Kokousaika Maanantai klo Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai klo Kokouspaikka Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pykälä Liite 130 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 131 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 132 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 133 KUNNANVALTUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖPANO 134 TILINKÄYTTÖOIKEUDEN POISTAMINEN Talouspäällikkö Kaija Kähkönen 135 TILINKÄYTTÖOIKEUDET Markku Lahti 136 HALLINTOPÄÄLLIKÖN JA OSASTOPÄÄLLIKÖIDEN SIJAISET ,60 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOS VIRASTON PÄÄLLIKÖN SIJAINEN 138 JYVÄSKYLÄN HANKINTARENKAAN PUHEPALVELUJEN HANKINTA 139 ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSTOIMESTA Jesse Saarinen 140 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ ,62 SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 142 LAUSUNNON ANTAMINEN UUDEN PERUSTETTAVAN JÄMSÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEKSI 143 ÄITIENPÄIVÄKUNNIAMERKIT VUONNA KORPILAHDEN SATAMAN SUUNNITTELU 145 KUNNANHALLITUKSEN TIEDOKSI SAATETTAVIA KIRJEITÄ JA PÄÄTÖKSIÄ Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnanvirastolla klo Markku Aarnos puheenjohtaja

2 Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 14/ (252) KOKOUSAIKA Maanantai, klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Markku Aarnos, puheenjohtaja, poissa Kari Ilmonen, varapuheenjohtaja Marja Komppa, jäsen Terttu Kuoppala, jäsen Eino Lahtinen, jäsen Tiina Mennala, jäsen Satu Pakkalén, jäsen Jari Vanhala, Markku Aarnoksen varajäsen KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAT Heidi Nieminen, puheenjohtaja Pirkko Weijo, I varapuheenjohtaja Taito Salo, 2. varapuheenjohtaja Jukka Järviniemi, 3. varapuheenjohtaja, poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Timo Rusanen, kunnanjohtaja, esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 134, poissa :n 136 käsittelyn ajan Kaija Kähkönen, talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä, esittelijä 136, poissa :n 134 käsittelyn ajan Maija-Liisa Havia, kansliapäällikkö, Jyväskylän kaupunki LAILLISUUS JA Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS sekä tarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marja Komppa ja Satu Pakkalén. taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kari Ilmonen Timo Rusanen Kaija Kähkönen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä 134 pöytäkirjan pitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Korpilahti, Marja Komppa Satu Pakkalén Korpilahti Korpilahden kunnanvirasto klo Kaija Kähkönen, talouspäällikkö

3 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kh 130 Kuntalain 58 :n 2.momentin mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun jäsenistä on läsnä enemmän kuin puolet jäsenmäärästä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kh 131 Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus on päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona. Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Satu Pakkalén ja Kari Ilmonen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marja Komppa ja Satu Pakkalén.

5 Kunnanhallitus KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kh 132 Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Mikäli muita asioita esitetään otettavaksi käsittelyyn, siitä päätetään tässä. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. Hyväksyttiin.

6 Kunnanhallitus KUNNANVALTUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖPANO Kh 133 Kuntalain 56 käsittelee valtuuston päätösten laillisuuden valvontaa seuraavasti: Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallintooikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallintooikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut. Kunnanhallitus päättää, että kunnanvaltuuston kokouksen päätökset ovat täytäntöön pantavissa, koska päätökset eivät ole virheellisessä järjestyksessä syntyneitä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi tai eivät muuten ole lainvastaisia. Hyväksyttiin.

7 Kunnanhallitus TILINKÄYTTÖOIKEUDEN POISTAMINEN Talouspäällikkö Kaija Kähkönen Kh 134 Talouspäällikkö Kaija Kähköselle on kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksellä ( 23/2008) myönnetty palkaton virkavapaus ajalle Kaija Kähkösellä on ollut tilinkäyttöoikeus Korpilahden kunnan tileihin. Kunnanhallitus päättää poistaa talouspäällikkö Kaija Kähkösen pankkitilien tilinkäyttöoikeudet alkaen. Hyväksyttiin. Merkittiin, että talouspäällikkö Kaija Kähkönen poistui esteellisenä kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä tämän pykälän ajan toimi kunnanjohtaja Timo Rusanen.

8 Kunnanhallitus TILINKÄYTTÖOIKEUDET Markku Lahti Kh 135 Sisäisen valvonnan ohjeen 3.1 mukaan toimivalta rahatoimen hoidosta on kunnanhallituksella. Pankkitilien käyttöoikeudesta, avaamisesta ja lopettamisesta päättää kunnanhallitus. Korpilahden kunnalla on pankkitilit Sampo-pankissa, Korpilahden Osuuspankissa ja Nordea Korpilahdessa. Nykyisen käytännön mukaan kunnan tilejä käyttää pääsääntöisesti vain kunnanjohtaja ja talouspäällikkö. Poikkeustapauksissa tilinkäyttöoikeutta on käyttänyt sosiaalijohtaja Risto Toivainen. Sosiaalityöntekijöillä on tilien käyttöoikeus vain siltä osin, kun se koskee maksuosoituksia, jotka annetaan asiakkaalle toimeentulotuen nostamiseen suoraan kunnan pankkitililtä. Nykyisin ei ole tarvetta laajoihin tilinkäyttöoikeuksiin, koska suoritukset asiakkaille lähetetään keskitetysti taloustoimistosta konekielisesti. Tarve laajentaa tilinkäyttöoikeuksien myöntämistä johtuu siitä, että talouspäällikkö on virkavapaalla alkaen ja kunnanjohtaja sekä sosiaalijohtaja Risto Toivainen ovat poissa kunnanvirastolta kuntaliitoksesta johtuen kokousten ja neuvottelujen vuoksi. Tilinkäyttövaltuutusta on tarkoituksenmukaista laajentaa Markku Lahdelle myös sen tähden, että tässä kokouksessa tehdään esitys hallintosäännön muuttamiseksi, joka koskee kunnanjohtajan sijaisten nimeämistä. Kunnanhallitus antaa yläasteen rehtori, koulutoimenjohtaja Markku Lahdelle tilinkäyttöoikeudet yllä mainituissa rahalaitoksissa oleviin kunnan pankkitileihin väliseksi ajaksi. Hyväksyttiin.

