Seuriksen pääsiäinen

Transkriptio

1 Seuriksen retket Lotjan jatkoripari Jatkoripari on hieman huono sana kuvaamaan tätä retkeä, mutta perinteisestä nimestä ei ole edes harkittu luopua. Ajankohtana on tavallisesti syyskuun ensimmäinen viikonvaihde. Perjantaina lähdetään ja sunnuntai-iltana tullaan. Mukaan voi pyrkiä sen jälkeen, kun on joskus elokuun lopulla saanut kotiinsa retkestä kertovan kirjeen. Jatkoriparilla ei ole oppitunteja ei ole, mutta iltahartaudet tietysti on. Yleensä keskustellaan jostain syvällisemmistäkin asioista, pidetään iltaohjelmat ja muuten vain viihdytään ja pelataan kaikenlaista. Toimintaa on paljon. Yön pimeydessä mennään lipunryöstöä. Mukana on kaiken ikäisiä, paljon tietysti juuri rippikoulun käyneitä. Syysloma Lotjan tuvalla Syysloman piristeeksi järjestetään Lotjalla kaksi nuoremman väen syysleiriä. Toinen on alkupäästä lomaa ja toinen loppupäästä. Kahteen leiriin on syynä se, että väki ei ole aiemmin mahtunut yhdelle. Noomarkun retki marraskuussa Joskus marraskuussa mennään yhden yön yli kestävälle retkelle Noormarkun seurakunnan leirikeskukseen, talvileirin syntysijoille, joilla lotjalaisetkin viihtyvät. On kisailua, iltaohjelmia, yhdessäoloa, pelailua ja normaalit hartaudet. Lotjan hiihtoloma Jos ei ole talvirippikoulun isosena, voi mennä Lotjalle laskettelemaan. Tosin moni haluaa lähteä mukaan ilman laskettelusuunnitelmiakin. Lotjalla kuluu aika muuten vain kavereiden kanssa. Lotjan hiihtoloma on varmasti halvin tapa lähteä pohjoisen rinteisiin. Lotjan pääsiäisretki Monivuotinen kestosuosikki, josta monet ajattelevat, että sieltä ei voi olla poissa sen jälkeen kun on kerran mukaan lähtenyt. Sisältö nousee hiljaisen viikon, pitkän perjantain ja Kristuksen ylösnousemuksen teemoista, joihin mahtuu oikeastaan koko elämä. Usein syvällisimmät keskustelut käydään juuri täällä, ja parhaimmillaan nämä retket ovat antaneet enemmän ajattelemisen aihetta kuin kaikki muu mikä vuoden aikana tapahtuu. Moni sanoo, että parhaat iltahartaudet kuullaan ja nähdään täällä. Suuria tapahtumia on pääsiäisyön ateria, jolla syödään nyyttikestien hengessä pitkään, hyvin ja samalla myös hartaudellisesti. Kaiken tämän ohella retkellä on paljon leppoisaa yhdessäoloa, pelailua, mäenlaskua, iltaohjelmaa ja muuta kivaa.lähdetään torstaina ja tullaan takaisin toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina. Mukana on tasaisesti kaiken ikäisiä. Pirkkalassa järjestetään samaan aikaan Seuriksen pääsiäinen.se kokoaa Seuriksen täyteen väkeä.

2 Leirikielen sanakirja Apari, apukouluttaja: Täysi-ikäinen Pirkkalan nuori, joka on pitkän isosuran jälkeen siirtynyt leirin johtajistoon. Pitää oppitunteja ja vastaa leirin toiminnasta. Hetkipalvelus: Keskellä päivää oleva hartaushetki, jossa luetaan Raamattua sitä mitenkään selittämättä. Mehiläisvahasta tehdyt kynttilät eli tuohukset palavat ja kaikki ovat hiljaa. Hiljaisuus, hiljentyminen: se mistä hyvä rippikoulu alkaa. Iltaohjelma: leirin viihteellinen iltatuokio, jonka esityksiä muistellaan monia viikkoja. Iltaohjelmaan ei sisälly isoja opetuksellisia tavoitteita, mutta se on linjassa rippikoulun yleisten periaatteiden kanssa. Isonen: rippikoulun ryhmänjohtaja eli rippikoululaisia vanhempi pirkkalalaisnuori, joka vastaa keskustelu- ja työryhmien sujumisesta. Isoskoulutus: lokakuussa alkava viikoittainen keskiviikkokokoontuminen, jossa saa perustaidot isosena olemiseen. Jatkoripari: Lotjalla tavallisesti syyskuun ensimmäisenä viikonvaihteena oleva nuorten leiri, jonne ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun on saatu siitä kertova kirje. Jiikoo: lyhennys sanoista Jeesus Kristus. Isosten johdolla tutkitaan päivittäin Jeesuksen elämään liittyviä Uuden testamentin kohtia. Keskustelujen pohjana on seurakunnassamme syntynyt työmateriaali. Se on ilmestynyt painettuna kirjana nimellä Että näkisit ja sitä on käytetty myös monissa muissa Suomen seurakunnissa. Konfirmaatio: rippileirin jälkeen seuraava jumalanpalvelus, jossa nuoret saavat siunauksen ja ilmaisevat tahtonsa elää elämäänsä Jumalan armon varassa. Konfirmaatiolaulu: Laulu, jonka nuoret esittävät konfirmaation päätteeksi. Lotja, Lotjan tupa: Pudasjärvellä oleva Pirkkalan seurakunnan omistama leiripaikka, jossa pidetään kesän rippikoulut. Hotelli se ei ole vaan töitä tehdään paljon. Kuitenkin sisällä on kuivaa, lämmintä, ja ruokaa saa riit-tävän paljon. Rippikouluja siellä on pidetty vuodesta Kesä täyttyykin melkein kokonaan rippikouluista. Nuoret tekevät retken ainakin syyskuussa, syyslomalla, hiihtolomalla ja pääsiäisenä. Aikuiset voivat käydä tuvalla esimerkiksi hiihtoloman perheretkellä. Kesäksi 1999 valmistui uusi keittiörakennus. Siihen tulivat myös nykyaikaiset wc-tilat. Nettisivut: Valtakunnallisella palkinnolla palkitut Pirkkalan nuoren seurakunnan nettisivut ovat osoitteessa Sivujen sisältö päivitetään vähintään kerran viikossa. Parhaimmillaan kuukaudessa yli käyntiä. Noormarkku: Talvileirin pitopaikka lähellä Poria. Pirkkalan seurakunta on vuokrannut sitä talvella käyttöönsä. Opiskelemin: Rippikoulussa myös opiskellaan. Kristinuskon ja elämän tärkeimmät aiast käydään monipuolisesti läpi. Leirin tästä puolesta vastaavat seurakunnan työntekijöiden lisäksi myös nuoret aikuiset maallikot eli apukouluttajat. Pappila: Kesällä Pirkkalan nuorison tärkein kokoontumispaikka vanhan kirkon lähistöllä. Se on pienen matkan päässä Vanhalta kirkolta Pyhäjärvelle päin. Avoinna sunnuntaisin ja torstaisin. Pappila on otettu nuorten käyttöön kesällä Pihlisrokki: Elokuun viimeisenä sunnuntaina järjestettävä Suomen epäkaupallisin rokkitapahtuma. Paikalla tapaa olla noin 350 henkeä. Ristitunti: Pirkkalassa Pekka Ruuskan lauluihin syntynyt näytelmä, jonka isoset esittävät. Sateentorjunta: Lähinnä johtajiston ja jonkin verran myös isosten harjoittama toiminto, jonka avulla sateet pidetään poissa. Lisäksi Sateentorjunnan nimellä kulkee Pirkkalan menestynein jalkapallojoukkue. Myös faniklubitoimintaa on aloiteltu. Seuris, Kirkkoveräjä: Pirkkalan tärkein nuorison kokoontumispaikka. Talvella avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin. Nuoret käyttävät sanaa Seuris myös yleensä koko seurakunnasta. Tuohus: Ortodoksiselta kirkolta lainattu mehiläisvahasta tehty kynttilä, jota poltetaan hetkipalveluksissa. Tapana on, että leirin jälkeen jokainen mukana ollut saa yhden tuohukuksen tuliaiseksi, jota voi polttaa kotonaan, kun tuntuu oikein hyvältä tai pahalta. Ulkoläksyt: Nykyäänkin rippikoulussa opetellaan ulkoa joitakin asioita. Ne ovat uskontunnustus, Isä meidän, Herran siunaus ja käskyt.

3 Pirkkalan kirkko Pirkkalassa kirkko jo 1200-luvulla Pirkkalan seurakunnalla on ollut historiansa aikana useita kirkkoja. Vuoteen 1994 saakka hengellisen elämän keskuksena toiminut vanha kirkko sijaitsee historiallisella paikalla, jossa on ollut kirkko jo joskus 1200-luvulla. Tämä edelleen käytössä oleva pieni punatiilinen kirkko rakennettiin nykyaikaisen Pirkkalan itse-näistyessä Nokiasta vuonna Silloin eläneet esi-isät eivät voineet mitenkään aavistaa, millaiseksi elämä muuttuisi ja miten radikaalisti asutus kasvaisi Tampereen rajalle, ja niin kirkko sijoitettiin perinteiselle paikalle maantieteellisesti keskelle pitäjää. Keskelle asutusta Kun tultiin 1970-luvulle, ongelmat alettiin tiedostaa entistä selvemmin. Kirkko oli ahdas ja liikenneyhteydet olivat huonot. Pahimmillaan ahdistus oli konfirmaatioissa ja joukukirkoissa, kun monet joutuivat jäämään sinänsä kauniin kirkon ulkopuolelle tungoksen takia. Vuosien säästämisen jälkeen itse rakentaminen kävi nopeasti, ja niin uusi kirkko saatettiin vihkiä käyttöön marraskuussa Lama pudotti hintaa niin paljon, että seurakunnan ei tarvinnut ottaa velkaa. Lopullisia kustannuksista kertyi summa, jolla Suomessa olisi saanut rakennetuksi moottoritietä 1,3 km. Uutta ja vanhaa Kirkon piirtäneet Simo ja Käpy Paavilainen ovat merkittävimpiä suomalaisia nykyarkkitehteja. Istumapaikkoja on enimmillään noin 500 hengelle. Kirkon viereisessä kerhohuoneessa on kokoontumistiloja varsinkin lapsille ja varhaisnuorille. Kirkon ulkoasu perustuu moderniudesta huolimatta vuosituhantisen kirkkoarkkitehtuurin perinteelle. Lattia tavoittelee vanhan kivikirkon tunnelmaa, ja kastemalja on palautettu kirkon ovelle eli siihen paikkaan, jossa se tapasi olla 1500-luvulle saakka. Urut ovat luvun pohjoiseurooppalaisen perinteen pohjalta rakennetut barokkiurut. Erityisen toimivalta ratkaisulta on tuntunut lastenhuone, jossa vanhemmat voivat osallistua lasten kanssa jumalanpalvelukseen ilman sitä pelkoa, että joku tulisi häirityksi. Alttariseinällä ei ole alttaritaulua, vaikka kirkossa on muuten paljon taidetta. Nykyisellään alttariseinänä on valkea seinä. jossa voi nähdä vaikkapa taivaan. Erikoisuutena kirkossa ovat sen seitsemän hiljentymispaikkaa, joilla olevat taulut esittävät Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Seurakunta aktivoitunut Uusi kirkko on hyvin selvästi kasvattanut seurakunnan aktiivisuutta. Sekä konfirmaatioihin että jouluajan tilaisuuksiin osallistuu kaksinkertainen ihmismäärä entiseen nähden. Kirkkoon on erityisen helppo tulla lasten kanssa, ja viihtyisät eteistilat houkuttelevat turinoimaan tuttujen kanssa myös jumalanpalveluksen jälkeen. Koulujen kannalta kirkko sijaitsee hyvällä paikalla. Kirkolla on ollut merkitystä koko Pirkkalan kannalta. Se hallitsee kuntakeskuksen näkymää ja luo Pirkkala-identitettiä. Vanha kirkkokaan ei ole jäänyt pois käytöstä. Se toimii ennen muuta siunauskappelina ja vihkikirkkona. Lisäksi siellä on jumalanpalveluksia suurina juhlapyhinä ja iltapäivisin kerran kuussa.

4

5 Kesällä Pappilassa on nuortenilta Joka sunnuntai ja torstai alkaen klo Voi pelailla, juoda kahvia ja mehua, paistaa makkaraa ja tavata kavereita. Jossain vaiheessa iltaa on iltahartaus. Pappila on siinä Vanhan kirkon vieressä. Talvikautena Seuriksella on nuortenilta joka keskiviikko ja torstai alkaen klo Jatkoripari pidetään Lotjalla Mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä sen jälkeen, kun on saanut seurakunnalta jatkiksesta kertovan kirjeen. Leirikuvat ja -videot Seuriksella torstaisin klo 19 Kaikki illat ovat avoimia kaikille nuorille riippumatta siitä, millä leirillä on ollut ja onko ollut millään leirillä. Lotja 1 to 1.9. klo 19 Lotja 2 to 8.9. klo 19 Lotja 3 to klo 19 Lotja 4 to klo 19 Lotja 5 to klo 19 Talvileiri to klo 19 Lotja 6 to klo 19 Lotja 7 to klo 19 Isoskoulutus on talvella keskiviikkoisin. Se alkaa klo 19. Isoskoulutuksessa tietysti opitaankin asioita ihmisenä elämisestä ja isosena olemisesta, mutta ennen kaikkea se on mukavaa yhdessäoloa seurakunnan tapahtumissa, retkillä ja illanvietoissa. Leiriä ja retkiä järjestetään vaihtelevan ohjelman mukaan. Perinteisiä reissuja ovat olleet jatkoriparin lisäksi Lotjan syysloma, marraskuun retki Korpilahdella tai Noormarkussa ja Lotjan hiihtis ja pääsiäinen. Seuriksen Internet-sivut Tietoa nuoren seurakunnan tapahtumista, ajattelemisen aihetta, satoja valokuvia Pirkkalan nuorista, omalta rippileiriltäsi ja muualta. Vastuunkantaminen Tyttö- ja poikakerhot ja pyhäkoulun opettajan tehtävät ovat esimerkkejä siitä, millä tavoin seurakunnassa voi kantaa vastuuta. Muu nuorisotoiminta tarjoaa niin ikään kymmeniä mahdollisuuksia.