KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 )

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus AIKA klo 14:00-19:02 PAIKKA Kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 74 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 75 Pöytäkirjan tarkastus 4 76 Talousseuranta 1-12 / Tilinpäätöksen 2015 alustava informaatio 6 78 Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot/lainan koron alentamis- ja vuosimaksulyhennysten jäädyttäminen 79 Riskienhallinnan vuosiraportit Sisäisen valvonnan raportit Kemin Energia ja Vesi osakeyhtiöiden omistajaohjaus ja linjaukset keskeisistä kysymyksistä 82 Ammatillisen koulutuksen omistajaohjausprojekti Kaupunginhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjan pitäjän määrääminen 84 Omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa noudatettavat periaatteet 85 Sosiaaliterapeutin ja sosiaaliohjaajan toimien muuttaminen viroiksi Päihdelainsäädännön mukaisen toimielimen nimeäminen Kemin kaupungissa 87 Kemin Eläkeläiset ry:n esitys henkilöstömitoituksen nostamisesta vanhusten laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisessa 88 Suomi 100-vuotta / Itsenäisyysjuhlallisuudet Kemissä vuonna Eropyyntö luottamustehtävistä / Kari Ahonen Lausunto Savaterra Oy:n Holstinharjun pilaantuneen maan käsittelylaitoksen lupamääräysten muuttamisesta (hakemuksen täydennys) 91 Kuntalaisaloite mopohurjastelu kuntoon Tervaharjupolulla Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten toimeenpano Tiedoksi saatettavia asioita Vireillä olevia ajankohtaisia asioita

2 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Moisanen Sari 14:00-19:02 puheenjohtaja Jestilä Teija 14:00-19:02 1. varapuheenjohtaja Pasoja Jouko 14:00-19:02 2. varapuheenjohtaja Juntunen Jouko 14:00-19:02 3. varapuheenjohtaja Hyötylä Pirita 14:00-19:02 jäsen Ikäläinen Jukka 14:00-19:02 jäsen Kettunen Matti 14:00-19:02 jäsen Kourula Tuire 14:00-19:02 jäsen Kumpulainen Tytti 14:00-19:02 jäsen Tauriainen Harri 14:00-19:02 jäsen Nissinen Tero 14:00-19:02 kaupunginjohtaja Vilén Jukka 14:00-19:02 kansliajohtaja, sihteeri Päkkilä Matti 14:00-19:02 valtuuston pj. Kumpumäki Veikko 14:00-19:02 valtuuston 1. vpj Sonntag Ritva 14:00-19:02 valtuuston 2. vpj Muranen Matti 14:00-19:02 valtuuston 3. vpj Laitinen Marja-Leena 14:00-19:02 varajäsen Mikkola Allan 14:00-15:43 kehittämisjohtaja POISSA Leskio Marko jäsen Lindholm Santeri kaupunginlakimies ALLEKIRJOITUKSET Sari Moisanen Puheenjohtaja Jukka Vilén Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kaupunginkansliassa Jukka Ikäläinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kaupunginkansliassa Todistaa Jouko Juntunen Jukka Vilén Kansliajohtaja

3 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallitus Ehdotus PJ Moisanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallitus Ehdotus PJ Moisanen: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Jukka Ikäläinen ja Jouko Juntunen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Ikäläinen ja Jouko Juntunen.

5 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Talousseuranta 1-12 / / /2015 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: Kehittämisjohtaja Allan Mikkola Liitteenä olevan tammi-joulukuun talousseurannan mukaan toimintamenojen kasvu on 0,7 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Toimintatulojen kasvu on -0,5 % jolloin toimintakatteen kasvuksi tulee 1,2 %. Verotulojen muutos on 3,4 % ja valtionosuuden muutos on -4,0 %. Em lukujen perusteella koko vuoden vuosikate on noin euroa ja tulos on -4,4 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus päättää merkitä talousseurannan 1-12 / 2015 tiedoksi. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 1 Talousseuranta 1-12 / 2015

6 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Tilinpäätöksen 2015 alustava informaatio 387/ /2015 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto/kehittämisjohtaja A. Mikkola : Kehittämisjohtaja Allan Mikkola kertoo alustavia tietoja vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Käydään läpi esitystä tilikauden tuloksesta. Kaupunginhallitus päättää merkitä tilinpäätöksen 2015 ennakkotiedon tiedoksi. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

7 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot/lainan koron alentamis- ja vuosimaksulyhennysten jäädyttäminen 90/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto/kehittämisjohtaja A. Mikkola : Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot on osoittanut Kemin kaupunginhallitukselle ano muk sen perusteluineen yhtiölle myönnetyn pitkäaikaisen vuokra-asumisen pe rus pa ran nus lai nan no lainan korkoalennusta 1,5 %:iin ja - lainan vuosimaksulyhennysten "jäädyttämistä" asti. Oheismateriaali: Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalojen anomus liitteineen Kemin kaupunki on /kaup.rak.ltk:n sal päätös 25 aravalain (1189/93) 16 :n 2 momentin perusteella myöntänyt pitkäaikaista vuokra-asumisen perusparannuslainaa Kyseessä on ns. kahdenkertainen velkasuhde, jolloin Valtiokonttori hoitaa lainojen velkomisen kunnilta ja lainan myöntänyt kunta vastaa kunnan ja lainansaajan väliseen velkasuhteeseen liittyvistä tehtävistä. Lainan no Alkuperäinen pääoma ,- Lainan saldo tällä hetkellä ,63 Korko- ja vuosimaksu: Vuosimaksulainalla ei ole etukäteen määriteltyä kiinteää korko- ja lyhennyssuunnitelmaa eikä tarkkaa laina-aikaa. Lainan enimmäislaina-aika on kuitenkin 45 vuotta. Vuosimaksu maksetaan vuosittain kahdessa erässä. Vuosimaksuun sisältyvät lainan korot ja lyhennykset ja siitä maksetaan ensin lainan korkoa. Perittävä korko voi kuitenkin olla enintään lainan vuosimaksun suuruinen. Ehdotus KJ Nissinen: Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot ei kuulu kaupunkikonserniin. Kaupunginhallitus päättää puoltaa Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalojen anomusesitystä edelleen Valtiokonttorille Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot lainaan no :