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus HALLINTOPÄÄLLIKÖN JA OSASTOPÄÄLLIKÖIDEN SIJAISET Kh 16 Hallintosäännön 26 :n mukaan hallintopäällikön ja osastopäälliköiden sijaiset määrää kunnanhallitus. Määräykset annetaan kunnanvaltuustokauden ajaksi tai toistaiseksi. Tulosalueen esimiehen ja tämän sijaisen määrää samoin perustein asianomainen toimielin. Kunnanhallituksen tulee nimetä sijaiset hallintopäällikölle, talouspäällikölle, sosiaalijohtajalle, yläasteen rehtorille ja rakennustarkastajalle. Edelleen kunnanhallituksen tulee nimetä sijainen ruokapalvelupäällikölle ja maaseutuasiamiehelle. Kunnanhallitus päättää sijaisista seuraavaa: Hallintopäällikön sijainen on talouspäällikkö Talouspäällikön sijainen on hallintopäällikkö Yläasteen rehtorin/koulutoimenjohtajan sijainen on kansalaisopiston rehtori Sosiaalijohtajan sijainen on nimetty sosiaalityöntekijä Mirja Laitinen Rakennustarkastajan sijainen on talonrakennusmestari Ruokapalvelupäällikön sijainen ravitsemistyönjohtaja Maaseutuasiamiehen sijainen on talouspäällikkö. Sijaiset nimetään valtuustokaudeksi. Hyväksyttiin ehdotus. Merkittiin, että hallintopäällikkö oli esteellisenä poissa asian käsittelyn ajan. Kh 136 Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt Kuntaliitoksen siirtymävaiheen hallinnon työnjaosta ja päättänyt, että talouspäällikkö Kaija Kähkönen toimii oman virkatehtävänsä ohella hallintopäällikön sijaisena saakka. Kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksellä ( 23/2008) talouspäällikkö Kaija Kähköselle on myönnetty palkaton virkavapaus väliseksi ajaksi. Talouspäällikön ja hallintopäällikön tehtävistä, jotka vaikuttavat taloushallinnon tehtävien hoitamiseen vuoden 2008 loppuun saakka on neuvoteltu kansliapäällikkö Maija-Liisa Havian ja talouspalvelukeskuksen johtaja Vesa Voutilaisen kanssa. Neuvotteluissa päätettiin nopeuttaa taloushallinnon tehtävien siirtoa Jyväskylän kaupungin talouspalvelukeskukseen niin, että päivittäisten rutiinien hoitoon tulee tukea uuden organisaation henkilöstöltä.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Talouspäällikön virkaa ei ole tarkoituksenmukaista täyttää vuoden 2008 loppuun saakka, koska toteutuva kuntaliitos siirtää tehtävät uuteen Jyväskylään. Neuvotteluissa sovittiin, että viranhaltijatehtävät talouspäällikön ja hallintopäällikön toimivaltaan kuuluvissa asioissa tekisi kunnanjohtaja Timo Rusanen. Kunnanhallitus päättää, että talouspäällikön virkaan ei valita sijaista alkaen. Kunnanjohtaja Timo Rusanen hoitaa talouspäällikön ja hallintopäällikön viranhaltijatehtävät sekä toimii maaseutuasiamiehen sijaisena välisen ajan. Tehtävien hoitamisesta ei makseta erillistä korvausta. Hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnanjohtaja Timo Rusanen poistui esteellisenä kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Esittelijänä tämän pykälän aikana toimi talouspäällikkö Kaija Kähkönen.

11 Kunnanhallitus HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOS VIRASTON PÄÄLLIKÖN SIJAINEN Kh 137 Hallintosäännön 3 luvun 21 :n mukaan kunnan toimintaa johtaa viraston päällikkönä kunnanjohtaja. Hallintopäällikkö on viraston päällikön sijainen. Hallintopäällikkö ja osastopäälliköt ovat suoraan viraston päällikön alaisia. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt Kuntaliitoksen siirtymävaiheen hallinnon työnjaosta ja päättänyt, että talouspäällikkö Kaija Kähkönen toimii oman virkatehtävänsä ohella hallintopäällikön sijaisena saakka. Kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksellä ( 23/2008) talouspäällikkö Kaija Kähköselle on myönnetty palkaton virkavapaus väliseksi ajaksi. Kunnassa ei ole hallintosäännön edellyttämää viraston päällikön sijaista alkaen, koska talouspäällikkö, joka jää virkavapaalle on hoitanut myös hallintopäällikön tehtävät. Talouspäällikön ja hallintopäällikön viranhaltijatehtävät on neuvoteltu siirrettäväksi kunnanjohtajan hoidettavaksi vuoden 2008 loppuun saakka. Muilta osin taloushallinnon tehtäviä siirretään hoidettavaksi Jyväskylän talouspalvelukeskukseen jo syksyn aikana. Kuntalain mukaan kunnanjohtajan tehtävät perustuvat lakiin, johtosäännön määräyksiin sekä valtuuston ja kunnanhallituksen päätöksiin. Kunnanjohtaja on kunnanhallituksen esittelijä. Kunnanjohtajan tehtäviä ei voida jakaa tai ottaa pois niin, että heidän lakisääteinen asemansa hallinnon, talouden ja muun toiminnan johdosta vaarantuu. Esimerkiksi päävastuu asioiden valmistelusta ja esittelystä kunnanhallituksessa on oltava kunnanjohtajalla. Kunnan hallinnollisten asioiden hoitaminen ja viraston päällikön tehtävien hoito on varmistettava mahdollisemman moitteettomasti siihen saakka, kun kunta toimii itsenäisenä. Johtoryhmässä on keskusteltu kunnanjohtajan sijaisuuden hoitamisesta vuoden loppuun saakka. Yhteisesti on sovittu, että kunnanjohtajan sijaisena toimisi saakka koulutoimenjohtaja, yläasteen rehtori Markku Lahti. Markku Lahden ollessa estynyt kunnanjohtajan sijaisena toimisi sosiaalijohtaja, sosiaaliosaston osastopäällikkö Risto Toivainen. Voimassa oleva hallintosäännön 3 luvun 21 viides kappale kuuluu seuraavasti: Kunnan toimintaa johtaa viraston päällikkönä kunnanjohtaja. Hallintopäällikkö on viraston päällikön sijainen. Hallintopäällikkö ja osastopäälliköt ovat suoraan viraston päällikön alaisia.

12 Kunnanhallitus Hallintosäännön 3 luvun 21 viides kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kunnan toimintaa johtaa viraston päällikkönä kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan poissa ollessa tai ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään sijaisena toimii koulutoimenjohtaja, yläasteen rehtori, hänen poissa ollessa tai ollessa estynyt kunnanjohtajan sijaisena toimii sosiaalijohtaja. Osastopäälliköt ovat suoraan viraston päällikön alaisia. Liitteenä nro 59/2008 olevaan hallintosääntöön 3 luvun 21 :ään on muutokset merkitty kursivoidulla ja tummennetulla tekstillä. Liitteenä nro 60/2008 on voimassa olevan hallintosäännön 3 luku 21. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää muuttaa hallintosäännön 3 luvun 21 viides kappale kuulumaan seuraavasti: Kunnan toimintaa johtaa viraston päällikkönä kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan poissa ollessa tai ollessa estynyt, sijaisena toimii koulutoimenjohtaja, yläasteen rehtori ja hänen poissa ollessa tai ollessa estynyt kunnanjohtajan sijaisena toimii sosiaalijohtaja. Osastopäälliköt ovat suoraan viraston päällikön alaisia. Hyväksyttiin.

13 Kunnanhallitus JYVÄSKYLÄN HANKINTARENKAAN PUHEPALVELUJEN HANKINTA Kh 138 Jyväskylän hankintarengas (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan kunta, Korpilahden kunta, Toivakan kunta, Petäjäveden kunta, Muuramen kunta, Uuraisten kunta, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Korpilahti Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä) on yhdenmukaistamassa puhepalvelunsa sekä niihin liittyvät oheispalvelut. Kilpailutusprosessin läpiviemisestä vastaavat Jyväskylän kaupungin tietohallinto ja talouspalvelukeskus/hankintakeskus sekä asiakasorganisaatioiden edustajat. Tarjouspyyntö on laitettu julkisten hankintojen rekisteriin Hilmaan maanantaina Tarjoukset on pyydetty toimittamaan perjantaihin klo 15 mennessä. Sitä ennen toimittajille järjestetään info-tilaisuus keskiviikkona Seututyöryhmä kokoontuu käsittelemään tarjousyhteenvetoja ja päätösluonnosta Koska on vielä epävarmaa, missä vaiheessa hankintapäätös tehdään ja missä vaiheessa sopimus astuu voimaan, Korpilahden kunnan on syytä antaa valtuutus Jyväskylän kaupungille hankintapäätöksen tekemisestä. Tässä kohdin viitataan työvaliokunnan tekemään päätökseen, jonka mukaan kohdissa 3 ja 4 todetaan seuraavaa: 3) Vuoden 2008 aikana toteutettavat kilpailutukset/hankinnat (sopimus voimaan vuoden 2008 aikana) a. Tavoitteena on tehdä hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina uuden kunnan kannalta. Nykyisten kuntien toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat hankinnan yhteistyössä. b. Toimivalta määräytyy kuntien nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaan. c. Kuntajakolain 19 :n mukaisesti sopimus siirtyy uudelle kunnalle. 4) Vuoden 2008 aikana tehtävät uutta kuntaa koskevat hankintapäätökset (sopimus voimaan vuoden 2009 aikana) a. Nykyisten kuntien toimivaltaiset viranomaiset sopivat yhdessä hankinnan valmisteluvastuut ja valmistelevat asian järjestelytoimikunnalle. b. Hankintapäätöksen tekee ja sopimuksen allekirjoittaa järjestelytoimikunnan valtuuttama viranhaltija sen jälkeen kun asia on käsitelty järjestelytoimikunnassa.

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää myöntää Jyväskylän kaupungin hankintajohtajalle valtuuden tehdä Korpilahden kunnan puolesta hankintapäätöksen puhepalvelujen kilpailutuksessa. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan Jyväskylän kaupungin hankintajohtajalle annettavan valtuutuksen. Hyväksyttiin.

15 Kunnanhallitus ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSTOIMESTA Jesse Saarinen Kh 139 Jesse Saarinen on päivätyllä kirjeellä pyytänyt eroa Korpilahden kunnan luottamustehtävistä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntää se toimielin, joka on luottamushenkilön valinnut. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Jesse Saarinen on teknisen lautakunnan varsinainen jäsen, Korpilahden- Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän tarkastuslautakunnan varajäsen, poliisin neuvottelukunnan varsinainen jäsen sekä SDP:n 1. varavaltuutettu. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää eron luottamustoimista Jesse Saariselle 2. valitsee teknisen lautakunnan varsinaisen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuodeksi valitsee Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän tarkastuslautakunnan varajäsenen toimikaudeksi vuodeksi valitsee poliisin neuvottelukunnan varsinaisen jäsenen toimikaudeksi vuodeksi myöntää Jesse Saariselle eron varavaltuutetun jäsenyydestä ja todeta, että valtuuston 1. varavaltuutetuksi SDP:n ryhmästä nousee Satu Pakkalén. Hyväksyttiin.

16 Kunnanhallitus TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ Kh 140 Kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanhallituksen toimielimen alaisten toimintojen osalta käyttösuunnitelman vuodelle Työllisyysmäärärahan käyttö sisältyy kunnanhallituksen hyväksymään käyttösuunnitelmaan. Työllisyystöihin on varattu ulkoisia määrärahoja euroa. Menomääräraha sisältää kunnanvaltuuston sitovan määrärahan euron avustuksen Korpilahden työttömät ry:lle sekä nuorten kesätyöllistämismäärärahan, johon oli varattu euroa. Nuorten kesätyöllistäminen on kirjattu palkkamenoihin eikä sen käyttö ole avustusmäärärahassa muilta osin kuin Korpilahden 4Hyhidstykselle maksettavan avustuksen osalta. Tuloarvio euroa sisältää mm. työllistämistuesta ja työmarkkinatuesta työnantajalle maksettavat maksut. Korpilahden Osuuspankin vuosittain maksama euron avustus nuorten kesätyöllistämiseen on yrityksen toivomuksesta jaettu kunnan ja Korpilahden 4H-yhdistyksen kesken. Talousarviototeuma osoittaa, että Korpilahden työttömät ry:lle myönnetty euron sitova avustus, joka on osoitettu Teletalon vuokraan ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ei tule riittämään. Korpilahden työttömät ry on ilmoittanut, että lisätarve on n euroa ilman Teletalon vuokraa (3.882 euro ajalta ). Vuoden 2006 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus on muuttanut työmarkkinatuen rahoitusta. Kunnat rahoittavat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään 500 päivää tukea saaneelle. Samalla velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan on laajentunut koskemaan myös 25 vuotta täyttäneitä työmarkkinatukeen oikeutettuja. Korpilahden Työttömät ry on käyttänyt myönnettyä avustusta palkkatukityöllistettyjen henkilöiden toisen vuoden palkkakustannuksiin. Työssäoloehdon täyttyminen vaatii nykyisellä lainsäädännöllä henkilön työhistoriasta riippuen 8-10 kuukauden työssäoloajan. Ensimmäisen vuoden työllistämisestä palkkatuella lasketaan työssäoloehtoon vain puolet, jolloin yhden vuoden työllistyminen kartuttaa työssäoloehtoa 6 kuukautta. Työntekijöille olisi tärkeää, että he voisivat jatkaa työssään niin, että työssäoloehto täyttyisi ja henkilö saisi kerrytettyä täyden työttömyysturvan 500 päivän varalle tai työttömyyskassaan kuuluessaan saisi ansiosidonnaisen päivärahan. Yhdistys on jatkotyöllistänyt kunnan avustuksella vuosittain n. 10 henkilöä. Määrärahatarve tukityöllistämiseen vuoden 2008 loppuun saakka on edellä mainittu euroa. Sosiaalijohtaja Risto Toivainen on pitänyt tärkeänä yhdistyksen tukemista, koska työssäoloehdon täyttyessä pitkäaikaistyötön poistuu Kelan laskutuksen piiristä 500 päiväksi, toimeentulotuen tarve vähenee ja henkilön toimintakyky paranee. KORPILAHDEN KUNTA

17 Kunnanhallitus Korpilahden työttömät ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Ahosen kanssa on neuvoteltu asiasta ja alustavasti sovittu, että kunta ei maksa väliseltä ajalta avustusta Teletalon vuokraan, koska määräraha ei tule riittämään työllistämisenkään kustannuksiin. Yhdistys on hyväksynyt esityksen ja ilmoittanut huolehtivansa itse rahoituksen vuokran maksamiseen. Talousarviototeuma elokuussa osoittaa, että työllisyysrahaa avustuksiin on käyttämättä yhteensä 6.293,90 euroa. Yhdistyksen toimittamien laskutusten yhteismäärä heinä-elokuulta on yhteensä ,76 euroa. Avustusmääräraha ylittyy 7.054,86 eurolla. Ulla-Maija Ahonen on ilmoittanut, että syysjoulukuun avustusmäärärahan tarve on n kuukaudessa, yhteensä euroa. Kokonaismäärärahan tarve on euroa. Elokuun raportti valmistuu syyskuun loppuun mennessä ja siinä yhteydessä tarkastellaan koko kunnanhallituksen toimielimen alaiset tulosalueet ja tehdään tarvittavat määrärahasiirrot. Tässä vaiheessa ei ole tarkkaa tietoa säästöistä, joita on mahdollista saada aikaan vuoden loppuun mennessä. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että - Korpilahden työttömät ry:lle myönnetään enintään euron lisäavustus ( /11) pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen vuodelle 2008, - määrärahatarve katetaan kunnanhallituksen toimialueen muilta tulosalueelta tulevilla määrärahasäästöillä ja määrärahan tarvetta tarkennetaan vuoden loppuun mennessä, - Teletalon vuokraan myönnettyä avustusta euroa ajalta ei makseta yhdistykselle. Hyväksyttiin.

18 Kunnanhallitus SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN Kh 141 Suojarinteen kuntayhtymän yhtymäkokous päätti , että yhtymän toiminta pyritään lopettamaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Yhtymän varsinainen palvelutoiminta on loppunut, kun kunnat ovat siirtäneet asiakkaitaan kuntien omiin sekä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja muiden palveluntuottajien palveluihin. Kuntayhtymän toiminnan lopettamista säätelee perussopimus, jonka 30 :ssä todetaan seuraavaa: Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Alkuvuodesta 2008 käytiin neuvotteluja kuntayhtymän purkamiseen liittyvistä toimista. Neuvotteluissa oli mukana Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Jämsän ja Äänekosken talous- ja sosiaalijohtoa. Neuvotteluissa sovittiin, että Äänekosken kaupunki tekee kuntayhtymälle ja jäsenkunnille ehdotuksen yhtymän omaisuuden järjestelyistä ja muista toimista. Äänekosken kaupunginhallitus teki asiassa ehdotuksen jäsenkunnille ( 104). Kuntayhtymähallitus käsitteli ehdotusta Jäsenkuntien antamien vastausten perusteella ehdotuksessa ensisijaiseksi asetettu kiinteistöyhtiömalli ei toteudu, ja kuntayhtymän purkamisen jatkovalmistelua on tehty Äänekosken kaupungin esittämän kakkosvaihtoehdon pohjalta. Tämän vaihtoehdon mukaan Äänekosken kaupunki varautuu järjestämään soveltuvat toimitilat asumiselle ja siihen liittyville palveluille äänekoskelaisten kehitysvammaisten lisäksi niille, joiden kotikunnat sitoutuvat riittävän pitkäjänteiseen palvelujen hankkimiseen alueen palvelujen tuottajilta. Suojarinteen kuntayhtymän hallitus on ( 21) päättänyt esittää Suojarinteen kuntayhtymän jäsenkunnille, että kuntayhtymä lakkautetaan alkaen ja lähettänyt hyväksymänsä sopimusluonnoksen kuntayhtymän purkamisesta jäsenkuntien hyväksyttäväksi. Tullakseen hyväksytyksi päätös vaatii kaikkien jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset, jotka ovat lainvoimaisia ennen Suojarinteen kuntayhtymän yhtymäkokous merkitsi ( 7) pitämässään kokouksessa kuntayhtymähallituksen esityksen tietoonsa.

