USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta"

Transkriptio

1 USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta Johanna Haataja Riikka Hiltula Satu Pöykiö Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. Uskon että kaikki tuki mitä voi saada me saimme ne. Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Oulu, syksy 2006, 33 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + Diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimustehtävinä olivat miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavat saatiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan neuvolan kautta. Haastattelupyynnöt lähetettiin neuvolan kautta kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle helmikuussa Haastateltavia oli kaksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että nuoret äidit olivat saaneet riittävästi sosiaalista tukea. Tukijoita olivat oma puoliso, vanhemmat sekä muut raskaana olevat nuoret äidit. Tärkeää oli kokemuksien jakaminen muiden äitien kanssa. Nuorten äitien kokemuksia vertaistuesta kannattaa tutkia myöhemmin. Nuoret äidit olisivat kaivanneet enemmän tukea synnytyssairaalassa. Synnytyssairaalassa äitien saamaa sosiaalista tukea olisi hyvä tutkia. Asiasanat: sosiaalinen tuki, nuoret, äidit, raskaus, äitiys, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. I believe that we were given all the support that can be given. Young mothers experiences of social support during pregnancy and the child s first year of life. Oulu, autumn 2006, 33 pages, language: finnish, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Services + Deacon. The purpose of this study was to survey young mothers experiences of social support during the pregnancy and the child s first year of life. The aim of this study was to investigate how the young mothers experienced other people s attitudes towards them during the pregnancy and the child s first year of life, what kind of social support the young mothers received during the pregnancy and the child s first year of life and also what kind of social support the young mothers would have wanted. This study was made by using a qualitative method and the material was collected by a theme interview. The interviewed young mothers were contacted with the help of a guidance centre in the Northern Ostrobothnia, Finland. Two young mothers were interviewed. The material of this study was analyzed by using a content analysis. The results showed out that the young mothers had received enough social support. The persons who gave support were the spouse, parents and other young pregnant mothers. The mothers found it important to share experiences with other mothers, which could be a good case for further study. The young mothers would have wanted more support from the delivery hospital. It could be good to research the social support that the young mothers receive in delivery hospitals. Key words: social support, young mothers, pregnancy, maternity, qualitative research

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan? Sosiaalisen tuen muodot Sosiaalisen tuen antajat Nuori äiti Nuoruus ja seksuaalisuus Nuoren raskaus Nuoren äitiys OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruumenetelmä Analysointimenetelmät OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta Nuorten äitien toiveita sosiaalisesta tuesta JOHTOPÄÄTÖKSET OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS AJATUKSIA OPINNÄYTETYÖSTÄ...27 LÄHTEET...31 LIITTEET Liite 1 Saatekirje Liite 2 Kysymykset nuorille äideille Liite 3 Haastattelukysymykset Liite 4 Aineiston analyysivaiheiden kulku Liite 5 Yhteistyösopimus

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön kohteena ovat nuoret alle 20-vuotiaat äidit. Tarkoituksena on kuvata nuorten äitien kokemuksia siitä, miten muut suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on myös selvittää millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat kokeneet saaneensa raskausaikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, millaista tukea he olisivat kaivanneet. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten raskaudet ovat lisääntyneet 2000-luvulla luvulla nuorten raskauksien määrä oli noin 2,5 prosenttia kaikista raskauksista. Vuosituhannen vaihteessa nuorten raskauksien määrä oli noin kolme prosenttia kaikista raskauksista. Vuonna 2002 nuorten raskauksien prosentuaalinen osuus oli korkeimmillaan, 3,3 prosenttia. (Gissler & Vuori 2004.) Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä vuonna 2000 oli 27,4 (Council of Europe, Recent Demographic Develpoment in Europe 2001). Nyky-yhteiskunnassa korostetaan koulutusta ja uraa. Tämä voi aiheuttaa nuorille naisille paineita suoriutua yhteiskunnan odotusten mukaan. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut lähes 30 ikävuoteen. Opinnäytetyön tekijät kiinnostuivat siitä, miten nuoriin äiteihin suhtaudutaan ja millaista sosiaalista tukea he saavat. Opinnäytetyö auttaa myös ammatillisessa kehittymisessä, koska sosionomit työskentelevät monenlaisten perheiden parissa. Nuorten äitiyttä on tutkittu jonkin verran aikaisemmin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitseva neuvola. Neuvolan avulla saatiin haastateltaviksi nuoria äitejä.

6 6 2 SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA 2.1 Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan? Sosiaalinen tuki on sekä verbaalista että ei-verbaalista tietoa tai neuvoa, konkreettista apua tai toimintaa, jota ihminen saa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tuki vaikuttaa myönteisesti saajan tunne-elämään ja käyttäytymiseen myönteinen vaikutus. Sosiaalinen tuki nousee vuorovaikutuksesta sosiaalisella kentällä. Ihmisten kanssakäymisellä on sekä kannustavia että ristiriitaisia vaikutuksia yksilöön. (Gottlieb 1983, ) Kumpusalo on määritellyt sosiaalista tukea Housen ja Kahnin vuoden 1985 määritelmän mukaan jakaen sen kolmeen pääluokkaan. Nämä ovat sosiaaliset suhteet, sosiaalinen verkosto ja toiminnallinen sisältö. Sosiaalisen tuen määrää voidaan mitata jokaisesta pääluokasta käsin. Sosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan esimerkiksi avioliittoa, sukulaisia ja ystäviä, joille henkilö voi uskoutua. Sosiaalinen verkosto rakentuu 5-10 henkilöstä, jotka antavat sosiaalista tukea, esimerkiksi emotionaalista, tiedollista ja välineellistä apua sekä arvostusta. Toiminnallinen sisältö koostuu viidestä läheisimmästä ihmisestä sekä tärkeimmistä yhteistyöhenkilöistä, jotka eivät kuitenkaan kuulu läheisimpiin. (Kumpusalo 1988, 52.) Sosiaalisen tuen muodot Sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa viiteen luokkaan, jotka ovat aineellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, tiedollinen ja henkinen tuki. Aineellinen tuki käsittää rahalliset etuudet, kuten tavarat, apuvälineet ja lääkkeet. Toiminnallisella tuella tarkoitetaan palvelujen, kuljetuksen ja kuntoutuksen antamista. Tiedollinen tuki on neuvomista, opastamista, opetusta ja harjoitusta. Emotionaalisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi empatiaa, rakkautta ja kannustamista. Henkinen tuki on yhteisen aatteen, uskon ja filosofian vaalimista. Sosiaalinen tuki voi olla

7 7 suoraa henkilöltä toiselle annettavaa tai epäsuoraa järjestelmän kautta annettua tukea. Käsitteenä sosiaalinen tuki on positiivinen kuten terveys ja hyvinvointi. (Kumpusalo 1991, ) Sosiaalisen tuen muodot näkyvät nuoren äidin elämässä monella eri tavalla. Aineellinen tuki voi olla esimerkiksi Kelan myöntämä äitiyspakkaus ja raha. Toiminnallista tukea ovat äideille tarjottavat palvelut, kuten synnytysvalmennus ja kerhotoiminta, esimerkiksi perhekerhot. Tiedollista tukea äidit saavat muun muassa neuvolasta ja muilta äideiltä. Emotionaalista tukea nuoret äidit saavat ystäviltään, perheeltään ja sukulaisiltaan. Parisuhteessa oleville äideille tärkein tukija on oma puoliso. (Särkiö 2002, 77 80, Hirvonen 2000, ) Sosiaalisen tuen antajat Sosiaalisen tuen antajat ovat tärkeitä henkilöitä, jotka auttavat ihmisiä mobilisoimaan heidän psyykkisiä resurssejaan niin, että he voivat käsitellä emotionaalisia ongelmia. Tuen antajat tukevat sekä rahallisesti että opastamalla ja antamalla neuvoja arkipäivän tilanteisiin. (Stål Rolf 1997, 72.) Sosiaalisen tuen antajat voidaan jakaa kahteen ryhmään, viralliseen ja epäviralliseen. Ammattilaiset, joiden työn kuvaan kuuluu sosiaalisen tuen antaminen, ovat virallisia tukijoita. Epävirallisia tukijoita ovat esimerkiksi perhe, ystävät ja yhteisöt. (McCourt 2003, 190.) Kinnunen (1998, 77) jakaa sosiaalisen tuen tuottajat kolmeen ryhmään. Henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvia toimijoita ovat kanssaihmiset, perheenjäsenet, sukulaiset ja naapurit. Vertaisuuteen perustuvia toimijoita ovat erilaiset lähiyhteisöjen ja järjestöjen jäsenet. Syy- ja normiperusteisia toimijoita ovat lähinnä palkkatyönään sosiaalista tukea tuottavat julkisen ja yksityisen sektorin ammattiauttajat. Särkiön (2002, 76 80) tutkimuksessa sosiaaliset resurssit eritellään parisuhteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Kaikilla parisuhteissa eläneillä äideillä oma

8 8 puoliso oli tärkein tuki. Äidit jotka eivät olleet parisuhteessa, kokivat olonsa erilaiseksi ja yksinäiseksi. Sosiaaliseen verkostoon kuuluivat myös muut sukulaiset ja ystävät. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Hirvosen (2000, ) tutkimuksessa nuori piti omaa äitiään ja perhettään tärkeänä tukena. Oman äidin käytännön kokemukset koettiin tärkeiksi ja luotettaviksi. Mikäli nuorella ei ollut mahdollisuutta tukeutua äitiinsä, oli nuoren vanhempi sisko merkittävä henkinen tuki ja turva. Siskon kanssa nuori äiti keskusteli omista peloistaan ja ongelmistaan. Nuoren omassa ystäväpiirissä oli usein raskaana olevia tai vasta lapsen saaneita, jotka toimivat merkittävinä tiedonlähteinä, kokemusten jakajina sekä samaistumiskohteina. Tässä opinnäytetyössä sosiaalisella tuella tarkoitetaan äitien saamaa toiminnallista, emotionaalista, tiedollista ja henkistä tukea. Nämä sosiaalisen tuen muodot kertovat ihmisten suhtautumisesta nuoren äidin raskauteen. Aineellista tukea ei käsitellä tässä opinnäytetyössä. 2.2 Nuori äiti Hirvonen (2000) on tutkinut raskautta nuoren valintana. Nuorten äitiys rakentui omista kokemuksista ja oman äidin mallista. Nuorelle raskaus ja lapsen synnyttäminen oli moraalinen valinta. Nuorten suhtautuminen raskauteen ja synnytykseen oli luonteva ja he uskoivat selviävänsä terveen järjen, arjen taitojensa ja sosiaalisen verkostonsa turvin. Äitiysneuvolassa nuori asiakas usein vetäytyi asiakassuhteesta. Särkiö (2002) on tutkinut alle 18 vuotiaiden äitien voimavaroja. Tutkimukseen osallistuvista äideistä muodostui motiiveihin ja kokemuksiin perustuvia äitityyppejä. Motiivityyppejä olivat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Äitiyden kokemustyyppejä olivat nautiskelijaäiti, bailaajaäiti ja väsynyt äiti. Äitien voimavarat jakaantuivat yhteiskunnan resursseihin, sosiaalisiin resursseihin ja elämän resursseihin.

9 9 Särkiön (2002) mukaan äidin jaksaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja koko perheen jaksamisen kannalta, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Äideille voimia antoi sosiaalinen verkosto, jonka muodostivat puoliso, ystävät ja omat vanhemmat. Tärkeimpänä voimanlähteenä äidit kokivat oman lapsensa. Myös usko ja rukous antoivat voimaa osalle äideistä. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Nuorella tytölläkin äitiys on hänen oma valintansa. Heikkinen, Riekki ja Vatunki (1999) ovat opinnäytetyössään käsitelleet alle 18- vuotiaiden naisten kokemuksia raskaudestaan, ympäristön suhtautumisesta heidän raskauteensa ja tiedon saannista raskauden aikana. Äidit eivät välttämättä olleet hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, minkä vuoksi myös raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset koettiin epämiellyttävinä Nuoruus ja seksuaalisuus Nuoruus on elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee sekä yksilöittäin että kulttuureittain. Nyky-yhteiskunnassa nuoret saavuttavat murrosiän entistä aikaisemmin. Pidentyneiden ammattiin kouluttautumisaikojen vuoksi nuoruus elämänvaiheena näyttää myös päättyvän entistä myöhemmin. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, 13.) Nuoruus nähdään usein siirtymävaiheena aikuisuuteen. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Nuoruus on usein nähty elämän toisena mahdollisuutena jolloin minään liittyvät prosessit voidaan käsitellä uudelleen. (Aaltonen ym. 2003,14,78.) Hirvosen (2002, 25 30) tutkimuksen mukaan nuoruus on tärkeä kehitysvaihe yksilön elämänkulussa, jolloin vähitellen irrottaudutaan lapsuudesta ja aletaan siirtyä kohti aikuisuutta. Nuori etsii muutosten ja kriisien kautta omaa identiteettiään. Kronologisesti nuoruus sijoitetaan useimmiten ikävuosien välille.

10 10 Opinnäytetyössä nuorella tarkoitetaan alle 20 vuotiasta. Nuoren äidin ikä rajattiin alle 20-vuotiaana äidiksi tulleeseen, koska nuoruuden katsotaan useimmiten sijoittuvan vuoden väliin. Tämän vuoksi iän rajaaminen alle 20-vuotiaisiin oli luontevaa. Nuoruus on vaihe, jolloin ihmisen seksuaalisuus varsinaisesti puhkeaa kukkaan. Seksuaalisuus voi olla nuorelle hämmentävää, koska uusi tieto ei ole vielä hallinnassa. Seksuaalisuus on nuorelle hyvin herkkä ja luonnollinen asia. Vanhan ajan mukaan tytön on kuulunut olla siveellinen ja lykätä seksuaalisuuttaan papin aameneen asti. Vaikka nuo ajat kuuluvat menneisyyteen, pyritään tyttöjen rajat oman seksuaalisuutensa toteuttamisessa pitämään poikiin verrattuna ahtaampina. Asenteiden lisäksi tämä voi johtua myös käytännön syistä; tyttö voi tulla raskaaksi. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Sukupuoli- ja seksuaaliasenteet ovat kulttuurisidonnaisia ja ne vaihtelevat alueittain. Nykyään monet lapset kehittyvät fyysisesti hyvin varhain. Siksi on tärkeää, että nuoret saavat jo ennen murrosikää tietoa seksuaalisuudesta ja ehkäisystä sekä siitä, että jokaisesta sukupuolisuhteesta voi tulla raskaaksi. Seksuaalisuuteen kypsyminen on pitkä prosessi ja sen hyväksyminen osaksi itseään vie tunnetasolla usein monia vuosia niin pojilta kuin tytöiltäkin. (Aaltonen ym. 2003, , Kinnunen 1999, 160.) Yhteiskunnassa voidaan luoda hyvinkin erilaisia odotuksia tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle. Pojilla korostetaan vapautta ja riippumattomuutta, kun taas tytöillä liian vapaa käyttäytyminen nähdään paheena. Tällä hetkellä Pohjoismaissa nuorten seksuaalinen kypsyminen ja sukupuolielämä ovat aikaistuneet. (Särkiö 2002, ) Hirvosen (2000, 32 33) mukaan nuoret viestivät seksuaalikäyttäytymisellään riippumattomuuttaan ja irtiottoa vanhempien normeista sekä halua kuulua ja samaistua toveriryhmäänsä. Nuorten seksuaaliseen käyttäytymiseen liitetään herkästi myös riskejä, kuten ehkäisyn käyttämättömyyttä ja unohtamista sekä suojaamatonta yhdyntää ja sen seurauksena sukupuoliteitse leviävien tautien kohonnutta tartuntariskiä.

11 Nuoren raskaus Hirvonen (2000) on todennut, että useissa tutkimuksissa nuoren raskaus nähdään negatiivisena asiana. Harvoissa tutkimuksissa korostetaan nuoren raskauden positiivisia vaikutuksia, sekä nuoren kykyä päättää itsenäisesti omista asioistaan. Hirvosen mukaan nuoren raskautta pidetään lääketieteen ja yhteiskunnan näkökulmasta riskitekijänä. Nuoren naisen raskaus ei ole uhka ainoastaan hänen fyysiselle terveydelleen, vaan myös psyykkinen kehitys saattaa vaikeutua ja mutkistua. Särkiön (2002) mukaan nuori kokee tulevan äitiyden vahvistavan identiteettiään. Lapsen kautta hän saa arvostusta ja pääsee oman elämän alkuun. Yhteiskunnan asenteissa yksinäisten nuorten raskauksiin on näkyvissä sama kaksinaismoralismi kuin seurustelusuhteissa: pojille esiaviolliset sukupuolisuhteet ovat sallitumpia kuin tytöille. Raskaaksi tullessaan nuori tarvitsee apua, ei syyllistämistä. Syyllistäminen ei voi enää pelastaa tilannetta ja muuttaa tehtyä tekemättömäksi. Nuoren on tehtävä itse raskas päätös synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Abortti on myös menetys ja pettymys, ei vain pelastus sen hetkiseen tilanteeseen. Raskaus koettelee usein myös nuoren ja hänen vanhempiensa suhdetta, ja siitäkin on tärkeää voida puhua. (Jarasto ym. 1999, ) Heikkisen ym. mukaan nuoret äidit eivät sopeutuneet heti raskauteensa, vaan sopeutuminen tapahtui ajan kuluessa. Äidit eivät olleet välttämättä vielä hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, joten raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset kuten raskausarvet ja painon nousu koettiin epämiellyttävinä. (Heikkinen ym. 1999, 37.)

12 Nuoren äitiys Kulttuurisesti äitiys on pyhitettyä ja arvokasta, ylistettyä, kaikkivoipaa ja jopa demonisoitua. Äidit voivat mitä vaan ja ovat kaikkialla. He osaavat rakastaa ja tukahduttaa, pelastaa ja tuhota. Äiti on symbolisesti kaikkien koti: kaikki ovat kotoisin äidistä, ainakin toistaiseksi. (MLL 2002, 35.) Hirvonen (2000) on määritellyt ensimmäisen raskauden naisen elämässä käännekohtana ja kehityskriisinä, jonka jälkeen alkaa uusi elämänvaihe, äitiys ja vanhemmuus. Äitiys vaatii naiselta henkisiä valmiuksia, kypsyyttä ja usein myös riittävää kronologista ikää käsitellä raskaudenaikaisia muutoksia, erilaisia prosesseja ja tuntemuksia, jotta ne niveltyisivät luontevaksi osaksi naisen tulevaa elämää ja äitiyttä. Yhteiskunta ei pidä alle 18-vuotiasta täysi-ikäisenä ja valmiina sosiaaliseen äitiyteen. Nuori ei ole aina tietoinen niistä yhteiskunnan tarjoamista terveys- ja sosiaalipolitiikan muodoista, joiden avulla yhteiskunta ottaa vastuuta puuttumalla sosiaaliseen äitiyteen. Särkiö (2002) jakaa äitiyden motiivit neljään tyyppiin. Näitä ovat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Luontevan äitiyden näkyvimpiä piirteitä ovat äidin elämäntilanne ja olosuhteet, joiden puolesta lapsen syntyminen on mahdollista ja lapsi on tervetullut. Luontevaan äitiyteen kuuluu myös äidin nauttiminen omasta äitiydestään ja olostaan lasten kanssa kotona. Äidillä on myös ydinperhekeskeinen ajattelumaailma, johon vaikuttaa hänen uskonnollinen näkemyksensä. Odottamattoman äitiyden perusominaisuus on äitiyden yllätys eli suunnittelematon vauva. Raskaaksi tulo oli äidille vahinko. Nuorten tietous seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa oli epävarmaa, ja nuoren tytön raskaaksi tuloon saattoi vaikuttaa myös puutteellinen tieto. Äitiys luonnistuu osalta nuorista äideistä paremmin, osalta huonommin. Osalla nuorista äideistä elämässä oli tapahduttava isoja muutoksia, jotta vauvan tarpeet tulivat huomioiduksi. Tämä ahdisti äitiä. Yllättävästä raskaudesta seurasi nopea prosessi äitiyteen valmistautumiseen.

13 13 Nämä äidit tarvitsivat enemmän ja erityisiä resursseja äitiytensä avuksi. (Särkiö 2002, ) Korjaava äitiys käsitettä on käytetty tarkoittamaan halua turvata äiti omalle lapselle. Nuori itse on kokenut suhteen omaan äitiinsä puutteelliseksi tai olemattomaksi. Nuori haluaa korvata oman äidin menetyksen omalle lapselleen. Hän haluaa aloittaa tämän korvaamistapahtuman jo mahdollisimman varhain ja siksi hän hankkii nuorena lapsia. Neljäs äitiyden selitystyyppi on pelastava äitiys. Tällaisen äidin raskaus pelastaa hänet muilta mahdollisilta elämän riskeiltä kuten päihteiden liialliselta käytöltä. (Särkiö 2002, )

14 14 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorena, alle 20-vuotiaana äidiksi tulleiden kokemuksia siitä, miten ihmiset suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta raskauden aikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi tarkoituksena on kuvata millaista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet. Tutkimustehtävät ovat: 1. Miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 2. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 3. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana?

15 15 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista metodia käyttäen. Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2003, 152.) Eskola & Suoranta (1998) ovat ehdottaneet laadullisen tutkimuksen tunnusmerkeiksi seuraavia: aineistonkeruumenetelmä, tutkittavien näkökulma, harkinnanvarainen otanta, aineiston laadullis-induktiivinen analyysi, hypoteesittomuus, tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa, tutkijan asema ja narratiivisuus. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään esimerkiksi haastatteluja, havainnointia sekä päiväkirjoja. Tutkittavien näkökulmalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pyrkii säilyttämään ilmiön sellaisenaan, manipuloimatta tutkimustilannetta. Tutkijan tulee pysyä objektiivisena, eivätkä hänen omat asenteensa saa vaikuttaa tutkimuskohteeseen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskohteiden määrä voi olla pieni, jolloin analysoinnin laadullisuus korostuu. Aineistolähtöisellä analyysillä tarkoitetaan teorian rakentamista empiirisestä aineistosta lähtien, ikään kuin alhaalta ylös. Hypoteesittomuudella tarkoitetaan sitä, että tutkijalla ei ole ennakko-olettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on keskeinen. Tutkijalla on toiminnassaan vapautta, joka antaa mahdollisuuden joustavaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Narratiivisuudella tarkoitetaan arjen tapahtumien jäsentymistä tarinoiksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004.)

16 Aineiston keruumenetelmä Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan neuvolan kanssa. Neuvolan terveydenhoitajat lähettivät haastattelukirjeet kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle. Kirjeissä kerrottiin opinnäytetyön aiheesta ja mukana oli myös opinnäytetyön tekijöiden yhteystiedot. Kirjeissä tuli ilmi, että kaikki tiedot ovat luottamuksellisia ja pysyvät salassa, eikä kenenkään henkilöllisyyttä voi erottaa opinnäytetyöstä. Mukaan ilmoittautui kaksi äitiä, kumpikin puhelimen välityksellä. Heille lähetettiin haastattelukysymykset sähköpostitse ja kirjeitse. Kysymykset muodostettiin tutkimustehtävistä nousevien teemojen avulla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelumuodoksi valittiin teemahaastattelu, koska sen avulla koettiin saavan kattavia vastauksia tutkimusongelmiin. Toinen haastattelu tehtiin sähköpostin välityksellä, koska se oli nopea ja helppo tapa osallistua haastatteluun. Toiselle tutkimukseen osallistuvalle äidille lähetettiin kysymykset kirjepostin välityksellä. Mukaan laitettiin postimerkillä varustettu vastauskuori. Tarkoituksena oli, että äidit kirjoittaisivat vapaamuotoisen kirjeen teema- ja apukysymysten pohjalta. Lisäkysymykset tehtiin äitien vastausten perusteella. Koska aihe saattaa olla monelle arkaluontoinen, äideille annettiin mahdollisuus vastata jatkokysymyksiin joko kirjallisesti tai haastattelemalla heitä kasvotusten. Äidit valitsivat vastausmuodoksi haastattelun. Äidit haastateltiin ryhmässä ja haastattelu tallennettiin nauhurille. Haastattelut tehtiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Pohjoisen tiloissa. Tila oli rauhallinen, oppilaskunnan käyttöön tarkoitettu huone. Tunnelma haastattelutilanteessa oli avoin, kiireetön ja vapautunut. Tapaaminen aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka ohessa keskusteltiin yleisistä asioista. Äideille kerrottiin tarkemmin opinnäytetyön tarkoituksesta, sekä korostettiin haastattelun luottamuksellisuutta. Haastattelu sujui hyvin ja aineistoa saatiin runsaasti.

17 Analysointimenetelmät Laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmänä voidaan käyttää sisällönanalyysia. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 93.) Opinnäytetyö analysoitiin tutkimusaineiston sisällönerittelyn ja sisällönanalyysin avulla. Laadullinen analyysi koostuu havaintojen pelkistämisestä, niiden yhdistelemisestä ja tulosten tulkinnasta (Alasuutari 1994, 30 34). Opinnäytetyössä aineiston analysointi eteni haastattelutilanteen aukikirjoituksella. Aukikirjoitettu aineisto luettiin läpi useasti ja alleviivattiin opinnäytetyön kannalta oleelliset ilmaukset. Alleviivatut ilmaukset pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset luettiin jälleen useaan kertaan läpi, jonka jälkeen aineisto ryhmiteltiin. Ryhmittelyn jälkeen pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin alaluokat. Alaluokat järjesteltiin ja niistä muodostettiin yläluokat. Yläluokista muodostettiin yhdistävät luokat (liite 4).

18 18 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Opinnäytetyön tulokset esitetään tutkimustehtävien mukaan. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa, heidän saamastaan sosiaalisesta tuesta ja sitä, millaista tukea he olisivat toivoneet. 5.1 Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa Opinnäytetyöhön osallistuneille äideille raskaus oli tullut yllätyksenä, eikä se ollut suunniteltu. Raskaus aiheutti ristiriitaisia tunteita: synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Myös äitien kumppaneille uutinen raskaudesta oli hämmentävä ja herätti heissä epäilyksiä. No, olihan hän vähän semmone epäilevä siinä alussakin että no onko se hälle ja tälleen... Nuoret äidit olivat tilanteesta hämmentyneitä ja asiasta kertominen omille vanhemmille oli vaikeaa. He pelkäsivät omien vanhempiensa reaktiota uutiseen. Nuori äiti ei uskaltanut kertoa raskaudesta omalle äidilleen, vaan tämä huomasi raskauden sen edetessä. Vanhempien suhtautuminen uutiseen raskaudesta vaihteli järkytyksestä reagoimattomuuteen. Tekstasin äidilleni tiedon ja hän oli jos mahdollista vielä enemmän hämmentynyt ja melkein yhtä neuvoton kuin minäkin Meijän iskä ei varmaan sanonu yhtää mittää. Raskauden edetessä äitien vanhempien suhtautuminen muuttui positiivisemmaksi. Myös kumppaneiden vanhemmat suhtautuivat raskauteen myönteisesti. Sukulaiset suhtautuivat aluksi epäilevästi, mutta hekin ajan myötä olivat iloisia raskaudesta. Äidit kokivat raskauden lähentäneen heitä sukulaisiin.

19 19 Nuorten äitien ystävät vähenivät raskauden aikana. He erkaantuivat vanhoista ystävistään, koska yhteiset kiinnostuksen kohteet vähenivät. Osa ystävistä jäi raskauden aikana....jäi kyllä oikeestaan kaikki kaverit silleen aikalailla että niillä ei ollu lapsia niitä ei kiinnostanu ehkä mun vaipanvaihtojutut, ja niitä ei ehkä, mua ei ehkä kiinnostanu tai ei todellakaan kiinnostanu niitten biletysjutut... Koulussa opettajien suhtautuminen nuorten äitien raskauteen vaihteli. Osa opettajista ehdotti aborttia ja suhtautuminen raskauteen oli hyvin negatiivista. Negatiivinen suhtautuminen ilmeni äidin selän takana puhumisena sekä kommentoimalla äidin pukeutumista....opettaja mulle seuraavana päivänä koulussa että kyllä niinkö äitiihmisenä kannattais vähän niinkö peittävämmin pukeutua ja näin......ku mä en ollu koulussa ni kyllä se oli sanonu muille oppilaille just kaikkee et kyllä se tulee vielä katumaan ratkasuja ja kaikkea ja tämmöstä niinkö... Opettajat suhtautuivat myös positiivisesti ja kannustavasti nuorten raskauteen. Opettajat ottivat äidit huomioon ja kyselivät heidän vointiaan raskauden edetessä. Koulussa opettajani ei kohdellut minua tuomitsevasti, vaan kannusti ja teki varmasti kaikkensa että saisin koulun loppuun Nuoret äidit kokivat, että neuvolassa heihin suhtauduttiin myönteisesti ja heitä kohdeltiin hyvin ja tasavertaisesti. Neuvolakäynnit olivat tärkeitä ja äidit tunsivat itsensä tervetulleiksi sinne. Äidit kokivat saaneensa neuvolassa vastaukset heitä askarruttaviin kysymyksiin. Äidit kokivat kuitenkin muiden neuvolan asiakkaiden suhtautuvan heihin epäluuloisesti. Ehkä ne ihmiset sitte siellä neuvolassa niinku nämä muut neuvolan kävijät kyllä ne ehkä sitte vähän kahto että tosiaan ku yh... teiniäiti varmaan ihan mennee surkiasti. Vai oliko sitä niin herkässä että katto että tuo kyttää mua tuo kyttää mua...

20 20 Haastattelussa tuli ilmi, että nuoret äidit kokivat joskus ulkopuolisten suhtautumisen loukkaavana. Esimerkiksi asioidessaan virastoissa tai kaupassa ihmiset saattoivat katsoa pitkään tai kommentoida äidin ikää. Nuoret äidit kertoivat myös kuulleensa siitä, että heistä puhuttiin pahaa selän takana. He eivät myöskään välttyneet ulkopuolisten suorilta arvosteluilta. En voi sanoa etteikö joskus olisi tullut loukkaavia sanoja ihmisten suusta, viitaten ikään tyyliin pettikö ehkäisy. Ihmisten suhtautuminen äitiin muuttui lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana positiivisemmaksi. Ihmiset huomasivat äidin pärjäävän hyvin lapsen kanssa. Myös nuorten äitien vanhemmat olivat iloisia huomatessaan miten hyvin äidit pärjäsivät. Tietenki ku äiti huomas kuin paljo ite kasvo siinä ja kuin paljo tärkeämpi lapsi on mulle mitä mun oma nuoruus ja elämä ja semmonen niin tota niin totta kai se on aivan maailman onnellisin mun puolesta nytten. 5.2 Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta Haastatteluissa tuli esille että läheisten tuki oli äideille merkittävin voimavara. Erityisesti puolisolta ja omalta äidiltä saatu tuki korostui raskauden aikana ja sen jälkeen. Sen jälkeen ku äiti pääsi siitä ensishokista yli nii ollu niinkö aivan maailman paras tuki mulle. Mies antaa sitten sen tuen mitä kaipaa Vertaistuen merkitys tuli esille haastatteluissa. Molemmilla äideillä oli raskaana olevia ystäviä. Näiden ystävien kanssa äidit jakoivat tuntemuksiaan ja tietojaan raskaudesta sekä lastenhoidosta. Toinen äideistä oli löytänyt Internetin keskustelupalstan kautta muita lähiseudun äitejä, joita hän tapasi säännöllisesti.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot