KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1 Luonnos MYR LIITE Maakunnan yhteistyöryhmä KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2007

2 1 Sisältö Allekirjoitus Johdanto Elinkeinot ja teollisuus Osaaminen ja koulutus Hyvinvointi Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Länsi-Suomen yhteiset teemat Varaus äkillisiä rakennemuutostilanteita varten Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Yrittäjyysarviointi Rahoitus 11

3 2 Allekirjoitus Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 20. maaliskuuta 2007 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2007, joka koskee Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueosiota. Kauko Lehtonen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Heikki Aurasmaa Jorma Nokkala I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Terttu Hentinen Pentti Kokkinen Asko Juuti Arja Paakkanen Seppo Kosonen Marja-Liisa Järvinen Pauli Partanen Ulla Mehto-Hämäläinen Paavo Lintula Katja Sorri Lea Goyal Maija-Kaisa Paananen Jorma Viitanen Risto Palokangas Raimo Salpakoski

4 3 1. Johdanto Euroopan unionin uusi ohjelmakausi on käynnistynyt. Tässä uuden ohjelmakauden ensimmäisessä yhteistyöasiakirjassa linjataan kuluvan vuoden EU-rahojen ja valtion rahojen käyttö. Keski-Suomen kehittäminen perustuu viime vuoden lopulla maakuntavaltuustossa hyväksyttyyn Keski-Suomen maakuntaohjelmaan Se, samoin kuin syksyllä 2006 laadittu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma linjaavat myös maakunnan yhteistyöasiakirjan ratkaisuja. Tavoitteena on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Ohjelmakaudella Keski-Suomessa toteutetaan neljää EU-ohjelmaa. Ne ovat Länsi- Suomen EAKR-ohjelma, Manner- Suomen ESR-ohjelma, Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma. Noin Rahasto Tuki vuonna 2007 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 13,2 milj. ESR Euroopan sosiaalirahasto 6,3 milj. EMR Euroopan maaseudun 6,0 milj. kehittämisen maatalousrahasto EKTR Euroopan kalatalousrahasto 0,5 milj. kolmannes rahoituksesta kohdistuu Saarijärven-Viitasaaren seudulle. Muualla Keski-Suomessa joudutaan hankerahoituksessa käyttämään entistä tiukempaa seulaa. EAKR-ohjelman rahoitus kohdentuu pääasiassa keskisuomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen. Sen tueksi vahvistetaan innovaatiotoimintaa ja osaamisverkostoja. Infrastruktuurihankkeita voidaan rahoittaa vain muutamia vuodessa. Lähes kolmannes EAKR-ohjelman rahoituksesta on varattu Länsi-Suomen yhteisille teemoille, joita ovat kärkiklustereiden kehittäminen, innovaatio- ja oppimisympäristöt, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen ja hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. ESR-ohjelmalla lisätään työssä olevien osaamista, estetään työttömien ja nuorten syrjäytymistä, kehitetään osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä sekä lisätään työperäistä maahanmuuttoa. ESR-ohjelma koostuu valtakunnallisesta ja alueellisista osioista. Valtakunnallinen osio muodostuu eri ministeriöiden johtamista, koko Suomen kattavista kehittämisohjelmista. Pääosa näitä kehittämisohjelmia toteuttavista hankkeista valitaan kuitenkin maakunnissa. ESR-ohjelman alueosion hankkeista päätetään nykyiseen tapaan omassa maakunnassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopisteitä Keski-Suomessa ovat maa- ja metsätalouden, erityisesti maidontuotannon, kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen sekä maaseudun yhteisöjen aktiivisuuden vahvistaminen. Tuen kohteina ovat erityisesti bioenergia-ala, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Elinkeinokalatalouden ohjelmalla tuetaan alan kannattavaa yritystoimintaa ja yleishyödyllisiä investointeja. Kiitän kaikkia yhteistyöasiakirjan valmisteluun osallistuneita hyvässä yhteisymmärryksessä tehdystä työstä. Kutsun sekä uudet että vanhat ohjelmien toteuttajat mukaan työskentelemään Keski-Suomen parhaaksi. Anita Mikkonen maakuntajohtaja

5 4 2. Maakunnan kehittämisen strategia ja tavoitteet Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on määritelty neljä kehittämisaluetta, joihin myös vuoden 2007 maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset ja toimenpiteet perustuvat: elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima Keski-Suomessa siirrytään uuden ohjelmakauden myötä klusteripohjaiseen kehittämismalliin. Näin kehittämistyötä terävöitetään vastaamaan entistä paremmin yritysten ja kehittäjien verkostoitunutta toimintamallia. Klustereiksi on tunnistettu mm. uudistuvat koneet ja laitteet, kehittyvä asuminen, bioenergia, Eduklusteri ja liikunta- ja toimintakyvyn edistäminen. Kevään 2007 aikana laaditaan tarkemmat klustereiden kehittämissuunnitelmat yhteistyössä yrittäjien, kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Valmiit klusteriohjelmat on käytettävissä vuoden 2008 maakunnan yhteistyöasiakirjaa laadittaessa. EAKR-ohjelman tavoitteet vuodelle 2007 (ESR-ohjelman tavoitteet lisätään myöhemmin) Naiset Miehet YHTEENSÄ Uudet yritykset Uudet työpaikat Uudet T&K työpaikat % sidotusta EUrahoituksesta Euroa sidotusta EUrahoituksesta T&K-toiminnan määrä Tasa-arvohankkeet 10 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20 % Hyvinvointipalveluhankkeet Vetovoimahankkeet

6 5 2. Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmaa laadittaessa syksyllä 2006 analysoitiin yritysten, toimialojen ja seutujen liiketoimintapotentiaalia, kehittämissuunnitelmia ja tarpeita. Elinkeinojen ja teollisuuden kehittämisalueella painopisteiksi on tunnistettu: uudistuvat koneet ja laitteet bioenergia kehittyvä asuminen ja asiointi Näiden kärkiklustereiden lisäksi kevään aikana valitaan 2-4 yhtä tai muutamaa seutua koskevaa, kehittyvää klusteria esim. matkailukeskukset, joka paikan tietotekniikka, nanoteknologia ja hyvinvointiteknologia. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin kehittämissuunnitelmassa nousee esille mm. ohutlevyteknologian kehittäminen, biometallin miniklusterin vahvistaminen Keuruulla ja Saarijärvellä sekä paperikoneen valmistuksen kehittäminen. Kehittyvä asuminen ja asiointi -klusterin kehittämisteemoja ovat mm. pientalovaltainen aluerakentaminen, asuinalueiden ja erilaisten asumismuotojen kehittäminen, yhteistyön syventäminen eri sektoreiden kanssa sekä siirtyminen yksittäisten tuotteiden tarjoamisesta asumisen kokonaispalvelujen tarjontaan. Bioenergiaklusteri nostaa esille kolme kehittämiskokonaisuutta eli maakunnan energiahuolto, bioenergian osaamiskeskus sekä teknologian ja osaamisen vienti. Kevään ja kesän 2007 aikana käynnistetään klusteriohjelmien toteutus; ensimmäiset hankkeet lähtevät liikkeelle kärkiklustereissa. Klusterikohtaisen kehittämisen rinnalla kootaan kaikkia klustereita läpäiseviä prosesseja omiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi ennakointi, osaavan työvoiman saatavuus, yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistyminen koskevat jokaista klusteria. Läpäisevät prosessit täsmentyvät klusterisuunnitelmien myötä ja ne rahoitetaan pääosin ESR rahoituksella. Jyväskylän seutu on mukana neljässä osaamiskeskusohjelman klusterissa: nano- ja mikrojärjestelmät & tulevaisuuden materiaalit, tulevaisuuden energiateknologiat, Forest Industry Future ja joka paikan tietotekniikka. Klusterityö ja kehittämishankkeet rahoitetaan osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella eikä EAKR-ohjelmasta suoraan korvamerkitä oskehankkeille erillistä rahoitusta aiempaan tapaan. Hyvinvointiteknologia/palvelut klusterin ohjaus rahoitetaan Jyväskylä seudun aluekeskusohjelman varoista. Klustereiden kehittämissuunnitelmat käsitellään ohjausryhmän kokouksessa kesäkuussa, jolloin tehdään lopulliset valinnat kärkiklustereista sekä yhteen sovitetaan läpäisevät prosessit ja niiden rahoitus.

7 6 3. Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueella painottuu vuonna 2007 toimenpiteet, jotka vaikuttavat osaavan työvoiman turvaamiseen, työllisyyden vahvistamiseen, koulutusklusterin muodostumiseen sekä toimialarakenteessa tapahtuvien merkittävien muutosten hallintaa. Osaaminen ja koulutus tukevat näiltä perustoilta niin hyvinvoinnin kuin elinkeinojen ja teollisuuden klustereiden kehittämistä. Osaavan työvoiman turvaaminen on sekä osaamisen että työllisyyden näkökulmasta aluetalouden kehittymisen kriittinen tekijä. Keski-Suomessa on ennakoitu tuleva työpaikkakehitys (Työvoima 2025 raportti) ja tähän liittyvät rakenteelliset muutokset. Tässä yhteydessä on arvioitu työvoiman vaihtuvuutta huomioiden poistuma, liikkuvuus ja kasvutarpeet. Niin kansallisesti kuin EU:n tasolla aikuiskoulutusta ohjaa vahvasti elinikäisen oppimisen ajatus. Tämä näyttäytyy kasvavana aikuiskoulutuksen tarpeena, koulutuksen asiakaslähtöisenä kehittämistarpeena, lisääntyvänä aikuisten ja työyhteisöjen ohjaus - ja neuvontatoimintana sekä eri aikuiskoulutuksen toimijoiden maakunnallisen yhteistyön ja koordinaation tarpeena. Kehittämistyö kohdistuu aikuiskoulutuksen kehittämiseen, sen kapasiteetin kasvattamiseen sekä koulutuksen laadun ja osuvuuden lisäämiseen. Yrityksille ja klustereille se näkyy monipuolistuvana koulutustarjontana sekä koulutusorganisaatioiden työelämäpalveluiden kehittämisenä. Koulutustoimijoiden yhteistyönä on laadittu koulutusklusterin kehittämissuunnitelma, jonka perustalta keskisuomalaiset toimijat ovat yhteisesti organisoitumassa sekä kehittämistyöhön, innovaatiotoimintaan sekä koulutusliiketoiminnan palvelutoimintaan. Keskeiset pilotoivat kehittämisalueet ovat klusteristrategian mukaisesti kansainvälinen kehityskonsultaatio, henkilöstöja asiakaskoulutus sekä kansainvälistyvä täydennyskoulutus. Klusterityön tarkoituksena on kaupallistaa ja viedä keskisuomalaista ammattiosaamista sekä koulutustoimialan korkeaa osaamista kansainvälisille markkinoille. Innovaatiotoiminnan osalta painottuvat sekä oppimiseen liittyvät sosiaaliset innovaatiot sekä opetusteknologian kehittäminen. Erityisesti opettajien koulutus, kasvatus ja oppiminen ovat vahvistuvassa asemassa. Näin ollen myös jatkossa kansallisissa kehittämislinjauksissa ja resurssien kohdentamisessa tämän tulisi edelleen huomioida. Maakuntien ja alueiden profiloituessa eri tavoin Keski-Suomi haluaa olla edelleen koulutuksen ja kasvatuksen maakunta sekä merkittävä oppimisen huippuosaamisen keskus. Kaikkien toimien tulee lisätä koulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä ja painoarvoa. Ennakoinnin ja työllisyyden kehittäminen ohjaavat erityisesti elinkeinoelämän ja työelämän tarpeet huomioivaa koulutusta. Eriasteinen ja eri muodoissa tapahtuva yhteistyö sekä resurssien yhteensovittaminen ohjaavat toimialojen kehittymistä. Varautuminen tulevaan työvoiman tarpeeseen edellyttää koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistumista edelleen. Samalla huomioidaan työvoiman ikääntymisen ja ammattitaidon jatkuvan kehittämisen tarpeet. Keski- Suomessa tarvitaan alueellinen työvoiman rekrytointistrategia, jossa huomioidaan työvoiman vaihtuvuus, työvoiman tarpeen nopea uudelleen suuntautuminen, osaamista uudistava henkilöstökoulutus sekä maahanmuuttajien rekrytointi ja siihen liittyvä koulutus. Osaamiselle ja koulutukselle haasteen asettaa työllisyyden hoito, työvoimakapeikot sekä kriittiset ammattiosaamisen alueet. Erityisesti korostuu teollisuuden sekä palveluiden osaamistarpeiden ja työvoiman tasapainoinen tyydyttäminen.

8 7 4. Hyvinvointi Hyvinvoinnin kehittämisalueella vuonna 2007 pääpaino on liikunta- ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen kohdentuvissa hankkeissa ja myöhempinä vuosina palvelutuotannon ja uusien toimintatapojen kehittämisessä. Hyvinvoinnin klusterivalinnat täsmentyvät muiden klusterivalintojen tapaan kesäkuussa Valmistelusta vastaa Jykes Oy. Koko kehittämisyhtiöiden verkosto on mukana ja toiminnan kohdealueena on koko maakunta. Valintojen tavoitteena on saada aikaan hankkeet, joilla lisätään hyvinvointialan tuottavuutta ja tehokkuutta, kehitetään ja kokeillaan uusia palveluita, luodaan joustavia ja käyttäjälähtöisiä palvelumalleja, parannetaan alan liiketoimintaa, madalletaan organisaatioiden ja toimintojen välisiä raja-aitoja, lisätään liikuntamotivaatiota, tuetaan itsenäistä selviytymistä, lisätään työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä edistetään kuntoutumista. Hyvinvoinnin myönteiselle kehittymiselle välttämättömät toimet on esitetty maakuntaohjelmassa, ja ne liittyvät ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kansalaisten omaan vastuuseen hyvinvoinnistaan, palvelujen turvaamiseen ja muutostarpeen ennakointiin, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseen, alan työvoiman saantiin ja osaamistasoon, kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen sekä alan teknologioiden ja palvelun tuotantojärjestelmien kehittämiseen. Hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Vastuu hyvinvointipalveluiden järjestämisestä on kunnilla, mutta yksityiset palvelut lisääntyvät. Kuntien ja hallintokuntien rajat ylitetään palvelutuotannossa merkittävästi nykyistä useammin. Uusi teknologia helpottaa harvaan asuttujen alueiden palvelujen säilyttämistä. Hyvinvointialalla EU:n ohjelmatyön liiketoimintalähtöisiä, yksityissektorin kehittämiseen painottuvia tavoitteita voidaan tukea merkittävästi kansallisella kehittämisohjelmarahoituksella. Kansallinen rahoitus on Keski-Suomessa EU-rahoitusta mittavampaa, ja se kohdentuu pääosin kunnallisen palvelutuotannon kehittämiseen. Keski-Suomen painotukset hyvinvoinnin ohjelmallisessa kehittämisessä näkyvät mm. seuraavasti: Vuoden 2007 aikana selvitetään maakunnassa hyvinvointialan yritystoiminnan sekä yksityisen palvelutuotannon kattavuus ja alan liiketoimintamahdollisuudet. Hanke toteutetaan edellisen ohjelmakauden varoilla. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen liitto. Kesäkuussa 2007 valitaan liikunnan ja toimintakyvyn alaklusterit ja määritetään toimijoiden kanssa yhteistyössä niiden edistämiseksi välttämättömät projektit. Kehittämisyhtiöt, yritykset, koulutusorganisaatiot, useat säätiöt, seurat ja yhdistykset sekä terveyden edistämiseen keskittyvät organisaatiot ovat merkittäviä toimijoita klustereissa. Rahoitus alaklusterin hankkeille osoitetaan Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman erillisestä teemasta Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Rahoitusta varataan yhteistyöasiakirjassa Keski-Suomen liitolle vuonna 2007 yhteensä euroa. Hankevalmistelussa tehdään yhteistyötä Länsi-Suomen ohjelma-alueen muiden maakuntien kanssa. Alueellisen ESR-rahoituksen osuudet viranomaisittain ovat muuttumassa merkittävästi. Hyvinvoinnin kehittämisalueen osalla osaavan työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointialan

9 8 työelämälähtöiseen kehittämiseen osoitetaan varat Keski-Suomen TE-keskukselle ja Länsi- Suomen lääninhallituksen sivistysosastolle. Liiton käytettävissä oleva ESR-rahoitus on erittäin vähäistä verrattuna edelliseen ohjelmakauteen. Valtakunnallisen ESR-osion kehittämisohjelmat ovat muotoutumassa kevään aikana. Rahoitusta on mahdollisesti saatavissa esim. opetusministeriön suunnitteleman Kansalaisjärjestöt ja muu kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana kehittämisohjelman kautta. 5. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Keski-Suomen EU-rahoituksen väheneminen alkavalla ohjelmakaudella vaikuttaa erityisesti infrastruktuurihankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin. Vuonna 2007 aloitetaan kaksi maakunnan yhdyskuntarakennetta ja vetovoimaa parantavaa hanketta. Molempien hankkeiden rahoitus jakautuu vuosille 2007 ja Jyväskylä Paviljongin messuhalli Jyväskylä Paviljongin ja kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelman 2015 (Master Plan) tavoitteena on vahvistaa Jyväskylä Paviljongin asemaa yhtenä Suomen johtavana messu- ja kongressikeskuksena. Tähtäimenä on merkittävä, jopa miljoonana euron matkailutulon kasvu Jyväskylän seudulla. Paviljongin osalta Master Plan sisältää kongressihotellin, uuden messuhallin purettavan F-hallin tilalle sekä pysäköintihallin. EAKR-varoja kohdennetaan uuden näyttelyhallin ja siihen liittyvien pysäköintiratkaisujen kustannuksiin. Halli rakennetaan sekä messu- ja tapahtumatoimintaan että karting-ajoon sopivaksi. Aikataulu Kustannusarvio Avustus Kyyjärven jätevedenpuhdistamo Kyyjärvelle rakennetaan uusi jätevesipuhdistamo, jossa on joko aktiivilieteprosessi tai bioroottori. Puhdistamon verkoston piirissä asuu noin 880 asukasta. Nykyinen puhdistamo puretaan ja alue muutetaan virkistysalueeksi. Aikataulu Kustannusarvio Avustus

10 9 6. Länsi-Suomen yhteiset teemat Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa merkittävä osuus (28 %) rahoituksesta kohdentuu neljään kehittämisteemaan, joita ovat kärkiklustereiden kehittäminen, innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Keski-Suomessa kärkiklustereita ovat uudistuvat koneet ja laitteet bioenergia kehittyvä asuminen ja asiointi sekä myöhemmin kevään aikana valittavat 2-4 yhtä tai muutamaa seutua koskevaa, kehittyvää klusteria. Ohjelmakaudella rahoituksen päävastuu kärkiklustereiden teemallisesta kehittämisestä Keski- Suomessa on TE-keskuksella yritysten kehittämisavustusten kohdentajana sekä Keski-Suomen liitolla klusteriverkoston kehittäjänä. Innovaatiojärjestelmää kehitetään tiivistämällä toimijoiden yhteistyötä ja kehittämällä uusia toimintamalleja. Koulutuksen vahvuuksista jalostetaan kaupallisia innovaatioita ja kilpailukykyisiä tuotteita. Innovaatiojärjestelmän aluetaloudellinen merkitys kasvaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan arvostuksen myötä. Innovaatiojärjestelmän toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja muut ammattikorkeakoulut, ammatillinen koulutus, tutkimuslaitokset, yritykset, kehittämisorganisaatiot sekä merkittävä joukko julkisen alan palvelutuottajia. Innovaatiojärjestelmään liittyvän teeman päärahoittajana on Länsi-Suomen lääninhallitus. Työvoima- ja koulutustarpeen huomioon ottaminen on perusedellytys alueen kilpailukyvylle. Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen liittyy tiiviisti kahden edellisen teeman toteuttamiseen. Kärkiklustereiden teematyön tavoitteena on globaaleille markkinoille suuntautuva elinkeinojen kehittäminen, samoin innovaatiorakenteiden tulee tuottaa verkottuneita ja liiketoiminnallisesti realisoitavia koulutuksen tuotteita valtakunnallisesti sekä vientiin. Teemarahoitukselle toteutetaan yritysten kansainvälistymistä tukeva, eri toimijoiden yhteinen kansainvälistymispalvelujen keskus. Samalla hyödynnetään kansainvälisen yhteistyön verkostoja ja vahvistetaan EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Kansainvälistymisteeman päärahoittajana on Keski-Suomen liitto. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen liittyy ohjelmallisesti kahden klusterin kehittämiseen. Voimavaroja kohdennetaan Palvelutuotannon ja uusien toimintatapojen kehittämiseen sekä Liikunta- ja toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin kohteisiin. Myös kulttuuri kytkeytyy strategisiin valintoihin hyvinvoinnin ja viihtyisyyden luojana ja maakunnan vetovoimatekijänä. Hyvinvointipalveluiden teeman päärahoittajana on Keski-Suomen liitto.

11 10 7. Varaus äkillisiä rakennemuutostilanteita varten Valtioneuvosto nimesi äkillisen rakennemuutoksen alueiksi Joensuun, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Lappeenrannan, Saarijärven-Viitasaaren, Vakka-Suomen ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnat vuoden 2008 loppuun saakka. Sisäasiainministeriö varaa Länsi-Suomen EAKRohjelman vuoden 2007 rahoituksesta 3 % kohdennettavaksi äkillisiä rakennemuutostilanteita varten. EU + valtion rahoitus on yhteensä 1,2 milj. euroa. Keski-Suomen rakennemuutosalueille laaditaan kevään aikana yhteinen Länsi-Suomen EAKRohjelmaa koskeva suunnitelma, jossa kuvataan toimet työllisyyden nostamiseksi ja tuotantotoiminnalle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi, arvioidaan toimenpiteiden rahoitus hallinnonaloittain ja määritellään suunnitelman seurantaindikaattorit. 8. Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Tehdään myöhemmin. 9. Yrittäjyysarviointi Tehdään myöhemmin.