19 Kunnanhallitus Sopimusluonnoksen mukaan jäsenkunnat valtuuttavat Äänekosken kaupungin huolehtimaan loppuselvityksestä ja palkkaamaan sitä varten tarvittavan henkilöstön. Kuntayhtymän hallitus ja tarkastuslautakunta antavat oman lausuntonsa, ja kuntayhtymän tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen. Loppuselvityksen kustannukset jaetaan peruspääoman suhteessa. Kuntayhtymän vuoden 2008 tilinpäätökseen tehdään pakollinen varaus arvioituja loppuselvityksen aiheuttamia kustannuksia varten. Jäsenkunnat joutuvat maksamaan loppuselvityksen mukaiset nettomaksuosuudet, jotka ovat seurausta kuntayhtymän useiden vuosien alijäämäisistä tilinpäätöksistä. Sopimusluonnoksen mukaan kuntayhtymän toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa toimiva henkilöstö irtisanotaan siten, että palvelusuhteet päättyvät Suojarinteen kuntayhtymä jatkaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä kehitysvammalaissa tarkoitettujen viranomaistehtävien hoidon siirtämisestä sairaanhoitopiirin tehtäviksi. Lisäksi kuntayhtymä neuvottelee Äänekosken kaupungin kanssa muun henkilöstön sijoittumisesta. Suojarinteen kuntayhtymä myy kiinteän omaisuutensa Äänekosken kaupungille euron kauppahinnalla. Äänekosken kaupungin esittämien perustelujen mukaan maapohjan arvon hinnalla voidaan korvata rakennusten purkukustannukset, jotka saattavat asbestinpoiston takia nousta miljoonaan euroon. Tilintarkastajat ovat arvioineet Suojarinteen vuoden 2008 tilinpäätöstä seuraavasti: - Vuoden 2008 alijäämäksi muodostuu noin 2,2 miljoonaa euroa; luvussa on pyritty huomioimaan toiminnallinen alijäämä, poistot, omaisuuden myyntitappio sekä varaukset purkamiskustannuksiin - Pitkäaikaisen velan määräksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa, jonka maksamiseen kuntayhtymän varat eivät riitä. Tämän lainan takaisinmaksamisesta vastaavat jäsenkunnat perussopimuksen mukaan peruspääomaosuuksien suhteessa - Kun Suojarinteen vuoden 2008 tilinpäätös käsitellään Äänekosken kaupunginvaltuustossa keväällä 2009 ja kun päätös on saanut lainvoiman, ollaan jo alkukesässä. Lainasta aiheutuu lisää korkokustannuksia ( euroa), joista jäsenkunnat myös vastaavat peruspääoma-osuuksien suhteessa.

20 Kunnanhallitus Samalla tilintarkastajat suosittelevat, että - Kuntayhtymä ilmoittaa kunnille jo tässä vaiheessa tämän vastuun määrän niin, että kunnat huomioisivat tämän omissa joko vuoden 2008 tilinpäätöksissään tai vuoden 2009 talousarvioissaan - Kuntayhtymähallitus laskuttaisi kuntien vastuut jo vuoden vaihteessa; näin Suojarinne voisi maksaa velkansa pois, ja vältettäisiin korkokustannuksia. Uuden Jyväskylän kaupungin osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 33,73 prosenttia, joka jakautuu seuraavasti: Jyväskylän kaupunki 21,4 prosenttia, Jyväskylän maalaiskunta 9,43 % ja Korpilahden kunta 2,9 %. Ennakkoarvion mukaan Uudelle Jyväskylälle koituu kuntayhtymän purkautumisesta puolen miljoonan euron maksuosuus, joka on otettava huomioon yhdistyvien kuntien vuoden 2008 tilinpäätöksissä. Uuden Jyväskylän vastuu kuntayhtymän velkoihin on euroa; siitä Jyväskylän kaupungin osuus on euroa, Jyväskylän maalaiskunnan osuus euroa ja Korpilahden kunnan osuus euroa. Jäsenkunnat ovat nykyisen perussopimuksen mukaan vastanneet tähänkin saakka kuntayhtymän eläkemenoperusteisista eläkevakuutusmaksuista, joten kuntayhtymän purkaminen ei muuta maksuja tältä osin. Jäsenkunnat maksavat kuntayhtymän eläkemenovastuita vuosittain. Uuden Jyväskylän osuus eläkevastuusta on euroa, siitä Jyväskylän kaupungin osuus on euroa, Jyväskylän maalaiskunnan osuus euroa ja Korpilahden kunnan osuus euroa. Liitteenä nro 61/2008 Suojarinteen kuntayhtymän purkamissopimus liitteineen Liitteenä nro 62/2008 Pöytäkirjanote Suojarinteen kuntayhtymän yhtymäkokouksen kokouksesta Järjestelytoimikunta on päättänyt esittää Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustoille, että valtuustot hyväksyvät Suojarinteen kuntayhtymän purkamisen alkaen ja ehdotuksen sopimukseksi kuntayhtymän purkamiseksi liitteen nro 61/2008 mukaisesti. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy järjestelytoimikunnan esityksen Suojarinteen kuntayhtymän purkamiseksi alkaen ja ehdotuksen sopimukseksi kuntayhtymän purkamiseksi liitteen nro 61 /2008 mukaisesti. Hyväksyttiin.

21 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN UUDEN PERUSTETTAVAN JÄMSÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEKSI Kh 142 Jämsän ja Jämsänkosken ympäristölautakunnat ovat toimittaneet Korpilahden kunnalle lausuntopyyntöä varten luonnoksen uuden perustettavan Jämsän kaupungin rakennusjärjestykseksi ja pyytäneet luonnoksesta kunnan lausuntoa mennessä. Rakennustarkastaja Reijo Blomster on asiantuntijana ilmoittanut lausuntonaan, että hänellä ei ole huomauttamista rakennusjärjestysluonnoksesta. Luonnos Jämsän kaupungin rakennusjärjestykseksi on nähtävillä kunnanhallituksen kokouksessa tai luonnokseen voi käydä tutustumassa ennen kokousta talouspäällikön työhuoneessa. Kunnanhallitus päättää rakennustarkastaja Reijo Blomsterin lausunnon perusteella ilmoittaa Jämsän kaupungille, ettei Korpilahden kunnalla ole huomauttamista uuden perustettavan Jämsän kaupungin rakennusjärjestykseksi. Hyväksyttiin.

22 Kunnanhallitus ÄITIENPÄIVÄKUNNIAMERKIT VUONNA 2009 Kh 143 Äitienpäiväkunniamerkkejä koskevat esitykset tehdään lääninhallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee kunniamerkkiesityksen ritarikunnille lääninhallitusten esitysten perusteella. Länsi-Suomen lääninhallituksen vuoden 2009 enimmäiskiintiö on 13 kunniamerkin saajaa. Kunniamerkin myöntämisperusteina ovat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisen toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta. Palkittavien äitien tulisi edustaa mahdollisimman erilaisia ryhmiä, esimerkiksi ansiotyössä käyviä, yksinhuoltajia, maaseudun emäntiä jne., sekä myös edustaa tasapuolisesti tämän päivän äitejä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan esittää palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu; toiminta esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja kulttuurijärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä. Ammatissaan kasvattajina toimiville äitienpäiväkunniamerkkiä ei kuitenkaan ole tarkoitus myöntää. Vähintään puolet ritarikunnille osoitetusta esityksistä tulee kunnilta, järjestöiltä tai vastaavilta yhteisöltä. Länsi-Suomen läänihallituksen sosiaali- ja terveysosasto pyytää kunnanhallitusta esittämään ehdotuksensa kunniamerkkien saajista mennessä. Lääninhallitus pyytää myös kunnanhallitusta tiedottamaan äitienpäivämerkkien hakemiskäytännöstä sopivalla tavalla. Kunnanhallitus päättää tiedottaa äitienpäiväkunniamerkkien hakemiskäytännöstä eri järjestöjä ja yhteisöjä paikallislehden välityksellä. Hyväksyttiin.

23 Kunnanhallitus KORPILAHDEN SATAMAN SUUNNITTELU Kh 144 Kunnanhallitus päätti Korpilahden keskustan yleissuunnittelusta Yleissuunnitelman laatijaksi valittiin Arkkitehdit m3 Oy. Päätöksen mukaan sataman suunnittelusta ja muista yksityiskohtaisista suunnitelmista päätetään siinä vaiheessa kun yleissuunnitelman kautta on saatu riittävät taustatiedot ja yhteinen kehittämisen näkemys. Kunnanvaltuusto päätti käyttää kuntaliitoksen yhdistymisavustusta keskustan suunnitteluun enintään euroa. Valtuusto hyväksyi samalla keskustan kehittämisen projektisuunnitelman linjaukset.. Projektisuunnitelman mukaan sataman suunnittelu voi käynnistyä keskustan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Keskustan yleissuunnitelma valmistui Suunnitelma jaettiin kunnanhallituksen jäsenille Suunnitelma sisältää vision keskustan tulevaisuudesta ja merkittävä osa sen toteuttamista on sataman ja laajemminkin ranta-alueiden uudistaminen. Jyväskylän kaupunkisuunnittelu (Anne Sandelin ja Mika Koliseva) laativat yleissuunnitelman pohjalta laskelman keskustan kehittämisen edellyttämistä investoinneista. Kunnanvaltuusto päätti esittää, että kuntaliitoksen yhdistymisavustusta käytetään kaupunkisuunnittelun laatiman laskelman 1. vaiheeseen 2,265 milj euroa. Summa sisältää varauksen sataman saneeraukseen yhteensä 1,175 milj. euroa. Saneeraukseen kuuluu mm. satamatori, laituri- ja satama-alue sekä satamapuisto. Kaupungin investointien edellytyksenä on, että keskustan alueelle syntyy samalla yksityisiä investointeja. Sataman investointitarve ja kunnanvaltuuston hyväksymä projektisuunnitelma edellyttävät yksityiskohtaista satamasuunnittelua. Vuoden 2008 talousarviossa on jäljellä keskustan suunnitteluun varattuja varoja euroa. Satamasuunnitelman tavoitteena on vastata satamaan kohdistuvaan kysyntään, joka kesäkaudella ylittää saatavilla olevan tarjonnan. Lähtökohtana on, että satama keskustan merkittävimpänä vetovoimatekijänä palvelee sekä vesillä liikkujia, muita matkailijoita että kunnan asukkaita. Satamasuunnitelmassa laaditaan mm. ehdotus sataman palvelurakennuksista, koti- ja vierasvenesataman venepaikkojen tulevasta määrästä ja sijainnista, paikoitus- ja liikenneratkaisuista sekä toiminnan kehittämisestä kohti pidempää toimintakautta. Satama suunnittelu käsittää satama-alueen toriaukioon saakka sekä rantapuiston. Lisäksi linjataan Korpilahdentie uuteen paikkaan ja varmistetaan rantapuiston liittyminen Korpilahdentiehen. Suunnitelmassa tutkitaan mm. satamaalueen rakennettavuutta, Korpilahdentien uutta poikkileikkausta, viheralueiden toiminnallisuutta, uimapaikan rakennettavuutta ja laajuutta, matonpesupaikan lopullista sijoituspaikkaa ja jätehuollon järjestämistä.

24 Kunnanhallitus Suunnittelualueelta on tarkoitus tehdä maastomalli sekä tarpeen mukaan pohjatutkimuksia. Lisäksi tutkitaan aallonmurtajan rakentamista sataman eteläpuolelle. Samanaikaisesti on tarkoitus aloittaa alueen asemakaavan muutos. Satamasuunnittelun käynnistämisestä on neuvoteltu Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelun sekä katu- ja puisto-osaston kanssa. Osastolla on valmius käynnistää suunnittelu käyttäen hyväksi kaupungin jo valmiiksi kilpailuttamia vuosisopimussuunnittelijoita. Alustavasti on sovittu, että työn tulee tekemään Sito Oy. Konsultin valinta perustuu Jyväskylän kaupungin ja Sito Oy:n väliseen puitesopimukseen Suunnitteluttajana projektissa toimisi yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva. Kunnanhallitus päättää, että 1. Korpilahden sataman suunnitteleminen käynnistetään valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti 2. Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva valtuutetaan johtamaan suunnitteluprosessia, valitsemaan sataman suunnittelijat ja kokoamaan suunnittelun ohjausryhmän. 3. Katu- ja puisto-osaston johtaja Kari Ström valtuutetaan allekirjoittamaan suunnittelun edellyttämät sopimukset. 4. Suunnittelijat valitaan Jyväskylän kaupungin vuosiksi kilpailuttamien vuosisopimussuunnittelijoiden joukosta. 5. Suunnittelun kulut maksetaan Korpilahden kunnan vuoden 2008 talousarvioon varatusta määrärahasta. Kunnanjohtaja hyväksyy laskut yleissuunnitteluinsinööri Mika Kolisevan tarkastuksen jälkeen. 6. Ohjausryhmään nimetään kunnanhallituksen edustaja. Myös kunnanjohtaja osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Hyväksyttiin. Kunnanhallituksen edustajaksi ohjausryhmään valittiin Marja Komppa ja Jari Vanhala.

25 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN TIEDOKSI SAATETTAVIA KIRJEITÄ JA PÄÄTÖKSIÄ Kh 145 Kirjeet Suomen Kuntaliiton yleiskirje 27/80/2008; Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon aterioiden kustannuskorvauksista Keski-Suomen ympäristökeskus 2008-J-60/82; Kutsu uuden maakunnallisen ympäristöohjelman laadintaa koskevaa aloitusseminaariin Keski-Suomen ympäristökeskus LB-95; Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan vastaaville virkamiehille ja luottamushenkilöille tarkoitettu keskustelutilaisuus Jyväskylässä. Työ- ja elinkeinoministeriö KaivNro 7672; Ilmoitus valtausoikeuden siirtymisestä. Keski-Suomen Liitto 305/61/ ; Kannanottopyyntö aluejakotyöryhmän esitykseen maakuntien yhteistoiminta-alueista. Suomen Kotiseutuliiton päivätty kirje kunnanjohtajalle toimitettu 1025 henkilön ja Leila Iivosen allekirjoittama vetoomus kauppa- ja galleriatoimintaa ylläpitävän Kaislan ja kirppiksen säilyttämisen puolesta. Päätökset Keski-Suomen Ympäristökeskus KSU-2007-i-200/324; Päätös avustuksen myöntämisestä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Kärkisten vesiosuuskunnalle. Pöytäkirjat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kokouksen päätöspöytäkirja Keski-Suomen Liiton maakuntahallituksen kokouksen päätöspöytäkirja Jämsän seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksen päätöspöytäkirja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksen kokouksen päätöspöytäkirja Kunnanhallitus päättää merkitä tietoonsa saatetuksi edellä mainitut kirjeet, päätökset ja pöytäkirjat. Kunnanhallitus toteaa, että kunnanjohtajalle osoitetut vetoomukset toimitetaan Jyväskylän kaupungin Tilapalvelulle tiedoksi. Kauppa- ja galleriatoimintaa ylläpitävän Kaislan ja viereisessä puurakennuksessa toimivan kirppiksen jatkotoimenpiteet ovat osa syksyllä 2008 toteutettavaa satamasuunnittelua ja keskustan kehittämishanketta. Hyväksyttiin.

26 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuviranomainen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus VALITUSOSOITUS Kunnanhallituksen päätöksiin, pykälät 130,131,132,136,144, tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ), pykälä 133,134,135,137,138,139,140,141,142,143,145 - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista (KvesL 26 ), Oikaisua haetaan Korpilahden kunnanhallitukselta, osoite: Virastotie 2 PL Korpilahti. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Tiedoksisaantiin sovelletaan, mitä valitusosoituksen kohdalla sanotaan. Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutoksella kirjallisella valituksella Kunnallisvalitus, Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisella valituksella lähimmälle hallinto-oikeudelle. Hallintovalitus, Valitusaika 30 päivää.

27 Kunnanhallitus Hallintovalituksen saa tehdä se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta hallintopäätös koskee. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös muut asianosaiset ja kunnan jäsenet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ), pykälät - virka- tai työsopimuksen tulkintaa (KvesL 26 ), pykälät - etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ), pykälät Kunnanhallituksen päätöksistä, pykälien, osalta saa ostaja ja etuostolain 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa myös myyjä hakea muutosta valittamalla (EtuostoL 22 ). Valitusviranomainen Muutosta haetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, osoite: Raatihuoneenkatu Hämeenlinna. Vaihde Faksi sähköposti hameenlinna.hao@om.fi Valitus voidaan toimittaa hallinto-oikeudelle myös sähköpostina, mutta se on oltava perillä viimeistään viimeisenä valituspäivänä klo mennessä. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

28 Kunnanhallitus Valituskirja Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävästä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 82 euroa.