8 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus lainan nykyisen koron alentamista 1,5 %:iin 2 lainan lyhennysten "jäädyttämistä" asti. (Valtiokonttorin ennakkotiedot vuosimaksun laskutuksista: : lyhennys ja korko (4,4%) yhteensä 6006, : lyhennys ja korko (3,4%) yhteensä 6 084, : lyhennys ja korko (3,4%) yhteensä 6 084, ; ei ennakkotietoilmoitusta.) Matti Päkkilä ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot/anomus Tasekirja 2014 ja lainaehtojenmuuttamishakemus

9 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Riskienhallinnan vuosiraportit / /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: sisäinen tarkastaja Atte Karjalainen Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallituksen on huolehdittava riskienhallinnan järjestämisestä. Riskienhallinnan lautakunta- ja jaosto -kohtaisissa toimenpideohjelmissa on määrä keskittyä vain merkittävimpien riskien hallintaan ja niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden raportointiin. Riskiraportoinnissa esitetään toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kaupungin palvelutuotannon keskeytymättömyys kaikissa olosuhteissa. Riskienhallinta sisältää tavoitteita uhkaavien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin sekä hallinnan. Nykyinen riskienhallinnan toimenpideohjelma on laadittu vuosille Kaupungin riskienkartoitus tulisi päivittää vuoden 2017 aikana. Kaupungin konserniyhtiöiden on noudatettava soveltuvin osin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta. Konserniyhtiöissä riskienhallinnan merkitys on tiedostettu. Tytäryhtiöissä laatuasioiden ja riskienhallinnan kehittäminen on jatkunut edelleen. Tilikauden 2015 aikana Kemin Matkailu Oy on ottanut käyttöön laatujärjestelmän, joka kattaa myös riskienhallinnan. Liitteinä kaupungin yksiköiden ja konserniyhtiöiden riskienhallinnan vuosiraportit Liitteet (salainen: Julkisuuslaki 6 luku 24 kohdat 7 ja 8 ) Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2015 riskienhallinnan raportit. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että vuoden 2016 raportointi tehdään yhtenäisille raportointikaavakkeelle. Liitteet Liite 2 digipolis hallitus riskianalyysi 2016 (ID ) Liite 3 ItätuulenRiskienhallinnan vuosiraportti 2015 Liite 4 Kemin Energia riskiraportti2015 Liite 5 Kemin Matkailu_riskienhallinta Liite 6 Kemin Vesi riskiraportti 2015 Liite 7 Riskienhallinnan vuosiraportit 2015_Kaupunki Liite 8 RISKIENHALLINTA JA TOTEUTUS 2015 SATAMA Liite 9 Teollisuuskylän riskikartta

10 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Sisäisen valvonnan raportit / /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: sisäinen tarkastaja Atte Karjalainen Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamista ja hallintaa, jolla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja niitä uhkaavia riskejä. Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan perusteista. Kaupunginhallituksen ja valtuuston keväällä 2015 hyväksymissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksessa tilivelvolliset esimiehet velvoitettiin laatimaan sisäisen valvonnan suunnitelmat ja toteuttamaan ne tilivuosittain dokumentoidusti. Lain mukaan kunnanhallituksen on huolehdittava sisäisen valvonnan järjestämisestä.kaupunginhallitus velvoitti laatimaan ja toteuttamaan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeen mukaiset suunnitelmat myös tilivuoden 2015 osalta. Uuden ohjeistuksen tarkoituksena on kehittää sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa jatkuvasti. Tilivelvollisten sisäisen valvonnan suunnitelmat ja toteutus tukevat kehittämistä. Liitteenä sisäiselle tarkastukselle toimitetut vuotta 2015 koskevat sisäisen valvonnan raportit. Liite (salainen Julkisuus laki 6 luku 24 kohdat 15) Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2015 sisäisen valvonnan raportit ja edellyttää esimiehiltä annetun ohjeistuksen noudattamista. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 10 Sisäisen valvonnan raportit 2015

11 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Konserni- ja suunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kemin Energia ja Vesi osakeyhtiöiden omistajaohjaus ja linjaukset keskeisistä kysymyksistä 362/ /2014 Konserni- ja suunnittelujaosto Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: Kj Tero Nissinen Kemin Vesi Oy:stä muodostui kaupungin ja Kemin Energian välisellä osakekaupalla Energian tytäryhtiö alkaen. Tällöin päättyi myös suora taloudellinen rajapinta Kemin kaupungin ja Kemin Vesi Oy:n välillä (uusi alakonserni yhdistetään jatkossa Kemin konsernitilinpäätökseen). Samalla Kemin Energia Oy -konserni sai osaltaan vastattavakseen huomattavat Vesi Oy:n lainavastuut (yli 18 milj. euroa) kaupungille. Toteutunut järjestely johtaa pohdintoihin ja uusiin käytäntöihin mm. kaupungin omistajaohjauksessa (hallitusasiat, konsernijohdon ohjaus) yhtiöihin ja alkuvaiheen erityiskysymyksissä (mm. henkilöstön sijoittuminen uudessa konsernissa ja tulospalkkausmallit). Kaupungin on syytä määritellä omistajaohjauksen uudet käytänteet ja suhtautumisensa ko. erityiskysymyksiin pikaisesti, jotta uuden konsernirakenteen ja toiminnan liikkeellelähtö olisi mahdollisimman sujuvaa joka tasolla ja että saatavilla olevat synergiaedut otetaan käyttöön. Aiheesta käytiin lyhyehkö alustava omistajaohjauskeskustelu , jossa oli läsnä Kemin Veden ja Energian edustajat, kaupunginhallituksen pj, konsernijaostoa ja konsernijohtoa. Tilaisuudessa käytiin läpi alustavasti keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä sekä kuultiin Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtajan kokemuksia Rovaniemen tuoreesta prosessista. Keskustelusta voitiin päätellä olevan tarvetta yhteensovittaa erilaisia näkökulmia aiheen ympärillä. Asiasta valmistellaan omistajaohjausehdotus kaupunginhallitukseen helmikuun aikana. Liitteenä on omistajaohjauspalaverin aineistoa (Anne Salo-oja/KE). Konserni- ja suunnittelujaosto käy omistajaohjausvalmistelua evästävän keskustelun mm. seuraavista teemoista: - Kemin Energian ja Veden hallituskokoonpanot ja -työskentely omistajan näkökulmasta - Omistajaohjaus vain Kemin Energian kautta tai muu uudistettu malli (yhtiöiden ohjaus ei voi jatkua täysin nykyisenlaisena erillisinä uudessa tilanteessa)? - Tavoite- ja tulosohjaus sekä raportointi - henkilöstön sijoittuminen uudessa konsernissa ja johdon roolit - muut keskeiset asiat ja periaatteet Kaupunginhallitukselle valmistellaan omistajaohjausehdotus asiasta helmikuun aikana.

12 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Konserni- ja suunnittelujaosto Kaupunginhallitus Päätös Konserni- ja suunnittelujaosto : Kemin Energia Oy:n TJ Anne Salo-oja esitteli osakekaupalla muodostuneen energiakonsernin järjestelymahdollisuuksia omistajaohjauskannanoton pohjaksi. Konserni- ja suunnittelujaosto kävi jatkovalmistelun evästävän keskustelun. Kaupunginhallitukselle valmistellaan omistajaohjausehdotus asiasta helmikuun aikana. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: kj Tero Nissinen Konsernijaosto kävi evästyskeskustelun aiheesta kokouksessaan Kaupunginjohtaja on pyytänyt toimitusjohtajia valmistelemaan oman näkemyksensä omistajaohjauksen järjestämisestä. Liitteenä ja oheismateriaalina on Kemin Energian ja Vesi Oy:n ehdotus omistajaohjauksen järjestämisestä sekä omistajaohjauspalaverin aineistoa. Kaupunginhallitus päättää Kemin Energia Oy:n ja Vesi Oy:n omistajaohjauksesta seuraavaa: 1) Kaupunginhallituksen virallinen omistajaohjaus toteutetaan jatkossa emoyhtiön eli Kemin Energia Oy:n hallitukseen, jota kautta ohjataan myös keskeiset vesihuoltoasiat. Yksittäisissä asiakysymyksissä kaupunginjohtaja käy keskustelua tarvittaessa molempien toimitusjohtajien kanssa. 2) Yhtiöiden hallitustyöskentelyä jatketaan jäsenisillä hallituksilla kuluvan valtuustokauden loppuun saakka. Tämän jälkeen siirrytään yleisesti käytössä olevaan tapaan, jossa kaupungin omistajaohjaus nimeää emoyhtiön hallituksen (7 jäsentä) joka nimeää tytäryhtiön hallituksen (esim. 3 jäsentä). Kevään 2016 yhtiökokouksissa on kuitenkin paikallaan nimetä hallituskokoonpanot mahdollisesti osittain uudelta pohjalta, jolloin vesiyhtiön hallitusosaamista olisi mahdollista saada mukaan emoyhtiön hallitustyöskentelyyn jo heti alkuvaiheessa. 3) Synergiaetujen aikaansaamiseksi Vesi Oy:n nykyinen henkilöstö siirretään energiayhtiön palvelukseen ja samaan työehtosopimukseen arviolta alkaen. 4) Kemin Energia Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Anne Salo-oja. Vesi Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Juha Hiltula, joka sijoittuu uuden konsernin organisaatiossa vesiosaston johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi vesihuoltojohtajan nimikkeellä.

13 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Konserni- ja suunnittelujaosto Kaupunginhallitus ) Kemin Energia ja Vesi Oy:t ovat käytännössä alueellisia monopoliyhtiöitä. Energian tulospalkkioperusteet ovat synnyttäneet aika ajoin keskustelua koko kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikan suhteen. Tulospalkkioperiaatteita muutetaan ja määrää pienennetään noin puoleen nykyisestä vuodesta 2016 alkaen siten, että tulospalkkio voi olla vuositasolla maksimissaan euroa per työntekijä. Kemin Energian hallitus valmistelee tältä pohjalta uuden tulospalkkiomallin mittareineen uudelle konsernille. 6) Yhtiöiden tulosraportoinnista valmistellaan malli (työ käynnissä), tuloskehitys ja -ennuste raportoidaan omistajalle huhti- ja elokuun toteutumien perusteella. Tavoiteohjausta kehitetään v talousarvioprosessiin yhteydessä. Esteellisyytensä asian käsittelyyn ilmoittivat ja kokoushuoneesta poistuivat Jouko Juntunen, Matti Kettunen ja Teija Jestilä. Harri Tauriainen esitti, että tulospalkkio yhtiöissä voi enimmillän olla 500 euroa henkilöä kohden. Esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 16:35-16:54 Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen ja korosti hallitusten tiivistä yhteistyötä siirtymäajan aikana. Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan kokouksessa tämän pykälän osalta. Liitteet Liite 11 Kemin Energia Oy:n ja Kemin Vesi Oy:n omistajaohjauskeskustelu Liite 12 Kemin Energia Oy:n ja Kemin Vesi Oy:n tytäryhtiöjärjestely ja omistajaohjaus, ehdotus Liite 13 Organisaatiokaavio 2/2016 Oheismateriaali Ote Kuntakonsernit -kirjasta

14 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Ammatillisen koulutuksen omistajaohjausprojekti 68/ /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Suomen Kuntaliiton sähköposti : "Arvoisa kunnanjohtaja / kuntayhtymän johtaja ja toimitusjohtaja Lähetän teille, koulutuksen järjestäjien johto sekä niiden jäsenkuntien kunnanjohtajat, liitteenä olevan kutsukirjeen osallistua käynnistyvään Ammatillisen koulutuksen omistajaohjausprojektiin, ja myös sen tavoitteenasetteluun sekä toteutuksen suunnitteluun. Kuntaliiton tavoitteena on, että ammatillinen koulutus on jatkossakin kuntaperusteista. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toiminta- ja rahoitusjärjestelmä vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoitus on käynnistää tulosohjausmenettelykokeilut ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa vuonna Tavoitteenamme on, että koulutuksen järjestäjien jäsenkuntien omistajaohjaus on osa tätä prosessia. Vaikutamme projektin viesteillä uudistettavaan lainsäädäntöön sen valmisteluvaiheessa ja huolehdimme projektilla siitä, että omistajaohjaus ja ministeriön tulosohjausmenettelykokeilu ovat tasapainossa. Pyydän kohteliaimmin ilmoittamaan kiinnostuksestanne osallistua projektiin 15. helmikuuta 2016 mennessä osoitteella:hannele.salminen@kuntaliitto.fi." Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian sähköposti Lappian jäsenkunnille : "Lappian yhtymähallitus suhtautuu positiivisesti tähän alla olevaan pyyntöön ja ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua projektiin. Yhtymähallituksen jäsenet pyysivät tänään, että lähetämme tämän alla olevan kirjeen myös jäsenkuntiin, jotta voitte pohtia myös jäsenkunnissa osallistumista tähän. Ehkä olette saaneetkin tämän jo suoraan Kuntaliitosta." Kaupunginhallitus päättää, että Kemin kaupunki lähtee mukaan hankkeeseen ja maksaa hankkeen omarahoitusosuuden n euroa kaupunginhallituksen käyttövaroista. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

15 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjan pitäjän määrääminen 91/ /2016 Kaupunginhallitus KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 luku 1 4 mom. Ehdotus KJ Nissinen: Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjanpitäjiksi on syytä määrätä riittävä määrä viranhaltijoita, jotta turvataan toimielinten toimintakyky ja laillisuus riittävällä tavalla. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se määrää työjärjestyksen 1 :n mukaisesti pöytäkirjan pitäjäksi kansliajohtajan, kaupunginlakimiehen, asiakaspäällikön tai sisäisen tarkastajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

16 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa noudatettavat periaatteet 59/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: Vs. henkilöstöpäällikkö Katri Heberg. Kaupunginhallitus on hyväksynyt omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa noudatettavat periaatteet Periaatteita on ollut tarvetta tarkentaa ja saattaa ajantasalle ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä pääluottamusmiesten kanssa. Tarkennuksia on kaivattu mm. siihen miten menetellään osa-aikaisten työntekijöiden sijaisuuksissa. Sijaistuksissa hoidetaan aina vain osa sijastettavan tehtävistä. Jos sijaistettava on osa-aikainen ja niistä tehtävistä hoidetaan vain osa ei korvaus voi olla sama kuin kokoaikasta työntekijää sijaistettaessa. Mikäli työt on jaettu kahdelle työntekijälle korvaus on maksettu puoliksi ja mikäli työt on jaettu useammalla henkilölle korvausta ei ole maksettu. Selkein olisi käytäntö, jossa oto-korvausta maksetaan vain yhdelle henkilölle ja vain silloin kun sijaistettava on kokoaikainen. Keskustelua on myös herättänyt se, että jos sijaistaminen on huomioitu tehtäväkuvassa ja näin ollen on otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa, ei oto-korvausta makseta. Menettely on koettu kohtuuttomaksi pitkissä sijaisuuksissa. Oto-korvauksen summat ovat olleet samat yli kymmenen vuotta (100 alle 1900 :n palkassa, 150 yli 1900 :n mutta alle 2300 :n palkassa ja 200 yli 2300 :n palkassa). Henkilöstöpalvelut esittää, että omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Jos sijaistettavan tehtävät ovat omia tehtäviä vaativampia ja sijaisuus kestää yli kaksi viikkoa maksetaan oto-korvaus sijaisuuden alkamisajankohdasta alkaen 2. Jos sijaistettavan tehtävät eivät ole omia tehtäviä vaativampia mutta sijaisuus kestää yli kaksi kuukautta maksetaan oto-korvaus sijaisuuden alkamisajankohdasta alkaen 3. Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely. Jos sijaisuus kuitenkin kestää yli kaksi

17 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: kuukautta maksetaan oto-korvaus sijaisuuden alkamisajankohdasta alkaen. 4. Jos sijaistettavan tehtävät jaetaan kahdelle tai useammalle henkilölle, oto-korvausta ei makseta. 5. Osa-aikaisen työntekijän sijaistamisesta ei makseta oto-korvausta. Jos sijaisuus kestää yli kuusi kuukautta tulee tehtäväkuva tarkistaa määräaikaisesti ja työn vaativuus arvioidaan tarkistetun tehtäväkuvan perusteella. Oto-korvauksen määrät: 130 /kk kun sijaistajan tehtäväkohtainen palkka on < 1900 /kk 180 /kk kun sijaistajan tehtäväkohtainen palkka on > 1900 mutta < 2300 /kk 230 /kk kun sijaistajan tehtäväkohtainen palkka on > 2300 mutta < 2800 /kk 280 /kk kun sijaistajan tehtäväkohtainen palkka on > 2800 /kk Henkilöstöpalveluiden ohjeistus menettelyistä omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa tai tehtävien olennaisesta muuttuessa on oheismateriaalina. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omien tehtävien ohella sijaisuuksissa noudatettavat periaatteet yllä olevan mukaisesti alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Omien tehtävien ohella hoidettavissa sijaisuuksissa noudatettavat periaatteet

18 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaaliterapeutin ja sosiaaliohjaajan toimien muuttaminen viroiksi 47/ /2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen A-klinikan sosiaaliterapeutin toimen muuttaminen viraksi Uusi sosiaalihuoltolaki ( /1301) edellyttää, että sosiaalihuollon asiakkaal le on nimettävä omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevan omatyöntekijällä tai hä nen kanssaan asiakastyötä tekevällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Sosiaalityöntekijä vastaa palvelutarpeen arvioinnista ja tekee päätökset niistä sosi aa li pal ve luis ta, joilla turvataan asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo se kä terveys ja kehitys. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä voi olla esim. va kava päihdeongelma tai hän tarvitsee useaa tukimuotoa samaan aikaan. A-klinikan sosiaaliterapeutti joutuu tekemään em. päätöksiä. Koska so si aa li te rapeu tin tehtävään liittyy julkisen vallan käyttöä, toimi tulisi muuttaa viraksi. Virkaan siir re tään toimessa oleva henkilö. Muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Kaivarin Vintin sosiaaliohjaajan toimen muuttaminen vastaavan ohjaajan vi rak si Kaivarin Vintin sosiaaliohjaajan tehtäviin kuuluu asiakastyön lisäksi lä hi esi miesteh tä vät ja vastuu yksikön taloudesta. Hän käyttää tehtävässään las ten suo je lulai tok sen joh ta jan päätösvaltaa ja päättää mm. rajoittamistoimenpiteitä. Hän käyt tää tehtävissä julkista val taa, joten toimi tulisi muuttaa viraksi. Muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Teh tä vään siirretään nykyinen toimenhaltija. Ehdotus STJ Niiranen: Hallintosäännön 25 :n mukaan kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle so si aa li te rapeu tin toimen muuttamista sosiaaliterapeutin viraksi ja sosiaaliohjaajan toimen muut ta mis ta vastaavan ohjaajan viraksi alkaen. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen.

19 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä yllä mainittujen toimien muuttamisen viroiksi alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

20 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Päihdelainsäädännön mukaisen toimielimen nimeäminen Kemin kaupungissa 28/ /2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen Raittiustyölaki on korvattu uudella lailla ehkäisevän päihdetyön jär jestä mi ses tä. Uusi laki tavoittelee alueellista ja paikallista tasa-arvoa terveyden ja hy vin voin nin edistämiseen, siten että kuntalaiset voivat paremmin vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja omiin elämäntapoihinsa. Lain tarkoituksena on al koho lin, huumeiden, tupakan ja rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vä hen tä mi nen kunnan alueella. Kunnan on lisäksi tehtävä tiivistä yhteistyötä päih de hait to jen vähentämiseksi poliisin, alkoholi- ja tupakkalain val von ta vi ranomais ten sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa omien palveluiden tukena. Uu dis tuk sen myötä huomiota kiinnitetään myös muille kuin päihteiden käyttäjille ai heu tu viin haittoihin. THL ja Aluehallintovirasto antavat jatkossa kunnille oh jausta ja tukea laaja-alaisen ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Laki edellyttää, että kunta nimeää vastaavan toimielimen ehkäisevän päihdetyön teh tä vien hoitamiseksi. Lain mukaan toimielimen tehtävät ovat: - huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tie dotuk ses ta, - huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle, - lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kun nan tehtävissä, - esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, eri tyi ses ti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuo ri sotoi mes sa sekä elinkeinotoimessa, - huolehtia siitä, että 4. kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yh teen poliisin, alkoholilain ja tupakkalain noudattamisen valvonnan, elin kei no elä mään ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleis hyö dyl lis ten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. Ehdotus TERHJ Kääriäinen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että ehkäisevän päihdetyön or ga ni soin nis ta vastaavaksi toimielimeksi nimetään kaupunginhallitus. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen.

21 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää että, ehkäisevän päihdetyön organisoinnista vastaavaksi toimielimeksi Kemin kaupungissa nimetään sosiaali- ja terveyslautakunta. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

22 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kemin Eläkeläiset ry:n esitys henkilöstömitoituksen nostamisesta vanhusten laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisessa 454/ /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Vanhuspalvelujohtaja Rauha Hannu Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa sosiaali- ja terveyslautakunnalta Kemin Elä ke läi set ry:n saapuneeseen kirjeeseen: "HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTEN LAITOKSISSA JA TEHOSTETUSSA PAL VE LU ASU MI SES SA Eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että lakiin li sätään minimivaatimus laitosten ja tehostetun palveluasumisen hen ki lös tö mi toi tukses ta, jos vuoden 2014 loppuun mennessä ei päästä vähintään 0,5 hoitajaan van hus ta kohti (eli viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti). Tavoitteeseen ei ole kaikkialla päästy, joten eduskunnan tahdon mukaisesti mitoi tus vaa ti mus olisi lisättävä lakiin. Suuntaus näyttää kuitenkin olevan päin vas tainen. Hallitusohjelman mukaan jo alkujaankin heikko tavoite on tarkoitus laskea 0,4 hoitajaan vanhusta kohti. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hoi to hen ki lö kuntaan voitaisiin laskea oppisopimuskoulutettavat, sosiaali- ja terveydenhuollon opis ke li jat ja muut ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta ole vat henkilöt. Hoitajamitoitusta arvioitaessa on muistettava, että laitoksissa ja tehostetussa pal ve lu asu mi ses sa tehdään keskeytymätöntä vuorotyötä. Sen vuoksi 0,4 hoi tajaa vanhusta kohti ei suinkaan tarkoita neljää paikalla olevaa hoitajaa kymmentä van hus ta kohti. Kun kaksi hoitajaa on eri vuoroissa ja yksi vapaapäivällä, jäljelle jää yksi paikalla oleva hoitaja kymmentä vanhusta kohti. Lisäksi pitää varautua sii hen, että vuorolistan mukaisesti paikalla oleva hoitaja saattaakin olla sairaana. Sii nä kin tapauksessa paikalla on oltava riittävästi henkilökuntaa. Vaikka hallitus sallisi laitosten toiminnan vähäisellä ja ammattitaidottomalla henki lös töl lä, kuntien ei tietenkään tarvitse sitä noudattaa. Mm. tässä asiassa asiantun ti ja oleva ammattiliitto Super esittää, että vähimmäismäärän olisi oltava 0,8 hoi ta jaa vanhusta kohti. Esitämme että valtuusto päättää, että vanhuksille tarkoitetuissa laitoksissa ja tehostetussa palve lu asu mi ses sa hoitajamitoituksen vähimmäismäärän on oltava Kemissä 0,8 hoi ta jaa vanhusta kohti. Tällöin henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan vä littö mään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaan hoi ta jat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja

23 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus kas vat ta jat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kun tou tus henki lö kun nas ta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osaston hoi ta jat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan hen ki lös tö mi toituk seen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asia kaskoh tai seen) hoitotyöhön. Vaatimus koskee kaupungin omia laitoksia ja ostopalveluna toteutettavia pal velui ta KEMIN ELÄKELÄISET RY:n syyskokous" Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat vuonna 2013 laa tu suo si tuksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11). Sen mukaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa hoi va - ja hoitotyötä tekevän henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,5 hoito työn te ki jää asiakasta kohden. Lisäksi muuta henkilöstöä on oltava 0,1/asukas, ell ei tukipalveluja hoideta yksikössä alihankintana. Hoitajamitoituksen kirjaamisesta vanhuspalvelulakiin käytiin keskustelua viime hal li tus kau den lopussa. Esitystä ei kuitenkaan päädytty antamaan eduskunnalle. Val ta osa asiantuntijoista ja sidosryhmistä pitivät tarkkaa normittamista epä tarkoi tuk sen mukaisena ja toimintaa jäykistävänä. Kiinteitä mitoituksia kannattivat lä hin nä eräät palkansaajajärjestöt ja asiakasjärjestöt. Suosituksen toteutumisen seurantaa on THL tehnyt vuosina 2013 ja 2014, eri tyises ti vanhuspalvelulain seurantaa ja arviointia varten. Terveyden ja hyvinvoinnin lai tos julkaisi syksyllä 2014 selvityksen, jonka mukaan 7 % hoivayksiköistä alitti 0,5- mitoituksen. Kemin vanhustenhuollon yksiköissä mitoitukset olivat asian mukai set. Lisäksi aluehallintovirastot tekevät valvontakäyntejä palveluyksiköihin joko suunnitellusti tai yllättäen. Yksityisen sektorin toimijoilla on Valviran tai aluehal lin to vi ras to jen myöntämissä luvissaan erikseen mainittu hoitajamitoitus, jota on noudatettava. Se on yleensä välillä 0,5-0,6. Vanhuspalvelulain toi meen panon seu ran taan liittyvien selvitysten mukaan yksityisen sektorin mitoitus ylittää voi mas sa olevan laatusuosituksen 0,5. Se on valtaosin korkeampi kuin julkisen sek to rin vastaavat mitoitukset, Lisäksi kunnan velvollisuus on valvoa alueellaan toi mi vien yksityisten palvelukotien toimintaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty omien palveluasumisyksiköiden ja os to palve lu yk si köi den nykyinen paikkaluku, hoitajamitoitus, hoitajien lisäystarve, mikäli mi toi tus nostetaan 0,8 hoitajaa/ asukas sekä arvio lisäyksen kustannuksista. Hoi ta jan palkkakustannuksiksi on laskettu / vuosi

24 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Taulukko: Kaupungin omat palvelukodit Nimi Paikkaluku Nykyinen hoita ja mi toi tus 0,8 mitoitus, hoi ta ja li säys Kustannusvaikutus Keskustan palvelutalo 22 0, hoitajaa Palvelukoti Meripuisto 53 0, hoitajaa Palvelukoti Iltarusko 33 (toiminnan 0, hoitajaa muutos 48) Palvelukoti Nestori 11 0, hoitajaa Oklaholman palvelukoti 50 0, hoitajaa Vanhainkoti Nestori 32 0, hoitajaa Yhteensä + 58 hoitajaa Taulukko: Yksityiset palvelukodit Nimi Paikkaluku Nykyinen hoita ja mi toi tus 0,8 mitoitus, hoi ta ja li säys Kustannusvaikutus Lummekoti Purokoti 12 0,5 + 3,5 hoitajaa (Mainio Vire) Pienkoti Akseliina 10 0,57 + 2,3 hoitajaa Palvelukoti Merituuli 14 0,57 + 3,2 hoitajaa (Mikeva) Hoivakoti Metsäkumpu 30 0, hoitajaa (Attendo Oy) Hoivakoti Tervarinne (Esperi Care Oy) 17 0,55 + 4,2 hoitajaa Yhteensä + 20,2 hoitajaa Mikäli hoitajamitoituksen vähimmäismäärä olisi Kemissä vanhusten lai tos hoidos sa ja tehostetussa palveluasumisessa olisi 0,8 hoitajaa vanhusta kohti, vaa tisi se noin 78,2 hoitajan lisäystä ja kustannukset olisivat vuositasolla Tär keää on muistaa, että mitoitussuosituksilla ohjataan panosta, ei ai kaan saannos ta. Hoidon ja hoivan sisältö ja laatu pitää olla lähtökohtana van hus työs sä. Tut ki mus ten mukaan hoivan laatu ei parane mitoitusta korottamalla. Uu sia toimin ta ta po ja, käytäntöjä ja innovaatioita tulee hyödyntää nykyistä te hok kaam min. Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana ovat aina asiakkaiden tarpeet: asiak kaiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä palvelujen tarve määrit tä vät mitoituksen tason. Suositeltu henkilöstön vähimmäismäärä tarkoittaa todel lis ta mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Hen ki lös tön tarve eri yksiköissä voi vaihdella monestakin eri syystä. Hoivan tuotta mi sen lähtökodista suunnitellut toimitilat ja nykyaikaisen tekniikan tehokas käyt tö vähentävät todellisuudessa henkilöstötarvetta. Asiakaskunta voi vaihdella yk si kös tä toiseen. Se voi vaihdella saman yksikön sisällä eri aikoina ja asiak kaiden tarpeissa saattaa olla suuriakin eroja.

25 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Ikäihmisten määrä lisääntyy ja nykyisiä toimintamalleja on uudistettava, jotta kas va val le asiakasmäärälle voidaan tulevaisuudessa tuottaa samantasoiset palve lut kuin nykyään. Sekä yksityisen, että julkisen sektorin työ voi ma kou lu te taan samoissa oppilaitoksissa samojen opetussuunnitelmien mu kaan. Hallitusohjelman mukaan hoitajamitoitus on tarkoitus laskea 0,4 hoi to työn te ki jää/ asia kas. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hoitohenkilökuntaan voitaisiin las kea op pi so pi mus kou lu tet ta vat, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja muut il man so si aa li- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevat henkilöt. Hal li tus ohjel man mukaan muutos säästää kuntien menoja vuonna 2017 yhteensä 24 milj. eu roa, vuonna milj.euroa ja vuonna milj.euroa. Hal li tus oh jelman mukainen henkilöstömitoitus merkitsisi Kemissä n. 40 hoitajan vähennystä ym pä ri vuo ro kau ti sis ta yksiköistä. Ikäihmisten palveluissa tarvitaan hoiva-avustaja -tyyppisiä työntekijöitä, jotka tuke vat pidemmän koulutuksen saaneiden hoitajien työtä. Hoiva-avustajien teh tävät painottuvat asiakkaan tukemiseen liikkumisessa, ruokailussa, ulkoilussa ja hen ki lö koh tai sen hygienian hoidossa. Eri henkilöstöryhmien osaaminen täy dentää toisiaan ja auttaa aikaansaamaan tarkoituksenmukaista työnjakoa. Hoito- ja lai tos apu lai set eivät saa olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lää ki tyksis tä. Ikäihmisten hoidossa tärkeitä asioita ovat turvallisuus, merkityksellinen ja ar vo kas elämä sekä viihtyisä arki. Eniten näihin asioihin vaikuttaa, miten hoi tohen ki lös tö kohtaa ikäihmisen. Vanhainkotien ja palvelukotien toimintakulttuuri ja hen ki lös tön työtyytyväisyys ovat tärkeitä asioita hoidon ja hoivan on nis tu mi sessa. Kemin kaupungin ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja van hain ko dissa henkilöstömitoitus säilyy nykyisellä tasolla vuonna Hen ki lös tö mi toi tuksen nostaminen Kemin Eläkeläiset ry:n ehdottamalle tasolle ei ole kaupungin talou del li nen tilanne huomioiden mahdollista. Ehdotus VANPAJ Hannu: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lau sunnon vastauksena Kemin Eläkeläiset ry:n kirjeeseen. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon, ja toteaa että mitoituksen nostaminen ei ole taloudellisesti mahdollista.

26 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

27 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Suomi 100-vuotta / Itsenäisyysjuhlallisuudet Kemissä vuonna / /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: kansliajohtaja Jukka Vilén Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat kohta sata vuotta rakentaneet omaa maataan ja päättäneet asioista yhdessä. Nyt suomalaiset vievät maansa uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä ja yhdessä rakennamme koko vuodeksi 2017 elävän ohjelman yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lisätietoa aiheesta: Itsenäisyyspäivän juhlan ohjelman järjestäjäksi on lupautunut Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Juhlan valmistelu on jo aloitettu. Kemin historiallisen museon intendentti Helka Savikuja on ilmoittanut, että museo on mielellään mukana juhlavuoden järjestelyissä. Kaupungin rintamaveteraaniasiainneuvottelukunta on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa neuvottelukunta ilmaisee tahtonsa olla mukana itsenäisyyden juhlavuoden 2017 järjestelyissä sekä toteaa, että myös veteraanipäivän (27.4.) juhlallisuudet halutaan luonnollisesti yhdistää osaksi juhlavuoden kokonaisuutta. Kaupunginhallituksen tulee ohjeistaa ja linjata vuoden 2017 itsenäisyysjuhlallisuuksien resurssointia. Itsenäisyysjuhlatoimikunnassa on keskusteltu mm. pitkin vuotta 2017 järjestettävistä tapahtumista, joita järjestämään voitaisiin haastaa esim. kouluja ja kaupungin yhteistyökumppaneita sekä jonkin pysyvämmän muiston jäämisestä kaupunkiin ko. vuonna. Toimikunta aloittaa juhlavuoden järjestämisen suunnittelun kaupunginhallituksen linjauksen pohjalta. Kaupunginhallitus päättää nimetä itsenäisyysjuhlatoimikunnan valmistelemaan juhlavuoden tapahtumia ja tekemään esityksen vuoden 2017 juhlallisuuksiin varattavista taloudellisista resursseista. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

28 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Kaupunginhallitus Eropyyntö luottamustehtävistä / Kari Ahonen 478/ /2012 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kari Ahonen on pyytänyt sähköpostitse eroa Kemin kaupungin luottamustoimista (kulttuurilautakunnan jäsenyys, Kemin Matkailu Oy:n hallituksen jäsenyys) henkilökohtaisista syistä johtuen. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että Kari Ahoselle myönnetään Kuntalaki 365/ mukaan ero kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja että tilalle valitaan uusi jäsen. Kaupunginhallitus päättää esittää Kemin Matkailu Oy:n yhtiökokoukselle, että se valitsee uuden jäsenen Kemin Matkailu Oy:n hallitukseen Kari Ahosen tilalle. Kaupunginhallitus päätti esittää Kemin Matkailu Oy:n yhtiökokoukselle ehdolle Pertti Henttisen. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että Kari Ahoselle myönnetään ero kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja että tilalle valitaan uusi jäsen.

29 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Ympäristöjaosto Kaupunginhallitus Lausunto Savaterra Oy:n Holstinharjun pilaantuneen maan käsittelylaitoksen lupamääräysten muuttamisesta (hakemuksen täydennys) 450/ /2013 Ympäristöjaosto Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut uudelleen Kemin Holstinharjulla sijaitsevan Savaterra Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen, koska toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemusta. Täydennys koskee lupaa käsitellä ja vastaanottaa betoni-, tiili-, laatta-, ja keramiikkajätteitä sekä hyödyntää niitä jätteen käsittelylaitoksen asema-alueen laajennuksessa. Oheismateriaalina olevasta ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutuksesta ja hakemuksen täydennyksestä käy esille ympäristölupahakemuksen täydennyksen pääasiallinen sisältö. Asiakirjat ovat kokonaisuutena (40 sivua) nähtävillä kaupungintalon asiakaspalvelupisteessä, ympäristöpäällikön työhuoneessa ja tämän lisäksi kokouksessa sekä aluehallintoviraston Internet-sivuilla (ks. kuulutus). Lausunnot tulee olla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa viimeistään Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa on informoitu että kaupunginhallitus ehtii käsittelemään tätä asiaa vasta pidettävässä kokouksessa. Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö: Tämän täydennyslupahakemuksen käsittelyssä aluehallintoviraston tulee huomioida kaikki se, mitä Kemin kaupunginhallitus ( ) ja Kemin kaupungin ympäristöjaosto ( ) ovat jo aikaisemmin lausuneet. Edellä mainituissa lausunnoissa esitetyn lisäksi haluamme tuoda esille vielä seuraavaa: Betoni-, tiili-, laatta- ja keramiikkajätteen käyttö maanrakennustoimintaan: Jätehierarkian mukaisesti jäte tulee ohjata ensisijaisesti uudelleenkäyttöön ja vasta toissijaisesti hyödyntää. Hakemuksessa toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt selvitystä onko betoni-, tiili-, laatta- ja keramiikkajätteelle olemassa ylipäätänsä uudelleenkäyttömahdollisuutta (kierrätysmahdollisuutta). Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisesta (VnA 591/2006) ja sen muutos (VnA 403/2009) mahdollistavat betonimurskeen ja kivihiilen sekä turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkan sekä leijupetihiekan hyötykäytön mm. teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueiden varastointikentissä ja tiessä ilman ympäristölupaa, jos asetuksen vaatimukset

30 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Ympäristöjaosto Kaupunginhallitus jätteiden ominaisuuksista (mm. kokonaispitoisuudet ja liukoisuusominaisuudet) täyttyvät. Asetus ei mahdollista pelkän tiili-, laatta- ja keramiikkajätteen hyötykäyttöä näissä kohteissa, mutta mahdollistaa kuitenkin sen, että betonimurskeessa saa olla mukana tiilijätettä enintään 30 painoprosenttia. Etelä-Suomen AVI:n päätöksessä nro 84/2014/1 (Dnro ESAVI/212/04.08/2011) on annettu ympäristölupa käyttää tiiltä sisältävää betonimursketta erään jätteenkäsittelykeskuksen toiminta-alueen maanrakennustoiminnassa. Lupaa laatta- ja keramiikkajätteen käyttöön maanrakennustoimintaan ei edellä mainitussa ympäristöluvassa ole myönnetty. Etelä-Suomen AVI:n päätös on looginen ja yhtenevä VnA 591/2006 ja sen muutoksen VnA 403/2009 kanssa. Koska valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisesta ei mahdollista laatta- ja keramiikkajätteen hyödyntämistä maanrakennuskohteissa, ei niitä tulisi ympäristöluvallakaan sallia käytettävän tähän toimintaan. Edellä mainitun johdosta aluehallintoviraston tulisi hylätä Savaterra Oy:n hakemus käyttää laatta- ja keramiikkajätettä sellaisenaan tai termisesti käsiteltynä/stabiloituna (esim. betonimurskeen osana) Holstinharjun jätteenkäsittelyalueen maanrakentamiseen tai suojavallin rakenteissa. Sen sijaan betonimursketta, joka sisältää enintään 30 p-% tiilijätettä, voidaan joko sellaisenaan tai stabiloinnin jälkeen sallia käytettävän Holstinharjun jätteenkäsittelyalueen maanrakentamisessa tai suojavallissa edellytyksellä, että se täyttää edellä mainituissa valtioneuvoston asetuksissa edelletyt vaatimukset. Vaihtoehtoisena puhdistustasona voidaan hyväksyä se, että tämä termisestä käsittelystä/stabiloinnista saatava betonimurske täyttää vähintään Vnp 214/2007 ( ) mukaiset alimmat ohjearvot. Asbestia sisältävä betoni- ja tiilijätettä ei kuitenkaan saa käyttää maanrakennustoimintaan, koska asbestijätteen käsittelystä säädetään omassa lainsäädännössä. Jos lupaviranomainen kuitenkin päätyy ratkaisuun, että hakemuksessa esitetty laatta ja keramiikkajäte (jätenimike ) voidaan termisen käsittelyn jälkeen hyödyntää Hostinharjun jätteenkäsittelyalueen varastokenttien rakenteissa tai suojavallissa, on niiden käyttö perusteltua vain jos näille jätemateriaaleille ei ole kierrätys- mahdollisuutta ja jos niiden käytöllä voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja. Tällöin kuitenkin termisestä käsittelystä/stabiloinnista saatavan lopputuotteen (loppujäte) tulee täyttää vähintäänkin edellä mainittujen valtioneuvoston asetusten vaatimukset haitta-aineiden kokonais- ja liukoisuuspitoisuuksista. Vaihtoehtoisena puhdistustasona voidaan hyväksyä se, että tämä termisestä käsittelystä/stabiloinnista saatava lopputuote (loppujäte) täyttää Vnp 214/2007 mukaiset alimmat ohjearvot. Savaterra Oy:n esitystä käyttää suojavallirakenteissa ylimpien ohjearvojen alittavia maita ei pitäisi hyväksyä. Aluehallintovirastoa pyydetään huomiomaan, että toiminnanharjoittaja ei ole lupahakemuksessa esittänyt mitään selvitystä siitä mikä on termisen

31 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ (41 ) Ympäristöjaosto Kaupunginhallitus käsittelylaitoksen kyky ylipäätänsä puhdistaa laatta- ja keramiikkajätettä niiden mahdollisesti sisältämistä epäpuhtauksista. Terminen käsittelylaitos on suunniteltu lähinnä öljyllä saastuneen maan käsittelyyn, ei niinkään rakennus- ja purkutoiminnasta peräisin olevien jätteiden käsittelyyn, mitä laatta- ja keramiikkajätteet ovat. Pilaantuneiden maiden termisessä käsittelyssä on kyse siitä, että öljyinen epäpuhtaus lämmön vaikutuksesta haihtuu pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Terminen käsittely sopii lähinnä niille haitta-aineille, joita pystytään haihduttamaan maasta. Värillinen laatta- ja keramiikkajäte sisältävät yleensä raskasmetalleja. Termisessä käsittelyssä laatta- ja keramiikkajätteessä mahdollisesti olevat eräät raskasmetallit voivat kylläkin haihtua termisessä käsittelyssä, mutta pääosin ne jäävät termisen käsittelyn lopputuotteeseen. Menetelmä ei pääsääntöisesti sovellu epäorgaanisten haitta-aineiden puhdistukseen ja termisen käsittelyn lopputuote vaatii yleensä jatkokäsittelyä esim. stabilointia. Lupahakemuksessa esitetystä jätenimekkeestä (betonin, tiilen, laattojen ja keramiikan seokset tai lajitellut jakeet, jotka sisältävät vaarallisia aineita), on mahdotonta tässä yhteydessä antaa mitään lausuntoa, koska hakemusasiakirjat eivät sisältäneet mitään tietoa mitä vaarallisia aineita näissä jätejakeissa on. Käytetyt analyysimenetelmät pilaantuneille maille (stabiloidut maat): Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisesta (VnA 591/2006 ja sen muutos Vna 403/2009) määrittelee, että metallien määritystä varten on käytettävä standardin SFS-EN mukaista happouuttoa ja mikroaaltohajoitusta tai standardin SFS-EN mukaista aqua regia uuttoa. Metallien määrityksessä on käytettävä standardoituja menetelmiä (ICP- MS, ICP- AES tai AAS). Niiden sijasta voidaan käyttää muita menetelmiä, jos tulosten vastaavuus mainittujen menetelmien tulosten kanssa tunnetaan. Hakemusasiakirjoissa (Envitop Oy:n raportti) on stabiloitujen pilaantuneiden maiden metallipitoisuudet määritetty kenttäkäyttöisellä röntgenfluoresenssianalysaattorilla (NITON XL3t), mikä ei ole edellä mainittujen valtioneuvoston asetusten mukainen määritysmenetelmä. Hakemusasiakirjoihin olisi kaivannut selvitystä siitä, kuinka paljon kyseisen röntgenfluoresessi-analysaattorin (XRF) tulokset poikkeavat esim. standardien SFS-EN ja SFS-EN mukaisista metallimäärityksistä eri metalleille ja miten mittausten laadunvarmennus on toteutettu. Onko XRF-analyysit eri metalleille varmennettu esim. vertailumateriaalia käyttäen ja miltä osin menetelmä on validoitu? Jos poikkeama röntgenfluoresenssianalysaattorin ja standardien mukaisissa määrityksissä on jollekin metallille merkittävä, ovat ko. raportissa esitetyt metallipitoisuudet ja niiden johdosta tehdyt päätelmät vähintäänkin poikkeaman