Uudet energiamääräykset ja E-luvun laskenta

Transkriptio

1 Uudet energiamääräykset ja E-luvun laskenta

2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Muut 5 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Muu teollisuus 35 % Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina Lähde: Ympäristöministeriö / Pekka Kalliomäki

3 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 20% (30% edellyttäen, että kaikki EU-maat vähentävät saman määrän) ja samalla uusiutuvien energialähteiden osuutta lisätään EU-tasolla 38%. Ministeriön tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä, että kaikki uudisrakennukset ovat energiatehokkuudeltaan lähes nk. nollaenergiatasoa

4 Rakennusten energiatodistus: Laki ja asetus energiatodistuksesta astui voimaan ja koskee uusia rakennuksia ja vähintään 6:n asunnon taloyhtiöitä Energiatodistusten avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta Energiatodistus on hankittava, kun rakennus otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan Energiatodistus esitetään rakennuslupaa haettaessa Energiatodistusta ei vaadita: Pienet alle 50 m 2 rakennukset Vapaa-ajan, enintään alle 4 kk käytössä olevat rakennukset Teollisuus- ja korjaamorakennukset, maatilarakennukset Suojellut rakennukset Kirkot ja vastaavat

5 Energiatehokas rakentaminen ja energiatehokkuus vaatimukset RMK D3 / 2010 Rakennuksen sijoittaminen tontille, suuntaaminen, tilasuunnittelu Rakennuksen vaipan hyvä lämmön eristys Rakennuksen vaipan ilmatiiveys Tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdosta Laadukas rakentaminen Energiatehokkaat laitteet Energiatehokkaassa rakentamisessa kaikkiin osa-alueisiin pitää vaikuttaa

6 Rakennuksen suuntaaminen ja tilasuunnittelu: Rakennuksen suunnittelussa pyritään rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen välttämään tarpeettoman suurta vaippapinta-alaa Tilojen suunnittelussa ja suuntaamisessa otetaan huomioon tilojen käyttötapa ja sisäiset lämpökuormat Ikkunat suunnataan ja niiden koko ja rakenne valitaan siten, että auringon säteilylämpöä ja luonnonvaloa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti

7 Rakennuksen vaipan lämpöhäviö Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä rajoitetaan energiatehokkuuden saavuttamiseksi Lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin rakentamismääräyskokoelmassa määritetty vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, tai Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään 20% vertailuarvojen mukaista lämpöhäviötä suurempi, jos lämpöhäviön ylitys tasataan parantamalla ilmanvaihdon LTO:a tai rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä

8 Rakennuksen hyvä lämmöneristys Pyritään voimassa olevan ohjeen alapuolelle Rakenne Voimassa oleva ohje RMK C3 / 2010 U-arvo vaatimus - Ulkoseinät 0.17 W / (m 2 K) -Alapohja, ryömintätilaan rajoittuva 0.17 W / (m 2 K) - Maanvarainen alapohja 0.16 W / (m 2 K) - Yläpohja 0.09 W / (m 2 K) - Ikkunat, ulko-ovet 1.0 W / (m 2 K) - Ikkunapinta-ala Enintään 15% maanpäällisten kerrosten kerrostasoalasta, enintään 50% rakennuksen julkisivujen alasta - Kattoikkuna 1.5 W / (m 2 K) - Ulkovaipan ilmanpitävyys q 50 <= 4 m 3 /(h m 2 ) Jos ei mittausta, käytetään q 50 = 4 m 3 /(h m 2 )

9 Rakennuksen vaipan vuotoilmaluku Mitattu vuotoilmaluku n Pa:n paine-erolla. eli vuotojen kautta 50 Pa:n paine-erolla rakennuksen ilma vaihtuu n 50 - kertaa rakennuksen tilavuuden verran tunnissa. Normaali sisä- / ulkoilman paine-erolla, noin 2 Pa vuotoilman vaihtuvuudeksi tulee n 50 /25 eli 0.16 kertaa tunnissa. Ilmanvuotoluku [ 1/h ] 2,5 2 1,5 1 0, Paine-ero [Pa], Alipaineistus

10 Lämmön talteenotto rakennuksen ilmanvaihdossa Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan rakennuksen käytön kannalta tarkoituksen mukaisilla keinoilla kuitenkaan tinkimättä terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä sisäilmastosta. Voimassa olevan RMK osan D2 mukaan ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Yleensä korvausilmamäärä on oltava 0.35 litraa/sek/m2, mikä vastaa ilmanvaihtokerrointa 0.5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2.5 m.

11 Talotekniikkajärjestelmien säätö Lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien säätö on suunniteltava ja toteutettava siten, ne ylläpitävät rakennuksen käyttötarkoituksen edellyttämän sisäilmaston energiatehokkaasti sekä huippu- että osatehoilla Lämminvesivaraajat ja lämmitysjärjestelmän putket on eristettävä riittävästi hallitsemattoman lämmönluovutuksen välttämiseksi.

12 Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentamisella tarkoitetaan, että rakennuksen lämmitysenergian kulutus on 85 % vuoden 2010 ohjeiden mukaisesta tasosta

13 Energiamääräykset 2012 E luvun laskenta Siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Energiamuodoille tulee kertoimet Keskimäärin noin 20 % tasonkiristys nykyiseen tasoon verrattuna

14 Lähde: Ympäristöministeriö Tiedotustilaisuus

15 Kokonaisenergiatarkastelu Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja E Luku E-luvun laskennassa huomioidaan myös rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto - lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, lämmin - käyttövesi, taloussähkö ja valaistus Eri energialähteille määritetty energiamuodon kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä E luku = rakennukseen ostettu energia * energiamuodon kerroin

16

17 E-luvun määritelmä: E f kaukolämpö Q kaukolämpö f kaukojäähdytys Q kaukojäähdytys A netto f Q f polttoaine,i polttoaine,i sähkö W verkkosähkö 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,78 kwh Lähde: Mika Vuolle, Esitys

18 Lähde: Ympäristöministeriö Tiedotustilaisuus

19 Energiamuotojen kertoimet f ovat seuraavat: Sähkö 1.7 Kaukolämpö 0.7 Kaukojäähdytys 0.4 Fossiiliset polttoaineet 1.0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0.5

20 Lähde: Ympäristöministeriö Tiedotustilaisuus

21 Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää seuraavia arvoja: Lämmitetty nettoala Anetto kwh/(m 2 a) Pientalo Anetto < 120 m m 2 < Anetto < 150 m * Anetto 150 m 2 < Anetto < 600 m * Anetto 600 m 2 < Anetto 130 Pientalo Anetto < 120 m m 2 < Anetto < 150 m * Anetto 150 m 2 < Anetto < 600 m * Anetto 600 m 2 < Anetto 155 Rivi- ja ketjutalo 150 Asuinkerrostalo 130 Toimistorakennus 170 Liikerakennus 240 Majoitusliikerakennus 240 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 Liikuntahalli pois lukien uima- ja jäähallit 170 Sairaala 450 Muut rakennukset ja tilapäiset rakennukset: ei E-luku vaatimusta, mutta E-luku laskettava

22 Lähde: Ympäristöministeriö Tiedotustilaisuus

23 Rakennuksen tarvitsema energiamäärä: Rakennuksen energiatehokkuus Ilmaistaan energiatodistuksessa energiatehokkuusluvulla Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopintaalalla [kwh / brm 2 ] Lämpökuorma hyödynnetään rakennuksen energian kulutustaseessa

24 Energiataseen Laskentakaavio Rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia Qlämmitys Qlämmitys = Qlämmitys,osto * lämmitys

25 Seinäeristyksen paksuuden vaikutus seinän Lämpöhäviöön Etelä-Suomessa Lämpöhäviö, kwh/m2 14 2, Eristepaksuus, cm Lähde: Mika Vuolle Esitys Lisäeristyksen synnyttämät säästöt pienenevät oleellisesti eristyksen paksuuden mukana: Lisäys 10->15 cm säästää 14 kwh/seinä m2 Lisäys 25->30 cm säästää vain 2,7 kwh/seinä m2

26 Seinäeristyksen paksuuden vaikutus rakennuksen Energiankulutukseen kerrostalossa 8-kerroksinen kerrostalo, Vaasa Rakennuksen energian kulutus [KWh/m2] Eristepaksuus [mm] Lämmitys energian kulutus Ostoener gia

27 Matalaenergiatalon kosteustekniikka Rakenteiden rakennuskosteuden kuivuminen, kuivana pysyminen lämmöneristeiden toimivuus Höyrynsulun vesihöyryvastus vähintään viisinkertainen tuulensulun vesihöyryvastukseen verrattuna Tuulettuva ulkoverhous Märkätilojen vedeneristys: - Sertifioidut tuotteet, sertifioitu vedeneristyksen asentaja - Vedeneristyksen läpiviennit RMK:n C2 mukaisesti - Vesiputket, pinta-asennuksena tai suojaputkissa

28 35 Vesihöyryn kyllästyskosteus % Vesihöyrypitoisuus [g/m3] % 60 % 80 % 100 % Lämpötila [0C]

29 Vesihöyryn diffuusio ja konvektiovirtaus

30 Rakennetyyppi Ulkoseinä, kantava

31 25,00 Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus Pohjoinen 2-Kerros Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00-5, Eristeen sisäpinnan vesihöyrypitoisu us Eristeen ulkopinnan vesihöyrypitoisu us Ulkoilman vesihöyrypitoisu us Siäpinnan kyllästyskosteus Ulkopinnan kyllästyskosteus -10,00

32 16,00 14,00 Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus, 2-kerros Eri ilmansuunnissa Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 Etelä, ulkopinta Pohjoinen, ulkopinta Itä, ulkopinta Länsi, ulkopinta Ulkoilma Etelä, sisäpinta Pohjoinen, sisäpinta Itä, sisäpinta Länsi, sisäpinta 0,00-2,

33 40 Pohjoinen, eristeen ulkopinnan lämpötila Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] Eristeen ulkopinnan lämpötila, 2-kerrs Eristeen ulkopinnan lämpötila, 4-kerr Eristeen ulkopinnan lämpötila, 8-kerr -20 Ulkoilman lämpötila -30

34 50,00 40,00 30,00 Etelä, eristeen ulko- ja sisäpinnan lämpötila Eristeen ulkopinnan lämpötila, 2-kerrs Eristeen ulkopinnan lämpötila, 4-kerr Lämpötila [Celsius] 20,00 10,00 0,00 Eristeen ulkopinnan lämpötila, 8-kerr Ulkoilman lämpötila -10, Eristeen sisäpuolen lämpötila 2-kerr -20,00 Risteen sisäpuolen lämpötila 4-kerr -30,00 Eristeen sisäpuolen lämpötila 8-kerr

35 Matalaenergiarakentamisen riskejä

36 Tiiveyden merkitys asumiseen - Asumisviihtyvyys - Energiatehokkuus - Rakennusfysikaalinen toimivuus

37 Rakennusten tiiveydentestauslaitteisto Rakennuksen laatu on määriteltävissä laitteen avulla, sillä se tunnistaa ulkovaipan vuotomäärän ja määrittää vaipan tiiveyden. Laitetta voidaan ohjata myös käsikäytöllä, jolloin sitä voidaan käyttää esimerkiksi alipaineen tuottajana lämpökuvauksissa.

38 Rakennuksen routasuojaus matalaenergiaratkaisussa!!

39

40 Höyrynsulku Höyrynsulun tehtävänä on estää ilmavuodot ja ilman sisältämän vesihöyryn tunkeutuminen rakenteeseen konvektion ja diffuusion seurauksena

41 Matalaenergiarakentamisessa eristekerroksen paksuuntuessa vaipan rakennusfysikaalisen toimivuuden perusedellytys on rakenteiden tiiviys Puurunkoisen seinän höyrynsulku asennettiin katkeamattomana läpi julkisivun. Liitokset teipattiin huolellisesti.

42 KIITOS