STRATEGIA WWF SUOMEN STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Ihminen ja luonto tasapainossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRATEGIA 2015-2020 WWF SUOMEN STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Ihminen ja luonto tasapainossa 2015-2020"

Transkriptio

1 STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa

2 MIKSI MEITÄ TARVITAAN? TEHTÄVÄMME ON PYSÄYTTÄÄ LUONNON KÖYHTYMINEN JA RAKENTAA TULEVAISUUS, JOSSA IHMISET JA LUONTO ELÄVÄT TASAPAINOSSA. MEITÄ TARVITAAN NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN! Tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF Suomi on saavuttanut toimintansa aikana merkittäviä suojelutuloksia Suomessa ja kansainvälisesti. Vaikutamme osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa poliittiseen päätöksentekoon, teemme konkreettisia kenttähankkeita sekä yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä ihmisten liian suuri ekologinen jalanjälki Suomessa ja maailmanlaajuisesti kuitenkin osoittavat, että meidän on työskenneltävä tulevalla strategiakaudella entistäkin vaikuttavammin ja kehitettävä uusia toimintatapoja, jotta kestämätön kehityksen suunta saadaan käännettyä. Luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle. Nykyinen tapamme elää uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja sitä kautta luonnon meille tuottamia ekosysteemipalveluja. Vuonna 2013 me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon kantokykyyn nähden. Kaikkien maailman ihmisten ekologinen jalanjälki on yhteensä puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Jos sama tahti jatkuu, tarvitsemme vuonna 2030 kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme ja vuonna 2050 jo lähes kolme maapalloa. Maailmanlaajuisen ekologisen jalanjäljen kasvuennuste osa-alueittain vuoteen 2050, mikäli kehitys jatkuu ennallaan 3 JOS KEHITYS JATKUU ENNALLAAN TARVITSEMME 2050 KOLME MAAPALLOA. Ekologinen jalanjälki (maapallojen lukumäärä) Selite Rakennettu ympäristö Kalastus Metsät Laitumet Viljelysmaat Hiilidioksidi Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) WWF:n Living Planet -indeksin mukaan kestämätön luonnonvarojen hyödyntäminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti lähes 30 % viimeisten 40 vuoden aikana. Trooppisilla vyöhykkeillä monimuotoisuus on heikentynyt 60 % samana ajanjaksona. Tämä johtuu lähinnä korkean elintason maiden, kuten Suomen, kasvaneesta luonnonvarojen kulutuksesta, jonka vaikutukset ulottuvat muun muassa trooppisille vyöhykkeille. Luonnon monimuotoisuuden ja siihen sidoksissa olevien ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa siis erityisesti maailman köyhimpään väestönosaan, jonka selviytyminen on kaikkein suorimmin riippuvainen näistä palveluista. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 2

3 Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt epäoikeudenmukaisesti 2 Maiden tulotasot Korkea tulotaso LUONTO ON KÖYHTY- NYT MAAILMANLAA- JUISESTI KESKIMÄÄRIN LÄHES 30% VIIMEISTEN 40 VUODEN AIKANA. Indeksin arvo (1970 = 1) 1 Keskimääräinen tulotaso Alhainen tulotaso Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) Jos haluamme kääntää laskevan Living Planet -indeksin suunnan, mukauttaa ekologisen jalanjälkemme maapallon reunaehtoihin, välttää vahingollisen ilmastonmuutoksen ja toteuttaa kestävää kehitystä, tulee meidän asettaa talouden, liiketoiminnan ja elämäntapojen lähtökohdaksi se, että maapallon luonnon pääoma luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut on rajallinen. KÄÄNNÖS PAREMPAAN ON MAHDOLLINEN. MERIKOTKA 5 > 410 SAIMAANNORPPA 150 -> 310 Meidän mielestämme ainoa vaihtoehto on muuttaa kehityksen suunta nopeasti ja määrätietoisesti siten, että vuoteen 2050 mennessä emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Tämä on mahdollista, mutta se vaatii kaikilta tahtoa ja sitoutumista muutokseen. Sen vuoksi myös WWF:n tehtävä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäjänä on nyt ajankohtaisempi ja tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisillä on vastuu suojella maapallon lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta myös niiden itseisarvon vuoksi. WWF:n rooli maailman ja Suomen vaikuttavimpana ympäristöjärjestönä on näyttää suunta, yhdistää ihmiset ja löytää kokonaisvaltaiset ratkaisut yhteistyössä muiden kanssa. Toivoa on. Aloitimme merikotkan suojelutyön vuonna 1973, kun poikasia syntyi enää viisi. Vuonna 2013 niitä kuoriutui jo ennätykselliset 410. Kun aloitimme saimaannorpan suojelutyön pioneerina vuonna 1979, kannan koko oli vain 150. Vuonna 2013 niitä laskettiin olevan 310. Myös metsien ja merten suojelussa on edistytty paljon. FSC-sertifioituja talousmetsiä on jo 183 miljoonaa hehtaaria maailmassa. Suomen pinta-alasta 14 % on Natura suojeluohjelmassa. Itämeri on julistettu erityisen herkäksi merialueeksi ja kalatuotteista yli on MSC-sertifioitua. Kaikkiin näihin saavutuksiin WWF on ollut osallinen. SANASTOA: Ekologinen jalanjälki = kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen sekä fossiilisista polttoaineista syntyvän hiilidioksidin sitomiseen. Luonnon monimuotoisuus = käsittää lajien sisäisen geneettisen muuntelun, lajien runsauden sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuuden. Ekosysteemipalvelut = luonnon ihmisille tarjoamat hyödyt ja hyödykkeet, kuten puhdas vesi, lääkkeet, raaka-aineet jne. WWF:n Living Planet indeksi = mittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa maailmassa. Lasketaan seuraamalla eri puolilla maailmaa esiintyvien yli 2500 selkärankaisen eläimen populaatioiden koon kehitystä. Sisältää tietoa yli 9000 eri populaatiosta. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 3

4 WWF SUOMEN ALUEELLISET PAINOPISTEET SUOMEN ULKOMINISTERIÖN KUMPPANUUS LISÄÄ HUO- MATTAVASTI TOIMINTA- MAHDOLLISUUKSIAMME KANSAINVÄLISESTI. Haluamme olla vahvempi vaikuttaja kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa saatu Suomen ulkoministeriön kumppanuus on meille iso muutos ja mahdollisuus kansainvälisessä työssämme. Olemme valinneet WWF Suomen painopistealueet priorisoimalla niitä alueita, joissa WWF-verkosto tarvitsee tukeamme ja joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Uutena suojelukohteenamme on arktinen alue. ARKTINEN ALUE SUOMI ITÄMERI HIMALAJAN ALUE Intia Nepal Bhutan ITÄINEN AFRIKKA Tansania Mosambik BORNEO Indonesia Laajentuva kansainvälinen toimintamme osana WWF-verkostoa on vaikuttavuutemme keskeinen lähtökohta. Jatkamme ja laajennamme pitkäjänteistä työtämme itäisessä Afrikassa, Himalajan alueella ja Borneossa. Valitsemamme kansainväliset painopistealueet ovat osa Suomen ulkoministeriön kumppanuusohjelmaa lukuun ottamatta arktista aluetta ja Itämerta. WWF:n kansainvälisten prioriteettialueiden lisäksi jatkamme laaja-alaista työtämme Suomessa. Valitsemiemme omien strategisten painopistealueiden lisäksi osallistumme kansaivälisen WWF:n työn tukemiseen osana verkoston Truly Global -strategiaa. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 4

5 WWF SUOMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Tehtävämme toteuttamiseksi WWF-verkoston kaikki toimistot työskentelevät luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi sekä ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Toimintatapamme ovat monipuoliset: vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon, yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaan ja yksityisten ihmisten valintoihin sekä teemme käytännön suojelutyötä kenttähankkeissamme. WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: LUONNON MONIMUOTOISUUS Vuoteen 2050 mennessä luonnon monimuotoisuus on suojeltu ja hyvässä hoidossa maailman arvokkaimmilla luontoalueilla ja ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurien kannalta tärkeiden lajien luonnonkannat on palautettu kestävälle tasolle. Tämän saavuttamiseksi luonnon monimuotoisuuden ei tulisi enää heiketä vuoden 2020 jälkeen. EKOLOGINEN JALANJÄLKI Vuoteen 2050 mennessä ekologinen jalanjälki on pienentynyt siten, että luonnonvarojen kulutus on laskenut tasolle, joka ei uhkaa ekosysteemien kestokykyä ja on globaalisti oikeudenmukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonvarojen kulutuksen tulisi laskea vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. KAIKKI YHDEN MAAPALLON PUOLESTA! WWF-verkoston kehittämä yhden planeetan malli kuvaa niitä toimenpiteitä ja ratkaisuja, joita tarvitaan WWF:n tavoitteiden saavuttamiseksi. WWF Suomi käyttää suojelutyössään viitekehyksenä tätä mallia priorisoimalla niihin toimenpiteisiin, joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvoinnin perusedellytys. Elinvoimainen luonto turvaa sen, että ekosysteemipalvelut toimivat, ja ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa riittää myös tuleville sukupolville. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytyksenä on luonnonvarojen liikakäytön eli ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pienentyminen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pysäyttämistä tuetaan vihreällä taloudella ja luonnonvarojen oikeudenmukaisemmalla jaolla ja hallinnoinnilla. YHDEN PLANEETAN MALLI 3. VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVIS- TETTU TOIMIVAT EKOSYSTEEMIT 1. LUONNON MONI- MUOTOISUUS ON TURVATTU 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Tuotanto ympäristöystävällisemmäksi Kulutus järkevämmäksi IHMINEN JA LUONTO TASAPAINOSSA 4. LUONNON- VAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDEN- MUKAISEMPAA RUOKAA, VETTÄ JA ENERGIAA KAIKILLE WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 5

6 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON MONIMUOTOISUUS ON TURVATTU Lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus tulee suojella ja ennallistaa sekä niiden itseisarvon vuoksi että luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Elinvoimainen luonto on kaiken elämän perusedellytys. Tavoite: Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja avainlajit on tehokkaammin suojeltu ja ennallistettu Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla turvaten ekosysteemipalvelut. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näillä alueilla on pysähtynyt. VUONNA 2020 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HEIKKENEMINEN ON PYSÄHTYNYT WWF SUOMEN KOHDEALUEILLA. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme työtä Suomessa Itämeren, metsien, perinneympäristöjen, arktisen ympäristön ja virtavesien sekä uhanalaisten kohdelajien parissa. Kansainvälisissä hankkeissa keskitymme ennen kaikkea metsäluonnon ja vesistöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten kohdelajien suojelemiseen. VUONNA 2020 KOHDELAJIMME JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖT ON TURVATTU KOHDELAJEJAMME SUOMESSA JA ITÄMERELLÄ KOHDELAJEJAMME HIMALAJAN ALUEELLA, BORNEOSSA, ITÄ-AFRIKASSA JA ARKTISELLA ALUEELLA Saimaannorppa Sarvikuonot Tiikerit Merikotka Lohikalat Tonnikalat Naali Itämerennorppa Oranki Norsut Kiljuhanhi Lumileopardi Ahma Jääkarhu Jokihelmisimpukka Jokidelfiini WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 6

7 YHDEN PLANEETAN MALLI 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Ekologinen jalanjälki -työ sisältää tuotantoon ja kulutukseen vaikuttamista. Tuotannon ympäristövaikutusten on pienennyttävä ja kulutuksen on muututtava järkevämmäksi. A. Tuotanto on ympäristöystävällisempää Viisaat raaka-ainevalinnat sekä resurssitehokkaat tuotantomenetelmät edistävät ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ympäristön asettamiin ehtoihin. Ne vähentävät ihmisten maankäyttöön, veteen, energiaan ja muihin luonnonvaroihin kohdistuvaa kulutustarvetta merkittävästi. Tavoite: Tuotantoketjujen resurssitehokuuden kasvu on osaltaan kääntänyt luonnonvarojen ja energian kulutuksen selkeään laskuun. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, korvaavat fossiilista energiaa huomattavassa määrin. Valikoitujen avainhyödykkeiden (bioenergia, metsäpohjaiset hyödykkeet ja kala) vastuullisen tuotannon osuus Suomessa, WWF Suomen kohdealueilla sekä suomalaisten yritysten muilla tuotantoalueilla on kasvanut merkittävästi. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton lisäämiseksi sekä metsäpohjaisten raaka-aineiden ja kalan tuotannon kestävyyden lisäämiseksi Suomessa ja WWF Suomen kohdealueilla. B. Kulutus on järkevämpää Luonnonvarojen kulutuksen ei tule ylittää niiden uusiutumiskykyä. Erityisesti on keskityttävä korkean tulotason maiden ihmisten ekologisen jalanjäljen, kuten hiilijalanjäljen, huomattavaan pienentämiseen. GREEN OFFICE A WWF INITIATIVE TO REDUCE ECOLOGICAL FOOTPRINT Tavoite: Suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalinnat ohjautuvat viisaisiin raaka-ainevalintoihin ja ekologista jalanjälkeä pienentävään suuntaan. Luonnonvarojen kulutus Suomessa on laskenut merkittävästi nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä suomalaisten kulutuskäyttäytymisen muuttamiseksi kestävämmäksi erityisesti ravinnon ja energiankulutuksen osalta. Työskentelemme myös yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa niiden kulutuksen pienentämiseksi, muun muassa Green Office -ympäristöohjelman avulla. Vaikutamme siihen, että suomalaisten yritysten keskeisten hyödykkeiden (esimerkiksi soijan ja palmuöljyn) kysyntä ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Veden kulutuksessa edistämme suomalaisten yritysten vastuullisuutta kansainvälisillä kohdealueilla. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 7

8 3. YHDEN PLANEETAN MALLI VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVISTETTU Luonnon monimuotoisuuden hyötyjä tulee arvostaa taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen rinnalla. Nykyisestä pelkästään bruttokansantuotteen kasvua arvostavasta päätöksenteosta tulee päästä kohti taloutta, joka huomioi muitakin hyvinvoinnin mittareita. Tavoite: Ympäristölle haitalliset kannustimet ovat korvautuneet merkittävissä määrin ympäristön kannalta positiivisilla kannustimilla. WWF-verkoston vihreän talouden malli on otettu käyttöön Suomessa sekä WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. WWF Suomea arvostetaan vihreän talouden konkreettisten ratkaisujen asiantuntijaorganisaationa. Tavoitteen saavuttamiseksi lisäämme suomalaisten poliittisten päättäjien ja yritysjohtajien tietoisuutta vihreän talouden reunaehdoista. Esitämme konkreettisia keinoja vihreän talouden toteuttamiseksi. 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNONVAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDENMUKAISEMPAA Ihmisten perustarpeiden täyttyminen maailmanlaajuisesti on riippuvainen luonnonvarojen oikeudenmukaisesta jaosta ja hallinnoinnista. Tarvitaan sellaiset globaalit ja kansalliset rajat sekä toimenpiteet, jotka takaavat oikeudenmukaisen ravinnon, veden ja energian saatavuuden. Tavoite: Hallinnon rakenteet, lainsäädäntö ja normit takaavat nykyistä paremmin luonnonvarojen kestävän käytön Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. Kansainvälisillä kohdealueilla ihmisten hyvinvointi on konkreettisesti lisääntynyt oikeudenmukaisemman luonnonvarojen hallinnan seurauksena. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä esimerkiksi uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, biodiversiteettisopimuksen (CBD) sitoumusten toteuttamiseksi ja vaikutamme EU:n vuoden 2020 jälkeisen ilmasto- ja energiapolitiikan sisältöön. Vaikutamme Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaan ja Arktisen neuvoston ohjelmasisältöön Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kansainvälisillä kohdealueillamme edistämme konkreettisesti ihmisten hyvinvointia uusien, ekologisesti kestävien, toimeentulomahdollisuuksien avulla. Vaikutamme luonnonvaroja koskevaan lainsäädäntöön ja sen käytännön toimeenpanoon. Voimaannutamme paikallisyhteisöjä niin, että ne osallistuvat ja vaikuttavat tehokkaammin maankäytön ja luonnonvarojen hallintaan liittyvään päätöksentekoon. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 8

9 YHTEISILLÄ TOIMINTATAVOILLA VAIKUTTAVUUTTA Suojelutavoitteidemme saavuttamiseksi olemme määritelleet yhteiset toimintatavat, joiden edistämiseen kaikki WWF Suomen työntekijät sitoutuvat. Yhteiset toimintatapamme lisäävät vaikuttavuuttamme, sisäistä yhteistyötämme ja koko henkilöstön sitoutumista strategiaamme. Tavoitteet: YHTEISTYÖSSÄ SAAMME AIKAAN REALISTISIA RATKAISUJA JA KONKREETTISIA TULOKSIA. 1. Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat. 2. Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä. 3. Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti. 4. Olemme meille Suomen paras työpaikka. 1. INNOSTAMME JA SITOUTAMME SADATTUHANNET SUOMALAISET, VAKUUTAMME POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT JA YRITYSJOHTAJAT Määrittelemme entistä tarkemmin jokaisen toimenpiteen tavoitteet ja kohderyhmät. Toimintaamme keskeisesti leimaavat yhteistyöhakuisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat vahvuuksiamme ja vahvistamme niitä. Uskomme, että yhden planeetan mallin mukaisten ratkaisujen toimeenpano on mahdollista yhdessä yksityisten ihmisten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, yritysten, sekä median ja muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa. KAIKKI TOIMINTAMME LÄHTEE KOHDERYHMÄ- AJATTELUSTA. Tehostamme suojelutavotteidemme saavuttamista kohderyhmäajattelulla. Mahdollisimman laaja tukijapohja yksityishenkilöitä - sadattuhannet suomalaiset - lisää vaikuttavuuttamme poliittisessa päätöksenteossa ja yritysyhteistyössä ja edistää suojelutavoitteidemme saavuttamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä työtä. Sitoutuneita ihmisiä tarvitaan paljon. Kiireellisimmät ongelmat, jotka uhkaavat luonnon ja ihmisten hyvinvointia WWF:n yhden planeetan mallin ratkaisut Vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritykset Innostamme ja sitoutamme suomalaiset edistämään tavoitteitamme WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 9

10 Arvomme ja toimintaperiaatteemme tekevät meistä ainutlaatuisen ARVOMME: OPTIMISTINEN, PÄÄTTÄVÄINEN, ASIAN- TUNTEVA, SITOUTTAVA. TOIMIMME: YHTEISTYÖ- HAKUISESTI, RATKAISU- KESKEISESTI, VAIKUTTA- VASTI, KOKONAISUUDET HUOIMIOIDEN WWF-verkoston brändi, yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Erityisesti vahvistamme yhteistyöhakuisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Pienenä ja ketteränä toimistona kykenemme nopeasti reagoimaan ympäristön muutoksiin. Olemme maailman vaikuttavin kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka mielipiteitä ja työn tuloksia arvostetaan. Rakennamme yhteisöllisyyttä innostamalla ja sitouttamalla satojatuhansia suomalaisia elämään kestävästi, osallistumaan toimintaamme ja tukemaan sitä. Konkretisoimme missiomme Ihmiset elävät tasapainossa luonnon kanssa korostamalla luonnon merkitystä sen itseisarvon lisäksi vahvasti myös sen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksilla. Olemme suomalaisten ykkösvalinta, kun he haluavat tukea aikaansaavaa, ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä kansainvälistä ympäristöjärjestöä. Vakuutamme keskeiset poliittiset päättäjät ja yritykset siitä, että ratkaisuilla on kiire ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Esitämme realistisia, kokonaisvaltaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa välittömästi. Asiantuntijamme kutsutaan kaikkein merkittävimpiin työryhmiin, joissa tehdään suojelutavoitteitamme edistäviä päätöksiä. Vahvistamme yritysten kanssa solmimiemme kumppanuuksien vaikuttavuutta nostamalla niiden avulla yritysten tavoitetasoa suojelutavoitteidemme kannalta keskeisissä asioissa. Vastuulliset yritykset haluavat tehdä yhteistyötä kanssamme, koska olemme kriittinen, mutta rakentava kumppani. Vahvistamme yhteistyötämme muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa kiinteänä osana kohderyhmävaikuttamistamme. Huomioimme myös uudet kohderyhmät heitä kiinnostavalla, relevantilla sisällöllä ja tuomme luonnonsuojelun lähemmäksi arjen toimintoja ja valintoja uusien asiayhteyksien kautta. Olemme haluttu ja lisäarvoa tuottava kumppani. Parannamme tunnettuuttamme ja lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä mitä teemme hyödyntämällä ympäristökasvatuksen, viestinnän ja markkinoinnin keinoja sekä teemavuosia ja kampanjoita. Lisäämme myös yhteistyötä median kanssa. Meitä kutsutaan avainpuhujiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja haastateltavaksi mediaan. TUKIJAT ILMAN TUKIJOITAMME SUOJELUVOITOT EIVÄT OLE MAHDOLLISIA. LAHJOITTAJAT kummit eli säännölliset kuukausi- tai vuosilahjoittajat kertalahjoittajat merkkipäivälahjoittajat suurlahjoittajat testamenttilahjoittajat Norppa-arpajaisiin osallistujat Päivätyökeräyksen tehneet koululaiset verkkokaupan asiakkaat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilökunta SEURAAJAT JA TYKKÄÄJÄT vastuullisesti elävät vetoomuksiimme osallistuvat viestiemme seuraajat ja levittäjät tilaisuuksiin osallistujat VAPAAEHTOISET talkooleiriläiset öljyntorjuntajoukot lajityöryhmät: Itämeren hylkeet, jokihelmisimpukka, kiljuhanhi, merikotka pesänlaskijat, luontokartoittajat, asiantuntijat WWF-lähettiläät tempauksiin, kampanjoihin ja teemavuosiin osallistujat Oma Panda -keräyksen tehneet YRITYKSET ympäristövastuun edelläkävijyyteen sitoutuneet kumppaniyritykset ja niiden henkilökunta WWF:n kampanjoihin ja muihin toimenpiteisiin osallistuvat yritykset WWF:n toimintaa taloudellisesti tukevat yritykset Green Office-toimistot ja niiden henkilökunta WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 10

11 TUKEMALLA MEITÄ SUOMALAISET ANTAVAT MEILLE LUPAKIRJAN TOIMIA HEIDÄN PUOLESTAAN. 2. KASVATAMME TULOJAMME TASAPAINOISESTI ERI TULOLÄHTEISTÄ Varainhankinnalla turvaamme WWF Suomelle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset suojelutulosten saavuttamiseksi toimintaympäristössä, jossa kilpailutilanne kovenee hyväntekeväisyysjärjestöjen ja -hankkeiden välillä, ja taloudessa on huonot näkymät. Keskeiset varainhankinnan lähteemme ovat yksityiset tukijat, Suomen ulkoministeriö sekä yritysyhteistyö. Olemme kaikki vastuussa siitä, että varainhankinnan edellytykset ovat kunnossa ja sitoudumme kasvattamaan tulojamme vastuullisesti. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2017 mennessä tulomme ovat kasvaneet vähintään yhdeksään miljoonaan euroon. Vahvistamme yksityistukijoiden roolia toimintamme rahoituksen kivijalkana. Meitä tukiessaan yksityistukijamme antavat tahdonilmauksensa sille, että toimimme luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi heidän puolestaan. Yksityisvarainhankinnassa hankimme tulomme riskien minimoimiseksi ja laajan vaikuttavuuden saamiseksi monipuolisista tulonlähteistä ja useilta erilaisilta kohderyhmiltä. Panostamme erityisesti säännöllisten tukijoiden eli kummien hankintaan ja sitouttamiseen säännöllisten tulojen ja niiden ennustettavuuden takia. Lisäksi kehitämme testamenttikonseptia ja suurtukijayhteistyötä. Innostamme seuraajistamme, tykkääjistämme ja kertalahjoittajistamme säännöllisiä tukijoitamme. YRITYSYHTEISTYÖ- KUMPPANUUKSILLA KOHTI YHDEN PLANEETAN MALLIN RATKAISUJA. Yritysyhteistyöllä edistämme sekä varainhankintaa että suojelutuloksia. Yritysyhteistyön tavoitteiden toteutumiseksi priorisoimme kumppanuuksia sellaisten yritysten ja tahojen kanssa, joilla on suuri vaikuttavuus suojelutulostemme saavuttamiseksi tai joiden avulla voimme edistää sadattuhannet suomalaiset -tavoitettamme. Kannustamme yrityksiä tekemään myös lahjoituksia suojelutavoitteidemme toteuttamiseksi. Lisäämme merkittävästi Green Office -toimistojen määrää Suomessa ja jaamme omaa osaamistamme tarjoamalla kehittämäämme Green Office -ympäristöohjelmaa kansainvälisen WWF-verkoston käyttöön. Julkisen sektorin rahoitus kasvaa strategiakaudella Suomen ulkoministeriön kumppanuuden ansiosta. Kumppanuuden ensimmäinen vaihe loppuu vuonna Strategiakaudella teemme uuden kumppanuushakemuksen. Haemme valikoidusti myös muita julkisia sekä säätiörahoituslähteitä. 3. KÄYTÄMME JA HALLITSEMME VAROJAMME VASTUULLISESTI Varojen vastuullinen käyttäminen sekä hallinta ovat toimintamme perusedellytyksiä. LUOTETTAVUUS KUSTANNUSTEHOKKUUS LÄPINÄKYVYYS WWF-verkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti suuntaamme tilikausittain toimintamenoistamme vähintään 70 % suojeluun ja sitä tukevaan viestintään, enintään 20 % varainhankintaan ja 10 % talouteen ja hallintoon. Käytämme varat kustannustehokkaasti niille tarkoitettuihin kohteisiin. Varaudumme Suomen heikkoihin talousnäkymiin huolehtimalla siitä, että vararahaston koko vastaa tilikausittain vähintään kuuden kuukauden toimintamenoja. OLEMME YLPEITÄ SIITÄ, MITÄ OLEMME SAANEET YHDESSÄ AIKAISEKSI. 4.OLEMME MEILLE SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA Erinomaisten tulosten edellytyksenä on asiantunteva, sitoutunut ja innostunut henkilöstö, toimiva yhteistyö ja organisaatiorakenne, sekä hyvä työskentely-ympäristö. Rakentava itsekritiikki on osa organisaatiomme kehittämistä. Vuonna 2009 asetimme yhdessä tavoitteeksemme olla meille Suomen paras työpaikka korostaen luottamusta ja toistemme työn kunnioittamista. Olemme saavuttaneet tämän tavoitteen ja sen ylläpitäminen on keskeisenä tavoitteenamme. Tämä lisää myös entisestään työpaikkamme arvostusta ja haluttavuutta rekrytoidessamme parhaita ammattilaisia ja asiantuntijoita. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 11

12 WWF SUOMI WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kohdealueet: arktinen alue Suomi Itämeri Himalajan alue Borneo itäinen Afrikka Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat Olemme meille Suomen paras työpaikka Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä Miksi meitä tarvitaan? Tavoitteemme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi WWF Suomi 2014

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIARYHMÄN TYÖN TULOKSENA LAADITTU EHDOTUS 27.6.2013 Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus. tarvitsee? Hämeenlinna Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF. Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF

Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus. tarvitsee? Hämeenlinna Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF. Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus tarvitsee? Hämeenlinna 4.10.2016 Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF WWF eli Maailman luonnonsäätiö Tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot