syyttäjille Annettu

Transkriptio

1 ~E'" ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN syyttäjille Annettu OHJE VKS:2012:1 Dnro 39/31/12 Kumoaa VKS:2010:1 Dnro 14/3/10 Voimassa toistaiseksi POLIISIMIEHEN TEKEMÄKSI EPÄILLYN RIKOKSEN ESITUTKINTA JA POLIISI RIKOS- ASIASSA TEHDYSTÄ SYVTEHARKINTARATKAISUSTA ILMOITTAMINEN 1. Yleistä Poliisi miehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita 1. Säännös koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia riippumatta siitä, onko rikos tapahtunut viranhoidossa tai sen ulkopuolella. Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet". Esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevät vartijat eivät ole poliisimiehiä. 2. Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Sama koskee henkilöä, joka ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies. Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomainen voi omalla päätöksellään lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata se, että esitutkinta toimitetaan epäillyn aseman siihen vaikuttamatta ja että yleisön luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinta tapahtuu sitä johtavan syyttäjän ohjeistuksen mukaan poliisimiesten toimesta", Tämä ohje koskee syyttäjien menettelyä poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esltutkinnassa", Poliisi voi itsenäisesti suorittaa suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä. Jos poliisimiehen epäillään menetelleen virkavelvollisuuden vastaisesti, tekoon saattaa sisältyä virkarikos, jolloin asiaa ei voida käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä. Menettelyä on pidettävä virkavelvollisuuden vastaisena silloin, kun se on virantoimituksessa noudatettavien säännösten tai määräysten vastaista. 1 Esitutkintalaki 14 2 mom (203/1997) 2 Poliisiasetus (1112/1995) 3 HE 14/ Poliisin osalta on Poliisihallitus antanut ohjeen nro 2020/2011/4569

2 Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ohjata esitutkintalain 14 :n 2 momentin mukaiseen menettelyyn. 3. Asian käsittely Valtakunnansyyttäjänvirastossa Poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen alustava selvittely suoritetaan keskitetysti Valtakunnansyyttäjänvirastossa. _Poliisimieheel'"l-kohdistuvaruikosepäiLyn-käsitteJv alkaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa, kun poliisi on ilmoittanut sähköpostilla Valtakunnansyyttäjänvirastoon (tutkinta.vksv@oikeus.fi) poliisin PAT JA-tietojärjestelmään kirjatusta rikosilmoituksesta, johon on merkitty tutkinnanjohtajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja päättää alustavan selvityksen perusteella joko lähettää asian alueellisen tutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai tekee asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa, kun asia vaatii välitöntä tutkinnan aloittamista, Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja voi ohjata kirjaamaan tutkinnanjohtajaksi syyttäjänvirastossa toimivan tutkinnanjohtajan. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivien tutkinnanjohtajien ollessa estyneinä (esim. sairaus- tai vuosiloma) asia siirretään tarvittaessa suoraan alueelliselle tutkinnanjohtajalle. Poliisirikosasian tutkinta voidaan suorittaa myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 4. Tutkinnanjohtaja Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta [ättärnlsestä", johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on tutkinnanjohtajana samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla poliisimiehellä jäljempänä kerrotuin poikkeuksin. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä vastaa esitutkintalain 15 :n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnan johtajalle kuuluvista tehtävistä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa rangaistusvaatimuksen asiassa, jossa on kysymys poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Rangaistusvaatimus toimitetaan toimivaltaisen syyttäjän vahvistettavaksi. 2 Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei voi antaa rikesakkoa eikä huomautusta, koska rikesakon antaa poliisimies ja huomautuksen 5 Esitutkintalaki 2 ja 14 2 mom

3 esitutkintaviranomainen. 3 Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä. Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita. 5. Yhteydenottovelvollisuus kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa Tutkinnanjohtajana toimivalla syyttäjällä on tutkinnanjohtajan valtuudet vain siltä osin kun asia koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta. Jos asiaan kuuluu muita rikoksesta epäiltyjä, tutkinnanjohtajana toimii tältä osin poliisimies. Tutkinnanjohtajien tulee huolehtia siitä, että tutkinta muodostaa näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevän kokonaisuuden. Valtakunnansyyttäjänviraston siirtäessä rikosepäilyn tutkimisen syyttäjänvirastossa toimivan syyttäjätutkinnanjohtajan ratkaistavaksi pyydetään tutkivan poliisilaitoksen poliisirikosyhdyshenkilöä huolehtimaan siitä, että jutulle nimetään tutkinnanjohtaja muiden epäiltyjen kuin poliisimiesten osalta. Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava tutkintojen samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan. Tutkinta tulee pääsääntöisesti järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden virkapaikat ovat sellaisten kulkuyhteyksien päässä toisistaan, että he voivat myös käytännössä tavata henkilökohtaisesti. Yleensä lienee tarkoituksenmukaisinta, että poliisi-tutkinnanjohtaja on siitä poliisiyksiköstä, jossa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta suoritetaan. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa jutussa tulee myös mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita. Tutkinnanjohtajien on sovittava keskenään tutkittavaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta. 6. Yhteistyö Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkinnanjohtajan on huolehdittava myös siitä, että tutkija pitää riittävästi yhteyttä tutkinnanjohtajaan ja suorittaa tutkinnan viivytyksettä. 7. Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori Poliisilaitoksissa ja poliisin erillisyksiköissä on poliisirikosyhdyshenki-

4 8. Ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen 9. Tutkinnanjohtajan määräytyminen 4 lö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tutkittavaksi tulevien poliisirikosasioiden käsittelyyn määrätään viivytyksettä tutkija. Poliisirikosyhdyshenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä, joten hänellä on tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Poliisirikosyhdyshenkilön kautta kulkee myös tieto yksikön poliisimiehiä koskevien poliisirikosasioiden etenemisestä yksikön päällikölle. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot ilmoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Poliisihallituksessa on poliisirikoskoordinaattori, joka varmistaa tutkijoiden saatavuuden poliisirikosasioihin. Poliisin on aina kirjattava ilmoitus, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena". Jos ilmoituksessa väitetään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, asia tulee käsitellä esitutkintalain 14 2 momentin tarkoittamassa järjestyksessä. Ilmoitus kirjataan ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väite poliisimiehen syyllistymisestä rikokseen voidaan esittää myös kuulustelussa. Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava haluaako hän, että asiasta kirjataan rikosilmoitus ja samalla selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimef. Ilmoituksen vastaanottava poliisi kirjaa ilmoituksen poliisiasiain tietojärjestelmään sen poliisiyksikön (tutkiva yksikkö) koodilla, joka toimittaa mahdollisen esitutkinnan. Ilmoitukset kirjataan poliisin tietojärjestelmään asianomaisissa poliisin yksiköissä. Ilmoitus voidaan poikkeuksellisesti kirjata poliisin tietojärjestelmään myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa, mikäli erityiset tutkinnalliset syyt sitä vaativat. Ilmoitukseen kirjataan tutkinnanjohtajaksi erikseen ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastossa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ja kirjatun ilmoituksen numero ilmoitetaan sähköpostllla Valtakunnansyyttäjänvirastoon virastosähköpostiin "tutkinta.vksv@oikeus.fi". Rikosilmoitukseen mahdollisesti liittyvät alkuperäiset asiakirjat ja muu materiaali on toimitettava tutkivaan poliisilaitokseen. Kopiot liitteenä olevista asiakirjoista toimitetaan sähköisesti tai postissa Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valtakunnansyyttäjänvirasto siirtää poliisirikosasian alueelliselle tutkinnanjohtajalle erillisessä määräyksessä (dnro 33/32/11) ilmoitettujen vastuualueiden mukaisesti, mikäli Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja ei ratkaise asiaa. Asianimikkeenä Sakarissa tulee olla "Tutkinnanjohtajuus". Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään. 6 Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 1 1 mom 7 Ks. ApulaisEOA:n päätös 2563/4/00

5 10. Tutkinnan aloittaminen Tutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä oman vastuualueensa poliisirikosyhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Poliisirikosyhdyshenkilön tehtävänä on hankkia tutkijat mikäli tutkinnanjohtaja on päättänyt esitutkinnan aloittamisesta. Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla ei ole tällaista toimivaltaa. Mikäli poliisin tietoon tulee seikkoja, joiden vuoksi on tarpeen arvioida onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, jota ei voida käsitellä rikesakkoasiana tai rangaistusmääräysmenettelyssä, asia on saatettava tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän harkittavaksi. Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan esitutkintalain 2 :n tarkoittamalla tavalla syytä epäillä rikosta. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun tutkijalle ennen esitutkinnan aloittamista. Aloittamispäätöksen ajankohta on kirjattava poliisiasiain tietojärjestelmään. Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita, kun arvioidaan, onko asiassa aloitettava esitutkinta. Se, onko rikos tehty, selviää yleensä vasta tutkinnassa. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen", Tutkintakynnystä voidaan määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää, että asiassa on saatavissa myös muuta, ulkopuolista selvitystä kuin tutkintapyynnön tekijän oma käsitys rikosepäilystä'', Tutkintakynnys poliisirikosasioissa on sama kuin muissakin rikosepäilyissä. Ennen tutkinnanjohtajan tekemää ratkaisua esitutkinnan aloittamisesta on tarvittaessa selvitettävä asiaan liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan. Tässä esiselvitysvaiheessa ei voida käyttää pakkokeinolain tarkoittamia pakkokeinoja. 11. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti, saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumien selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen. 5 8 HE 14/ Ks. ApulaisOKA:n ratkaisu 604/1/99

6 6 Tällaisessa tilanteessa poliisi ottaa yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta. 12. Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuoleman johdosta 13. Kiireelliset toimenpiteet 14. Syyttäjien varallaolojärjestelmä Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisessä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä, jonka suorittaa poliisi, noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä sekä poliisihallituksen antaman ohjeen mukaista menettelyä". Mikäli ilmenee, että kyse on poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta, menetellään tämän ohjeen mukaan. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen poliisirikoksen kohdalla asiaa hoitava poliisi ilmoittaa tapahtumasta varalla olevalle syyttäjälle, joka ennen varsinaisen syyttäjätutkinnanjohtajan määräämistä päättää esitutkinnan aloittamisesta ja määrää tutkinnan edellyttämät pakkokeinolakiin perustuvat kiireelliset toimenpiteet. Tällainen on esimerkiksi verikokeen ottaminen. Pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja on mahdollista käyttää vasta, kun esitutkinta on päätetty aloittaa, eli kun tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä on tehnyt päätöksen tutkintakynnyksen ylittymisestä. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on viipymättä ilmoitettava tutkinnanjohtajana suorittamistaan toimenpiteistä varsinaiseksi tutkinnanjohtajaksi määrättävälie syyttäjälle ja Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Koko valtakunnan alueella on varalla poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä syyttäjien varallaolojärjestelmän mukaisesti. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän puhelinnumero on Varallaolojärjestelmä mahdollistaa sen, että poliisirikosten tutkinnassa tutkinnanjohto toimii kuten muissakin rikosasioissa. Varalla olijan tehtävänä on suorittaa kiireelliset tutkinnanjohtajan toimenpiteet. Koska esitutkintalain 14 2 momentti on toimivaltasäännös, poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa johtaa aina syyttäjä eikä poliisi voi missään tilanteessa toimia esitutkintalain esteellisenä toimimista koskevan 16 3 momentin tarkoittamalla tavalla tutkinnanjohtajana. 10 POHA nro 2020/2011/2272

7 15. Esitutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen Tutkinnasta vastaava yksikkö Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 4 :n 1-2 momenteissa tarkoitetuilla perusteilla jättää ryhtymättä enempiin toimenpiteisiin. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 4 :n 3 momentin ja 4 momentin mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan. Näin voidaan menetellä, mikäli asia on laadultaan sellainen, ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnetun luottamuksen ylläpitäminen edellytä esitutkinnan suorittamista eikä asianomistajan intressi ole merkittävä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei kuitenkaan voi esitutkintalain 43 :n 2 momentin 2 kohdan nojalla lopettaa aloitettua esitutkintaa ja antaa vähäisissä rikoksissa esitutkintalain 43 :n 3 momentin nojalla poliisimiehelle huomautusta, koska lain mukaan vain esitutkintaviranomainen voi lopettaa esitutkinnan ja antaa huomautuksen. Poliisi rikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn poliisi miehen toimipaikan yksikössä. Poliisin valtakunnallisessa yksikössä tai poliisioppilaitoksessa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta järjestetään poliisimiehen toimipaikan paikkakunnan perusteella. Sisäasiainministeriön poliisiosastossa ja poliisi hallituksessa toimivien poliisimiesten tekemäksi epäillyn rikoksen tutkii keskusrikospoliisi. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisirikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan perusteella, ellei tapauskohtaisesti toisin määrätä. Tutkinnanjohtajan tulee mikäli mahdollista olla muusta kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan syyttäjänvlrastosta". 17. Kantelut Poliisiin kohdistuvissa kanteluissa voidaan väittää poliisin toimineen virkavelvollisuutensa vastaisesti. Jos asiassa on arvioitava, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, siirretään asia Valtakunnansyyttäjänvirastoon käsiteltäväksi tämän ohjeen mukaisesti. Tällöin kantelun käsittely poliisihallinnossa keskeytetään esitutkinnan aloittamista koskevan harkinnan ja mahdollisesti seuraavien esitutkinnan ja rikosprosessin ajaksi. 18. Päätöksistä ilmoittaminen Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän tulee lähettää tieto esitutkinnan aloittamisesta sekä tutkittavassa asiassa tutkinnan aikana ilmenneistä olennaisista muutoksista epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, joka ilmoittaa asiasta epäillyn 11 VKS:n määräys Dnro 33/32/10

8 poliisimiehen esimiehelle. 8 Päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa tulee tutkinnanjohtajan lähettää tieto epäillylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella tutkinta olisi tullut suorittaa sekä epäillyn virkapaikan yhdyshenkilölle, joka ilmoittaa päätöksestä epäillyn poliisimiehen esimiehelle. Päätöksestä on lähetettävä tieto myös Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tutkinnanjohtajan päätöksestä lähettää valmistunut esitutkintapöytäkirja syyttäjälle syyteharkintaan tulee lähettää tieto edellä mainittujen lisäksi poliisihallitukselle osoitettuna poliisirikoskoordinaattorille. 19. Syyteharkinnan tekevän syyttäjän päätöksistä ilmoittaminen Paikallissyyttäjän velvollisuudesta ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaansa tulleesta poliisimiehen tekemäksi epäil- Iystä rikoksesta määrätään paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetussa yleisessä ohjeessa VKS:2011 :1. Syyteharkinnan tekevän syyttäjän tai tuomioistuimen poliisirikosasiassa tekemän ratkaisun jälkeen saattaa poliisimiehen esimiehellä eli poliisiyksikön päälliköllä olla aihetta harkita, onko asiassa perusteita virkamiesoikeudellisiin tai muihin hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten virantoimituksesta pidättämiseen. Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen viranomaisen on seurattava virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua tarvittaessa tehtävä asiassa uusi päätös. Tämä edellyttää poliisimiehen osalta sitä, että epäillyn poliisimiehen yksikön päällikkö saa tiedon syyttäjän syyteharkintaratkaisusta. Ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, syyttäjän tulee ilmoittaa poliisirikosasiassa tekemästään päätöksestä nostaa syyte samoin kuin syyttämättäjättämispäätöksestä epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle, joka saattaa ilmoituksen epäillyn poliisimiehen esimiehen tietoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ----L~L~ Jorma Kalske Valtionsyyttäjä ~~ Ju~ka Rappe