USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta"

Transkriptio

1 USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta Johanna Haataja Riikka Hiltula Satu Pöykiö Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. Uskon että kaikki tuki mitä voi saada me saimme ne. Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Oulu, syksy 2006, 33 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + Diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimustehtävinä olivat miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavat saatiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan neuvolan kautta. Haastattelupyynnöt lähetettiin neuvolan kautta kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle helmikuussa Haastateltavia oli kaksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että nuoret äidit olivat saaneet riittävästi sosiaalista tukea. Tukijoita olivat oma puoliso, vanhemmat sekä muut raskaana olevat nuoret äidit. Tärkeää oli kokemuksien jakaminen muiden äitien kanssa. Nuorten äitien kokemuksia vertaistuesta kannattaa tutkia myöhemmin. Nuoret äidit olisivat kaivanneet enemmän tukea synnytyssairaalassa. Synnytyssairaalassa äitien saamaa sosiaalista tukea olisi hyvä tutkia. Asiasanat: sosiaalinen tuki, nuoret, äidit, raskaus, äitiys, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. I believe that we were given all the support that can be given. Young mothers experiences of social support during pregnancy and the child s first year of life. Oulu, autumn 2006, 33 pages, language: finnish, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Services + Deacon. The purpose of this study was to survey young mothers experiences of social support during the pregnancy and the child s first year of life. The aim of this study was to investigate how the young mothers experienced other people s attitudes towards them during the pregnancy and the child s first year of life, what kind of social support the young mothers received during the pregnancy and the child s first year of life and also what kind of social support the young mothers would have wanted. This study was made by using a qualitative method and the material was collected by a theme interview. The interviewed young mothers were contacted with the help of a guidance centre in the Northern Ostrobothnia, Finland. Two young mothers were interviewed. The material of this study was analyzed by using a content analysis. The results showed out that the young mothers had received enough social support. The persons who gave support were the spouse, parents and other young pregnant mothers. The mothers found it important to share experiences with other mothers, which could be a good case for further study. The young mothers would have wanted more support from the delivery hospital. It could be good to research the social support that the young mothers receive in delivery hospitals. Key words: social support, young mothers, pregnancy, maternity, qualitative research

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan? Sosiaalisen tuen muodot Sosiaalisen tuen antajat Nuori äiti Nuoruus ja seksuaalisuus Nuoren raskaus Nuoren äitiys OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruumenetelmä Analysointimenetelmät OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta Nuorten äitien toiveita sosiaalisesta tuesta JOHTOPÄÄTÖKSET OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS AJATUKSIA OPINNÄYTETYÖSTÄ...27 LÄHTEET...31 LIITTEET Liite 1 Saatekirje Liite 2 Kysymykset nuorille äideille Liite 3 Haastattelukysymykset Liite 4 Aineiston analyysivaiheiden kulku Liite 5 Yhteistyösopimus

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön kohteena ovat nuoret alle 20-vuotiaat äidit. Tarkoituksena on kuvata nuorten äitien kokemuksia siitä, miten muut suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on myös selvittää millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat kokeneet saaneensa raskausaikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, millaista tukea he olisivat kaivanneet. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten raskaudet ovat lisääntyneet 2000-luvulla luvulla nuorten raskauksien määrä oli noin 2,5 prosenttia kaikista raskauksista. Vuosituhannen vaihteessa nuorten raskauksien määrä oli noin kolme prosenttia kaikista raskauksista. Vuonna 2002 nuorten raskauksien prosentuaalinen osuus oli korkeimmillaan, 3,3 prosenttia. (Gissler & Vuori 2004.) Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä vuonna 2000 oli 27,4 (Council of Europe, Recent Demographic Develpoment in Europe 2001). Nyky-yhteiskunnassa korostetaan koulutusta ja uraa. Tämä voi aiheuttaa nuorille naisille paineita suoriutua yhteiskunnan odotusten mukaan. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut lähes 30 ikävuoteen. Opinnäytetyön tekijät kiinnostuivat siitä, miten nuoriin äiteihin suhtaudutaan ja millaista sosiaalista tukea he saavat. Opinnäytetyö auttaa myös ammatillisessa kehittymisessä, koska sosionomit työskentelevät monenlaisten perheiden parissa. Nuorten äitiyttä on tutkittu jonkin verran aikaisemmin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitseva neuvola. Neuvolan avulla saatiin haastateltaviksi nuoria äitejä.

