Päihdetyön erikoislehti 3 n Auttaja meni nettiin. Muuntohuumeiden villi kenttä. Kokemuksia Kanadasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetyön erikoislehti 3 n 2014. Auttaja meni nettiin. Muuntohuumeiden villi kenttä. Kokemuksia Kanadasta"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 3 n 2014 Auttaja meni nettiin Muuntohuumeiden villi kenttä Kokemuksia Kanadasta

2 3 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 16 6 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 50. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Kannen kuva Päivi Karjalainen Pääkirjoitus: Uusi media, uudet huumeet Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Onko verkkoapu kunnon apua? Anu Pärssinen 6 Kysy lähisuhdeväkivallasta 10 Katainen: Terveyserot Helsingin kartalla Anu Katainen 11 Muuntohuumeet huolestuttavat ammattilaisia ja käyttäjiä Kirsi Utoslahti 12 Työ ja Tekijä: Maarit Savolainen Auli Saukkonen 16 Tieteen kentiltä 20 SARVANTI: Haiku parantaa Tapani Sarvanti 21 Vastaus on Kanada Tuukka Tammi 22 Tutkittua: Huono-osaisuus seuraa monia nuorena päihdehoidossa olleita Sari Hakala Teemu Kaskela Tuuli Pitkänen 26 FattaluutA: Työhön käsiksi? Annika Kokkonen 28 KIRJAT: Vanhemmuus ilman vapautta Juha Sedergren 29 Korutonta kertomaa Auli Saukkonen 30 Henkireikä: Henkilökohtaista rajanvetoa Elsi Vuohelainen 31 2 Tiimi 3 n 2014

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Uusi media, uudet huumeet Huumekenttä on medioitunut. Minulta kysytään usein, mitä uudet huumeet ovat. Se onkin hyvä kysymys. YK:n määritelmän mukaan uusi huume on yleissopimuksissa huumausaineeksi luokittelematon aine, josta on kuitenkin vastaavaa terveyshaittaa kuin laittomista huumeista. Aineista on käytetty nimityksiä design-huumeet ja tutkimuskemikaalit markkinakielessä myös legal highs. Muuntohuume-termi vastaa ehkä parhaiten suomalaista kielitajua. Erilaisia stimulantteja, rauhoittavia aineita, hallusinogeenejä sekä synteettisiä kannabinoideja käytetään perinteisten huumeiden ohella ja korvikkeina. Runsas tarjonta luo kysynnän, vaikka aineiden laatu ja koostumus vaihtelevat rajusti. Käyttäjät itsekin ovat huolissaan: vakiintuneen käyttökulttuurin perinnettä tai kuluttajansuojaa ei ole. Muuntohuumeiden yleistymisen myötä jako uusiin ja vanhoihin huumeisiin alkaa tuntua keinotekoiselta. Mediakentällä on itse asiassa tapahtunut jotakin vastaavaa. Vakiintuneen median rinnalle on tullut uusi sosiaalinen media, loputon määrä muuttuvia lähteitä ja tarjontaa. Kyse ei tietenkään ole yhteensattumasta. Huumekenttä on medioitunut. Huumeet ja uusi sosiaalinen media yhdistyvät netin alamaailmassa, salattujen yhteyksien kautta saavutettavassa darknetissä. Siellä toimivalla Silkkitiellä on pelkästään huumeita varten parikymmentä markkinapaikkaa. Tuoreen espanjalaisen selvityksen mukaan perinteiset huumeet tekevät siellä kauppaansa muuntohuumeita paremmin. Aineita tilataan sekä omaan käyttöön, että välitettäväksi. Vertaisarviot ovat välttämättömiä luottamuksen ja asiakkuuksien syntymiseksi. Silkkitien suomalainen verkkokauppa lähettikin taannoin satamäärin ilmaisia näytteitä vastineeksi käyttäjäarvioiden kirjoittamisesta. FBI onnistui sulkemaan Silkkitien kaupankäynnin syksyllä Virtuaalivaluutta Bitcoinin välityksellä vajaan kolmen vuoden aikana käydyn kaupan liikevaihto oli euroissa jo miljardiluokkaa. Käyttökatkos ei kuitenkaan jäänyt pitkäksi, vaan Silkkitie avattiin vajaan kahden kuukauden kuluttua uudistettuna 2.0-versiona. Paitsi huolta ja uudenlaista ansaintalogiikkaa, huumekuvioiden siirtyminen verkkoon on luonut runsaasti mahdollisuuksia varhaiselle puuttumiselle sekä tiedonkeruulle. Netissä toimii laadukkaita matalan kynnyksen palvelusivustoja, kuten Päihdelinkki. Huumeilmiöiden leviämistä kartoitetaan mediaosumia seuraamalla, ja sosiologit ovat kahlanneet läpi psykonauttien ja sekakäyttäjien keskustelupalstoja. Vastikään Roomassa pidetyssä uusien huumeiden konferenssissa todettiin viestinnän lisäkoulutuksen tarve. Huumehavaintojen tulee välittyä ripeästi ammattilaiselta toiselle. Mediaosaaminen lisää rakentavan huumekeskustelun mahdollisuuksia. Toisaalta se vähentää haitallisen tiedon leviämistä ja huumepaniikkeja joilla onkin maailmalla pitkä historia. Keinoja on onneksi olemassa. Tietoa ja vertaistukea päihdetyön ammattilaisille on saatavilla muun muassa A-klinikkasäätiön koordinoimasta Nopean huumetiedon Nopsa-ringistä. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 3 n 2014 Tiimi 3

4 Alkoholin kokonaiskulutus pysyi ennallaan Alkoholinkulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, litraa/asukas Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus Alkoholijuomien kokonaiskulutus pysyi viime vuonna ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Alkoholia juotiin 11,6 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tilastoitu kulutus väheni ja tilastoimaton kulutus kasvoi vuodesta Tilastoimattomasta kulutuksesta valtaosa on alkoholin matkustajatuontia. Alkoholijuomien kulutustilastojen esitystapa on muuttunut. Kulutus esitetään nyt litroina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Aiemmin tilastot on raportoitu litroina asukasta kohti. Esitystapaa on muutettu alkoholijuomien kulutuksen kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi. Neuvontapalvelua pilotoidaan Pirkanmaalla Pirkanmaalaisille on tarjolla netissä toimiva palvelu, jossa voi kysyä päihdeongelmasta toipuneelta koulutetulta kokemusasiantuntijalta nimettömästi neuvoja liittyen omaan tai läheisen alkoholinkäyttöön. Neuvonta on kysyjälle maksutonta. Toiminnan ideana on madaltaa kynnystä hakea apua alkoholiongelmiin. Neuvontapalveluun on koulutettu vastaajiksi kymmenen kokemusneuvojaa. KokeNet-neuvontapalvelu rakennetaan osana A-klinikkasäätiön Verkottaja-kehittämishanketta. Hanketta rahoittaa RAY. Pirkanmaalle suunnattu neuvontapalvelun pilotti kestää asti. Palvelu on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi loppuvuonna. 4 Tiimi 3 n 2014

5 Lyhyesti A-klinikkapalvelut loppuvat tamperelaisilta A-klinikkasäätiö käynnistää 20:tä työntekijää koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Ne koskevat Tampereen A-klinikan, päiväosaston ja jalkautuneen päihdetyön työntekijöitä. Neuvottelut käydään marraskuun loppuun mennessä. Niiden taustalla on Tampereen kaupungin ilmoitus, ettei se enää jatka sopimusta A-klinikan palvelujen ostosta jälkeen. Tampereen A-klinikka on toiminut 57 vuotta. Kuntaliitto: Sote-alue vain palvelujen tilaajaksi Viisi laajaa sote-aluetta eivät voi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia, vaan tuotannon pitää olla kuntien käsissä lähempänä asukkaita. Näin katsoo Kuntaliitto ensi arviossaan tekeillä olevasta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudesta järjestämismallista. Luontevinta on, että kunnat vastaavat tietyllä alueella palvelujen tuotannosta joko omalla toiminnalla, hankkimalla tarvittavat palvelut markkinoilta tai esimerkiksi järjestöyhteistyöllä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Eduskuntapuolueiden johtajien sopimassa mallissa Suomi jaettaisiin viiteen suureen sote-alueeseen, jotka olisivat kuntien muodostamia kuntayhtymiä. Alueet vastaisivat palvelujen järjestämisestä. Mettäterapia sai RAY:n palkinnon SámiSoster ry:n Goiakkanas-projekti on yksi kolmesta Raha-automaattiyhdistyksen vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnon saajasta. Palkinto myönnetään yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja tuloksekkaasta järjestötoiminnasta. Goiakkanas-projektia kiitettiin erityisesti kohderyhmänsä, saamelaisen työikäisen väestön, tarpeet, tavat ja yhteisön erityispiirteet huomioivasta työotteesta. Hankkeen kantavana menetelmänä on mettäterapia. Muut tunnustuspalkinnon saajat olivat Nuorten Palvelun ABC kohtaa nuoria -hanke ja Kuluttajaliiton Teta-projekti. Eniten tarvitsevat saavat vähiten TE-toimistot palvelevat heikoimmin vaikeasti työllistyviä ja erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita, kuten pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Näin TE-toimistojen johtajat näkevät omat palvelunsa Soste ry:n Sosiaalibarometrissa. Barometrissa arvioidaan viime vuoden alussa voimaan tullutta työ- ja elinkeinotoimistojen uudistusta. Siinä palvelut jaettiin kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen kehittämispalveluihin ja tuetun työllistymisen palveluihin. Uudistuksen nähdään hyödyttäneen eniten yritysasiakkaita ja koulutettuja, motivoituneita ja omatoimisia työnhakijoita. TE-keskusten johtajista vain viisi prosenttia uskoo oman toimistonsa henkilökohtaisen asiakaspalvelun vastaavan hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Anne Eronen ym.: Sosiaalibarometri Soste Myös internetissä. 3 n 2014 Tiimi 5

6 Teksti: ANU PÄRSSINEN Kuvitus: PÄIVI KARJALAINEN Onko verkkoapu kunnon apua? Netti tarjoaa hyvän kanavan ottaa puheeksi häpeälliseksi koettuja asioita. Se myös antaa yllättävän monipuoliset mahdollisuudet auttaa. Auttamistyössä on luonnollista arvostaa kasvokkaisia kohtaamisia ja kehollista viestintää, sillä ne ovat ihmisen kehityksen perusta ja elinehto. Onko aito kohtaaminen mahdollista muutoin kuin näkemällä toisen kasvot? Ammattilaisina meidän voi olla vaikea nähdä verkon mahdollisuuksia, koska käsityksemme aidon kohtaamisen kriteereistä on vahva. Eihän terapia voi olla mahdollista ilman kasvokkaisia tapaamisia! Internet vie aikaani ja on pois asiakastyöstäni! Nuoret ovat aivan liikaa netissä, meidän täytyy tehdä jotain! Näin ajattelee moni ja niin tein itsekin. Sitten lähdin kokeilemaan ammatillista verkkoauttamista ja todellisuus olikin toinen. Verkosta sain aivan uuden ulottu- 6 Tiimi 3 n 2014 Tiimi 3 n 2014

7 vuuden niin työhön sosiaalityöntekijänä kuin elämään yleensä. Netissä puhutaan ilman lämmittelyä Olen työskennellyt pääosin Tukinet.net -sivustolla A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan työntekijänä. Järjestöjen yhteistyönä toteutetussa Rikkinäisetpilottiryhmässä sovellettiin Varjomaailman nettiryhmämallia. Varjomaailman menetelmä ei ole uusi, sillä sitä on kehitetty vuodesta 2008 alkaen. Nettiryhmässä autoimme vaikeissa perhetilanteissa olevia nuoria ja nuoria aikuisia. Nuoret kirjoittivat usein vaikeuksistaan ymmärtää kohtaamiaan aikuisia, olivat he sitten vanhempia tai auttajia. Nuorten helpotus oli usein käsin kosketeltavaa, kun he saivat vihdoin kerrottua vaikeuksistaan. Sain palautetta, kuinka tärkeää oli, että joku aikuinen kerrankin kuunteli, ymmärsi ja hyväksyi ilman arvostelua. Itse asiassa en ollut saanut koskaan ennen näin paljon myönteistä palautetta työstäni. Nettiryhmä osoittautui asiakaslähtöiseksi matalan kynnyksen työkaluksi, joka antoi monipuoliset mahdollisuudet auttaa nuoria. Sain nuorten luottamuksen auttajana hämmästyttävän nopeasti. Samoin nuoret kertoivat ongelmistaan paljon aiempaa kokemaani avoimemmin saadessaan kirjoittaa nimimerkillä. Yllätyksekseni en kohdannut nettikiusaamista, herjaamista tai loukkauksia. Sen sijaan kohtasin joukoittain nuoria ihmisiä, joilla on aito halu ja motivaatio voida paremmin. Miksi netin kielteiset lieveilmiöt eivät näkyneet ohjatuissa ryhmissä? Sitä saattaa selittää nuorten suuri halu tulla autetuksi, kuten myös tukiryhmien tarkka suunnit- Autetuksi tulemisessa tärkeintä on, mitä ihminen itse ajattelee omasta tilanteestaan. telu. Nuori sai vapaasti kirjoittaa ryhmään tuntemuksistaan, mutta ryhmän rakenne, sisällöt ja toiminnalliset tekemiset oli harkittu tarkkaan. Tietoisuus päivittäin läsnä > > > Tiimi 3 n n 2014 Tiimi

8 olevasta työntekijästä teki selväksi nuorille, että vaikka verkossa ollaan, aikuiset ammattilaiset asettavat rajat. Näissä rajoissa nuorten oli turvallista kertoa syvimmistäkin salaisuuksistaan. Nettiryhmässä nuorille oli tärkeää kohdata vertaisiaan, tietää, että on muitakin jotka kärsivät kodin ongelmista. Jo pelkällä oman tarinan kertomisella oli usein voimauttava vaikutus nuoriin. Nuorista saattoi tuntua täysin käsittämättömältä päästä keskustelemaan vertaisten ja aihepiirin tuntevien työntekijöiden kanssa. Alussa oli työntekijöiden tärkeää käyttää aikaa ryhmän ilmapiirin auki kirjoittamiseen ja hyväksyvän ja kunnioittavan tunnelman luomiseen. Nuoret poikkeuksetta omaksuivat saman asenteen. Ryhmäilmiöt ja ryhmiin syntynyt lämmin tunnelma on täysin verrattavissa siihen, mitä tapahtuu kasvokkaisissa nuorten ryhmissä. Kirjoittaminen ryhmään oli helppoa myös siksi, että nettikirjoittamisessa eivät päde ainekirjoituksen säännöt. Kaikilla on vapaus käyttää itse osaamaansa kieltä omien kykyjensä mukaan. Olemme saaneet esimerkiksi lukihäiriöisiä nuoria kirjoittamaan. Joillain käytössä olivat hymiöt, toisella värit ja erilaiset fontit. Monilta nuorilta vanhemmat olivat kieltäneet puhumasta kodin ongelmista, ja näin nuorten avunhakeminen oli vaikeutunut merkittävästi. Nuoret olivat saattaneet salailla pitkään vakaviakin ongelmia ja sopeutuneet odottamaan parempia aikoja. Verkko tarjoaa häpeälliseksi koettujen ongelmien puheeksiotolle harvinaisen hyvän kanavan. Koin yhdessä nuorten kanssa helpotusta siitä, että he rohkaistuivat hakemaan apua internetissä. Anonymiteettiin perustuvassa nettityössä on tyypillistä uskaltautua puhumaan myös elämän vaikeimmista puolista ilman suurempaa lämmittelyä. Verkkotyö voi itsessään olla riittävä tapa tulla autetuksi. keaa, jos asiakas itse ei ole valmis ylittämään puheeksioton kynnystä. Verkossa työntekijälle voi tulla haasteeksi saada kokonaiskuva ihmisen elämäntilanteesta. Siksi verkkotyössä korostuvat tiedon antaminen, kannattelu sekä avun pariin ohjaaminen ja motivointi. Ongelmien Nimettömyydellä on varjopuolensa Verkkotyö voi itsessään olla riittävä tapa tulla autetuksi. Kuitenkin verkossa on arkea kohdata myös vakavia mielenterveyden häiriöitä, itsetuhoisuutta, perheväkivaltaa ja pitkäaikaisia traumoja. Avun saaminen perille on vaisyventyessä on vaikea työskennellä vain verkon varassa. Verkkotyössä on silloin syytä keskittyä hakemaan apua ihmisen kotipaikkakunnalta. Varjomaailman pitkäjänteisen työskentelyn avulla nuori yleensä saatiin sitoutumaan hyvin avun hakemiseen. Vakavissa tilanteissa nuori suostui luopumaan nimettömyydestään ja sai henkilökohtaista ohjausta puhelimitse tai sähköpostilla. Lastensuojeluilmoitusta ja ongelmien puheeksiottoa nuoren verkoston kanssa valmisteltiin yhdessä. Nuori myös sai tukea ryhmän työntekijöiltä perhetyön alkaessa. Yksittäisiä nuoria on ryhmissä kieltäytynyt antamasta nimeään, vaikka tilanne olisi vaatinut viranomaisten välitöntä puuttumista. Silloin keinot auttaa nimetöntä nuorta ovat puutteelliset. Nimettömyys voi siis verkkotyössä olla haaste. Mikäli asiakas tunnetaan ja häntä on mahdollisuus tavata kasvokkain, verkossa auttamisen mahdollisuudet ovat paljon laajemmat. Olisi tärkeää kehittää verkkotyön kasvokkaiseen auttamiseen yhdistäviä palveluita paikkakuntakohtaisesti. Avun saaminen perheen ongelmiin edellyttää vanhempien mukaanottoa työskentelyyn, eikä se ole mahdollista nimettömässä nuorta auttavassa verkkotyössä. Verkkotyö asiakastyötä keventämässä Otettuani verkon kohtaamisen välineeksi nuorten kanssa koin palaavani koulun penkille monella tasolla. Nuoret taisivat nettikirjoittelun minua paremmin ja itse sain opetella alkeita. Verkossa oli erityisen tärkeää olla samalla viivalla ja puhua nuorille ymmärrettävää ja täsmällistä kieltä. Nuoret kertoivat aikuisten joko puhuvan liian vaikeita asioita, kysyvän vääriä asioita tai he eivät kuule, mitä nuoret haluavat sanoa. Nuoret osasivat haastaa ja olla suoria. Toisaalta heidän suoruutensa myös helpotti tuen suunnittelua. Verkkotyötä opetellessani jouduin palaamaan ammattini peruskysymysten äärelle. Mitä tapahtuu ammatillisen auttamisen kohtaamisessa? Kuka määrittelee ongelman ja minkä tiedon perusteella? Minkä verran itse johdattelen ihmistä ennakko-oletuksillani? Luotanko asiakkaan kertomukseen? Haittaako, jos en näe ihmisen kasvoja tai tiedä hänen elämänkokonaisuuttaan? Totesin, että tärkeintä autetuksi tulemisessa on se, mitä ihminen itse ajattelee omasta tilanteestaan. Tehtäväni on kirkastaa hänen ajatuksiaan muutostarpeesta ja tukea muutoksen aikaansaamista. Tämä on tehtävissä myös verkossa. Verkossa kohtaaminen voi helpommin rakentua asiakaslähtöiseksi. Sitä eivät määrittele työntekijän ja hänen työyhteisönsä ehdot, kuten paikka, tapaamisaika ja kriteerit, joilla ajan saa varattua. Tämä ei tarkoita, 8 Tiimi 3 n 2014

9 Käyttäjilleen verkko luo tunteen, että joku kuuntelee ja on läsnä koko ajan. etteikö verkkotyö olisi työntekijän ja hänen taustaorganisaationsa hallittavissa tai että työskentelyn suunnittelu asiakastyön tavoitteisiin sopivaksi estyisi. Turhat kynnykset verkkotyö voi kyllä poistaa. Työntekijälle verkko työvälineenä voi tuoda mukanaan myönteistä vaihtelua kuluttavaan asiakastyöhön, jossa kohdataan paljon asiakkaita päivittäin. Kohtaaminen tuntuu yhtä aidolta verkossa, mutta se ei vaadi aivan yhtä intensiivistä läsnäoloa kohtaamisen hetkellä. Siksi se voi olla keventämässä asiakastyötä. On helpompi auttaa verkon välityksellä jo tuttuja asiakkaita. Virheen mahdollisuudet vähenevät ja avun sopivuutta voi arvioida säännöllisillä tapaamisilla, jolloin dialogi on erilainen kuin verkossa. Ihmisen olemuksesta ja kehonkielestä välittyy ammattilaiselle tärkeää tietoa. Siksi olisi järkevää yhdistää kasvokkaista ja verkkotyötä, kun kyse on monimutkaisista ja monitahoisista ihmisen elämää koskettavista ongelmista, kuten päihde- ja mielenterveyden ongelmista tai perheen sisäisistä vaikeuksista. Päätän ajatella myönteisesti ja tehdä toisin Aito ja ammatillisesti arvioiden laadukas kohtaaminen on mahdollista myös internetin välityksellä. Verkkokohtaaminen voi jopa parantaa ihmisten avunsaantia, niin sen sisällöllistä laatua kuin oikea-aikaisuutta. Käyttäjilleen verkko luo tunteen, että joku kuuntelee ja on läsnä koko ajan, vaikka todellisuudessa työntekijä vastaisi asiakkaan kysymyksiin kerran päivässä. Jopa yksittäinen verkkokohtaaminen voi olla käänteentekevä apua hakevalle. Elämä verkossa ja sen avulla on asiakkaiden ja varsinkin nuorten asiakkaiden tavallista elämää. Diginatiivi sukupolvi jatkaa jalanjäljissämme ja kehittää ammatillista apua myös verkkoon. Emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan tätä, vaan meidän pitää aloittaa muutostyö itse. Onnistuuko aikuisikään ehtineiltä nykynuorilta kasvokkaisen avun hakeminen, kun he ovat tottuneet elämään verkossa? Moni nuori uhkaa jäädä ilman apua jo tämän päivän Suomessa. Asiakastyön kiireissä uuden omaksuminen tuntuu usein raskaalta, eikä aikaa ole koskaan riittävästi. Verkon käyttöönotto asiakastyössä vaatii samalla tavalla aikaa kuin mikä tahansa uusi työväline. Mutta ei yhtään sen enempää. Verkko-ohjelmien käytön oppii tekemällä, kunhan uskaltaa ryhtyä toimeen. Isompi asia on ottaa ensimmäinen askel kohti tuntematonta. Ajoittain on kuitenkin järkevää ravistella itsensä irti totutuista rutiineista ja alkaa tehdä asioita toisin. Suosittelen jokaista kokeilemaan, riippumatta siitä, onko itse avun hakija vai auttaja. Anu Pärssinen työskentelee Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Kommentoi juttua osoitteessa: Tiimin nettisivuilla on myös Anu Pärssisen kokoama lukupaketti niille, jotka haluavat tutustua enemmän verkkoauttamiseen. 3 n 2014 Tiimi 9

10 Kysy lähisuhdeväkivallasta Lähisuhdeväkivallasta kannattaa kysyä päihdepalveluissa. Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski hoidon onnistumiselle ja uhrin turvallisuudelle. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Osa lähisuhdeväkivallan uhreista hakee apua väkivallan fyysisiin vammoihin, osa välillisiin seurauksiin, kuten masennukseen tai päihteiden käyttöön. Vain harva osaa tai haluaa hakea apua itse väkivaltaan. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että häneltä kysytään väkivallasta, vaikka se ei olisi käynnin varsinainen syy. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset riskiryhmiä Etenkin päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaana on ihmisiä, joilla on korkea riski lähisuhdeväkivaltaan. Erityisesti päihteiden ongelmakäyttäjänaisten todennäköisyys joutua fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi on suuri. Samalla mahdollisuudet saada apua ovat heikot. Joissain tapauksissa asiakkaan päihdeongelma voi olla suoraa seurausta koetusta väkivallasta. Päijät-Hämeen alueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa toteutettiin viime vuoden lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen kokeilu. Kahden kuukauden aikana neljän päihde- ja mielenterveysyksikön kaikilta asiakkailta kysyttiin heidän kokemastaan lähisuhdeväkivallasta. Kysymisessä käytettiin lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta, joka ohjaa työntekijää käymään läpi asiakkaan tilanteen sekä suunnittelemaan tarvittavat toimet. Joka kolmas vastaa kyllä Päijät-Hämeen kokeilussa joka kolmas päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakas ilmoitti kokevansa lähisuhdeväkivaltaa parhaillaan tai kärsivänsä aiemmin koetun väkivallan seurauksista. Naisista osuus oli 43 ja miehistä 20 prosenttia. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen johti usean asiakkaan kohdalla konkreettisiin toimiin, kuten väkivaltakokemusten työstämiseen osana päihde- tai mielenterveysongelman hoitoa. Lähisuhdeväkivallan systemaattisella kartoittamisella voidaan tunnistaa väkivalta silloinkin, kun sen merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas osaa itse pyytää apua. Kysyminen ei välttämättä tuota heti tietoa väkivallasta, mutta se avaa oven puhua aiheesta ja tarjota apua. Lähisuhdeväkivallasta tulee kysyä kaikilta Päijät-Hämeen kokeilussa työntekijät kokivat, että lomake auttoi antamaan paremman kuvan asiakkaan tilanteesta, muistutti väkivallasta kysymisen tärkeydestä ja loi sille rutiinin. Osa työntekijöistä mainitsi, että aikapula asetti joskus haasteita, sillä teema oli vain yksi muiden joukossa. Asiakkaat suhtautuivat kysymiseen myönteisesti, neutraalisti tai korkeintaan ihmetellen. Väkivallasta on tärkeää kysyä kaikilta. On myös tärkeää, ettei avun tarjoaminen jää vain yhteen kertaan. Hankkeen kokemusten perusteella THL on laatinut päihde- ja mielenterveyspalvelujen ammattilaisten käyttöön oppaan puuttumisesta lähisuhdeväkivaltaan. Opas soveltuu hyvin käytettäväksi myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Reetta Siukola: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 34/2014. Lisää tietoa sivustolta: > Työn tueksi > Ehkäisevä työ. 10 Tiimi 3 n 2014

11 katainen ANU KATAINEN Terveyserot Helsingin kartalla Helsingin Kallio syntyi työväen asuinalueeksi 1800-luvun lopulla. Professori Heikki Waris kuvasi tuon köyhän kansan vyöhykkeen katuja seuraavasti: Keskellä katulinjaa, pitkien talorivien välissä kulki mutkitteleva kivinen tie, johon raskaitten kivi- ja hirsikuormien pyörät olivat uurtaneet syvät uomat ja jota vesi syksyisin vuolaana virtasi. [ ] Kiveämättömiä ja kuraisia olivat talojen pihatkin ja niiden väliset kapeat kujat ja takapihat. Olipa parin korttelin keskellä niin suuria lammikoita, että niitten luona monet pyykkipadat kiehuivat ja kymmenien perheiden vaatteet pestiin. Waris kuvaa vuonna 1932 ilmestyneessä tutkimuksessaan Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle Kallion asukkaiden karuja elinoloja. Ei ollut tavatonta, että vuokrakasarmien yhden huoneen asunnoissa majaili kymmenenkin ihmistä, perhe ja vuokramenoja kattamaan otetut asukit. Tautien leviäminen, surkeat työolot ja ruoan ja juomaveden kehno laatu näkyivät muuta kaupunkia huomattavasti korkeampina kuolleisuuslukuina. WARIS KIINNITTI huomiota myös Kallion asukkaiden juomatapoihin. Työläisten alueet olivat paheellisuuden pesiä, joissa haureus ja juopottelu rehottivat. Olutta ja väkijuomia oli vapaasti saatavilla ja työviikon päättyessä miesväki haki lähipuodista halpaa rommia ja punssia. Lisäksi viinaa virtasi Sörnäisten satamasta ja Itäisen Viertotien, nykyisen Hämeentien, lukuisista salakapakoista. Waris kytkee Kallion työmiesten runsaan viinankulutuksen myös yleiseen juomatapaan, jossa kova Terveyseroja tuottavat nyt elintavat. työnteko sai vastapainonsa rajuista juomingeista. Kurjien elinolojen lisäksi Kallion miesten elinvuosia verotti myös alkoholi. Tämän päivän Kallio on opiskelijoiden ja yksinasuvien suosima vireä kaupunginosa, jonka gentrifikaatiosta eli keskiluokkaistumisesta on puhuttu jo pitkään. Jotkut asiat ovat kuitenkin pysyneet samoina Wariksen tutkimuksen ajoista. Kalliolla on edelleen maine paheiden pesänä ja sen miehillä on vähemmän elinvuosia edessään kuin muissa kaupunginosissa. Siinä missä 1900-luvun alussa ihmisiä tappoi liian tiivis asuminen, sata vuotta myöhemmin suurin kuolemanriski koskee yksinasuvia. KALLION ESIMERKKI kertoo väestöryhmien välisten terveyserojen pysyvyydestä. Vaikka elinolojen epäkohdat on saatu korjattua, erot kuolleisuudessa säilyvät. Nyt eroja tuottavat elintavat, erityisesti alkoholin käyttö ja tupakointi. Wariksen Kalliossa työmiehet pakenivat ahdasta kotia lähikuppiloihin. Nykyisin paetaan muutakin: ahdistavaa menneisyyttä, juurettomuutta, kovenevaa kilpailua koulutus- ja työmarkkinoilla. Suosittelen lämpimästi Wariksen kirjaa kesälukemiseksi. Lukupaikaksi sopii erinomaisesti vaikkapa Karhupuiston kioski. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 3 n 2014 Tiimi 11

12 Teksti: KIRSI UTOSLAHTI Kuvat: JERE MAJAVA Muuntohuumeet huolestuttavat ammattilaisia ja käyttäjiä Muuntohuumeet näkyvät pääkaupungin päivystävässä terveydenhoidossa viikoittain. Käyttäjissä on nuoria, kokeilijoita ja ongelmakäyttäjiä. Muuntohuumeiden käyttäjiä kohdataan tajuttomina, vaikeiden infektioiden tai verenmyrkytysten vuoksi. Heillä on lämmön nousua, kouristuksia ja psykoosit voivat olla voimakkaita. Aineet vaikuttavat arvaamattomilla tavoilla. Niistä ei tokene päivässä eikä viikossa, kokenut vertaistyöntekijä sanoo. Niin kauan kun käyttöä pystyy jatkamaan, moni käyttäjä ei koe tarvitsevansa hoitoa. Muuntohuumeet ovat psykoaktiivisia aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa ja joihin liittyy uhka kansanterveydelle. Niitä ei ole ehditty viedä valvontaan huumausainelain nojalla. Suomessa Tulli on tavannut muuntohuumeita kahdeksan vuoden ajan. Tällä hetkellä yleisimmät ovat alpha-pvp ja MDPV. Muuntohuumeita on tunnistettu jo enemmän kuin perinteisiä huumausaineita. YK:n huumevirasto on raportoinut 350 eri ainetta. Muuntohuumeasiakkaita kohtaavat työntekijät kertovat samanlaisesta hämmennyksestä kuin Suomessa koettiin toisen huumeaallon alussa. Valtaosa asiakkaista on tähän asti käyttänyt tunnettuja huumeita. Muuntohuumeista haetaan oloa, joka niistä on aiemmalla käyttökerralla saatu tai etsitään jotain uutta. Uutuudenvie- 12 Tiimi 3 n 2014

13 Muuntohuumeet ja niihin reagoiminen herättää pääasiassa kahdenlaisia ajatuksia: toisaalta korostetaan niiden vaikutusmekanismien jäljittämistä. Toisten mielestä kysyntään ja kokeilujen vähentämiseen pitäisi vaikuttaa varhain, jotta vakavia terveysongelmia ei pääsisi syntymään. hätys motivoi lähinnä kokemattomia käyttäjiä. Yleisin vaikutustapa on keskushermoston kiihdyttäminen. Muuntohuumeiden käyttäjät eivät usein osaa ilmaista, mitä aineiden käyttäminen antaa heille. Parikymppisen nuoren nopeasti huonontunut kunto pelottaa ja myös turhauttaa. Osa nuorista ei halua puhua tai vastata kysymyksiin. Kohtaamisessa on vaikea päästä alkuun. Käyttäjät voivat käyttäytyä sekavasti tai aggressiivisesti. Samalla heidän tilansa vaatii intensiivistä hoitoa. Realistista voi olla pyrkiä siihen, että asiakas selviytyisi mahdollisimman vähin vaurioin. Muuntohuumeita runsaasti ja riippuvuuden asteella käyttävät nuoret edustavat uutta sukupolvea. Tilanne ennakoi mahdollisesti laajempaa käyttökulttuurin muutosta. Nämä nuoret eivät itse hakeudu avun piiriin ja saattavat ajatella, ettei eläminen päihteistä sekavassa tilassa ole keneltäkään pois. Käyttöä arvausten varassa Hoitoa vaikeuttaa käytetyn aineen tunnistamisen vaikeus. Vähäinen luottamus on ollut huumekaupalle ominaista aiemminkin, mutta nettikeskustelujen perusteella monet ovat valmiita kokeilemaan muuntohuumeita arvausten varassa niiden sisällöstä. Vaikutusten ja yliannostusten taustalla on monia tekijöitä. Ulkonäkö ei 3 n 2014 Tiimi 13 > > >

14 kerro, mistä aineesta on kysymys. Vaikutus voi alkaa viiveellä, jolloin uusi annos vie arvaamattomaan tilaan. Lisäksi vaikutukset ovat yksilöllisiä. Sama aine vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Käyttäjä voi luulla käyttävänsä mietoa tai aiemmin kokeilemaansa ainetta. Annoskoko voi vaihdella tuhatkertaisesti, lisäksi aineita jatketaan vaarallisesti. Muuntohuumeiden kenttä muuttuu jatkuvasti. Aika ajoin jokin uusi aine saa lisää käyttäjiä. Yhä enemmän esiintyy seoksia, jotka koostuvat useista vaikuttavista aineista. Suomalainen päihdekulttuuri voi vaikuttaa siihen, että muuntohuumeiden käyttö on usein alusta lähtien rajua. On tapauksia, joissa yhden tai muutaman käyttökerran jälkeen ei ole pystytty lopettamaan. Toisaalta myös yksittäisiin kokeiluihin liittyy riskejä, vaikka käyttö ei jatkuisi. Avoimeksi jää monia kysymyksiä. Millä perusteella aine valitaan? Mikä osuus on hinnalla? Mistä välinpitämätön tapa käyttää nousee? Käyttäjän näkökulma Tiimi-lehti tapasi muuntohuumeita kokeilleen Krissen, 28 vuotta. Hänen veljensä kuoli muuntohuumeiden käytön seurauksena. Krisse kertoo, että muuntohuumeet koukuttavat voimakkaasti. Niiden myötä tulee eri ihmiseksi, ei tunne itseään. Käytön myötä tulee helposti väärinkäsityksiä läheisten kanssa. Muuntohuumeet näyttävät muuttavan persoonaa ja käyttäytymistä enemmän kuin muut huumeet. Krisse kertoo vainoharhoista, jotka voivat tuntua todellisemmilta kuin unet. Krissen mielestä muuntohuumeet lisäävät vastuuttomuutta, aiheuttavat turhia kuolemia sekä itsemurhia ja paljon ikävää ihmissuhteissa. Lisäksi ne ovat rasitta- Nuorisotyössä kannabiksesta puhutaan paljon, mutta muuntohuumeista ei ole tietoa. via elimistölle. Hän vertaa muuntohuumeita myrkkyyn, sillä käytön jälkeen nesteiden tarve voi olla viisi kertaa tavanomaista suurempi. Käytön aikana nälän tunne häviää. Parin päivän käytön jälkeen syömisen joutuu opettelemaan uudestaan. Muuntohuumeita käyttäneet kaverit ovat ailahtele- Miten saada yhteys muuntohuumeiden käyttäjiin? via. Heitä voi yrittää auttaa rauhoittelemalla, viemällä hoitoon ja puhumalla järkeä. Käyttäjät saattavat käyttäytyä levottomasti, vaikka olisivat omasta mielestään rauhallisia. Käyttö voi ensin tapahtua kavereiden kanssa. Myöhemmin käyttäjä usein eristäytyy enemmän. Krisse arvelee, että muuntohuumeet ovat netin myötä alkujaan nuorten juttu. Ne jäävät silti markkinoille. Tuntemuksen kerryttäminen aineista nettikeskusteluissa on osa ilmiötä, kuivanappailua. Tiedon puutteen vuoksi nuoret saattavat pitää muuntohuumeita pienempänä pahana. Monet huumeidenkäyttäjät myös välttelevät muuntohuumeita sen vuoksi, että myyntinimet eivät kerro aineiden sisällöstä. Isot voittoprosentit pitävät muuntohuumeita markkinoilla. Tilaamista EU:n ulkopuolelta motivoi muuntohuumeiden edullisuus ja vahvuus. Jos kahdeksan kymmenestä tilauksesta pääsee läpi, sitä pidetään riittävänä. Ainetta voidaan kokeilla itse ennen tilaamista. Krisse toivoo, että käyttäjät jakaisivat tutuilleen tietoa riskeistä. Erossa pysytteleminen on Krissen mielestä se, mikä ilmiöön voi auttaa. Tai se, että ihminen haluaa olla käyttämättä. Selkeitä syitä, joiden vuoksi niitä ei käyttäisi, ei ota huomioon enää muutaman viikon käytön jälkeen. Kuukauden käytön jälkeen voi olla niin romuna, ettei pysty lopettamaan. Kokemusasiantuntija kertoi Päihdepäivillä, että usein aineiden vaikutusta seuraavat kivut. Unettomuus on yleistä. Viihdekäyttöä hän ei pidä lainkaan mahdollisena. Käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun saavat apua. Toisaalta käyttäjät kokevat, ettei heitä oteta vastaan terveydenhoitoon. Hoitojärjestelmä ei tällä hetkellä myöskään helposti mahdollista etenemistä käytön taustalla esiintyvien tekijöiden, kuten itsetuhoisuuden, käsittelyyn. HYKS:n osastonlääkäri James Boyd vetosi Päihdepäivillä pitkäjänteisen auttamistyön puolesta. Muuntohuumeiden käyttäjät saavat ensihoitoa usein liian myöhään. Käyttäjille tulisi saada tietoa siitä, millaisissa tilanteissa apua tulee soittaa heti. Heidän tulee voida luottaa siihen että he saavat pyydetyn kaltaista, terveydenhoidon apua. Viranomaisvalvonta kuuluu muihin yhteyksiin. 14 Tiimi 3 n 2014

15 Tietoa tarvitaan lisää Käytännössä muuntohuumeet saapuvat Suomeen ulkomailta. Saadaanko sieltä oppia tilanteen haltuunottoon? Lontoossa havaittiin viime vuonna, että käyttäjät lisäävät muuntohuumeita osaksi muuta käyttöä, eivät korvaa tai vähennä muiden psykoaktiivisten aineiden käyttöä. Iso-Britanniassa käyttäjiä on kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Euroopan komission tietoa muuntohuumeiden riskeistä koonnut RedNet-hanke korosti tutkimusnäyttöön perustuvaa terveysviestintää samoissa sosiaalisen median kanavissa, joiden kautta aineita myydään. Pulmaksi jää tällöin käyttäjämaailmassa elävien käyttäjien tavoittaminen. Käyttäjät hyötyvät keskusteluista vertaistyöntekijöiden kanssa. Skotlannissa he saavat elämänlaatua kohentavaa vertaiskoulutusta. Helsingin Vinkin Katuklinikalla ja Helsingin Diakonissalaitoksen etsivässä työssä muuntohuumeiden käyttäjien kohtaamiset ovat arkea. Suurella osalla ongelmakäyttäjistä on Suomessa muuntohuumeiden käyttöä tai kokeiluja. Käyttäjän tila huonontuu usein näkyvästi niiden myötä. Matalan kynnyksen työntekijöitä askarruttavat keinot, joilla käyttäjiin saisi yhteyden. He eivät ole kiinnostuneita vertaistoiminnasta tai henkilökunnasta. Vanhojen käyttäjien ohjeita ei kuunnella. Varoittaminen liikkeellä olevista aineista on vähentynyt eikä kokemuksia jaeta. Oma terveys kuitenkin kiinnostaa käyttäjiä, vaikka heillä olisi itsetuhoista päihteidenkäyttöä. Luettavaa materiaalia riskeistä otetaan vastaan. Varoitukset liikkeellä olevista aineista ovat vähentyneet eikä kokemuksia jaeta. Vaikka kyse on marginaalista huumeiden käytön sisällä, monet uudet käyttäjät ovat nuoria. Tieto huumeiden käytöstä kaventuu, jos käyttäjät vetäytyvät tiiviisti yksityisyyteen ja vasta ilmiselvät ja vaikeat ongelmat tulevat näkyviksi. Vaikeus päästä käyttäjien luokse tekee aiheen tutkimisesta haastavaa. Helppo tilaaminen ja erilaiset nimet, kuten JWH tai PV sekä ulkonäöltään usein hyvin viimeistellyt pakkaukset hälventävät seuraukset, joita käytöstä voi koitua terveydelle. Suomessa nuorisotyössä puhutaan paljon kannabiksesta. Muuntohuumeista ei ole tietoa. Muuntohuumeita käytetään osana muuta huumeidenkäyttöä. Ammattilaiset reagoivat ilmiöön kartoittamalla aineita, toisaalta kysynnän ja kokeilujen vähentämiseen pyritään tiedon avulla. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään muuntohuumeiden koukuttavuudesta. Käytön syyt ovat laajempia, mistä kertoo itsetuhoisen käytön merkittävä osuus ja se, ettei apua haeta helposti. Jakautuvatko käyttäjät kuivanappailijoihin ja toisaalta vakavia terveyshaittoja kokeviin? Käyttäjien tulisi saada riskitietoa, jota he voivat jakaa helpossa muodossa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat tarvitsevat valmennusta muuntohuumeiden käyttäjien kohtaamiseen. NOPSA Nopean huumetiedon rinki on ammattilaisverkosto, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista huumeilmiöistä sekä huumeiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Sitä koordinoi A-klinikkasäätiön viestintäyksikkö. Lisää tietoa: LUETTAVAA Ornella Corazza et al.: Promoting innovation and excellence to face the rapid diffusion of Novel Psychoactive Substances in the EU: the outcomes of the ReDNet project. Human Psychopharmacology: Clinical and Experimental 4/2013. K. Moore et al.: Do Novel Psychoactive Substances Displace Established Club Drugs, Supplement Them or Act as Drugs of Initiation? The relationship between Mephedrone, Ecstasy and Cocaine. European Addiction Research 5, Pierluigi Simonato et al.: Novel psychoactive substances as a novel challenge for health professionals: results from an Italian survey. Human Psychopharmacology 28/2013. Ilmari Szilvay: Muuntohuumeet venäläistä rulettia terveydestä. Nuortenlinkki YK:n huumeviraston katsaus muuntohuumeiden esiintymisestä: Muuntohuumeiden käyttäjien vertaiskoulutuksesta Skotlannissa: Sosiaali- ja kulttuuriantropologi Kirsi Utoslahti työskentelee A-klinikkasäätiön viestintäyksikössä. 3 n 2014 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Tilaa hengittää Päihdetyötä voi tehdä myös nuotiota viritellen ja kannon nokassa istuen. Metsästä löytää tyyneyttä ja rauhaa. Alkukesän puolipilvinen päivä metsässä. Käenkaalin hennot kukat pilkuttavat sammalikkoa. Palokärki lähtee kirahtaen lentoon männyn kyljestä. Metsä on yksi projektityöntekijä Maarit Savolaisen työympäristöistä. Hänen työstään lähes puolet koostuu retkitoiminnasta. Hän vie koko päivän kestäville luontoretkille säännöllisesti asiakkaita Tampereen kuntoutumiskeskuksen kuntoutusosastolta, huumevieroitusyksiköstä ja A-klinikan päiväosastolta. Myös A-klinikkasäätiön muista Tampereen yksiköistä retkeillään, mutta satunnaisemmin. Millä mielellä ihmiset lähtevät luontoretkelle? Pitääkö ottaa käyttöön vanhat keinot, uhkailu, kiristys ja lahjonta? Maarit Savolaista naurattaa. On totta, että kaikki eivät ole innostuneita metsään menemisestä. Varsinkin nuorilla voi olla siitä huonoja mielikuvia. Mutta yleisesti täytyy sanoa, että suomalaiset ovat edelleen pohjimmiltaan metsäkansaa. Kun luontoon on lähdetty, on harvinaista, että joku tulee retkeltä takaisin pahantuulisena tai kiukkuisena. Yleinen palaute on, että olipa hyvä, kun tuli lähdetyksi. Päivä metsässä tuo vaihtelua normaaliarkeen. Retket valmistellaan yhdessä Maarit Savolainen on ollut luontoihminen lapsesta lähtien. Maalaistytöllä mieluisin leikkipaikka oli lähihaka ja ensimmäiset tienestit sai marjanpoiminnasta. Kiinnostus luontoon vei hänet aikuisena eräopaskoulutukseen. Sitä kautta löytyi uusi viritys työhön. Tapio-projektissa ( ) kehitettiin toiminnallisia menetelmiä päihdehoitoon. Kumppaneina olivat A- klinikkasäätiön silloinen Tampereen A-klinikkatoimi ja A-kiltojen liitto. Tuoreesta eräoppaasta saatiin projektiin projektin kehittäjä ja työntekijä. Projektihakemusta edelsi kysely asiakkaille ja työntekijöille: mitä muuta kuntoutus- ja katkaisuhoito-osastojen päiväohjelmiin toivottaisiin kuin keskusteluhoitoa ja kognitiivista terapiaa. Kyselyn vastauksissa tekemistä kaivattiin lisää. Tapio-projektin jälkeen A-kiltojen liitto halusi viedä toiminnallisuutta edelleen eteenpäin A-killoissa. Syntyi Selvästi metsässä -projekti ( ), jossa Maarit Savolainen toimi projektipäällikkönä. Projektissa muun muassa koulutettiin kiltakoutseja, aktiivisia A-kiltalaisia, jotka järjestävät retkitoimintaa omissa A-killoissaan. 16 Tiimi 3 n 2014

17 TYÖ ja TEKIJÄ > > > 3 n 2014 Tiimi 17

18 Jos menet lenkille, se on suorittamista. Mutta jos liikut saman matkan metsäpolulla, suorittaminen häviää. Toiminta elää ja voi hyvin A-killoissa tänäkin päivänä. Tampereen päihdekuntoutuksessa retkitoiminta on rakennettu sisään hoito-ohjelmiin. Retket suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakkaat hoitavat pitkälle retken valmistelut. He muun muassa käyvät kaupassa ja valmistelevat ruuat. Kohde valitaan retkeläisten kunnon mukaan. Tampereen lähistöllä on myös paikkoja, joihin pääsee autolla aivan laavun viereen. Retkivarusteet vaatteista ja jalkineista alkaen on talon puolesta, ja ne on hankittu jo Tapio-projektin aikana. Myös se, miten retki teemoitetaan, suunnitellaan asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa yhdessä. Savolainen esittelee retkillä mielellään eräperinnetaitoja, kuten nuotion sytyttämistä tuluksilla. Päivän aikana voidaan valmistaa pettuleipää tai pihkasalvaa. Itse rakennetussa telttakodassa voidaan savustaa lihaa syötäväksi. On myös pelillisiä ajanvietteitä, kuten metsägolfia. Kasveissa, sienissä ja linnuissa riittää havainnoitavaa. Ideana ei ole silti se, että retkellä kovasti touhuttaisiin ja tohellettaisiin. Saatan sanoa ihmisille, että menkää ja hakekaa oma paikkanne ja olkaa siellä rauhassa. Voi vaikka mennä kannon nokkaan istumaan. Ihmiset menevät metsään hakemaan tyyneyttä, rauhaa ja levollisuutta. Sitä sieltä saa, Maarit Savolainen sanoo. Metsäympäristössä oleilulla on tutkitusti monia terveysvaikutuksia. Se alentaa stressitasoa. Sydämen syke rauhoittuu ja verenpaine laskee. Jos menet lenkille, se on suorittamista. Päätät esimerkiksi juosta viisi kilometriä. Mutta jos liikut saman matkan metsäpolulla, suorittaminen häviää. Oho, lääkkeet unohtuivat Vaikka myös hoitoyksiköiden työntekijöitä on mukana luontoretkillä, siellä ei ole tarkoitus puhua hoidollisista asioista. Kuitenkin ihmiset alkavat monesti tehdä sitä oma-aloitteisesti. Laavulla ihminen, joka ei paljon puhu eikä pukahda, saattaa suit sait hakata halot ja virittää nuotion. Toiminta antaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa itseään. Tekeminen, onnistuminen siinä ja uusien taitojen oppiminen vahvistaa itseluottamusta. Päihdekuntoutuksessa yhteisöllisyydellä on usein tärkeä sija. Sen kautta opetellaan ja palautetaan mieleen päivärytmiä, arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Luontoretkeily ja se, että ihmiset joutuvat yhdessä suunnittelemaan ja tekemään, auttaa myös ryhmäytymisessä. Päivä metsässä tukee hoitoa ja esimerkiksi auttaa vieroitusoireisiin. Vieroitushoidossa voi olla tarvittavia lääkkeitä, joita ihmiset vahtivat tarkkaan ollessaan hoitopaikassa. Jos lääkkeet otetaan mukaan retkelle, siellä niitä ei välttämättä muisteta edes kysyä. Monesti ihmisiltä muu tekeminen on jäänyt päihdekäytön myötä. Pyrimme palauttamaan sitä. Moni yllättyy, että kymmenen minuutin ajomatkan ja kilometrin kävelyn päästä Tampereen keskustasta ollaan jo kivalla laavupaikalla. Ihmiset oivaltavat, että ai jaa, tänne voisi pyöräillä. Tänne tulenkin lasten kanssa. Elämystä halutaan viedä eteenpäin, Maarit Savolainen sanoo. A-klinikan tilanne murheena Maarit Savolaisen toimenkuvasta toisen puolen täyttää laatutyö. Hän toimii Pirkanmaan alueella laatuyhdyshenkilönä A-klinikkasäätiössä käynnissä olevassa SHQS-laatuohjelmassa. Hän sanoo, että SHQS tuntui alkuun työläältä ja hankalalta hahmottaa, mutta asioita on avautunut matkan varrella. Yksikkötasolla SHQS:n avulla kiinnitetään huomiota siihen, kuinka asiat järjestetty ja kuinka ne tehdään. Selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet ovat hyvä asia, ja ne voivat selkeyttää tekemistä yksikössä. SHQS sisältää paljon ohjeita ja asiakirjoja, mikä voi tuntua työläältä. Mutta metsä pitää nähdä puilta tässäkin asiassa. Ennen nykyistä laatuprosessia Savolainen teki Tampereella päihdehoidon laadun vaikutustutkimusta sosiaalisten vaikutusten arviointia Sofie-menetelmällä. Kuntoutumiskeskuksen kuntoutusosaston Sofie-raportti valmistui Nyt Sofie on hyllyllä, kun voimat on keskitetty uuteen laatujärjestelmään, mutta Sofieta varten kehitettyjä asiakaspalautekyselyitä tehdään edelleen. Maarit Savolainen toimii myös JHL:n Pirkanmaan alueellisena luottamushenkilönä A-klinikkasäätiössä. Hän sanoo, että se on ollut pitkään hiljaista ja rauhallista työtä. Rauha oli mennyttä, kun Tampereen kaupunki ilmoitti, että se ei enää osta Tampereen A-klinikan ja 18 Tiimi 3 n 2014

19 TYÖ ja TEKIJÄ Maarit Savolainen Työssä Projektityöntekijänä Tampereen kuntoutumiskeskuksessa toimenkuvana retkitoiminta ja laatutyö. Aloitin ohjaajana kuntoutumiskeskuksessa Koulutus Sosiaalikasvattaja ja eräopas. Kotoisin Pihtiputaalta maalaistalosta isosta perheestä. Työssäni palkitsee Monipuolisuus ja se että on voinut vaikuttaa omaan työnkuvaan. Rakkain työkalu Ainakin eniten käytetty ja miksei rakkainkin työkalu on nokipannu. Se herättää aina tiettyä kunnioitusta retkeläisissä. Pannu voisi kertoa monta tarinaa. Paras saamani palaute Se, miten ihmiset innostuvat ja kiinnostuvat, kun kerron esimerkiksi vanhoista erä- ja perinnetaidoista. Vapaalla Liikun paljon luonnossa myös vapaa-ajalla. Talvisin retkiluistelen, muina vuodenaikoina ulkoilen muuten, marjastan ja sienestän. Tykkään myös erilaisista kulttuurijutuista. Motto Kyllä elämä tasaa. siihen kuuluvan päiväosaston ja jalkautuvan päihdetyön palveluita lähtien. Henkilöstöllä on edessä ytneuvottelut. Tampere on vähentänyt palvelujen käyttöä myös kuntoutumiskeskuksesta. Tilanne on vakava ja järkyttävä ja vaatinut kaikilta paljon energiaa. A-klinikkapalveluissa vuosia kehitetty tietotaito on häviämässä. Uuden yhtä vahvasti ammatillisen hoitopaikan perustaminen vie pitkän ajan, Maarit Savolainen muistuttaa. Onneksi joskus hyvinkin ankealta näyttävän arkitodellisuuden vastapainoksi on luonto, jossa aurinko paistaa kaikille. Kysymys kuuluu, mikä on Maarit Savolaisen oma suosikkipaikka luonnossa. Vastausta on vaikea keksiä, sillä luonnossa kaikki on hienoa. Onpas vaikea kysymys Vanha vehreä sammaleinen kuusikko. Metsän rauha ja äänet, vihreän kaikki sävyt. Järvi. Suo. Suo on maisemana upea. 3 n 2014 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: Pätevä hoito ei edellytä palvelujen yhdistämistä Missä määrin päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroiminen vaikuttaa kykyyn hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia? Asiaa tutkittiin vertaamalla kuuden suomalaisen kunnan keskeisimmän päihdehuollon avohoitoyksikön kykyä hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita. Kolmessa tutkimuskunnassa päihde- ja mielenterveyspalvelut oli integroitu ja kolmessa ne toimivat erillään. Tutkimus perustui työntekijöiden ryhmähaastatteluihin, ja siinä käytettiin DDCAT-arviointimittaria (Dual Diagnosis Capability in Addiction Treatment). Tulokseksi saatiin, että päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita ei ollut yhteydessä systeemitason integraatioon. Kahdessa kunnassa, joissa päihde- ja mielenterveyspalveluita ei ollut integroitu, avohoitoyksiköiden kyky hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita oli suuri. Yhdessä kunnassa, jossa palvelut oli integroitu, avohoitoyksikön kyky hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita jäi heikoksi. Tutkimuksen mukaan järjestelmätason integraatio ei siis ole välttämätön edellytys pätevälle yksikkötason kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidolle. Päihdehoitoyksiköt voivat vastata integraatiotarpeisiin vahvistamalla psykiatrista osaamistaan ja yhteistyöverkostojaan. Tuukka Tammi & Kerstin Stenius: Capabilities for handling complex substance abuse problems and its relationship to the treatment system: using the DDCAT instrument to explore local treatment systems in Finland. NAD 1/2014. Korkea buprenorfiiniannostus vähensi oheiskäyttöä Miten buprenorfiini toimii korvaushoidossa verrattuna lumelääkkeeseen ja metadoniin? Asiaa selvitettiin käymällä läpi tietohaun avulla alan tutkimuskirjallisuus. Mukaan valikoitui 31 kliinistä tutkimusta, joissa tutkimushenkilöt oli jaettu satunnaisesti koeja kontrolliryhmään. Lääkkeen toimivuutta tarkasteltiin vertaamalla hoidossa pysymistä ja oheiskäyttöä. Tulosten mukaan buprenorfiini sitoutti potilaat hyvin hoitoon verrattuna lumelääkkeeseen. Metadonilla hoitoon sitoutuminen oli jonkin verran buprenorfiinia parempi. Opioidien oheiskäyttöä esiintyi lumelääkettä saaneita vähemmän vain niillä potilailla, jotka saivat buprenorfiinia korkean yli 15 milligramman päiväannoksen. Richard Mattick et al.: Buprenorphine maintenance versus placebo or methadone maintenance for opioid dependence. Cochrane Database of Systematic Reviews n 2014 Tiimi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot