Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen. Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen. Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia Case - Turun seudun kansainvälisen nuorisotoiminnan nykypäivää ja tulevaisuuden suunnitelmia Ursula Roslöf Opinnäytetyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Lohjan koulutusyksikkö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (60 op) Marrraskuu 2006

2 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tutkimustehtävä ja rajaus Tutkimuksen rakenne ja toteutus Faktoja Turun seutukunnasta 11 2 GLOBALISAATION VAIKUTUKSIA NUORIIN JA NUORISOTOIMINTAAN 12 3.KANSAINVÄLISEN NUORISOTOIMINNAN MANDAATTEJA SUOMESSA Nuorisolaki ja sen toteuttajat Opetusministeriö johtaa ja avustaa, Nuora seuraa Lääninhallitus luo edellytyksiä kansainväliselle toiminnalle Opetuksen kansainvälisiä näkökulmia Nuorisotyöntekijöiden kansainvälisyyskoulutus Humakissa Kulttuurit kohtaavat Nuorisotiedotusta yli rajojen Euroopan yhdentyminen ja nuoriso-ohjelma 42 4 YLTÄÄKÖ KANSAINVÄLISYYS KUNTATASOLLE Seutuistuminen - kädenojennus kansainvälisyydelle Turun seutu - Suomen portti maailmalle Kurkistus strategioihin Nuorisotoimi kotikentällä vai maailmalla 57

3 Kokkolan malli TURBO - tehostaa ja tukee toimintaa ja tiedotusta Yhdistykset ja yhteisöt käytännön toimijoina kansainvälisellä kentällä 64 5 KANSAINVÄLISYYS ON SATSAUSTA TULEVAISUUTEEN Nuoret haluavat kansainvälistyä Turboruuvia väännetään verkostossa 66 6 YHTEENVETO Taustat varmistettu teoriassa Verkostoitumisessa on voimaa Nuorisotyölle tehokas työkalu 77 LÄHTEET 82 Painetut lähteet 82 Asiakirjat, opinnäytetyöt, sähköpostit 83 Kyselyt 85 Internet -lähteet 85 LIITTEET 87 Käsikirja kansainvälisyyteen Kyselylomake

4 5 1. JOHDANTO Olen vannoutunut koti-ihminen, joka nauttii uusista kokemuksista. Uskon, että ihmisen pitää olla lujasti kiinnittynyt omaan perheeseen, lähiympäristöön ja kotimaahan, jotta voi arvostaa muita ja olla kiinnostunut myös uusista kokemuksista. Olen nuoresta pitäen matkustanut kotimaassa ja ulkomailla perheen mukana. Taisimme olla melko harvinainen näky 60-luvulla lähtiessämme autolla Eurooppaan niinä aikoina kun auto piti vielä lastata nosturilla laivan kyytiin. Kiersimme joka kesä Euroopan leirintäalueita ja vierailimme omalla autolla myös Itäblokin maissa, joiden rajojen ylitykset ovat jääneet muistoihini jännittävinä. Melko nuoresta olen reissannut myös yksin. Ostin ensimmäisen kuplavolkkarini heti kun täytin 18 ja tuore ajokortti taskussa lähdin seikkailemaan Eurooppaan suuntanani Hollanti. Reissuilta on jäänyt lähtemättömiä muistoja ja elämyksiä, jotka ovat ylläpitäneet kiinnostustani eri maihin. Isääni voin kiittää intohimoisesta asenteesta uuden opiskeluun sekä kielitaidon tärkeyteen - hän on aina kehottanut suhtautumaan avoimesti uuteen ja oppimaan kieliä sekä kulttuureja. Vanhempiani voin kiittää myös matkailumahdollisuuksista, joiden katson olevan lapsille ja nuorille erinomainen tapa ymmärtää erilaisuutta ja kiinnostua elämästä. Olen toiminut pitkään nuorisotyössä ja alusta pitäen olen suunnitellut myös kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia käytännön työssä. Opiskelin nuorena ohjaajana mm. Europa Kollegessa Saksassa muiden maiden nuorisotyöntekijöiden kanssa. Todellisuudessa kuitenkin käytännön mahdollisuudet toimia ovat olleet melko suppeita ja kansainvälinen toiminta pienessä piirissä tapahtuvaa. Kuitenkin 90-luvun alussa, jo ennen Suomen liittymistä EU:n koin suomalaisten nuorten kansainvälisyyskasvatuksen niin tärkeäksi, että yritin projektityönä kehittää mm. kansainvälistä leiritoimintaa. Ennen EU:ta toiminta on pääasiassa ollut melko suljetun piirin ystävyyskaupunkimatkoja ja järjestöjen toimintaa. Pienissä kunnissa ei ole ollut mahdollisuuksia satsata kansainväliseen työhön pienten resurssien vuoksi. Aihe on kuitenkin erittäin tärkeä sekä yksilöiden että koko nuorisotyön kannalta. Nuorisotyön tuloksellisuuden kannalta uudet elämykset tärkeitä ja uusia uria tarvitaan myös laajentamaan nuorten maailmankuvaa. Nuorisotyössä nonformaali oppiminen on normaalia - kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja opitaan parhaiten muualla kuin

5 6 koulun penkillä. Nuorisotyön tulee murtautua ulos perinteisestä talo- ja kerhotoiminnasta ja paikallisesta piiri pieni pyörii - mentaliteetista uusia mahdollisuuksia tarjoavaan työhön, jossa kumppaneita on kuntien ja valtioiden rajojen ulkopuolellakin. Halusin selvittää, minkälainen kansainvälisen nuorisotoiminnan tilanne on alueellamme ja minkälaiset resurssit siihen on tarjolla. Nuorisotyö ei voi olla muuttumaton saareke, joka ei muutu muun yhteiskunnan mukana. Nuorisolain määrittelemä nuoruusaika (alle 29-vuotiaat) ulottuu myös jo niin pitkälle, että haasteena on toimia aivan eri maailmassa kuin lasten tai murrosikäisten nuorten kanssa. (Nuorisotyölaki 2006/72) Viimeisten parin kolmen vuoden aikana verkostomainen toiminta on laajentunut lähikuntiin ja aivan viime aikoina kuntapalvelu -uudistuksen myötä entistä laajemmaksi alueelliseksi yhteistyöksi. Valtakunnallisen osallisuushankkeen myötä nuorisotyö on laajentunut läänirajojen yli myös koko Suomeen ja nuorten osallisuuden eri muodot ovat entistä enemmän esillä. Euroopan unionin myötä nuorten liikkumismahdollisuuksia tuetaan ja kielitaito on tullut entistä tärkeämmäksi. Nuorisotyö tarvitsee runsaasti uusia tuulia myös sisältöön ja kansainvälinen toiminta on valtava haaste. (Ota osaa -nuorten osallisuushanke ) 1.1 Tutkimuksen taustaa Opinnäytetyöni näkökulmat ovat kahdenlaisia. Työtäni lähinnä on Turun seudun nuorisotyön näkökulmasta sen tulevaisuus ja kehittämistoiminta. Opinnäytetyöni aihe valikoitui ajankohtaiseksi tutkimuksen kohteeksi käytännön tarpeeseen perustuen. Turun seutukunnassa nuorisotyön verkostoituminen on viimeaikoina aktivoitunut ja olen toiminut seudun kehittämistiimin sihteerinä ja kansainvälisen toiminnan tiimin kokoajana. Globalisaation näkökulmasta vahvistusta aihevalinnalle on antanut kuluvan vuoden alussa voimaan tullut nuorisolaki sekä saman vuoden puolivälissä Suomen puheenjohtajuuskausi EU:ssa. Olen ajatellut entistä enemmän nuorisotyön pitkän tähtäyksen tavoitteita ja pohtinut minkälaiseen itsenäisyyteen ja tulevaisuuteen me nuoria kasvatamme. Minkälaisia eväitä nuorisotyö voi nuorille antaa globaalissa maailmassa. Kielitaito, kulttuurien tuntemus, sosiaaliset taidot eri toimintaympäristöissä ovat niitä ominaisuuksia, joilla nuori

6 7 pärjää. Ilman käytännön mahdollisuuksia ja kokemuksia näiden taitojen hankkiminen on vaikeaa. Kansainvälisyys ja globalisaatio ovat miltei kuluneita käsitteitä, joita pidetään itsestään selvyyksinä taloudessa ja politiikassa. Kasvatuksessa kansainvälisyys on kirjattu myös pikkuhiljaa tavoitteisiin ja nyt myös esim. Suomessa uuteen nuorisolakiin (Nuorisolaki 2006/72). Koulutuksessa ja liike-elämässä ei voida tulevaisuudessa toimia ilman kansainvälisiä kontakteja eikä myöskään ilman monipuolista kielitaitoa. Euroopan unionin laajeneminen edellyttää yhteistyötä hyvin erilaisten kansojen ja kulttuureiden välillä. Ihmisiltä vaaditaan myös valmiuksia kohdata erilaisuutta sekä liikkua entistä joustavammin esimerkiksi työn mukana. Valitsin opinnäytetyökseni ajankohtaisen, mutta melko laajan aiheen. Uudessa nuorisolaissa mainittu kansainvälisyys on aiheena ja haastava työsarka, mutta myös hyvin selkiintymätön. Nuorisotoimen pienet resurssit eivät riitä useinkaan vastaamaan edes paikallisiin tarpeisiin puhumattakaan kansainvälisistä yhteyksistä. Työssäni aluekoordinaattorina Juuret ja siivet - nuorten osallisuushankkeessa minulla on ollut mahdollisuus lähteä kehittämään alueellista nuorisotyötä monipuolisesti ja yli kuntarajojen. Hankkeen tavoitteena on nuorten osallistumisen ja osallisuuden kehittäminen eri keinoin ja palvelujen kehittäminen verkostotyön avulla. Hankesuunnitelmaa laadittaessa oli mahdollista tarttua myös sellaisiin aihealueisiin, joihin ei pienissä kunnissa aiemmin ole voitu satsata. Nuorisotiedotus ja kansainvälisyys ovat kehittämisalueita, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet nuorisotyön sisältöön alueellamme. (Juuret ja siivet hanke ) Hanke on laajentunut koskemaan monilta osin myös koko Turun seutukuntaa. Olemme kartoittaneet vuoden 2005 syksystä alkaen Turun seutukunnan TURBO-hankkeessa nuorisotoimialojen palveluita ja resursseja ja valinneet kartoituksen pohjalta muutamia seudullisia kehittämisalueita. Muun muassa nuorisotiedotus ja kansainvälinen toiminta todettiin laajoiksi ja runsaasti resursseja vaativiksi, joten ne ovat myös seudullisia kehittämisalueita TURBO:ssa. (TURBO- hanke )

7 8 Opinnäytetyöni aihe pyrkii hahmottamaan kansainvälisyyskasvatuksen taustalla olevia mandaatteja, suunnitelmia ja sopimuksia sekä erityisesti eritasoisia mahdollisuuksia nuorisotyössä. Suunnitelmallista kansainvälisyyskasvatusta tehdään jo monissa kouluissa, mutta hyvin vähän vielä nuorisotyössä. Aiemmin kontaktit ovat olleet satunnaisia vierailuja esimerkiksi ystävyyskaupunkien välillä tai irrallisia tapahtumia ja leirejä. Euroopan unionin nuoriso-ohjelman mahdollisuudet ovat lisänneet pikkuhiljaa välineitä ryhmätapaamisten, vapaaehtoispalvelun sekä nuorisoaloitteiden sekä kontaktiseminaarien muodossa. Yhdistysten toiminnassa kansainvälisiä kontakteja on yleisesti katto-organisaatioiden kautta, mutta kunnallisessa toiminnassa varsinkin pienissä kunnissa vähäisiä. Kuntien avustusmäärärahoista on ollut mahdollista hakea avustuksia myös kansainväliseen toimintaan, mutta yleensä paikallistasolla ei toimintaan ole ollut mahdollista saada tukea. Koottua tietoa niiden toteutumisesta ei esimerkiksi Turun seudulta ole saatavana. Aktiivisille nuorille on toki ollut mahdollista solmia kontakteja ja hankkia kielitaitoa esim. vaihto-oppilasvuoden ja urheilujoukkueiden kautta. Vanhempien resursseista on riippunut yleensä nuorten matkustusmahdollisuudet ulkomaille. Koulujen kautta kansainvälisiin vaihtoihin on voinut osallistua vain yleensä hyvin pärjänneet nuoret. Samoin vaihtooppilaaksi pääsyn edellytyksenä on ollut jokin rahoittava taustatuki - joko yhteisö tai perhe. Olen kokenut omassa työssäni tasapuolisten mahdollisuuksien tarjoamisen tärkeäksi, mutta samalla törmännyt resurssipulaan ja toiminnan tavoitteiden hahmottamisongelmiin. Nuorisotyön tulee murtautua ulos paikallisesta toiminnasta uusia mahdollisuuksia tarjoavaan tiedotukseen ja työhön, jossa kumppaneita on sekä oman kunnan että myös maan rajojen ulkopuolella. Nuorisotyön tuloksellisuuden kannalta uudet elämykset ovat tärkeitä ja uusia kokemuksia tarvitaan myös laajentamaan nuorten maailmankuvaa. Jo pienille lapsille voidaan opettaa avarakatseista suhtautumista muihin ihmisiin. Maailmankuvaa on tarpeellista avata oman kodin, kaupungin ja maan ulkopuolelle, jotta nuoren identiteetti muodostuu monikerroksiseksi. Oppimisympäristönä kokemus pärjäämisestä poissa kotoa tutuista ympyröistä voi lyhytkin matka toimia mullistavana kokemuksena myös syrjäytymisvaarassa olevalle nuorille. Hyviä kokemuksia on saatu jo

8 9 syrjäytyneiden nuorten viemisestä toiseen ympäristöön, jossa he ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ilman vanhaa painolastia. Nuorisotyö on 2000-luvulla todellisen murroksen edessä ja työn tavoitteita tuleekin tarkistaa. Nuorisolaki antaa tähän hyvät mahdollisuudet, mutta uusia välineitä tarvitaan. Aihe kiinnostaa sen ajankohtaisuuden vuoksi. Mielestäni eri nuorisotyöhön liittyvissä yhteyksissä mainittu kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vaativat kuitenkin avaamista ja konkretisointia, jotta ne on mahdollista tuoda mahdollisimman hyvin ja käytännön tasolle myös kenttätyöhön. Opetusministeriön nimeämän työryhmän laatimassa suosituksessa kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseksi ei ole myöskään avattu nuorisotoimen osuutta, joten selvityksessäni pyrin siihen ainakin kurkistamaan. (Opetusministeriön kansainvälisyyskasvatustyöryhmä 2006) Kartoitukseni avulla olen pyrkinyt selvittämään kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia nuorisotyön välineenä. Olen etsinyt kansainvälisyyteen liittyviä mainintoja ja mandaatteja eritasoisten organisaatioiden ja yhteisöjen strategioista ja suunnitelmista maailmanlaajuisesti, Euroopassa, Suomessa sekä Turun seudulla. Läänin kansainvälisen toiminnan tiimin jäsenien ja muutamien Suomessa toimivien asiantuntijoiden apua olen käyttänyt myös tietoa etsiessäni. Olen lisäksi laatinut kyselyn Turun seutukunnassa henkilöille, jotka edustavat omassa kunnassaan kansainvälisessä nuorisotoiminnassa mukana olevaa vastuutahoa. Nuorten näkökulmaa edustaa opiskelijan toimesta Turun seudun muutamissa kunnissa tehdyn kyselyn vastaukset. Olen kirjannut kyselystä saadut tiedot nuorten tiedonhakupalvelujen käytöstä sekä kiinnostuksesta kansainväliseen toimintaan. Kartoituksen lopuksi arvioin kansainvälisen toiminnan tulevaisuutta Turun seudun nuorisotoimialoilla. Tavoitteena on jatkossa laatia toimintasuunnitelma, johon kirjataan seudullisen kansainvälisen toiminnan pitkän aikavälin suunnitelma Turun seudun nuorisotyössä. Suunnitelma liittyy osana TURBO:n -seudun nuorisotoimialojen kehittämisja tiedotushankkeeseen. (TURBO -hanke )

9 Tutkimustehtävä ja rajaus Kartoitustyöni viitekehyksenä on globalisaatio ja sen vaikutukset nuorisotyöhön sekä nonformaali oppiminen. Verkostotyö ja kehittämisprosessi ovat vasta alussa Turun seudulla, joten myös elinikäinen oppiminen toimii kartoituksen taustalla. Selvitystyöni olen rajannut koskemaan kansainvälistä toimintaa kuntien nuorisotyön kannalta. Kartoituksen tavoitteena oli koota toiminnan mandaatit ja mahdollisuudet selkärangaksi ruohonjuuritasolle. Yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa sivuan tarkastelemalla sen antamia mahdollisuuksia nuorisotyölle sekä nuorisotoimen ja järjestöjen paikallista yhteistyötä ja lisäksi paikallisten yhdistysten kansainväliseen toimintaan myönnettyjä avustuksia. Koulujen kansainväliseen toimintaan viittaan vain lähinnä Euroopan unionin tarjoamien ohjelmien kautta ja korostaen yhteistyömahdollisuuksia. En ole käsitellyt kotouttamistoimintaa ja maahanmuuttajiin liittyvää toimintaa kartoituksessani laajan materiaalin vuoksi. Turun seutukuntaa käsittelen lähinnä seudullisten mahdollisuuksien ja verkostotyön kautta, enkä niinkään yksittäisten kuntien sisäisen toiminnan kannalta. 1.3 Tutkimuksen rakenne ja toteutus Olen koonnut aineistoa eri lähteistä ja kerännyt tietoa Internetistä, kirjallisuudesta ja raporteista. Aineiston laajuudesta johtuen olen listannut luettelomuotoon erilaisia mandaatteja, suosituksia ja sopimuksia kansainvälisyyden taustalla tuodakseni esille sen laajuuden. Materiaalit on koottu liiteluetteloksi, joka toimii oppaana tai käsikirjana kansainvälisessä nuorisotoiminnassa. Liitteeseen olen koonnut kansainvälisen toiminnan rakenteita nuorisotyössä eri toimijoiden näkökulmasta. Esittelen myös kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia kansainvälisen nuorisotyön taustalla sekä mandaatteja ja sopimuksia Suomessa. Länsi-Suomen läänin toimintaa esittelen esimerkkinä läänin tason verkostotyöstä Varsinais-Suomen liiton maakuntaohjelma ja Turun seudun kehittämiskeskuksen strategioita esittelen seutukehittämisen näkökulmasta. Turun seudun kansainvälistä toimintaa hahmottelen mm. netistä etsimieni strategioiden ja toimintasuunnitelmien pohjalta.

10 11 Työssäni mittaan kansainvälisen nuorisotoiminnan määrää, laatua ja näkyvyyttä eri tasoilla. Olen kartoittanut eri tasoisten toimijoiden ja linjauksista päättävien tai vastaavien suunnitelmia ja toimintaa. Samoin olen testannut ikään kuin ulkopuolisen silmin, miten ja mistä löytyy tietoa toiminnasta ja sen toteuttajista. Nuorisotoimialojen kansainvälisen toiminnan suunnitelmia olen etsinyt myös mm. netistä ja apuna kartoituksessa olen käyttänyt lisäksi TURBO -Turun seudun nuorisotoimialojen kehittämis- ja tiedotussuunnitelmaan liittyvää taustaselvitystä, joka on laadittu Turun seudun kehittämiskeskuksen ja kuntien yhteistyönä. Kuntien edustajille ja muutamille asiantuntijoille tekemäni sähköpostikyselyn perusteella olen kartoittanut näkemyksiä, joita olen käyttänyt loppupäätelmieni pohjana. Muutamien seudun koulujen oppilaille tehdyn kyselyn kansainvälistä toimintaa koskevat vastaukset olen kirjannut kartoitukseeni. Toimin myös Turun seudulla kansainvälisen toiminnan verkostotiimin vetäjänä ja Länsi- Suomen lääninhallituksen kansainvälisten asioiden työryhmässä, joten kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä sekä seudullisesti että laajemmaltikin. Seutukuntamme on ollut myös mukana Petri Pajun ja Petri Cederlöfin seutututkimuksissa ja kehittämistyössä yhtenä esimerkkinä. 1.4 Faktoja Turun seutukunnasta Seutukuntajako on otettu käyttöön vuoden 2004 alusta. Suomen kunnat on jaettu 77 seutukuntaan vuoden 2005 alusta. Turun seutukunta sijaitsee Länsi-Suomen läänin eteläosassa ja siihen kuuluu kahdeksantoista kuntaa. Turun lisäksi Kaarina, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Lieto, Raisio, Naantali, Merimasku, Rymättylä, Rusko, Vahto, Askainen, Mynämäki, (Mietoinen ja Mynämäki yhdistyvät ) Nousiainen, Lemu ja Velkua. Vanhaan seutukuntajakoon on tulossa muutoksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen kuntarakenne. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Sisäasiainministeriön suosituksen

11 12 mukaan jatkossa Turun seutukunnassa tulisi tehdä yhteistyötä seuraavien kuntien välillä; Turku, Kaarina, Lieto, Raisio, Naantali, Rusko, Vahto ja Aura. (Sisäasiainministeriö 2006). Kuva 1 Kuva 2 Turun seutukunta Turun yhteistyöalue (Paras-hanke 2006) 2 GLOBALISAATION VAIKUTUKSIA NUORIIN JA NUORISOTOIMINTAAN EU:n nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan mukaan perustavoitteita nuorisopolitiikassa ovat 1) nuorten osallistumisen edistäminen, 2) nuorille tiedottaminen, 3) nuorten vapaaehtoistyöntukeminen ja siinä opitun tunnustaminen ja 4) nuorisotutkimuksen lisääminen Ei-muodollisen oppimisen tunnustamiseen rakennetaan Euroopan tasolla toimivaa järjestelmää. (EU:n valkoinen kirja ) Tommi Hoikkala toteaa globalisaation vaikutuksista toimittamassaan eri kirjoittajien näkökulmia sisältävässä muistiossa; Globalisaatio on aiheena kuin rannaton meri, eikä siitä ole liiemmin ollut suomalaista eikä kansainvälistä nuorisotutkimuskeskustelua. Teemassa muotoutuu merkittävällä tavalla nuorten asemaan, tilanteeseen ja