6 6 2 SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA 2.1 Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan? Sosiaalinen tuki on sekä verbaalista että ei-verbaalista tietoa tai neuvoa, konkreettista apua tai toimintaa, jota ihminen saa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tuki vaikuttaa myönteisesti saajan tunne-elämään ja käyttäytymiseen myönteinen vaikutus. Sosiaalinen tuki nousee vuorovaikutuksesta sosiaalisella kentällä. Ihmisten kanssakäymisellä on sekä kannustavia että ristiriitaisia vaikutuksia yksilöön. (Gottlieb 1983, ) Kumpusalo on määritellyt sosiaalista tukea Housen ja Kahnin vuoden 1985 määritelmän mukaan jakaen sen kolmeen pääluokkaan. Nämä ovat sosiaaliset suhteet, sosiaalinen verkosto ja toiminnallinen sisältö. Sosiaalisen tuen määrää voidaan mitata jokaisesta pääluokasta käsin. Sosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan esimerkiksi avioliittoa, sukulaisia ja ystäviä, joille henkilö voi uskoutua. Sosiaalinen verkosto rakentuu 5-10 henkilöstä, jotka antavat sosiaalista tukea, esimerkiksi emotionaalista, tiedollista ja välineellistä apua sekä arvostusta. Toiminnallinen sisältö koostuu viidestä läheisimmästä ihmisestä sekä tärkeimmistä yhteistyöhenkilöistä, jotka eivät kuitenkaan kuulu läheisimpiin. (Kumpusalo 1988, 52.) Sosiaalisen tuen muodot Sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa viiteen luokkaan, jotka ovat aineellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, tiedollinen ja henkinen tuki. Aineellinen tuki käsittää rahalliset etuudet, kuten tavarat, apuvälineet ja lääkkeet. Toiminnallisella tuella tarkoitetaan palvelujen, kuljetuksen ja kuntoutuksen antamista. Tiedollinen tuki on neuvomista, opastamista, opetusta ja harjoitusta. Emotionaalisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi empatiaa, rakkautta ja kannustamista. Henkinen tuki on yhteisen aatteen, uskon ja filosofian vaalimista. Sosiaalinen tuki voi olla

7 7 suoraa henkilöltä toiselle annettavaa tai epäsuoraa järjestelmän kautta annettua tukea. Käsitteenä sosiaalinen tuki on positiivinen kuten terveys ja hyvinvointi. (Kumpusalo 1991, ) Sosiaalisen tuen muodot näkyvät nuoren äidin elämässä monella eri tavalla. Aineellinen tuki voi olla esimerkiksi Kelan myöntämä äitiyspakkaus ja raha. Toiminnallista tukea ovat äideille tarjottavat palvelut, kuten synnytysvalmennus ja kerhotoiminta, esimerkiksi perhekerhot. Tiedollista tukea äidit saavat muun muassa neuvolasta ja muilta äideiltä. Emotionaalista tukea nuoret äidit saavat ystäviltään, perheeltään ja sukulaisiltaan. Parisuhteessa oleville äideille tärkein tukija on oma puoliso. (Särkiö 2002, 77 80, Hirvonen 2000, ) Sosiaalisen tuen antajat Sosiaalisen tuen antajat ovat tärkeitä henkilöitä, jotka auttavat ihmisiä mobilisoimaan heidän psyykkisiä resurssejaan niin, että he voivat käsitellä emotionaalisia ongelmia. Tuen antajat tukevat sekä rahallisesti että opastamalla ja antamalla neuvoja arkipäivän tilanteisiin. (Stål Rolf 1997, 72.) Sosiaalisen tuen antajat voidaan jakaa kahteen ryhmään, viralliseen ja epäviralliseen. Ammattilaiset, joiden työn kuvaan kuuluu sosiaalisen tuen antaminen, ovat virallisia tukijoita. Epävirallisia tukijoita ovat esimerkiksi perhe, ystävät ja yhteisöt. (McCourt 2003, 190.) Kinnunen (1998, 77) jakaa sosiaalisen tuen tuottajat kolmeen ryhmään. Henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvia toimijoita ovat kanssaihmiset, perheenjäsenet, sukulaiset ja naapurit. Vertaisuuteen perustuvia toimijoita ovat erilaiset lähiyhteisöjen ja järjestöjen jäsenet. Syy- ja normiperusteisia toimijoita ovat lähinnä palkkatyönään sosiaalista tukea tuottavat julkisen ja yksityisen sektorin ammattiauttajat. Särkiön (2002, 76 80) tutkimuksessa sosiaaliset resurssit eritellään parisuhteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Kaikilla parisuhteissa eläneillä äideillä oma

8 8 puoliso oli tärkein tuki. Äidit jotka eivät olleet parisuhteessa, kokivat olonsa erilaiseksi ja yksinäiseksi. Sosiaaliseen verkostoon kuuluivat myös muut sukulaiset ja ystävät. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Hirvosen (2000, ) tutkimuksessa nuori piti omaa äitiään ja perhettään tärkeänä tukena. Oman äidin käytännön kokemukset koettiin tärkeiksi ja luotettaviksi. Mikäli nuorella ei ollut mahdollisuutta tukeutua äitiinsä, oli nuoren vanhempi sisko merkittävä henkinen tuki ja turva. Siskon kanssa nuori äiti keskusteli omista peloistaan ja ongelmistaan. Nuoren omassa ystäväpiirissä oli usein raskaana olevia tai vasta lapsen saaneita, jotka toimivat merkittävinä tiedonlähteinä, kokemusten jakajina sekä samaistumiskohteina. Tässä opinnäytetyössä sosiaalisella tuella tarkoitetaan äitien saamaa toiminnallista, emotionaalista, tiedollista ja henkistä tukea. Nämä sosiaalisen tuen muodot kertovat ihmisten suhtautumisesta nuoren äidin raskauteen. Aineellista tukea ei käsitellä tässä opinnäytetyössä. 2.2 Nuori äiti Hirvonen (2000) on tutkinut raskautta nuoren valintana. Nuorten äitiys rakentui omista kokemuksista ja oman äidin mallista. Nuorelle raskaus ja lapsen synnyttäminen oli moraalinen valinta. Nuorten suhtautuminen raskauteen ja synnytykseen oli luonteva ja he uskoivat selviävänsä terveen järjen, arjen taitojensa ja sosiaalisen verkostonsa turvin. Äitiysneuvolassa nuori asiakas usein vetäytyi asiakassuhteesta. Särkiö (2002) on tutkinut alle 18 vuotiaiden äitien voimavaroja. Tutkimukseen osallistuvista äideistä muodostui motiiveihin ja kokemuksiin perustuvia äitityyppejä. Motiivityyppejä olivat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Äitiyden kokemustyyppejä olivat nautiskelijaäiti, bailaajaäiti ja väsynyt äiti. Äitien voimavarat jakaantuivat yhteiskunnan resursseihin, sosiaalisiin resursseihin ja elämän resursseihin.

9 9 Särkiön (2002) mukaan äidin jaksaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja koko perheen jaksamisen kannalta, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Äideille voimia antoi sosiaalinen verkosto, jonka muodostivat puoliso, ystävät ja omat vanhemmat. Tärkeimpänä voimanlähteenä äidit kokivat oman lapsensa. Myös usko ja rukous antoivat voimaa osalle äideistä. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Nuorella tytölläkin äitiys on hänen oma valintansa. Heikkinen, Riekki ja Vatunki (1999) ovat opinnäytetyössään käsitelleet alle 18- vuotiaiden naisten kokemuksia raskaudestaan, ympäristön suhtautumisesta heidän raskauteensa ja tiedon saannista raskauden aikana. Äidit eivät välttämättä olleet hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, minkä vuoksi myös raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset koettiin epämiellyttävinä Nuoruus ja seksuaalisuus Nuoruus on elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee sekä yksilöittäin että kulttuureittain. Nyky-yhteiskunnassa nuoret saavuttavat murrosiän entistä aikaisemmin. Pidentyneiden ammattiin kouluttautumisaikojen vuoksi nuoruus elämänvaiheena näyttää myös päättyvän entistä myöhemmin. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, 13.) Nuoruus nähdään usein siirtymävaiheena aikuisuuteen. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Nuoruus on usein nähty elämän toisena mahdollisuutena jolloin minään liittyvät prosessit voidaan käsitellä uudelleen. (Aaltonen ym. 2003,14,78.) Hirvosen (2002, 25 30) tutkimuksen mukaan nuoruus on tärkeä kehitysvaihe yksilön elämänkulussa, jolloin vähitellen irrottaudutaan lapsuudesta ja aletaan siirtyä kohti aikuisuutta. Nuori etsii muutosten ja kriisien kautta omaa identiteettiään. Kronologisesti nuoruus sijoitetaan useimmiten ikävuosien välille.

10 10 Opinnäytetyössä nuorella tarkoitetaan alle 20 vuotiasta. Nuoren äidin ikä rajattiin alle 20-vuotiaana äidiksi tulleeseen, koska nuoruuden katsotaan useimmiten sijoittuvan vuoden väliin. Tämän vuoksi iän rajaaminen alle 20-vuotiaisiin oli luontevaa. Nuoruus on vaihe, jolloin ihmisen seksuaalisuus varsinaisesti puhkeaa kukkaan. Seksuaalisuus voi olla nuorelle hämmentävää, koska uusi tieto ei ole vielä hallinnassa. Seksuaalisuus on nuorelle hyvin herkkä ja luonnollinen asia. Vanhan ajan mukaan tytön on kuulunut olla siveellinen ja lykätä seksuaalisuuttaan papin aameneen asti. Vaikka nuo ajat kuuluvat menneisyyteen, pyritään tyttöjen rajat oman seksuaalisuutensa toteuttamisessa pitämään poikiin verrattuna ahtaampina. Asenteiden lisäksi tämä voi johtua myös käytännön syistä; tyttö voi tulla raskaaksi. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Sukupuoli- ja seksuaaliasenteet ovat kulttuurisidonnaisia ja ne vaihtelevat alueittain. Nykyään monet lapset kehittyvät fyysisesti hyvin varhain. Siksi on tärkeää, että nuoret saavat jo ennen murrosikää tietoa seksuaalisuudesta ja ehkäisystä sekä siitä, että jokaisesta sukupuolisuhteesta voi tulla raskaaksi. Seksuaalisuuteen kypsyminen on pitkä prosessi ja sen hyväksyminen osaksi itseään vie tunnetasolla usein monia vuosia niin pojilta kuin tytöiltäkin. (Aaltonen ym. 2003, , Kinnunen 1999, 160.) Yhteiskunnassa voidaan luoda hyvinkin erilaisia odotuksia tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle. Pojilla korostetaan vapautta ja riippumattomuutta, kun taas tytöillä liian vapaa käyttäytyminen nähdään paheena. Tällä hetkellä Pohjoismaissa nuorten seksuaalinen kypsyminen ja sukupuolielämä ovat aikaistuneet. (Särkiö 2002, ) Hirvosen (2000, 32 33) mukaan nuoret viestivät seksuaalikäyttäytymisellään riippumattomuuttaan ja irtiottoa vanhempien normeista sekä halua kuulua ja samaistua toveriryhmäänsä. Nuorten seksuaaliseen käyttäytymiseen liitetään herkästi myös riskejä, kuten ehkäisyn käyttämättömyyttä ja unohtamista sekä suojaamatonta yhdyntää ja sen seurauksena sukupuoliteitse leviävien tautien kohonnutta tartuntariskiä.

11 Nuoren raskaus Hirvonen (2000) on todennut, että useissa tutkimuksissa nuoren raskaus nähdään negatiivisena asiana. Harvoissa tutkimuksissa korostetaan nuoren raskauden positiivisia vaikutuksia, sekä nuoren kykyä päättää itsenäisesti omista asioistaan. Hirvosen mukaan nuoren raskautta pidetään lääketieteen ja yhteiskunnan näkökulmasta riskitekijänä. Nuoren naisen raskaus ei ole uhka ainoastaan hänen fyysiselle terveydelleen, vaan myös psyykkinen kehitys saattaa vaikeutua ja mutkistua. Särkiön (2002) mukaan nuori kokee tulevan äitiyden vahvistavan identiteettiään. Lapsen kautta hän saa arvostusta ja pääsee oman elämän alkuun. Yhteiskunnan asenteissa yksinäisten nuorten raskauksiin on näkyvissä sama kaksinaismoralismi kuin seurustelusuhteissa: pojille esiaviolliset sukupuolisuhteet ovat sallitumpia kuin tytöille. Raskaaksi tullessaan nuori tarvitsee apua, ei syyllistämistä. Syyllistäminen ei voi enää pelastaa tilannetta ja muuttaa tehtyä tekemättömäksi. Nuoren on tehtävä itse raskas päätös synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Abortti on myös menetys ja pettymys, ei vain pelastus sen hetkiseen tilanteeseen. Raskaus koettelee usein myös nuoren ja hänen vanhempiensa suhdetta, ja siitäkin on tärkeää voida puhua. (Jarasto ym. 1999, ) Heikkisen ym. mukaan nuoret äidit eivät sopeutuneet heti raskauteensa, vaan sopeutuminen tapahtui ajan kuluessa. Äidit eivät olleet välttämättä vielä hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, joten raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset kuten raskausarvet ja painon nousu koettiin epämiellyttävinä. (Heikkinen ym. 1999, 37.)

12 Nuoren äitiys Kulttuurisesti äitiys on pyhitettyä ja arvokasta, ylistettyä, kaikkivoipaa ja jopa demonisoitua. Äidit voivat mitä vaan ja ovat kaikkialla. He osaavat rakastaa ja tukahduttaa, pelastaa ja tuhota. Äiti on symbolisesti kaikkien koti: kaikki ovat kotoisin äidistä, ainakin toistaiseksi. (MLL 2002, 35.) Hirvonen (2000) on määritellyt ensimmäisen raskauden naisen elämässä käännekohtana ja kehityskriisinä, jonka jälkeen alkaa uusi elämänvaihe, äitiys ja vanhemmuus. Äitiys vaatii naiselta henkisiä valmiuksia, kypsyyttä ja usein myös riittävää kronologista ikää käsitellä raskaudenaikaisia muutoksia, erilaisia prosesseja ja tuntemuksia, jotta ne niveltyisivät luontevaksi osaksi naisen tulevaa elämää ja äitiyttä. Yhteiskunta ei pidä alle 18-vuotiasta täysi-ikäisenä ja valmiina sosiaaliseen äitiyteen. Nuori ei ole aina tietoinen niistä yhteiskunnan tarjoamista terveys- ja sosiaalipolitiikan muodoista, joiden avulla yhteiskunta ottaa vastuuta puuttumalla sosiaaliseen äitiyteen. Särkiö (2002) jakaa äitiyden motiivit neljään tyyppiin. Näitä ovat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Luontevan äitiyden näkyvimpiä piirteitä ovat äidin elämäntilanne ja olosuhteet, joiden puolesta lapsen syntyminen on mahdollista ja lapsi on tervetullut. Luontevaan äitiyteen kuuluu myös äidin nauttiminen omasta äitiydestään ja olostaan lasten kanssa kotona. Äidillä on myös ydinperhekeskeinen ajattelumaailma, johon vaikuttaa hänen uskonnollinen näkemyksensä. Odottamattoman äitiyden perusominaisuus on äitiyden yllätys eli suunnittelematon vauva. Raskaaksi tulo oli äidille vahinko. Nuorten tietous seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa oli epävarmaa, ja nuoren tytön raskaaksi tuloon saattoi vaikuttaa myös puutteellinen tieto. Äitiys luonnistuu osalta nuorista äideistä paremmin, osalta huonommin. Osalla nuorista äideistä elämässä oli tapahduttava isoja muutoksia, jotta vauvan tarpeet tulivat huomioiduksi. Tämä ahdisti äitiä. Yllättävästä raskaudesta seurasi nopea prosessi äitiyteen valmistautumiseen.

13 13 Nämä äidit tarvitsivat enemmän ja erityisiä resursseja äitiytensä avuksi. (Särkiö 2002, ) Korjaava äitiys käsitettä on käytetty tarkoittamaan halua turvata äiti omalle lapselle. Nuori itse on kokenut suhteen omaan äitiinsä puutteelliseksi tai olemattomaksi. Nuori haluaa korvata oman äidin menetyksen omalle lapselleen. Hän haluaa aloittaa tämän korvaamistapahtuman jo mahdollisimman varhain ja siksi hän hankkii nuorena lapsia. Neljäs äitiyden selitystyyppi on pelastava äitiys. Tällaisen äidin raskaus pelastaa hänet muilta mahdollisilta elämän riskeiltä kuten päihteiden liialliselta käytöltä. (Särkiö 2002, )

14 14 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorena, alle 20-vuotiaana äidiksi tulleiden kokemuksia siitä, miten ihmiset suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta raskauden aikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi tarkoituksena on kuvata millaista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet. Tutkimustehtävät ovat: 1. Miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 2. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 3. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana?

15 15 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista metodia käyttäen. Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2003, 152.) Eskola & Suoranta (1998) ovat ehdottaneet laadullisen tutkimuksen tunnusmerkeiksi seuraavia: aineistonkeruumenetelmä, tutkittavien näkökulma, harkinnanvarainen otanta, aineiston laadullis-induktiivinen analyysi, hypoteesittomuus, tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa, tutkijan asema ja narratiivisuus. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään esimerkiksi haastatteluja, havainnointia sekä päiväkirjoja. Tutkittavien näkökulmalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pyrkii säilyttämään ilmiön sellaisenaan, manipuloimatta tutkimustilannetta. Tutkijan tulee pysyä objektiivisena, eivätkä hänen omat asenteensa saa vaikuttaa tutkimuskohteeseen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskohteiden määrä voi olla pieni, jolloin analysoinnin laadullisuus korostuu. Aineistolähtöisellä analyysillä tarkoitetaan teorian rakentamista empiirisestä aineistosta lähtien, ikään kuin alhaalta ylös. Hypoteesittomuudella tarkoitetaan sitä, että tutkijalla ei ole ennakko-olettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on keskeinen. Tutkijalla on toiminnassaan vapautta, joka antaa mahdollisuuden joustavaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Narratiivisuudella tarkoitetaan arjen tapahtumien jäsentymistä tarinoiksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004.)

16 Aineiston keruumenetelmä Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan neuvolan kanssa. Neuvolan terveydenhoitajat lähettivät haastattelukirjeet kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle. Kirjeissä kerrottiin opinnäytetyön aiheesta ja mukana oli myös opinnäytetyön tekijöiden yhteystiedot. Kirjeissä tuli ilmi, että kaikki tiedot ovat luottamuksellisia ja pysyvät salassa, eikä kenenkään henkilöllisyyttä voi erottaa opinnäytetyöstä. Mukaan ilmoittautui kaksi äitiä, kumpikin puhelimen välityksellä. Heille lähetettiin haastattelukysymykset sähköpostitse ja kirjeitse. Kysymykset muodostettiin tutkimustehtävistä nousevien teemojen avulla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelumuodoksi valittiin teemahaastattelu, koska sen avulla koettiin saavan kattavia vastauksia tutkimusongelmiin. Toinen haastattelu tehtiin sähköpostin välityksellä, koska se oli nopea ja helppo tapa osallistua haastatteluun. Toiselle tutkimukseen osallistuvalle äidille lähetettiin kysymykset kirjepostin välityksellä. Mukaan laitettiin postimerkillä varustettu vastauskuori. Tarkoituksena oli, että äidit kirjoittaisivat vapaamuotoisen kirjeen teema- ja apukysymysten pohjalta. Lisäkysymykset tehtiin äitien vastausten perusteella. Koska aihe saattaa olla monelle arkaluontoinen, äideille annettiin mahdollisuus vastata jatkokysymyksiin joko kirjallisesti tai haastattelemalla heitä kasvotusten. Äidit valitsivat vastausmuodoksi haastattelun. Äidit haastateltiin ryhmässä ja haastattelu tallennettiin nauhurille. Haastattelut tehtiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Pohjoisen tiloissa. Tila oli rauhallinen, oppilaskunnan käyttöön tarkoitettu huone. Tunnelma haastattelutilanteessa oli avoin, kiireetön ja vapautunut. Tapaaminen aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka ohessa keskusteltiin yleisistä asioista. Äideille kerrottiin tarkemmin opinnäytetyön tarkoituksesta, sekä korostettiin haastattelun luottamuksellisuutta. Haastattelu sujui hyvin ja aineistoa saatiin runsaasti.

17 Analysointimenetelmät Laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmänä voidaan käyttää sisällönanalyysia. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 93.) Opinnäytetyö analysoitiin tutkimusaineiston sisällönerittelyn ja sisällönanalyysin avulla. Laadullinen analyysi koostuu havaintojen pelkistämisestä, niiden yhdistelemisestä ja tulosten tulkinnasta (Alasuutari 1994, 30 34). Opinnäytetyössä aineiston analysointi eteni haastattelutilanteen aukikirjoituksella. Aukikirjoitettu aineisto luettiin läpi useasti ja alleviivattiin opinnäytetyön kannalta oleelliset ilmaukset. Alleviivatut ilmaukset pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset luettiin jälleen useaan kertaan läpi, jonka jälkeen aineisto ryhmiteltiin. Ryhmittelyn jälkeen pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin alaluokat. Alaluokat järjesteltiin ja niistä muodostettiin yläluokat. Yläluokista muodostettiin yhdistävät luokat (liite 4).

18 18 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Opinnäytetyön tulokset esitetään tutkimustehtävien mukaan. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa, heidän saamastaan sosiaalisesta tuesta ja sitä, millaista tukea he olisivat toivoneet. 5.1 Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa Opinnäytetyöhön osallistuneille äideille raskaus oli tullut yllätyksenä, eikä se ollut suunniteltu. Raskaus aiheutti ristiriitaisia tunteita: synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Myös äitien kumppaneille uutinen raskaudesta oli hämmentävä ja herätti heissä epäilyksiä. No, olihan hän vähän semmone epäilevä siinä alussakin että no onko se hälle ja tälleen... Nuoret äidit olivat tilanteesta hämmentyneitä ja asiasta kertominen omille vanhemmille oli vaikeaa. He pelkäsivät omien vanhempiensa reaktiota uutiseen. Nuori äiti ei uskaltanut kertoa raskaudesta omalle äidilleen, vaan tämä huomasi raskauden sen edetessä. Vanhempien suhtautuminen uutiseen raskaudesta vaihteli järkytyksestä reagoimattomuuteen. Tekstasin äidilleni tiedon ja hän oli jos mahdollista vielä enemmän hämmentynyt ja melkein yhtä neuvoton kuin minäkin Meijän iskä ei varmaan sanonu yhtää mittää. Raskauden edetessä äitien vanhempien suhtautuminen muuttui positiivisemmaksi. Myös kumppaneiden vanhemmat suhtautuivat raskauteen myönteisesti. Sukulaiset suhtautuivat aluksi epäilevästi, mutta hekin ajan myötä olivat iloisia raskaudesta. Äidit kokivat raskauden lähentäneen heitä sukulaisiin.

19 19 Nuorten äitien ystävät vähenivät raskauden aikana. He erkaantuivat vanhoista ystävistään, koska yhteiset kiinnostuksen kohteet vähenivät. Osa ystävistä jäi raskauden aikana....jäi kyllä oikeestaan kaikki kaverit silleen aikalailla että niillä ei ollu lapsia niitä ei kiinnostanu ehkä mun vaipanvaihtojutut, ja niitä ei ehkä, mua ei ehkä kiinnostanu tai ei todellakaan kiinnostanu niitten biletysjutut... Koulussa opettajien suhtautuminen nuorten äitien raskauteen vaihteli. Osa opettajista ehdotti aborttia ja suhtautuminen raskauteen oli hyvin negatiivista. Negatiivinen suhtautuminen ilmeni äidin selän takana puhumisena sekä kommentoimalla äidin pukeutumista....opettaja mulle seuraavana päivänä koulussa että kyllä niinkö äitiihmisenä kannattais vähän niinkö peittävämmin pukeutua ja näin......ku mä en ollu koulussa ni kyllä se oli sanonu muille oppilaille just kaikkee et kyllä se tulee vielä katumaan ratkasuja ja kaikkea ja tämmöstä niinkö... Opettajat suhtautuivat myös positiivisesti ja kannustavasti nuorten raskauteen. Opettajat ottivat äidit huomioon ja kyselivät heidän vointiaan raskauden edetessä. Koulussa opettajani ei kohdellut minua tuomitsevasti, vaan kannusti ja teki varmasti kaikkensa että saisin koulun loppuun Nuoret äidit kokivat, että neuvolassa heihin suhtauduttiin myönteisesti ja heitä kohdeltiin hyvin ja tasavertaisesti. Neuvolakäynnit olivat tärkeitä ja äidit tunsivat itsensä tervetulleiksi sinne. Äidit kokivat saaneensa neuvolassa vastaukset heitä askarruttaviin kysymyksiin. Äidit kokivat kuitenkin muiden neuvolan asiakkaiden suhtautuvan heihin epäluuloisesti. Ehkä ne ihmiset sitte siellä neuvolassa niinku nämä muut neuvolan kävijät kyllä ne ehkä sitte vähän kahto että tosiaan ku yh... teiniäiti varmaan ihan mennee surkiasti. Vai oliko sitä niin herkässä että katto että tuo kyttää mua tuo kyttää mua...

20 20 Haastattelussa tuli ilmi, että nuoret äidit kokivat joskus ulkopuolisten suhtautumisen loukkaavana. Esimerkiksi asioidessaan virastoissa tai kaupassa ihmiset saattoivat katsoa pitkään tai kommentoida äidin ikää. Nuoret äidit kertoivat myös kuulleensa siitä, että heistä puhuttiin pahaa selän takana. He eivät myöskään välttyneet ulkopuolisten suorilta arvosteluilta. En voi sanoa etteikö joskus olisi tullut loukkaavia sanoja ihmisten suusta, viitaten ikään tyyliin pettikö ehkäisy. Ihmisten suhtautuminen äitiin muuttui lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana positiivisemmaksi. Ihmiset huomasivat äidin pärjäävän hyvin lapsen kanssa. Myös nuorten äitien vanhemmat olivat iloisia huomatessaan miten hyvin äidit pärjäsivät. Tietenki ku äiti huomas kuin paljo ite kasvo siinä ja kuin paljo tärkeämpi lapsi on mulle mitä mun oma nuoruus ja elämä ja semmonen niin tota niin totta kai se on aivan maailman onnellisin mun puolesta nytten. 5.2 Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta Haastatteluissa tuli esille että läheisten tuki oli äideille merkittävin voimavara. Erityisesti puolisolta ja omalta äidiltä saatu tuki korostui raskauden aikana ja sen jälkeen. Sen jälkeen ku äiti pääsi siitä ensishokista yli nii ollu niinkö aivan maailman paras tuki mulle. Mies antaa sitten sen tuen mitä kaipaa Vertaistuen merkitys tuli esille haastatteluissa. Molemmilla äideillä oli raskaana olevia ystäviä. Näiden ystävien kanssa äidit jakoivat tuntemuksiaan ja tietojaan raskaudesta sekä lastenhoidosta. Toinen äideistä oli löytänyt Internetin keskustelupalstan kautta muita lähiseudun äitejä, joita hän tapasi säännöllisesti.

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri Tutkimuksen taustaa Pro gradu-tutkimus Tampereen yliopiston

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot