PORVOON KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Sivu 2 1. Vammaisneuvoston asema ja tehtävät Porvoon vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen asettama yhteistyöelin, jonka jäsenet edustavat vammaisia, heidän omaisiaan ja vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvoston tehtävänä on vahvistetun toimintasäännön mukaan toimia asiantuntijaelimenä vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja edistää vammaisten yhteiskunnallista tasa-arvoa. Vuonna 1983 perustettu Porvoon vammaisneuvosto on Suomen vanhin ja neuvoston asema osana kaupungin organisaatiota vahva ja vakiintunut. Aseman ylläpitäminen ja toiminnan edelleen kehittäminen vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi edellyttää neuvostolta ja sen jäseniltä pitkäjänteistä aktiivista työtä. Neuvosto seuraa kunnallishallinnon ja muun yhteiskunnan eri alojen toimintaa vammaisten kannalta sekä edistää heidän, vammaisyhdistysten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Neuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä eri tavoin vammaisille kuntalaisille. 2. Vammaisneuvoston jäsenet Kaupunginhallitus nimesi vammaisneuvostoon kokouksessaan seitsemän (7) jäsentä ja varajäsentä vuoden 2015 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Kaupungin edustaja varajäsenineen: Forsblom Annette Lindgård Stina Vammaisyhdistysten ja kansanterveysjärjestöjen edustajat ja heidän varajäsenensä: Aatelo Maija, puheenjohtaja Aaltonen Johanna, varapuheenjohtaja Kolisoja Ritva Kiljunen Jorma Virta-Rämö Ulla Piela Toimi Kokko Elsa Sola Tarja Hietala Erkki Virkki-Korhonen Riitta Svensk Rainer Lindfors Marja-Terttu Matti Lehesniemi ja Reijo Mokka kutsuttiin vieraiksi neuvoston kaikkiin kokouksiin. Maria Kuutschin, vammaispalvelun toimistosihteeri, vammaisneuvoston tekninen sihteeri 3. Vammaisneuvoston asettaminen ja neuvoston toimintasääntö Kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan vammaisneuvostoon 7 (6+1) jäsentä aikaisemman 9 (6+3) jäsenen sijaan. Vammaisneuvosto piti nimityspäätöstä työjärjestyksen vastaisena ja teki siitä oikaisuvaatimuksen, minkä kaupunginhallitus päätti hylätä. Neuvottelussa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan kanssa sovittiin ratkaisuksi vuoden 2015 loppuun kahden pysyvän vieraan kutsuminen kokouksiin.

3 Sivu 3 Vammaisneuvostosta tulee uuden kuntalain myötä pakollinen vuonna 2016, minkä vuoksi kaupunki halusi yhtenäistää vammaisneuvoston ja jo nyt pakollisen vanhusneuvoston toimintasäännöt. Vammaisneuvosto hyväksyi ajatuksen neuvostojen toimintasääntöjen sekä jäsenten toimikausien pituuden yhdenmukaistamisesta, muttei toimikausien rajoittamista, koska neuvoston asiantuntemus rakentuu vähitellen jäsenten kokemuksen myötä. Vammaiset ovat lisäksi niin pieni väestöryhmä, ettei sen joukosta välttämättä löydy jatkuvasti uusia innokkaita jäseniä vammaisneuvostoon. Vammaisneuvosto ehdotti myös Porvoon Yhdistyskeskus ry:n esivalintaroolin jatkuvan, neuvoston toimikauden muuttuvan takaisin 4 vuodeksi sekä vammaisneuvoston valitsevan itse puheenjohtajansa. Kaupunginhallituksen jäsenille tiedotettiin sähköpostitse vammaisneuvoston kannasta. Uusi toimintasääntö hyväksyttiin kaupunginhallituksessa eikä siinä rajoiteta toimintakausia. Muilta osin vammaisneuvoston muutosehdotuksia ei hyväksytty. 4. Vammaisneuvoston toiminta vuonna 2015 Vammaisneuvosto on rakentanut suoria kontakteja viranhaltijoihin ja eri sidosryhmiin, pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin organisaatioiden toimintaan ja saamaan aikaan konkreettisia tuloksia. Kokouksissa on käyty avointa ja vilkasta keskustelua ja kehitetty erinomaisia ideoita. Neuvosto kokoontui kaikkiaan 11 kertaa vuonna Kokouspaikkoina olivat Palomäen Palvelukeskus ja puheenjohtajan koti. o Tammikuun kokous (2014 kokoonpano) yhteiskokouksena vanhusneuvoston kanssa. Asioina Hyvinvointikeskus ja keskuskeittiöhanke sekä molempien neuvostojen toimintasäännöt. Todettiin, että molemmat neuvostot edustavat henkilöitä, jotka koetaan yhteiskunnassa usein vain kustannuksiksi ja että päättäjien asenteisiin on saatava muutos. Yhteisiä asioita pohtimaan nimettiin työryhmä, johon kuuluvat vammaisneuvostosta Maija Aatelo ja Matti Lehesniemi sekä vanhusneuvostosta Kirsti Sund ja Björn Sundqvist. o Helmikuun kokouksen (2014 kokoonpano) asioina mm. torin ympäristön eli Piispankadun ja Rauhankadun esteettömyys sekä vammaispalvelulain mukaisten taksimatkojen liian suuret puhelintilauskulut. o Maaliskuussa (2014 kokoonpano) käsiteltiin laajasti sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan asioita mm. omaishoitoa, kaupungin kilpailutuksia sekä yhteistyötä yhdistysten ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. o Huhtikuun kokous (2014 kokoonpano). Vastattiin mm. kyselyyn VAMPOn vaikuttavuudesta. o Toukokuun kokous oli yhteiskokous kahvitarjoiluineen uuden ja vanhan neuvoston kanssa, vieraana Matkailu- ja markkinointipäällikkö Sari Myllynen. o Kesäkuun kokouksen vieraana kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. o Elokuun kokouksen vieraana terveyspalveluiden johtaja Kati Liukko. Keskusteltiin mm. terveystarkastusten ulottamisesta 65 vuotta täyttäneille vammaisille koska heidän Kela-kuntoutuksensa loppuu. o Syyskuun kokouksen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tapani Eskola. Vammaispalveluihin ollaan budjetoimassa 0,6 milj. lisää, koska suuri osa palveluista perustuu subjektiivisiin oikeuksiin. Henkilökohtainen apu, palveluasuminen ja

4 Sivu 4 kuljetuspalvelu ollaan kilpailuttamassa. o Lokakuun kokouksessa puhututti vammaisneuvoston työjärjestyksen muuttaminen toimintasäännöksi ym. siihen liittyvät seikat. o Marraskuun kokouksen vieras, hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen kertoi käynnissä olevista ja suunnitelluista hyvinvointia edistävistä hankkeista kuten Kummivanhusmallista, Kävelykamutoiminnasta, Hyvän Olon Palvelukartasta, liikuntalähetteestä sekä Gammelbackan Hyvinvointikeskuksesta. o Joulukuun kokous oli puheenjohtajan kotona. Käytiin läpi mm kansainvälisen vammaisten päivän jatkoa Hyvinvointikeskus- ja toimitilahankkeet Neuvosto toteaa taas kerran, että keskustaan tarvitaan 3. sektorin toimintatilat. Keskustassa on lukuisia kaupungin omistamia kiinteistöjä, jotka nyt ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Lundintalo ja Piispankatu 16 ovat liian pieniä. Mahdollisia toimintatiloja olisivat esimerkiksi Valtimontalo, Näsin kartano ja Lundinkadun suljetun terveysaseman terveet osat. Mahdollisesti vapautuva City-Market voisi myös olla kiinnostava vaihtoehto Esteettömyysasiat Taidetehtaalla tehtiin paljon pieniä, mutta merkittäviä esteettömyysparannuksia, minkä vuoksi Vammaisneuvosto ehdotti Taidetehdasta palkittavaksi lnvalidiliiton järjestämässä kilpailussa. Taidetehdasta pidettiin hyvänä ehdokkaana, mutta se ei kuitenkaan riittänyt palkintoon, joka jaettiin Aalto-yliopistolle. Kulttuurikeskus Grandin ja ravintola Steak Housen lnva-wc:n opasteet ovat olleet huonosti sijoitettuja ja riittämättömiä. Grandin toiminnanjohtaja Birgitta Palmqvistin kanssa on sovittu lisäkylteistä Yhteistyö kaupungin eri organisaatioiden kanssa Porvoon taksikeskukseen saatiin monien Vammaispalvelujen kanssa käytyjen keskustelujen ja kirjeenvaihdon jälkeen paikallispuhelumaksulla toimiva taksitilausnumero vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kuljetuspalveluasiakkaille. Omavastuu 3,30 on lain kirjaimen mukainen, vaikka suurin osa porvoolaisista maksaa paikallisliikenteessä korkeintaan 3,00 taksan. Vammaisneuvoston mielestä palveluseteli on hyvä lisävaihtoehto henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Suunniteltu työpankkia/työpoolia voisi myös hyödyntää henkilökohtaisen avun ja omaishoidon sijaispankkina. Porvoon kaupungin työllisyysohjelma ja Yhteistyösopimus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP). Vammaisneuvosto suosittelee yhteistyötä yhdistysten ja muiden 3. sektorin toimijoiden kanssa. Kylätalkkarit ja muu kotiapu tukisivat kylän ikäihmisten ja vammaisten mahdollisuuksia asua kotonaan. Neuvosto painottaa lisäksi sitä, että palvelu tarvitaan myös henkilökohtaisten avustajien sijaispankiksi, koska sairasloma- ja muiden lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttäminen on vaikeaa. Vammaisneuvosto vastusti keskuskeittiön rakentamista ja lähetti sitä vastustavat 10 teesiä kaupunginhallitukselle, -valtuustolle ja medialle.

5 Sivu 5 Vammaisneuvosto vastustaa tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen eli palvelutalon rakentamista Peippolan omakotialueelle, koska siellä ei ole lähipalveluja. Palvelutalot pitää rakentaa keskusta-alueille palvelujen ja ihmisten lähelle. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa on neuvoston mielestä valmisteltu hyvin. Neuvosto tukee suunniteltuja sote-puolen ATK-investointeja suojattuun, joustavaan, helppokäyttöiseen, integroituun tietojen tallentamiseen. Se johtaa palvelujen tehostumiseen, kun papereita tarvitaan vähemmän ja kaikki tieto on kootusti samassa paikassa. Puheenjohtaja on osallistunut kaupungin nettisivujen kehittämisryhmän kokoukseen. Näkövammaisille hyvä tekstityyppi ei ole liian tiivis eikä kontrasti taustaan liian pieni, sillä molemmat vaikeuttavat näkörajoitteisten mahdollisuuksia käyttää sivuja. Henkilökohtaisen avustajan työnantajan oppaan ruotsinnos saatiin valmiiksi keväällä. Opas on lähetetty n. 140 vammaispalvelujen asiakkaalle, jolla on henkilökohtainen avustaja työnantajamallilla. Vammaisneuvosto vastustaa sote-asiakasmaksujen kohtuutonta 27,5% erilliskorotusta ja kannattaa kansaneläkeindeksin korotusprosentin mukaista 1,74% korotusta Muu toiminta Vammaisneuvosto osallistui klo Hyvinvointitapahtumaan Sykettä elämään, jonka järjestivät Laurea, Haaga-Helia, Porvoon kaupunki ym. KoMbissa järjestettiin koko lukuvuoden kestävä kokemusasiantuntijakoulutus. Mari Tammisaari ja puheenjohtaja osallistuivat Helsingissä järjestettyyn kokemuskouluttajakoulutukseen. Kokemuskoulutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa esimerkiksi sosiaali-ja terveysalan opiskelijoiden opetuksessa ja ammattilaisten täydennyskoulutuksessa käytetään kokemustietoa muuta opetusta täydentämässä. Kokemuskouluttajan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairailta ja vammaisilta, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa ja heidän läheisiltään, mitä vaikea sairaus tai vamma tuo läheisen ihmisen elämään. Kokemusasiantuntijakoulutus on samantapainen, mutta kohdistuu perinteisesti lähinnä mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin. Vammaisneuvosto ehdottaa, että KoMbin seuraava koulutus kohdennettaisiin kaikille eri lailla vammaisille ja heidän omaisilleen ja osallistuu mielellään sen suunnitteluun ja toteutukseen. Puheenjohtaja osallistui Tulevaisuutta rakentamaan -seminaariin osana Porvoon Vanhusten viikon ohjelmaa Kansainvälinen vammaistenpäivä Kansainvälinen vammaistenpäivä järjestettiin tiistaina WSOY-auditoriossa. Päivän avasi sote-lautakunnan puheenjohtaja Tapani Eskola. Muut puhujat olivat Kansallinen vammaisneuvoston vt. pääsihteeri Merja Heikkonen ja Neuroliiton Annika

6 Sivu 6 Ingves. Päivää piristyksenä oli teatteri Soittorasian Pentti Kinosmaan esittämä sihteerivieras. Kiitoskukalla palkittiin Taidetehdas, jossa on tehty merkittäviä esteettömyys parannuksia. Kukka luovutettiin Lassila&Tikanojan Dennis Punnoselle ja NyPan Kristel Toivolle. Kiertopalkinnon sai vammaisneuvoston aikaisempi puheenjohtaja Markku Pulmuranta Kansallinen toiminta Maija Aatelo osallistui Invalidiliiton Rotia palveluihin -seminaariin 13.2., Reijo Mokka Vammaispalvelujen neuvottelupäiville ja Jorma Kiljunen Esteettömyys on yhteinen tavoitteemme seminaariin , kaikki Helsingissä. Vastattiin kyselyyn Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPOn vaikuttavuudesta Tiedotus Vammaisneuvoston kokouspöytäkirjat lähetetään sähköisesti jäsenten ja varajäsenten lisäksi ne tilanneille vammaisyhdistyksille. Vammaisneuvosto on ollut esillä paikallisissa medioissa. Uutisaiheita ovat olleet mm. keskuskeittiöhanke, Gammelbackan hyvinvointikeskus sekä kansainvälinen vammaisten päivä. Torin ympäristön esteettömyyden parantaminen aiheutti vilkasta kritisoivaa keskustelua paikallislehtien palstoilla, minkä vuoksi puheenjohtaja kirjoitti vammaisneuvoston nimissä vastineen Muuta Porvoon Yhdistyskeskus ry aloitti kaupungin tarjoamaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä muita kotona selviytymisen tukipalveluja täydentävän PYK-kotiapu -toiminnan, jossa työllistettävät pitkäaikaistyöttömät työnhakijat ja vaikeasti työllistyvät nuoret auttavat kotihoidon asiakkaiden lisäksi muitakin vammaisia ja ikäihmisiä. Palvelusta peritään kustannukset kattava maksu. Vammaisneuvoston kulut olivat 526,25 ja alittivat siten kulubudjetin. Budjetti on ylijäämäinen, koska vuoden 2015 tilaisuuksiin osallistuneet asiantuntijat eivät ole laskuttaneet esiintymisistään eivätkä matkakuluistaan ja koska suunniteltuja seminaari- ja koulutusosallistumisia on peruuntunut sairastapausten vuoksi. Kokouspalkkiot on maksettu entiseen tapaan kaupunginhallituksen talousarvion kautta. 5. Jatkossa työstettäviä asioita Porvoon keskustaan tarvitaan 3. sektorin toimintatilat. Keskustassa on lukuisia kaupungin omistamia kiinteistöjä, jotka nyt ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Lundintalo ja Piispankatu 16 ovat liian pieniä. Mahdollisia toimintatiloja olisivat esimerkiksi Valtimontalo, Näsin kartano ja Lundinkadun suljetun terveysaseman terveet osat. Mahdollisesti vapautuva City-Market voisi myös olla kiinnostava vaihtoehto. On kohtuutonta, että

7 Sivu 7 vähävaraisten vammaisten pitää maksaa bussi- tai palvelulinjamaksuina 6,60 päästäkseen Gammelbackan Hyvinvointikeskukseen, kun suurimmalla osalla Porvoon asukkaista ei ole muuta asiaa sille suunnalle. Vammaisneuvoston informoinnista ja kuulemisesta pitää tehdä vakiokäytäntö kaikissa vammaisia koskevissa asioissa jo niiden valmisteluvaiheessa. Vammaisneuvosto haluaa saada mahdollisuuden vaikuttaa ennakolta esim. kilpailutusten laatukriteerien määrittelyihin, koska sopimuksissa sovittavien palvelujen laatu määräytyy niiden perusteella. Porvooseen tarvitaan esteetön opastuskierros matkailijoille ja ajantasaiset tiedot tarjolla olevista esteettömistä palveluista. Rihkamatorin yleisö-wc:n opastus paremmaksi. Porvooseen pitää saada esteettömiä majoitustiloja, mikä tarkoittaa toteutuakseen hotellihuoneiden invaluokituksen porrastamista. Esteetön rakentaminen on edullista, kun se tehdään rakennusvaiheessa, mutta korjaukset tulevat kalliiksi. Siksi on varmistettava, että Vammaisneuvostolta pyydetään lausunto kaikista merkittävistä rakennushankkeista. Nykyisissä rakentamismääräyksissä ei ole mainintaa asukkaiden invapysäköintipaikoista, joita ei siksi rakenneta. Määräykset pitää uudistaa, koska asia aiheuttaa muutoin tulevaisuudessa ongelmia, kun ihmiset asuvat aikaisempaa pidempään kotonaan. Läntisen terveysaseman edustan bunkkeri pitää poistaa, että bussireitti voidaan ulottaa terveysasemalle. Vammaisneuvosto ehdottaa, että kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä ja työllistää vammaisia tarjoamalla nykyistä enemmän koko- tai osapäivätöitä niin kehitys- kuin muille vammaisille. Kelan taksin tilauspuhelinnumeron hinnat vaihtelevat eri kunnissa. Asia on korjattava yhteneväiseksi kaikille. Taitettu indeksi syö vammaisten työkyvyttömyyseläkkeen ostovoimaa suhteessa palkansaajiin. Taitettu indeksi kasvattaa joka vuosi elintasokuilua työssä käyviin verrattuna ja johtaa vähitellen eläkeläisten köyhtymiseen. Asiaan on saatava muutos.