12 13 identiteetteihin, osallistumiseen, demokratiaan ja (maailman)kansalaisuuteen liittyviä seikkoja. Esillä on myös hallinnan kysymyksiä: valtaa, taistelua, eriarvoisuuksia, ihmisoikeuksia, riskejä sekä kiinnostavia sukupolvijakoja, uhkaa ja mahdollisuuksia. On myös aihepiirejä jotka ovat jääneet kartoittamatta aids, terveys, koulutus, ympäristö. Ja suurin haaste on se miten tämän kaiken kääntää nuorisopolitiikaksi. (Hoikkala, Tommi 2001) Monille nuorille kansainvälisyys on arkipäivää. Lisääntynyt matkailu, vaihto-opiskelu, tiedon, taiteen ja tavaran liikkuminen sekä nuorten into hyödyntää informaatioteknologiaa ovat tehneet nuorisokulttuurin virtauksista hyvinkin kansainvälisiä. Samalla nuorille tarjoutuu mahdollisuuksia kansainväliseen verkottumiseen. Nuoret sekä hyödyntävät globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia että vastustavat sen uhkia kansainvälisten ryhmien voimin. Kaikille nuorille kansainvälistyminen ei ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi puutteelliset kieli- ja IT- taidot voivat ehkäistä kansainvälistymistä. Uusi EU:n nuoriso-ohjelma painottaa kansainvälistymisen mahdollistamista myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. (Euroopan unioni) Tommi Hoikkalan kokoamassa muistiossa globalisaatiota määritellään seuraavasti: 1. kulttuurivirtausten liikettä, jossa ihmisten, ajatusten ja kulttuuristen mallien toisiinsa nivoutuminen luo avoimesti sykkivän verkon (Hermonen, Merja) 2. yhteisöllisyyttä: nuorisokulttuurien uudet yhteisöllisyyden muodot tuottavat uuden moraalisen tietoisuuden globaalissa ajassa (Lundbom, Pia) 3. monisukupolvista sosiaalista liikehdintää, joka kumpuaa maailmanlaajuisesta tyytymättömyydestä globalisoituvan maailman valtiokeskeistä järjestelmää vastaan ( Luhtakallio, Eeva) 4. sukupolvittaisia arvostusten, asenteiden ja maailmankuvien rakenteita (Helve, Helena) 5. yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien kansallisvaltioiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta, josta syntyy uutta maailmankansalaisuutta tai sisäänpäin kääntyvää kansallista torjuntaa (Harinen, Päivi) 6. työpaikkakilpailua, joka tuottaa työvoiman polarisaatiota, yhteiskunnallista jakoa hyviin ja huonoihin töihin sekä muita työelämän ristiriitoja (Pyöriä, Pasi)

13 14 7. informaatioteknologian kahlittua vs. liikevoimaista käyttöä ja nimenomaan jälkimmäistä kriittisen pedagogian palveluksessa (Suoranta, Juha) 8. uuden aikakauden erityistä poliittista tilaa, glokaalia maailmaa, jossa paikallinen (lokaali) ja globaali yhtyvät ja tuottavat mahdollista kuvittelevan ja kaikkea epäilevän uuden poliittisen toimijan, joka tiivistyy ironiseen ja epäilykykyiseen nuorisoon (Paakkunainen, Kari) 9. maailman kaikkien kolkkien kohtalonyhteyttä, joka juontuu keskinäisriippuvuudesta; sen riskit ovat talouden hallitsevuus ja vahvojen valta, mahdollisuudet todellinen ihmiskuntapolitiikka ja maailmakylä sekä YK tämän hallinnan mekanismina (Vesa, Unto) 10. kansalaisjärjestöjen monikansallista yhteistyötä (Kuure, Tapio) Nämä näkökulmat voi koota yhteisöllisyyden, kansalaisyhteiskunnan ( yhteiskunnalliset liikkeet), informaatioteknologian ja työnorganisatorisen globalisaation ulottuvuuksiksi. Globalisaatio on myös paljon muuta kuin talousvetoinen kasvoton prosessi. Globalisaatiokeskustelu tuo seuraavia aineksia nuorisopolitiikkaan (Hoikkala, Tommi 2001). 1) osallistumisrakenteet Jos ja kun uudet poliittiset identiteetit rakentuvat globaalien yhteisöjen jäsenyyksille, vanha edustuksellinen päätöksenteko joutuu ongelmiin. Tietysti kannattaa kysyä missä määrin arvio pitää paikkaansa eri yhteiskunnissa ja eri yhteiskuntien eri osaryhmissä; kansallisten minuuksien identiteettejä luova voima lienee edelleen tallella, mutta millä tavoin, siinäpä kysymys. Tähän alueeseen liittyy myös demokratiaongelma. Voidaan väittää, että nuorten kansalaisten näkemykset eivät välity tehokkaasti päätöksentekoon, koska ne käsitetään ulkoparlamentaarisina viesteinä. Kysymyksen mutkikkuus korostuu kun sitä ajattelee koko maailman nuorten asiana. Miten YK:ta tulisi kehittää jotta se toimisi tehokkaana foorumina nuorten globaalien kysymysten käsittelyssä ja että YK:lla on relevanssia globalisaation hallinnan kannalta? (Hoikkala, Tommi 2001). 2) elinolot ja nuorisotyö Nuorisopolitiikan suomalainen käsite tai ymmärrys korostaa nuorten elinoloja sekä kansalaistoimintaa. Nuorisopolitiikka linkittyy nuorisotyöhön, kansalaisjärjestöihin ja vapaaehtoistyön kenttään. Yhteys globaaliin keskusteluun on selkeä: kansalaisjärjestöt

14 15 erottuvat eettis-moraalisina äänitorvina (vrt. kulutuskriittisyys, talouskriittisyys, euro/länsimaiskriittisyys) ja resonanssi globaaliin nuorisokulttuurin on niin ikään erottuva (internet, amerikanismi, ääriliikkeet, uudet globaalit pienoiskulttuurit). Sen sijaan nuorisotyö globaalina käsitteenä ei saa sisältöä, onkin selkeä haaste on kehittää globaalin nuorisotyön ajatusta. 3) perhe ja sukupolvien suhteet Kysymykset sukupolvisuhteista ja perhesuhteista ovat ajankohtaisia globaalissa mielessä. Työmarkkinoiden liike repii perheitä ja niiden eri jäseniä eri maihin, perheenyhdistämisohjelmat ovat usein puutteellisia ja nuoret jäävät usein yksin ilman vanhempia tai vanhempiensa kasvattajiksi (vrt. maahanmuuttajanuoret Suomessa). Sukupolvisuhteet saavat uusia ulottuvuuksia esimerkiksi sosialisaatiokäsitteen kautta, kun katsotaan perheen käsitettä globaalin liikkeen näkökulmasta. Perhepolitiikka ja sukupolvien sopimus nousee globaalilla tasolla tärkeäksi. 4) monikulttuurisuus Monikulttuurisuus tuo globaalisuuden arkipäivään, antaa globaalille diskurssille kasvoja, käytäntöjä. Arjen sosiaalinen todellisuus on usein kaukana (kosmopoliittisesta) maailmankansalaisuudesta, interrailauksesta tai Music TV:n elämyssfääreistä. Sanalla sanoen rasismi on läsnä. Se nostaa nuorten arkipäivän syrjinnän ehkäisyn, maahanmuuttajien/etnisten vähemmistöjen osallistumismahdollisuuksien lisäämisen ja kysymyksen vähemmistönuorten yhteiskunnallisesta jäsenyydestä (koulussa, nuorisotalolla, julkisissa tiloissa ) keskiöön. 5) nuorten kansalaisuus Kansalaisuuden lunastaminen tuo esiin kysymyksen nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista tai niiden rajusta kirjosta, joka vetää kuilun etenkin köyhien ja rikkaiden tai nopeasti kehittyvien maiden välille. Ketkä ovat globaalin nuorisopoliittisen keskustelun todelliset vähemmistöt tai marginaalit: kehitysmaiden nuoret yleisesti? Nopeasti urbanisoituvien keskuksien kaduilla elävät nuoret, joille prostituutio ja huumeet ovat arjen tosiasioita? Maaseudulle syrjäytyvät nuoret? Juurettomat nuoret, jotka virtaavat pakolaisina maasta toiseen, liian usein erillään vanhemmistaan ja yhteisöistään? Internetin ulottumattomissa kasvavat nuoret? 6) paikallisen ja globaalin keskinäissuhde

15 16 Globalisaatio rakentaa jännitteen nuorten paikallisten tarpeiden/toiveiden/ elämänmahdollisuuksien sekä globaalien trendien välille. Tässä on sekä kyse täydentävästä suhteesta (paikallisuuden ja globaalisuuden vuoropuhelu) että vastakkaisista vetovoimista (globaalit trendit tekevät paikallisista oloista entistä eriarvoistavampia: uudet keskustat ja periferiat). 7) digitaalinen tasa-arvo Digitaalisen kuilun kaventaminen rikkaiden ja köyhien maiden välillä on keskeinen globalisaation poliittinen ja taloudellinen kysymys. Se ei tietenkään ratkaise perustavia infrastruktuurin tai terveydenhuollon kysymyksiä. Silti sitä ei kannata väheksyä. Internet voi olla tehokas koulutuksen ja demokraattisen pedagogian väline. Yhdistetään tämä Harri Holkerin näkemykseen tehokkaimmasta tavasta poistaa köyhyyttä kehitysmaista: lisätään tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta. 8) globaalin nuorisopolitiikan rajat Onko olemassa nuorisopolitiikkaa esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikkana? Voi myös kysyä mikä on nuorisokysymyksen suhde lasten oikeuksien julistukseen ja muihin YK:n toimintaohjelmiin sekä kokouksiin ja konferensseihin (esimerkiksi aids-kokous, rasisminvastainen maailmankonferenssi, lapsi-summit)? Millä tavoin nuorisopolitiikan käsite on kirkas ja spesifi globaalilla tasolla? YK:n The World Programme of Action for Youth to the Year 2000 and Beyond määrittelee kymmenen prioriteettia: koulutus, työllisyys, nälkä ja köyhyys, terveys, ympäristö, huumeet, rikollisuus, vapaa-aika, tytöt ja nuoret naiset, osallisuus ja päätöksenteko. Olisiko tähän mitään lisättävää? Informaatioteknologia ja digitaalinen tasa-arvo? Globalisaation hallinta? Vai täytyisikö löytää jotain erityistä nuorisokysymyksen ja globaalin nuorisopolitiikan tärkein lenkki, jota vetämällä liikkuu koko ketju? Entä mitä tuollaiset erityisemmät nuorisopolitiikan ja nuorisotyön tavoitteet ja käsitteet tarkoittaisivat nimenomaan kehitysmaiden näkökulmasta? Tasa-arvon ja eriarvoisuuden suhde globaalissa nuorisopolitiikassa on keskeinen ulottuvuus, koska nuorten elonolojen kirjo on hurja. Miten kansallisesti tutut kysymykset syrjäytymisen tai mieluummin syrjinnän ehkäisystä asettuvat globaalilla tasolla. globaali nuorisokysymys pilkkoutuu tässä muistiossa moneen osaan (Hoikkala, Tommi 2001).

16 17 Määritelmien moninaisuus on tyypillistä monikulttuurisuuskasvatukseksi miellettävän toiminnan yhteydessä. Ei ole olemassa mitään yhtä määritelmää, joka olisi yleisesti hyväksytty. Teemoiltaan monikulttuurisuuskasvatus sivuaa kansainvälisyyskasvatuksen monia osa-alueita ja käsittelee väistämättä oikeudenmukaisuuden, syrjinnän, tasa-arvon ja kulttuurierojen nostamia kysymyksiä. Nykykulttuuri korostaa nopeita tuloksia ja pikavoittoja. Tällaisessa ympäristössä erilaisten syy- ja seuraussuhteiden käsitteleminen ei ole suosiossa. Nuorison ymmärtäminen ensisijaisesti kuluttajiksi korostaa materialistisia arvoja, mitä kilpailuyhteiskuntaan liittyvä epävarmuus täydentää. Tällaisessa järjestelmässä yksilöllisyys korostuu. Monikulttuurisuuskasvatus puolestaan kehottaa pysähtymään hetkeksi ja tarkkailemaan oman itsen ja ympäröivän maailman suhdetta. Tavoitteena on yksilöiden, yhteisöjen ja ryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen. Vuorovaikutussuhteiden todellisuutta luonnehtivat moninaisuus ja monimutkaisuus. Muutosten ja vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseen porautuva kulttuurienvälinen oppiminen alkaa erilaisuuden ja vastakkaisuuksien hyväksynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita eriarvoisuuden tai syrjinnän hyväksymistä. Nuorisoalan järjestöissä kulttuurienvälinen vuorovaikutus mielletään keskeiseksi monikulttuurisen nuorisotyön osa-alueeksi. Kansainvälisyys on mielekästä ja haastavaa sekä kotimaassa että ulkomailla toimittaessa. Kansainvälisyys halutaan nähdä eräänä perusnuorisotyön keskeisenä elementtinä - ei ainoastaan matkailullisena itseisarvona. Erilaiset kansainväliset leirit ja ryhmätapaamiset ovat osa monikulttuurista kasvatustoimintaa. Vähemmistöjen ja maahanmuuttajien mukaan saaminen nuorisojärjestöihin on monikulttuurisen nuorisotoiminnan sekä seuraus että tavoite (Cantell, Matti 2005). Vapaaehtois- ja tukihenkilöiden kouluttaminen kulttuuritietoisiksi, kulttuurisille eroille ja yhtäläisyyksille herkistäminen, on osa järjestöjen koulutustoimintaa. Myös aikuistumis- ja rippileireillä käsitellään syrjinnän ja erilaisuuden mekanismeja. Liikunnan ääressä tapahtuva eri ryhmien välinen kanssakäyminen esim. katukoriksen merkeissä on käytännön sovellutusta monikulttuurisuuteen kasvusta. Eri kulttuuritaustaisten nuorten päivittäiset kohtaamiset ovat tämän päivän todellisuutta. Kulttuurienvälinen kasvatus perustuu Cantellin mukaan: vuorovaikutukseen, kokemuksellisuuteen, ennakkokäsitysten tutkimiseen ja ennakkoluulojen muurien murtamiseen, vastavuoroisuuteen ja solidaarisuuteen. Lähtökohtana tulee olla omakohtaisten kokemusten tarjoaminen, joka

17 18 johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Nuorisoalan järjestöjen tehtävänä on luoda tälle prosessille puitteet. Pelkällä kasvatuksellinen lähestymistapa ei Cantellin mukaan riitä, vaan työtä on täydennettävä muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Monikulttuurisuuskasvatus nuorisotyössä on voimistumassa ihmisoikeuskasvatuksen suuntaan. Mukana säilyy edelleen vahva kulttuurienvälisen oppimisen leima, mutta uutuutena mukaan tullee enemmän rakenteisiin pureutuvaa näkökulmaa. Vallankäytön ja sen ulkopuolelle sulkemisen yhteyksistä muistuttavat lauluntekijän kiteyttämä purkaus: Ihmiset, ettekö tajua, että "maailma on globaali" (Cantell, Matti 2005 ). 3 KANSAINVÄLISEN NUORISOTOIMINNAN MANDAATTEJA SUOMESSA Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamiseksi valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi kehittämisohjelman, jossa esitetään valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja edistetään ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Opetusministeriö ohjaa ja kehittää nuorisopolitiikkaa lainsäädännöllä, tutkimusten ja selvitysten välityksellä ja nuorisolle ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Tavoitteena on mm.nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja nuorten elinolojen parantaminen. (Opetusministeriö 2006) 3.1 Nuorisolaki ja sen toteuttajat Maaliskuun alussa 2006 voimaan tulleella nuorisolailla uudistetaan ja tarkennetaan Suomen nuorisotyön ja -politiikan arvopohjaa, keskeisiä käsitteitä sekä näiden toteuttamiseksi käytettäviä välineitä. Nuorisolaki on neljäs suomalaista nuorisotyötä ja -politiikkaa säätävä laki. Edelliset vastaavat lait voimaan vuonna 1972, 1986, Eduskunta on uudistanut kyseistä lainsäädäntöä noin kymmenen vuoden välein. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen nuorisotyötä ja -politiikkaa koskeva lainsäädäntö on moderneinta. Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu,

18 19 yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (Nuorisolaki 2006/72) Opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Lääninhallitukset toimivat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisina. Opetusministeriö hyväksyy läänin nuorisotoimen tulostavoitteet yhdessä lääninhallituksen kanssa. Opetusministeriöllä on valtakunnan tasolla ja lääninhallituksilla aluetasolla vastuu nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta. (Opetusministeriö 2006) Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Kehittämisohjelman valmistelee opetusministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja - politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (Opetusministeriö 2006 )

19 Opetusministeriö johtaa ja avustaa, Nuora seuraa Opetusministeriö ohjaa ja kehittää nuorisopolitiikkaa lainsäädännöllä tutkimusten ja selvitysten välityksellä nuorisolle ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Tavoitteena on mm. nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja nuorten elinolojen parantaminen. Opetusministeriö osallistuu nuorisoasioissa eri maiden kahdenväliseen ja monenkeskiseen hallitusten yhteistyöhön, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä EU-yhteistyöhön. Tavoitteena on toimialan kehittäminen kahdenvälisen sopimuspohjaisen yhteistyön avulla ja osallistumalla monenkeskisen yhteistyön rakenteisiin (YK, Euroopan neuvosto, Itämeren maiden neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Barentsin Euro-Arktinen neuvosto). Opetusministeriön ja lääninhallitusten tulossopimukseen kirjataan nuorisotoimen osalta lyhyen aikavälin nuorisopoliittiset tavoitteet ja tehtävät. Tulossopimuksessa on oma kohtansa kansainvälisestä yhteistyöstä. Opetusministeriö jakaa tukea valtion nuorisomäärärahoista mm. ennaltaehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, kansainväliseen yhteistyöhön, koululaisten iltapäivätoimintaan, kuntien nuorisotoimintaan, läänien nuorisotoimintaan, nuorisotyötä tekeville kansalaisjärjestöille, nuorten kulttuuritoimintaan, nuorisotutkimukseen, nuorten työpajatoimintaan, valtakunnallisille nuorisokeskuksille. Nuorisomäärärahat osoitetaan pääosin veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista. Opetusministeriö tukee erillisillä määrärahoilla ajankohtaisia hankkeita: varoilla on tuettu mm. syrjäytymisen ehkäisyä, seikkailukasvatuksen kehittämistä ja kansainvälisiä hankkeita. Hankerahoitusta voidaan myöntää myös järjestöille ja yhteisöille, jotka eivät saa säännöllistä toiminta-avustusta. Nuorten uusien toimintamuotojen kehittäminen on ollut erityisesti näiden avustusten kohteina. (Opetusministeriö 2006) Vuonna 2006 kansainvälisen yhteistyön määräraha on yhteensä (miljoona) euroa.. Suomessa ohjelman toimeenpanosta vastaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Vuonna 2006 opetusministeriö on asettanut CIMO:n käyttöön euroa Nuoriso-ohjelman kansallisen rahoitusosuuden kattamiseen. CIMO myöntää myös Nuori Kulttuuri-toimintaan liittyviä avustuksia esiintymismatkoihin ulkomaille, Nuori Kulttuurilähettiläiden toimintaan ja hallinnointiin ( euroa vuonna 2006). Opetusministeriö

20 21 tukee kansainvälistä toimintaa myös Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kautta, joka vastaa joistakin sopimuspohjaisista kahdenvälisistä hankkeista. Opetusministeriö on myöntänyt Allianssille euroa hankkeiden kustannuksiin vuonna Opetusministeriö tukee myös kansainvälisen nuorisoyhteistyön rakenteita. Vuonna 2006 niitä on tuettu seuraavasti: Euroopan neuvoston nuorisosäätiön vapaaehtoinen avustus euroa, vapaaehtoinen avustus YK:n nuorisorahastolle euroa, Suomen osuus Itämerisihteeristön kuluista euroa, BYCO:n (Barents Youth Cooperation Office) rahoitus euroa. Ministeriö on myöntänyt avustuksia kansainvälisten nuorisoalan hankkeiden toteuttamiseen myös eri järjestöille ja kunnille, kuten (vuonna 2006) Euroopan nuorten parlamentti EYP- Finland ry:lle, Turun kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, Suomi-Kuwait Ystävyysyhdistys ry:lle, Suomen Nuorten Esperantoliitto ry:lle, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, Suomen Punaiselle Ristille, Karjalan Humanitaarinen Tuki ry:lle, Nuorten Palvelu ry:lle, Nuorisotutkimusseura ry:lle, Salo - Lasten Laulukaupunki ry:lle, Kokkolan kaupungille, Suomen 4H-Liitolle, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry:lle ja Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry:lle. Lisäksi ministeriö tukee erilaisia hankkeita liittyen ajankohtaisiin kampanjoihin ja teemavuosiin (Juntunen, Elina. Opetusministeriö ). Opetusministeriön asettaman kansainvälisyyskasvatus työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kansalliseksi kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaksi. Toimeksianto perustui Euroopan Neuvoston North-South Centren tekemään arvioon kansainvälisyyskasvatuksesta Suomessa ja arvioinnissa esitettyihin suosituksiin. Toimeksiannon mukaisesti toimenpideohjelma painottuu opetuksen ja oppimisen haasteisiin erityisesti YK:n vuosituhatjulistuksen, siitä johdettujen vuosituhannen kehityspäämäärien, Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja Maastrichtin kansainvälisyyskasvatussuosituksen mukaisesti. Toimenpideohjelmassa tarkastellaan myös globaaleja kehityskysymyksiä ja niiden hyödyntämistä sekä koulutuksessa että kansalaisjärjestötoiminnassa. (Kansainvälisyyskasvatus työryhmä ) Kansainvälisyyskasvatuksella tarkoitetaan muun muassa toimintaa, joka ohjaa yksilökohtaiseen globaaliin vastuuseen ja yhteisölliseen maailmanlaajuiseen

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Taimesta puutarhaksi. Osallisuushanke-nuorisolaki hanke= = seudullinen ja maakunnallinen nuorisokasvatuspalvelujen kehittämisty. mistyö.

Taimesta puutarhaksi. Osallisuushanke-nuorisolaki hanke= = seudullinen ja maakunnallinen nuorisokasvatuspalvelujen kehittämisty. mistyö. Taimesta puutarhaksi Osallisuushanke-nuorisolaki nuorisolaki-lanu-ohjelma-paras- hanke= = seudullinen ja maakunnallinen nuorisokasvatuspalvelujen kehittämisty mistyö On vain kaksi kestävää perintöä, jotka

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet miksi uudistetaan vuoden 2006 laki Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Tammikuu 2015

Nuorisolaki uudistus. Tammikuu 2015 Nuorisolaki uudistus Tammikuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014 Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Parlamentaarinen asiantuntijaelin Asetetaan

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Nuorisotyön ja politiikan vastuualue. Valtakunnalliset työpajapäivät 10.3.2015 Merja Hilpinen

Nuorisotyön ja politiikan vastuualue. Valtakunnalliset työpajapäivät 10.3.2015 Merja Hilpinen Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Valtakunnalliset työpajapäivät 10.3.2015 Merja Hilpinen Nuorten työpajat Nuorten työpajatoiminnasta ei ole olemassa säädöstä. Nuorten työpajatoiminnan järjestämistä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot