STRATEGIA WWF SUOMEN STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Ihminen ja luonto tasapainossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRATEGIA 2015-2020 WWF SUOMEN STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Ihminen ja luonto tasapainossa 2015-2020"

Transkriptio

1 STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa

2 MIKSI MEITÄ TARVITAAN? TEHTÄVÄMME ON PYSÄYTTÄÄ LUONNON KÖYHTYMINEN JA RAKENTAA TULEVAISUUS, JOSSA IHMISET JA LUONTO ELÄVÄT TASAPAINOSSA. MEITÄ TARVITAAN NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN! Tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF Suomi on saavuttanut toimintansa aikana merkittäviä suojelutuloksia Suomessa ja kansainvälisesti. Vaikutamme osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa poliittiseen päätöksentekoon, teemme konkreettisia kenttähankkeita sekä yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä ihmisten liian suuri ekologinen jalanjälki Suomessa ja maailmanlaajuisesti kuitenkin osoittavat, että meidän on työskenneltävä tulevalla strategiakaudella entistäkin vaikuttavammin ja kehitettävä uusia toimintatapoja, jotta kestämätön kehityksen suunta saadaan käännettyä. Luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle. Nykyinen tapamme elää uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja sitä kautta luonnon meille tuottamia ekosysteemipalveluja. Vuonna 2013 me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon kantokykyyn nähden. Kaikkien maailman ihmisten ekologinen jalanjälki on yhteensä puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Jos sama tahti jatkuu, tarvitsemme vuonna 2030 kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme ja vuonna 2050 jo lähes kolme maapalloa. Maailmanlaajuisen ekologisen jalanjäljen kasvuennuste osa-alueittain vuoteen 2050, mikäli kehitys jatkuu ennallaan 3 JOS KEHITYS JATKUU ENNALLAAN TARVITSEMME 2050 KOLME MAAPALLOA. Ekologinen jalanjälki (maapallojen lukumäärä) Selite Rakennettu ympäristö Kalastus Metsät Laitumet Viljelysmaat Hiilidioksidi Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) WWF:n Living Planet -indeksin mukaan kestämätön luonnonvarojen hyödyntäminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti lähes 30 % viimeisten 40 vuoden aikana. Trooppisilla vyöhykkeillä monimuotoisuus on heikentynyt 60 % samana ajanjaksona. Tämä johtuu lähinnä korkean elintason maiden, kuten Suomen, kasvaneesta luonnonvarojen kulutuksesta, jonka vaikutukset ulottuvat muun muassa trooppisille vyöhykkeille. Luonnon monimuotoisuuden ja siihen sidoksissa olevien ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa siis erityisesti maailman köyhimpään väestönosaan, jonka selviytyminen on kaikkein suorimmin riippuvainen näistä palveluista. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 2

3 Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt epäoikeudenmukaisesti 2 Maiden tulotasot Korkea tulotaso LUONTO ON KÖYHTY- NYT MAAILMANLAA- JUISESTI KESKIMÄÄRIN LÄHES 30% VIIMEISTEN 40 VUODEN AIKANA. Indeksin arvo (1970 = 1) 1 Keskimääräinen tulotaso Alhainen tulotaso Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) Jos haluamme kääntää laskevan Living Planet -indeksin suunnan, mukauttaa ekologisen jalanjälkemme maapallon reunaehtoihin, välttää vahingollisen ilmastonmuutoksen ja toteuttaa kestävää kehitystä, tulee meidän asettaa talouden, liiketoiminnan ja elämäntapojen lähtökohdaksi se, että maapallon luonnon pääoma luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut on rajallinen. KÄÄNNÖS PAREMPAAN ON MAHDOLLINEN. MERIKOTKA 5 > 410 SAIMAANNORPPA 150 -> 310 Meidän mielestämme ainoa vaihtoehto on muuttaa kehityksen suunta nopeasti ja määrätietoisesti siten, että vuoteen 2050 mennessä emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Tämä on mahdollista, mutta se vaatii kaikilta tahtoa ja sitoutumista muutokseen. Sen vuoksi myös WWF:n tehtävä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäjänä on nyt ajankohtaisempi ja tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisillä on vastuu suojella maapallon lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta myös niiden itseisarvon vuoksi. WWF:n rooli maailman ja Suomen vaikuttavimpana ympäristöjärjestönä on näyttää suunta, yhdistää ihmiset ja löytää kokonaisvaltaiset ratkaisut yhteistyössä muiden kanssa. Toivoa on. Aloitimme merikotkan suojelutyön vuonna 1973, kun poikasia syntyi enää viisi. Vuonna 2013 niitä kuoriutui jo ennätykselliset 410. Kun aloitimme saimaannorpan suojelutyön pioneerina vuonna 1979, kannan koko oli vain 150. Vuonna 2013 niitä laskettiin olevan 310. Myös metsien ja merten suojelussa on edistytty paljon. FSC-sertifioituja talousmetsiä on jo 183 miljoonaa hehtaaria maailmassa. Suomen pinta-alasta 14 % on Natura suojeluohjelmassa. Itämeri on julistettu erityisen herkäksi merialueeksi ja kalatuotteista yli on MSC-sertifioitua. Kaikkiin näihin saavutuksiin WWF on ollut osallinen. SANASTOA: Ekologinen jalanjälki = kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen sekä fossiilisista polttoaineista syntyvän hiilidioksidin sitomiseen. Luonnon monimuotoisuus = käsittää lajien sisäisen geneettisen muuntelun, lajien runsauden sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuuden. Ekosysteemipalvelut = luonnon ihmisille tarjoamat hyödyt ja hyödykkeet, kuten puhdas vesi, lääkkeet, raaka-aineet jne. WWF:n Living Planet indeksi = mittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa maailmassa. Lasketaan seuraamalla eri puolilla maailmaa esiintyvien yli 2500 selkärankaisen eläimen populaatioiden koon kehitystä. Sisältää tietoa yli 9000 eri populaatiosta. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 3

4 WWF SUOMEN ALUEELLISET PAINOPISTEET SUOMEN ULKOMINISTERIÖN KUMPPANUUS LISÄÄ HUO- MATTAVASTI TOIMINTA- MAHDOLLISUUKSIAMME KANSAINVÄLISESTI. Haluamme olla vahvempi vaikuttaja kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa saatu Suomen ulkoministeriön kumppanuus on meille iso muutos ja mahdollisuus kansainvälisessä työssämme. Olemme valinneet WWF Suomen painopistealueet priorisoimalla niitä alueita, joissa WWF-verkosto tarvitsee tukeamme ja joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Uutena suojelukohteenamme on arktinen alue. ARKTINEN ALUE SUOMI ITÄMERI HIMALAJAN ALUE Intia Nepal Bhutan ITÄINEN AFRIKKA Tansania Mosambik BORNEO Indonesia Laajentuva kansainvälinen toimintamme osana WWF-verkostoa on vaikuttavuutemme keskeinen lähtökohta. Jatkamme ja laajennamme pitkäjänteistä työtämme itäisessä Afrikassa, Himalajan alueella ja Borneossa. Valitsemamme kansainväliset painopistealueet ovat osa Suomen ulkoministeriön kumppanuusohjelmaa lukuun ottamatta arktista aluetta ja Itämerta. WWF:n kansainvälisten prioriteettialueiden lisäksi jatkamme laaja-alaista työtämme Suomessa. Valitsemiemme omien strategisten painopistealueiden lisäksi osallistumme kansaivälisen WWF:n työn tukemiseen osana verkoston Truly Global -strategiaa. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 4

5 WWF SUOMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Tehtävämme toteuttamiseksi WWF-verkoston kaikki toimistot työskentelevät luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi sekä ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Toimintatapamme ovat monipuoliset: vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon, yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaan ja yksityisten ihmisten valintoihin sekä teemme käytännön suojelutyötä kenttähankkeissamme. WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: LUONNON MONIMUOTOISUUS Vuoteen 2050 mennessä luonnon monimuotoisuus on suojeltu ja hyvässä hoidossa maailman arvokkaimmilla luontoalueilla ja ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurien kannalta tärkeiden lajien luonnonkannat on palautettu kestävälle tasolle. Tämän saavuttamiseksi luonnon monimuotoisuuden ei tulisi enää heiketä vuoden 2020 jälkeen. EKOLOGINEN JALANJÄLKI Vuoteen 2050 mennessä ekologinen jalanjälki on pienentynyt siten, että luonnonvarojen kulutus on laskenut tasolle, joka ei uhkaa ekosysteemien kestokykyä ja on globaalisti oikeudenmukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonvarojen kulutuksen tulisi laskea vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. KAIKKI YHDEN MAAPALLON PUOLESTA! WWF-verkoston kehittämä yhden planeetan malli kuvaa niitä toimenpiteitä ja ratkaisuja, joita tarvitaan WWF:n tavoitteiden saavuttamiseksi. WWF Suomi käyttää suojelutyössään viitekehyksenä tätä mallia priorisoimalla niihin toimenpiteisiin, joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvoinnin perusedellytys. Elinvoimainen luonto turvaa sen, että ekosysteemipalvelut toimivat, ja ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa riittää myös tuleville sukupolville. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytyksenä on luonnonvarojen liikakäytön eli ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pienentyminen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pysäyttämistä tuetaan vihreällä taloudella ja luonnonvarojen oikeudenmukaisemmalla jaolla ja hallinnoinnilla. YHDEN PLANEETAN MALLI 3. VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVIS- TETTU TOIMIVAT EKOSYSTEEMIT 1. LUONNON MONI- MUOTOISUUS ON TURVATTU 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Tuotanto ympäristöystävällisemmäksi Kulutus järkevämmäksi IHMINEN JA LUONTO TASAPAINOSSA 4. LUONNON- VAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDEN- MUKAISEMPAA RUOKAA, VETTÄ JA ENERGIAA KAIKILLE WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 5

6 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON MONIMUOTOISUUS ON TURVATTU Lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus tulee suojella ja ennallistaa sekä niiden itseisarvon vuoksi että luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Elinvoimainen luonto on kaiken elämän perusedellytys. Tavoite: Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja avainlajit on tehokkaammin suojeltu ja ennallistettu Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla turvaten ekosysteemipalvelut. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näillä alueilla on pysähtynyt. VUONNA 2020 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HEIKKENEMINEN ON PYSÄHTYNYT WWF SUOMEN KOHDEALUEILLA. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme työtä Suomessa Itämeren, metsien, perinneympäristöjen, arktisen ympäristön ja virtavesien sekä uhanalaisten kohdelajien parissa. Kansainvälisissä hankkeissa keskitymme ennen kaikkea metsäluonnon ja vesistöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten kohdelajien suojelemiseen. VUONNA 2020 KOHDELAJIMME JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖT ON TURVATTU KOHDELAJEJAMME SUOMESSA JA ITÄMERELLÄ KOHDELAJEJAMME HIMALAJAN ALUEELLA, BORNEOSSA, ITÄ-AFRIKASSA JA ARKTISELLA ALUEELLA Saimaannorppa Sarvikuonot Tiikerit Merikotka Lohikalat Tonnikalat Naali Itämerennorppa Oranki Norsut Kiljuhanhi Lumileopardi Ahma Jääkarhu Jokihelmisimpukka Jokidelfiini WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 6

7 YHDEN PLANEETAN MALLI 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Ekologinen jalanjälki -työ sisältää tuotantoon ja kulutukseen vaikuttamista. Tuotannon ympäristövaikutusten on pienennyttävä ja kulutuksen on muututtava järkevämmäksi. A. Tuotanto on ympäristöystävällisempää Viisaat raaka-ainevalinnat sekä resurssitehokkaat tuotantomenetelmät edistävät ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ympäristön asettamiin ehtoihin. Ne vähentävät ihmisten maankäyttöön, veteen, energiaan ja muihin luonnonvaroihin kohdistuvaa kulutustarvetta merkittävästi. Tavoite: Tuotantoketjujen resurssitehokuuden kasvu on osaltaan kääntänyt luonnonvarojen ja energian kulutuksen selkeään laskuun. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, korvaavat fossiilista energiaa huomattavassa määrin. Valikoitujen avainhyödykkeiden (bioenergia, metsäpohjaiset hyödykkeet ja kala) vastuullisen tuotannon osuus Suomessa, WWF Suomen kohdealueilla sekä suomalaisten yritysten muilla tuotantoalueilla on kasvanut merkittävästi. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton lisäämiseksi sekä metsäpohjaisten raaka-aineiden ja kalan tuotannon kestävyyden lisäämiseksi Suomessa ja WWF Suomen kohdealueilla. B. Kulutus on järkevämpää Luonnonvarojen kulutuksen ei tule ylittää niiden uusiutumiskykyä. Erityisesti on keskityttävä korkean tulotason maiden ihmisten ekologisen jalanjäljen, kuten hiilijalanjäljen, huomattavaan pienentämiseen. GREEN OFFICE A WWF INITIATIVE TO REDUCE ECOLOGICAL FOOTPRINT Tavoite: Suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalinnat ohjautuvat viisaisiin raaka-ainevalintoihin ja ekologista jalanjälkeä pienentävään suuntaan. Luonnonvarojen kulutus Suomessa on laskenut merkittävästi nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä suomalaisten kulutuskäyttäytymisen muuttamiseksi kestävämmäksi erityisesti ravinnon ja energiankulutuksen osalta. Työskentelemme myös yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa niiden kulutuksen pienentämiseksi, muun muassa Green Office -ympäristöohjelman avulla. Vaikutamme siihen, että suomalaisten yritysten keskeisten hyödykkeiden (esimerkiksi soijan ja palmuöljyn) kysyntä ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Veden kulutuksessa edistämme suomalaisten yritysten vastuullisuutta kansainvälisillä kohdealueilla. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 7

8 3. YHDEN PLANEETAN MALLI VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVISTETTU Luonnon monimuotoisuuden hyötyjä tulee arvostaa taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen rinnalla. Nykyisestä pelkästään bruttokansantuotteen kasvua arvostavasta päätöksenteosta tulee päästä kohti taloutta, joka huomioi muitakin hyvinvoinnin mittareita. Tavoite: Ympäristölle haitalliset kannustimet ovat korvautuneet merkittävissä määrin ympäristön kannalta positiivisilla kannustimilla. WWF-verkoston vihreän talouden malli on otettu käyttöön Suomessa sekä WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. WWF Suomea arvostetaan vihreän talouden konkreettisten ratkaisujen asiantuntijaorganisaationa. Tavoitteen saavuttamiseksi lisäämme suomalaisten poliittisten päättäjien ja yritysjohtajien tietoisuutta vihreän talouden reunaehdoista. Esitämme konkreettisia keinoja vihreän talouden toteuttamiseksi. 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNONVAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDENMUKAISEMPAA Ihmisten perustarpeiden täyttyminen maailmanlaajuisesti on riippuvainen luonnonvarojen oikeudenmukaisesta jaosta ja hallinnoinnista. Tarvitaan sellaiset globaalit ja kansalliset rajat sekä toimenpiteet, jotka takaavat oikeudenmukaisen ravinnon, veden ja energian saatavuuden. Tavoite: Hallinnon rakenteet, lainsäädäntö ja normit takaavat nykyistä paremmin luonnonvarojen kestävän käytön Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. Kansainvälisillä kohdealueilla ihmisten hyvinvointi on konkreettisesti lisääntynyt oikeudenmukaisemman luonnonvarojen hallinnan seurauksena. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä esimerkiksi uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, biodiversiteettisopimuksen (CBD) sitoumusten toteuttamiseksi ja vaikutamme EU:n vuoden 2020 jälkeisen ilmasto- ja energiapolitiikan sisältöön. Vaikutamme Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaan ja Arktisen neuvoston ohjelmasisältöön Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kansainvälisillä kohdealueillamme edistämme konkreettisesti ihmisten hyvinvointia uusien, ekologisesti kestävien, toimeentulomahdollisuuksien avulla. Vaikutamme luonnonvaroja koskevaan lainsäädäntöön ja sen käytännön toimeenpanoon. Voimaannutamme paikallisyhteisöjä niin, että ne osallistuvat ja vaikuttavat tehokkaammin maankäytön ja luonnonvarojen hallintaan liittyvään päätöksentekoon. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 8

9 YHTEISILLÄ TOIMINTATAVOILLA VAIKUTTAVUUTTA Suojelutavoitteidemme saavuttamiseksi olemme määritelleet yhteiset toimintatavat, joiden edistämiseen kaikki WWF Suomen työntekijät sitoutuvat. Yhteiset toimintatapamme lisäävät vaikuttavuuttamme, sisäistä yhteistyötämme ja koko henkilöstön sitoutumista strategiaamme. Tavoitteet: YHTEISTYÖSSÄ SAAMME AIKAAN REALISTISIA RATKAISUJA JA KONKREETTISIA TULOKSIA. 1. Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat. 2. Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä. 3. Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti. 4. Olemme meille Suomen paras työpaikka. 1. INNOSTAMME JA SITOUTAMME SADATTUHANNET SUOMALAISET, VAKUUTAMME POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT JA YRITYSJOHTAJAT Määrittelemme entistä tarkemmin jokaisen toimenpiteen tavoitteet ja kohderyhmät. Toimintaamme keskeisesti leimaavat yhteistyöhakuisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat vahvuuksiamme ja vahvistamme niitä. Uskomme, että yhden planeetan mallin mukaisten ratkaisujen toimeenpano on mahdollista yhdessä yksityisten ihmisten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, yritysten, sekä median ja muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa. KAIKKI TOIMINTAMME LÄHTEE KOHDERYHMÄ- AJATTELUSTA. Tehostamme suojelutavotteidemme saavuttamista kohderyhmäajattelulla. Mahdollisimman laaja tukijapohja yksityishenkilöitä - sadattuhannet suomalaiset - lisää vaikuttavuuttamme poliittisessa päätöksenteossa ja yritysyhteistyössä ja edistää suojelutavoitteidemme saavuttamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä työtä. Sitoutuneita ihmisiä tarvitaan paljon. Kiireellisimmät ongelmat, jotka uhkaavat luonnon ja ihmisten hyvinvointia WWF:n yhden planeetan mallin ratkaisut Vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritykset Innostamme ja sitoutamme suomalaiset edistämään tavoitteitamme WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 9

10 Arvomme ja toimintaperiaatteemme tekevät meistä ainutlaatuisen ARVOMME: OPTIMISTINEN, PÄÄTTÄVÄINEN, ASIAN- TUNTEVA, SITOUTTAVA. TOIMIMME: YHTEISTYÖ- HAKUISESTI, RATKAISU- KESKEISESTI, VAIKUTTA- VASTI, KOKONAISUUDET HUOIMIOIDEN WWF-verkoston brändi, yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Erityisesti vahvistamme yhteistyöhakuisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Pienenä ja ketteränä toimistona kykenemme nopeasti reagoimaan ympäristön muutoksiin. Olemme maailman vaikuttavin kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka mielipiteitä ja työn tuloksia arvostetaan. Rakennamme yhteisöllisyyttä innostamalla ja sitouttamalla satojatuhansia suomalaisia elämään kestävästi, osallistumaan toimintaamme ja tukemaan sitä. Konkretisoimme missiomme Ihmiset elävät tasapainossa luonnon kanssa korostamalla luonnon merkitystä sen itseisarvon lisäksi vahvasti myös sen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksilla. Olemme suomalaisten ykkösvalinta, kun he haluavat tukea aikaansaavaa, ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä kansainvälistä ympäristöjärjestöä. Vakuutamme keskeiset poliittiset päättäjät ja yritykset siitä, että ratkaisuilla on kiire ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Esitämme realistisia, kokonaisvaltaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa välittömästi. Asiantuntijamme kutsutaan kaikkein merkittävimpiin työryhmiin, joissa tehdään suojelutavoitteitamme edistäviä päätöksiä. Vahvistamme yritysten kanssa solmimiemme kumppanuuksien vaikuttavuutta nostamalla niiden avulla yritysten tavoitetasoa suojelutavoitteidemme kannalta keskeisissä asioissa. Vastuulliset yritykset haluavat tehdä yhteistyötä kanssamme, koska olemme kriittinen, mutta rakentava kumppani. Vahvistamme yhteistyötämme muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa kiinteänä osana kohderyhmävaikuttamistamme. Huomioimme myös uudet kohderyhmät heitä kiinnostavalla, relevantilla sisällöllä ja tuomme luonnonsuojelun lähemmäksi arjen toimintoja ja valintoja uusien asiayhteyksien kautta. Olemme haluttu ja lisäarvoa tuottava kumppani. Parannamme tunnettuuttamme ja lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä mitä teemme hyödyntämällä ympäristökasvatuksen, viestinnän ja markkinoinnin keinoja sekä teemavuosia ja kampanjoita. Lisäämme myös yhteistyötä median kanssa. Meitä kutsutaan avainpuhujiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja haastateltavaksi mediaan. TUKIJAT ILMAN TUKIJOITAMME SUOJELUVOITOT EIVÄT OLE MAHDOLLISIA. LAHJOITTAJAT kummit eli säännölliset kuukausi- tai vuosilahjoittajat kertalahjoittajat merkkipäivälahjoittajat suurlahjoittajat testamenttilahjoittajat Norppa-arpajaisiin osallistujat Päivätyökeräyksen tehneet koululaiset verkkokaupan asiakkaat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilökunta SEURAAJAT JA TYKKÄÄJÄT vastuullisesti elävät vetoomuksiimme osallistuvat viestiemme seuraajat ja levittäjät tilaisuuksiin osallistujat VAPAAEHTOISET talkooleiriläiset öljyntorjuntajoukot lajityöryhmät: Itämeren hylkeet, jokihelmisimpukka, kiljuhanhi, merikotka pesänlaskijat, luontokartoittajat, asiantuntijat WWF-lähettiläät tempauksiin, kampanjoihin ja teemavuosiin osallistujat Oma Panda -keräyksen tehneet YRITYKSET ympäristövastuun edelläkävijyyteen sitoutuneet kumppaniyritykset ja niiden henkilökunta WWF:n kampanjoihin ja muihin toimenpiteisiin osallistuvat yritykset WWF:n toimintaa taloudellisesti tukevat yritykset Green Office-toimistot ja niiden henkilökunta WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 10

11 TUKEMALLA MEITÄ SUOMALAISET ANTAVAT MEILLE LUPAKIRJAN TOIMIA HEIDÄN PUOLESTAAN. 2. KASVATAMME TULOJAMME TASAPAINOISESTI ERI TULOLÄHTEISTÄ Varainhankinnalla turvaamme WWF Suomelle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset suojelutulosten saavuttamiseksi toimintaympäristössä, jossa kilpailutilanne kovenee hyväntekeväisyysjärjestöjen ja -hankkeiden välillä, ja taloudessa on huonot näkymät. Keskeiset varainhankinnan lähteemme ovat yksityiset tukijat, Suomen ulkoministeriö sekä yritysyhteistyö. Olemme kaikki vastuussa siitä, että varainhankinnan edellytykset ovat kunnossa ja sitoudumme kasvattamaan tulojamme vastuullisesti. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2017 mennessä tulomme ovat kasvaneet vähintään yhdeksään miljoonaan euroon. Vahvistamme yksityistukijoiden roolia toimintamme rahoituksen kivijalkana. Meitä tukiessaan yksityistukijamme antavat tahdonilmauksensa sille, että toimimme luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi heidän puolestaan. Yksityisvarainhankinnassa hankimme tulomme riskien minimoimiseksi ja laajan vaikuttavuuden saamiseksi monipuolisista tulonlähteistä ja useilta erilaisilta kohderyhmiltä. Panostamme erityisesti säännöllisten tukijoiden eli kummien hankintaan ja sitouttamiseen säännöllisten tulojen ja niiden ennustettavuuden takia. Lisäksi kehitämme testamenttikonseptia ja suurtukijayhteistyötä. Innostamme seuraajistamme, tykkääjistämme ja kertalahjoittajistamme säännöllisiä tukijoitamme. YRITYSYHTEISTYÖ- KUMPPANUUKSILLA KOHTI YHDEN PLANEETAN MALLIN RATKAISUJA. Yritysyhteistyöllä edistämme sekä varainhankintaa että suojelutuloksia. Yritysyhteistyön tavoitteiden toteutumiseksi priorisoimme kumppanuuksia sellaisten yritysten ja tahojen kanssa, joilla on suuri vaikuttavuus suojelutulostemme saavuttamiseksi tai joiden avulla voimme edistää sadattuhannet suomalaiset -tavoitettamme. Kannustamme yrityksiä tekemään myös lahjoituksia suojelutavoitteidemme toteuttamiseksi. Lisäämme merkittävästi Green Office -toimistojen määrää Suomessa ja jaamme omaa osaamistamme tarjoamalla kehittämäämme Green Office -ympäristöohjelmaa kansainvälisen WWF-verkoston käyttöön. Julkisen sektorin rahoitus kasvaa strategiakaudella Suomen ulkoministeriön kumppanuuden ansiosta. Kumppanuuden ensimmäinen vaihe loppuu vuonna Strategiakaudella teemme uuden kumppanuushakemuksen. Haemme valikoidusti myös muita julkisia sekä säätiörahoituslähteitä. 3. KÄYTÄMME JA HALLITSEMME VAROJAMME VASTUULLISESTI Varojen vastuullinen käyttäminen sekä hallinta ovat toimintamme perusedellytyksiä. LUOTETTAVUUS KUSTANNUSTEHOKKUUS LÄPINÄKYVYYS WWF-verkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti suuntaamme tilikausittain toimintamenoistamme vähintään 70 % suojeluun ja sitä tukevaan viestintään, enintään 20 % varainhankintaan ja 10 % talouteen ja hallintoon. Käytämme varat kustannustehokkaasti niille tarkoitettuihin kohteisiin. Varaudumme Suomen heikkoihin talousnäkymiin huolehtimalla siitä, että vararahaston koko vastaa tilikausittain vähintään kuuden kuukauden toimintamenoja. OLEMME YLPEITÄ SIITÄ, MITÄ OLEMME SAANEET YHDESSÄ AIKAISEKSI. 4.OLEMME MEILLE SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA Erinomaisten tulosten edellytyksenä on asiantunteva, sitoutunut ja innostunut henkilöstö, toimiva yhteistyö ja organisaatiorakenne, sekä hyvä työskentely-ympäristö. Rakentava itsekritiikki on osa organisaatiomme kehittämistä. Vuonna 2009 asetimme yhdessä tavoitteeksemme olla meille Suomen paras työpaikka korostaen luottamusta ja toistemme työn kunnioittamista. Olemme saavuttaneet tämän tavoitteen ja sen ylläpitäminen on keskeisenä tavoitteenamme. Tämä lisää myös entisestään työpaikkamme arvostusta ja haluttavuutta rekrytoidessamme parhaita ammattilaisia ja asiantuntijoita. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 11

12 WWF SUOMI WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kohdealueet: arktinen alue Suomi Itämeri Himalajan alue Borneo itäinen Afrikka Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat Olemme meille Suomen paras työpaikka Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä Miksi meitä tarvitaan? Tavoitteemme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi WWF Suomi 2014

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIARYHMÄN TYÖN TULOKSENA LAADITTU EHDOTUS 27.6.2013 Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna

Lisätiedot

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Ratkaisun Paikka 2013 WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Olemme nostaneet kovasti ympäristötietoisuutta henkilöstömme keskuudessa erilaisin viestinnän keinoin, joista ehkä vaikuttavimpana Green Office käyttöönotto

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

WWF SUOMEN SUOJELUSAAVUTUKSET KUMPPANIMAISSA:

WWF SUOMEN SUOJELUSAAVUTUKSET KUMPPANIMAISSA: HEINÄKUU 2015 WWF:llä on kummeja yli 25 000. Kiitos tuestanne! PETRI MULARI / APU / WWF WWF SUOMEN SUOJELUSAAVUTUKSET KUMPPANIMAISSA: Saimme yhdessä aikaan paljon hyviä tuloksia vuonna 2014 Vuonna 2014

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton

Lisätiedot

Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Helka Julkunen Green Office -päällikkö Helka Julkunen Green Office -päällikkö EMILIA RAUNIO / WWF WWF PAULIINA HEINÄNEN / WWF WWF Suomi Perustettu vuonna 1972 Vuosibudjetti noin 8 miljoonaa euroa Henkilökuntaa noin 45 Tulot tilikaudella 2013-2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015 KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU Arto Heinonen, 17.6.2015 Henkilöstöä n. 3400. Lähes JUURET ULOTTUVAT 1700- LUVULLE. TOIMINTA ON AINA PERUSTUNUT KESKINÄISYYTEEN. 1,6milj. asiakkaansa omistama. Voitot

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan Ålandsbanken ja kestävä toiminta täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan 2014 Tiemme kestävään kehitykseen Meidän tulee olla luonnollinen valinta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot