- - - helmikuu - kesällä - loppuvuosi?

Transkriptio

1 Tuloskortti 1: YKSILÖIDEN, PERHEIDEN JA YHTEISÖJEN OMIEN TURVALLISUUSVASTUIDEN VAHVISTAMINEN Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Elli Aaltonen, ylijohtaja, ISAVI Anne Kallio, tiedottaja, ISAVI Tuula Räsänen, tiedottaja, ISAVI Kullervo Lehikoinen, pelastusylitarkastaja, ISAVI Minna Karppinen, ylitarkastaja, ISAVI Tarmo Karnaattu, P-S:n pelastusalan liitto Eine Pitkänen, SPR:n Savo-Karjalan piiri P-K PELA = Pohjois-Karjalan pelastuslaitos PSPL = Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry ISAVI = Itä-Suomen aluehallintovirasto SPR = Suomen Punainen Risti PEOL = peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, ISAVI Muut toimijat Kuntatoimijat Kylätoimikunnat Pelastuslaitokset Poliisi Maakuntaliitot ISAVI Virastojen yhteispalvelupisteet Järjestöt, seurakunnat Media Kuntalaiset 1. Väestön turvallisuustietoisuuden lisääminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa Toteutetaan turvallisuustietoisuutta lisääviä kampanjoita eri teemoista. - - jatkuvasti alkuvuosi PSPL - kodin- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvän radiokampanjan jatko-osat (jos saadaan tarpeeksi yhteistyökumppaneita)kodinturvallisu us.fi - Nou-Hätä!-kampanja pelastuslaitoksen kanssa päivä - tapaturmapäivä - helmikuu - kesällä - loppuvuosi?

2 SPR SPR on mukana muiden järjestämissä teemoissa esim. Liikenneturvan ja kylätoimikuntien kanssa Punaisen Ristin viikko, ystäväpäivä, maailman aids-päivä, rasisminvastainen viikko, päihdetyön viikko, ensiapupäivä ( SPR:n kampanjat ) Arjen turvaa senioreille koulutus ( 4 h ) ( SPR ja pelastuslaitos ) ISAVI ISAVI suunnittelee ja johtaa yhteisiä viranomaisturvallisuuskampanjoita Valtakunnallinen työsuojelun tiedotuskampanja Vuosikellon mukaan Koko vuosi 1 / / SPR:n paikalliset osastot Kampanjoista erillinen valtakunnallinen aikataulu Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa Tiedotuskampanja Situ-harjoitus P-K PELA Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8-luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. Maakunnittain järjestetään 1-2 kampanjaa vuosittain turvallisuustyön eri osa-alueita painottaen ja täten kansalaisten turvallisuustietoisuus kasvaa. Viranomainen/toimija tehostaa ja selkeyttää omassa työssään turvallisuustietoisuutta lisäävää ohjausta ja neuvontaa. SPR Liitetään turvallisuustietouden näkökulma kaikkeen SPR:n toimintaan ja koulutuksiin. Koulutus (mm:ssa, päivystyspalvelu, päihdekoulutukset, vapepankoulutukset, sosiaalipalvelukoulutukset, henkinen tuki, ensiapukoulutukset, järjestökoulutukset jne. ) ISAVI Kamu sisäisen turvallisuuden seminaari, Mikkeli Koko vuosi Laaditaan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottavat slaidit eri koulutuksiin. Käytössä SPR:n osastoilla ns. talomalli valmiussuunnittelua varten.

3 Seutukuntakierrokset ISAVIn vastuualueet ja ylijohtaja esittelevät KAMUa ja sen seudullisia/paikallisia pilotteja eri tilaisuuksissa. Harva-seminaari, Mikkeli Seutu- ja kuntakäynnit, sote-yrityskäynnit, oppilaitosyhteistyö, 2013 Läpi vuoden jatkuva toiminta ISAVIn johtajat esittelevät KAMUn ja pilottihankkeet kuntien ja järjestöjen edustajille. Tehdään KAMUsta ja piloteista esittelydiat ISAVI, SM ISAVIn sos. ja terv.huollon ryhmät. Sivistystoimi Väestön tietoisuus turvallisuusriskeistä ja niiden pienentämiskeinoista lisääntyy Kehitetään turvallisuusviestintää ja viestinnän selkokielisyyttä. SPR Hyödynnetään mediaa eri tapahtumissa ISAVI ISAVI on mukana KAMU-hankkeiden viestintäsuunnittelussa ja toteutuksessa. Omatoimisen varautumisen taso väestön keskuudessa paranee: Kannanottojen ja viestinnän määrä Kutsutaan mediaa herkemmin eri SPR:n tapahtumiin Vaikuttaminen ja kannanotot eri radion kautta. 7 / 2013 Nimetään ISAVIsta tähän viestintäyhteyshenkilö 2. Väestön turvallisuustaitojen kehittäminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa Järjestetään PSPL paikallisesti erilaisia - erilaiset turvallisuuskoulutukset - jatkuvasti turvallisuustapahtumia - kyläyhteisöille turvallisuustietoutta - ajoittain ja -harjoituksia (kohderyhminä - SPR taloyhtiöille varautumiskoulutusta - jatkuvasti

4 erityisesti lapset, nuoret ja iäkkäät kuntalaiset). Arjen turvaa senioreille koulutukset alueellisesti ja SPR:n osastoissa Ensiapukurssit paikallisesti huomioiden ikäihmiset esim. SPR:n terveyspisteissä Vapepan- ja ensiavun harjoitukset ja koulutukset Ystävätoiminnan koulutukset ja henkisen tuen koulutukset, kouluyhteistyö ja varhaisnuorten kerhot,turvallisuusillat maahanmuuttajille, Tartuntatautitietous ns. Kumikoulu nuorille ja ikäihmisille tietous ISAVI ISAVI on mukana Kamun pilottihankkeiden tapahtumissa sovitusti. P- K PELA Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8-luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. Väestön turvallisuustaidot paranevat Riskienhallintataidot vahvistuvat Tapahtumien määrä Koko vuosi Koko vuosi 7 / 2013 Nuoria tavataan erityisesti Festarien ensiapupäivystyksissä Maahanmuuttajat kielitaidottomia Tapahtumat kiinnitetään pilottihankkeisiin 3. Väestön turvallisuustyöhön osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja monipuolistaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa SPR Luodaan paikallisia Tehdään yhteistyötä erityisesti Koko vuosi pilottihankkeita kylätoimikuntien kanssa paikallisesta asukkaiden tarpeesta lähtien yksilön ja yhteisön osallistumisen turv.elämän parantamiseksi mahdollistamiseksi. SPR:n paikalliset osastot ja kyläyhdistykset esim.varamummotoiminta, yhteisöperustainen toiminta. ISAVI Pilottihankkeet valitaan Situ-ryhmässä 4 / 2013 Hankkeet esitellään seminaarissa P- K PELA

5 ???? Pilottihankkeiden lukumäärä Perustetaan nettikanava turvallisuuskeskustelua varten ja aktivoidaan kansalaisia keskusteluun nettikanavalla. Väestön turvallisuustaidot paranevat Riskienhallintataidot vahvistuvat Kylien omatoiminen varautuminen hanke, jossa kylien asukkaita koulutetaan toimimaan suurissa ja laajamittaisissa onnettomuuksissa. (esimerkiksi myrskytuhot) - uusi käynnisteillä oleva hanke Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8- luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. SPR Innostetaan SPR:n omaa väkeä nettikanavakeskusteluun. ISAVI Kuka perustaa neuvottelut käynnistetään ISAVIn toimesta Koko vuosi Koko vuosi 5 / 2013 piiritoimisto 4. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tehostaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa PSPL - kodinturvallisuus.fi jatkuvasti Kootaan ja jaetaan tietopaketti (ohjeet) omatoimisesta varautumisesta SPR Muistutetaan omatoimisesta varautumisesta eri koulutusten ja harjoitusten yhteydessä Koko vuosi SPR:n valmiussuunnitelmaan maininta SITUohjelmasta. Turvallisesti kohti kesää kortit

6 väestölle SPR:n viikolla. ISAVI Kootaan olemassa oleva turvallisuustieto (lähteet, linkit) ISAVIn nettisivuille kaikkien käyttöön. - Kuka kokoaa neuvottelut käynnistetään ISAVIn toimesta Kuntien päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnittelun koulutuksissa kerrotaan omatoimisesta varautumisesta ja jaetaan tietopaketit kuntien päivittäistavarahuollosta vastaaville. Asia otetaan esille kotihoidon henkilöstön tapaamisissa sekä järjestötapaamisissa (lapsiperheet, ikäihmiset, SPR jne P- K PELA Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8-luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. Kaikessa turvallisuuskoulutuksessa koulutus laajennetaan kattamaan onnettomuusuhkia entistä laajemmin. Omatoimisen varautumisen taso väestön keskuudessa paranee 8/2013 Ensimmäinen koulutustilaisuus Pelastusopistolla Koko vuosi ISAVIn sos. ja terv.huollon ryhmät. Peol valmiusryhmä.

7 Tuloskortti 2: TURVALLISEN KASVUYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN LAPSILLE JA NUORILLE Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Kari Lehtola Marita Uusitalo Anne Kejonen sekä lasten ja nuorten työryhmä Muut toimijat Keskushallinto Aluehallintovirasto ELY-keskukset Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Työvoimatoimistot Kunnat: Varhaiskasvatus, oppilaitokset, nuorisotyö, liikunta-kulttuuri-, ja vapaa-aikatoimi Sosiaali- ja terveystoimi (perhe-, äitiys- ja lastenneuvola); oppilas- ja opiskelijahuolto, kunnallinen terveydenhoito Järjestöt, seurakunnat Perheet, nuoret (osallisuusrakenteet)

8 1. Hyvän kasvuympäristön turvaaminen lapsille ja nuorille - Perhe- ja äitiysneuvoloiden vanhempien aktiivinen jatkuva toiminta Perheet ja lähiyhteisöt, Vanhempia tuetaan - Kasvatuksellinen tukeminen; julkinen kasvatusvastuun - Kasvatusvastuu kampanjat; palvelujärjestelmä, ottamisessa, - Koko kylä kasvattaa järjestöt, media vastuukeskustelun - Kuntien järjestämä perheiden tukipalvelu ylläpitäminen Toimijoiden yhteistyö ja tiedonvaihto kehittyvät Olemassa olevista hyvistä toimintamalleista tiedotetaan ja niiden käyttöön ottamista edistetään ohjauksen ja neuvonnan keinoin - Ohjattu lähileikkipuistotoiminta; - Laadukas ja kattava päivähoitopalvelu; - Vireä urheilu-, harraste- ja kulttuuritarjonta; - Kasvattajien chatti-palstat; Hyvät toimintamallit otetaan käyttöön koko Itä-Suomen alueella Oppilaitosturvallisuuden arviointia ja turvallisuusriskien paikantamista tehostetaan - OPSiin liittyvien turvallisuus- ja hyvinvointiosioiden päivittämisen maakunnalliset koulutustilaisuudet; - Oppilaat ja kodit mukaan turvallisuussuunnitteluun; - Poliisin ja pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä toteutetut turvallisuuskampanjat kouluissa; Oppilaitosten turvallisuusriskit pienenevät - KIVA-KOULU-malli, VAAKA-malli, ANKKURI-malli, Kiusaamisen torjunta FRIENDS-toiminta; LIONS QUEST - Paikallisesti kehitettyjen sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen ja vaihdanta; - LOS tunnetuksi tekeminen Kiusaaminen vähenee jatkuva toiminta Aluehallintovirasto, ELYkeskus, sosiaalialan osaamiskeskus, kunnat, kulttuuri- ja urheilujärjestöt Asukasyhdistykset, vanhempainyhdistykset OKM ja SM, OPH ISAVI, Pelastusopisto, kunnat ja asiantuntijat, poliisi ja pelastuslaitos Varhaiskasvatus, opetus, nuorisotoimi, järjestöt, yliopistot, poliisi, Lions- Clubit, Lapsiasiainvaltuutettu

9 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen lasten ja nuorten palveluissa ja tukitoimissa - Oppilaan ja opintojen ohjauksen tukeminen ja Työvoimaviranomaiset, Nuorisotakuun vahvistaminen; SOTE-viranomaiset, toteutuminen tavoitteiden - Lasten ja kouluterveydenhoidon ennaltaehkäisevän nuorisotoimi ja opetustoimi mukaisesti terveydenhoitopalvelun varmistaminen (lääkäri, (peruskoulu, lukio ja kuraattori, psykologi jne.); - Jokaiselle lapselle soveltuvien kasvu-, koulutus- ja työpolkujen suunnittelu ja mahdollistaminen; ammatillinen oppilaitos), TE-toimistot, elinkeinoelämä, työpajat - Perusopetuksen päättävät ohjataan soveltuviin toisen asteen koulutuspaikkoihin saattaen vaihtamisen periaate; Nuorisotyöttömyys vähenee Koulutusten ulkopuolelle jäävien määrä vähenee Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen kaikissa nuoria kohtaavissa palveluissa Nuorten humalajuominen vähenee Kehitetään vaihtoehtoisia harraste- ja toimintamuotoja Nuorten syrjäytyminen vähenee - Puheeksiottomenetelmien ja mallien koulutus ja aktiivinen käyttöönotto (ADSUME); - Päihteetön pelikenttätoiminta urheilu- ja harrastustoiminnassa; - Tie selväksi malli; - PAKKA-toimintamalli; - ABC-toimintamalli; - Lapset ja nuoret sekä nuorten osallisuusjärjestöt mukaan sosiaalista vahvistamista ja turvallisuutta lisäävien olosuhteiden kehittämiseen; - Virtuaalisten-, TVT- ja mobiilisovellutusten ennakkoluuloton hyödyntäminen Perhe, koulu, oppilashuolto, kulttuuri- ja nuorisotoimi, järjestöt, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi, elinkeinoelämä SOTE-viranomaiset, kulttuuri- ja nuorisotoimi, järjestöt, lapset ja nuoret

10 3. Riittävien palvelujen ja tukitoimien turvaaminen lapsille ja nuorille - Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön taloudellinen etu Sosiaali- terveys- ja Varhaisen puuttumisen tehdään alueella selväksi. opetustoimi (erityisesti toimintamuotoja - Voimassaoleva lainsäädäntö ja sen toteutuminen neuvolatoiminta, lasten kehitetään ja palvelujen varmistetaan (lastensuojelulaki, nuorisolaki, varhaiskasvatus, tarpeenmukainen terveydenhuoltolaki, sosiaalilainsäädäntö). esiopetus, sosiaalityö), saatavuus turvataan - Nollatoleranssi kaikenlaisessa väkivallassa (fyys, poliisi palvelutoiminnoissa psyyk., sos). Lapsiin kohdistuva väkivalta vähenee Huostaanotot vähenevät Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja lisätään (mm. nuorisoasemat) Syrjäytymiskehitys taittuu - ABC-konseptin hyödyntäminen: mennään sinne missä nuoret ovat. - Internetissä kohtaamisen mahdollisuus. - Lähiöiden ja keskustan huolto- ja katupäivystys. Sosiaali- ja terveystoimi, koulu- ja nuorisotoimi, kulttuuripalvelut, kansalais- ja järjestötoiminta, poliisi, seurakunta, elinkeinoelämä 4. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Lasten ja nuoren osallistumisen mahdollisuuksia lisätään ja heidät otetaan mukaan omien turvallisuustaitojensa kehittämiseen. - Oppilaskunta, nuorisovaltuustojen ja nuorisofoorumien toimintojen tukeminen. - Kaikissa lautakunnissa otetaan huomioon lasten ja nuorten ääni. - Lapsivaikutusarviointi. - Lapset ja nuoret mukaan päättämään omista asioistaan. - Lapsille ja nuorille media- ja viestintämahdollisuus. - Eri hallintotasojen yhteistyössä järjestetyt lasten ja Aluehallinto, maakuntaliitot, kunnan poliittiset elimet, asukasyhdistykset vanhemmat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, järjestöt Jalkaudutaan nuorten pariin. nuorten vaikuttamistilaisuudet - ABC-konseptin hyödyntäminen: mennään sinne missä nuoret ovat. - Internetissä kohtaamisen mahdollisuus. - Lähiöiden ja keskustan huolto- ja katupäivystys. Lasten ja nuorten mielipiteet huomioidaan ja heidän turvallisuustaitonsa kehittyvät vanhemmat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, järjestöt

11 Tuloskortti 3 TURVALLISEN ELÄMÄN VARMISTAMINEN IÄKKÄILLE IHMISILLE Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Taina Rautio Tarmo Karnaattu Elina Pajula Irma Ahokas-Kukkonen Arja Jämsen PEOL-edustaja Muut toimijat ISAVI, Vanhusneuvostot, järjestöt, kylätoimikunnat, seurakunnat, kunnat, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, hankkeet. liikuntajärjestöt, liikuntaseurat, hoito- ja hoivayksiköt, vanhustenhoitolaitokset, ikäihmiset, omaiset 1. Ikäihmisten hyvän arjen turvaaminen Lisätään kotona asuvien Tehokas tiedottaminen 2013 Kunnat, Vanhusneuvostot, iäkkäiden ihmisten Kannustetaan kuntien vanhusneuvostoja hyödyntämään järjestöt, kylätoimikunnat, osallistumis- ja olemassa olevia toimintaohjeita ja oppaita seurakunnat, kuntien toimintamahdollisuuksia. sosiaali-/terveys-/sivistys- Vaihe 1: Vanhusten viikon yhteydessä kampanjoidaan vko 41 /kulttuuritoimi Arjen turvan asioista tiedottaminen paikkoihin missä käy ikäihmisiä Kuntien vanhusneuvostojen perehdyttäminen ja kannustaminen mukaan ikäihmisten arjen turvan lisäämiseen Osallistetaan ikäihmisiä oman ja lähiyhteisön arjen turvallisuuden edistämiseen Tarjotaan vanhusten viikon yhteyteen arjen turvallisuuden teemaa: - tehostettu tiedottaminen - olemassa olevien tietopakettien levittäminen - puheenvuoroja tilaisuuksiin - juttuja ja juttuvinkkejä alueen mediaan Avin, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä: -Avista kirjeet kuntiin -kumppaniksi järjestöt, jotka normaalistikin mukana viikon toteuttamisessa eläkeläisjärjestöt, kansanterveys- ja potilasjärjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt (Lions, Zonta), kulttuuri, ja liikunta järjestöt, vapaaajan ja harrastusjärjestöt Pohjois-Karjalan maakuntaliiton eläkeläisfoorumi ym. suunnittelemaan toteutusta Kaikkiin em asioihin tarvitaan selkeä kirje, ohjeistus ja tietopaketti soveltuu hyvin mm. opiskelijan työtehtäväksi Iäkkäiden ihmisten elämän sisältö paranee ja omien resurssien käyttömahdollisuudet lisääntyvät.

12 Luodaan ja otetaan käyttöön vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksia vähentäviä toimintamalleja. Selvitetään olemassa olevia turvattomuuden kokemuksia vähentäviä toimintamalleja: esim Puhelinrinki, kiertävät pysäkit Kyläyhteisöille turvallisuusvalistusta Kyläturvallisuuden edistäminen JAKE-hankkeen avulla (Pohjois-Karjala, myöhemmin muut maakunnat Itä- Suomen alueella) Iäkkäiden ihmisten turvattomuuden tunne, yksinäisyys ja masentuneisuus vähenevät. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä arvioidaan myös asiakkaan turvallisuustilanne tehden yhteistyötä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Kootaan hyviä kotikäyntimalleja Kannustetaan kuntia toteuttamaan kotikäyntejä, jossa arjen turvallisuus esillä Haetaan yhteistyökumppaneita kotikäynteihin paikalliseen toimintaympäristöön soveltuen Ikäneuvolat Laaditaan ja päivitetään kylien turvallisuussuunnitelmia Tunnistetaan turvallisuusriskit ja turvallisuusriskeihin osataan puuttua ennakoivasti. Kehitetään toimintamalleja vanhusten kaltoin kohtelun ja erilaisen hyväksikäytön torjumiseksi. Vanhusten kaltoin kohtelu vähenee. Kuntakohtaisten toimintamallien laatiminen iäkkäisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun estämiseksi ja kaltoin kohteluun puuttumiseksi kotona ja laitoksissa. Toimintamalli sisältää mm. puheeksi ottamisen tarkistuslistan YTR=Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), järjestöt, seurakunnat, Kylätoimikunnat Itä-Suomen maakunnalliset kyläyhdistykset, JAKEhankkeen osalta Pohjois- Karjalan kylät Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, alueelliset pelastuslaitokset, vanhusneuvostot, kyläyhdistykset, muut järjestöt P-K Kylät/Jake-hanke THL, aluehallintovirasto, kunnat, järjestöt oppilaitokset Selvitystyöhön opiskelijoita Opiskelijat 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen vanhusten palveluissa ja tukitoimissa Otetaan käyttöön Vertaistuki, liikunta ja muut aktiviteettiryhmät, aktivointi Kunnat, liikuntajärjestöt ja lähitoimintana toteutettavia omatoimisuuteen seurat, muut järjestöt, aktiviteetteja ikääntyvän Lähiliikuntapaikoilla huomioidaan vanhusten tarve vapaaehtoistyö väestön fyysisen ja liikkumisen mahdollistamiseksi psyykkisen kunnon Kannustetaan kuntia tukemaan taloudellisesti järjestöjä, jotta he pystyvät organisoimaan ikääntyvien aktivoivaa

13 ylläpitämiseksi. toimintaa Kohderyhmän fyysinen kunto ja elämän laatu paranee, hoidon tarve vähenee/siirtyy myöhempään ajankohtaan. Puhekeksiottokoulutuksissa ikäihmisten päihdeasioiden Jatkuvaa toimintaa Lisätään ohjausta, käsittely omana osionaan informaatiota ja seurantaa (mini-interventio) Tehdään tutuksi Itä-Suomessa kehitettyjä ikäihmisten päihteiden ja lääkkeiden alkoholin käytön puheeksioton työvälineitä. (koulutus, liikakäytön vähentämiseksi. seutufoorumit, kuntakäynnit) Päihdehaitat vähenevät. Otetaan käyttöön kotona ja hoitoyksiköissä toteutettavia toimintamalleja tapaturmien vähentämiseksi. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä tarkistetaan kotitilanne tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta Tiedotetaan tapaturmien ehkäisystä eri tilaisuuksissa ja jaetaan teemaan liittyviä esitteittä mm järjestöjen kautta Tapaturmat vähenevät, kustannussäästöjä voidaan suunnata muihin tarkoituksiin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, järjestöt ISAVI, alkoholiohjelma, apteekit Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, asumis- ja laitosyksiköt, järjestöt 3. Turvallisuusnäkökulman huomioon ottaminen kaikessa palvelutoiminnassa Kunnat, hoiva- ja hoitoyksiköt Otetaan käyttöön turvallisuuspoikkeamien kirjaamismenettely. Lisätään ja monipuolistetaan hyvinvointiteknologian käyttöä vanhustenhuollossa. Riskienhallinta ja epäkohtiin puuttuminen tehostuu. Edistetään ja kokeillaan matalan kynnyksen hyvinvointiteknologian käyttöönottomahdollisuuksia: mm Skype, kännykkä (puhelinrinki) Kunnat, järjestöt, laitetoimittajat, omaiset, P- K Sosiaaliturvayhdistys

14 Tuloskortti 4 ASUMISEN, ELINYMPÄRISTÖN JA LIIKKUMISEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Petri Marjamaa Kai Markkula, Kullervo Lehikoinen, Esko Tolvanen Jaana Rossinen Muut toimijat 1. ASUMISEN, ELINYMPÄRISTÖN JA LIIKKUMISEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Asuinalueiden, oleskelu, harrasteym. yleisten tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Paloturvallisuuden edistäminen Toimenpiteet / keinot Vastuutahot/ toimijat Ohjelmatyön tulokset ja vaikutukset Kartoitetaan asuinalueiden, harraste- ja muiden yleisten tilojen ja laitteiden (esim. leikkipuistot, uimarannat) turvallisuusriskit. Selvitetään yleisten tilojen esteettömyyden taso ja liikkumista vaikeuttavat puutteellisuudet. Paikannetaan haja-asutusalueilla asuvan väestön keskeiset turvallisuusvajeet. Kunnat, järjestöt, väestö Kunnat, järjestöt, väestö Kunnat, kylätoimikunnat, väestö Turvallisuusriskit paikantuvat ja epäkohtiin voidaan puuttua nopeasti ja suunnitelmallisesti. Esteettömyyden taso paranee. Haja-asutusalueiden väestön turvallisuustaso kohoaa. Katuturvallisuutta parannetaan. Poliisi, järjestöt Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Opastetaan riski-/erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä turvallisuusasioissa. Kunnat (sote), pelastuslaitos, järjestöt) Palokuolemat ja tulipalot vähenevät. Vahvistetaan rakennuslupaviranomaisten roolia paloturvallisuusasioissa. Kunnat, pelastuslaitos, keskushallinnon ohjaus Rikosten torjunta Lähisuhdeväkivalta tunnistetaan kaikessa poliisitoiminnassa ja siihen puututaan yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalityön roolia yhteistyössä vahvistetaan. Poliisi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon aina, kun edellytykset täyttyvät. Rikosten ennalta estämiseen ja rikosten tekomahdollisuuksien vaikeuttamiseen kiinnitetään kaikessa rikostorjunnassa erityinen huomio. Rikostorjunnassa hyödynnetään kokemusperäistä ja analysoitua tietoa. Poliisi / kuntien sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimi. Poliisi / kuntien eri hallintokunnat, järjestöt, yritykset Lähisuhdevaltarikosten määrä vähenee, ilmoitus kynnys alenee. Rikosten määrä vähene, turvallisuus erityisesti yleisillä paikoilla lisääntyy.

15 Liikenneturvallisuuden edistäminen Valistuskampanjat Tie Selväksi -mallin käyttöön otto Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnitelman mukainen toteuttaminen. ELY-keskukset, AVI, poliisi, Valtakunnalliset ja alueelliset liikennejärjestöt, kaupungit ja kunnat Liikenneturvallisuus paranee. Asuinalueiden, oleskelu, harraste- ym. yleisten tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Kartoitetaan asuinalueiden, harrasteja muiden yleisten tilojen ja laitteiden (esim. leikkipuistot, uimarannat) turvallisuusriskit. Turvallisuusriskit paikantuvat ja epäkohtiin voidaan puuttua nopeasti ja suunnitelmallisesti Selvitetään yleisten tilojen esteettömyyden taso ja liikkumista vaikeuttavat puutteellisuudet. Esteettömyyden taso paranee Paikannetaan hajaasutusalueilla asuvan väestön keskeiset turvallisuusvajeet. Haja-asutusalueiden väestön turvallisuustaso kohoaa Katuturvallisuutta parannetaan. Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Paloturvallisuuden edistäminen /Kullervo Hyödynnetään turvallisuustekniikkaa asumisen Työ on jatkuvaa. Kunnat (sote), Opastetaan riskiturvallisuuden parantamisessa. Tietoa pelastuslaitos, järjestöt /erityisryhmiin kuuluvia turvallisuustekniikan mahdollisuuksista välitetään henkilöitä erityisryhmille ja heidän kanssaan työskenteleville

16 turvallisuusasioissa. (kts. tavoitekortti 3). Vahvistetaan rakennuslupaviranomaisten roolia paloturvallisuusasioissa. rakentamisessa. Kiinteä yhteistyö rakennuslupaviranomaisen ja pelastusviranomaisen välillä rakenteellisen paloturvallisuuden huomioimiseksi ja kehittämiseksi Palokuolemat ja tulipalot vähenevät. Työ on jatkuvaa. Kunnat, pelastuslaitos Rikosten torjunta Lähisuhdeväkivalta tunnistetaan kaikessa poliisitoiminnassa ja siihen puututaan yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalityön roolia yhteistyössä vahvistetaan. Poliisi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon aina, kun edellytykset täyttyvät. ISAVI:n alueen kolme poliisilaitosta yhtenäistävät lähisuhdeväkivaltaan liittyviä prosessejaan. - kirjaamiskäytännöt - poliisin välittömät toimenpiteet (mm. ensipartion toiminta, väliaikaisen lähestymiskiellon käyttö) - ohjaus yhteistyöviranomaisten palvelujen piiriin mm. Marak, rikosuhripäivys, (kartoitus) Toimintaketjun alkupäässä muutos on jo tapahtunut, kun Hätäkeskuslaitos on keskittänyt toiminnan yhteen paikkaan. Poliisilaitokset / poliisipäälliköt kunnat ja järjestöt Uhridirektiivi Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Lähisuhdeväkivaltarikosten määrä vähenee, ilmoituskynnys alenee, toiminta yhtenäistä ja alueellisesti tasa-arvoista. Rikosten ennalta Poliisilaitosten tietojohtoisen poliisitoiminnan Poliisi, kunnat ja järjestöt estämiseen ja rikosten järjestäminen yhtenäisellä tavalla varmistaen tekomahdollisuuksien tiedonkulun alueella. vaikeuttamiseen kiinnitetään kaikessa Kehitetään ja parannetaan paikallisia rikostorjunnassa erityinen sidosryhmäyhteistyöverkostoja paikallisten huomio. Rikostorjunnassa turvallisuussuunnitelmien pohjalta siten, että hyödynnetään yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kokemusperäistä ja kanssa voidaan havaita ja ennakolta puuttua jo analysoitua tietoa. alkuvaiheessa alueellisiin turvallisuutta vaarantaviin asioihin ja ilmiöihin. Väkivaltarikokset tunnistetaan ja niihin puututaan varhain paikallistason yhteistyössä tavoitteena piilorikollisuuden paljastaminen. Hyödynnetään järjestöjen erityisosaamista ja kokemusta (mm. koulutukset)

17 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä Liikenneturvallisuuden edistäminen /Esko Tolvanen + poliisi Valistuskampanjat Tie Selväksi -mallin käyttöön otto Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnitelman mukainen toteuttaminen. Poliisilaitokset päättävät mallin käyttöönoton sisällöstä ja aikataulusta. Toteutus samalla sisällöllä viimeistään vuoden 2014 alusta alkaen. Toimenpiteet kohdistuvat sekä liikkumisympäristön parantamiseen, että liikkujien asenteiden ja tapojen turvallisuusmyönteiseen kehittämiseen. Liikenneturvallisuus paranee Poliisilaitokset / Poliisipäälliköt Kunnat

18 Tuloskortti 5 TOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ERI TAHOJEN TURVALLISUUSYHTEISTYÖLLE Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Seppo Pirskanen Anne Kejonen Jaana Rossinen Lisbeth Mattsson Irma Ahokas-Kukkonen Muut toimijat Kunnat, järjestöt, AVIt, ELYt, maakuntaliitot, seurakunnat Kuntien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen monitoimijaisesti Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Kuntien/yhteistoimintaalueiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään, ottaen huomioon sisäisen turvallisuuden ohjelman 2012 tavoitteet. Suunnitelmien päivittämistä tuetaan pitämällä asiaa esillä kuntien edustajien tapaamisissa ja asiaan liittyvissä koulutustilaisuuksissa Kunnat hyödyntävät suunnittelutyössään maakuntaliittojen valmistelemia maakunnallisia turvallisuussuunnitelmia ja niihin liittyviä suunnitelmapohjia sekä suunnittelun hyviä käytäntöjä Jatkuva Suunnitelmien päivittämisen toteuttaminen kuntien vastuulla Yhteistyö Maakunnanliittojen, poliisilaitosten, pelastuslaitosten ja kolmannen sektorin kanssa Suunnitelmien päivitystä tuetaan järjestämällä maakunnittain työkokouksia ja ohjausta. Kunnat ottavat turvallisuussuunnitelmien tekemisessä mukaan kylät ja paikallisyhteisöt. Laaditaan ohjauskirje kunnille, jossa tuodaan esille tämän hetkinen suunnittelutilanne kunnissa perustuen v tehtyyn kyselyyn ja meneillään olevaan SM:n Webropol kyselyyn Tuetaan suunnitelmien päivitystä yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa pitämällä työkokouksia Kunnat ovat aktiivisesti ja järjestelmällisesti yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoihin suunnittelutyöhön osallistumisessa Helmikuu Jatkuva AVI Maakuntaliitot Kunnat vastaavat suunnitteluun mukaan otettavista tahoista Päihdehaittojen ehkäisy Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu PAKKA-mallia esitellään koulutuksissa ja tuetaan kuntia sen käyttöönotossa / ISAVI Yhteisöpreventio-, PAK- KA- ja Päihteetön pelikenttä -mallien käyttöä tehos- - Alaikäisille ja päihtyneille anniskelun ehkäiseminen ja valvonta sekä lupaharkinnassa etukäteisvalvonta tetaan ehkäisytyössä. - Alkoholielinkeinon omavalvonnan tehostaminen - Hyödynnetään kehitettyjä PAKKA materiaalia. PAKKA= paikallinen päihdehaittojen ehkäisy malli. Päihteetön pelikenttä materiaalia ja mallia tehdään tutuksi koulutuksissa ja työkokouksissa. - Urheiluseuroja aktivoidaan ottamaan mallia käyttöönsä ja laatimaan Kuntien vastuulla toiminnan käynnistyminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. ISAVI: alkoholihallinto ja aluekoordinaatio tukevat kuntia PAK- KA-toiminnan käyttöönotossa ja toiminnassa. Poliisi osallistuu osaltaan valvontaan. Valtakunnallista aineistoa tuottaa THL, joita aluekoordinaation kautta jaetaan seuroihin. Yhteistyö ELYjen kanssa. Liikuntaseurat ovat vastuussa mallin toteuttamisessa.

19 ko. pelisääntöjä. Urheiluseuroja aktivoidaan solmimaan Alkoholiohjelman mukaisia kumppanuussopimuksia. Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen sote-palveluissa ja hoitoon ohjaus. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen kunnissa. Päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta. Koulutus päihteiden käytön puheeksiotosta laajalle kohderyhmälle huomioiden eri ikäryhmien kanssa toimivat. Puheeksioton vakiinnuttaminen sote-palveluissa. Tuetaan kuntia mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä ja aktivoidaan kuntia osana strategian toimeenpanoa kuvaamaan päihdepalveluprosessit. Työpaikkojen päihdehaittojen ehkäisy ja hoitoonohjausprosessien edistäminen ja yhteistyö työsuojelun kanssa Kunnat /yhteistoiminta-alueilla on nimetyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja moniammatilliset päihdetyöryhmät sekä päivitetty päihdetai mielenterveys- ja päihdestrategia Päihdehaittojen ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Ehkäisevän päihdetyön toimijoille järjestetään vuosittain maakunnallisia työkokouksia. (ISAVI) Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä päihdetyössä ISAVIn poikkihallinnollisen päihdetyöryhmän toiminta ohjaa, koordinoi ja tukee alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Koulutus Kampanjat: Ehkäisevän päihdetyön viikko (EHYT), tipaton tammikuu, koulujen alkamis- ja päättymisviikonloput, juhlapyhät Kunnat Työpaikat, työterveyshuollot ja työsuojelu Kunnat vastuussa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta. AVI tukee kuntien ept-toimintaa työkokouksin, tiedottein sekä kuntakäynnein Alueen järjestöt Liikenneturva, ISAVI, ELY, Poliisi, kuntien eri hallintokunnat, järjestöt laaja-alaisesti yhteistyössä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen (Jaana) Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamalleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä Kunnat /yhteistoiminta-alue on nimenneet läheisväkivallan yhdyshenkilöt /varahenkilöt ja heillä on varattu tehtävään aikaa ja resursseja ja heille on laadittu tehtävänkuva. Väkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Maakunnalliset perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmien toiminta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ohjelman toteutus sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä työssä Kunnat THL, ISAVI, SITU työryhmä järjestöt Otetaan käyttöön MARAK -riskinarviointimalli ( ) valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Varhaisen puuttumisen ja puheeksioton koulutus ja käyttöönotto Väkivaltaan puututaan sen kaikissa muodoissa moniammatillisesti Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto THL, kunnat, poliisi, järjestöt

20 Rikosuhrin ja tekijän palveluiden kehittäminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Vahvistetaan rikoksen uhrien ohjausta rikosuhripalveluihin Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto Uhridirektiivi Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt Seksuaalirikosten uhrien palveluita ja tukitoimia kehitetään Rikoksen tekijöiden palveluita kehitetään Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt THL, (AVI) kunnat, poliisi, järjestöt ja sovittelu Maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuuden parantaminen (Lisbeth) Ehdotukset perustuvat Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Turvataan kotoutumiskoulutuksen resurssit alueelle suunnatuissa ELY-keskukset, Maahanmuuttajien riittävän TEM:n määrärahoissa kunnat, kolmas sektori, TE-toimistot, oppilaitokset ja Itäsuomenkielen koulutuksen Kannustetaan kuntia suomenkielen koulutustarjonnan lisäämiseen Suomen AVI takaaminen Kannustetaan maahanmuuttajia omaehtoiseen suomenkielen opiskeluun Tuetaan S2-opettajien ammatillista osaamista järjestämällä suomi toisena kielenä -opetusta lyhytkestoisena opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena Ammatillisessa koulutuksessa on panostettava maahanmuuttajien suomen kielen opettamiseen osana ammatillista perustutkintoa Hyvän kotouttamisen varmistaminen Matalan kynnyksen neuvonnan vahvistaminen Suvaitsevaisuuskasvatuksen edistäminen Kuntien ja TE-toimistojen tiivis yhteistyön edistäminen Päivitetyt kotouttamisohjelmat kunnissa Osallisuuden lisääminen Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet kunnat kolmas sektori Kansainvälisyys- / suvaitsevaisuuskasvatusta annetaan kaikilla kouluasteilla. Oppilaiden ja oppilaitosten kansainvälisyys- / suvaitsevaisuus-valmiuksia edistetään Hyvät esimerkit / kokemukset ja median rooli suvaitsevaisuuden edistämiseksi kunnat, oppilaitokset, ELY-keskukset, TE-toimistot ja kolmas sektori oppilaitokset ja opettajat, kunnat, Itä-Suomen AVI, ELYkeskukset, johtavassa asemassa olevat henkilöt ja eri alojen vaikuttajat, vanhemmat ja media

21 Tuloskortti 6 YRITYSTURVALLISUUS Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat (toteutetaan elinkeinofoorumin kautta) Määritetään uudelleen Muut toimijat Elinkeinoelämän järjestöt, poliisi, suojelupoliisi, Pelastusalan järjestöt 1. YRITYSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Yritysturvallisuusyhteistyön lisääminen Elinkeinoelämän oman turvallisuusyhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Elinkeinoelämän järjestöt, poliisi Yritysten oman turvallisuutta edistävän yhteistyön lisääntyminen ja tehostuminen. Yritysturvallisuusyhteistyön lisääminen Elinkeinoelämän oman turvallisuusyhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Yritysturvallisuusfoorumilla tarkastellaan yritysturvallisuuteen liittyviä asioita, suunnitellaan ja käynnistetään tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmatyön tulokset ja vaikutukset : Yritysten oman turvallisuutta edistävän yhteistyön lisääntyminen ja tehostuminen Arviointi. Määritetään uudelleen EK:n toimiston toiminta päättyy Vastuiden uudelleenmääritys on kesken

22 Tuloskortti 7 TURVALLISUUSASIOIDEN TIETOPERUSTAN KEHITTÄMINEN Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Taina Rautio Elina Pajula Markku aholainen Ansa Sonninen Muut toimijat 1. TURVALLISUUSASIOIDEN TIETOPERUSTAN KEHITTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet / keinot Vastuutahot/ toimijat Ohjelmatyön tulokset ja vaikutukset Turvallisuustilannetietojen ja turvallisuustiedon käytön tehostaminen Turvallisuuden eri osa-alueita koskevista tilannetiedoista muodostetaan alueelliset turvallisuustiedot käyttäen sisäisen turvallisuuden ohjelman tunnuslukuja. Aluehallintovirasto/SITU Ajantasaista tietoa on saatavilla turvallisuussuunnittelun ja kehittämistoiminnan perustaksi. Turvallisuustason seuranta ja arviointi toimii koordinoidusti. Selaimelta suoraan on katsottavissa kokonainen tietovarasto. Väestön turvallisuuskokemustiedon käytön tehostaminen Väestön turvallisuuskokemuksia selvitetään kansalaiskyselyjä/selvityksiä/haastatteluja toteuttamalla määräajoin. Aluehallintovirasto, järjestöt Kansalaisten turvallisuuskokemuksia kuvaava barometri luodaan vuoden 2013 aikana. Turvallisuustilannetietojen ja turvallisuustiedon käytön tehostaminen Turvallisuuden eri osa-alueita koskevista tilannetiedoista muodostetaan alueelliset turvallisuustiedot käyttäen sisäisen turvallisuuden ohjelman tunnuslukuja. Yhteinen selainpohjainen työtila, johon määritellyt käyttäjätunnukset., PATIO Lähivinkistä katsotaan idea, ja tehdään AVIn sivuille oma ovivinkki osana turvallisuusbarometria Voidaan toteuttaa osana peruspalvelujen arviointia ISAVI Ajantasaista tietoa on saatavilla turvallisuussuunnittelun ja kehittämistoiminnan perustaksi. Turvallisuustason seuranta ja arviointi toimii koordinoidusti

23 Väestön turvallisuuskokemustiedon käytön tehostaminen Väestön turvallisuuskokemuksia selvitetään kansalaiskyselyjä/selvityks iä/haastatteluja toteuttamalla määräajoin. Turvallisuuskokemusten kartoittaminen: tai SOTKAnetti Sosiaalibarometri (valtakunnallinen) Poliisibarometri Taloustutkimuksen barometrit Koko ajan käytössä Poliisi Taloustutkimus Nuorisobarometri MAMK Kansalaisten turvallisuuskokemuksia kuvaava barometri luodaan vuoden 2013 aikana. Barometri vaatii ammatillista osaamista ja rahoitusta AVIn ulkopuolelta.