RISTIRIIDAT JA VOIMAVARAT KAKSIKULTTUURISESSA AVIOLIITOSSA
|
|
- Anni Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RISTIRIIDAT JA VOIMAVARAT KAKSIKULTTUURISESSA AVIOLIITOSSA Natalja Haaponiemi Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi / diakoni (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaaliala, sosionomi / diakoni (AMK). Haaponiemi Natalja: Ristiriidat ja voimavarat kaksikulttuurisessa avioliitossa. Helsinki 2002, 54 sivua, 4 liitettä. Tutkimuksen aiheena on kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kulttuurierot vaikuttavat avioliiton arkipäivään ja millaiset ristiriidat ilmenivät avioliitossa kahden kulttuurin yhteentörmäyksestä. Tarkasteltiin myös koko perheen sopeutumisongelmia. Tutkimuksella selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat liiton onnistumiseen. Tutkittavina oli kahdeksan Helsingissä asuvaa maahanmuuttajanaista. Naiset olivat tulleet Suomeen solmittuaan avioliiton suomalaisen miehen kanssa. Tutkittavien avioliitot olivat kestäneet 1-7 vuotta. Maahanmuuttajanaiset asuvat Suomessa, pääkaupunkiseudulla. He ovat naimisissa tai eronneet. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksessa on edetty sekä deduktiivisesti että induktiivisesti. Tutkimus tehtiin puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Haastattelut suoritettiin venäjäksi ja suomeksi. Koko aineisto käännettiin suomeksi. Tutkimusaineistoista nousseet aiheet analysoitiin jakamalla ne teemoihin. Analyysin avulla esille nousivat seuraavat aiheet: väkivalta, aviomiesten alkoholin ongelmakäyttö, lasten kasvatus, kulttuurien erot, naisten omat voimavarat ja uskonto. Tutkimuksessani ilmeni, että tutkittavat pitävät kulttuurisia eroja liittoa vaikeuttavana tekijänä ensimmäisten avioliittovuosien aikana. Kieliongelma, taloudellinen ja henkinen riippuvuus aviopuolisosta sekä kulttuurishokin vaikutus ovat silloin huipussaan. Tuon elämänvaiheen aikana haastateltavat toivovat ulkopuolista apua kaikista eniten. Tutkimuksessa kävi ilmi että maahanmuuttajanaiset ammentavat voimia kotimaahan matkustamisesta, hyväänlaatuisista ihmissuhteista, sukulaisten ja kavereiden tuesta, uskosta Jumalaan ja jonkin verran harrastuksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kahden kulttuurin parisuhteessa on tärkeää tutustua puolisoiden kulttuuri-, perhe- ja uskontotaustoihin. Tärkeää on myös keskustella näistä arvoista avoimesti etukäteen, jotta vältyttäisiin ristiriidoilta. Kaikissa avioliitoissa, kulttuuritaustasta riippumatta, tulee tilanteita, joissa tarvitaan tukea. Kahden kulttuurin perheitä varten tarvittaisiin erityisesti niihin erikoistuneita auttamisyksiköitä, esimerkiksi perheneuvoloita. Yhteiskunnan tulisi auttaa enemmän eri tahojen voimia yhdistävänä maahaanmuuttajanaista oman elämän hallinnassa. Lähtökohtana ovat tällöin naisten omat voimavarat ja sosiaalijärjestelmän / seurakunnan palveluiden tarjoamat resurssit. Asiasanat: kaksikulttuurinen avioliitto, maahaanmuuttajanaiset Venäjältä ja Virosta, integraatio, julkiset sosiaalipalvelut, seurakunta. Säilytyspaikka: Diak/ Helsingin yksikkö, kirjasto
3 ABSTRACT THE DIAKONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, HELSINKI UNIT Author: Natalja Haaponiemi Conflict and Resources in Multicultural Marriages Pages: 54 Appendices: 4 April 2002 This study looked at multicultural marriages in Finland. The study investigated how cultural differences influence everyday life in such marriages. This study examined which factors influence the success and the failure of multicultural marriages. The foreign spouses were women from Russia and from Estonia and living in Helsinki. The investigated couples had been married from 1 to 7 years. The study is qualitative and the research data consists of taped and transcribed thematic interviews. The data was collected through interviews with six women from Russia and two from Estonia. The interviews took place in the Russian and Finnish languages. The themes that arose from the data were analysed thematically. Data (source material) was collected in September 2001 and analysed using content analysis. According to the interviewees, cultural differences bring about significant difficulties such as: language problems, child-rearing, self- identity crisis, psychological adaptation stress, family violence, religion and husbands excessive consumption of alcohol. Also, the ability to get a job in the new country was seen as an important prerequisite for success. Furthermore, it was suggested that the support received from travel possibilities to the home country, quality relationships and network, family and friends were very important. A belief in God, religion or the church was seen by some as important. The results of this study show that in multicultural relationships one of the first important steps is to get to know the wife s and husband s families, religion and cultural backgrounds. Also, another important factor is to discuss important values openly, so that conflict stemming from different viewpoints can be avoided. As in all marriages, it was important for these couples to receive support. Specialized family counseling centers provided by the church and community were seen as important. Child rearing and parenthood support are especially needed. The most important thing for those interviewed was help from the outside. The Finnish society, the social services and the church must give increased support in various ways: mental, economic, social and spiritual. Keywords: multicultural marriage, church, community, social services, cultural integration, Russian, Estonian. Filed and stored at: Diakonia Institute Library, Helsinki Unit.
4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. SUOMEEN AVIOLIITON KAUTTA MUUTTAJAT Aiemmat tutkimukset Kaksikulttuuristen perheen riskit tutkimuksen valossa Diakonia- ammattikorkeakoulun kaksikulttuurisia perheitä käsittelevät opinnäytetyöt 9 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Kvalitatiivinen tutkimus Aineiston keruu Puolistrukturoitu haastattelu Tutkimushenkilöiden valinta Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset lähtökohdat KAKSIKULTTUURISET PERHEET Maahanmuuttajanaiset kaksikulttuurisessa perheessä Suomalainen mies kaksikulttuurisessa perheessä Lapset kaksikulttuurisessa perheessä KAKSIKULTTUURISUUDEN RISKIT PERHEESSÄ Alkoholiongelma Väkivalta Kotikieli ja vuorovaikutusvaikeudet kaksikulttuurisessa perheessä Perhetraditiot ja kulttuurierot Maahanmuuttajanaisten työtilanne ja koulutus Lasten sopeutumisongelmat kaksikulttuurisessa perheessä 27
5 6. VOIMAVARAT KAKSIKULTTUURISESSA PERHEESSÄ Naisten voimavarat ydinperheen säilyttämiselle Sosiaalinen verkosto voimavaroina Lasten isässä piilevät voimavarat KAKSIKULTTUURISTEN PERHEIDEN KOKEMUKSIA TUKIPALVELUISTA Kokemukset sosiaalipalvelutoimesta Toiveita maahanmuuttajien sosiaalipalvelulle Kokemukset kirkon tuesta kotoutumisprosessissa Toiveita kirkon maahanmuuttajatyölle JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI 42 LÄHTEET 44 LIITTEET 48 Liite 1. Haastatteluissa käytetyt apukysymykset 48 Liite 2. Teemahaastattelurunko 49 Liite 3. Kirjallinen suostumus tutkimukseen 51 Liite 4. Haastatteluissa käytetyt apukysymykset venäjäksi 52-54
6 JOHDANTO Vuosittain Suomessa solmitaan noin avioliittoa, joissa toinen puolisoista on ulkomaalainen ja toinen Suomen kansalainen. Kahden kulttuurin kohtaaminen on rikkaus, mutta sopeutuminen uuteen maahan, jossa vastaa tulevat vieras kieli, kulttuuri ja koko elämisen kirjo, ei aina tapahdu ongelmitta. Kahden kulttuurin avioliitoissa puolisot joutuvat sopeutumaan enemmän kuin saman kulttuurin sisällä avioituvat. Liiton onnistumiseen vaikuttavat puolisoiden kulttuurierojen suuruus, avioliiton lähtökohdat, puolisoiden toiveet ja odotukset. (Ojuri 1999, 42.) Tutkimuksessani olen pyrkinyt saamaan käsityksen siitä, minkälaisia nämä liiton onnistumiseen tekijät ovat kaksikulttuurisissa perheissä, minkälaiset voimavarat löytyvät perheen sisältä ja miten yhteiskunta voisi tarvittaessa tukea perheitä integroitumaan uudessa kotimaassa. Akkulturaatioon tai uuteen kulttuuriin sopeutumiseen liittyy aina tietty kriisi. Maahanmuuttajat joutuvat uudessa kulttuurissa koville. Perhe joutuu alttiiksi monille paineille, joita työttömyys ja puutteellinen kielitaito lisäävät. (Silvo 1999, 62). Ikävä kyllä tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajaperheiden elämässä on paljon muitakin vaikeuksia kuin työttömyys tai kielitaidottomuus. Olen valinnut tutkimusaiheen omakohtaisiin kokemuksiin nojaten. Käsite akkulturaatio on minulle tuttu, olen itse maahanmuuttaja entisestä Neuvostoliitosta. Toivon opinnäytetyön lisäävän tietoa Venäjältä ja Virosta Suomeen avioituneista naisista ja tutkimuksesta olisi käytännöllistä hyötyä ja apua monelle muullekin, joka on kiinnostunut maahanmuuttajista. Tutkimuksen tarkoituksena auttaa maahanmuuttajanaisia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Sopeutuminen tässä tapauksessa merkitsee naisten ja perheiden hyvinvointia ja tulevan elämän hallintaa. Käytännössä se näkyy koulutuksen tai työn saamisessa, talouden turvaamisessa, ihmissuhteiden ylläpitämisessä ja ehkä uuden perheen luomisessa. 2. SUOMEEN AVIOLIITON KAUTTA MUUTTAJAT
7 6 Tutkimuksessani käytän käsitteitä, jotka liittyvät maahanmuuton, kaksikulttuuriseen avioliittoon ja uuteen kulttuuriin sopeutumiseen. Ulkomaalainen on vieraan valtion kansalainen, vierasmaalainen. Maahaanmuuttaja on maahan saapuva syntyperältään ulkomaan kansalainen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Paluumuuttajia ovat kotimaahansa takaisin muuttavat henkilöt ja heidän mukanaan seuraavat perheenjäsenet. Paluumuuttajiksi luetaan myös ne maahanmuuttajat, joiden esi-isät ovat muuttaneet Suomesta useampia sukupolvia sitten. Siirtolaisuudella tarkoitetaan henkilöiden tai henkilöryhmien vapaaehtoista muuttamista asuinmaasta toiseen lähinnä toimeentulon hankkimiseksi siellä. Siirtolaiseksi lasketaan myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat. Opiskelijat ja turistit eivät ole siirtolaisia. (Partanen 1997, 65.) Akkulturaatiolla tarkoitetaan kulttuuriin sopeutumista ilmiönä, jossa ryhmät, joilla on erilainen kulttuuritausta, tulevat suoraan ja jatkuvaan kontaktiin toisensa kanssa. Sen seurauksena joko kummankin tai vain toisen ryhmän kulttuurissa tapahtuu muutoksia. (Alitolppa - Niitamo 1994, 29.) Integraatiolla tai integraatiopolitiikalla tarkoitetaan maahanmuuttajien sopeutumista valtakulttuuriin oman kulttuurinsa ja kielensä säilyttäen, mutta myös valtaväestön kielen ja kulttuuriin perehtyen. Integraation toinen oleellinen osa on valtaväestön sopeutuminen maahanmuuttajiin ja heidän kulttuuriinsa. (Maahanmuuttajat ja kirkko 1996, 74.) Kulttuurin käsite on hyvin laaja. Kulttuuria on kaikki se, mikä erottaa meidät omaksi ryhmäksi, yhteisöksi tai omaksi kansaksi. Se on tapa elää, ajatella, tuntea ja reagoida. Kulttuuri on kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen yhteisönsä jäsenenä on omaksunut ( Partanen 1997, 10.) Kulttuuri muotoutuu tarkoituksenmukaisesti siihen ympäristöön, jossa se vaikuttaa. Muun muassa maantieteelliset, taloudelliset, demografiset ja historialliset tekijät vaikuttavat kulttuurin muotoutumiseen. Taustatekijöiden tunteminen auttaa paremmin ymmärtämään, miten jokin kulttuuri ja sen käyttäytymistavat ovat tarkoituksenmukaisia ja järkeviä niiden omassa kontekstissa (Alitolppa - Niitamo 1994, 110.)
8 7 Suomeen muutetaan etupäässä paluumuuttajana tai turvapaikan hakijana. Kolmas suuri maahanmuuttajaryhmä Suomessa on avioliiton kautta maahan muuttaneet. Tähän ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka ovat solmineet avioliiton Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaan kansalaisen kanssa. Tällaista avioliittoa kutsutaan tässä työssä kaksikulttuuriseksi avioliitoksi. Vuonna 2000 Suomessa solmittiin runsaat tällaista avioliittoa. Suomalaisen miehen kanssa oli avioitunut 614 naista Venäjältä, 208 naista Virolta, Thaimaalta 150 naista, Ruotsista 54 naista ja 36 naista Yhdysvalloista. Vielä luvun alussa kaikki entisestä Neuvostoliitosta tulleet maahanmuuttajat rekisteröitiin Suomen tilastoihin neuvostokansalaisina, vaikka Neuvostoliitto oli jo lakannut olemasta. Nytkin on Suomen väestötilastoissa pari tuhatta henkilöä, joiden kansalaisuudeksi on merkitty entinen Neuvostoliitto. (Tilastokeskus 2000.) Suurin osa entisestä Neuvostoliitosta Suomeen muuttaneista on ja luvuilla syntyneitä eli vuotiaina Suomeen tulleita. Venäjän- ja vironkielisten joukossa on naisenemmistö: naisia on molemmissa ryhmissä noin 60%. Tämä johtuu siitä, että avioliittoon kautta on Venäjältä ja Virosta muuttanut Suomeen enemmän naisia kuin miehiä. (Forsander 2001, ) 2.1 Aiemmat tutkimukset Kaksikulttuuriset perheet tutkimuksen valossa Maahanmuuttajien kotoutumista ja sen edistämiseksi tehtävää työtä on ylipäätänsä tutkittu ja dokumentoitu varsin niukasti (Andrew & Hartikainen 1999, 4). Sen takia halusin tutkia maahanmuuttajanaisten akkulturaatioprosessia Helsingissä monipuolisesti. Ikävä kyllä tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanaisten elämässä on paljon muitakin ongelmia kuin maahanmuuttajille tavalliset työttömyys tai kielitaidottomuus. Esimerkiksi Andrew ja Hartikainen tutkimuksessaan Rajat ylittävä rakkaus selvittivät maahanmuuttajanaisten avioliiton kriisin syitä ja seurauksia. Tutkimuksessa tarkastellaan turvakotityön kautta ja sosiaalityön näkökulmasta Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten tilannetta, kun perhe-elämä kriisiytyy. Tutkimuksessa tuli esille,
9 8 että eläminen kahden kulttuurin liitossa vaatii molemmilta sopeutumista toisen erilaisuuteen ja kulttuuriin. Aina se ei onnistu odotuksien mukaisesti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisenä tekijänä maahanmuuttajuuden lisäksi naisilla on se, että he kaikki ovat kokeneet perheväkivaltaa parisuhteessaan. Tutkimuksessa oli mukana 15 maahanmuuttajanaista, jotka ovat avioituneet suomalaisen miehen kanssa. Naiset ovat Venäjältä, Thaimaasta ja Filippiineiltä. Maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta ei eroa suomalaisiin naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta. Perheväkivalta ei ole maahanmuuttajanaisten erityisongelma, mutta väkivallasta selviytymisen edellytykset ja keinot ovat ulkomaalaisilla naisilla heidän suomalaisia kanssasisariaan heikommat. Perheväkivalta ja sosiaalisista kontakteista eristäminen altistavat maahanmuuttajanaiset syrjäytymiselle ja saattavat estää naisen kotoutumisen kokonaan. (Andrew & Hartikainen 1999, 4-9.) Helsingin kaupungin tietokeskus ja Pietarin tilastokomitea, Venäjän tilastoviraston alueyksikkö, ovat yhteistyössä tehneet vertailevan tilastojulkaisun Naiset ja miehet Helsingissä ja Pietarissa, joka omalta osaltaan valottaa kaupunkien samanlaisia piirteitä sekä erilaisuutta. Tutkimus auttaa ymmärtämään toisen kulttuuriin liittyviä ominaispiirteitä ja kulttuuriperintöä. Tutkimuksessa esimerkiksi kävi ilmi, että Pietarissa avioidutaan nuorina, sen sijaan Helsingissä vanhempina, jos lainkaan. Avioliiton helsinkiläiset solmivat pietarilaisia ikätovereitaan vanhempina tai jäävät useammin kokonaan avioitumatta. Nuorista, vuotiaista naisista oli naimisissa Helsingissä 7%, Pietarissa 40 %. Ero pysyy korkeana iän karttuessakin, vuotiaista helsinkiläisnaisista on naimisissa 38 %, pietarilaisista 75 %. (Lankinen 2000, ) Pietarilaiset kotitaloudet rakentuvat usein asuinyhteisöstä, joiden ytimenä on perhe ja lisänä sukulaisia tai muita suvun ulkopuolelta. Näitä on 29% Pietarin kaikista kotitalouksista, Helsingissä vastaavia suurperheitä on vain 8 %. Helsingille on tyypillistä on yksin asuvien suuri osuus (47 %). Lapsiperheitä on molempien kaupunkien kotitalouksista suunnilleen yhtä suuri osuus. Helsinkiläiset naiset aloittivat työelämässä varhemmalla iällä ja päättävät sen vanhempina. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa pietarilaisten naisten työuran keskittyvän selkeämmin vuotiaiden ryhmiin. Taustalla voi olla kulttuuriero - pietarilaiset äidit omistautuvat oman talouden hoidolle helsinkiläisiä useammin. (Lankinen 2000, )
10 Diakonia- ammattikorkeakoulun kaksikulttuurisia perheitä käsittelevät opinnäytetyöt Monikulttuurisuus on osa tämän päivän Diakonia- ammattikorkeakoulun arkea. Kuitenkin kaksikulttuurisia perheitä käsitteleviä opinnäytetöitä on toistaiseksi valmistunut niukasti. Marjatta Vesalainen (1999) on tutkinut kaksikulttuurisia avioliittoja Suomessa opinnäytetyössään Rikkaus, rakkaus vai rasite? Tutkimuksessa kaksikulttuurisen avioliiton ongelmat on kuvattu perusteellisesti. Tutkittavina oli kuusi Helsingissä asuvaa kahden kulttuurin perhettä. Tutkimus on tehty teemahaastattelua käyttäen parihaastatteluna, molempien puolisoiden läsnä ollessa. Tutkimusaineistoista nousseet aiheet on analysoitu jakamalla ne kodin sisäisiin ja ulkoisiin aiheisiin. Muina aiheina olivat uskonto, lastenkasvatus, oma kokemus avioliitosta ja rakkaus. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkittavat pitivät kulttuurisia eroja liiton rikkautena, ei rasitteena. Tutkimuksen mukaan kaikissa avioliitoissa tulee tilanteita, joissa tarvitaan tukea. Vesalaisen mukaan kahden kulttuurin perheitä varten tarvittaisiin niihin erikoistuneita perheneuvoloita kirkon tai yhteiskunnan taholta tukemaan parisuhdetta ja lastenkasvatusta. Opinnäytetyön arvioijien mukaan työ sopii sekä seurakunnassa että sosiaalialalla työskentelevien aineistoksi heidän halutessaan tutustua kahden kulttuurin avioliitojen kysymyksiin ja arkeen. Tutkimuksessa ei ole mukana entisen Neuvostoliiton alueen maahanmuuttajanaisten ryhmää. Myös Mariela Lehtosen (1999) opinnäytetyö Avioliiton kautta muuttaneiden bulgarialaisten integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan käsittelee kaksikulttuurisia avioliittoja. Tutkimuksen ote on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksessa on tarkasteltu pientä homogeenistä vähemmistöryhmää, avioliiton kautta Suomeen muuttaneita bulgarialaisia. Tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista edistävät muun muassa hyvä suomen kielen taito ja sen kautta mahdollisuus osallistua työelämään. Sen sijaan eristäytyminen arjesta, passiivisuus ja turhautuminen synnyttävät negatiivista suhtautumista valtaväestöön ja haluttomuutta luoda ystävyyssuhteita. Tutkimustulokset tukevat aikaisempien tutkimusten käsityksiä niistä tekijöistä, jotka ovat osoittautuneet merkittävimmiksi kaikkien Suomessa asuvien maahanmuuttajien kohdalla.
11 10 Mirja Hytönen (2000) on omassa tutkimuksessaan Kirkko kotoutumisen tukena: maahanmuuttajanaisten kokemuksia Vuosaaren seurakunnan toiminasta pohtinut, miten kirkko voi toimia maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena Vuosaaressa. Hytönen on kuvannut sekä maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisprosessistaan Suomeen että toiveitaan Suomen evankelis - luterilaista kirkkoa kohtaan. Tutkimukseen osallistui 16 ulkomailta Suomeen muuttanutta naista. Tutkimuksessa on käytetty kyselylomakkeiden vastauksia (11) ja viittä naista on haastateltu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun aihealueet oli muodostettu aiempien tutkimusten, esihaastattelun ja tekijän arkikokemuksen pohjalta. Maahanmuuttajanaisten kokemuksista Vuosaaren seurakunnan toiminnasta näkyy se, että naiset kokivat seurakunnan tuen merkittäväksi heidän kotoutumisessaan Suomeen. Tätä prosessia vaikeuttavat asiat ovat epävarmuus, kulttuurierot, kielivaikeudet, opiskelun tai työnsaannin vaikeus, sosiaalisen verkoston puuttuminen ja hankaluus hyväksyä uusi identiteetti. 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimustehtävä Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa Virosta ja Venäjältä muuttaneiden naisten kokemuksista elämästä suomalaisen aviopuolison kanssa. Tavoitteena on haastattelun avulla hahmottaa, millaiset riskit ja ristiriidat ilmenivät avioliitossa kahden kulttuurin mahdollisessa yhteentörmäyksessä. Tutkimus käsittelee myös koko perheen sopeutumisongelmia ja integrointiprosessia kaksikulttuurisessa avioliitossa. Tarkoituksena oli lisäksi kartoittaa naisten omia voimavaroja sekä selvittää, mitkä tekijät auttavat pitämään perheen koossa ja auttavat integroitumista Suomeen. Tavoitteena on nostaa esille maahanmuuttajanaisten ääni, kuunnella heidän omia toivomuksiaan sosiaalipalvelujärjestelmää kohtaan ja kartoittaa, minkälaisia työmuotoja sosiaalipalvelujärjestelmä voisi kehittää näiden toivomuksien valossa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, voiko kirkko tehdä jotain erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajanaisten hyväksi, jos kukaan muu ei voi enää auttaa. Tässä
12 11 tapauksessa olisi mahdollista myös miettiä, miten tieto sosiaalihuollon palveluista ja diakoniatyöstä menisi perille ihmisten koteihin. 3.2 Kvalitatiivinen tutkimus Valitsin tutkimukseen toteuttamiseksi laadullisen tutkimusmenetelmän, koska halusin saada syvää tietoa suomalaisen kanssa avioituneiden maahanmuuttajanaisten elämästä Suomessa. Hirsjärven (1997) mukaan laadullisessa tutkimuksessa kuvataan ihmisten arkielämää ja siinä pyritään tutkimaan tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerätään luonnollisissa, todellisissa tilanteissa ja aineiston keräämisessä suositaan laadullisten aineistojen metodeja, joissa tutkittavien näkemykset asioista pääsevät esille. Näitä metodeja ovat muun muassa teemahaastattelu, osallistuva havainnointi, ryhmähaastattelut ja erilaiset dokumenttien ja kertomusten diskursiiviset analyysit. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein varsin pieneen määrään ihmisiä ja pyritään analysoimaan heiltä saatu aineisto mahdollisimman perusteellisesti. Aineiston tieteellisyyden kriteeri ei näin ollen olekaan sen määrä vaan laatu, käsitteellistämisen kattavuus. (Eskola & Suoranta 1998, ) Laadullisessa tutkimuksessa on pyrittävä siihen, että aineistossa esiintyvät tutkimusongelmat kattavat keskeiset piirteet ja valitun aineiston avulla on mahdollista vastata tutkimusongelmiin. Tällöin tutkimusaineiston kerääminen, käsittely ja analyysi lomittuvat tiivisti yhteen. (Pyörälä 1995, 13-16; Uusitalo 1997, 80.) 3.3 Aineiston keruu Maahanmuuttajien integroitumista, kulttuurishokkia ja uuteen kulttuuriin sopeutumista käsittelevää kirjallisuutta on alettu julkaista Suomessa luvulta lähtien yhä enemmän. (esim. Alitolppa-Niitamo 1994; Forsander ym. 1994; Liebkind 1994; 2000.) Opiskeluaikana olen tutustunut teoreettisesti näihin maahanmuuttajien ongelmiin ja päätin, että teen tutkimuksen maahanmuuttajanaisista.
13 12 Olen tutustunut monikulttuurisuutta koskevan kirjallisuuteen, Ensi- ja turvakotiin tutkimusraporttiin sekä Helsingin kaupungin ulkomaalaispolitiikkaa koskevin asiakirjoihin, tilastollisin katsauksiin ja Diakonia- ammattikorkeakoulun tutkielmin, missä on kuvattu ongelman luonnetta ja taustaa. Tutkimukseen aloittaessaan minulla oli tietty valmis käsitys (olettamus) että akkulturaation ongelmia ovat myös kokeneet todennäköisesti maahanmuuttajanaiset, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta. Näiden materiaalien pohjalta laadin haastatteluissa käytetyt apukysymykset (Liite 1) sekä teemahaastattelurungon (Liite 2). Käytin aineistonkeruumenetelmänä myös maahanmuuttajanaisten puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut aloitin lokakuun alussa ja jatkoin niin kauan kuin haastattelut toivat tutkimusongelman kannalta uutta tietoa. Tavoitteena oli suorittaa kymmenen tai vähintään kahdeksan haastattelua. Kahdeksan haastattelun suorittaminen osoittautunut riittäväksi, kun samat asiat alkoivat kertautua haastatteluissa. Vaikka kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistosta ei tehdä päätelmiä yleistettävyyttä ajatellen, Hirsjärvi toteaa, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa ajatuksena on alun perin aristoteelinen ajatus, että yksityisessä toistuu yleinen. (Hirsjärvi ym ) Haastateltavat naiset löysin seurakuntayhtymän leirin kautta. Olen toiminut seurakunnan leiriavustajana kesällä 2001 kolmella erilaisella leirillä. Yksi niistä oli suunnattu venäjänkielisille maahanmuuttajaperheille. Kohderyhmä oli sopiva tutkimukselle, sen takia otin yhteyttä leirille osallistuneisiin perheisiin. Tässä haluaisin kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita naisia aktiivisuudesta. He ehdottivat minulle omia tuttaviaan haastateltaviksi ja antoivat puhelinnumeroita. Harjoittelujaksolla Yhteiset lapsemme ry: ssä löysin myös naisia haastateltaviksi venäjänkielisen ystäväkerhon sekä erään leikkipuistossa toimivan projektin kautta. 3.4 Puolistrukturoitu haastattelu Yleisin tapa kerätä laadullista aineistoa on haastattelu. Haastattelu on ainutlaatuinen tiedonkeruumenetelmä: siinä ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavien kanssa. Haastattelu on eräänlaista keskustelua, joka tosin tapahtuu tutkijan aloitteesta ja on hänen johdattelemaansa, koska haastattelun aihepiirit ja teema-alueet
14 13 ovat tiedossa. Se on samalla vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Teemahaastattelua pidetään usein lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuotona, josta voidaan käyttää myös nimitystä puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelu sopii käytettäväksi silloin, kun käsitellään emotionaalisesti arkoja aiheita ja tutkitaan ilmiöitä, joista haasteltavat eivät päivittäin ole tottuneet keskustelemaan. (Hirsjärvi & Hurme 1991, 16; Eskola & Suoranta 1998, 86; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, ) Päädyin käyttämään tutkimuksessani tiedonhakumenetelmänä teemahaastattelua, koska teemahaastattelu sallii haastateltavien vapaan reagoinnin haastattelukysymyksiin. Kun kysymyksessä on maahan muuttaneiden henkilöiden haastatteleminen, monia kysymyksiä joutuu luultavimmin tarkentamaan ja selventämään haastattelun aikana. Tähän puolistrukturoitu teemahaastattelu antaa mahdollisuuden. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset olivat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ollut. Haastateltava saa vastata omin sanoin ( Eskola 2001, 236). Suunnittelin apukysymyksien sisältöä syksyllä Kirjoitin apukysymykset ensin suomeksi ja sitten käänsin venäjäksi. Venäjäksi käännetyn version tarkistivat venäjäkielisen perhekodin johtaja ja venäjää hyvin osaava, Helsingissä maahanmuuttajien parissa työskentelevä pastori. Tavoitteena oli haastattelun avulla saada monipuolinen kuva kahden kulttuurin liitoista, puolisoista, lapsista, kulttuureista, perheen sisäisistä ristiriidoista ja voimavaroista. Oletin, että kaksikulttuurisissa perheissä mahdollisesti voivat tulla esille seuraavat asiat: kieliongelmat, työttömyys, lasten kieli- ja sopeutumisongelmat, kulttuurishokki. Haastattelun aihealueet oli muodostettu aiempien tutkimusten, kirjallisuuden, tekijän esiymmärryksen ja arkikokemuksen pohjalta. 3.5 Tutkimushenkilöiden valinta Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat suomalaisen kanssa avioituneita naisia. kotoisin Venäjältä ja Virosta. Maahanmuuttajanaiset asuvat pysyvästi Suomessa, pääkaupunkiseudun alueella tai Uudellamaalla. He ovat naimisissa, avoliitossa, eronneet tai avioituneet uudelleen. Perheissä on lapsia entisestä ja/tai nykyisestä avioliitosta.
15 14 Valitsin maahanmuuttajanaiset Helsingin kaupungin alueelta, koska tilanne eri alueiden sosiaalipalveluiden ja seurakuntien toiminnassa voi olla hyvin erilainen. Suomen kielen taito ei vaikuttanut haastateltavien valinnassa. Kuusi kahdeksasta haastatellusta maahanmuuttajanaisesta oli toivonut, että haastattelu olisi suoritettu omalla äidinkielellä, vaikka lähes kaikilla naisilla oli hyvä suomen kielentaito haastatteluhetkellä. Haastattelujen suorittaminen suomeksi olisi säästänyt aikaani huomattavasti: ei olisi tarvinnut tehdä käännöstyötä. Olen kuitenkin mielelläni tehnyt käännöstyön, koska sellaista syvää, avointa ja luotettavaa keskustelua, johon pääsimme, ei olisi syntynyt vieraalla kielellä. Haastattelin siis kahdeksaa maahanmuuttajanaista. Kuusi heistä on Venäjältä kotoisin ja kaksi Virosta. Heidän ikänsä vaihteli vuoden välillä. Kuusi heistä asuu pääkaupunkiseudulla ja kaksi Uudellamaalla. Olen kysynyt naisilta etukäteen, missä he itse haluaisivat tulla haastatelluiksi ja mihin aikaan. Olen yrittänyt ottaa huomioon toivomuksia haastattelupaikasta. Yhdessä tapauksessa esimerkiksi jouduin varaamaan kirkolta tilan, niin kuin haastateltava itse toivoi. Kotona hän ei saisi mitenkään haastattelurauhaa. Suoritin kuusi haastattelua tutkittavien kotona, yhden kirkolla ja yhden omassa kodissani. Kuusi haastatelluista siis kutsui minut kotiinsa: arvostan tätä luottamusta. Kotikenttä oli naisille todennäköisesti kaikkein turvallisin ja rauhallisin paikka. Jos lapset olivat haastatteluaikana kotona, naiset järjestivät heille siksi ajaksi jotakin tekemistä. Koen, että haastattelut onnistuivat hyvin. Naiset mielellään itse halusivat kertoa omista kokemuksista avioliitosta uudessa kotimaassa. 3.6 Aineiston analysointi Koska kyseessä on teemahaastatteluaineisto, ensimmäisenä tehtävänä oli järjestää aineisto teemoittain. Haastatteluissa käytettyjen apukysymyksien avulla sain suhteellisen selkeät vastaukset tiettyihin teemoihin. Poimin kuitenkin monista muista vastauksista täydentävää ja tärkeää tietoa, koska apukysymyksiä ei välttämättä esitetty samassa järjestyksessä kaikille vaan haastattelun luonnollisen kulun mukaan. ( Eskola 2001, ) Kaikissa haastatteluissa käytin nauhuria. Haastattelun alussa informatiiviset tai taustatiedot kirjoitin käsin. Panin nauhan pyörimään silloin, kun alkoi varsinainen keskusteluvaihe. Seuraavaksi nauhoitettu aineisto purettiin paperille: ensiksi kirjoitin saadun aineiston käsin venäjäksi sanasta sanaan siinä järjestyksessä, miten kysymykset oli esitetty haastatteluissa. Sen jälkeen käänsin tekstin suomeksi ja kirjoitin
16 15 tietokoneella puhtaaksi. Litteroituna tekstiä kertyi 40 sivua. Tässä tutkimuksessa haastattelumateriaalia tuli kaikkiaan kymmenen 90 minuutin pituista kasettia. Analyysin tehtävä on tiivistää aineisto: tiivistää ja jäsentää se sellaisella tavalla, että mitään olennaista ei jää pois, vaan sen informaatioarvo kasvaa. Tyypillisiä tapoja toimia tämän tavoitteen hyväksi Eskolan (2001) mukaan on kaksi: aineiston tematisointi ja tyypittely. Omassa tutkimuksessaan käytin ensimmäistä, koska se antaa mahdollisuuden ryhmitellä aineisto teemoittain sekä nostaa tutkimusongelmaa valaisevista teemoista esiin mielenkiintoiset sitaatit tutkittavaksi. Olen nostanut ensiksi aineistosta tutkimuksen tarkoituksen kannalta mielenkiintoisimmat kohdat. Tutkimuksen edetessä otin käyttöön eriväriset tussit ja alleviivasin samanlaiset teemat samalla värillä. Haastatteluissa toistuvat samanlaiset ongelmat, asiat ja teemat on yhdistetty saman otsikon alle. Haastattelut luettiin huolella läpi ja lukeminen oli aktiivista lukemista, koska vastauksia ja kommentteja johonkin kysymykseen löysin litteroidun tekstin eri osista. Vastauksia ei analysoitu apukysymysten numerojärjestyksessä, vaan olen tehnyt sen lumipallotekniikalla. Eskolan (2001, ) mukaan ensin rakennetaan kova ydin, jonka ympärille muista haastatteluista pyöritetään lisää massa, siis teeman kuvaa täydennetään jatkuvasti seuraavaksi antoisimmalla vastauksella kunnes koko aineisto on käyty läpi. Näin minäkin tein. Jouduin jättämään sivuun paljon sellaista aineistoa, jota en aio tutkia tässä opinnäytetyössä. 3.7 Tutkimuksen luotettavuus Luotettavuus tai tutkimuksen reliabiliteetti, tarkoittaa tutkimuksen vapautta satunnaisista ja epäolennaisista tekijöistä, erityisesti aineiston hankinnassa ja rajaamisessa (Varto 1992). Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi kohdentuu koko tutkimusprosessiin, sen eri vaiheisiin ja raportointiin, koska jokainen tutkimus on ainutkertainen. Luotettavuuden kannalta olennaista on tarkastella tutkimustehtävää, tutkittavia henkilöitä, tutkimusaineistoa ja sen hankintaa, sekä tutkijan toimintaa tiedonhankinnassa, tutkimusaineiston analyysin valinnassa, toteutusta ja tutkimusraportoinnissa. Laadullisen tutkimuksen voidaan katsoa olevan luotettavaa, kun tutkimuksessa saadaan tietoa tutkitusta ilmiöstä tai asiasta. Tutkijalla tulee olla
17 16 riittävästi tietoa asioista ja tutkimukseen liittyvistä tarkoituksenmukaisista lähteistä. (Krause & Kiikkala 1996, 72-73; ) Osallistuminen evankelis- luterilaisen seurakunnanyhtymän järjestämille perheleireille, joilla olen tehnyt tulkki- ja diakoniatyötä, auttoi luomaan luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen jo ennen haastatteluja. Molemmin puolisen luottamuksen syntymiseen vaikutti myös se seikka, että olen kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, joten kulttuuritausta on minulle tuttu asia. Silloin kun keskustelunaihe on arka ja perheasiasta on vaikea puhua ääneen, äidinkielen maaginen voima auttaa. Äidinkieli avaa ehkä suljetun tai lukossa olevan tien tunnetasolla sieluun, sillä äidinkielellä on mahdollista puhua säryistä ja pahasta olosta, koska lapsuudessa pieni ihminen saa lohdutusta samalla kielellä. Tämän asian koen tärkeänä luotettavuuden näkökulmasta, sillä yhteisen äidinkielen puute vaikeuttaa maahanmuuttajien haastattelemista. Hämäläisen mukaan laadullisen tutkimuksen validiteettiongelmat liittyvät usein kieleen ja tutkijan kommunikointiin tutkittavien kanssa (Hämäläinen 1987, 55-57). Haastatellut naiset ovat hyvin avoimesti puhuneet perheasioista, vaikka etukäteen olettaisi, että Virosta ja Venäjältä kotoisin naiset ovat tottumattomia olemaan haastateltavina. Vaikka naiset olivatkin avoimia, ongelmia tuotti se, että usein naiset eivät ymmärtäneet jotakin määritelmää tai käsitettä, koska siihen ei ole vastinetta venäjän kielellä. Sellaiset sanat kuin esimerkiksi diakoniatyö tai avohuolto jouduin selittämään ja täsmentämään joka kerran, koska niillä on merkitystä tutkimuksen kannalta. Validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä sillä on tarkoitus mitata (Pyörälä 1995, 15). Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeintä osoittaa, että on tutkittu siitä, mitä on ollut tarkoituskin tutkia. Monet sisällön analyysin asiantuntijat suosittelevat validiteetin punnitsemista ns. face - validiteettimenetelmällä. Face - validiteetilla tarkoitetaan sitä, että tulos esitetään niille, jotka ovat tuttuja tutkittavan ilmiön kanssa ja pyydetään heitä arvioimaan, vastaako tulos todellisuutta. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, joita tutkimus koski. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3.) Koen tämän menetelmän sopivaksi omassa tutkimuksessani: jokainen haastateltavista voi tutustua opinnäytetyöhön, jos kielitaito sallii.
18 Tutkimuksen eettiset lähtökohdat Hirsijärven mukaan keskeisenä eettisenä tavoitteena tutkimuksessa on oltava tutkittavien luottamuksen saavuttaminen ja anonymiteetin säilyttäminen sekä tutkimusaineiston asianmukainen käsittely (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 27-29). Koko tutkimusprosessin ajan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa maahanmuuttajanaisten kanssa olen pyrkinyt noudattamaan tutkimuksen kannalta luotettavuuden ja vaitiolovelvollisuuden periaatteita. Tutkimukseen osallistuville on selvitetty haastattelun vapaaehtoisuus ja kysytty lupa käyttää nauhuria. Haastateltaville korostettu sitä, että kukaan muu kuin tutkija ei kuuntele haastattelunauhoja ja tutkimuksen valmistuttua tuhoan nauhan. Nimeä ei käytetä olleenkaan raportissa, kansalaisuus näkyy. Suostumus on kysytty (Liite 3). Haastattelut kestivät puolestatoista tunnista kolmeen, jos naiset itse vain halusivat. Olen yrittänyt noudattaa sosiaalityön ammatillisen haastattelun neuvoa, ns. rakenteellisen epäsymmetrian metodia, jolloin asiakas saa puhuu kaikesta, mikä hänen elämäänsä liittyy, kun taas minä vain kuuntelen. Onhan se myös diakoniatyön kultainen periaate, olla valmis kuuntelemaan ihmistä. Henkilökohtaisesti tai puhelimen välityksenä olen kertonut kaikille naisille, että noudatan eettisiä periaatteita ja takaan anonyymiuden. Haastattelut on suoritettu sillä kielellä, jonka haastateltavat itse valitsivat: kuusi venäjäksi, kaksi suomeksi. Käytetyt apukysymykset oli myös käännetty venäjäksi siltä varalta, että haastateltava on kiinnostunut kysymyksien sisällöstä ja määrästä. (Liite 4) Tutkimuksessa pyrin noudattamaan ihmisarvon kunnioittamisen periaatetta, jonka mukaan tutkittavan vahingoittaminen tai loukkaaminen jollain tavalla, riippumatta tutkimuksen tarkoituksesta, on väärin (Eskola ja Suoranta, 1998, 56). Tarkoituksena on kirjoittaa tutkimuksen tulokset objektiivisesti ja kunnioittaa haastateltavan yksilöllisyyttä. 4. KAKSIKULTTUURISET PERHEET
19 Maahanmuuttajanaiset kaksikulttuurisessa perheessä Haastatellut naiset olivat iältään 28 vuodesta 49 vuoteen. He ovat kotoisin Pietarista, Viipurista, Petroskoista ja Tallinnasta. Naiset ovat asuneet Suomessa 5-10 vuotta. Kaikki naiset ovat avioituneet suomalaisten kanssa 90- luvun alussa tai sen jälkeen. Kuusi heistä on eronnut, yksi asuu avoliitossa ja yksi avioliitossa. Avioliiton kesto ennen eroamista vaihtelee yhdestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Siihen väliin mahtuu 2, 3, 4 ja 5 vuotta yhteistä elämää. Ainoa ei- eronnut pariskunta on ollut naimisissa kuusi vuotta ja sitä ennen avoliitossa 7 vuotta. Avoliitossa asuva pariskunta harkitsee eroamista. Kolmella maahanmuuttajanaisella tämä liitto oli ensimmäinen ja kuudella toinen. Suomessa eronneista naisista kukaan ole avioitunut virallisesti uudelleen. Viisi lasta on syntynyt avioliitossa, lapset ovat iältään neljästä yhdeksään. 4.2 Suomalainen mies kaksikulttuurisessa perheessä Miehet ovat iältään vuotiaita. Miesten ammatit ovat kokki, rakennusmies, insinööri, kahdella on oma yritys, yksi on ATK- alalla ja yksi on sähkömiehenä. Työssä miehistä on tällä hetkellä viisi, yksi on eläkkeellä, yksi on työtön ja yhdestä ei ole tietoa. Kaikki miehet olivat työssä avioitumisaikana. Perheen raha - asioista miehet vastasivat seitsemässä perheessä ennen eroamista ja vain yhdessä perheessä raha asiat hoidettiin yhdessä. Tämä perhe on avoliitossa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. Eron jälkeen kuusi naista hoitaa itse raha - asiat. Yhdessä tapauksessa mies edelleen hoitaa raha - asiat perheessä. Tämä pariskunta on naimisissa ja heillä on nelivuotias yhteinen lapsi Lapset kaksikulttuurisessa perheessä Aikaisemmista avioliitoista ja suhteista kotimaassaan naisilla on kaikkiaan kaksitoista lasta. Nuorin heistä on yksitoistavuotias ja vanhin noin kolmekymmentä. Tästä ryhmästä kaksi lasta on tullut Venäjältä adoption kautta. Kuusi murrosikäisiä lasta asuu
20 19 Suomessa pysyvästi, heistä viisi on äidin kanssa saman katon alla, yksi muutti omilleen. Aikuiset lapset asuvat ulkomailla omassa kotimaassaan ja äidit pysyvästi täällä. Syyt, miksi eivät kaikki lapset asu Suomessa, vaihtelevat. Aikuiset lapset eivät välttämättä halua tänne, koska heillä on työ ja perhe omassa kotimaassaan. Yksi lähti Suomesta takaisin kotimaahan sopeutumisvaikeuksin vuoksi. Hän ei integroitunut Suomeen. Neljällä kahdeksasta pariskunnasta ei ole yhteisiä lapsia Suomessa, neljällä on. Avioliitossa syntyneiden lasten ikä tällä hetkellä vaihtelee neljästä yhdeksään vuoteen. Kaksi lasta elää ydinperheessä ja kaksi yksinhuoltajan perheessä vanhempien eroamisen vuoksi. 5. KAKSIKULTTUURISUUDEN RISKIT PERHEESSÄ 5.1 Alkoholiongelma Haastattelumateriaalista nousi selvästi esille alkoholiongelma. Miehen alkoholin liikakäyttö oli myös eron päällimmäinen syy. Meillä onkin iso ongelma perheessä, alkoholiongelma. Mies väittää että suomalaiset ovat sellaisia ja juovat vaan. Minä en ymmärrä sellaista suomalaista alkoholikulttuuria. Vaimo yritti ratkaista tätä ongelmaa perheessä ja teki kaikki voitavansa miestä auttaakseen ja perheen säilyttämisen vuoksi. He kävivät perheterapiassa yhden vuoden jaksona ensin yhdessä ja sitten erikseen. Seuraavaksi mies kävi A- klinikalla ensin yksin ja seuraavaksi taas jälleen yhdessä. Vaimon mukaan nämä toimenpiteet helpottivat tilannetta jonkun verran, mutta ongelmat eivät tähän loppuneet. Vaimo itse joutui turvautumaan mielenterveyspäivystyksen psykiatriin. (menin psykiatrille) miehen alkoholijutun takia. Mies juo kotona, hän juo yksin eikä huuda eikä ole väkivaltainen. Hän vaan juo ja menee nukkumaan. Mitä tässä voisi tehdä?
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotVenäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka
Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki
Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotRyhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa
Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotMiten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011
Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTaloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari
Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
Lisätiedot