt. Marketta Kostamon ehdotuksesta kiitosvirteen 342: Niin ihanaa on ylistää sinua, Jumalamme. (TK) Seitsemän uutta pappia Lappiin n Piispa Samuel Salmi toimittaa jos Jumala suo ensi sunnuntaina 9.6. Oulun tuomiokirkossa 11 uuden papin vihkimyksen. Heistä yli puolet eli seitsemän tulee Lappiin He ovat saaneet virkamääräykset seurakuntapastoreiksi seuraavasti: teologian maisteri Matti Hyttinen Ylitorniolle, Kira Hatanpää Kolariin, Harri Hautala Pelloon, Karita Kaukonen ja Kaisa Oittinen Rovaniemelle, TM, ELL Suvi Löytynoja Sodankylään sekä Eija Seppä Lapin seurakuntien vs. kehitysvammaistyön pastoriksi saakka. Sebastian Widjeskog sai määräyksen Toholammin vs. kappalaiseksi, Olli Luhtasela Sievin vs. kappalaiseksi saakka ja sen jälkeen Nivalan vs. seurakuntapastoriksi, Jenni Siljander Kempeleen seurakuntapastoriksi saakka sekä sen jälkeen Oulun ev.-lut. vs. oppilaitosteologiksi sekä TM, VTM Terttu Laaksonen Kokkolan vs. oppilaitosteologiksi. Piispa Samuel Salmi toimittaa jos Jumala suo diakonian virkaan vihkimyksen Oulun tuomiokirkossa seuraaville: Björkman Lea, Haapoja Heli, Hackzell Tarja, Härkönen Antti, Karhu- Härkönen Kaisa, Koivusaari Johanna, Kuusela Auli, Makkonen Kaisa, Niemelä Teija, Nieminen Anneli. Raimo Aspfors va. pappisasessoriksi Kirkkohallitukseen johtajaksi siirtyvälle pappisasessori Pekka Rehumäelle myönnettiin virkavapautta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorin tehtävästä sekä Kempeleen kirkkoherran virasta ajalle Rovasti Raimo Aspfors kutsuttiin pappisasessorin sijaiseksi alkaen enintään saakka. Kappalainen Vesa Äärelä määrättiin hoitamaan Kempeleen kirkkoherran virkaa alkaen siihen saakka, kunnes virka vakinaisesti täytetään. Paulus Pikkaraiselle annettiin määräys Kempeleen seurakunnan vs. kappalaiseksi. Oulujoen kirkkoherranvaalissa 1. vaalisijalla oleva Suomussalmen kirkkoherra Risto Kormilainen antaa vaalinäytteen 1.9., 2. vaalisijalla oleva Länsi-Turunmaan kirkkoherra Juho Kopperoinen 8.9. ja 3. vaalisijalla oleva Karjasillan kappalainen Satu Saarinen Vaali alkaa Oulujoen kirkossa Muhoksen kappalaisen virkaan kelpoisiksi hakijoiksi todettiin Jukka Kolmonen, Jouko Leinonen, Simo Pekka Pekkala ja Tarja Taskinen. Tuiran seurakunnan II kappalaisen virkaan kelpoisia hakijoita ovat Mirjami Dutton, Riikka Honkavaara, Anna-Leena Häkkinen, Sanna K. Jukkola, Kimmo Kieksi, Jukka Kolmonen, Juha Tahkokorpi ja Tarja Taskinen. Minna Salmelle myönnettiin virkavapautta Oulunsalon kappalaisen virasta ja Hanna-Maija Ollankedolle Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virasta Lauri Kinnuselle annettiin määräys Rovaniemen sairaalasielunhoitajan virkaan 1.8. ja Hanna Fähnrichille Oulun kehitysvammaistyön pastorin viransijaisuuteen saakka.

10 10 Keminmaa JUMALAN- PALVELUKSET Su 9.6. Messu kirkossa klo 10, saarna Johan Helkkula, liturgi Yrjö Haapala. Su Konfirmaatiomessu kirkossa klo 10, toim. Yrjö Haapala. Ti Hartaus hautausmaan aukiolla klo Kukkia myytävänä portilla. Raamis Kyläpaikassa klo Ti Raamis Kyläpaikassa klo Radio Dei kuuluu Keminmaassa taajuudella MHz. Kirkkoherranvirasto puh LÄHETYS Lähetyskirppis avoinna lauantaisin klo Tervetuloa! Huom! emme ota toistaiseksi vastaan vaatteita. Lähetyksen kesämyyjäisiä ei pidetä tänä kesänä! Vanhankirkon hartaudet alkavat ja vapaaehtoisia kahvittajia tarvitaan hartauden jälkeisiin iltakahvituksiin. Varaa itselle sopiva aika kirkkoherranvirastosta. Lähetyksen kesäjuhlat 2013 Kylväjä-päivät Kauniainen, Pelastustie Medialähetys Sanansaattajien Medialähetyspäivät Hyvinkää, Rajattomia lahjoja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen evankeliumijuhla Lohtaja, Kokkola Jeesukselta suojan saan Kansanlähetyspäivät Kankaanpää, Kuninkaan lähteellä Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat Taivalkoski, Samaa tietä PERHEKERHOT Lassilan perhekerho Myötätuulen kerhotilassa pe 7.6. ja klo TOIMITUKSET KUOLLUT: Inga Lydia Huotari 85 v, Aila Liisa Johanna Rantamaula 83 v. KASTETTU: Venla Aada Eveliina Nikupeteri, Aino Mirella Koivuniemi, Samu Kasper Juhani Kangas. RAUHANYHDISTYS Su 9.6. Seurat klo Ke Kesäillanhartaus klo Su Seurat Kemissä klo Pe Juhannusaattoseurat Rautiosaaressa. SYKSYN 2013 PÄIVÄKERHOT Nyt on aika ilmoittautua ensi syksyn päiväkerhoihin. Kerhoihin otetaan -08, -09 ja -10 syntyneitä lapsia. Asia hoituu nykyisten kerholaisten osalta ilmoittamalla jatkamisesta lastenohjaajille. Uudet kerholaiset ilmoitetaan kerhoon täyttämällä ilmoittautumiskaavake kerhopaikoissa, kirkkoherranvirastossa tai seurakunnan nettisivuilla. Kerhot ovat: Laurilassa: 4-5 -vuotiaiden aamu- ja iltapäiväryhmä sekä 3-4 -vuotiaiden aamuryhmä. Lassilassa: 4-5 -vuotiaiden iltapäiväryhmä ja 3-4 -vuotiaiden aamuryhmä. Lautiosaaressa: 3-5 -vuotiaiden iltapäiväryhmä. Lisätietoja Taina Väkeväinen / SOLMU 2013 Narut solmitaan ystävyyden solmuksi Oulun hiippakunnan telttaleirillä Lapiosalmen erämatkailukeskuksessa, Posiolla. Telttaleiri on tarkoitettu yli 10 vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta on 65 euroa/leiriläinen. Leireille sitovat ilmioittautumiset ja tiedustelut nuorisotyönohjaaja Virpi Huttuselle Lämmin kiitos kaikille jotka olitte mukana esiintymässä ja avustamassa Almanpäivän Hyväntekeväisyyskonserttia. Nähdään jatkossakin jos Luoja suo! Sananl. 8:14 Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus. Minä olen ymmärrys, minun on voima. EU-RUOAN JAKO UITON PIRTILLÄ ( Rantatie 16) TYÖTTÖMILLE JA VÄHÄVARAISILLE käynnissä. Jako arkisin ti-to klo 9-12 Ota omat kassit mukaan! Simo Kirkkoherranvirasto LAPSET JA NUORET Päiväkerhotyö: Päiväkerhot ovat jääneet kesätauolle! Kerhotoiminta jatkuu syykuussa viikolla 37. Tarkemmat tiedot Kirkkolaiva lehdessä kesän lopulla. Tiedustelut p /Virpi Varhaisnuorisotyö: Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuorisokerhot ovat jääneet kesätauolle! Kerhotoiminta jatkuu syksyllä! Tiedustelut p /Virpi Montajan kesäleirit: Leirit järjestetään seuraavasti: 7-10v. leiri Ma 1.7. Ke v. leiri Ma 8.7. Ke Tiedustelut p /Virpi TOIMITUKSET Haudattu: Ellen Onerva Kesonen 88 v Emmi Adeele Posti 96 v TERVETULOA JUMALAN- PALVELUKSIIN! Su 9.6 klo 11 Jumalanpalvelus srk-keskuksessa, Martti Puontila, Raija Tyni. Eläkeliiton kirkkopyhä ja toukosiunaus, kirkkokahvit. Su 16.6 klo 11 Konfirmaatiomessu kirkossa, Ville Väkeväinen, Raija Tyni. Lämpimät kiitokset hautausmaan talkooväelle! Tervola Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTOIMINTA Ke 5.6. Sairaalahartaus klo 14. To 6.6. Hartaus Kotikullerossa klo ja Pihakullerossa klo Ma Hautausmaan parkkipaikalla kukkainmyyntiä klo 9 alkaen. Ke Sairaalahartaus klo 14. Ke Sairaalahartaus klo 14. PYHÄKOULUTYÖ Kesällä kirkkopyhäkoulut pidetään Ison kirkon sakastissa. Kirkkopyhäkoulu on klo 10 alkavan jumalanpalveluksen yhteydessä. Lapset lähtevät pyhäkouluopettajan mukana Vanhasta kirkosta ennen saarnan alkua Ison kirkon sakastiin. Pyhäkoulu kestää jumalanpalveluksen loppuun asti. Pyhäkoulu on lapsen kokoinen, toiminnallinen raamattuhetki Tuhlaajapoika (Luuk. 15: 11-32) Sakkeus (Luuk. 19:1-10) 7.7. Laupias samarialainen (Luuk. 10:30-37) Joona (Joonan kirja) JUMALANPALVELUKSET Su 9.6. Sanajumalanpalvelus Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Ville Kettunen, kanttori Maria Holma. Kolehti ruokaturvan parantamiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkkopyhäkoulu saarnan aikana Ison kirkon sakastissa. Kirkkokahvit Ison kirkon sakastissa jumalanpalveluksen jälkeen. Su Messu Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Kirkon ulkosuomalaistyöhön. Kirkkokahvit messun jälkeen Ison kirkon sakastissa. To Viikkomessu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 13, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. YHTEISVASTUUKERÄYS 2013 Seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet yhteisvastuukeräystä rahalahjoituksin: Juujärvi Mikko, Kampaamo Raija, Kauneusja jalkahoitola Marjut Rovanperä, Kiinteistötyöt Matti Kupari, Kuljetus ja Kone Sakari Frant, LVI- ja Konetyö Kaasila Oy, Länsi- Pohjan Maa- ja metsätalousurakointi Oy, Maanrakennus Mäkipeura Ky, Parturi-kampaamo Mettänpeikko, t:mi Aarre Ylitalo, T:mi P. Juopperi, Taksiautoilija Esa Hedman, Taksiautoilija Mauno Ollikkala, Tervolan Apteekki, Tervolan Energiaosuuskunta, Tervolan Kotileipomo, Tervolan Kunta, Tervolan Luontolomat, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy, Tervolan Vesi Oy, Tervolan vuokratalot Oy, Tilausliikenne Pekka Kähkönen Ky, Tilija toimistopalvelu Paula Karjalainen, Vaaran Aihkitalot Oy javeljekset Vaara Oy Seuraavat tahot ovat tukeneet yhteisvastuukeräystä muuten kuin rahalahjoituksin: K- Market Tervola, Kukka- ja Hautauspalvelu K. Kreivi- Lampela, Maanrakennus Mäkipeura ky, Ollitervo Yhtymä Oy Tervolan Sähkö, Parturi-kampaamo Pirjo, Pohjois- Suomen huoltorykmentti, Tervolan Apteekki, Tervolan Nuorisoseura, Vastarannan mökkiläiset Sydämelliset kiitokset kaikille tavalla tai toisella keräykseen osallistuneille! Tarkempia tietoja Yhteisvastuukeräyksen tuotosta LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 92) auki avoinna ma-pe klo 10-17, ma avoinna klo ja la klo Pöytien/tankojen varaukset Arja, p TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSILOMAT: Kirkkoherra Heikki Holma , sijaisena seurakuntapastori Kari Pöykkö, p kanttori Sari Vähäkangas , diakoni Elina Volotinen lastenohjaaaja-varhaisnuorisotyönohjaaja Leena Holma talouspäällikkö Reijo Kiviharju , toimistosihteeri Arja Heikkinen , , ja seurakuntamestari Kari Oinas emäntä Airi Hartikainen

11 Veteraanien luottamus tulevaisuuteen jatkuu nuorissa 11 n Rovastikunnan veteraanien kirkkopäivä Keminmaalla osoitti kuinka nopeasti juhlallisuuksiin osallistuvien veteraanien rivit harvenevat voimien hiipuessa tai elonpäivien loppuessa. Kun vuosi sitten juhla tavoitti kolmisensataa juhlavierasta, päädyttiin nyt puoleen. Pääjuhlassa veteraanin puheenvuorossa keminmaalainen 95-vuotias Mauno Kenttämaa palautti kuulijoiden mieleen kuluvan veteraanivuoden tunnuksen - veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta. Hän muistutti, kuinka epävarman tilanteen ja hämärän tulevaisuuden ilmapiirissä hänen aikansa nuoret vastasivat isänmaan kutsuun lähtiessään maataan puolustamaan. Voimakkaana eli kuitenkin mielessä toivo, että sodasta selvitään, kunhan kaikki tekevät parhaansa. - Luja luottamus isiemme Jumalaan kantoi vaikeina aikoina. Samaa luottamusta ja uskoa Mauno Kenttämaa toivoo nykynuorilta. Nuorten asenne ilahduttaa Mauno Kenttämaata ilahdutti, että nuoret ovat osoittaneet veteraanijuhlien puheissa kiitollisuutensa veteraaneja kohtaan. - Vaikka yhteiskunta on muuttunut meidän nuoruutemme ajoilta, tarvitaan Veteraanien tervehdyksessä Mauno Kenttämaa siirsi veteraanien isänmaan luottamuksen ja uskon nuorten vastuulle. Sirkka Tuokila-Häkkilä valaisi puheenvuorossaan sotaorpojen tuntemuksia ja kohtaloita. Veteraanipolven pieneneminen heijastui myös veteraanijuhlan yleisömäärään. edelleenkin uhrautuvaisuutta, rohkeutta ja sitkeyttä sekä ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää, ettei kukaan jää yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Hän totesi, että pian viimeinenkin sotaveteraanipolven edustaja saa kutsun ajasta ikuisuuteen. - Toivottavaa on, ettei sotaveteraanien uhraukset isänmaan hyväksi unohdu. Kuulijat saivat samalla kehotuksen välittää sotaveteraanien muiston vaalimisen lastenlapsille sotaveteraanin iltahuudon sanoin: himmetä ei muistot koskaan saa. Mauno Kenttämaa liittyi Talvisotaan tammikuussa 1940, yhtenä vuosina syntyneiden ikäluokasta. Aiemmissa haastatteluissa hän on todennut, että matkaan lähdettiin ilman uhoa. Pelättiin, toivottiin ja vaiettiin. Kuolemasta ei paljon puhuttu, mutta halu palata elävänä oli suuri. Sotaorpojen asia yhä kesken Sotaorpojen edustajana puhunut Sirkka Tuokila- Häkkilä tarkasteli lyhyesti sotaleskien ja sotaorpojen aseman ja arvostuksen kehitystä sotien jälkeen. Hän korosti, kuinka pitkään noiden kahden yhteiskuntaryhmän asiat oikein olivatkaan maassamme hoitamatta. - Heidän asemansa ei kohentunut samaan tahtiin sotaveteraanien arvostuksen nousun kanssa, vaikka myöhemmin tilanne onkin parantunut. Puhuja peilasi myös sotaorpojen tuntemuksia muistelmista saaduin lainauksin. - Äidit joutuivat asettamaan sodan aikana lapsilleen velvollisuuksia ja odotuksia, joita tuonikäisille ei olisi pitänyt sälyttää. - Sotaorvoiksi jääneet vanhemmat lapset joutuivat liian varhain aikuisen rooliin, ottamaan vastuuta toimeentulosta ja nuoremmista lapsista. Vanhemmat lapset kokivat tämän huolena ja taakkana. - Sota vei monelta nuoruuden. Tämän voi kokea siten, että sota ei ainoastaan koskettanut rintamalle lähteneitä nuoria sotilaita, vaan myös kotirintamalla olevia lapsia Kaatuneiden omaisten liitto aloitti vuoden 2010 aikana sotaorpojen rekisteröinnin, sillä valtion rekisteristä sotaorvoista ei löydy kootusti tietoa. Nyt rekisteriin on saatu yli nimeä ja tämän vuoden tammikuussa sotaorvot saivat oman tunnuksen, mutta rahallista apua kovasti kaivattuun kuntoutukseen he eivät ole vielä saaneet. Reserviläisten tervehdyksen juhlaan toi rehtori Ari Aho. Rovastikunnalliseen veteraanien kirkkopäivään sisältyi pääjuhlan lisäksi Keminmaan kirkossa pidetty messu, jossa saarnasi sotainvalidien luottamuspappi Paavo Korteniemi. (PV)

12 Neljän kirkon pyhiinvaellusreitti antaa mahdollisuuden 12 n Kaksi kulkuetta vaelsi arvokkaasti kauniin kesäpäivän lämmössä kohti kohtaamispaikkaa, jonne tapahtuman todistajina oli kokoontunut kohtuullisen suuri yleisö. Piispat kulkueidensa keulassa, Samuel Salmi Oulun hiippakunnasta ja Hans Stiglund Luulajan hiippakunnasta, olivat sonnustautuneet juhlaviin virka-asuihinsa piispansauvojaan myöten. Jotenkin näky oli kuin historian kirjasta, vaikka kohdattiin nykyhetkessä Victoriantorilla Tornion ja Haaparannan rajalla. Historiaa tapahtumassa olikin. Ylitettiin monta rajaa. Niin maallista, valtakunnallista, uskonnollista, kirkkokunnallista kuin henkistäkin. Samalla avattiin ja siunattiin ensimmäinen pyhiinvaellusreitti - Pyhän Birgitan reitti - Suomen ja Ruotsin välille. Matka Haaparannan kirkolta Tornion ortodoksisen kirkon kautta Suensaaren kirkolle ja sieltä edelleen Miukin kautta Parasniemeen Alatornion kirkolle. hiljentymiseen Kirkko on yksi Raja ja rajattomuus, ihmisen loputon matka ja kirkkojen ekumeenisuus heijastuivat molempien piispojen vihkiäispuheissa. - Tämä muistuttaa meitä siitä, että Kristuksen kirkko on yksi. Se ei tunne rajoja. Siksi mukana ovat historiallisesti suuret kirkkokunnat ja vapaakirkot. - Nyt avatulla pyhiinvaellusreitillä jokainen voi itsessään pohdiskella missä oikein on. Millaiset ajatukset täyttävät mielen? Samalla voi pyytää Jumalalta voimaa ratkaista elämässä itseään askarruttavat kysymykset ja määrittää elämänsä suunnan, puhui Samuel Salmi. Hiljaisuus ja aika Hans Stiglund korosti, että elämme kiireistä aikaa. - Elämästämme puuttuu usein hiljaisuus ja itse aika. Pyhän Birgitan reitillä voimme kuunnella hiljaisuutta ja todeta, kuinka Jumala puhuu meille ja koskettaa elämäämme. Ehkäpä voimme kohdata toisemmekin uudella tavalla. - Kun vaellamme yhdessä, voimme jakaa elämämme, kokemuksemme ja ajatuksemme syvällisemmin. Ehkä vaellus auttaa meitä myös löytämään juuremme. Koko elämämme on erilaisten kysymysten ja tuntemusten siivittämää vaellusta. Piispat Samuel Salmi ja Hans Stiglund toivoivat vihkiäispuheissaan ihmisten löytävän Pyhän Birgitan vaellusreitin niin henkisenä kuin fyysisenä matkana. Monenlaista yhteistyötä Tervehdykset vihkiäistilaisuuteen toivat myös Suomen ja Ruotsin ortodoksisten ja katolisten kirkkojen edustajat. He iloitsivat sanomassaan pyhiinvaellusreitin ekumeenisuudesta ja korostivat, ettei ihminen yksin vaeltaessaankaan kulje yksin, vaan Jumala on läsnä. Tornion ja Haaparannan kaupunkien tervehdyksissä osoitettiin kahden kaupungin välisen konkreettisen yhteistyön muotoja ja aikaansaannoksia. Tornion vt. kirkkoherra Raimo Kittilän ja Haaparannan kirkkoherra Kimmo Sulilan luonteva tapahtuman ohjaus osoitti kuinka helppoa kielirajat on toisiaan tukien ylittää. Sen vahvisti molempien seurakuntien kuorojen tukema yhteinen virsi Jo joutui armas aika samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi laulettuna. (PV) Kauppareissulle saapuneet pysähtyivät seuraamaan vaellusreitin avausta Victoriantorille. Kirkkoherrat Raimo Kittilä ja Kimmo Sulila pitivät huolen, että juhlallisuuksien tapahtumat aukeavat niin suomen- kuin ruotsinkielisillekin ja osin meänkielisillekin.