Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen. Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen. Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Maailmankansalainen eurooppalainen suomalainen turkulainen Kansainvälisen nuorisotoiminnan mandaatteja ja mahdollisuuksia Case - Turun seudun kansainvälisen nuorisotoiminnan nykypäivää ja tulevaisuuden suunnitelmia Ursula Roslöf Opinnäytetyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Lohjan koulutusyksikkö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (60 op) Marrraskuu 2006

2 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tutkimustehtävä ja rajaus Tutkimuksen rakenne ja toteutus Faktoja Turun seutukunnasta 11 2 GLOBALISAATION VAIKUTUKSIA NUORIIN JA NUORISOTOIMINTAAN 12 3.KANSAINVÄLISEN NUORISOTOIMINNAN MANDAATTEJA SUOMESSA Nuorisolaki ja sen toteuttajat Opetusministeriö johtaa ja avustaa, Nuora seuraa Lääninhallitus luo edellytyksiä kansainväliselle toiminnalle Opetuksen kansainvälisiä näkökulmia Nuorisotyöntekijöiden kansainvälisyyskoulutus Humakissa Kulttuurit kohtaavat Nuorisotiedotusta yli rajojen Euroopan yhdentyminen ja nuoriso-ohjelma 42 4 YLTÄÄKÖ KANSAINVÄLISYYS KUNTATASOLLE Seutuistuminen - kädenojennus kansainvälisyydelle Turun seutu - Suomen portti maailmalle Kurkistus strategioihin Nuorisotoimi kotikentällä vai maailmalla 57

3 Kokkolan malli TURBO - tehostaa ja tukee toimintaa ja tiedotusta Yhdistykset ja yhteisöt käytännön toimijoina kansainvälisellä kentällä 64 5 KANSAINVÄLISYYS ON SATSAUSTA TULEVAISUUTEEN Nuoret haluavat kansainvälistyä Turboruuvia väännetään verkostossa 66 6 YHTEENVETO Taustat varmistettu teoriassa Verkostoitumisessa on voimaa Nuorisotyölle tehokas työkalu 77 LÄHTEET 82 Painetut lähteet 82 Asiakirjat, opinnäytetyöt, sähköpostit 83 Kyselyt 85 Internet -lähteet 85 LIITTEET 87 Käsikirja kansainvälisyyteen Kyselylomake

4 5 1. JOHDANTO Olen vannoutunut koti-ihminen, joka nauttii uusista kokemuksista. Uskon, että ihmisen pitää olla lujasti kiinnittynyt omaan perheeseen, lähiympäristöön ja kotimaahan, jotta voi arvostaa muita ja olla kiinnostunut myös uusista kokemuksista. Olen nuoresta pitäen matkustanut kotimaassa ja ulkomailla perheen mukana. Taisimme olla melko harvinainen näky 60-luvulla lähtiessämme autolla Eurooppaan niinä aikoina kun auto piti vielä lastata nosturilla laivan kyytiin. Kiersimme joka kesä Euroopan leirintäalueita ja vierailimme omalla autolla myös Itäblokin maissa, joiden rajojen ylitykset ovat jääneet muistoihini jännittävinä. Melko nuoresta olen reissannut myös yksin. Ostin ensimmäisen kuplavolkkarini heti kun täytin 18 ja tuore ajokortti taskussa lähdin seikkailemaan Eurooppaan suuntanani Hollanti. Reissuilta on jäänyt lähtemättömiä muistoja ja elämyksiä, jotka ovat ylläpitäneet kiinnostustani eri maihin. Isääni voin kiittää intohimoisesta asenteesta uuden opiskeluun sekä kielitaidon tärkeyteen - hän on aina kehottanut suhtautumaan avoimesti uuteen ja oppimaan kieliä sekä kulttuureja. Vanhempiani voin kiittää myös matkailumahdollisuuksista, joiden katson olevan lapsille ja nuorille erinomainen tapa ymmärtää erilaisuutta ja kiinnostua elämästä. Olen toiminut pitkään nuorisotyössä ja alusta pitäen olen suunnitellut myös kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia käytännön työssä. Opiskelin nuorena ohjaajana mm. Europa Kollegessa Saksassa muiden maiden nuorisotyöntekijöiden kanssa. Todellisuudessa kuitenkin käytännön mahdollisuudet toimia ovat olleet melko suppeita ja kansainvälinen toiminta pienessä piirissä tapahtuvaa. Kuitenkin 90-luvun alussa, jo ennen Suomen liittymistä EU:n koin suomalaisten nuorten kansainvälisyyskasvatuksen niin tärkeäksi, että yritin projektityönä kehittää mm. kansainvälistä leiritoimintaa. Ennen EU:ta toiminta on pääasiassa ollut melko suljetun piirin ystävyyskaupunkimatkoja ja järjestöjen toimintaa. Pienissä kunnissa ei ole ollut mahdollisuuksia satsata kansainväliseen työhön pienten resurssien vuoksi. Aihe on kuitenkin erittäin tärkeä sekä yksilöiden että koko nuorisotyön kannalta. Nuorisotyön tuloksellisuuden kannalta uudet elämykset tärkeitä ja uusia uria tarvitaan myös laajentamaan nuorten maailmankuvaa. Nuorisotyössä nonformaali oppiminen on normaalia - kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja opitaan parhaiten muualla kuin

5 6 koulun penkillä. Nuorisotyön tulee murtautua ulos perinteisestä talo- ja kerhotoiminnasta ja paikallisesta piiri pieni pyörii - mentaliteetista uusia mahdollisuuksia tarjoavaan työhön, jossa kumppaneita on kuntien ja valtioiden rajojen ulkopuolellakin. Halusin selvittää, minkälainen kansainvälisen nuorisotoiminnan tilanne on alueellamme ja minkälaiset resurssit siihen on tarjolla. Nuorisotyö ei voi olla muuttumaton saareke, joka ei muutu muun yhteiskunnan mukana. Nuorisolain määrittelemä nuoruusaika (alle 29-vuotiaat) ulottuu myös jo niin pitkälle, että haasteena on toimia aivan eri maailmassa kuin lasten tai murrosikäisten nuorten kanssa. (Nuorisotyölaki 2006/72) Viimeisten parin kolmen vuoden aikana verkostomainen toiminta on laajentunut lähikuntiin ja aivan viime aikoina kuntapalvelu -uudistuksen myötä entistä laajemmaksi alueelliseksi yhteistyöksi. Valtakunnallisen osallisuushankkeen myötä nuorisotyö on laajentunut läänirajojen yli myös koko Suomeen ja nuorten osallisuuden eri muodot ovat entistä enemmän esillä. Euroopan unionin myötä nuorten liikkumismahdollisuuksia tuetaan ja kielitaito on tullut entistä tärkeämmäksi. Nuorisotyö tarvitsee runsaasti uusia tuulia myös sisältöön ja kansainvälinen toiminta on valtava haaste. (Ota osaa -nuorten osallisuushanke ) 1.1 Tutkimuksen taustaa Opinnäytetyöni näkökulmat ovat kahdenlaisia. Työtäni lähinnä on Turun seudun nuorisotyön näkökulmasta sen tulevaisuus ja kehittämistoiminta. Opinnäytetyöni aihe valikoitui ajankohtaiseksi tutkimuksen kohteeksi käytännön tarpeeseen perustuen. Turun seutukunnassa nuorisotyön verkostoituminen on viimeaikoina aktivoitunut ja olen toiminut seudun kehittämistiimin sihteerinä ja kansainvälisen toiminnan tiimin kokoajana. Globalisaation näkökulmasta vahvistusta aihevalinnalle on antanut kuluvan vuoden alussa voimaan tullut nuorisolaki sekä saman vuoden puolivälissä Suomen puheenjohtajuuskausi EU:ssa. Olen ajatellut entistä enemmän nuorisotyön pitkän tähtäyksen tavoitteita ja pohtinut minkälaiseen itsenäisyyteen ja tulevaisuuteen me nuoria kasvatamme. Minkälaisia eväitä nuorisotyö voi nuorille antaa globaalissa maailmassa. Kielitaito, kulttuurien tuntemus, sosiaaliset taidot eri toimintaympäristöissä ovat niitä ominaisuuksia, joilla nuori

6 7 pärjää. Ilman käytännön mahdollisuuksia ja kokemuksia näiden taitojen hankkiminen on vaikeaa. Kansainvälisyys ja globalisaatio ovat miltei kuluneita käsitteitä, joita pidetään itsestään selvyyksinä taloudessa ja politiikassa. Kasvatuksessa kansainvälisyys on kirjattu myös pikkuhiljaa tavoitteisiin ja nyt myös esim. Suomessa uuteen nuorisolakiin (Nuorisolaki 2006/72). Koulutuksessa ja liike-elämässä ei voida tulevaisuudessa toimia ilman kansainvälisiä kontakteja eikä myöskään ilman monipuolista kielitaitoa. Euroopan unionin laajeneminen edellyttää yhteistyötä hyvin erilaisten kansojen ja kulttuureiden välillä. Ihmisiltä vaaditaan myös valmiuksia kohdata erilaisuutta sekä liikkua entistä joustavammin esimerkiksi työn mukana. Valitsin opinnäytetyökseni ajankohtaisen, mutta melko laajan aiheen. Uudessa nuorisolaissa mainittu kansainvälisyys on aiheena ja haastava työsarka, mutta myös hyvin selkiintymätön. Nuorisotoimen pienet resurssit eivät riitä useinkaan vastaamaan edes paikallisiin tarpeisiin puhumattakaan kansainvälisistä yhteyksistä. Työssäni aluekoordinaattorina Juuret ja siivet - nuorten osallisuushankkeessa minulla on ollut mahdollisuus lähteä kehittämään alueellista nuorisotyötä monipuolisesti ja yli kuntarajojen. Hankkeen tavoitteena on nuorten osallistumisen ja osallisuuden kehittäminen eri keinoin ja palvelujen kehittäminen verkostotyön avulla. Hankesuunnitelmaa laadittaessa oli mahdollista tarttua myös sellaisiin aihealueisiin, joihin ei pienissä kunnissa aiemmin ole voitu satsata. Nuorisotiedotus ja kansainvälisyys ovat kehittämisalueita, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet nuorisotyön sisältöön alueellamme. (Juuret ja siivet hanke ) Hanke on laajentunut koskemaan monilta osin myös koko Turun seutukuntaa. Olemme kartoittaneet vuoden 2005 syksystä alkaen Turun seutukunnan TURBO-hankkeessa nuorisotoimialojen palveluita ja resursseja ja valinneet kartoituksen pohjalta muutamia seudullisia kehittämisalueita. Muun muassa nuorisotiedotus ja kansainvälinen toiminta todettiin laajoiksi ja runsaasti resursseja vaativiksi, joten ne ovat myös seudullisia kehittämisalueita TURBO:ssa. (TURBO- hanke )

7 8 Opinnäytetyöni aihe pyrkii hahmottamaan kansainvälisyyskasvatuksen taustalla olevia mandaatteja, suunnitelmia ja sopimuksia sekä erityisesti eritasoisia mahdollisuuksia nuorisotyössä. Suunnitelmallista kansainvälisyyskasvatusta tehdään jo monissa kouluissa, mutta hyvin vähän vielä nuorisotyössä. Aiemmin kontaktit ovat olleet satunnaisia vierailuja esimerkiksi ystävyyskaupunkien välillä tai irrallisia tapahtumia ja leirejä. Euroopan unionin nuoriso-ohjelman mahdollisuudet ovat lisänneet pikkuhiljaa välineitä ryhmätapaamisten, vapaaehtoispalvelun sekä nuorisoaloitteiden sekä kontaktiseminaarien muodossa. Yhdistysten toiminnassa kansainvälisiä kontakteja on yleisesti katto-organisaatioiden kautta, mutta kunnallisessa toiminnassa varsinkin pienissä kunnissa vähäisiä. Kuntien avustusmäärärahoista on ollut mahdollista hakea avustuksia myös kansainväliseen toimintaan, mutta yleensä paikallistasolla ei toimintaan ole ollut mahdollista saada tukea. Koottua tietoa niiden toteutumisesta ei esimerkiksi Turun seudulta ole saatavana. Aktiivisille nuorille on toki ollut mahdollista solmia kontakteja ja hankkia kielitaitoa esim. vaihto-oppilasvuoden ja urheilujoukkueiden kautta. Vanhempien resursseista on riippunut yleensä nuorten matkustusmahdollisuudet ulkomaille. Koulujen kautta kansainvälisiin vaihtoihin on voinut osallistua vain yleensä hyvin pärjänneet nuoret. Samoin vaihtooppilaaksi pääsyn edellytyksenä on ollut jokin rahoittava taustatuki - joko yhteisö tai perhe. Olen kokenut omassa työssäni tasapuolisten mahdollisuuksien tarjoamisen tärkeäksi, mutta samalla törmännyt resurssipulaan ja toiminnan tavoitteiden hahmottamisongelmiin. Nuorisotyön tulee murtautua ulos paikallisesta toiminnasta uusia mahdollisuuksia tarjoavaan tiedotukseen ja työhön, jossa kumppaneita on sekä oman kunnan että myös maan rajojen ulkopuolella. Nuorisotyön tuloksellisuuden kannalta uudet elämykset ovat tärkeitä ja uusia kokemuksia tarvitaan myös laajentamaan nuorten maailmankuvaa. Jo pienille lapsille voidaan opettaa avarakatseista suhtautumista muihin ihmisiin. Maailmankuvaa on tarpeellista avata oman kodin, kaupungin ja maan ulkopuolelle, jotta nuoren identiteetti muodostuu monikerroksiseksi. Oppimisympäristönä kokemus pärjäämisestä poissa kotoa tutuista ympyröistä voi lyhytkin matka toimia mullistavana kokemuksena myös syrjäytymisvaarassa olevalle nuorille. Hyviä kokemuksia on saatu jo

8 9 syrjäytyneiden nuorten viemisestä toiseen ympäristöön, jossa he ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ilman vanhaa painolastia. Nuorisotyö on 2000-luvulla todellisen murroksen edessä ja työn tavoitteita tuleekin tarkistaa. Nuorisolaki antaa tähän hyvät mahdollisuudet, mutta uusia välineitä tarvitaan. Aihe kiinnostaa sen ajankohtaisuuden vuoksi. Mielestäni eri nuorisotyöhön liittyvissä yhteyksissä mainittu kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vaativat kuitenkin avaamista ja konkretisointia, jotta ne on mahdollista tuoda mahdollisimman hyvin ja käytännön tasolle myös kenttätyöhön. Opetusministeriön nimeämän työryhmän laatimassa suosituksessa kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseksi ei ole myöskään avattu nuorisotoimen osuutta, joten selvityksessäni pyrin siihen ainakin kurkistamaan. (Opetusministeriön kansainvälisyyskasvatustyöryhmä 2006) Kartoitukseni avulla olen pyrkinyt selvittämään kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia nuorisotyön välineenä. Olen etsinyt kansainvälisyyteen liittyviä mainintoja ja mandaatteja eritasoisten organisaatioiden ja yhteisöjen strategioista ja suunnitelmista maailmanlaajuisesti, Euroopassa, Suomessa sekä Turun seudulla. Läänin kansainvälisen toiminnan tiimin jäsenien ja muutamien Suomessa toimivien asiantuntijoiden apua olen käyttänyt myös tietoa etsiessäni. Olen lisäksi laatinut kyselyn Turun seutukunnassa henkilöille, jotka edustavat omassa kunnassaan kansainvälisessä nuorisotoiminnassa mukana olevaa vastuutahoa. Nuorten näkökulmaa edustaa opiskelijan toimesta Turun seudun muutamissa kunnissa tehdyn kyselyn vastaukset. Olen kirjannut kyselystä saadut tiedot nuorten tiedonhakupalvelujen käytöstä sekä kiinnostuksesta kansainväliseen toimintaan. Kartoituksen lopuksi arvioin kansainvälisen toiminnan tulevaisuutta Turun seudun nuorisotoimialoilla. Tavoitteena on jatkossa laatia toimintasuunnitelma, johon kirjataan seudullisen kansainvälisen toiminnan pitkän aikavälin suunnitelma Turun seudun nuorisotyössä. Suunnitelma liittyy osana TURBO:n -seudun nuorisotoimialojen kehittämisja tiedotushankkeeseen. (TURBO -hanke )

9 Tutkimustehtävä ja rajaus Kartoitustyöni viitekehyksenä on globalisaatio ja sen vaikutukset nuorisotyöhön sekä nonformaali oppiminen. Verkostotyö ja kehittämisprosessi ovat vasta alussa Turun seudulla, joten myös elinikäinen oppiminen toimii kartoituksen taustalla. Selvitystyöni olen rajannut koskemaan kansainvälistä toimintaa kuntien nuorisotyön kannalta. Kartoituksen tavoitteena oli koota toiminnan mandaatit ja mahdollisuudet selkärangaksi ruohonjuuritasolle. Yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa sivuan tarkastelemalla sen antamia mahdollisuuksia nuorisotyölle sekä nuorisotoimen ja järjestöjen paikallista yhteistyötä ja lisäksi paikallisten yhdistysten kansainväliseen toimintaan myönnettyjä avustuksia. Koulujen kansainväliseen toimintaan viittaan vain lähinnä Euroopan unionin tarjoamien ohjelmien kautta ja korostaen yhteistyömahdollisuuksia. En ole käsitellyt kotouttamistoimintaa ja maahanmuuttajiin liittyvää toimintaa kartoituksessani laajan materiaalin vuoksi. Turun seutukuntaa käsittelen lähinnä seudullisten mahdollisuuksien ja verkostotyön kautta, enkä niinkään yksittäisten kuntien sisäisen toiminnan kannalta. 1.3 Tutkimuksen rakenne ja toteutus Olen koonnut aineistoa eri lähteistä ja kerännyt tietoa Internetistä, kirjallisuudesta ja raporteista. Aineiston laajuudesta johtuen olen listannut luettelomuotoon erilaisia mandaatteja, suosituksia ja sopimuksia kansainvälisyyden taustalla tuodakseni esille sen laajuuden. Materiaalit on koottu liiteluetteloksi, joka toimii oppaana tai käsikirjana kansainvälisessä nuorisotoiminnassa. Liitteeseen olen koonnut kansainvälisen toiminnan rakenteita nuorisotyössä eri toimijoiden näkökulmasta. Esittelen myös kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia kansainvälisen nuorisotyön taustalla sekä mandaatteja ja sopimuksia Suomessa. Länsi-Suomen läänin toimintaa esittelen esimerkkinä läänin tason verkostotyöstä Varsinais-Suomen liiton maakuntaohjelma ja Turun seudun kehittämiskeskuksen strategioita esittelen seutukehittämisen näkökulmasta. Turun seudun kansainvälistä toimintaa hahmottelen mm. netistä etsimieni strategioiden ja toimintasuunnitelmien pohjalta.

10 11 Työssäni mittaan kansainvälisen nuorisotoiminnan määrää, laatua ja näkyvyyttä eri tasoilla. Olen kartoittanut eri tasoisten toimijoiden ja linjauksista päättävien tai vastaavien suunnitelmia ja toimintaa. Samoin olen testannut ikään kuin ulkopuolisen silmin, miten ja mistä löytyy tietoa toiminnasta ja sen toteuttajista. Nuorisotoimialojen kansainvälisen toiminnan suunnitelmia olen etsinyt myös mm. netistä ja apuna kartoituksessa olen käyttänyt lisäksi TURBO -Turun seudun nuorisotoimialojen kehittämis- ja tiedotussuunnitelmaan liittyvää taustaselvitystä, joka on laadittu Turun seudun kehittämiskeskuksen ja kuntien yhteistyönä. Kuntien edustajille ja muutamille asiantuntijoille tekemäni sähköpostikyselyn perusteella olen kartoittanut näkemyksiä, joita olen käyttänyt loppupäätelmieni pohjana. Muutamien seudun koulujen oppilaille tehdyn kyselyn kansainvälistä toimintaa koskevat vastaukset olen kirjannut kartoitukseeni. Toimin myös Turun seudulla kansainvälisen toiminnan verkostotiimin vetäjänä ja Länsi- Suomen lääninhallituksen kansainvälisten asioiden työryhmässä, joten kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä sekä seudullisesti että laajemmaltikin. Seutukuntamme on ollut myös mukana Petri Pajun ja Petri Cederlöfin seutututkimuksissa ja kehittämistyössä yhtenä esimerkkinä. 1.4 Faktoja Turun seutukunnasta Seutukuntajako on otettu käyttöön vuoden 2004 alusta. Suomen kunnat on jaettu 77 seutukuntaan vuoden 2005 alusta. Turun seutukunta sijaitsee Länsi-Suomen läänin eteläosassa ja siihen kuuluu kahdeksantoista kuntaa. Turun lisäksi Kaarina, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Lieto, Raisio, Naantali, Merimasku, Rymättylä, Rusko, Vahto, Askainen, Mynämäki, (Mietoinen ja Mynämäki yhdistyvät ) Nousiainen, Lemu ja Velkua. Vanhaan seutukuntajakoon on tulossa muutoksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen kuntarakenne. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Sisäasiainministeriön suosituksen

11 12 mukaan jatkossa Turun seutukunnassa tulisi tehdä yhteistyötä seuraavien kuntien välillä; Turku, Kaarina, Lieto, Raisio, Naantali, Rusko, Vahto ja Aura. (Sisäasiainministeriö 2006). Kuva 1 Kuva 2 Turun seutukunta Turun yhteistyöalue (Paras-hanke 2006) 2 GLOBALISAATION VAIKUTUKSIA NUORIIN JA NUORISOTOIMINTAAN EU:n nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan mukaan perustavoitteita nuorisopolitiikassa ovat 1) nuorten osallistumisen edistäminen, 2) nuorille tiedottaminen, 3) nuorten vapaaehtoistyöntukeminen ja siinä opitun tunnustaminen ja 4) nuorisotutkimuksen lisääminen Ei-muodollisen oppimisen tunnustamiseen rakennetaan Euroopan tasolla toimivaa järjestelmää. (EU:n valkoinen kirja ) Tommi Hoikkala toteaa globalisaation vaikutuksista toimittamassaan eri kirjoittajien näkökulmia sisältävässä muistiossa; Globalisaatio on aiheena kuin rannaton meri, eikä siitä ole liiemmin ollut suomalaista eikä kansainvälistä nuorisotutkimuskeskustelua. Teemassa muotoutuu merkittävällä tavalla nuorten asemaan, tilanteeseen ja

12 13 identiteetteihin, osallistumiseen, demokratiaan ja (maailman)kansalaisuuteen liittyviä seikkoja. Esillä on myös hallinnan kysymyksiä: valtaa, taistelua, eriarvoisuuksia, ihmisoikeuksia, riskejä sekä kiinnostavia sukupolvijakoja, uhkaa ja mahdollisuuksia. On myös aihepiirejä jotka ovat jääneet kartoittamatta aids, terveys, koulutus, ympäristö. Ja suurin haaste on se miten tämän kaiken kääntää nuorisopolitiikaksi. (Hoikkala, Tommi 2001) Monille nuorille kansainvälisyys on arkipäivää. Lisääntynyt matkailu, vaihto-opiskelu, tiedon, taiteen ja tavaran liikkuminen sekä nuorten into hyödyntää informaatioteknologiaa ovat tehneet nuorisokulttuurin virtauksista hyvinkin kansainvälisiä. Samalla nuorille tarjoutuu mahdollisuuksia kansainväliseen verkottumiseen. Nuoret sekä hyödyntävät globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia että vastustavat sen uhkia kansainvälisten ryhmien voimin. Kaikille nuorille kansainvälistyminen ei ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi puutteelliset kieli- ja IT- taidot voivat ehkäistä kansainvälistymistä. Uusi EU:n nuoriso-ohjelma painottaa kansainvälistymisen mahdollistamista myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. (Euroopan unioni) Tommi Hoikkalan kokoamassa muistiossa globalisaatiota määritellään seuraavasti: 1. kulttuurivirtausten liikettä, jossa ihmisten, ajatusten ja kulttuuristen mallien toisiinsa nivoutuminen luo avoimesti sykkivän verkon (Hermonen, Merja) 2. yhteisöllisyyttä: nuorisokulttuurien uudet yhteisöllisyyden muodot tuottavat uuden moraalisen tietoisuuden globaalissa ajassa (Lundbom, Pia) 3. monisukupolvista sosiaalista liikehdintää, joka kumpuaa maailmanlaajuisesta tyytymättömyydestä globalisoituvan maailman valtiokeskeistä järjestelmää vastaan ( Luhtakallio, Eeva) 4. sukupolvittaisia arvostusten, asenteiden ja maailmankuvien rakenteita (Helve, Helena) 5. yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien kansallisvaltioiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta, josta syntyy uutta maailmankansalaisuutta tai sisäänpäin kääntyvää kansallista torjuntaa (Harinen, Päivi) 6. työpaikkakilpailua, joka tuottaa työvoiman polarisaatiota, yhteiskunnallista jakoa hyviin ja huonoihin töihin sekä muita työelämän ristiriitoja (Pyöriä, Pasi)

13 14 7. informaatioteknologian kahlittua vs. liikevoimaista käyttöä ja nimenomaan jälkimmäistä kriittisen pedagogian palveluksessa (Suoranta, Juha) 8. uuden aikakauden erityistä poliittista tilaa, glokaalia maailmaa, jossa paikallinen (lokaali) ja globaali yhtyvät ja tuottavat mahdollista kuvittelevan ja kaikkea epäilevän uuden poliittisen toimijan, joka tiivistyy ironiseen ja epäilykykyiseen nuorisoon (Paakkunainen, Kari) 9. maailman kaikkien kolkkien kohtalonyhteyttä, joka juontuu keskinäisriippuvuudesta; sen riskit ovat talouden hallitsevuus ja vahvojen valta, mahdollisuudet todellinen ihmiskuntapolitiikka ja maailmakylä sekä YK tämän hallinnan mekanismina (Vesa, Unto) 10. kansalaisjärjestöjen monikansallista yhteistyötä (Kuure, Tapio) Nämä näkökulmat voi koota yhteisöllisyyden, kansalaisyhteiskunnan ( yhteiskunnalliset liikkeet), informaatioteknologian ja työnorganisatorisen globalisaation ulottuvuuksiksi. Globalisaatio on myös paljon muuta kuin talousvetoinen kasvoton prosessi. Globalisaatiokeskustelu tuo seuraavia aineksia nuorisopolitiikkaan (Hoikkala, Tommi 2001). 1) osallistumisrakenteet Jos ja kun uudet poliittiset identiteetit rakentuvat globaalien yhteisöjen jäsenyyksille, vanha edustuksellinen päätöksenteko joutuu ongelmiin. Tietysti kannattaa kysyä missä määrin arvio pitää paikkaansa eri yhteiskunnissa ja eri yhteiskuntien eri osaryhmissä; kansallisten minuuksien identiteettejä luova voima lienee edelleen tallella, mutta millä tavoin, siinäpä kysymys. Tähän alueeseen liittyy myös demokratiaongelma. Voidaan väittää, että nuorten kansalaisten näkemykset eivät välity tehokkaasti päätöksentekoon, koska ne käsitetään ulkoparlamentaarisina viesteinä. Kysymyksen mutkikkuus korostuu kun sitä ajattelee koko maailman nuorten asiana. Miten YK:ta tulisi kehittää jotta se toimisi tehokkaana foorumina nuorten globaalien kysymysten käsittelyssä ja että YK:lla on relevanssia globalisaation hallinnan kannalta? (Hoikkala, Tommi 2001). 2) elinolot ja nuorisotyö Nuorisopolitiikan suomalainen käsite tai ymmärrys korostaa nuorten elinoloja sekä kansalaistoimintaa. Nuorisopolitiikka linkittyy nuorisotyöhön, kansalaisjärjestöihin ja vapaaehtoistyön kenttään. Yhteys globaaliin keskusteluun on selkeä: kansalaisjärjestöt

14 15 erottuvat eettis-moraalisina äänitorvina (vrt. kulutuskriittisyys, talouskriittisyys, euro/länsimaiskriittisyys) ja resonanssi globaaliin nuorisokulttuurin on niin ikään erottuva (internet, amerikanismi, ääriliikkeet, uudet globaalit pienoiskulttuurit). Sen sijaan nuorisotyö globaalina käsitteenä ei saa sisältöä, onkin selkeä haaste on kehittää globaalin nuorisotyön ajatusta. 3) perhe ja sukupolvien suhteet Kysymykset sukupolvisuhteista ja perhesuhteista ovat ajankohtaisia globaalissa mielessä. Työmarkkinoiden liike repii perheitä ja niiden eri jäseniä eri maihin, perheenyhdistämisohjelmat ovat usein puutteellisia ja nuoret jäävät usein yksin ilman vanhempia tai vanhempiensa kasvattajiksi (vrt. maahanmuuttajanuoret Suomessa). Sukupolvisuhteet saavat uusia ulottuvuuksia esimerkiksi sosialisaatiokäsitteen kautta, kun katsotaan perheen käsitettä globaalin liikkeen näkökulmasta. Perhepolitiikka ja sukupolvien sopimus nousee globaalilla tasolla tärkeäksi. 4) monikulttuurisuus Monikulttuurisuus tuo globaalisuuden arkipäivään, antaa globaalille diskurssille kasvoja, käytäntöjä. Arjen sosiaalinen todellisuus on usein kaukana (kosmopoliittisesta) maailmankansalaisuudesta, interrailauksesta tai Music TV:n elämyssfääreistä. Sanalla sanoen rasismi on läsnä. Se nostaa nuorten arkipäivän syrjinnän ehkäisyn, maahanmuuttajien/etnisten vähemmistöjen osallistumismahdollisuuksien lisäämisen ja kysymyksen vähemmistönuorten yhteiskunnallisesta jäsenyydestä (koulussa, nuorisotalolla, julkisissa tiloissa ) keskiöön. 5) nuorten kansalaisuus Kansalaisuuden lunastaminen tuo esiin kysymyksen nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista tai niiden rajusta kirjosta, joka vetää kuilun etenkin köyhien ja rikkaiden tai nopeasti kehittyvien maiden välille. Ketkä ovat globaalin nuorisopoliittisen keskustelun todelliset vähemmistöt tai marginaalit: kehitysmaiden nuoret yleisesti? Nopeasti urbanisoituvien keskuksien kaduilla elävät nuoret, joille prostituutio ja huumeet ovat arjen tosiasioita? Maaseudulle syrjäytyvät nuoret? Juurettomat nuoret, jotka virtaavat pakolaisina maasta toiseen, liian usein erillään vanhemmistaan ja yhteisöistään? Internetin ulottumattomissa kasvavat nuoret? 6) paikallisen ja globaalin keskinäissuhde

15 16 Globalisaatio rakentaa jännitteen nuorten paikallisten tarpeiden/toiveiden/ elämänmahdollisuuksien sekä globaalien trendien välille. Tässä on sekä kyse täydentävästä suhteesta (paikallisuuden ja globaalisuuden vuoropuhelu) että vastakkaisista vetovoimista (globaalit trendit tekevät paikallisista oloista entistä eriarvoistavampia: uudet keskustat ja periferiat). 7) digitaalinen tasa-arvo Digitaalisen kuilun kaventaminen rikkaiden ja köyhien maiden välillä on keskeinen globalisaation poliittinen ja taloudellinen kysymys. Se ei tietenkään ratkaise perustavia infrastruktuurin tai terveydenhuollon kysymyksiä. Silti sitä ei kannata väheksyä. Internet voi olla tehokas koulutuksen ja demokraattisen pedagogian väline. Yhdistetään tämä Harri Holkerin näkemykseen tehokkaimmasta tavasta poistaa köyhyyttä kehitysmaista: lisätään tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta. 8) globaalin nuorisopolitiikan rajat Onko olemassa nuorisopolitiikkaa esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikkana? Voi myös kysyä mikä on nuorisokysymyksen suhde lasten oikeuksien julistukseen ja muihin YK:n toimintaohjelmiin sekä kokouksiin ja konferensseihin (esimerkiksi aids-kokous, rasisminvastainen maailmankonferenssi, lapsi-summit)? Millä tavoin nuorisopolitiikan käsite on kirkas ja spesifi globaalilla tasolla? YK:n The World Programme of Action for Youth to the Year 2000 and Beyond määrittelee kymmenen prioriteettia: koulutus, työllisyys, nälkä ja köyhyys, terveys, ympäristö, huumeet, rikollisuus, vapaa-aika, tytöt ja nuoret naiset, osallisuus ja päätöksenteko. Olisiko tähän mitään lisättävää? Informaatioteknologia ja digitaalinen tasa-arvo? Globalisaation hallinta? Vai täytyisikö löytää jotain erityistä nuorisokysymyksen ja globaalin nuorisopolitiikan tärkein lenkki, jota vetämällä liikkuu koko ketju? Entä mitä tuollaiset erityisemmät nuorisopolitiikan ja nuorisotyön tavoitteet ja käsitteet tarkoittaisivat nimenomaan kehitysmaiden näkökulmasta? Tasa-arvon ja eriarvoisuuden suhde globaalissa nuorisopolitiikassa on keskeinen ulottuvuus, koska nuorten elonolojen kirjo on hurja. Miten kansallisesti tutut kysymykset syrjäytymisen tai mieluummin syrjinnän ehkäisystä asettuvat globaalilla tasolla. globaali nuorisokysymys pilkkoutuu tässä muistiossa moneen osaan (Hoikkala, Tommi 2001).

16 17 Määritelmien moninaisuus on tyypillistä monikulttuurisuuskasvatukseksi miellettävän toiminnan yhteydessä. Ei ole olemassa mitään yhtä määritelmää, joka olisi yleisesti hyväksytty. Teemoiltaan monikulttuurisuuskasvatus sivuaa kansainvälisyyskasvatuksen monia osa-alueita ja käsittelee väistämättä oikeudenmukaisuuden, syrjinnän, tasa-arvon ja kulttuurierojen nostamia kysymyksiä. Nykykulttuuri korostaa nopeita tuloksia ja pikavoittoja. Tällaisessa ympäristössä erilaisten syy- ja seuraussuhteiden käsitteleminen ei ole suosiossa. Nuorison ymmärtäminen ensisijaisesti kuluttajiksi korostaa materialistisia arvoja, mitä kilpailuyhteiskuntaan liittyvä epävarmuus täydentää. Tällaisessa järjestelmässä yksilöllisyys korostuu. Monikulttuurisuuskasvatus puolestaan kehottaa pysähtymään hetkeksi ja tarkkailemaan oman itsen ja ympäröivän maailman suhdetta. Tavoitteena on yksilöiden, yhteisöjen ja ryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen. Vuorovaikutussuhteiden todellisuutta luonnehtivat moninaisuus ja monimutkaisuus. Muutosten ja vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseen porautuva kulttuurienvälinen oppiminen alkaa erilaisuuden ja vastakkaisuuksien hyväksynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita eriarvoisuuden tai syrjinnän hyväksymistä. Nuorisoalan järjestöissä kulttuurienvälinen vuorovaikutus mielletään keskeiseksi monikulttuurisen nuorisotyön osa-alueeksi. Kansainvälisyys on mielekästä ja haastavaa sekä kotimaassa että ulkomailla toimittaessa. Kansainvälisyys halutaan nähdä eräänä perusnuorisotyön keskeisenä elementtinä - ei ainoastaan matkailullisena itseisarvona. Erilaiset kansainväliset leirit ja ryhmätapaamiset ovat osa monikulttuurista kasvatustoimintaa. Vähemmistöjen ja maahanmuuttajien mukaan saaminen nuorisojärjestöihin on monikulttuurisen nuorisotoiminnan sekä seuraus että tavoite (Cantell, Matti 2005). Vapaaehtois- ja tukihenkilöiden kouluttaminen kulttuuritietoisiksi, kulttuurisille eroille ja yhtäläisyyksille herkistäminen, on osa järjestöjen koulutustoimintaa. Myös aikuistumis- ja rippileireillä käsitellään syrjinnän ja erilaisuuden mekanismeja. Liikunnan ääressä tapahtuva eri ryhmien välinen kanssakäyminen esim. katukoriksen merkeissä on käytännön sovellutusta monikulttuurisuuteen kasvusta. Eri kulttuuritaustaisten nuorten päivittäiset kohtaamiset ovat tämän päivän todellisuutta. Kulttuurienvälinen kasvatus perustuu Cantellin mukaan: vuorovaikutukseen, kokemuksellisuuteen, ennakkokäsitysten tutkimiseen ja ennakkoluulojen muurien murtamiseen, vastavuoroisuuteen ja solidaarisuuteen. Lähtökohtana tulee olla omakohtaisten kokemusten tarjoaminen, joka

17 18 johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Nuorisoalan järjestöjen tehtävänä on luoda tälle prosessille puitteet. Pelkällä kasvatuksellinen lähestymistapa ei Cantellin mukaan riitä, vaan työtä on täydennettävä muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Monikulttuurisuuskasvatus nuorisotyössä on voimistumassa ihmisoikeuskasvatuksen suuntaan. Mukana säilyy edelleen vahva kulttuurienvälisen oppimisen leima, mutta uutuutena mukaan tullee enemmän rakenteisiin pureutuvaa näkökulmaa. Vallankäytön ja sen ulkopuolelle sulkemisen yhteyksistä muistuttavat lauluntekijän kiteyttämä purkaus: Ihmiset, ettekö tajua, että "maailma on globaali" (Cantell, Matti 2005 ). 3 KANSAINVÄLISEN NUORISOTOIMINNAN MANDAATTEJA SUOMESSA Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamiseksi valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi kehittämisohjelman, jossa esitetään valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja edistetään ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Opetusministeriö ohjaa ja kehittää nuorisopolitiikkaa lainsäädännöllä, tutkimusten ja selvitysten välityksellä ja nuorisolle ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Tavoitteena on mm.nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja nuorten elinolojen parantaminen. (Opetusministeriö 2006) 3.1 Nuorisolaki ja sen toteuttajat Maaliskuun alussa 2006 voimaan tulleella nuorisolailla uudistetaan ja tarkennetaan Suomen nuorisotyön ja -politiikan arvopohjaa, keskeisiä käsitteitä sekä näiden toteuttamiseksi käytettäviä välineitä. Nuorisolaki on neljäs suomalaista nuorisotyötä ja -politiikkaa säätävä laki. Edelliset vastaavat lait voimaan vuonna 1972, 1986, Eduskunta on uudistanut kyseistä lainsäädäntöä noin kymmenen vuoden välein. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen nuorisotyötä ja -politiikkaa koskeva lainsäädäntö on moderneinta. Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu,

18 19 yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (Nuorisolaki 2006/72) Opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Lääninhallitukset toimivat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisina. Opetusministeriö hyväksyy läänin nuorisotoimen tulostavoitteet yhdessä lääninhallituksen kanssa. Opetusministeriöllä on valtakunnan tasolla ja lääninhallituksilla aluetasolla vastuu nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta. (Opetusministeriö 2006) Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Kehittämisohjelman valmistelee opetusministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja - politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (Opetusministeriö 2006 )

19 Opetusministeriö johtaa ja avustaa, Nuora seuraa Opetusministeriö ohjaa ja kehittää nuorisopolitiikkaa lainsäädännöllä tutkimusten ja selvitysten välityksellä nuorisolle ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Tavoitteena on mm. nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja nuorten elinolojen parantaminen. Opetusministeriö osallistuu nuorisoasioissa eri maiden kahdenväliseen ja monenkeskiseen hallitusten yhteistyöhön, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä EU-yhteistyöhön. Tavoitteena on toimialan kehittäminen kahdenvälisen sopimuspohjaisen yhteistyön avulla ja osallistumalla monenkeskisen yhteistyön rakenteisiin (YK, Euroopan neuvosto, Itämeren maiden neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Barentsin Euro-Arktinen neuvosto). Opetusministeriön ja lääninhallitusten tulossopimukseen kirjataan nuorisotoimen osalta lyhyen aikavälin nuorisopoliittiset tavoitteet ja tehtävät. Tulossopimuksessa on oma kohtansa kansainvälisestä yhteistyöstä. Opetusministeriö jakaa tukea valtion nuorisomäärärahoista mm. ennaltaehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, kansainväliseen yhteistyöhön, koululaisten iltapäivätoimintaan, kuntien nuorisotoimintaan, läänien nuorisotoimintaan, nuorisotyötä tekeville kansalaisjärjestöille, nuorten kulttuuritoimintaan, nuorisotutkimukseen, nuorten työpajatoimintaan, valtakunnallisille nuorisokeskuksille. Nuorisomäärärahat osoitetaan pääosin veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista. Opetusministeriö tukee erillisillä määrärahoilla ajankohtaisia hankkeita: varoilla on tuettu mm. syrjäytymisen ehkäisyä, seikkailukasvatuksen kehittämistä ja kansainvälisiä hankkeita. Hankerahoitusta voidaan myöntää myös järjestöille ja yhteisöille, jotka eivät saa säännöllistä toiminta-avustusta. Nuorten uusien toimintamuotojen kehittäminen on ollut erityisesti näiden avustusten kohteina. (Opetusministeriö 2006) Vuonna 2006 kansainvälisen yhteistyön määräraha on yhteensä (miljoona) euroa.. Suomessa ohjelman toimeenpanosta vastaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Vuonna 2006 opetusministeriö on asettanut CIMO:n käyttöön euroa Nuoriso-ohjelman kansallisen rahoitusosuuden kattamiseen. CIMO myöntää myös Nuori Kulttuuri-toimintaan liittyviä avustuksia esiintymismatkoihin ulkomaille, Nuori Kulttuurilähettiläiden toimintaan ja hallinnointiin ( euroa vuonna 2006). Opetusministeriö

20 21 tukee kansainvälistä toimintaa myös Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kautta, joka vastaa joistakin sopimuspohjaisista kahdenvälisistä hankkeista. Opetusministeriö on myöntänyt Allianssille euroa hankkeiden kustannuksiin vuonna Opetusministeriö tukee myös kansainvälisen nuorisoyhteistyön rakenteita. Vuonna 2006 niitä on tuettu seuraavasti: Euroopan neuvoston nuorisosäätiön vapaaehtoinen avustus euroa, vapaaehtoinen avustus YK:n nuorisorahastolle euroa, Suomen osuus Itämerisihteeristön kuluista euroa, BYCO:n (Barents Youth Cooperation Office) rahoitus euroa. Ministeriö on myöntänyt avustuksia kansainvälisten nuorisoalan hankkeiden toteuttamiseen myös eri järjestöille ja kunnille, kuten (vuonna 2006) Euroopan nuorten parlamentti EYP- Finland ry:lle, Turun kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, Suomi-Kuwait Ystävyysyhdistys ry:lle, Suomen Nuorten Esperantoliitto ry:lle, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, Suomen Punaiselle Ristille, Karjalan Humanitaarinen Tuki ry:lle, Nuorten Palvelu ry:lle, Nuorisotutkimusseura ry:lle, Salo - Lasten Laulukaupunki ry:lle, Kokkolan kaupungille, Suomen 4H-Liitolle, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry:lle ja Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry:lle. Lisäksi ministeriö tukee erilaisia hankkeita liittyen ajankohtaisiin kampanjoihin ja teemavuosiin (Juntunen, Elina. Opetusministeriö ). Opetusministeriön asettaman kansainvälisyyskasvatus työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kansalliseksi kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaksi. Toimeksianto perustui Euroopan Neuvoston North-South Centren tekemään arvioon kansainvälisyyskasvatuksesta Suomessa ja arvioinnissa esitettyihin suosituksiin. Toimeksiannon mukaisesti toimenpideohjelma painottuu opetuksen ja oppimisen haasteisiin erityisesti YK:n vuosituhatjulistuksen, siitä johdettujen vuosituhannen kehityspäämäärien, Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja Maastrichtin kansainvälisyyskasvatussuosituksen mukaisesti. Toimenpideohjelmassa tarkastellaan myös globaaleja kehityskysymyksiä ja niiden hyödyntämistä sekä koulutuksessa että kansalaisjärjestötoiminnassa. (Kansainvälisyyskasvatus työryhmä ) Kansainvälisyyskasvatuksella tarkoitetaan muun muassa toimintaa, joka ohjaa yksilökohtaiseen globaaliin vastuuseen ja yhteisölliseen maailmanlaajuiseen

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorisotutkimus tänään , Tampere

Nuorisotutkimus tänään , Tampere Nuorisotutkimus tänään 31.10.2008, Tampere Sami Myllyniemi Rakenne Nuorisotutkimusseura: Vuonna 1988 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot