Puheenvuorojen diat tulevat Kotiseutuliiton sivuille, joten muistiossa viitataan diohin, mutta ei juurikaan toisteta niiden sisältöjä.

Transkriptio

1 1 Muistio Leena Hangasmaa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Kulttuuriympäristö kunniaan koulutus Paikka: Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Aika: tiistaina 11. lokakuuta 2011 kello Puheenvuorojen diat tulevat Kotiseutuliiton sivuille, joten muistiossa viitataan diohin, mutta ei juurikaan toisteta niiden sisältöjä Tilaisuuden avaus, johtaja Pirjo Siiskonen, Mikkelin yliopistokeskus, Ruralia-instituutti Avauspuheenvuorossaan Pirjo Siiskonen esitteli yliopistokampuksen historiaa ja vaiheita. Yliopistokeskuksen vanhimmat osat, kuuromykkäkoulu, sen asuntola ja pesutupa ovat vuodelta Sittemmin rakennukset ovat olleet ja ovat edelleen erilaisissa koulutuskäytöissä. Vuonna 1992 rakennettiin Unica (Lönnrotinkatu 5) ja sen puisto. Siiskonen korosti puiston tärkeyttä vehreänä osana kampusta, ja ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että suunnitelmat parkkipaikan rakentamisesta sen paikalle eivät toteutuneet. Yliopistokampuksen uusin osa, Cultiva (Lönnrotinkatu 7), on vuodelta Mikkelin yliopistokampus liittyy kiinteästi ja sulavasti Mikkelin kaupungin keskustamaisemaan. Lisäksi Siiskonen muistutti, että Etelä-Savon kulttuuriympäristöissä vallitsee runsaudenpula, ja että maaseudun kulttuuriympäristöt yhtä tärkeitä kuin kaupungin (ks. Kulttuuriympäristöselvitys, Etelä- Savon maakuntaliitto 2007). Vastuu kulttuuriympäristöstä kuuluu kaikille, olemme vastuussa seuraaville sukupolville ympäristöjen säilyttämisestä. Kommentti: Pia Puntanen, Mikkelin seudun kulttuuriperintöhanke: kyky tunnistaa ympäristöjä tärkeää ja opeteltava JOY-kampanjasta Kuku-koulutukseen välineitä kansalaisille, Liisa Tarjanne, Suomen Kotiseutuliitto JOY = Jokaisen Oma Ympäristö kulttuuriympäristökampanja 2010 o kampanjalle oli suuri tilaus (600 tapahtumaa, 300 toimijaa) o koulutuksen jatkamiselle on tarvetta Yleisenä ongelmana kulttuuriympäristöjen kohdalla on niiden lukemisen ja merkitysten ymmärtämisen vaikeus. Näitä avaamaan tarvittaisiin jonkinlainen opas. On myös pohdittava, mikä on arvokasta o kokonaisuus vai osat, alueet, maisemat, rakennukset ja rakennusryhmät o arvokohteet globaalisti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti, paikallisesti o -> asukkaiden osallistaminen tärkeää Osallistamisen ongelmina on mm. mahdolliset vastakkainasettelut ja konfliktit päättäjien ja asukkaiden välillä Kansalaisjärjestöjen odotuksina uudelta kaavoitukselta dioissa mainittujen lisäksi on nimenomaan osallistaminen. Huolena on se, katoavatko jotkut maisemat kokonaan ja pysyvästi.

2 2 Suomessa on tehty alueellisia ja kuntakohtaisia kulttuuriympäristöohjelmia yli 50 kunnassa. Aineisto on koottu asukkaiden kanssa, jolloin kaavoituksen alkaessa asiat ovat jo valmiiksi mietittynä. o esimerkkinä Inkoon kulttuuripolku kestävä kulttuurinen kehitys, jossa ympäristöön liitetty kulttuurikohteita ja tarinoita kulttuuriympäristö on resurssi ei rasite! Keskustelu: Kuluuko rakennusinventointi rakennusprosessiin? Inventointi riippuu voimavaroista, siihen on opas ympäristöministeriön nettisivuilla. Mitä tiiviimpi yhteistyö asukkaiden kanssa, sen paremmin asia toimii myös jatkossa. Kirja: Sinikka Salokorpi: Ruotsin mansikkapaikat. Ajatus kirjat Maakuntamuseon rooli museoiden ja yksityiskohteiden kunnostuksen neuvonnassa ja ohjauksessa HAVA, ENA ja RKY, maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen, Etelä-Savon maakuntamuseo Museoviraston sivut Etelä-Savon maakuntamuseo perustettu 1985 maakuntamuseo ei toimi viranomaisena, ei anna virallisia lausuntoja Harkinnanvarainen valtionapu HAVA museoille, 200 hakee 130 saa vuosittain. Pienin avustus ollut 500, suurin 5000 euroa/kohde. o museorakennusten kunnossapitoon o näyttelyjen uudistamiseen ENA entistämisavustus o museoviraston myöntämä valtion raha valtakunnallisesti merkittävän rakennuksen entisöintiin ja restaurointiin o ensisijalla antikvaarista osaamista edellyttävät kohteet o yksityishenkilöt lähestyvät suoraan museovirastoa, ei maakuntamuseoita o Etelä-Savossa 2 kohdetta tänä ja viime vuonna (Ristiina Toijola Suurlahti, Heinävesi Pohjantaipale) o Esimerkkinä Kangasniemeltä Lahden talon seinämaalaukset RKY valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt o o kohdevalikoima, joka kuvastaa Suomen historiallisia vaiheita o taustalla Valtioneuvoston laatima valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite o Mikkelissä 10, Savonlinna 8 o RKY ohjaa kaavoitusta o RKY-kohteet vähentyneet lähes puolella viime vuosina Keskustelu: Millaisella asenteella kansalaiset ottavat yhteyttä? a) haluavat purkaa suojelun b) pelkkä tiedustelu c) lähdetään inventointiin ja tukiprosessiin Hytönen toivoo kunnilta enemmän rakennusselvitystä, vertaa ympäristö- ja luontoarvojen selvitykseen, jota tehdään paljon Yhteisen ympäristömme arvot tiedolla ja taidolla hyvään tulokseen. Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa, arkkitehti Kirsti Kovanen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kovasella on erittäin edustavat ja seikkaperäiset diat, joita esityksen sisältö noudatti tarkasti. Siispä seuraavassa lähinnä esityksen pääotsikoita ja linjoja, sekä huomioita ja kommentteja diojen ulkopuolelta.

3 3 Suuri kysymys: Kuinka kaavoituksen osapuolet (asukas, järjestöt, päättäjä, suunnittelija) saadaan keskusteluun? kulttuurihistorialliset arvot o historialliset todistusarvot o säilyneisyysarvot o rakennustaiteelliset, esteettiset ja visuaaliset arvot o identiteetti- ja symboliarvot o -> arviointi on aina monitieteellistä maiseman arviointikriteerien lähteenä: inventointiohje ym/mapo 2010, ks. dia o arviointikriteereissä ensi kerran esillä huomio maiseman elinvoimaisuudesta ja nykyisestä toimivuudesta maakunnallisesti merkittävien kohteiden kriteerit o kulttuuriympäristöohjelma edellyttää että rakennusinventointi on tehty o Mikkelissä on inventoitu paikoitellen hyvin (esim. Anttolan keskusta), mutta sirpaleisesti Maankäyttö- ja rakennuslaki o maankäyttö- ja rakennuslain keinoja o Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, täällä myös VAT Vuoksi) o purkaminen /MRL 139 Kaavojen sisältövaatimukset o kaikissa kaavoissa pitää käsitellä kulttuuriympäristö Kaavoja laatiessa ja sen sisältöä arvottaessa on vaikeaa tunnistaa arvoja ja toimia muuttuvien arvojen maailmassa Hierarkisen arvottamisen ongelmia, mielenkiintoisia kysymyksiä! Kaavan laatimisen kulku o oas= osallistumisen arviointisuunnitelma, vaikutusten arviointia tehdään läpi prosessin mitä kulttuuriympäristöohjelma toisi kaavaprosessiin? Kommentti: OAS on kohtuullisen uusi asia (11 vuotta), jota moni ei ymmärrä tai sen olemassaoloa tiedosteta. Sen tekemiseen ei budjetoida prosessista riittävästi aikaa. Kommentti2: OAS usein hoidetaan vain yhdellä lomakkeella, eikä pohdita riittävästi. o viranomaisneuvottelu o kaavaehdotusvaihe o muistutus o vaikutusten arviointi vaikea asia kaikille kaavoittajille. hyviä oppaita ei kulttuuriympäristöstä ole kaavoittajille. Ruotsissa on. o kaavasuunnittelijan ja osallisten roolit o arvioinnin toteuttaminen, vaikutusten arviointi o valmis kaava o kaava täytäntöön, eli seuranta ja kaavan uusiminen o keinoja kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen ja kehittymiseen Keskustelu: Minkä merkityksen annamme paikallisuudelle, kun arvotamme alueita ja rakennuksia? Kyseessä voisi olla lähiruokaan verrattavissa oleva muotiasia lähirakennukset? Vastaus: Omaa ympäristöään ei näe, ulkopuolisen pitää tehdä arviointi. Kommentti: Inventoijien pitäisi osata kertoa kohteiden ainutlaatuisuudesta laveammin kuin nyt esim. RKY:ssä, jotta kohteen arjessaan näkevät osaisivat arvostaa sitä. Tiedon pitäisi kulkea myös hallinto-oikeuteen saakka. Kommentti: Kuinka on sellaisen rakennuksen kohdalla, joilla ei ole käyttöä, pitäisikö se säilyttää vain historiansa tai arkkitehtuurin puolesta? Mikkelissä koulujen säilyttäminen on tällä hetkellä

4 4 tällainen kysymys, puretaanko Siekkilän ja Kalevankankaan koulut? Purkaminen on kommentoijan mukaan vastoin lain periaatteita, mutta käyttöä ei ole Paikallisia kaavoitustapauksia ja keskustelua niiden pohjalta - Arvokkaiden kaupunkiympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa, esimerkkinä Nuijamiehen omakotialue, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, Mikkelin kaupunki Nuijamiehen uusi kaavoitus alkoi 2007 Nuijamiehen alkuperäinen kaava kaava 1938 O.I. Meurman o Meurmanin vaikutteet tulivat Camillo Sitteniltä, Raymond Unwiniltä ja Eliel Saariselta, sekä 1930-luvun modernismista o Puutarhakaupunki vaikutus: Maastonmuodot, historialliset kaupunkikuvat ym otetaan huomioon (suunnittelin Puukäpylän 1920-luvulla) kaavoituksen tarve lähti siitä että ei rakennettaisi holtittomasti kaavamuutos tehtiin koska vanha suunniteltu 1938, liikennejärjestelyt vaativat muutosta, asukkaiden mahdollisuudet hyödyntää tonttialueita o vanha kaavakaan ei ole täysin toteutunut katujen osalta Kaavan tavoitteet: tehokkuuden nosto: sisäpihojen puolelle on mahdollista tehdä lisärakentamista omakotialueella. Kerrostaloissa mahdollista käyttää kellaritiloja esim toimistoina. Esteettömyys. Urheilupuiston koululle lisärakentamismahdollisuus. Alueella tehtiin kulttuuriympäristöselvitys. o RKY kohteet: hautausmaa, kasarmialue, Sotku o Kasarminkatu: Puiden suojelu valtuustossa o Jääkärinkatu: kaupunkitalot, pientalot usealla asunnolla o Tykkimiehenkatu: puita kaadetaan o Olavinkatu: tyyppitaloja ruotsalaisten kanssa yhteistyössä 1940-luvun vaihteessa o Nuijamiestenkatu: koivurivit, monipuolinen kaupunkikuvallinen ilme, mutta silti yhtenäinen o Suur-Savonkatu vanha kiviveistämö suojeltu o Kivenkatu: englantilaistyyppiset talot o Ahonkatu: katusuunnitelma ongelmallinen kapeuden takia o Otavankatu: bensa-aseman purkua esitettiin, yrittäjä halusi laajentaa o Länsiosan viheralue/ Paavalinkatu, Ilmarisenpuisto: Puistokaistaleet tyypillisiä Meurmanille. ->Lähes koko Nuijamies on maisemallisesti arvokas alue! seuraavana kaavoituksessa Kirjala Keskustelu: Meurmanin kaava on myös Emolassa, johon tehtiin asukkaiden onneksi yli 30 muutosta. Ketä pitää kuulla, kun Kalevankankaalle suunnitellaan nyt Meurmanin kaavaa? Vast. Meurmania itseään ei sinällään haitannut muutokset. Keskustelua Kalevankankaan kaavasta on ollut puolesta ja vastaan. Siitä järjestetään asukastilaisuus, eli asukkaita kuullaan. Kysymys: Miten kerrostaloissa korjausrakentamisessa otettava huomioon kaava? Vast: Nuijamiehessä suunnitelma on olemassa, joka on huomioitava. K: Tuliko Nuijamiehen uudesta kaavasta valituksia? V: Valitus meni hallinto-oikeuteen, koskee päiväkotia. Kommentti: Uuden kaavan vaikutusten arviointilistaan voisi lisätä puustoa ym.

5 5 Keskustelussa nousi esille huoli siitä että kaavamuutoksessa kaupunki ottaa itselleen mahdollisuuden purkaa puutalot ja rakentaa kerrostaloja tilalle, ja kuinka puuston käy, saadaanko uusia kaadettujen tilalle ja milloin. - Punkaharjun Kulennoisten kylän kyläyleiskaava, arkkitehti, osastopäällikkö Matti Veijovuori, Pöyry Oy Kulennoisten kylä sijaitsee Punkaharjun pohjoisosassa. Kylään tehtiin ensimmäisenä Etelä-Savossa kyläyleiskaava. Kaavaa varten tehtiin mm. tehtiin karttatarkasteluja, joissa maisema-arkkitehti tarkasteli korkeuseroja, peitteisyyttä, tärkeitä näkymiä ja kyläkuvaa. Tavoitteena oli saada esille keskeiset ja arvokkaat asiat, joita uudisrakentamisella ei pilata, kuten muinaisrantoja. Tarkastelussa käytettiin esim. karttoja ja 70-luvuilta, vuodelta Kulennoisten kylän kulttuuriympäristön erityispiirteitä ovat vanhat tilakeskukset, vanha Viipurintie, rautatieasema, kyläalueen peltoaukeat, koulu ja seurantalo. Nyt syntynyt kyläkaava on osayleiskaava, joka on maanomistajien, asukkaiden, viranomaisten, päättäjien kesken pitkässä vuorovaikutusprosessissa syntynyt.kyläkaava ei perustu samalla lailla mitoitukseen, kuin rantakaava. Keskustelu: Kulttuuriympäristön erityispiirteenä mainittiin peltoaukeat. Saako ne tulevaisuudessa metsittää? - Tuettua metsitystä ei voi suorittaa, mutta maanomistajan halutessa metsittää, sen estoon ei ole viranomaiskeinoja. Tehdäänkö kyläkaavoja paljon Suomessa? - Kyläkaavoja on tehty jonkin verran mm. Hämeessä, mutta Itä-Suomessa ei juurikaan Korjausrakentamiskeskus Rantasalmella ajankohtaista tietoa korjausrakentamisesta ja sen neuvontapisteestä, toiminnanjohtaja Maria Luostarinen, Korjausrakentamiskeskus, Rantasalmi Rantasalmella toimii Eu-rahoitteinen Korjausrakentamiskeskus-hanke. Yhdistys sai alkunsa Rantasalmen kartanoiden kunnostusprojekteista. Yhdistys/hanke on hankkinut itselleen vanhan kaupparakennuksen, jota on kunnostanut, ja jonne on perustettu Vanahoo ossoo niminen rakennuskunnostusvaraosamyymälä ja myös tietokeskus. Myyntiä tehdään myös netissä. Yhdistys järjestää myös tapahtumia ja neuvontaa. Tavoitteena on vanhojen rakennusten kunnossapito ja arvostuksen ja tietotaidon lisääminen. Varaosamyymälä ottaa vastaan lahjoituksia ja työ on pitkälle talkoopohjaista. Vapaaehtoisuus on osittainen ongelma ja näkyy niin lahjoitetun materiaalin kuin työvoiman vähyytenä Tilaisuuden päätössanat, Kotiseutuliiton valtuuston jäsen, projektipäällikkö Pia Puntanen, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma hanke Kulttuuriympäristö kuuluu kaikille, ja myös vastuu siitä kuuluu kaikille. Meillä on välineitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Esityksissä ajatuksia herätti onko merkitystä sillä, että paikallisilla museoilla ei ole viranomaislausujan oikeutta (viittaus Jorma Hytösen puheenvuoroon); mikä arvo täällä annetaan paikallisuudelle? Mikkelin kaupungin ja Ristiinan ja Hirvensalmen kuntien yhteisessä kaksivuotisessa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa ( ) käsitellään yhtenä osatekijänä kulttuuriympäristöjä, ja nimenomaan niiden vetovoimaisuuden näkökulmasta. Hankkeessa tehdään tausta-aineistoja (esim. rakennusinventointeja) myöhemmin tehtävää kulttuuriympäristöohjelmaa varten. Puheenvuoroissa ja keskusteluissa nousseita yhteistä, toistuvia teemoja olivat: Kulttuuriperinnön tunnistamisen vaikeus, arvojen ja asenteiden ristiriitaisuus (jos kulttuuriperintö nähdään rasitteena), muutos ja pysyvyys ja jännite niiden välillä.